TOIMINTARAPORTTI vuosilta

Transkriptio

1 TOIMINTARAPORTTI vuosilta

2

3 Vuosi 2013 JAKE Paikallisen ja alueellisen järjestö- ja kansalaistoiminnan toimintamallin kehittäminen JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke on RAY:n rahoittamaa toimintaa, jolla tähdätään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeen toiminta-aika on , ja toiminta-alueena on ensin Pohjois-Karjala ja myöhemmin Itä-Suomi. Hankkeen toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan kansanterveys ry, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry ja Pohjois-Karjalan Kylät ry. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke on uudentyyppinen, kolmen eri järjestön kumppanuushanke, jonka tarkoituksena on luoda uusia muotoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ensin Pohjois-Karjalassa ja myöhemmin koko Itä-Suomessa. Projektin päätavoite on paikallisen ja alueellisen järjestö- ja kansalaistoiminnan sekä paikallisyhteisöjen vahvistaminen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hankkeen tuotoksena syntyy uusi järjestöjen ja paikallisyhteisöjen kehittämis- ja tukirakenne Itä-Suomeen. Hankkeen osatavoitteet ovat: 1) terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimivien käytäntöjen käyttöönoton edistäminen ja yhteistyömallin kehittäminen (Terveys-JAKE) 2) järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan sekä monikulttuurisuustoiminnan uusien muotojen kehittäminen ja levittäminen (Moni-JAKE) 3) paikallisyhteisöjen yhteistoiminnan vahvistaminen asukkaiden hyvinvointiin ja arjen turvallisuuteen liittyvissä asioissa (Kylä-JAKE) Vuosi 2013 oli hankkeen käynnistämisvuosi, jolloin eri työntekijät aloittivat porrastetusti. Monikulttuurisen järjestötoiminnan kehittäjä aloitti tehtävässään tammikuussa ja kyläkehittäjä helmikuussa. Yhteistyökoordinaattori aloitti tehtävässä 1.3. Kylien hyvinvointikehittäjä, vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja viestintäsuunnittelija palkattiin 1.8. alkaen. Hanketiimi muodostuu kuudesta työntekijästä. Vuonna 2013 hankkeen toteuttamiselle on luotiin pohjaa sekä täsmennetty hankesuunnitelmaa. Keskeisenä asiana 3

4 JAKE, Järjestö- ja kansalaistoiminnan alueellisen kehittämisen toimintamalli ( ) osallistavan ja kokeilevan kehittämisyhteistyön tuloksena P-K SOTU: Vapaaehtois- ja kansalaistoiminta JANE kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisareenana kaikissa Itä-Suomen maakunnissa Monikulttuurinen järjestökenttä 2 projektinkehittäjää Kehittämisrakenne: Työpajat (kehittämispäivät) Oppimisseminaarit Asiantuntijatuki kehittäjätiimeille Teemaryhmät Kohti yhteistä tuotosta P-K KYLÄT: Paikallisyhteisöt hyvinvointitoimijoina Järjestö- ja kyläyhteistyön kehittäminen ja paikallisen hyvinvointitoiminnan edistäminen Kuntien järjestö- ja kyläkumppanuustoiminnan edistäminen 2 projektinkehittäjää JOHTORYHMÄ: KTK, SOTU, KYLÄT Yhteistyökoordinaattori OHJAUSRYHMÄ: Sidosryhmät P-K KTK: Kansanterveys Järjestöyhteistyö terveyden edistämiseksi Vertaistoiminnan tukeminen Omahoidon edistäminen Monikanavainen terveysviestintä Viestintäsuunnittelija oli hankkeen viestintä eri sidosryhmille. Viestintä piti sisällään viestintäsuunnitelman, brändin rakentamisen eri tuotteineen (kotisivut, käyntikortit, roll upit jne). Kehittämisrakenteen ulkopuolisen asiantuntijan osalta innovaatiokilpailu ei tuottanut tulosta, joten palvelun toteutuksesta järjestettiin avoin tarjouskilpailu loppuvuodesta. Terveys-JAKE Terveys- ja hyvinvointijärjestöyhteistyön kehittämiseksi on aloitettu yhteistyö Yksi elämä -hankekumppaneiden kanssa. Sydän-, Aivo- ja Diabetesliittojen aluevastaavien kanssa on aloitettu yhteistyö, jonka pohjalta tehdään yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa. Maakunnallisesti painotukset ovat Pielisen Karjalassa, Keski-Karjalassa sekä Länsi-Karjalan (Outokumpu, Liperi, Polvijärvi) alueella. Muut kumppanit ovat Hengitysliitto, EHYT Ehkäisevän päihdetyön liitto sekä Pohjois-Karjalan Martat. Marttojen kanssa yhteistyössä on suunniteltu Senttisavotta-kampanja. Kampanjassa on mukana myös Yle Pohjois-Karjala. Vertaistoiminnan tukemisen kehittäminen on aloitettu yhteistyössä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa Voimala-oppimisympäristössä kokeilupiloteilla. Omahoitoa tukevan itsehoitopisteen kehittämisestä on päästy sopimukseen eri toimijoiden kanssa. Suunnitelmat on tehty itsehoitopisteen viestinnällisen ilmeen yhtenäistämiseksi (opasteet, seinäkkeet ym.). Hanke on ollut mukana myös sähköisten terveyspalveluiden markkinoinnissa (Medinet). Järjestö-kunta kokeilupilotin toteutuksessa ei ole toistaiseksi onnistuttu. Moni-JAKE Vapaaehtoistoiminta: Vapaaehtoistoiminnan kehittäjä aloitti Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE:n, JANE:n työvaliokunnan sekä JANE:n koulutustyöryhmän sihteerinä. 4

5 Järjestöpäivät järjestettiin Kiteellä. Osallistujia järjestöpäivillä oli noin 40 henkeä. Kruunaa aikasi vapaaehtoistoiminnalla -tapahtuma järjestettiin valtakunnallisena Vapaaehtoisten päivänä Tapahtumaan osallistui 11 yhdistystä. JANE-toimintamallin levittämisestä Itä-Suomeen käytiin keskusteluja mm. SOSTE:n Itä-Suomen erityisasiantuntijan kanssa. sihteerinä. Moi-infoa julkaistiin maahanmuuttaja-alan tiedotteena noin 20 kertaa. Maahanmuuttajien osallistumista pohjustettiin järjestämällä keskustelutilaisuuksia, esitelmöimällä mm. osallisuuden portaista, ohjaamalla alan hankkeita ja osallistumalla ohjelmatyöhön. Monikulttuurisuus: Maahanmuuttajatyön keskus Sillan avajaiset pidettiin JAKE-hanke valmisteli tämän Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen, Suomen Pakolaisavun ja Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen yhteisen toimintakeskuksen perustamista ja mm. veti viikkopalavereita. Osallistuttiin Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden KAMU-työhön ja organisoitiin Sisäisen turvallisuuden sihteeristön vierailu Joensuussa maahanmuuttajien arjen turvallisuuden edistämiseksi. JAKE koordinoi Pohjois-Karjalan järjestöjen monikulttuurisuusverkostoa MOVE:a ja Joensuun seudun rasismin vastaista työryhmää, osallistui Lieksan ja Keski-Karjalan verkostoihin ja tutustui Iisalmen ja Mikkelin verkostoihin. Kehittäjä aloitti JANE:n Venäjä-työryhmän JaneVe:n Kylä-JAKE Pohjois-Karjalan Kylät käynnisti hankeosion toimet. Tavoitteena on kehittää kyliä hyvinvointitoimijoina sekä viedä kansalaisvaikuttamista lähemmäs asukkaita. Kylätietoalustaan liittyviin kartoituksiin saatiin valmiudet. Kyläläisten tarpeita ja valmiuksia kartoitettiin arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvoinnin tekijöitä kartoitettiin mm. sähköisen kyselyn avulla. Hanketta ja toimintaa esiteltiin erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Esimerkiksi oltiin mukana Turvahulina-kyläilloissa. Hankkeen tiedotusta tehtiin useille sidosryhmille, joissa loka-joulukuun aikana tavattiin 73 osallistujaa. Kruunaa aikasi vapaaehtoistoiminnalla vapaaehtoistominnan päivän tempaus

6 Vuosi 2014 JAKE Paikallisen ja alueellisen järjestö- ja kansalaistoiminnan toimintamallin kehittäminen Vuosi 2014 oli hankkeen toinen projektivuosi. Kumppanuushanketta tukevan kehittämisrakenteen ohjauksen ja tuen asiantuntijaksi valittiin kilpailutuksella Kuntoutussäätiö Helsingistä. Sopimuksen mukaan Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö tuottaa JAKE-hankkeelle kehittämisrakenteen ohjauksen ja tuen sekä ulkoisen arvioinnin. Arviointi sisältää hanketoimijoiden itsearvioinnin tuen ja sidosryhmäverkoston ulkoisen prosessiarvioinnin. Kehittämisrakenne pitää sisällään kehittämisverkoston, joka koostuu JAKE-kehittämispäivistä ja teemaryhmistä (terveys, kylähyvinvointi, vapaaehtoistoiminta, monikulttuurisuus). JAKE-kehittämispäivät järjestettiin ja Teematyöryhmät kokoontuivat kolme kertaa ( , ja ) Hanke oli mukana järjestämässä tilaisuuksia eri yhteistyökumppaneiden kanssa, mutta suurin osa tilaisuuksista on hankkeen järjestämiä. Arvioinnin pohjalta hankkeen tavoitteita on konkretisoitu ja vuodelle 2015 on luotu JAKE-hankkeen yhteiset tavoitteet: 1) Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen 2) Järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen 3) Järjestö-viestinnän kehittäminen Vuonna 2014 tehtiin valmistelevaa taustatyötä vuoden 2015 tavoitteiden osalta. Esimerkiksi järjestö-kunta yhteistyön kehittämiseksi JAKE-hanke haki Pohjois-Karjalan kuntia pilottikumppaniksi kunta-järjestö foorumitoiminnan aloittamiseksi vuonna Pilottikunniksi on valittiin Liperi, Outokumpu, Kontiolahti, Juuka ja Kitee. Toimintaan osallistuneiden Toimintaan osallistunei- organiden henki- Tilaisuuksien saatioiden löiden määrä lukumäärä (järjestö/ yhteensä kunta/muu taho) lkm (kerätty ja arvioitu tieto) Terveys-JAKE Terveys-teematyöryhmä aloitti toimintansa ja kokoontui yhteensä kolme kertaa vuoden aikana. Ryhmään osallistuu muun muassa Sydän-, Aivo- ja Diabetesliittojen sekä EHYT Ehkäisevän päihdetyön liiton aluevastaavat ja maakunnallisia yhdistys- ja kuntatoimijoita. Ryhmän linjaamat yhteiset tavoitteet liittyvät erityisesti kuntayhteistyöhön. Taulukko 1. Toimintaindikaattoreita vuodelta

7 Järjestö-kunta kumppanuuspilotit VALTIMO NURMES Sosiaali- ja terveysjärjestöjen teemaryhmä/-foorumi LIEKSA JUUKA Kyläyhteisöjen teemaryhmä/-foorumi POLVI- JÄRVI ILOMANTSI OUTO- KUMPU KONTIO- LAHTI Yhteinen järjestöfoorumi Liperi I Liperi II Kontiolahti Kitee Outokumpu Juuka LIPERI RÄÄKKYLÄ KITEE JOENSUU TOHMA- JÄRVI Kunta-järjestö kumppanuuspilottikunnat Terveysviestinnässä Senttisavotta-kampanja toteutettiin yhdessä Pohjois-Karjalan Marttojen ja Yle Pohjois-Karjalan kanssa. Kampanjan pääteemoja olivat ennen kaikkea yhdessä liikkuminen sekä vuoden 2014 alussa julkaistut uudet kansalliset ravitsemussuositukset. Marttojen lähiliikuntatapahtumilla, ketjukoulutuksilla, luennoilla ja päätöstapahtumalla tavoitettiin noin 1200 henkilöä. Kolmen kuukauden aikana Yle Pohjois-Karjala julkaisi viikoittain terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä artikkeleita ja haastatteluita. Senttisavotan verkkosivuilla kävi yhteensä 3114 henkilöä, joista lähes puolet vieraili myöhemminkin. Senttisavotan hittituote oli oma tarttuva biisi ja musiikkivideo, joita katsottiin YouTubessa yli 4200 kertaa. Omahoitoa tukevat itsehoitopisteet muuttuivat Semppi-terveyspisteiksi, joille tehtiin omat verkkosivut. Terveys-JAKE vastasi uudistustyön koordinoinnista, ensimmäisten pilottipisteiden hankinnasta ja Semppi-terveyspisteiden lanseeraamisesta tiedottein ja tiedotustilaisuuksin sekä pistevastaavien oman materiaalipankin rakentamisesta P-K:n kansanterveyden keskuksen verkkosivuille. Toiminnasta vastaavat nykyään yhteistyökumppaneina Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus hankkeineen. Semppi-tapahtumakoulutuksia testattiin muutamilla paikkakunnilla. Viestintärinki jatkoi toimintaansa vuonna 2014 kokoontuen neljä kertaa. Viestintäringin tarkoituksena on toimia yhdistysten työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteisenä ryhmänä, jossa mukana olevat voivat vaihtaa kokemuksia ja saada vinkkejä oman yhdistyksensä viestinnän kehittämiseen. Ringin toiminnasta vastaavat Terveys-JAKEn lisäksi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen KAT- HY-toiminta ja OK-opintokeskus. Moni-JAKE Moni-JAKEn toiminta painottui JANE:n (Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta) sekä MOVE:n (Pohjois-Karjalan järjestöjen monikulttuurisuusverkosto) toimintoihin. Työntekijä toimi Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE:n sihteerinä. 7

8 on henkilöitä eri yhdistyksistä, Joensuun kaupungilta sekä evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. Itä-Suomessa JANE:a esiteltiin muun muassa Etelä- ja Pohjois-Savon yhdistystoimijoille. Valtakunnallisesti JANE oli esille SOSTE ry:n risteilyllä, jossa Järjestöasiain neuvottelukuntia esiteltiin yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kanssa. Monikulttuurisen järjestötoiminnan kehittäjä koordinoi Pohjois-Karjalan järjestöjen monikulttuurisuusverkostoa MOVE:a ja osallistui Joensuun seudun rasismin vastaiseen työryhmään sekä Lieksan ja Keski-Karjalan verkostoihin ja tutustui Iisalmen, Mikkelin, Kuopion ja Savonlinnan monikulttuurisuusverkostoihin. Aloitettiin myös laajempi monikulttuurisuuskeskusten kehittämisyhteistyö, jonka tiimoilta pääkaupunkiseudun ja Itä- ja Keski-Suomen monikulttuurisuuskeskukset vierailivat Joensuussa kesäkuussa. Kehittäjä toimi JANE:n Venäjä-työryhmän JaneVe:n sihteerinä. Semppipiste Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä JANE:n toiminnan painopisteinä olivat tiedotus ja kouluyhteistyö. JANE:sta tiedotettiin sekä valtakunnallisesti että maakunnan tilaisuuksissa. Kouluyhteistyön kehittäminen koostui neljästä eri kokonaisuudesta: yhdistysten ja rehtoreiden yhteinen tilaisuus, yhdistykset esillä opettajien koulutuspäivillä, pilottikouluissa järjestettävistä yhteistyöringeistä sekä yhdistysten kouluille suunnatusta esitteestä. Kouluyhteistyön kehittämisen kohderyhmänä oli erityisesti peruskoulut Pohjois-Karjalassa. Järjestettiin maakunnan järjestöpäivät, järjestöfoorumi ja vapaaehtoistoiminnan päivä sekä valittiin vuoden JärjestöStara. Valmisteltiin Pohjois-Karjalan järjestöstrategia -hankehakemus. Koordinoitiin vapaaehtoistoiminnan teematyöryhmää, jonka tavoitteena on vapaaehtoistoiminnan näkyväksi ja tunnetuksi tekeminen (tiedotus), uusien vapaaehtoisten mukaan saanti (rekrytointi) ja yhteisten käytännön toimintojen kehittäminen (esim. ohjaus/koordinointi, koulutus, virkistys ja palkitseminen). Teematyöryhmässä Maahanmuuttajien osallistumista pohjustettiin järjestämällä keskustelutilaisuuksia, esitelmöimällä mm. osallisuuden portaista, ohjaamalla alan hankkeita ja osallistumalla ohjelmatyöhön. JAKE-hankkeesta koordinoitiin paperittomien palveluita ja asiasta järjestettiin koulutus AVI:n kanssa. Joensuun Global Clinic avattiin koulutuksen yhteydessä. Osallistuttiin Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden KAMU-työhön ja aloitettiin Joensuun turvallisuussuunnitelman järjestöjen osuuden valmistelu JAKE-yhteistyönä. Yhteistyössä JAKE-hankkeen ja osallisuushanke Sallin kanssa organisoitiin opinnäytetyöpajoja. Kylä-JAKE Kylä-JAKEn keskeisimpiä toimia olivat kylätietoalustan ja sivuston kehittäminen (KYLÄTIETO Pohjois-Karjala); kylat.fi-sivusto aukeaa maaliskuussa Tietoalustaan tehtiin kaikkien kylien yhteystietopäivityksiä ja kyläyhdistystietojen päivityksiä sekä koottiin Vaara-Karjalan Leaderistä saadut kylätalotiedot. Tietoalustaan liittyen pilotoitiin kylähaastatteluja 12 kylässä. Kuntayhteistyötä edistettiin yhdessä koko hankkeen kanssa. Kuntakierros alkoi keväällä Koko hankkeen yhteisiksi foorumitoimintapiloteiksi valittiin Liperi, Kontiolahti, Outokumpu, Kitee ja Juuka. Ensimmäinen järjestöt-kuntatapaaminen pidettiin Liperissä syksyllä

9 Ilo elää järjestöissä Pohjois-Karjalan Järjestöpäivät 2014, Lieksa Kylähyvinvointiseminaarissa lokakuussa 2014 esiteltiin hyviä käytäntöjä, mukana oli myös virtuaalista taukojumppaa. Hankeosiossa koottiin kylähyvinvointiraportti Kylähyvinvointi -Mistä se koostuu ja kuinka sitä on edistetty? (tuotoksena kaksi raporttia; painettu julkaisu toimintamalleista sekä verkkojulkaisu hankkeista ja toimijoista). Painettuja oppaita jaettiin 800 kpl. Lokakuussa järjestettiin Kontiolahden Kunnasniemen Kunnaspirtillä Kylähyvinvointi-seminaari, jossa oli mukana yli 60 henkilöä kylistä, sidosryhmistä ja myös muista maakunnista. Seminaarissa julkistettiin Kylähyvinvointiraportti. Lisäksi kylähyvinvoinnin teematyöryhmän työskentely käynnistyi. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa edistettiin kylien pelastusryhmätoimintaa. Muiden järjestöjen kanssa yhteistyössä esiteltiin kylä- ja maaseudun kehittämistoimintaa mm. Liperin Leipäpäiville, Senttisavotta-tapahtumassa ja Osallistu! Vaikuta! -päivässä. Osallistuttiin JANE:n toimintaan sekä JANE:n koulutustyöryhmän tapaamisiin (esim. Järjestöfoorumin ja Järjestöpäivien suunnittelu). Joensuun kaupungin kanssa aloitettiin yhteistyö järjestöjen mukaan tuomiseksi Turvallisuussuunnitelman päivitykseen. Järjestöille pidettiin kaksi yhteispalaveria, työtä jatketaan vielä talvella Uutisia omille hankeosion verkkosivuille tehtiin 10 kpl. Tiedostusyhteistyötä tehtiin myös Maakaistan sekä Jellin kanssa (tapahtumatiedottaminen, Viestintärinki). JA- KE-kuulumiset omalle hallitukselle lähti kuukausittain. Vauhtia oppilaitosten ja yhdistysten yhteistyöhön-tilaisuus

10 Vuosi 2015 JAKE Paikallisen ja alueellisen järjestö- ja kansalaistoiminnan toimintamallin kehittäminen Vuosi 2015 oli hankkeen kolmas toimintavuosi. Kumppanuushanketta tukevan kehittämisrakenteen ohjauksesta vastasi Kuntoutussäätiö Helsingistä. Sopimuksen mukaan Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikkö tuottaa JAKE-hankkeelle kehittämisrakenteen ohjauksen ja tuen sekä ulkoisen arvioinnin. Arviointi sisältää hanketoimijoiden itsearvioinnin tuen ja sidosryhmäverkoston ulkoisen prosessiarvioinnin. Kehittämisrakenne pitää sisällään kehittämisverkoston, joka koostuu JAKE-kehittämispäivistä ja teemaryhmistä (terveys, kylähyvinvointi, vapaaehtoistoiminta, monikulttuurisuus). Kaksipäiväiset JAKE-kehittämispäivät järjestettiin kesäkuussa ja marraskuussa. Teematyöryhmät kokoontuivat kolme kertaa , ja Verkostotapaamisten tavoitteena oli viestiä kehittämistoimista sekä haastaa yhdistys- ja kuntatoimijoita kehitystyöhön. Kehittämisverkoston toimintaan osallistui yhteensä noin 300 henkilöä. Hanke oli mukana järjestämässä tilaisuuksia yhteistyökumppaneiden kanssa, mutta suurin osa tilaisuuksista oli hankkeen järjestämiä. Tilaisuuksien lukumäärä Toimintaan osallistuneiden organisaatioiden (järjestö/ kunta/muu taho) lkm Toimintaan osallistuneiden henkilöiden määrä yhteensä (kerätty ja arvioitu tieto) Taulukko 2. Jake-hankkeen toimintaindikaattoreita vuodelta 2015 JAKE-hankkeen hankeosioiden yhteisten tavoitteiden osalta on tehty seuraavaa: 1) Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen Hyvinvointihytinät-foorumitoiminta aloitettiin viidellä paikkakunnalla (Liperi, Outokumpu, Kontiolahti, Kitee ja Juuka). Hytinöissä aktivoitiin paikallisia yhdistys- ja kuntatoimijoita keskustelemaan yhteisistä kehittämistoimista pyöreän pöydän ääreen. Toimintaa on koordinoitiin yhdessä kuntakohtaisen hyvinvointikoordinaattorin/yhdyshenkilön kanssa. Hyvinvointihytinöissä esiteltiin mm. kunta-järjestökumppanuuksien määrää ja osumatarkkuutta kunnan asettamiin hyvinvoinnin painopisteisiin. Hyvinvointihytinät kehittämistoimien lisäksi JAKE-hanketoimijat olivat mukana kumppanina Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma on luomisessa. 2) Järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Järjestöjen välisessä yhteistyössä kärkihankkeena oli visio Pohjois-Karjalan yhdistyshuoltamosta. Yhdistyshuoltamon tavoitteena on koota yhteen eri toimijoiden tarjoamia tukipalveluja esim. koulutuksen, tiedottamisen, taloushallinnon, työllistämisen, vapaaehtoistoiminnan kehittämisen ym. yhdistystoiminnan osalta. Kuntakohtaisten foorumitoiminnan ja eri tapahtumien kautta aktivoitiin järjestöjen välistä yhteistyötä. Järjestöasian neuvottelukunnan JANE:n tunnettuutta lisättiin järjestöjen keskuudessa. Lisäksi hanketoimijat olivat mukana lukuisissa tapahtumissa: Farmari, Kukanpäivän kävely, Järjestökatu-Siltakatu, Meillä on unelma ja Semppisavotta-kampanja. 10

11 Kulttuuri- ja vapaaehtoistoimi Sosiaali- ja terveystoimi KUNTATOIMIJAT Tekninen toimi Sivistystoimi Keskushallinto Hyvinvointikoordinaattori Yhdistykset yhdessä Sosiaali- ja terveysyhdistykset Liikunta- ja kulttuuriyhdistykset Kyläyhdistykset ja asukkaat PAIKALLISYHDISTYKSET vuodesta ja yhteistyötahot olivattyytyväisiä hankkeessa toteutettuun toimintaan, kuten kunta-järjestöyhteistyön tilaisuudet, viestintäryhmän toiminta sekä teemaryhmissä tapahtuva järjestöjen verkottamisen ja toiminnan tukeminen. Hankkeen vuodelle 2016 tavoitteissa tekemä muutos eli kansalaistoiminnan kehittämisen korostaminen vastaa hyvin yhteistyötahojen tarpeisiin, joiden mukaan kansalaisten ja vapaaehtoisten näkökulmia tulisi painottaa enemmän toiminnassa. Enemmän konkreettista yhdessä tekemistä Paremmat toimitilaratkaisut ja kumppanuussuunnitelmat Yhdistysten ääni esiin kunnan päätöksissä Kuntien ja yhdistysten väliseen yhteistyöhön tarvitaan hyvä hytinä. Sellainen saadaan aikaan aidolla kohtaamisella ja keskustelulla. Kunnan työntekijät ja yhdistykset kutsutaan saman pöydän ääreen tavoitteenaan suunnitelmallinen hyvinvointiyhteistyö ja kumppanuus. Kunta-järjestö-kumppanuusmalli - Hyvinvointihytinät 3) Järjestöviestinnän kehittäminen Viestinnällisenä kärkitavoitteena oli järjestöviestinnän selkiyttäminen, vakiinnuttaminen ja yhtenäistäminen. Järjestöviestinnän oppaaksi ja innoittajaksi tehtiin uudistettu Viestintäopas. KYLÄTIETO Pohjois-Karjala -verkkosivusto avattiin paikallisyhteisöjen hyvinvointitiedon kokoajaksi. Lisäksi jatkettiin vuonna 2014 aloitettua Semppi-terveyspisteiden uuden ilmeen markkinointia omahoidon kehittämiseksi. Kuntoutussäätiön koulutus ja vaikuttava arviointi -tiimi toteutti vuosina kehittämisrakenteen ohjausta ja tukea sekä arviointia. Ulkoisen prosessiarvioinnin pääasiallisena kohteena olivat hankkeen kohderyhmät ja sidosryhmäverkoston edustajat, joilta koottiin näkemyksiä hankkeen toimeenpanon onnistumisesta ja tuloksista. Vuoden 2015 ulkoinen arviointi toteutettiin hankkeen yhteistyötahoille suunnatun kysely- ja haastatteluaineiston avulla. Kuntoutussäätiön toteuttaman ulkoisen arvioinnin mukaan hankkeen tavoitteet ja kehittämisen teema-alueet ovat yhteistyötahojen mielestä alueen tarpeisiin osuvia ja tärkeitä. Hankkeen toimivuus oli parantunut edellisestä Viestintäopas Terveys-JAKE Terveys-teematyöryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Ryhmään osallistui muun muassa Sydän- ja Diabetesliiton, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n aluevastaavat ja maakunnallisia yhdistys- ja kuntatoimijoita. Kokoontumisissa käsiteltiin muun muassa kuntayhteistyötä sekä Yhdistys- ja kuntakumppanuuskyselyä. Ryhmän viimeinen varsinainen kokoontuminen oli syyskuussa, sillä vuoden lopussa JAKE-hankkeen neljä teematyöryhmää muotoutuivat uudella tavalla Kuntaraadiksi sekä Järjestöraadiksi, joihin kutsuttiin mukaan kaikki teematyöryhmien jäsenet. Kesä-elokuussa toteutettiin Yhdistys- ja kuntakumppanuuskysely kansanterveysyhdistyksille. Kysely lähetettiin 75 yhdistykselle (sydän-, diabetes-, hengitys- ja aivohalvausyhdistykset), joista 50 vastasi. Tutkimuksen mukaan yhdistykset kokevat oman toiminnan ja roolin kunnassa merkittäväksi etenkin terveyden ja hyvinvoinnin edis- 11

12 Innopalkinnon vastaanottotilaisuus Tampereella tämisessä. Valtaosa yhdistyksistä totesi kuitenkin, että kunnan kanssa tehtävää yhteistyötä pitäisi tiivistää ja terveyttä ja hyvinvointia koskevaan päätöksentekoon pitäisi osallistaa yhdistyksiä enemmän. Pohjois-Karjalaan perustettiin kansanterveysyhdistyksistä vaikuttajaryhmät viidelle paikkakunnalle (Kitee, Kontiolahti, Liperi, Juuka ja Outokumpu). Ryhmät kokoontuivat yhteensä seitsemän kertaa ja osallistujia oli 3-5/tapaaminen. Vaikuttajaryhmät valitsevat kuntakohtaiset teemat, joihin halutaan yhdessä vaikuttaa ja panostaa. Semppi-terveyspisteelle myönnettiin vuoden 2015 Innopalkinto. Semppi täytti hakijoista parhaiten arviointikriteerit, joissa arvioitiin tänä vuonna palvelun tai toimintatavan toteutumista arjessa, tavoiteltuja hyvinvointi- ja terveyshyötyjä ja näyttöjä tuloksellisuudesta sekä toimintamallin selkeyttä, käyttötarkoitusta ja siirrettävyyttä. 12 Semppi-pisteitä oli vuoden loppuun mennessä rakennettu maakuntaan yhteensä 34 kappaletta. Vuoden lopussa järjestettiin kilpailu, jossa etsittiin Sempeille uusia ja mielenkiintoisia paikkoja. Kilpailuun ehdotettiin yhteensä 17 paikkaa Pohjois-Karjalasta ja voittajaksi valittiin Joensuun Areena. Kevään Semppisavotassa järjestettiin 12 tapahtumaa eri puolilla maakuntaa, tehtiin yli tuhat terveysmittausta ja jaettiin 700 Ei tekosyitä -lenkkiliiviä. Kampanjan tavoitteena oli herättää väestö miettimään arkisia terveyspäätöksiä sekä samalla markkinoida Semppi-terveyspistettä. Kampanjassa erityisen onnistuneita olivat kaupoissa ja huoltamolla tehdyt terveysmittaukset, joiden kautta tavoitettiin usein terveysviestien ulkopuolelle jäävää väestöä. Myös Semppisavotan Facebook-sivujen arkiset terveysvinkit ja muistutukset otettiin positiivisesti vastaan. Kampanjan toteutuksesta vastasi Kansanterveyden keskus kumppaneinaan Pohjois-Karjalan Sydänpiiri,

13 ja OK-opintokeskus. Viestinnällisen tukemisen näkökulmasta vuonna 2015 uudistettiin myös yhdistysten Viestintäopas. Lisäksi Terveys-JAKE järjesti maaliskuussa Yhteiskunnallisen markkinoinnin seminaarin, johon osallistui 22 yhdistystoimijaa. Kontiolahden vaikuttajaryhmä Pohjois-Karjalan Martat, Pohjois-Karjalan Kylät, Liikenneturva ja Terveempi Itä-Suomi -hanke. Viestintärinki jatkoi toimintaansa kokoontuen kaksi kertaa maaliskuussa Miun yhistys -ohjelman tiimoilta sekä syyskuussa esiintymiskoulutuksen myötä. Ringin tarkoituksena on toimia yhdistysten työntekijöiden ja vapaaehtoisten vertaisoppimisen ja koulutuksellisena ryhmänä. Toiminnasta vastaavat Terveys-JAKEn lisäksi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Kathy-toiminta Moni-JAKE (Vapaaehtois- ja monikulttuurisuustoiminta) Vapaaehtoistoiminnan kehittäjä toimi JANE:n Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunnan ja JANE:n työvaliokunnan sekä koulutustyöryhmän (JaneKo) sihteerinä ja vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä. Oltiin mukana JANEn edustajana Miun yhistys-työpajoissa yhteensä 14 eri paikkakunnalla Pohjois-Karjalassa. Miun yhistys - Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma valmistui kesäkuussa. Syksyn aikana JANE valmisteli ja hyväksyi ohjelman toimeenpanosuunnitelman. Joensuu Areenan Semppi-piste 13

14 Semppisavotta JANEn kokoonpanoa täydennettiin kaudelle sovitun käytännön mukaisesti. JANE järjesti maakunnan järjestöpäivät (72 osal.), järjestöfoorumin (79 osal.), oli mukana vapaaehtoistoiminnan päivän suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä valitsi vuoden JärjestöStaran. Työntekijä vastasi JANE:n tiedotuksesta ja viestinnästä (Facebook, verkkosivut, JANE-uutiskirje 600 yhdistystoimijalle, Koonti paikallisista koulu-yhdistys-yhteistyön mahdollisuuksista-opas). JANE lausui Pohjois-Karjalan sote-hankkeen valmistelun. JANE:a esiteltiin Etelä- ja Pohjois-Savon yhdistystoimijoille. Järjestettiin Pohjois-Savon järjestöfoorumi yhdessä pohjoissavolaisten kumppanien kanssa. KAMU-työhön ja koordinoitiin Joensuun turvallisuussuunnitelman järjestöjen osuutta. Kylä-JAKE Kylätieto-sivuston suunnitteluun ja sisällön tuottamiseen panostettiin vuoden 2015 aikana. Sisällön tuottamisen osalta tehtiin n. 50 kylähaastattelua maakunnan kylissä. Lisäksi paikallisyhdistyksiin oltiin yhteydessä sähköpostilla ja puhelimitse. Kylat.fi-sivusto avautui huhtikuussa Syksyllä seurasi alustan jatkokehittelyt; käyttäjätasot, raportointi ja kyläkorttien ulkoasun muokkaus. Sivustolle tehtiin päivityksiä noin 30 kpl; uutiset, kylävinkit ja ajankohtaisnostot. Lisäksi Pohjois-Karjalan Iloiset Kylät- Facebook-sivun käytössä aktivoiduttiin. Päivitettiin myös jake-hanke.fi sivuja. 14 Vapaaehtoistoiminnan teematyöryhmä kokoontui neljä kertaa. Yhteinen Vapaaehtoistoiminta Pohjois-Karjalassa -logo otettiin käyttöön ja liityttiin valtakunnalliseen Kansalaisareenan Valikko-verkostoon. Järjestettiin yhteistyössä JANEn ja aluetoimijoiden (20 vapaaehtoistoimintaa tarjoavaa tahoa) kanssa vapaaehtoisten päivän tapahtuma. Tapahtumassa tavoitettiin yli 400 henkilöä ja se sai näkyvyyttä paikallismediassa. Maahanmuuttajien osallistumista pohjustettiin järjestämällä keskustelutilaisuuksia, esitelmöimällä mm. osallisuuden portaista, ohjaamalla alan hankkeita ja osallistumalla ohjelmatyöhön sekä järjestämällä Maahanmuuttajan mahdollisuudet -tapahtuma yhteistyössä Sillan järjestöjen kanssa. Itä-Suomen AVI palkitsi Moi-infon vuoden viestintätekona. Pakolaisuus ennen ja nyt -keskustelusarja yhdistyksen uusien toimitilojen aulassa keräsi kuulijaa kullakin kerralla. JAKE-yhteistyössä osallistuttiin Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden Kylä-JAKE kokosi Pohjois-Karjalan alueen kuntien järjestö- ja kyläyhteistyötä koskevat tiedot tietoalus-taan. Näistä koostettiin raportti: Kunnat ja yhdistykset -Avustukset ja yhteistyö Pohjois-Karjalassa 2014 (verkkojulkaisu). Osallistuttiin järjestöjen yhteisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, ja esiteltiin kylat.fi -sivustoa. Suurin yksittäinen tapahtumiin liittyvä toiminta oli Kylätalo-messuosaston organisoiminen Farmari näyttelyssä. Kylä-JAKE osallistui myös Semppisavotta -kampanjaan kokoamalla yhden Semppi-tilaisuuden Paiholan kylälle. Osallistuttiin myös Miun yhistys- yhdistysohjelman valmisteluihin organisoimalle yksi työpaja maakunnan maaseututoimijoille. Lisäksi oltiin mukana JANEn ja Janekon toiminnassa. Yhteistyö Turvaa maaseudulle -hankkeen kanssa aloitettiin syksyllä kyläturvallisuuden osalta. Lisäksi osallistuttiin Joensuun turvallisuussuunnitelman päivittämiseen aktivoimalla yhdistyksiä mukaan prosessiin. Verkostoyhteistyö Etelä- ja Pohjois-Savon kanssa käynnis-

15 JANEn Järjestöfoorumi Carelicumissa tettiin alueiden kylätoimijoiden kanssa. Tässä yhteydessä keskusteltiin tarkemmin kylat.fi -kokonaisuudesta sekä sen mahdollisesta kopioinnista Etelä-Savoon. Tiedottamista paikallisyhdistyksille hoidettiin edelleen kylat.fi ja jake-hanke.fi -sivujen kautta. Tiedo-tusyhteistyötä jatkettiin Maakaistan ja Jellin kanssa. Kylätoimijoille viestittiin ja tiedotettiin kyläkirjeillä ja sähköpostitiedotteilla. Lisäksi lähetettiin JAKE-kuulumiset hallitukselle kuukausittain sekä osallistuttiin yhteisten JAKE-uutiskirjeiden koostamiseen. Lisäksi vuoden aikana osallistuttiin erilaisiin yhdistyksille suunnattuihin koulutuksiin ja seminaareihin maa-kunnassa ja valtakunnallisesti, mm. Pohjois-Karjalan Järjestöfoorumi ja Järjestöpäivät, Viestintäringin ta-paamiset/ koulutukset, valtakunnalliset Lokaali-päivät Raahessa, Järjestötoiminnan kehittäminen -koulutus Kuopiossa, Hyvinvointitalous- Kunta-järjestö yhteistyöseminaari Joensuussa, valtakunnallinen SosteTalk Helsingissä. Vapaaehtoistoiminnan verkosto kokoontuu Joensuun Farmari messuilla esittäydyttiin vahvasti yhdistysyhteistyössä. Mukana oli mm. Kylä-JAKEn organisoima Kylätalo-osasto. JAKE-järjestökyselyä valmisteltiin joulukuussa 2015 yhteistyössä muiden hankeosioiden kanssa. 15

16