Lähes nollaenergiarakennuksen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla LOPPURAPORTTI HANKKEEN SISÄLTÖ JA TULOKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähes nollaenergiarakennuksen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla LOPPURAPORTTI HANKKEEN SISÄLTÖ JA TULOKSET"

Transkriptio

1 Lähes nollaenergiarakennuksen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla LOPPURAPORTTI HANKKEEN SISÄLTÖ JA TULOKSET

2 Granlund Oy / Erja Reinikainen, Lassi Loisa, Anni Tyni FInZEB LOPPURAPORTTI 2

3 Sisältö 1 Esipuhe Osapuolet Raportit Hankkeen tavoitteet Tausta Direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi (RES) Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Tulokulmia kansalliseen nzeb-määrittelyyn Vallitsevat olosuhteet ja käytännöt Terveellisyys ja turvallisuus Laadukas rakentaminen Kustannustehokkuus Nykyiset rakentamismääräykset Markkinaehtoinen toiminta Säädösvalmistelun aikataulu Laajempi rakentamismääräysten uudistaminen Energiatuotanto ja -markkina Menetelmäkuvaus Laskennan valmistelu Laskentakohteet Laskentaperiaatteiden määrittely Laskentatyökalut Laskentasäännöt Energiaa säästävien toimien vaikutusten laskenta tyyppirakennuksissa Uusiutuvan energian tuotanto esimerkkirakennuksissa Energiansäästötoimien elinkaarikustannusten laskenta Laskennan perusoletukset Yksittäisten toimenpiteiden elinkaarikustannukset Elinkaariedulliset toimenpidepaketit Energiaa säästävien toimenpiteiden paketit Yhdistelmien energia- ja elinkaarikustannustarkastelut Kustannusoptimaalisuuden tarkastelu FInZEB LOPPURAPORTTI 3

4 4.6 Lämmitysmuototarkastelut Tulokset Ehdotukset nzeb-e-luvuiksi Lähes nollaenergiarakennuksen ominaisuudet Taserajat Lähellä tuotettu energia Energian ulosmyynti Energiavirtojen kierrätys Erityistarkastelut Rakennusfysiikka Sisäolosuhteet Sisälämpötilojen hallinta kesäaikana Tarpeenmukainen ilmanvaihto Valaistus nzeb-vaatimusten vaikutuksia toimintakentässä Päästövaikutukset Osaamisen lisäämistarpeet Energiamarkkina Kaupunkisuunnittelu Rakennusvalvonta Teknologiateollisuus Rakennushankkeen osapuolet Rakennuttaminen Suunnittelu Rakentaminen Käyttö ja ylläpito Johtopäätökset Tulokulmia säädösvalmisteluun Terminologia ja viestintä Lähes nollaenergiarakennusten ominaisuuksien todentaminen Ehdotettujen nzeb-e-lukujen haasteellisuus Paikalla tuotettu uusiutuva energia Kustannusoptimaalisuus LIITE 1 FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB LOPPURAPORTTI 4

5 1 Esipuhe FInZEB-hanke käynnistettiin määrittelemään lähes nollaenergiarakentamisen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla. Hankkeessa tuotettiin pohjatietoa tulevalle lähes nollaenergiarakentamista käsittelevälle säädösvalmistelulle. Rakennusteollisuus RT ry:n, Talotekniikkateollisuus ry:n ja Ympäristöministeriön koordinoiman FInZEB-hankkeen tavoitteena on määritellä Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) edellyttämän lähes nollaenergiarakennuksen (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla. Koska EPBD jättää suuren tulkintavaran kiinteistö- ja rakentamisalalle keskeiseen kansalliseen lainsäädäntöön katsottiin tarpeelliseksi koota mahdollisimman laaja-alainen näkemys tulkinnoista ja määrityksistä. Hankkeen lähtökohtina on ollut viestinnän avoimuus ja laaja osallistaminen. Neljässä teemoitetussa työpajassa sekä Finlandia-talon tulosseminaarissa on ollut useita satoja osallistujia alan eri sektoreilta. Hankkeessa toteutetut laskennat ja selvitykset on teetetty alan johtavilla konsulteilla ja asiantuntijoilla. Hankkeen laskentatulokset ja niihin liittyvät lähtötiedot on koottu finzeb.fisivustolle, jotta eri tahot voivat vertailla tuloksia omiin näkemyksiinsä. Hankkeen tulokset, selvitykset ja niiden pohjalta laaditut ehdotukset luovutetaan Ympäristöministeriölle pohjatiedoksi tulevalle lähes nollaenergiarakentamista käsittelevälle säädösvalmistelulle. FInZEB-hanke käynnistyi syksyllä 2013 ja päättyy 31. maaliskuuta Helsingissä Juha Luhanka Ilkka Salo Pekka Kalliomäki Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry Ympäristöministeriö 1.1 Osapuolet Hankkeen käynnistäjinä ja koordinoijina olivat Rakennusteollisuus RT ry, Talotekniikkateollisuus ry ja ympäristöministeriö. Hankkeen päärahoittajat olivat Rakennustuotteiden Laatu Säätiö TRT rahasto ympäristöministeriö Granlund Oy (oma työ) Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, johon haettiin monipuolinen näkemys kiinteistö- ja rakentamisalaan. FInZEB LOPPURAPORTTI 5

6 Hankkeen ohjausryhmän jäsenet Ilkka Salo Talotekniikkateollisuus ry (puheenjohtaja) Jani Kemppainen Talonrakennusteollisuus ry (koordinaattori) Jarek Kurnitski Aalto-yliopisto / Tallinnan yliopisto Matti Rae Ensto Pekka Metsi Granlund Oy Erja Reinikainen Granlund Oy Ilari Aho Green Building Council Finland Jukka Forsman / Ulla Soitinaho Helsingin kaupunki Jan-Erik Järventie / Kimmo Rautiainen Pientaloteollisuus PTT ry Juha Luhanka Rakennusteollisuus RT ry Ari Ilomäki Rakennustuoteteollisuus RTT ry Olavi Tikka / Jouko Turto RAKLI ry Esa Eklund Talonrakennusteollisuus ry Pirkko Harsia TAMK / Sähköinen talotekniikka Pekka Kalliomäki ympäristöministeriö Maarit Haakana ympäristöministeriö Ohjausryhmän asiantuntijajäsenet Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Juha Salmi Suomen Asuntotietokeskus Oy (hankkeen viestintä) Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Ohjausryhmän sihteeri Jenni Tuomola Rakennustuoteteollisuus RTT ry Hankkeessa toimi päävastuullisena konsulttina Granlund Oy. Lisäksi hankittiin eri osa-alueiden tehtävän suorittajia erillisillä toimeksiannoilla. Hankkeen toteuttavina konsultteina toimivat Granlund Oy (taustaselvitykset, laskentatarkastelut, kustannustarkastelut, loppuraportti, ym.): Erja Reinikainen, Lassi Loisa, Anni Tyni ja joukko muita henkilöitä Optiplan Oy (kustannustarkastelut): Teemu Salonen ja Joonas Ryynänen Insinööritoimisto Vesitaito Oy (pientalojen tarkastelut): Heikki Virkkunen ja Alma Koivu Hankkeen aikana toteutettiin neljä työpajaa, joihin kutsuttiin laaja asiantuntijajoukko tuomaan näkemyksiään ja sparraamaan tehtyä selvitystyötä. Lisäksi pienempi asiantuntijajoukko kokoontui konsulttien kanssa keskustelemaan teknisistä ja laskennallisista seikoista. Asiantuntijoina ja työn kommentoijina toimivat Jarek Kurnitski, Aalto-yliopisto / Tallinnan yliopisto Mika Vuolle, Equa Simulation Finland Oy Piia Sormunen, Metropolia Ammattikorkeakoulu Maria Penttilä, Ensto Hankkeen aikana perustettiin myös valaistukseen liittyviä näkökulmia ja ehdotuksia käsitellyt työryhmä, jonka koollekutsujana ja puheenjohtajana toimi Matti Rae / Ensto. Ryhmässä oli laa- FInZEB LOPPURAPORTTI 6

7 ja edustus valaistuksen asiantuntijoita. Työryhmän aineiston raportiksi kokosi Kari Kallioharju / TAMK. Taserajatarkastelun työryhmän vetäjänä toimi Jarek Kurnitski / Aalto-yliopisto. Ryhmässä oli edustus Granlundilta, Talotekniikkateollisuudesta ja Rakennusteollisuus RT:sta. Ryhmä työsti näkemyksen mm. lähellä tuotetun (near by) energian määrityksestä. Asiantuntijakommentit saatiin lisäksi Mika Vuolteelta / Equa Simulation Finland Oy. Määritelmät ovat täsmentyneet ohjausryhmän kommenttien perusteella. 1.2 Raportit Tämän FInZEB-hankkeen Loppuraportin lisäksi hankkeessa on laadittu useita teknisiä raportteja, jotka julkaistaan hankkeen www-sivuilla osana Taustaraporttia. Taustaraportti koostuu seuraavista osaraporteista: 1 Kustannuslaskenta asuinkerrostalo ja toimisto Optiplan Oy 2 Pientalojen kustannuslaskenta ja E-luku Insinööritoimisto Vesitaito Oy 3 Kustannuslaskenta koulut ja päiväkodit Granlund Oy 4 Energiaa säästävät tekniset ratkaisut Granlund Oy 5 Laskentasäännöt Granlund Oy 6 Aurinkosähkötarkastelut Granlund Oy 7 Tulevaisuuden sää ja sisälämpötilatarkastelut Granlund Oy 8 Pilottikohteiden kokemuksia Granlund Oy 9 Energiantuotantoketjut-aineistoselvitys Granlund Oy 10 Valaistuksen laadullisten tekijöiden ja energialaskennan määrittely FInZEB-hankkeelle Tampereen ammattikorkeakoulu FInZEB LOPPURAPORTTI 7

8 2 Hankkeen tavoitteet FInZEB-hankkeessa oli tavoitteena luoda kansalliset tulkinnat rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) lähes nollaenergiarakentamista koskeviin määritelmiin ja tuottaa kiinteistö- ja rakennusalan yhteinen näkemys vuonna 2015 käynnistyvän energiatehokkuuden säädösvalmistelun pohjaksi. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, kuinka kansalliset vaatimukset tulisi asettaa riittävän haasteellisesti, mutta kustannustehokkaasti direktiivien täyttämiseksi, rakenteiden turvallisuus ja hyvät sisäolosuhteet huomioiden. FInZEB-hankkeessa selvitettiin laskennallisten tarkastelujen avulla energiansäästövaikutuksiltaan ja kustannuksiltaan toteutuskelpoisia ratkaisukokonaisuuksia, jotka toimivat lähtökohtina ja vertailuaineistona määriteltäessä kansallisia nzeb-vaatimuksia. Hankkeessa huomioitiin kansalliset erityispiirteet, vallitseva rakentamiskäytäntö ja energiatehokkuuden tarkasteluperiaatteet sekä muut asiaan liittyvät direktiivit ja määräykset. Hankkeen tuloksille oli tavoitteena saada mahdollisimman laaja konsensus aktiivisella avoimella viestinnällä ja osallistavalla työskentelyllä (ohjausryhmä ja työpajat). Hankkeen erityistavoitteena oli toimia aloitteentekijänä, tiedonkerääjänä ja aineiston valmistelijana ja koota alan asiantuntijoita mukaan työpajoihin. Tavoitteena siis oli luoda yhtenäinen näkemys lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvistä kansallisesti sopivista ratkaisuista ja raja-arvoista, mutta teknologiat ja toimintamallit tavoitteiden saavuttamiseksi jätetään eri toimijoiden kehitettäväksi ja toteutettavaksi. Hanke on hyödyntänyt jo tehtyä tutkimustyötä ja pilotointia ja verkottunut valittujen, käynnissä olevien hankkeiden kanssa. FInZEB-hankkeessa toteutettuja tehtäviä kuvataan alla olevassa kaaviossa. Tausta-aineiston kokoaminen Energiantuotantoketjut - selvitys Laskentasääntöjen pohdinta Teknologiakehityksen arviointi Energiaa säästävien toimien määrittely Tyyppirakennusten energialaskenta Elinkaarikustannustarkastelut Kustannusoptimaalisuustarkastelut Energiamuototarkastelut Workshopit (4 kpl) Ohjausryhmä Valaistusryhmä Pilottien kokemukset Ehdotukset nzeb-e-luvuista Taserajan määrittely nzebrakennuksen ominaisuudet Kuva 1 FInZEB-hankkeen osatehtäviä. FInZEB LOPPURAPORTTI 8

9 3 Tausta 3.1 Direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että kaikki uudet viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevat rakennukset ovat jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia sekä jälkeen kaikki uudet rakennukset täyttävät tämän vaatimuksen. Tapa, jolla direktiivi kuvaa lähes nollaenergiarakennusta, jättää melko suuren tulkintavaran kansalliseen määrittelyyn rakennuksella tulee olla erittäin korkea energiatehokkuus, lähes olematon tai erittäin vähäinen energiamäärä olisi hyvin laajalti katettavissa uusiutuvista lähteistä olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia Uusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi (RES) Uusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi (RES) edellyttää, että jäsenvaltioiden on mennessä rakennussäännöksissään ja -määräyksissään tai muulla tavalla vastaavin vaikutuksin tarvittaessa edellytettävä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa ja perusteellisesti kunnostettavissa olemassa olevissa rakennuksissa. Jäsenvaltioiden on sallittava mainittujen vähimmäistasojen saavuttaminen muun muassa kaukolämmöllä ja -jäähdytyksellä, joka tuotetaan käyttämällä merkittävää uusiutuvien energialähteiden määrää Energiatehokkuusdirektiivi (EED) Energiatehokkuusdirektiivi (EED) edellyttää yleisemmin mm. pitkän aikavälin strategiaa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen koskien erityisesti rakennusten peruskorjausta. Direktiivin edellytyksistä tullee heijastuksia myös uudisrakentamiseen, joita voivat olla mm. julkisten hankintojen tekeminen, kun on kyse julkisen rakennuksen korjaamisesta, energiakulutuksen mittaamisesta, energiatehokkuudesta tiedottamista tai vaikka rakennusten energiakatselmuksista. 3.2 Tulokulmia kansalliseen nzeb-määrittelyyn Vallitsevat olosuhteet ja käytännöt Suomen sijainti pohjoisilla leveysasteilla vaikuttaa sekä rakentamiseen ja rakennusten energiankäyttöön, mikä tulisi huomioida vertailtaessa rakennusten energian ominaiskulutuksia ja rakentamisen kustannuksia muiden maiden lukuihin. Hyvien sisäolosuhteiden ylläpitämiseksi energiaa kuluu kylmän ja pimeän talvikauden aikana enemmän kuin useimmissa muissa Euroopan maissa ja toisaalta kesän hellejaksot voivat olla samanlaisia kuin etelämpänä sijaitsevissa maissa. FInZEB LOPPURAPORTTI 9

10 Energiatehokkuutta parantavat toimet ja kustannustehokkaat ratkaisut on määriteltävä vallitsevien olosuhteiden mukaisiksi. Vuoden 2012 rakentamisen energiatehokkuusmääräysten uudistuksessa siirryttiin uudisrakentamisessa kokonaisenergiatarkasteluun. Tällöin luotu E-lukuun perustuva energiatehokkuuden osoittamisen periaate on osoittautunut toimivaksi Terveellisyys ja turvallisuus Lähtökohtana lähes nollaenergiarakentamiseen siirryttäessä on se, että rakennusten sisäilmaston laadun tulee olla hyvä, valaistuksen kohteen toimintoihin laadullisesti ja määrällisesti soveltuva sekä rakenneratkaisujen rakennusfysikaalisesti toimivia ja turvallisia. Lähtökohtia tarkasteluun sisäilmastovaatimusten osalta täytetään asunnoissa Sisäilmastoluokituksen S3-taso ja muissa rakennuksissa pääsääntöisesti S2-taso asuntojen lämpötila ei saa nousta kesäaikana haitalliselle tasolle (D3/2012) rakennuksen vaipan tulee olla niin tiivis, etteivät vuotokohtien läpi kulkevat ilmavirrat aiheuta haittaa käyttäjille ja rakenteille rakennuksissa on yöaikana D3/2012 mukainen minimi-ilmanvaihto Laadukas rakentaminen Lähtökohtana on, että rakennusten suunnittelu ja toteutus tehdään teknisesti oikein ja laadukkaasti. Tällöin toteutuvat sekä hyvä energiatehokkuus että hyvät sisäilmaolosuhteet. Suunnittelussa ja toteutuksessa on aina tarkasteltava rakennusta kokonaisuutena ja vältettävä osaoptimointia. Toteutettavan kokonaisuuden tulee olla kaikilta osin hallittavissa Kustannustehokkuus Rakennusten lähes nollanenergia -direktiivin mukaan lähes nollaenergiatason määrittämisessä noudatetaan kustannusoptimaalisuuden periaatetta (244/2012), jolla tarkoitetaan sitä, että kyseiseen tasoon tulee päästä takaisinmaksuajoiltaan järkevillä ja negatiiviset elinkaarikustannukset omaavilla toimenpiteillä tai toimenpidepaketeilla. Kustannusoptimaalisuutta tarkasteltaessa huomioidaan investointien nykyarvojen mukainen kokonaiskustannus, jossa mukana ovat koko elinkaaren aikaiset säästöt ja menot. Kustannustehokkuuden vaatimus on ollut voimakkaasti esillä rakennuttajien ja rakennusliikkeiden puheenvuoroissa lähes nollaenergiarakentamisen on oltava järkevällä tasolla eikä energiatehokkuuteen tule pyrkiä kannattamattomin ratkaisuin. Kustannusoptimaalisuuden tarkastelut on FInZEB-hankkeessa toteutettu esimerkkirakennuksissa ja standardikäytön mukaisilla käytön ja kuormituksen arvoilla. Elinkaarikustannusten vertailut erilaisilla järjestelmä- ja rakenneratkaisuilla tulisi kuitenkin aina tehdä hankekohtaisilla laskenta-arvoilla, jolloin päätökset tehdään markkinaehtoisista lähtökohdista. Kustannustarkasteluin on haettu perusteet esitetyille energiatehokkuuden lukuarvoille. Niillä ei rajata pois tai kielletä muitakaan toimenpiteitä. FInZEB LOPPURAPORTTI 10

11 3.2.5 Nykyiset rakentamismääräykset Uudisrakentamisen energiatehokkuus on jo nyt varsin hyvällä tasolla ja sen osoittamiseksi luodut käytännöt ovat osoittautuneet toimiviksi, joten FInZEB-hankkeelle tämä oli selkeä lähtökohta. Edelliset energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset tulivat voimaan vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa D3 käsittää rakennusten energiatehokkuutta koskevat määräykset ja ohjeet. Sitä täydentää osa D5, joka käsittää ohjeita rakennusten energiankulutuksen laskennasta. Tuolloin siirryttiin energiatehokkuuden osalta kokonaisenergiatarkasteluun, jossa rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla (kwh/netto-m 2,a). E-lukulaskelma lähtötietoineen ja tuloksineen on liitettävä rakennuslupahakemukseen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, lämmin vesi, valaistus ja laitesähkö. E-luku lasketaan D3:ssa annetulla rakennustyyppikohtaisella standardikäytöllä tämä tarkoittaa sitä, että säätiedot, sisäilmasto-olosuhteet, rakennuksen ja sen järjestelmien käyttö- ja käyntiaikatiedot ja sisäiset lämpökuormat on vakioitu. Lisäksi E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat kiinnittämään huomiota erityisesti sähköenergian käyttöön sekä suosimaan kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä. Näitä perusteita noudattaen (kokonaisenergiatarkastelu, standardikäyttö ja energiamuotokertoimet) lähdettiin FInZEB-hankkeeseen. On hyvä tiedostaa, että esitetyt yhteenvedot eri maiden kansallisista nzeb-tasoista sisältävät erilaisia energiakäsitteitä eivätkä tulokset ole vertailukelpoisia. Joissakin maissa on nzebmäärittelyn ulkopuolelle jätetty esimerkiksi käyttäjälaitteiden sähköenergian kulutus. Myös laskentasäännöt poikkeavat toisistaan Markkinaehtoinen toiminta Hanke ehdottaa rakennustyyppikohtaisia E-lukuarvoja, jotka kaikkien uusien rakennusten tulee alittaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä annetun aikataulun mukaisesti. Ehdotetut lukuarvot eivät ole teknisiä maksimiarvoja. Nykyistenkin rakentamismääräysten edellyttämää energiatehokkuustasoa parempaan lopputulokseen on pyritty useissa rakennushankkeissa mm. seuraavista syistä: halutaan olla edelläkävijänä energiatehokkaassa rakentamisessa, halutaan tarjota vähän energiaa käyttäviä toimitiloja ja asuntoja, toteutetaan kansainvälinen ympäristöluokitus ja halutaan maksimoida siinä energiatehokkuudesta saatavat pisteet. Energiatehokkuudella ja ympäristömyötäisyydellä on nähty saavutettavan joissakin tapauksissa markkina- ja imagohyötyä. Energiaa säästäviä ratkaisuja tarkastellaan useimmissa suurissa rakennushankkeissa huomioiden ko. kohteen erityispiirteet, käyttöajat ja kuormitukset. Elinkaarikustannustarkasteluin haetaan edullisia järjestelmä- ja rakenneratkaisuja. Usein kuitenkin hankkeen kustannuspaineet aiheuttavat sen, että elinkaariedullisista, mutta normitasoa kalliimmista ratkaisuista kuitenkin luovutaan. FInZEB LOPPURAPORTTI 11

12 3.2.7 Säädösvalmistelun aikataulu FInZEB-hankkeen erityisenä tavoitteena oli, että kiinteistö- ja rakennusala miettii ja linjaa tulevaisuuden konseptia laajasti ja yhteistyössä. Lähes nollaenergiarakentamiseen siirrytään nopealla aikataululla. Hankkeen kuluessa ympäristöministeriö linjasi, että lähes nollaenergiarakennuksia koskeva säädösvalmistelu tapahtuu pääosin vuosina , määräykset julkaistaan 2017 alussa ja ne tulevat voimaan , jolloin ne koskevat kaikkia uudisrakentamiseen liittyviä rakennuslupia. FInZEB-hankkeessa on tarkasteltu mikä on lähes nollaenergiarakennus -käsitteen tarkoituksenmukainen raja ja mihin ala tällä aikataululla kykenee. Määrittelyissä oli oleellista tiedostaa, että seuraavan 5 6 vuoden aikana voidaan teknologian, toimintatapojen, liiketoiminnan ja ylläpidon olettaa jossakin määrin nykytasosta kehittyvän, mutta suurta hyppäystä täysin uudelle tasolle ei todennäköisesti tapahdu tässä ajassa. Ehdotuksessa on myös pyritty jättämään tilaa uusille innovaatioille Laajempi rakentamismääräysten uudistaminen Ympäristöministeriö on käynnistänyt lähes nollaenergiamääräysten valmistelun ohella ja siihen liittyen laajemman säädösten uudistushankkeen, jossa päivitetään ja uusitaan Suomen rakentamismääräyskokoelmaan laajemmin. Energiatehokkuuteen liittyviä määräyksiä ja ohjeita on mm. nykyisissä rakentamismääräysten osissa D2, C3 ja C Energiatuotanto ja -markkina FInZEB-hankkeessa on ollut tarpeen käydä läpi kiinteistöjä palvelevien energiatuotantojärjestelmien tilanne nykyhetkellä sekä todennäköiset muutokset tulevaisuudessa. Lähes nollaenergiarakentaminen tuo mukanaan rakennuskohtaisen ja tonttikohtaisen tai laajemman alueellisen energiatuotannon (near-by) sekä kahdensuuntaisen energianmyynnin näkökulmat. FInZEB-hankkeessa laadittuun Energiantuotantoketjut-aineistoselvitykseen koottiin vuosina julkaistuissa tutkimusraporteissa ja selvityksissä esitettyä tietoa hajautetun uusiutuvan energian tuotannon vaikutuksista energiatuotantoketjuun ja olemassa oleviin energiajärjestelmiin. Tarkemmin asiaa on käsitelty Taustaraportin osassa 9 Energiantuotantoketjut-aineistoselvitys. Suomessa uusiutuvan energian osuus sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on jo nyt huomattava. Vuonna 2013 uusiutuvan energian osuus sähkön tuotannosta oli 36 % ja kaukolämmön tuotannosta 29 % (kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannon polttoaineet). Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan Suomi on saavuttamassa RES-direktiivissä vuodelle 2020 asetetun haastavan (EU-keskiarvoon nähden lähes kaksinkertaisen) tavoitteensa uusiutuvan energian 38 % osuudesta nykytoimenpiteillä. Rakennuskohtaisia uusiutuvan energian tuotantojärjestelmiä on toistaiseksi toteutettu varsin vähän niiden korkean kustannustason ja pitkiksi muodostuvien takaisinmaksuaikojen vuoksi. Pientuotannon potentiaali Suomen kokonaissähköntuotannossa on rajallinen. Pientuotannolla voi kuitenkin olla tulevaisuudessa merkittävä vaikutus kiinteistöjen valoisana aikana tarvitseman ostosähkön kulutuksen vähentämisessä aurinkoenergialle suotuisina vuodenaikoina. Pientuotannon kokonaispotentiaalin arvioidaan olevan vuoteen 2020 mennessä noin 600 MW asennettua kapasiteettia, mikä tarkoittaa noin 1 TWh/a sähköntuotantoa (1 2 % sähköntuo- FInZEB LOPPURAPORTTI 12

13 tannosta). 1 Merkittävää kasvua voidaan odottaa ja aurinkosähkö ja muu lähinnä rakennuksiin integroitu pienimuotoinen sähköntuotanto tulee osaksi sähköjärjestelmää ja sähkön jakeluverkko kaksisuuntaistuu. Sähkön tuotantorakenteen muutoksen vuoksi sähkön kysyntäjouston lisääminen on välttämätöntä, jotta sähkön tuotanto ja kulutus voidaan sovittaa yhteen tehokkaalla tavalla. Perinteisessä sähköenergiajärjestelmässä vaihtelevaan kulutukseen on sopeuduttu tuotantoa säätämällä esimerkiksi vesivoima- ja lauhdevoimalaitosten avulla. Jatkossa yhä suurempi osa tuotannosta on sellaista, jota ei teknisesti voida tai ei taloudellisesti kannata säätää, kuten sääriippuva tuuli- ja aurinkovoima, sekä tasaisella tuotantoteholla ajettava ydinvoima. Tällöin tuotannon ja kulutuksen välisen tehotasapainon hallintaan tarvitaan myös kysynnän joustoa sekä erilaisia energiavarastoja. Kysynnän jouston avulla voidaan sähkönkulutusta siirtää kalliista tehohuipuista edullisempiin ajankohtiin. Mikäli kysyntäjouston seurauksena tuotanto muuttuu esimerkiksi hiililauhteella tuotetusta sähköstä vesivoimaksi, pienentyvät myös sähköntuotannon päästöt. 2 Käyttäjän ohjattavia kuormia voivat olla esim. lämmitys ja jäähdytys sekä teollisuuden prosessit. Käyttäjä saa taloudellista hyötyä, kun kulutus siirtyy edullisempiin ajankohtiin. Hajautetun uusiutuvan energian tuotannon potentiaalin toteutuminen edellyttää teknistaloudellisen kilpailukyvyn lisäksi toimivaa energiamarkkinaa ja -järjestelmää, jossa kuluttajalla on käytössä reaaliaikainen kulutustieto. Näin mahdollistetaan myös uusien palvelukonseptien synty. 1 Lähde: Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän loppuraportti, TEM-julkaisu 55/ Lähde: Kysynnän jousto Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille loppuraportti 2015 FInZEB LOPPURAPORTTI 13

14 4 Menetelmäkuvaus Työn tavoitteena oli laskennallisten tarkastelujen kautta selvittää teknisesti toimivia ja kustannusoptimaalisia ratkaisukokonaisuuksia, jotka ovat lähtökohtina ja vertailuaineistona määriteltäessä kansallisia lähes nollaenergiarakentamisen vaatimuksia Suomessa. Tässä kuvatun metodiikan tuloksena määriteltiin eri rakennustyypeille ehdotuksia tulevista vaatimustasoista ja ratkaisuista, joilla näihin voidaan päästä. Energiaa säästävien toimien määrittely ja niiden vaikutusten laskenta tyyppirakennuksissa Energiansäästötoimien elinkaarikustannusten laskenta Toimenpidepakettien määrittely sekä niiden energia- ja elinkaarikustannustarkastelut Kustannusoptimaalisuuden tarkastelu Ehdotus E-lukutasoista Kuva 2 FInZEB-hankkeen laskentatarkasteluissa käytetty metodiikka. 4.1 Laskennan valmistelu Laskentakohteet Laskentatarkastelut toteutettiin hyödyntäen todellisten, lähivuosina toteutuneiden rakennusten energiamalleja, jotka koottiin Granlundin toteuttamista projekteista. Lisäksi joitakin FInZEBhankkeen pilottikohteita mallinnettiin E-luvun laskentaa varten ja näitä kohteita hyödynnettiin myös muussa laskennassa. Kustakin tarkastellusta rakennustyypistä valittiin energiasimulointeihin useampia rakennusyksilöitä esimerkkikohteiksi. Esimerkkirakennusten arkkitehtuuri vaikuttaa energiatarkastelun tuloksiin jossakin määrin energiankäytön näkökulmasta merkittävimmät tekijät ovat muotokerroin (vaipan alan ja tilavuuden suhde), aukotus ja tilojen sijoittelu sekä tilatyyppien keskinäisen määrän suhde (eräänlainen tilatehokkuus). Kohteet edustavat arkkitehtuuriltaan ja kooltaan tyypillistä nykyaikaista suomalaista rakentamista. FInZEB LOPPURAPORTTI 14

15 Laskennassa tarkastellut rakennustyypit: Pientalo Asuinkerrostalo Toimistorakennus Koulu Päiväkoti Liikuntahalli Liikerakennus Majoitusliikerakennus Sairaala Kohteet on FInZEB-laskennoissa käsitelty niille tässä projektissa annetuin tunnuksin, esimerkiksi Koulu A ja Päiväkoti T. Pientalojen osalta tarkasteltiin nykyistä rakentamiskäytäntöä vastaavia erikokoisia ( m 2 ) ja eri runkomateriaaleista valmistettuja taloja (kivitalo, puutalo, hirsitalo). Laskentatarkastelut aloitettiin asuinkerrostaloista ja toimistorakennuksista, seuraavaksi tarkasteluun otettiin koulut ja päiväkodit ja niiden jälkeen muut rakennustyypit. Pientalojen tarkastelua toteutettiin erillisenä osatehtävänä muiden rakennustyyppien rinnalla Laskentaperiaatteiden määrittely Nykyisissä rakennusten energiatehokkuutta käsittelevissä määräyksissä (D3/2012) on kaksi käsitettä, joita käytettiin FInZEB-hankkeen laskennoissa ja tulosten esittelyssä: Ostoenergia on energiaa, joka hankitaan rakennukseen esimerkiksi sähköverkosta, kaukolämpöverkosta, kaukojäähdytysverkosta ja uusiutuvan tai fossiilisen polttoaineen sisältämänä energiana. Ostoenergiassa on otettu huomioon vähennykset uusiutuvasta omavaraisenergiasta. E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus rakentamismääräyskokoelman osan D3/2012 annetuilla säännöillä ja lähtöarvoilla laskettuna jaettuna rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla. Kaikki energiatarkastelut FInZEB-hankkeessa on toteutettu nykyisin (D3/2012 määrittelemin) energiamuotokertoimin. Lähtökohtana oli, että nykyisten laskentaperiaatteiden mukaisesti tarkastelut tehdään yhdellä valtakunnallisella kaukolämmön kertoimella, joka kattaa kaikki kaukolämpölaitokset polttoaineista riippumatta. Rakennusten laskentamalleissa on kuvattuna kohteen muoto, suuntaus, aukotus, rakenteet, tilat vähintään tilaryhminä sekä ilmanvaihdon palvelualueet ja toimintaperiaatteet sellaisina, kuin ne ovat todellisessa rakennushankkeessa olleet. Perustapaus laskennassa määriteltiin ratkaisuksi, joka täyttää rakentamismääräysten D3/2012 energiatehokkuusvaatimuksen. Tällöin rakenteiden U-arvot, tiiviys, lämmön talteenoton hyötysuhde ja sfp-luku ovat D3 ohjearvojen mukaiset. Tarvittaessa parannettiin tarvittavilta osin laskennan lähtötietoja (esimerkiksi lämmön talteenoton hyötysuhdetta) niin, että perustapauksessa rakennus juuri alitti nykyisin rakennusluvan ehtona olevan E-lukurajan. FInZEB LOPPURAPORTTI 15

16 4.1.3 Laskentatyökalut Pääasiassa energiankulutuksen simulointiin käytettiin Granlund Oy:n kehittämää tuntitason dynaamiseen tarkasteluun perustuvaa RIUSKA-energiasimulointiohjelmistoa, jonka laskentakoneena käytetään DOE 2.1E -simulointiohjelmistoa. Rakennuksen geometriamalli on laadittu MagiCadRoom-mallinnusohjelmalla. MagiCadRoomin ja Riuskan välisessä tiedonsiirrossa käytetään IFC-tiedostomuotoa. Simulointityökalu täyttää EPBD liitteen 1 vaatimukset. Asuntojen kesäajan lämpötilatarkasteluissa ja tarpeenmukaisen ilmanvaihdon laskelmissa käytettiin IDA-ICE -simulointiohjelmistoa. Pientalojen osalta laskenta toteutettiin laskentapalvelut.fi ohjelmiston versiolla Laskentasäännöt Nykyisten rakentamismääräysten (D3/2012) kokonaisenergiatarkastelulle ja E-luvun laskennalle on määräyksissä ja niihin liittyvissä ohjeissa (D5) määritelty joukko laskentasääntöjä. Näitä sääntöjä on esitetty alla olevassa kuvassa. Vihreissä laatikoissa kuvataan laskennan kiinteitä sääntöjä, jotka mahdollistavat laskentatulosten vertailun tietyn rakennustyypin puitteissa. Sinisissä laatikoissa on esitetty laskennan parametreja, joihin voidaan vaikuttaa suunnitteluratkaisuilla (arkkitehtuuri, rakennesuunnittelu, talotekninen suunnittelu). Nämä arvot vaihtelevat kohdekohtaisesti ja näitä muuttamalla voidaan vaikuttaa kyseisen kohteen E-lukuun merkittävästi. Harmaassa laatikossa kuvataan ominaisuuksia, joita nykyisessä E-lukulaskennassa ei ole joko ohjeistettu tai joita ei ole mahdollista huomioida. Kuvassa punaisella näkyviä parametrejä on varioitu FInZEB-hankkeen energialaskennoissa energiaa säästävinä toimenpiteinä ja tarkasteltu niiden muutoksen vaikutusta kunkin rakennustyypin esimerkkirakennusten ostoenergian kulutukseen ja E-lukuun. Kuva 3 E-lukulaskennan sääntöjä. FInZEB LOPPURAPORTTI 16

17 Laskennassa on käytetty säädatana D3/2012 mukaisesti tunnittaista Vantaa TRY säädataa. Asuntojen kesäajan lämpötilatarkasteluissa on käytetty myös Ilmatieteen laitoksen julkaisemia sääskenaarioita (tunnittainen vuosisää) vuosille 2050 ja Käytön ja kuormituksen osalta perustapauksen laskenta toteutettiin käyttäen D3/2012 mukaisia rakennustyyppikohtaisia standardiolosuhteita ja kuormitustietoja (henkilöt, valaistus ja käyttäjälaitteet). Näitä arvoja muutettiin säästötoimenpidetarkasteluissa. Kuormien käyttöaikoina käytettiin ns. FINVAC ry:n toimesta käynnistetyssä profiilihankkeessa määriteltyjä käyttöaikoja, joiden avulla voidaan huomioida käytön ja kuormituksen vaihtelua jossakin määrin. Energiaa säästävinä toimenpiteinä on huomioitu yleisesti käytetyistä laskentasäännöistä poiketen seuraavia arvoja: Lämmönjakelun hyötysuhteena käytettiin arvoa 95 % (tavallisesti 85 %) Kylmäsiltojen osalta on oletettu päästävän 25 % säästöön tavanomaiseen energiankulutukseen nähden Laskennassa tehtiin lisäksi seuraavat ratkaisut: Tarpeenmukaisen valaistuksen laskemisessa käytettiin Rakentamismääräyksen D5 ohjeellisia käyttökertoimia (ja em. profiilihankkeen läsnäoloprofiileita) Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ilmavirrat saatiin simuloinnin avulla, jossa perusteena E-luvun laskentaohjeen henkilömäärä ja Sisäilmastoyhdistyksen julkaiseman sisäilmastoluokituksen S2 sallima hiilidioksidipitoisuus sisäilmassa (900 ppm, luokka S2) Lisäksi laskentasääntöjen osalta on FInZEB-hankkeen aikana laskentasääntöjen kehitystyötä meneillään mm. tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon ja valaistukseen liittyen (Optiplan Oy, Skanska Oy), mutta näitä ei ole FInZEB-laskennoissa huomioitu. Erityisenä laskentasääntöjen muutosehdotuksena / säästötoimenpiteenä on tarkasteltu lämpimän käyttöveden energian kulutusta. Tätä poikkeusta säännöistä ei ole esitetty energiaa säästävänä toimenpiteenä vaan aina erikseen. Muutoksen vaikutus E-lukuun on asuinkerrostaloissa noin -5 kwh/m 2,a, kouluissa -2 kwh/m 2,a ja päiväkodeissa +5 kwh/m 2,a. Lämpimän käyttöveden osalta on kulutuksena käytetty D3-arvoa pienempää kulutusta Asuinkerrostaloissa 600>500 dm 3 /m 2,a Kouluissa 188>145 dm 3 /m 2,a Päiväkodeissa kuluu enemmän lämmintä vettä kuin D3-kulutus (188>300 dm 3 /m 2,a) FInZEB-hankkeen jatkotoimenpiteiksi listattiin edellä esitettyyn perustuen E-luvun laskentasääntöihin kohdistuvia parannustarpeita, jotka tulisi tarkastella säädösvalmistelun yhteydessä. E-luvun laskentasääntöjä ja uudisrakentamisessa toteutuneita arvoja tietyille laskentasuureille on tarkasteltu tarkemmin Taustaraportin osassa 5 Laskentasäännöt Energiaa säästävien toimien vaikutusten laskenta tyyppirakennuksissa Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin kussakin esimerkkirakennuksessa yksittäisiä energiaa säästäviä toimenpiteitä ja määriteltiin säästövaikutus verrattuna perustapaukseen (ostettu lämmitys-, jäähdytys- ja sähköenergia sekä E-luku). FInZEB LOPPURAPORTTI 17

18 Aiempien laskentaprojektien ja toteutettujen hankkeiden kokemusten perusteella kyseeseen tulevia energiaa säästäviä toimenpiteitä määriteltiin eri tekniikan aloilta: rakennustekniset (rakenteiden U-arvojen parantaminen, ikkunoiden U- ja g-arvon parantaminen, tiiviyden parantaminen, kylmäsiltojen vähentäminen) LVI-tekniset (ilmanvaihdon lämmön talteenoton parantaminen, sfp-luvun alentaminen, ilmanvaihdon tarpeenmukainen ohjaus, lämmön talteenotto jätevedestä) sähkötekniset (valaistuksen neliötehon alentaminen, valaistuksen tarpeenmukainen ohjaus, laitekuormaa on mahdollista alentaa toimistoissa) uusiutuvan omavaraisenergian tuotanto (aurinkolämpö, aurinkosähkö) Kullekin toimenpiteelle määritettiin kustannuslaskentaa varten kuvaus siitä, miten kyseinen toimi voidaan toteuttaa ja mitä se vaatii normaalin nykytasoisen rakentamisen lisäksi. Toimenpiteissä pyrittiin huomioimaan tuleva teknologiakehitys. Esimerkiksi ilmanvaihdon lämmöntalteenottojen, led-valaistuksen, ikkunoiden, jne. osalta tuotteita kehitetään jatkuvasti ja markkinoille tulee vuosittain aiempaa energiatehokkaampia ja hinnaltaan kilpailukykyisiä tuotteita. Toimenpiteiden määrittelyjen mukaisia laitteita tai rakennusosia ei siis välttämättä ole vielä markkinoilla, mutta oletuksena on, että 3 5 vuoden jaksolla tulee olemaan. Energiaa säästävien toimenpiteiden tekniikkakuvaukset on esitetty Taustaraportin osassa 4 Energiaa säästävät tekniset ratkaisut. 4.2 Uusiutuvan energian tuotanto esimerkkirakennuksissa E-lukua parantavana toimenpiteenä tarkasteltiin myös rakennuskohtaista uusiutuvan energian tuotantoa. Sen muoto valittiin rakennustyyppikohtaisesti. Lisäksi maasta saatava uusiutuva energia huomioitiin osana rakennusten lämmitysmuototarkastelua, jota on käsitelty myöhemmin tässä raportissa. Asuinkerrostalon ja toimistorakennuksen esimerkkikohteille aurinkosähköjärjestelmä luonnosteltiin kyseisen kohteen erityispiirteet ja fyysiset mitat huomioiden sellaiseksi, että se olisi mahdollinen toteuttaa ko. kohteeseen. Muille rakennustyypeille oletettiin kohteen erityispiirteet huomioiden mikä olisi todennäköinen aurinkosähköllä tuotettava osuus kohteen sähköenergian kulutuksesta. Pientalojen osalta käytettiin tyypillisiä järjestelmien kokoluokkia. Aurinkolämpöä tarkasteltiin vain pientaloille, asuinkerrostaloille ja päiväkodeille, joissa kesäaikana kuluu runsaasti lämmintä käyttövettä eikä sen lämmittämiseen ole yleensä käytössä kesällä ylijäämäenergiaa tai lauhdelämpöä kuten muissa rakennustyypeissä (esim. toimistot, liikerakennukset, sairaalat). FInZEB LOPPURAPORTTI 18

19 Taulukko 1 Aurinkosähkö Aurinkolämpö kwh/m 2,a * % sähkön kulutuksesta paneelikoko m 2 Pientalot 13 keräinala 8 m 2 Asuinkerrostalot 6 x Toimistot 6 Koulut 6 10 Päiväkodit Liikuntahallit Majoitusliikerakennukset Sairaalat 8,5 5 Liikerakennukset 21,5 20 * pinta-alana kohteen lämmitetty nettoala 50 % lämpimän käyttöveden energiasta Aurinkoenergian tuotto laskettiin esimerkkirakennuksissa tuntitasolla ja huomioiden kohteen mahdollistama aurinkopaneelien suuntaus. Uusiutuvan energian paikallinen tuotanto on elinkaarikustannustarkastelun perusteella huomioitujen energiaa säästävien teknisten ratkaisujen lisäksi yksi keino alentaa E-lukua ja sen kannattavuus tulisi aina tarkastella tapauskohtaisesti. FInZEB-hankkeessa määritellyissä energiaa säästävien toimenpiteiden yhdistelmissä eli toimenpidepaketeissa uusiutuvan energian tuotanto ei ole mukana, mutta sillä voidaan parantaa energialuokkaa vaatimustasoa paremmaksi tai sillä voidaan korvata jokin muu energiaa säästävä ratkaisu. Uusiutuvaa energiaa ei siis tulla edellyttämään, mutta sille on mahdollisuus. Aurinkosähkön tuotannon ratkaisuja ja vaikutuksia E-lukuun on esitetty Taustaraportin osassa 6 Aurinkosähkötarkastelut. Pientalojen osalta esimerkkejä aurinkokeräimien ja aurinkopaneelien vaikutuksesta erikokoisten rakennusten E-lukuun on esitetty Taustaraportin osassa 2 Pientalojen kustannuslaskenta ja E-luku. 4.3 Energiansäästötoimien elinkaarikustannusten laskenta Laskennan perusoletukset Elinkaarikustannustarkastelun perusoletukset määriteltiin noudattaen samoja periaatteita kuin Suomen 2012 tekemässä ilmoituksessa Euroopan komissiolle: Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskenta, Kustannustarkastelussa otettiin huomioon investointikustannukset ja elinkaarikustannukset (energia, huolto ja ylläpito) reaalikustannuksina, jolloin inflaation vaikutusta ei ole huomioitu. Energiakustannukset valittiin Tilastokeskuksen viimeiselle 12 kuukauden jaksolle ilmoittamista eri kuluttajatyyppien keskihinnoista. Energian hinnat eri rakennustyypeille on dokumentoitu kustannustarkasteluja käsittelevissä FInZEB-raporteissa (Taustaraportin osat 1 3). FInZEB LOPPURAPORTTI 19

20 Herkkyystarkasteluissa varioitiin lisäksi diskonttokorkoa ja energian hinnannousua Yksittäisten toimenpiteiden elinkaarikustannukset Yksittäisten energiaa säästävien toimenpiteiden elinkaarikustannusten laskenta toteutettiin pientaloille, asuinkerrostaloille, toimistoille, kouluille ja päiväkodeille. Pääsääntöisesti tarkastelu tehtiin kunkin rakennustyypin osalta 1 2 esimerkkirakennukselle. Pientalojen osalta tarkasteltiin useampia erikokoisia rakennuksia. Kullekin toimenpiteelle arvioitiin tarkastellun elinkaaren (edellä esitetyn mukaisesti 20 tai 30 vuotta) osalta investointikustannus, joka on lisäkustannus kyseisestä ratkaisusta tavanomaiseen rakentamisen tasoon nähden (esimerkiksi ikkunoiden osalta erokustannus U-arvon parantamisesta arvosta 1,0 arvoon 0,8 W/m 2,K) käyttö- ja kunnossapitokustannus, joka on kyseisen ratkaisun lisäkustannus tavanomaisen ratkaisun normaaliin hyvälaatuiseen ylläpitoon nähden. Uusimiskustannukset arvioitiin laitteiden käyttöikäarvioihin perustuen ja huoltokustannukset arvioituun lisätyömäärään perustuen. Esimerkiksi led-valaistuksen osalta huomioitiin laitteiden pidempi elinkaari normaaliratkaisuun verrattuna ja tästä aiheutuva lampunvaihtokustannusten vähentyminen. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon osalta huomioitiin lisääntyvän automatiikan vaikutus uusimis- ja huoltokustannuksiin, jne. energiakustannus, joka on kyseisellä ratkaisulla saavutettava säästö rakentamismääräykset täyttävään perustapaukseen verrattuna elinkaarikustannus laskettiin em. kustannusten summana. Tarkastelu osoitti selvästi, että toimenpiteiden kannattavuus on hyvin erilainen ja että kannattavat toimenpiteet eroavat jonkin verran eri rakennustyypeissä. Elinkaariedullisia ovat toimenpiteet, joiden tarkastelujaksolla elinkaarikustannusten summa on negatiivinen. Vertailun helpottamiseksi laskettiin myös yksittäisten toimenpiteiden suora takaisinmaksuaika. Edullisimpien toimenpiteiden takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta, kannattamattomien yli vuotta (selvästi pidempi kuin laskentajakso). Elinkaarikustannukset laskettiin esimerkkirakennuksissa absoluuttisina kokonaiskustannuksina (eur), mutta määritettiin vertailtavuuden helpottamiseksi sen lisäksi myös eur/brm 2 -arvoina. Laskennassa määritettiin myös saavutetun E-lukuparannuksen hinta (eur/m 2 per kwh/m 2,a). Kannattavimpia toimenpiteitä olivat ikkunoihin ja rakennuksen tiiviyteen kohdentuvat parannukset sekä talotekniset toimenpiteet, joita ovat yleensä ilmanvaihtoon ja valaistukseen ja niiden tarpeenmukaiseen ohjaukseen liittyvät toimenpiteet. Pääsääntöisesti kannattamattomiksi osoittautuivat rakenteiden parantaminen passiivienergiatasoon sekä uusiutuvan energian paikallinen tuotanto. Tästä johtuen esim. passiivitasoon eristämistä ei ole huomioitu ehdotetuissa E-lukurajoissa, mutta se on yksi mahdollinen keino haluttaessa toteuttaa raja-arvoa parempi energiatehokkuus. Energiaa säästävien toimenpiteiden laskennassa käytetyt yksikkökustannukset ja tuloksena saadut elinkaarikustannukset on esitetty Taustaraportin osissa 1. Kustannuslaskenta asuinkerrostalo ja toimisto, 2. Pientalojen kustannuslaskenta ja E-luku 3. Kustannuslaskenta koulut ja päiväkodit. FInZEB LOPPURAPORTTI 20

21 4.4 Elinkaariedulliset toimenpidepaketit Energiaa säästävien toimenpiteiden paketit Yksittäisistä E-lukuun vaikuttavista tekijöistä koottiin yhdistelmiä, joilla saadaan rakennuksen E- luku pienemmäksi edullisimmin. Ensimmäiset vaikutusarviot toteutettiin kokoamalla yhdistelmät toimenpiteistä, joilla tarkastelujakson elinkaarikustannukset ovat negatiiviset. Näin luotiin kustannuksiltaan ja energiansäästövaikutuksiltaan perusteltavissa olevat toimenpidepaketit (myöhemmin tekstissä toimenpidepaketit ). Yksittäisissä toimenpiteissä oli joillekin energiaa säästäville toimenpiteille vaihtoehtoisia kannattavia ratkaisuja (esimerkiksi ikkunoiden U-arvo joko 0,8 tai 0,6 W/m 2,K). Nämä vaihtoehdot huomioiden toimenpidepaketteja saattoi muodostua useampia kullekin rakennustyypille, yleensä 2 4 vaihtoehtoista toimenpidepakettia. Pientaloilla toimenpidepaketit muodostuivat lämmitysratkaisun perusteella. Perustapaus Toimenpidepaketti 1 Toimenpidepaketti 2 Toimenpidepaketti 3 Toimenpidepaketti 4 Lämmön jakelun hyötysuhde 85 % Lämmön jakelun hyötysuhde 95 % Lämmön jakelun hyötysuhde 95 % Lämmön jakelun hyötysuhde 95 % Lämmön jakelun hyötysuhde 95 % Ikkuna: U-arvo 1 W/m²K, g-arvo 58 % Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet LTO-vuosihyötysuhde 69 % Tuloilmavirta 0,4 dm³/s,m² Tuloilman jälkilämmitys: sähkö Valaistus 11 W/m² Ikkuna: U-arvo 0,8 W/m²K, g-arvo 39 % Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet LTO-vuosihyötysuhde 78 % Tuloilmavirta 0,4 dm³/s,m² Tuloilman jälkilämmitys: sähkö Valaistus 9 W/m² Ikkuna: U-arvo 0,6 W/m²K, g-arvo 24 % Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet LTO-vuosihyötysuhde 78 % Tuloilmavirta 0,4 dm³/s,m² Tuloilman jälkilämmitys: sähkö Valaistus 9 W/m² Ikkuna: U-arvo 0,8 W/m²K, g-arvo 39 % Keskitetty ilmanvaihto LTO-vuosihyötysuhde 65 % Tuloilmavirta 0,5 dm³/s,m² Tuloilman jälkilämmitys: vesikiert. Valaistus 9 W/m² Ikkuna: U-arvo 0,6 W/m²K, g-arvo 24 % Keskitetty ilmanvaihto LTO-vuosihyötysuhde 65 % Tuloilmavirta 0,5 dm³/s,m² Tuloilman jälkilämmitys: vesikiert. Valaistus 9 W/m² Kuva 4 Esimerkki toimenpidepaketeista, Asuinkerrostalon perustapauksen ominaisuudet ja neljä vaihtoehtoista toimenpidepakettia Yhdistelmien energia- ja elinkaarikustannustarkastelut Eri rakennustyyppien (asuinkerrostalot, toimistot, koulut ja päiväkodit) esimerkkirakennuksille laskettiin kullekin kustannuksiltaan ja energiansäästövaikutuksiltaan perusteltavissa olevalle toimenpidepaketille seuraavat tunnusluvut: 1. kunkin toimenpidepaketin sisältämien energiaa säästävien toimien yhteisvaikutuksena syntyvä ostoenergian säästö ja E-luvun alentuminen verrattuna nykymääräysten mukaiseen perustapaukseen 2. toimenpidepaketin sisältämien energiaa säästävien toimenpiteiden muodostaman kokonaisuuden elinkaarikustannukset Tällä menettelyllä saatiin käsitys eri rakennustyyppien mahdollisesta E-lukutasosta, joka on saavutettavissa realistisilla teknisillä ratkaisuilla ja elinkaaren kannalta edullisilla kustannuksilla. Kyseinen E-lukutaso on tietysti saavutettavissa kyseisten toimenpidepakettien lisäksi myös muilla keinoilla, esimerkiksi rakennuksen muotoa tai aukotusta muuttamalla, lisäämällä paikallista uusiutuvan energian tuotantoa, jne. Niille rakennustyypeille, joille yksittäisten energiaa säästävien toimenpiteiden ja niistä muodostettujen toimenpidepakettien elinkaarikustannustarkastelua ei tehty (esim. liikerakennukset, FInZEB LOPPURAPORTTI 21

22 liikuntahallit, jne.), pyrittiin valitsemaan ko. rakennustyypin kannalta toteutuskelpoiset ja energiansäästövaikutuksiltaan merkittävät toimenpiteet, jotka lähinnä vastaavassa rakennustyypissä olivat kustannustehokkaita. Näin muodostettuja toimenpidepaketteja käytettiin nzeb-elukutasojen laskennoissa. Toimenpidepakettien elinkaarikustannukset on esitetty Taustaraportin osissa 1. Kustannuslaskenta asuinkerrostalo ja toimisto, 2. Pientalojen kustannuslaskenta ja E-luku 3. Kustannuslaskenta koulut ja päiväkodit. 4.5 Kustannusoptimaalisuuden tarkastelu Kustannusoptimaalisuuden tarkastelussa noudatettiin kustannusoptimaalisuuden periaatetta (244/2012), jolla tarkoitetaan sitä, että kyseiseen tasoon tulee päästä takaisinmaksuajoiltaan järkevillä ja negatiiviset elinkaarikustannukset omaavilla toimenpiteillä tai toimenpidepaketeilla. Tarkastelun perusteella arvioitiin toimenpidepakettien vaikutuksia sekä suhdetta markkinoiden vallitsevaan tasoon. Näin haluttiin varmistaa rakentamisen kustannustehokkuuden säilyminen mahdollistaen kohtuuhintaisen, laadukkaan rakentamisen. Esimerkkirakennusten kokonaiskustannukset (eur/m 2 ) nykyiset rakentamismääräysten energiatehokkuusvaatimukset juuri täyttävässä perustapauksessa ja vaihtoehtoiset energiaa säästävien toimenpiteiden muodostamat toimenpidepaketit huomioiden sekä niitä vastaavat E- lukutasot sijoitettiin kuvaajaan. Tarkastelussa huomioitiin lisäksi ratkaisut, joissa toimenpidepaketteihin yhdistettiin joko passiivitasoon eristetyt rakenteet tai rakennuskohtaista uusiutuvan energian tuotantoa. Tulokset esitettiin kuvaajana, jolloin nähdään selkeästi E-lukujen parantamisen ja kustannusten välinen riippuvuus erilaisilla toimenpidepaketeilla. Tehtyjen tarkastelujen perusteella asuinkerrostalossa kustannusoptimaalinen taso sijoittuu suhteellisen lähelle nykyistä määräystasoa. Toimistorakennuksen osalta nykyinen määräystaso puolestaan on suhteellisen kaukana kustannusoptimaalisesta tasosta. Tulosten perusteella tehokkaimmin E-lukua parantavat ratkaisut ja toisaalta myös kustannuksia eniten säästävät ratkaisut ovat ilmanvaihdon lämmöntalteenoton tehostaminen, energiatehokas valaistus sekä ilmanvaihdon ja valaistuksen tarpeenmukainen ohjaus. Käytännössä suurin osa ratkaisuista, jotka johtavat kustannusoptimaaliseen tasoon ovat jo nyt käytössä yksittäisinä ratkaisuina. 4.6 Lämmitysmuototarkastelut Tulevaa lähes nollaenergiatason E-lukua tarkasteltiin kunkin rakennustyypin osalta kyseisen rakennustyypin todennäköisimmillä lämmitysenergiamuodoilla (kaukolämpö, lämpöpumppu, pellettikattila, jne.). Tulevaisuudessa merkittävä osa uudisrakentamisesta tulee tapahtumaan kaukolämpöalueille, mutta myös maaenergian ja erilaisten hybridiratkaisujen yleistyminen on todennäköistä. FInZEB LOPPURAPORTTI 22

23 Lämmitysmuotoina huomioitiin alla olevan taulukon ratkaisut: Taulukko 2 Maalämpö Kaukolämpö Pellettikattila Maalämpö + aurinkolämpö IVLP + aurinkolämpö Asuinkerrostalot x x x x Toimistot x x x Koulut x x x Päiväkodit x x x x x Liikuntahallit x x x x Majoitusliikerakennukset x x x Sairaalat x x x Liikerakennukset x x x Pientalojen lämmitysmuotoina huomioitiin kaukolämpö maalämpöpumppu ilma-vesi-lämpöpumppu sähkölämmitys + ilmalämpöpumppu + takka poistoilmalämpöpumppu + takka puukattila öljykattila aurinkolämpö yhdistettynä erilaisiin lämmitysmuotoihin Lämmitysmuotojen vuosihyötysuhteina ja lämpöpumppujen ja jäähdytyksen kertoimina on käytetty alla olevan taulukon mukaisia arvoja. Taulukko 3 Vuosihyötysuhde COP Kaukolämpö 0,97 Maalämpö, lämpökerroin 3,5 Maalämpö, kylmäkerroin 5,5 Pellettikattila 0,84 Ilma-vesi-lämpöpumppu 2,9 Kompressorijäähdytys 2,5 FInZEB LOPPURAPORTTI 23

24 Rakennustyypeissä, joissa lämpimän käyttöveden kulutus on suurta, on maalämmön lämpökerroin hieman heikompi kuin muissa rakennustyypeissä, joissa lämpimän veden kulutus on pientä. Tällä perusteella käytettiin asuinkerrostaloissa ja sairaaloissa lämpökertoimena arvoa 3,0. Laskennassa huomioitiin vain nykyisen E-lukulaskennan perusteena olevan standardikäytön mukainen laite-, valaistus- ja henkilökuorma. Erikoistiloja ja -järjestelmiä ei huomioitu, joten esimerkiksi sairaaloiden ja liikerakennusten osalta ei ole huomioitu mahdollisuuksia energiavirtojen kierrätykseen. Tarkastelun lopputuloksena oli, että alhaisin E-lukutaso saavutetaan yleensä maalämpöratkaisulla ja korkein taso toteutuu yleensä kaukolämmöllä. Tällä perusteella on haarukoitu ehdotuksia nzeb-e-luvuiksi. Energiamuotojen vaikutus eri rakennustyyppien nzeb-e-lukuun käy ilmi tämän raportin Liitteessä 1 olevista kuvaajista. FInZEB LOPPURAPORTTI 24

25 5 Tulokset 5.1 Ehdotukset nzeb-e-luvuiksi Laskentatarkastelujen perusteella kiteytyi asiantuntijoiden näkemys eri rakennustyyppien nzeb-e-lukutasosta, joka on saavutettavissa kustannuksiltaan ja energiansäästövaikutuksiltaan perusteltavissa olevilla ratkaisuilla. Ehdotukset perustuvat seuraaviin lähtökohtiin: nzeb-e-lukutarkastelu on toteutettu kullekin rakennustyypille yleensä kahteen arkkitehtuuriltaan ja kooltaan erilaiseen esimerkkirakennukseen kullekin esimerkkirakennukselle on laskettu ostoenergiankulutus edellä kuvatuilla toimenpidepaketeilla (1 4 kpl vaihtoehtoista energiaa säästävien toimien pakettia rakennustyypistä riippuen) E-luku eri lämmitysmuotovaihtoehdoilla (3 5 kpl eri rakennustyypeissä) on laskettu kullekin rakennustyypin esimerkkirakennukselle ja kullekin sen rakennustyypin toimenpidepaketille sekä huomioiden lämmitysratkaisuun liittyvät vuosihyötysuhteet ja energiamuotokertoimet nzeb-e-luku eri lämmitysmuodoille kyseiselle rakennustyypille on esimerkkirakennusten laskentatulosten keskiarvo ehdotettu nzeb-e-luku kullekin rakennustyypille on kaukolämpötapaukselle saatu arvo (joka on suurin eri lämmitysmuotojen arvoista) nzeb-e-lukujen vaihteluvälin muodostavat rakennustyyppikohtaisesti eri lämmitysmuodoille laskettujen nzeb-e-lukujen ääriarvot Alla esitetyssä kuvaajassa on esimerkkinä n-zeb-e-lukutarkastelun tuloksista esitetty toimistorakennuksen E-luvut eri energiamuodoilla kun on huomioitu toimenpidepakettien keskiarvo ja rakennukseen teknisesti mahdollinen määrä aurinkosähkön tuotantoa. Ehdotettu nzeb-e-luku on kaukolämpötapaukselle ilman aurinkoenergiaa. FInZEB LOPPURAPORTTI 25

26 Nykyinen C- luokan raja (170 kwh/m²,a) Nykyinen A- luokan raja (80 kwh/m²,a) KAUKOLÄMPÖ MAALÄMPÖ PELLETTIKATTILA Energiamuotojen keskiarvo kwh/m²,a kwh/m²,a kwh/m²,a kwh/m²,a Laskettujen rakennusten keskiarvo Toimenpidepakettien keskiarvo + aurinkosähkö Toimenpidepakettien keskiarvo Ehdotus nzeb-raja-arvoksi Kuva 5 Esimerkki nzeb-e-lukutarkastelun tuloksista, Toimistorakennukset. Ehdotetut nzeb-e-lukurajat rakennustyypeittäin on esitetty tämän raportin Liitteessä 1. Yhteenveto tuloksista on esitetty alla olevassa kuvassa. E-lukuraja D3/2012 Ehdotus nzeb-eluvulle Pientalot * Hirsitalot** Muutos nykyisestä Asuinkerrostalo % Toimisto % Koulu % Päiväkoti % Liikerakennus % Liikuntahalli % Majoitusliikerakennus % Sairaala % Pientaloissa ja hirsitaloissa E-luvun vaatimusraja vaihtelee koon mukaan, tässä esitetyt kokoluokalle m2 Kuva 6 Yhteenveto ehdotetuista nzeb-e-luvuista. FInZEB LOPPURAPORTTI 26

27 FInZEB-hankkeessa määritellyt nzeb-e-lukutasot tuovat eri rakennustyypeille eritasoisia muutoksia nykyiseen rakentamismääräysten mukaiseen vaatimustasoon. Esimerkiksi asuinkerrostaloissa kustannustehokkaita parannustoimenpiteitä on melko vähän eikä nykymääräyksien tasosta ole pitkä matka ehdotettuun nzeb-rajaan. Muissa rakennustyypeissä kustannuksiltaan ja energiansäästövaikutuksiltaan perusteltavissa olevia toimenpiteitä on enemmän kuin asuinkerrostaloissa ja muutos nzeb-e-lukutasoon on suurempi. Kunkin rakennustyypin osalta esimerkkirakennusten E-luvun lähtötilanne eri lämmitysmuodoille ja toimenpidepaketit huomioiva E-lukuhaarukka sekä ehdotettu nzeb-e-luku kuvattiin nykyisen energiatodistuskäytännön mukaisella (ympäristöministeriön asetus ) kyseisen rakennustyypin energiatehokkuuden luokitteluasteikolla. On huomattava, että tarkastelu perustuu melko pieneen otokseen rakennuksia ja kohteiden erityispiirteet ja perustapauksen energiankulutus, energiaa säästävien toimenpidepakettien vaikutus sekä lämmitysmuotovaihtoehtojen vaikutus aiheuttavat tuloksiin jonkin verran eroja. Tätä kuvataan alla olevassa kuvaajassa turkoosilla väripalkilla. Säädösvalmistelussa tuleekin harkita lisätarkastelujen tekemistä lopullisen nzeb-e-luvun numeroarvon asettamisessa A B C D E nzeb-e-luku Lähtötilanteen E-luvut Lasketut nzeb-e-luvut välillä kwh/m²,a. Ehdotus nzeb-e-lukurajaksi: 90 kwh/m²,a. Tutkittujen rakennusten ja toimenpidepakettien 1-4 nzeb-elukujen ääripäät kaukolämmöllä laskettuna kwh/m²,a. Lähtötilanteiden E-luvut välillä kwh/m 2,a. Nykyinen minimivaatimus (Srmk D3/2012) uudisrakennuksille: luokka C, E-luku 170 kwh/m 2,a F G Rakennustyypin energiatehokkuuden luokitteluasteikko ympäristöministeriön asetuksen mukaan. 350 Kuva 7 Esimerkki nzeb-e-lukukuvaajista, Toimistorakennukset. Asuinkerrostaloa ja sairaalaa lukuun ottamatta ehdotetut nzeb-e-luvut osuvat kunkin rakennustyypin osalta nykyisen energiatodistuskäytännön mukaisiin B-luokkiin. Asuinkerrostalojen ja sairaaloiden osalta ollaan C-luokassa. Tämä osoittaa sen, että pääsääntöisesti energiatodistusluokan A saavuttaminen on melko haasteellista. Tämän hankkeen ehdotetuilla nzeb-e-lukutasoilla ei ole tarvetta lisätä todistusasteikkoon A+ tai A++ energialuokkia. FInZEB LOPPURAPORTTI 27

28 Hankkeessa keskusteltiin siitä, miten energiaintensiivisiä toimintoja käsittävien ja tekniikaltaan monimutkaisten rakennusten kuten sairaaloiden ja suurten liikerakennusten kanssa tulisi toimia. Niissä E-lukutyyppinen tarkastelu ei välttämättä toimi tarkoituksenmukaisesti hanketta ohjaavana, vaan energiaa säästävät ratkaisut toteutetaan hankekohtaisten reunaehtojen perusteella. Tämä asia jää säädösvalmistelussa ratkaistavaksi. 5.2 Lähes nollaenergiarakennuksen ominaisuudet FInZEB-hankkeessa määriteltiin ehdotus ominaisuuksista, jotka lähes nollaenergiarakennuksen tulee täyttää. Ehdotuksena on, että lähes nollaenergiatarkastelu tulee perustumaan tarkasteluun, jossa joidenkin vaatimusten toteutuminen on osoitettava rakennuslupaa haettaessa ja loppujen vaatimusten on täytyttävä käyttöönottotarkastukseen mennessä. Ehdotetut vaatimukset kohdistuvat rakennuksen energiankäyttöä kuvaavien laskennallisten suureiden esittämiseen, rakentamisen laadun varmistamiseen liittyvien mittaustulosten esittämiseen, rakennuksen laadukkaan ja asianmukaisen käytön ja ylläpidon mahdollistavien ohjeiden laatimisen vaatimiseen. Vaatimuksia on havainnollistettu alla esitetyllä sipulikuvaajalla. Kuva 8 Lähes nollaenergiarakennukselta edellytetyt ominaisuudet. FInZEB LOPPURAPORTTI 28

29 Rakennuksen lämpöhäviötarkastelulla (tasauslaskennalla) varmistetaan, että vaipparakenteet, tiiviys ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto ovat tarkoituksenmukaiset ja täyttävät vertailuarvot. Nykyisiä laskennan vertailuarvoja nähdään mahdolliseksi jossakin määrin tiukentaa, esimerkiksi ikkunoiden U-arvon ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteen osalta. Lämmön talteenottolaitteet tulevat kehittymään ilmanvaihtokoneiden ekosuunnitteludirektiivin vaikutuksesta. Vertailuarvona voi olla mahdollista käyttää esim. vuosihyötysuhdetta 60 % muille rakennustyypeille kuin sairaaloille. Ikkunoiden osalta markkinoilla käytetään yleisesti jo U-arvoltaan 0,8 W/m 2,K ikkunoita ja on odotettavissa, että tätä parempia ikkunoita tulee markkinoille lähivuosina. Tiukennukset vertailuarvoihin voidaan määritellä säädösvalmistelun yhteydessä suoritettavissa laskentatarkasteluissa. Rakennuksen sähköteho otettiin uutena tekijänä mukaan energiatehokkuuden vaatimuksiin. Tavoitteena on kiinnittää nykyistä enemmän huomiota rakennusten sähköä kuluttavien järjestelmien suunnitteluun ja käyttöön. Rakennuksen sähkön huipputeho lasketaan ja esitetään rakennuslupavaiheessa, päivitetyt tiedot voidaan määrittää käyttöönottovaiheessa. Laskenta toteutetaan voimassa olevien (ja tulevaisuudessa päivittyvien) laskentaohjeiden mukaisesti. Lähes nollaenergiarakennuksen yhtenä tavoitteena voisi olla, että tietty osuus rakennuksen laskennallisesta huipputehosta olisi kysynnän jouston piirissä. Osuudet määritetään rakennustyyppikohtaisesti ennen säädösvalmistelua toteutettavissa jatkoselvityksissä. Huipputehoa voidaan rajoittaa teknologian ja automatiikan keinoin kun asia on tiedostettu suunnittelussa. Tavoitteena on, että kysynnän jousto toteutuisi markkinalähtöisesti. Teknologia on olemassa ja SmartGrid-ratkaisut yleistyvät. Todennäköistä on myös, että tehotariffit yleistyvät. Energiakustannuksiin merkittävästi vaikuttava sähkön pohjakuorma (jatkuva pohjateho) tulee huomioiduksi osana tavoite-energiankulutuksen laskentaa. Kokonaisenergiankulutus nzeb-e-luku lasketaan ja esitetään rakennuslupaa haettaessa. Rakentamismääräykset määrittelevät tulevaisuudessa nzeb-e-luvuille raja-arvot eri rakennustyypeille. Tällä tarkoitetaan nykyisestä käytännöstä kehitetyin E-lukulaskentasäännöin laskettua ja joko nykyisin tai mahdollisesti päivitetyin energiamuotokertoimin painotettua ostoenergian kulutusta. nzeb-e-luvun lisäksi rakennuslupahakemukseen liittyvässä energiaselvityksessä esitetään nykykäytäntöä vastaavalla tavalla rakennukselle laskettu vuotuinen energian tarve ja sen jakautuma eri käyttötarkoituksiin sekä E-luvun laskentaperusteena oleva ostoenergian jakauma eri energiamuodoille. nzeb-e-lukua käytetään ensisijaisesti rakentamismääräysten vaatiman energiatehokkuuden tason saavuttamisen osoittamiseen. Myös tietyn rakennustyypin sisällä energiatehokkuuden vertailuja tehtäessä E-luku toimii yksinkertaisena tunnuslukuna. On tärkeää tiedostaa, että E-luvussa ei huomioida rakennuksen kaikkia toimintoja eikä erikoistiloja ja myös todellinen käyttöaika ja kuormitus ja ilmanvaihtomäärät, jne. poikkeavat myös yleensä standardiarvoista. Todellisuutta vastaava energian kulutus on laskettava erikseen, rakennuksen todellinen käyttö ja kuormitus sekä teknisten järjestelmien ominaisuudet huomioiden. Suunnitteluratkaisuvaihtoehtojen todellisen kannattavuuden vertailun ja valinnan tulisi FInZEB LOPPURAPORTTI 29

30 perustua aina tähän todelliseen kulutukseen ja sitä käyttäen tehtyyn elinkaarikustannustarkasteluun. Muut vaatimukset sisältävät rakennuslupavaiheessa ja käyttöönottovaiheessa kohteesta esitettäviä laskentatuloksia ja tarkasteluita. Vaatimuksia voitaisiin esittää runsaastikin, mutta FIn- ZEB-hankkeessa päädyttiin ehdottamaan muutamaa energiankäytön ja sisäolosuhteiden kannalta oleellisinta. Rakennuslupaa haettaessa esitetään asuinkerrostalojen osalta kesäajan sisälämpötilojen tarkastelut (ylilämpenemisen estäminen), ilmanvaihtojärjestelmien sähkötehokkuuden tarkastelut, RER-luvun laskennan tulokset (huomioi uusiutuvan energian osuuden ostoenergiasta ja mahdollisen paikalla tuotetun uusiutuvan energian), alustava energiatodistus. Käyttöönottovaiheessa esitetään rakennuksen tiiviysmittauksen tulokset (lukuun ottamatta pientaloja, joille mahdollisesti kevyempi menettely), kohteen erityisominaisuudet huomioiva laskennallinen tavoite-energiankulutus, jossa on huomioitu myös käytön aikainen jatkuva sähkön pohjakuorma, rakentamisvaiheen tiedoin päivitetty energiatodistus, käytön ja ylläpidon tarpeisiin laaditut energiatehokkuuden ohjeet kyseiseen kohteeseen, dokumentit siitä, että energiaa käyttävien järjestelmien suunnitelmanmukaisuus ja toimivuus on varmistettu. FInZEB-työryhmässä pohdittiin myös mahdollisuutta esittää muina vaatimuksina listaa ominaisuuksista, selvityksistä ja laskennoista, jossa osa asioista olisi pakollisia ja osa valinnaisia. Valinnaisista kohdista tulisi täyttää esimerkiksi viisi kymmenestä. Tällaista menettelyä noudatetaan rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmissä, joten tilanne on useille rakennuttajille ja kiinteistönomistajille jo tuttu. Pakollisia asioita voisi olla osa yllä mainituista (mm. energiatodistus, ylilämpenemistarkastelut, tiiviysmittaustulokset, tavoite-energiankulutus, jne.). Valinnaisia seikkoja voisivat olla esimerkiksi Ulkovaipan lämpökamerakuvaus Energiamittarointi perustasoa parempi Kuormien ohjausmahdollisuus Valaistustarkastelu mallinnuksen avulla, tehot ja ohjausmahdollisuudet Energiavirtojen kierrätys huomioitu Tuotettua uusiutuvaa energiaa viedään verkkoon Käyttäjien ohjeet ja opastus Käyttöönoton energiakatselmus jne. Tämä lähestymistapa ehdotetaan pidettäväksi mielessä uusiin säädöksiin liittyviä ohjeistuksia tehtäessä esimerkkeinä ja mahdollisina toimintatapoina. FInZEB LOPPURAPORTTI 30

31 5.3 Taserajat Lähellä tuotettu energia FInZEB-hankkeessa linjattiin, mikä on direktiivin mukaista lähellä tuotettua uusiutuvaa energiaa sekä päätettiin esittää kohteessa tuotetun uusiutuvan energian ulosmyynnin sallimista, mikä ei ole mahdollista nykyisin voimassa olevin laskentasäännöin. Ehdotusta laadittaessa periaatteena oli, että sopimustekninen kikkailu haluttiin välttää. Rakennuslupavaiheessa tehty uusiutuvan energian hankintasopimus ei ole välttämättä pitkäaikainen eikä toteudu välttämättä rakennuksen valmistuessa. Energian hankintaan liittyviä sitoumuksia ei myöskään voida rakennuksen käyttäjien puolesta vielä lupavaiheessa tehdä. Tämä johti siihen päätelmään, että lähellä tuotetun energian tuotantojärjestelmän tulee olla rakennukseen liittyvä tekninen ominaisuus ja kiinteistön osa, ei käyttäjien ja sopimusten mukaan vaihtuva tilanne. Päädyttiin siihen, että lähellä tuotettu uusiutuva energia voidaan ottaa ostoenergiaa vähentävänä huomioon, mikäli se on kytketty energiamittarin sisäpuolelle. Tämä tarkoittaa, että tontilla tai sen ulkopuolella sijaitseva tuottolaitteisto on suoraan kytketty rakennukseen siten, että ko. energiamäärä on erikseen mitattavissa rakennuksessa. Lähituotanto ei siis tässä ehdotetussa järjestelyssä kulje yleisen energiaverkon kautta, mutta käytännön toteutukseen on useita teknisiä vaihtoehtoja. Lähellä tuotetun ja kohdekohtaisesti hyödynnetyn uusiutuvan energian määrän tulee olla mitattavissa. Lähellä tuotettu uusiutuva energia Auringon säteily ikkunoiden läpi Lämmönsiirto vaipan läpi Lämpökuorma ihmisistä TILOJEN ENERGIANTARVE Lämmitys Jäähdytys Ilmanvaihto Käyttövesi Valaistus Kuluttajalaitteet Nettoenergiantarpeen taseraja NETTOTARPEET lämmitysenergia jäähdytysenergia valaistussähkö kuluttajalaitesähkö lämpöene. Uusiutuvan energian tuottojärjestelmät jäähdytysen. sähkö ENERGIAN- KULUTUS TALO- TEKNISET JÄRJESTELMÄT Energian kulutus ja tuotto Järjestelmähäviöt ja muunnokset Uusiutuva omavaraisenergia Energiankulutuksen taseraja OSTOENERGIA sähkö kaukolämpö kaukojäähdytys polttoaine (uusiutuva/ uusiutumaton) MUUALLE VIETY ENERGIA sähkö lämmitysenergia jäähdytysenergia Tontin raja = kokonaisenergiankulutuksen taseraja Energiamittari Kuva 9 Lähes nollaenergiarakennuksen energiavirrat ja taserajat. FInZEB LOPPURAPORTTI 31

32 Lämpöpumput, joilla on ulkoinen lämmönlähde (esimerkiksi porakaivokenttä), käsitellään uusiutuvan energian tuottojärjestelmänä, jolloin uusiutuvan omavaraisenergian nuoli kuvaa myös lämpöpumpun lämmönlähteestä ottamaa energiaa. Toisaalta poistoilmalämpöpumppu toimii taserajan sisällä siten, ettei se hyödynnä uusiutuvaa omavaraisenergiaa. Esitetty lähellä-määritelmä toimii myös RES-direktiivissä esitetyn RER-luvun (Renewable Energy Ratio) laskennassa. Alue- ja kaukoenergian rajanvetoon olisi kehitettävä määrittelyt. Samoin rakennuslupamenettelyn/käytännön ratkaistavaksi jäävät kysymykset, miten tontin ulkopuolella olevien tuottolaitteistojen toteutuminen varmistetaan ja miten ne hyväksytään E-lukulaskennassa huomioitavaksi. Tällaisia tulkintoja kaipaavia ratkaisuja ovat mm. seuraavat: Lähellä tuotettu uusiutuva lämpö, jota ei syötetä yleiseen verkkoon, lasketaan todellisen polttoaineen (uusiutuvan) ja hyötysuhteen/häviöiden mukaan ei kaukolämpönä. Vastaavalla tavalla paikalliset ja rakennusryhmäkohtaiset kaukokylmäkontit ovat vedenjäähdytyskoneita ko. ratkaisun kylmäkertoimella ja sähkön energiamuotokertoimella ei kaukokylmää Energian ulosmyynti FInZEB-hankkeessa ehdotetaan, että energian rakennuksessa tuotetun uusiutuvan energian ulosmyynnin tulisi olla mahdollista ja E-lukuhyödyn huomioiminen tulisi voida ottaa huomioon tietyin rajoituksin ja laskentasäännöin. Tämä voitaisiin ohjeistaa esimerkiksi määrittelemällä kuukausitason rajaus myynnille ja myös ulosmyynnin kerroin varsinaisen energiamuotokertoimen lisäksi. Ulos myytävää energiaa voitaisiin rajoittaa esimerkiksi rajaamalla kuukausittainen ulosvienti korkeintaan rakennuksen kuukausittaista kulutusta vastaavaksi. Uusiutuvan energian tuotanto ja hyödyntäminen rakennuksessa tulisi laskea tuntitasolla, jotta tuotannon ja kulutuksen mahdollinen eriaikaisuus tulee huomioiduksi. Vaikka tarkastelussa ovat energian kuukausitaseet, tulee laskennan kuitenkin tapahtua tunneittain. Energian ulosviennin sallimisella halutaan antaa mahdollisuus uusiutuvan energian tuotannon lisäämiselle markkinalähtöisesti, mutta estämällä kuitenkin rakennuksen huonon energiatehokkuuden kompensointi ylisuurella uusiutuvan tuotannolla. Ulos myytävän energian erilainen kerroin huomioi energian eriarvoisuuden eri aikoina ja korreloi hintatekijöiden kanssa. Ulosmyyntiä tapahtuu todennäköisimmin kesällä, kun energian tarve on pienimmillään ja energian hinta alhaisimmillaan. Järjestely vaatii erilaisten tilanteiden tarkastelua ja laskentasääntöjen kehittämistä Energiavirtojen kierrätys Energiavirtojen kierrätys on merkittävä energiansäästökeino rakennuksissa, joissa on ympärivuotisessa käytössä olevaa laitekuormaa (sairaalat, datakeskukset, kylpylät, yms.) ja jäähdytys toimii jatkuvasti. Laitteiden lämpökuormaa poistavan jäähdytysjärjestelmän lauhdelämpö voidaan kierrättää joko matalalämpötilaiseen lämmitysjärjestelmään tai lämpimään käyttöveteen. Lämpöpumpun avulla kierrätysmahdollisuudet ovat monipuoliset. FInZEB-hankkeessa päädyttiin linjaamaan, että energian kierrätys voidaan huomioida energialaskennassa jos lähde on standardikuormaan ja -käyttöön perustuvassa laskennassa mukana. Useimmissa rakennustyypeissä standardikuorma on kuitenkin teholtaan niin pieni, ettei ympärivuotista jäähdytystarvetta esiinny. FInZEB LOPPURAPORTTI 32

33 Tällaiset ratkaisut tulisi aina tarkastella tapauskohtaisin lähtötiedoin (kuormat, käyttöajat) ja tarkastella ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuutta. Ruokamarkettien osalta tulee harkita oman rakennustyypin luomista, jolloin kaupan kylmäjärjestelmät voidaan ottaa mukaan laskentaan ja kierrätys huomioon, jos ne ovat osa kyseisen rakennustyypin standardikuormaa ja -käyttöä. FInZEB LOPPURAPORTTI 33

34 6 Erityistarkastelut FInZEB-hankkeen tulokset kannustavat oletettavasti hyviin ja energiatehokkaisiin sisäilmastoratkaisuihin liittyvien teknologioiden ja suunnitteluratkaisujen kehittymiseen. Erityistarkasteluilla varmistettiin, että hyvät sisäolosuhteet on saavutettavissa myös nzeb-rakennuksissa. Tulevaisuuden lähes nollaenergiarakennuksessa Oletetaan käytettävän teknologiaa, joka mahdollistaa sisäilmaston ja valaistuksen hyvän laadun Sisäilman laatu on yhtä hyvä kuin ennenkin ja osittain parempikin tarpeenmukaisten ohjauksien johdosta Olosuhteet ovat lämpötilan ja sisäilman osalta hyvin hallinnassa, tarpeenmukaisuus tulee hyvin todennäköisesti lisääntymään olosuhteiden ylläpidossa Rakenteiden kosteustekninen toiminta ei poikkea nykyisestä. 6.1 Rakennusfysiikka Ehdotetut nzeb-e-lukutasot eivät edellytä rakenteiden U-arvojen parantamista nykyisestä määräystasosta (2012). Rakenteiden rakennusfysikaaliset ominaisuudet eivät siis tule muuttumaan, joten tähän liittyviä tarkasteluja ei hankkeessa toteutettu. Rakenteiden parantaminen passiivitasoon on kuitenkin esimerkiksi pientaloissa yksi huomioon otettava keino harkittaessa vaihtoehtoisia tapoja nzeb-e-lukutasojen saavuttamiseen. Lähtökohtana lähes nollaenergiarakentamisessa on, että rakenteet ja rakennedetaljit on hyvin suunniteltu. 6.2 Sisäolosuhteet Lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvän säädösvalmistelun kanssa samanaikaisesti tapahtuu sisäilmastoasioiden kannalta merkittäviä uudistuksia: asumisterveysasetus uusitaan, sisäilmastoon liittyvät rakentamismääräysten osat D2, C3 ja C4 uusitaan ja rakenne muutetaan sekä sisäilmastoluokitus päivitetään. Päivitystyön tulokset tulee huomioida energiatehokkuusmääräyksiä kehitettäessä Sisälämpötilojen hallinta kesäaikana Nykyisissä rakentamismääräyksissä (D3/2012) edellytetään, että rakennuslupaa haettaessa on esitettävä laskelma, jolla osoitetaan, etteivät sisätilat lämpene kesällä haitallisesti. Laskelma tulee tehdä dynaamisella laskentaohjelmalla eli simulointiohjelmalla, joka käyttää tunnittaista laskentaa. Lämpötilojen hallintaa koskeva vaatimus kohdentuu ensisijaisesti asuntoihin. Muissa kuin asuinrakennuksissa käytössä on yleensä koneellinen jäähdytys, jolloin ylilämpeneminen ei yleensä ole ongelma. Pientalot ovat asuinkerrostaloihin verrattuna yleensä vähemmän ongelmallisia, sillä yleensä niissä on mahdollisuus läpivetoon ja maalämpökohteissa voidaan maapiiriä käyttää myös tilojen viilennykseen. Kesäajan sisälämpötilojen hallintaan voidaan vaikuttaa suunnitteluvaiheessa ja käyttämällä soveltuvia simulointityökaluja. Merkittävimmät keinot ylilämpenemisen estämiseksi ovat arkki- FInZEB LOPPURAPORTTI 34

35 tehtonisia ja rakenteellisia (tilojen sijoittelu, julkisivujen suuntaus ja aukotus, ulkopuoliset auringonsuojaukset, jne.). Asuntojen huonelämpötila riippuu voimakkaasti Ilmanvaihdon ilmavirran muutoksista ja ilmavirran kesäajan tehostamismahdollisuudesta (asuntokohtaisessa ilmanvaihdossa) Ikkunoiden lämpösäteilyn läpäisystä ja lämmöneristyksestä Ikkunoiden auringonsuojauksista (ulkopuoliset, sisäpuoliset) Valaistuksen tehosta (asunnoissa käytännössä laskentasääntöasia) Säästä ja ilmaston muuttumisesta Huonelämpötilaan vaikuttaa vähemmän tai ei juuri ollenkaan Kylmäsillat rakenteissa ja rakenteiden eristys Ovien eristys ellei kyseessä ole ikkuna-ovi (pääasiassa lasia) Rakennuksen tiiveys tietyissä varsin laajoissa rajoissa (kun tehdään hyviä rakennuksia) FInZEB-hankkeessa linjattiin, että vaikka pääasiallinen näkökulma on kerrostalojen ylilämpenemisessä, myös pientaloissa sisälämpötiloihin tulisi kiinnittää huomiota. Dynaamisen lämpötilasimuloinnin käyttö on suositeltavaa, mutta pientaloissa myös muut tarkastelutavat ovat mahdollisia. Yksinkertaistettu suunnitteluvaiheen tarkistuslista tai tyyppitalojen tilasimuloinnit voisivat olla pientalojen osalta mahdollisia keinoja. Asuinkerrostalojen ylilämpenemistarkastelut simuloitiin nykyisellä laskentasäällä (2012) sekä lisäksi Ilmatieteen laitoksen julkaisemilla skenaarioilla tulevaisuuden keskimääräisestä vuosisäästä (2050 ja 2100). Kuva 10 Esimerkki kerrostaloasunnon lämpötilatarkastelusta. Asteikko vasemmalla on astetuntien määrä, jolloin sisälämpötila ylittää sallitun maksimitason 27 ⁰C kesäkaudella FInZEB LOPPURAPORTTI 35

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Hankekuvaus lyhyesti 28.10.2014 1 EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että 31.12.2018

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Loppuraportin Liite 1 31.03.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Seminaariaineisto 5.2.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry Ympäristöministeriö

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset 15.9.2014 Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa, A Tyni 1 Ohjeet tämän aineiston lukijalle: Tässä materiaalissa käytetään käsitteitä

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT 1 (3) LLo / EAR Selvitys 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tässä aineistossa on seuraavat osuudet: 1. Tekniikkakuvaukset koulujen ja

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo 11.6.2014 / 8.9.2014 (alkuperäistä esitystä päivitetty punaisella merkityin osin) Granlund Oy / E Reinikainen,

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014

FInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014 FInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014 Erja Reinikainen Työpaja 3 1 Tilanne 18.09.2014 Laskentatarkasteluja täydennetty ja jatkuvat Kustannustarkastelut: rakennus- ja talotekniikka Kustannusoptimaalisen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo 11.6.2014 (osa materiaalista esitetty työpajassa 5.6.2014) Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa 1 E-lukulaskenta

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

TAUSTARAPORTTI 7 TULEVAISUUDEN SÄÄ JA SISÄLÄMPÖTILATARKASTELUT

TAUSTARAPORTTI 7 TULEVAISUUDEN SÄÄ JA SISÄLÄMPÖTILATARKASTELUT Lähes nollaenergiarakennusten käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla TAUSTARAPORTTI 7 TULEVAISUUDEN SÄÄ JA SISÄLÄMPÖTILATARKASTELUT 20.03.2015 Granlund Oy / Lassi Loisa, Anni Tyni,

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

TAUSTARAPORTTI 3 KUSTANNUSLASKENTA - KOULUT JA PÄIVÄKODIT

TAUSTARAPORTTI 3 KUSTANNUSLASKENTA - KOULUT JA PÄIVÄKODIT Lähes nollaenergiarakennusten käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla TAUSTARAPORTTI 3 KUSTANNUSLASKENTA - KOULUT JA PÄIVÄKODIT 20.03.2015 Granlund Oy / Erja Reinikainen Sisältö 1 Johdanto...

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta Jarek Kurnitski FinZEB -tulosseminaari 5.2.2015 5.2.2015 1 Tausta Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen on luonut tarpeen kehittää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsibeet, tavoibeet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsibeet, tavoibeet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsibeet, tavoibeet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Hankekuvaus lyhyesg 19.2.2014 1 EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirekgivi (EPBD) edellybää, ebä kaikki uudet

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

FInZEB Työpaja 25.11.2014. Avaus ja johdanto. 25.11.2014 Ilkka Salo. Rakennusteollisuus RT ry LVI- talotekniikkateollisuus ry Ympäristöministeriö

FInZEB Työpaja 25.11.2014. Avaus ja johdanto. 25.11.2014 Ilkka Salo. Rakennusteollisuus RT ry LVI- talotekniikkateollisuus ry Ympäristöministeriö FInZEB Työpaja 25.11.2014 Avaus ja johdanto 25.11.2014 Ilkka Salo 1 EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirekkivi (EPBD) edellynää, enä kaikki uudet viranomaisten omistamat ja käynämät rakennukset ovat 31.12.2018

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Rakentamisen sääntelyn rakennemuutos ns. normihierarkiauudistus

Rakentamisen sääntelyn rakennemuutos ns. normihierarkiauudistus Rakentamismääräysten uudet haasteet TkL Jarkko Heinonen Energiaviisas rakentaminen 26.11.2014 Rakentamisen sääntelyn rakennemuutos ns. normihierarkiauudistus Perustuslaista johtuvat tarkistustarpeet Laissa

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Taustaraportti 1 Kustannuslaskenta asuinkerrostalo ja toimisto

Taustaraportti 1 Kustannuslaskenta asuinkerrostalo ja toimisto Lähes nollaenergiarakentamisen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere Oulu www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen viranomaistoimin

Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen viranomaistoimin Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen viranomaistoimin Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

ENERGIARATKAISUT JA LÄHESNOLLAENERGIARAKENNUKSET Alustavat selvitykset

ENERGIARATKAISUT JA LÄHESNOLLAENERGIARAKENNUKSET Alustavat selvitykset Plusenergiaklinikka 30.10.2013 ENERGIARATKAISUT JA LÄHESNOLLAENERGIARAKENNUKSET Alustavat selvitykset Ulla Soitinaho Helsingin kaupunki HKR-Rakennuttaja Lähtökohdat Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

TAUSTARAPORTTI 2 PIENTALOJEN KUSTANNUSLASKENTA JA E-LUKU

TAUSTARAPORTTI 2 PIENTALOJEN KUSTANNUSLASKENTA JA E-LUKU Lähes nollaenergiarakennusten käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla TAUSTARAPORTTI 2 PIENTALOJEN KUSTANNUSLASKENTA JA E-LUKU 20.03.2015 Insinööritoimisto Vesitaito Oy Alma Koivu ja

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiasäädösten vaikutus jäähallirakentamiseen. Jäähallipäivät, 15.4.2015 Ari Laitinen VTT

Energiasäädösten vaikutus jäähallirakentamiseen. Jäähallipäivät, 15.4.2015 Ari Laitinen VTT Energiasäädösten vaikutus jäähallirakentamiseen Jäähallipäivät, 15.4.2015 Ari Laitinen VTT Esityksen sisältö 1. Tausta & tavoitteet 2. Määräystenmukaisuuden osoittaminen 3. Lämpöhäviölaskenta 4. Kokonaisenergiatehokkuus

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Silva, talo A Aholahdentie 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 996 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: A B C

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Annikinkatu 9 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--44- Rakennuksen valmistumisvuosi: 979 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Esityksen sisältö Uudet energiamääräykset 2012 Ekosuunnittelulain muutos Uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta koskevat

Rakennusten energiatehokkuutta koskevat Rakennusten energiatehokkuutta koskevat rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little 2019 uudet rakennukset nollaenergiataloja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 22/11/2011 2 2012 uudet energiamääräykset Koskee vain uudisrakennuksia 22/11/2011 3 Miksi uudistus? Rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Vienankatu 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984/00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

nzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu

nzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu nzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu 25.11.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoi/eet ja rakennuksia koskevat EU säädökset Rakennusten energiatehokkuusdirek3iv

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen SÄÄDÖSVALMISTELUN TILANNE 8.10.2015 Teppo Lehtinen EPBD direktiivin toimeenpano Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) 2010 Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot