Opinto-opas

Transkriptio

1 Opinto-opas Eläinlääketieteellinen tiedekunta

2 Eläinlääketieteen koulutusohjelma Helsinki 2005 OPINTO-OPAS Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta

3 Toimittanut: Sanna Ryhänen ISSN Helsinki 2005 Yliopistopaino

4 HYVÄ OPINTO-OPPAAN LUKIJA Eläinlääketieteen koulutusohjelma tarjoaa sekä laillistetun eläinlääkärin ammattiin johtavan tutkinnon että monipuolisen lääketieteellis-biologisen peruskoulutuksen, jonka pohjalta voi jatkaa työelämässä tai jatko-opiskelijana varsin laajalla kirjolla. Koulutusohjelma on tiivis ja päätoimista opiskelua vaativa, mutta sen yksityiskohtaisesti suunniteltu sisältö mahdollistaa myös valmistumisen normiajassa. Koulutuksen sisältöä säätelee EU:n direktiivi, mutta valinnan mahdollisuuksiakin on: syventävät opinnot mukaan lukien yli kymmenen prosenttia opinnoista voi valita kiinnostuksensa mukaisesti. Eläinlääketieteellisen peruskoulutuksen tutkintorakenne on syksystä 2005 alkaen kaksiportainen. Sekä eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto että eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto ovat kolmivuotisia, 180 opintopisteen laajuisia. Ammatilliseen laillistamiseen vaaditaan siis kuuden vuoden opinnot. Koulutusohjelman sisältöä on kehitetty entistä paremmaksi sekä tutkintorakenneuudistuksen lähtökohdista että tiedekunnan jatkuvan uudistumisen periaatteen pohjalta. Tiedekunta antaa opiskelijalle Euroopan parhaimpiin luettavan opinto-ohjelman valmistautua eläinlääkärin monipuoliseen ammattiin. Nyt aloittavat opiskelijat suorittavat koko opiskelunsa uusissa opetustiloissa Viikissä. Päärakennuksemme Agnes Sjöbergin kadulla on jo osoittautunut toimivaksi opiskeluympäristöksi ja Viikintielle kesällä 2006 muuttava kliinisen eläinlääketieteen laitos opetussairaaloineen tulee myös saamaan hyvät, opiskelunkin kannalta toimivat tilat. Saaren yksikkö Mäntsälässä täydentää tasapainoisesti opiskeluympäristöä ja toimitilojamme. Tämä opinto-opas esittelee eläinlääketieteellisen peruskoulutuksen. Käyttäkää hyväksenne myös muualla Helsingin yliopistossa, muissa maamme korkeakouluissa ja ehdottomasti myös kansainvälisen opiskelijavaihdon kautta avautuvia opiskelumahdollisuuksia. Eläinlääketieteen lisensiaatin perustutkinto tuo turvatun työuran ja jatkoopinnot tiedekunnassa tai muualla avaavat monia muita mahdollisuuksia. Toivotan tiedekunnan jokaisen opiskelijan ja koko henkilökunnan viihtymään tiedekunnassa ja rakentamaan yhdessä hyviä tulevia päiviä! Hannu Saloniemi dekaani

5

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 HELSINGIN YLIOPISTO Tehtävä Yksiköt Hallinto ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPISKELU Yliopiston lukuvuosi Ilmoittautuminen yliopistoon Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritusten rekisteröinti Opiskelijan oikeusturva Opiskelutapaturmien korvaaminen OPINTONEUVONTA Tiedekunnan kanslian opintoasiat Opiskelijaneuvonnan palvelupisteet Helsingin yliopiston kielikeskuksen opintoneuvonta ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Tavoite Rakenne ja sisältö ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto Opintojaksokuvaukset Perusopinnot Aineopinnot Peruseläinlääketieteen laitoksen opintojaksot Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen opintojaksot Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen uudistuvat opintokokonaisuudet Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opintojaksot Vaihtoehtoiset aineopinnot Vapaasti valittavat opinnot Harjoittelu Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Syventävien opintojen tutkielman tekijän muistilista Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminen Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia Praktiikkavaatimukset Tarkastuseläinlääkärin sijaisena toimiminen Opintojen hyväksilukeminen Korvaaminen Sisällyttäminen Opintojen suoritusjärjestys TUTKINNONUUDISTUS YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELU OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA... 79

7 9.1 Opintoyhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa Kansainvälinen opiskelijavaihto VETERINÄRMEDICINSKA UTBILDNINGSPROGRAMMET Veterinärmedicine kandidat Veterinärmedicine licentiat Studieperioder Grundstudier Ämnesstudier Studieperioder vid institutionen för basveterinärmedicin Studieperioder vid institutionen för klinisk veterinärmedicin Studieperioder vid institutionen för livsmedels- och miljöhygien Alternativa ämnesstudier Fritt valbara studier Praktik Kandidat studien Fördjupade studier AVOIN YLIOPISTO-OPETUS LAILLISTUMISKOULUTUS SIVUAINE- JA ERILLISET OPINNOT ELÄINLÄÄKETETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA KIRJASTOPALVELUT Viikin tiedekirjasto Muut kirjastopalvelut OPINTOSOSIAALISET PALVELUT Opintotuki Terveydenhoito Korkeakoulupastori Nyyti ry TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT Ura- ja rekrytointipalvelut Yliopiston alumnitoiminta MUITA PALVELUJA Oikeudellista neuvontaa ATK-palvelut Liikuntapalvelut Yliopistopaino OPISKELIJAJÄRJESTÖT Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskeva johtosääntö OPETTAJAT

8 1 HELSINGIN YLIOPISTO 1.1 Tehtävä Helsingin yliopisto on yksi maamme 20 yliopistosta. Yliopistojen tehtävät on määritelty yliopistolaissa: yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta, sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tutkimus ja opetus ovat yliopiston päätehtäviä. Yliopistolain muutos tuo mukanaan myös kolmannen tehtävän. Yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten vaikuttavuutta. Pyrkimys tietoon ja totuuteen on yliopiston toiminnan peruslähtökohta. 1.2 Yksiköt Helsingin yliopistossa on yksitoista tiedekuntaa sekä erillisiä laitoksia, jotka sijaitsevat neljällä kampuksella. Keskustakampuksella sijaitsevat teologinen, oikeustieteellinen, humanistinen, käyttäytymistieteellinen ja valtiotieteellinen tiedekunta. Viikin kampukseen kuuluvat maatalousmetsätieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasian ja biotieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta on Meilahden kampuksella ja matemaattis- luonnontieteellinen tiedekunta Kumpulan kampuksella. Helsingin lisäksi yliopistolla on toimipaikkoja yli 30 paikkakunnalla. Lahdessa ja Kouvolassa on ainelaitos, muut toimipaikat ovat kenttätutkimusasemia, aikuiskoulutuskeskuksen yksiköitä tai maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksia. 1.3 Hallinto Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat konsistori, rehtori ja vararehtorit, tiedekuntien hallintoa tiedekuntaneuvosto ja dekaani sekä laitosten hallintoa johtoryhmä ja johtaja. Helsingin yliopiston hallintopalveluita on hajautettu yliopiston neljälle kampukselle. Kampuspalveluyksiköt ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2004 alussa. Kansleri Kanslerinvirasto, PL 3 (Yliopistonkatu 2), Helsingin yliopisto. Kansleri Kari Raivio, LTT, prof. Kanslerinsihteeri Heikki Pihlajamäki, OTT. Kansleri on yliopiston ylin päättävä viranomainen. Kansleri tekee esityksiä ja antaa lausuntoja niistä yliopistoa koskevista asioista, jotka eivät kuulu yliopiston omaan päätösvaltaan. Kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita. Kanslerin nimittää tasavallan presidentti viideksi vuodeksi kerrallaan valtioneuvoston esityksestä kolmesta yliopiston vaalikollegion asettamasta ehdokkaasta. Rehtorit PL 33 (Yliopistonkatu 4), Helsingin yliopisto. Rehtori Ilkka Niiniluoto Ensimmäinen vararehtori Hannele Niemi Vararehtori Mauno Kosonen Vararehtori Marja Makarow

9 Vararehtori Thomas Wilhelmsson Yliopistossa on rehtori, ensimmäinen vararehtori sekä kaksi tai kolme muuta vararehtoria. Rehtori on valittu ja vararehtorit määrätty alkaneeksi viiden vuoden toimikaudeksi. Rehtori johtaa yliopiston toimintaa sekä käsittelee ja ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat, jollei laissa, asetuksessa tai yliopiston sisäisissä määräyksissä toisin säädetä tai määrätä. Vararehtorit avustavat rehtoria tämän tehtävissä. Vararehtoreille voidaan osoittaa opetukseen, tutkimukseen tai muihin yliopiston toimintoihin liittyviä tehtäviä siten kuin yliopiston kollegio vararehtorien valinnan yhteydessä rehtorin esityksestä päättää. Tarkemmasta tehtävien ja päätösvallan jakamisesta rehtorin ja vararehtorien kesken päättää rehtori. Yliopiston kollegio Helsingin yliopiston vaalikollegiona toimii 130 jäseninen yliopiston kollegio. Yliopiston kollegion tehtävänä on asettaa kansleriehdokkaat, valita rehtori, määrätä tehtäviinsä vararehtorit sekä kutsua yliopiston ulkopuolinen konsistorin jäsen. Kollegio kokoontuu yhdessä konsistorin jäsenten, varajäsenten ja vararehtoreiden kanssa vähintään kerran lukukaudessa keskustelemaan merkittävistä koko yliopistoa koskevista asioista. Konsistori Konsistori on yliopiston ylin päättävä elin, jonka puheenjohtajana toimii rehtori. Konsistoriin kuuluvat rehtorin lisäksi seuraavat jäsenet: tiedekuntien virkaan nimitetyt professorit valitsevat vaaleilla keskuudestaan viisi jäsentä; yliopiston muut opettajat ja tutkijat kuin virkaan nimitetyt professorit valitsevat vaaleilla keskuudestaan kaksi jäsentä; yliopiston muu henkilöstö kuin opettajat ja tutkijat valitsevat vaaleilla keskuudestaan kaksi jäsentä; ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta neljä jäsentä, joista yhden tulee olla jatko-opiskelija; sekä yliopiston kollegion kutsumana yliopiston ulkopuolinen jäsen. Vararehtoreilla sekä svenska social- och kommunalhögskolan - yksikön rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa konsistorin kokouksissa. Konsistorin tehtävänä on mm. kehittää yliopiston toimintaa; hyväksyä yliopiston taloutta ja toimintaa koskevat sekä muut laajakantoiset suunnitelmat; päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista; antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa; hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset; päättää yliopiston strategiasta; päättää konsistorin kohdennettavien virkojen tai tehtävien alasta, sijoituspaikasta ja täyttämisen periaatteista; päättää yliopistoon otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista. Konsistorissa päätökset tehdään esittelystä. Hallintovirasto PL 33 (Yliopistonkatu 4), Helsingin yliopisto. Hallintoviraston päällikkönä toimii hallintojohtaja Kari Suokko, OTL. Hallintovirasto vastaa yliopiston kollegion, konsistorin, rehtorin ja vararehtoreiden strategisen johtamisen ja päätöksenteon tuesta, päätösten täytäntöönpanosta sekä yliopiston keskitettyjen palvelujen ja kampuspalvelujen järjestämisestä. Hallintoviraston johtosäännössä määrätään tarkemmin rehtorin hallintovirastolle siirtämistä toimivaltaansa kuuluvista asioista. Hallintoviraston palveluita on hajautettu kaikille neljälle yliopiston kampukselle. Kampukset Helsingin yliopisto toimii neljällä kampuksella: keskustassa, Meilahdessa, Kumpulassa ja Viikissä. Hallinnon tarjoamat palvelut on kampuksilla koottu kampuspalveluyksiköihin. Kampusten asioita käsitellään rehtorin asettamissa neuvottelukunnissa. Hallinnon palveluiden sisältö vaihtelee kampuksittain. Lisätietoja kampuspalveluista 2

10 Tiedekunnat Yliopistossa on biotieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasian, humanistinen, käyttäytymistieteellinen, lääketieteellinen, maatalous-metsätieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen, oikeustieteellinen, teologinen ja valtiotieteellinen tiedekunta. Tiedekuntaneuvosto Tiedekuntaneuvostoon valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla 10, 18 tai 26 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Konsistori päättää tiedekuntaneuvoston jäsenten ja varajäsenten määrästä. Tiedekuntaneuvostoon kuuluvat dekaanin lisäksi seuraavat jäsenet: tiedekunnan virkaan nimitetyt professorit valitsevat keskuudestaan neljä, kahdeksan tai kaksitoista jäsentä; muut opettajat ja tutkijat kuin virkaan nimitetyt professorit sekä muu henkilöstö valitsevat keskuudestaan kolme, viisi tai seitsemän jäsentä; ja opiskelijat valitsevat keskuudestaan kolme, viisi tai seitsemän jäsentä. Tiedekuntaneuvoston jäsenten lisäksi jäseniksi voidaan kutsua tiedekuntaneuvoston koko toimikaudeksi alle neljännes neuvoston jäsenten kokonaismäärästä yliopistoon tai tiedekuntaan kuulumattomia henkilöitä. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta, tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi ja päättää määrärahojen jakamisen perusteista. Tiedekuntaneuvosto tekee esityksen tiedekuntaan valittavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Tiedekuntaneuvosto päättää tutkintovaatimuksista. Tiedekuntaneuvostossa päätökset tehdään esittelystä. Tiedekuntaneuvosto valitsee dekaanin tiedekunnan vakinaisten professoreiden joukosta. Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa. Laitos Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia. Yliopistossa voi olla myös useampaan tiedekuntaan kuuluvia laitoksia. Laitoksen johtoryhmään valitaan yliopistossa toimitettavilla vaaleilla kolme, kuusi, yhdeksän tai kaksitoista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Johtoryhmän jäsenistä laitoksen professorin virkaan ja virkasuhteeseen nimitetyt valitsevat keskuudestaan kolmanneksen jäsenistä, muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilöstö kolmanneksen ja opiskelijat ryhmästään kolmanneksen. Johtoryhmän jäsenten lisäksi johtoryhmään voidaan kutsua sen koko toimikaudeksi alle neljännes jäsenten kokonaismäärästä laitokseen kuulumattomia henkilöitä. Johtoryhmän tehtävänä on mm. arvioida ja kehittää laitoksen opetusta ja tutkimusta, tehdä tiedekuntaneuvostolle esitys tutkintovaatimuksiksi ja tutkintoon liittyviksi pysyväismääräyksiksi. Johtoryhmä tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen laitoksen uusien opiskelijoiden määrästä, esityksen toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskeviksi suunnitelmiksi. Johtoryhmä edistää laitoksessa työskentelevien ja opiskelevien yhteistoimintaa ja tiedonkulkua sekä tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä viran nimen muuttamisesta. 3

11 2 ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Dekaani prof. Hannu Saloniemi, puh. (09) Varadekaanit prof. Johanna Björkroth (tutkimus), puh. (09) prof. Reeta Pösö (opetus), puh. (09) Hallintopäällikkö Maija Halme, puh. (09) Tiedekunnan kanslian opintoasiat Opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhänen, puh. (09) (huone B227) Suunnittelija Päivi Ala-Poikela, puh. (09) (huone B224) Suunnittelija Riitta Kaitajärvi, puh. (09) (huone B228) Opintoasiainsihteeri Tuija Sahi, puh. (09) (huone B229) Käyntiosoite: Viikin kampus, Agnes Sjöbergin katu 2, EE-talon 2. krs., huone B229 Postiosoite: Eläinlääketieteellinen tiedekunta PL 66, Helsingin yliopisto Puhelin (09) Telefax (09) Verkko-osoite Suomessa eläinlääkärikoulutusta antaa ainoana valtakunnallisena yksikkönä Helsingin yliopistoon kuuluva eläinlääketieteellinen tiedekunta. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu perustettiin vuonna Vuonna 1995 se liitettiin osaksi Helsingin yliopistoa. Eläinlääkäreiden peruskoulutuksen ja tutkimustoiminnan ohella tiedekunta huolehtii alan tieteellisestä ja ammatillisesta jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Opiskelijoita tiedekunnassa on noin 500, joista 380 suorittaa perustutkintoa. Henkilökuntaa tiedekunnassa työskentelee 260. Tiedekunnan perustehtävänä on strategian mukaan tutkimuksen ja opetuksen ohella turvata eläinten ja ihmisten terveys ja hyvinvointi. Tiedekunnan tavoitteena on tämän tehtävän saavuttamiseksi ylläpitää ja kehittää kansainvälisesti korkeatasoista eläinlääketieteen opetusta ja tutkimusta ottaen huomioon kansalliset ja kansainväliset muutokset. Elintarvike- ja ympäristöhygienian ja peruseläinlääketieteen laitokset sekä tiedekunnan kanslia sijaitsevat Viikin kampuksella Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talossa (EE-talo). Kliinisen eläinlääketieteen laitos ja Yliopistollinen eläinsairaala sijaitsevat Hämeentien varrella Helsingin Hermannissa. Uusi eläinsairaala on rakenteilla Viikintien eteläpuolelle lyhyen matkan päähän tiedekunnan muista tiloista. Kliinisen eläinlääketieteen laitos ja Yliopistollinen eläinsairaala muuttavat uusiin tiloihin siten, että syksyllä 2006 myös suurin osa kliinisestä opetuksesta tapahtuu Viikissä. Tiedekunnalla on toimintaa myös Mäntsälässä. Siellä sijaitsee kliinisen eläinlääketieteen laitokseen kuuluva Saaren yksikkö. Tiedekunnan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat seuraavat laitokset: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos oppiaineet: elintarvikehygienia, ympäristöhygienia ja toksikologia Laitoksen johtaja prof. Hannu Korkeala Toimistosihteeri (opintoasiat) Tytti Saira, puh. (09) Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2 4

12 Kliinisen eläinlääketieteen laitos oppiaineet: eläinlääketieellinen sisätautioppi, eläinlääketieteellinen kirurgia, diagnostinen kuvantaminen, kotieläinten lisääntymistiede, eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, kotieläinhygienia ja kliininen kemia Laitoksen johtaja prof. Riitta-Mari Tulamo Opintoasiainsihteeri Tytti Piipponen (vv ) Opintoasiainsihteeri Susanna Killström, puh. (09) Käyntiosoite: Hämeentie 57 Laitokseen kuuluvat Yliopistollinen eläinsairaala, Saaren yksikkö ja keskuslaboratorio sekä syksyllä 2003 muodostettu Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus. Yliopistollinen eläinsairaala on eläinlääkinnän keskussairaala, joka hoitaa erikoispotilaita koko maan alueelta ja vastaa pääkaupunkiseudun hätäpäivystyksestä. Saaren yksikkö vastaa lisääntymistieteen opetuksesta, tuotantoeläinten teorian ja käytännön perusopetuksesta sekä alan erikoistumiskoulutuksesta. Peruseläinlääketieteen laitos oppiaineet: eläinlääketieteellinen anatomia, eläinlääketieteellinen biokemia, eläinlääketieteellinen fysiologia, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, eläinlääketieellinen patologia ja eläinlääketieteellinen parasitologia Laitoksen johtaja prof. Antti Sukura Toimistosihteeri (opintoasiat) Ritva Katsuno, puh. (09) Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2 Eläinlääkärit, joka päivä. Edunvalvontaa & Jäsenpalveluja Eläinlääkärilehti & Koulutusta Keskustelupalstat Internetissä Opiskelijavaliokunta Valtuuskunnan opiskelijajäsenet Liity opiskelijajäseneksi! Kaavake on kotisivulla. Eläinlääkäreistä 93 % on jäseniä. Suomen Eläinlääkäriliitto ry Puh. (09) Vuodesta Jäseniä yli

13 3 OPISKELU 3.1 Yliopiston lukuvuosi Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy Yliopiston avajaiset ovat Syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy Kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy Ilmoittautuminen yliopistoon Ilmoittautumisaika läsnä- tai poissaolevaksi lukuvuodelle on Ilmoittautumisaika koskee sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoita. Ilmoittautuminen läsnäolevaksi Läsnäolevaksi ilmoittautuvan perustutkinto-opiskelijan on maksettava Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) jäsenmaksu. Maksu muodostuu varsinaisesta jäsenmaksusta sekä terveydenhoitomaksusta, jolla HYY ostaa terveydenhoitopalveluita Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä (YTHS). Vapaaehtoisia maksuja ovat osakunnan jäsenmaksu, HYYn kehyprojekti, HYYn sukukansaohjelma ja SYL:n kehyprojekti. Lisätietoja ilmoittautumiskäytännöstä Almasta (Helsingin yliopiston Intranet-sivusto) opiskelijoiden palvelukanavilta Opiskelu ja opetus sekä Opiskelun tueksi, lisäksi HYYn kotisivulta Jatkotutkinto-opiskelija voi halutessaan maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun koko lukuvuodeksi viimeistään tai kevätlukukaudeksi 2006 viimeistään Mikäli opiskelijalla on sekä jatko- että perustutkinnon suoritusoikeus, on jäsenyys pakollinen. Jatkoopiskelijajäsen on oikeutettu YTHS:n palveluihin tietyin rajauksin ja HYY:n ateriatukeen UniCaferavintoloissa. Jatkotutkinto-opiskelijat eivät saa joukkoliikennealennuksia. Huom! Ilmoittautuminen läsnä- tai poissaolevaksi kuitenkin ajalla Rajoituksia läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautumiseen Opiskelijan, jonka kirjoittautumisesta yliopistoon on kulunut 10 vuotta (kirjoittautunut ennen ) ja joka ei ole suorittanut alempaa tai ylempää tutkintoa Helsingin yliopistossa, on ennen ilmoittautumista laadittava opintosuunnitelma tiedekuntansa määräämällä tavalla (konsistorin päätös , 10 ). Lisätietoja saa opiskelijaneuvonnan kampuspalvelupisteistä ja oman tiedekunnan opintotoimistosta. Opiskelija, joka ilmoittautuu edelleen poissaolevaksi kolmen peräkkäisen poissaololukuvuoden jälkeen, siirretään passiivirekisteriin. Passiivirekisteristä opiskelija voi ilmoittautua läsnäolevaksi esitettyään opintosuunnitelman, joka on käsitelty henkilökohtaisessa keskustelussa opettajan ja/tai muun asiantuntijan kanssa. Opintosuunnitelman toteutumista seurataan yhteisesti sovitulla tavalla. Tiedekunta voi päättää myös muista opintojen jatkamisen edellytyksistä (esim. opintosuoritusten vanheneminen). Opiskelijaa ei kuitenkaan voida velvoittaa osallistumaan uudelleen pääsykokeeseen (konsistorin päätös opintojen etenemisestä ja ohjauksesta ). Lisätietoja Alma > Opiskelijat > Opiskelu ja opetus > Lukuvuosi-ilmoittautuminen > Opiskeluoikeuden rajoitus. Automaattinen ilmoittautuminen Helpoin ja vaivattomin tapa ilmoittautua on tehdä se WebOodin kautta: Jos sinulla on yliopiston mikroverkko- tai Unix-tunnus ja Nordean, OKOn, Sampon tai Aktian verkkopankkisopimus, voit ilmoittautua ja maksaa jäsenmaksun WebOodin kautta. WebOodin löydät osoitteesta 6

14 tai yliopiston opiskelijaetusivun "Opiskelija"-valikosta. Seuraa tarkoin weboodin sivuilla annettuja ohjeita. Jos valitset tämän vaihtoehdon, kirjautuu ilmoittautumisesi yliopistoon välittömästi. Verkkopankin kautta: Jos sinulla on verkkopankkisopimus ja opiskelijanumero, mutta ei yliopiston mikroverkko- tai Unix-tunnuksia, voit ilmoittautua ja maksaa HYY:n maksusivun kautta. Käytä viitteenä opiskelijanumeroa. Tällä vaihtoehdolla ilmoittautumisesi kirjautuu noin kahden pankkipäivän kuluttua. Pankissa tai maksuautomaatilla: Jos maksat jäsenmaksusi maksuautomaatilla tai pankin tiskillä ja käytät viitteenä omaa opiskelijanumeroasi, ilmoittautumisesi rekisteröityy automaattisesti noin kahden pankkipäivän kuluttua. Kun käytät viitteenä opiskelijanumeroasi, jätä siitä ensimmäinen nolla pois. Opiskelijanumerosi on 01-alkuinen numerosarja, joka näkyy opiskelijakortissa, läsnäolotodistuksessa sekä opintosuoritusotteessa. Henkilökohtainen ilmoittautuminen Yleisviitteellä tai UniCard-palvelupisteessä maksaminen: Jos maksat yleisviitteellä pankkiin tai käteisellä UniCard-palvelupisteeseen (Mannerheimintie 5 A, 2.krs; aukioloajat ks. sinun on käytävä henkilökohtaisesti ilmoittautumassa läsnäolevaksi johonkin opiskelijaneuvonnan kampuspalvelupisteeseen tai johonkin muuhun ilmoittautumisten vastaanottopisteeseen (ks. osoitteet ja aukioloajat tai Alman palvelukanavilta) viimeistään Ota mukaasi tosite suoritetusta jäsenmaksusta. Ilmoittautuminen poissaolevaksi Myös poissaoloilmoitus on tehtävä ajalla Poissaolevaksi voi ilmoittautua WebOodin kautta (ks. Automaattinen ilmoittautuminen), sähköpostiosoitteella neuvonta@helsinki.fi (nimi, opiskelijanumero tai henkilötunnus ehdottomasti mainittava), puhelimitse (p , ), käymällä jossakin opiskelijaneuvonnan palvelupisteessä tai muussa ilmoittautumisten vastaanottopisteessä (lisätietoja Almassa) tai postitse. Uudelleenkirjoittautuminen Opiskelija (koskee sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijoita), joka ei ilmoittaudu mennessä menettää opiskeluoikeutensa (Yliopistoasetus A115/98 ja Rehtorin päätös 69/1998). Tämän jälkeen opiskelijan pitää anoa opiskeluoikeutta tiedekunnastaan erillisellä lomakkeella. Lisäksi opiskelija joutuu maksamaan uudelleenkirjoittautumismaksun (34 ). Kysy lisätietoja opiskelijaneuvonnasta, p , tai oman tiedekuntasi opintotoimistosta. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun palautuksesta Jos olet ilmoittautunut läsnäolevaksi koko lukuvuodeksi ja valmistut syyslukukauden aikana, saat kevätlukukauden jäsenmaksun takaisin. Valmistumisen jälkeen voit pyytää kevätlukukauden ilmoittautumisen mitätöintiä opiskelijaneuvonnasta. Mitätöintiä on haettava viimeistään ja jäsenmaksun palautusta viimeistään Jäsenmaksun saat takaisin UniCard-asiakaspalvelusta (Mannerheimintie 5 A, 2 krs, puh ) esittämällä opiskelijakortin ja alkuperäisen kuitin. 3.3 Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritukset arvostelee opintojaksosta vastaava opettaja. Arvostelijan on viipymättä toimitettava opintosuoritustiedot ao. laitoksen toimistoon rekisteröintiä varten. Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 7

15 1=välttävä, 0=hylätty) Kandidaatin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5, lisensiaatin tutkintoon kuuluva syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintokokonaisuuksista annetaan loppuarvosana (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty), jonka muodostuminen on selostettu tarkemmin kunkin opintokokonaisuuden yhteydessä. 3.4 Opintosuoritusten rekisteröinti Opintosuoritukset tallennetaan Opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmään (OODI). Tallennuksesta huolehtii opintojaksosta vastaavan laitoksen toimisto: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos: toimistosihteeri Tytti Saira, Kliinisen eläinlääketieteen laitos: opintoasiainsihteeri Susanna Killström Peruseläinlääketieteen laitos: toimistosihteeri Ritva Katsuno Opiskelijan on oikeusturvansa vuoksi syytä ajoittain tarkistaa opintosuoritusotteensa. Läsnäoleva opiskelija saa yhden maksuttoman opintosuoritusotteen lukukaudessa. Opintosuoritusotteen voi noutaa tiedekunnan kanslian opintoasioista tai jostain opiskelijaneuvonnan palvelupisteestä. Muut otteet ovat maksullisia (à 2,5 tilille Sampo , Nordea , OKO , viitenumero ). Postitettavien opintosuoritusotteiden tilaukset maksullisesta numerosta (1,83 / min. + pvm). Maksuttoman epävirallisen opintosuoritusotteen voi tilata sähköpostitse osoitteesta Opiskelijan oikeusturva Opiskelijan oikeusturvasta, mm. opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus sekä opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen, on säädetty yliopistoasetuksen (115/98) 4. luvussa seuraavaa: (kuulustelun) arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta kirjallisesti yliopiston määräämältä hallintoelimeltä oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan tai yliopiston määräämän hallintoelimen käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon Helsingin yliopiston määräykset opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta löytyvät opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskevan johtosäännön 7 luvusta: (kuulustelun) arvostelusta annettuun opettajan oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta syventävien opintojen tutkielman arvosteluun tyytymätön voi hakea oikaisua ensivaiheessa tiedekuntaneuvostolta ja tämän päätöksestä edelleen opintosuoritusten tutkintolautakunnalta Opintosuoritusten tutkintolautakunnan tehtävänä on käsitellä muutoksenhakuasteena yliopistoasetuksen 17 :n 3 momentin ja 18 :n 3 momentin mukaisia oikaisupyyntöjä ja muistutuksia sekä teh- 8

16 dä aloitteita ja antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä. Opintosuoritusten tutkintolautakunnasta ja opiskelijoiden oikeusturvasta määrätään tarkemmin johtosäännössä, jonka kansleri vahvisti 23. maaliskuuta Konsistori nimeää lautakunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet sekä varajäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lisätietoja: Alma > Opiskelijat > Opiskelu ja opetus > Oikeusturva 3.6 Opiskelutapaturmien korvaaminen Opiskelutapaturmia koskevat asiat käsitellään valtiokonttorin vahingonkorvausyksikössä. Opiskelijoilla, jotka ovat kenttätyössä tai laboratoriossa suorittamassa opiskeluun kuuluvaa pakollista harjoittelua on vakuutussuoja tapaturman varalta. Tapaturman sattuessa tulee vahingoittuneella olla lääkäriin mennessä mukanaan vakuutustodistus sattuneesta tapaturmasta. Lomake voidaan allekirjoittaa laitoksella. Kiireellisissä tapauksissa vakuutustodistus voidaan lähettää myöhemmin. Loukkaantuneen tulee lisäksi täyttää tapaturma/ammattitauti-ilmoituslomake. Se lähetetään Viikin kampuksen tapaturma-asiamiehelle mahdollisten tapaturmiin liittyvien laskujen ja maksukuittien kanssa. Tapaturma-asiamies lähettää paperit Valtiokonttoriin. Vakuutustodistus- ja tapaturma/ammattitauti-ilmoituslomakkeet löytyvät osoitteesta: Lisätietoja antaa Viikin kampuksella yliopiston henkilöstöosaston osastosihteeri Helena Rimpiläinen, puh. (09) , faksi (09)

17 4 OPINTONEUVONTA Yliopisto järjestää opiskelijoille opinto-ohjausta, jonka tavoitteena on toivottaa opiskelija tervetulleeksi yliopistoyhteisöön sekä tukea opiskelijan oppimisprosessia ja opintojen sujuvaa etenemistä koko opiskelun ajan. Opiskelijatuutoroinnin avulla uudet opiskelijat tutustutetaan opiskelijayhteisöön ja -ympäristöön. Opiskelijatuutorointi keskittyy opintojen alkuun ja kestää yleensä muutaman kuukauden. Vertaistuutoroinnin, pidemmälle ehtineiden opiskelijoiden antaman opintojen ohjauksen, sekä opettajatuutoroinnin avulla pyritään takaamaan opintojen sujuva eteneminen, oppimisen syventäminen sekä tiedeyhteisöön sitoutuminen. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa uusille opiskelijoille pyritään antamaan valmiudet yliopistoopiskeluun syyslukukauden alussa järjestettävällä opintojaksolla Opiskeluun valmentava opetus. Uudelle opiskelijalle on nimetty oma tuutori, joka on vanhemman vuosikurssin opiskelija. Tuutorryhmätoiminnan tavoitteena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopistoon, opiskeluympäristöön sekä omaan koulutusalaan ja koulutusohjelmaan. Tutkinnonuudistuksen myötä otetaan käyttöön HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma ja Etappi eli opintojen seuranta- ja tukijärjestelmä. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa HOPS on nimetty eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin portfolioksi. Opintojen etenemistä seurataan Etapin tarkistuspisteissä opintopistekertymän avulla ja tuetaan opintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin. Opintoneuvontaa voi saada usealta taholta. Pääsääntöisesti sitä on kuitenkin haettava itse, sillä yliopistossa korostuu opiskelijan oma vastuu opinnoistaan. Monet vastaan tulevat ongelmat voi selvittää tutustumalla vuosittain ilmestyvään eläinlääketieteen koulutusohjelman opinto-oppaaseen ja yliopiston ja tiedekunnan intranet- ja www-sivuihin. Opintoneuvontaa saa tiedekunnan kanslian opintoasioista sekä laitosten toimistoista opintoasioita hoitavilta henkilöiltä. Opintojaksokohtaista opintoneuvontaa antavat kaikki ko. opintojakson opettajat. Lisäksi tiedekunnassa on kaksi opintojen ohjausta antavaa yliopistonlehtoria. Kliinisten aineiden opintoihin ja opintojen viivästymiseen liittyvissä kysymyksissä voi sopia keskusteluajan yliopistonlehtori Mirja Ruohoniemen, kanssa ja elintarvike- ja ympäristöhygienian opintoihin liittyen yliopistonlehtori Riikka Laukkasen, kanssa. 4.1 Tiedekunnan kanslian opintoasiat Opintoneuvontaan liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä myös tiedekunnan kanslian opintoasioiden puoleen. Kansliasta saa mm. yleistä opintoneuvontaa valmistumiseen liittyvää neuvontaa yliopisto-opiskelijoiden harjoitteluun liittyvää neuvontaa väliaikaisiin ammatinharjoittamisoikeuksiin liittyvää neuvontaa virallisen opintosuoritusotteen ja läsnäolotodistuksen opinto-oppaan, lukuvuositarran ja ylioppilaskunnan kalenterin ilmoittautumisen yhteydessä opintoihin liittyviä lomakkeita Opintoihin liittyvät lomakkeet löytyvät myös yliopiston intranetistä Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet. 10

18 Kanslian opintoasiat sijaitsee Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talon 2. kerroksessa huoneessa B229. Opintoasiainsihteeri Tuija Sahi, puh on varmimmin tavattavissa klo Opiskelijaneuvonnan palvelupisteet Helsingin yliopiston opiskelijapalveluihin kuuluvat opiskelijaneuvonnan, opintotukitoimiston ja ura- ja rekrytointipalveluiden palveluyksiköt sekä kansainväliset opiskelijapalvelut. Opiskelijaneuvonnan palvelupisteet keskustakampuksella ja Viikissä sekä Kumpulan kampuksen palvelupiste Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimistossa palvelevat kaikkien tiedekuntien opiskelijoita. Palvelupisteissä otetaan mn. vastaan lukuvuosi-ilmoittautumiset, huolehditaan opinto-oppaiden, lukuvuositarrojen ja ylioppilaskunnan kalentereiden keskitetystä jakelusta, annetaan läsnäolo-, poissaolo- ja opintojen keskeyttämistodistuksia, opintosuoritusotteita ja erilaisia opiskelijalippujen ostotodistuksia. Palvelupisteistä saa myös opintotukineuvontaa, sinne voi jättää opintotukihakemuksia sekä niihin liittyviä lisäys- ja muutosilmoituksia. Lisäksi nähtävillä on apurahojen hakuoppaita sekä saatavilla rajoitetusti erilaisia apurahojen hakulomakkeita. Keskustan palvelupiste: Fabianinkatu 33, 1. krs, postiosoite: PL 3, Helsingin yliopisto, puh Avoinna ma , ti ja to , ke ja pe , alkaen ma, ke, pe , ti ja to Kesäaukioloaika ma pe Viikin palvelupiste: Biokeskus 1, Impact Factory (Viikinkaari 9), postiosoite: PL 56, Helsingin yliopisto, puh Avoinna ma, ke, pe , ti ja to Palvelupiste on suljettuna ajalla Sähköposti: Internet: Intranet: alma.helsinki.fi > opiskelijat > opiskelu ja opetus > neuvonta-ja ohjauspalvelut. Kumpulan palvelupiste: Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintotoimisto (Jyrängöntie 2), postiosoite: PL 44, Helsingin yliopisto, puh ja Avoinna ma pe tai sopimuksen mukaan. Sähköposti: Vammaisten opiskelijoiden neuvonta. Jos vamman tai sairauden vuoksi tarvitset erityisjärjestelyjä eri opiskelutilanteissa sekä tietoja käytettävissä olevista palveluista, ota yhteyttä suunnittelijaan, puh Sähköposti: Kansainväliset opiskelijapalvelut Fabianinkatu 33 (PL 3), Helsingin yliopisto. Kansainvälisistä opiskelijapalveluista saat tietoa Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavaihtomahdollisuuksista. Toimistomme palvelee myös Helsingin yliopistossa tutkintoa suorittavia ja vaihdossa olevia ulkomaalaisia opiskelijoita. Vaihto-ohjelmien koordinointi ja vaihtoon lähtevien opiskelijoiden neuvonta: Kansainväliset opiskelijapalvelut -yksikkö koordinoi yliopiston yhteisiä vaihto-ohjelmia. Ohjelmista vastaavilta koordinaattoreilta voit kysyä esimerkiksi vaihtoon hakemisesta ja hakuajoista. Tiloissamme sijaitsee myös opiskelu ulkomailla -kirjasto, jossa voit tutustua monien vaihtoyliopistojen toimittamiin oppaisiin. Kirjastosta löydät myös maakohtaista yleisinfoa joistakin alueista. Kirjaston tietokoneella voit lisäksi selailla ulkomaisten yliopistojen www-sivuja. Kansainväliset opiskelijapalvelut pitää yllä Alma-intranetin opiskelu ulkomailla -palveluikkunaa. Sivusto auttaa sinua silloin, kun suunnit- 11

19 telet vaihtoon hakeutumista tai valmistelet vaihtoon lähtöä ( -> Opiskelijat -> Opiskelu ja opetus -> Opiskelu ulkomailla). Mikäli et löydä kysymykseesi vastausta palveluikkunasta, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen Ohjelmista vastaavat koordinaattorit tavoitat vastaanottoaikoina ma-pe klo Puhelimitse voit sopia tapaamisen vastaanottoajan ulkopuolelle. Aasian, Afrikan, Euroopan ja Venäjän vaihtomahdollisuuksista ja ohjelmien apurahoista voit tiedustella puhelimella numerosta (09) ISEP-, AEN-, MAUI -ohjelmista, kansainvälisten opiskelijapalveluiden intensiivikursseista, vaihto-opiskelusta Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Uudessa Seelannissa sekä Free Mover - apurahasta voit tiedustella puhelimella numerosta (09) Huom! Nordplus- ja Nordlys vaihtomahdollisuuksista tiedottaa Svenska Ärenden/Ruotsinkieliset toiminnot -yksikkö. Sen ohjelmien kautta voit hakea vaihtoon Pohjoismaihin. Postiosoite ja yhteystiedot: PL 33 (Yliopiston katu 4), Helsingin yliopisto, puh. (09) , sähköposti nordplus@helsinki.fi. Ulkomaalaisopiskelijoiden neuvonta: Kansainväliset opiskelijapalvelut tarjoavat Helsingin yliopiston ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille opiskeluun liittyvää yleisneuvontaa. Ulkomaalaisopiskelijoiden neuvojan tavoitat vastaanottoaikoina ma-pe klo Sähköposti studentadviser@helsinki.fi, puh Helsingin yliopiston kielikeskuksen opintoneuvonta Helsingin yliopiston kielikeskus Fabianinkatu 26. Postiosoite: PL 4, Helsingin yliopisto. Opintotoimisto avoinna ma 10-15, ti-to 10-14, pe suljettu. Lisäksi vastaanotto ke (kielten korvaavuudet, ulkomaalaiset opiskelijat) Heinäkuussa kielikeskus on kiinni. Puh ja Sähköposti: kkoptoim@kielikeskus.helsinki.fi. Viikissä vastaanotto ti A-talo, huone 171 (Latokartanonkaari 9). Viikin vastaanottoa ei ole kesä-heinäkuussa. Itseopiskelu Oppimiskeskus Aleksandria, Fabianinkatu 28, 1. krs, puh , sähköposti: itseop@kielikeskus.helsinki.fi. Itseopiskelutiloissa voi opiskella kieliä monimuotoisesti kirjojen, videoiden, äänitteiden, tietokoneohjelmien, verkko-ohjelmien ja satelliittitelevision avulla. Itseopiskeluhenkilökunta ja opettajatuutorit ohjaavat opiskelua ja auttavat käytännön kysymyksissä. Lisätietoja itseopiskelun verkkosivuilta Almasta tai Kielikeskuksen oppaasta. 12

20 5 ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO 5.1 Tavoite Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärin toiminta perustuu valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuun ratkaisujen tekoon valmiudet monipuoliseen viestintään ja yhteistyöhön valmiudet eläinlääketieteellisten ammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseen eläinlääkärin toimen harjoittamiseen valmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseen valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomen lainsäädännön mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten tarkoittamana virallisena eläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla. 5.2 Rakenne ja sisältö Eläinlääketieteen koulutusohjelmaan kuuluvat eläinlääketieteen kandidaatin ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnot. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto (ELK) on laajuudeltaan 180 opintopistettä (op) ja siihen johtava koulutus järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista, harjoittelusta ja 6 opintopisteen laajuisesta opinnäytetyöstä. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto (ELL) on laajuudeltaan 180 op. Se suoritetaan välittömästi kandidaatin tutkinnon jälkeen ja järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Lisensiaatin tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä harjoittelusta. Tutkintoon kuuluu 20 tai 25 opintopisteen laajuinen syventävien opintojen tutkielma. Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen tiedekunnassa on mahdollista suorittaa eläinlääketieteen tohtorin tutkinto (ELT). Tiedekunnassa voi suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinnon. Nämä ovat tieteellisiä jatkotutkintoja. Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto koostuu yleisopinnoista (7 op), tutkimusalakohtaisista opinnoista (23 op) ja väitöskirjatyöstä, jota on puolustettava julkisesti. Ammatillisena jatkotutkintona voi suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittanut laillistettu eläinlääkäri voi erikoistua pieneläinsairauksiin, hevossairauksiin, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon, tarttuviin eläintauteihin, ympäristöterveydenhuoltoon ja elintarviketuotannon hygieniaan. 13

21 6 ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA 6.1 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto Perusopinnot Laajuus Ajankohta Opiskeluun valmentava opetus 2 op 1. vsk Eläinlääketieteen kandidaatin portfolio 2 op 1., 2. ja 3. vsk Tieto- ja viestintätekniikan käyttö Tvt-ajokortti Integroidut tvt- opinnot 3 op 2 op 1. vsk 3. vsk Äidinkielen viestintäopinnot 3 op 1., 2. ja 3. vsk Englannin (saksan) kieli 3 op 1. ja 2. vsk Toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi) 4 op 2. vsk Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu 3 op 2. ja 3. vsk Eläinlääkäri virkamiehenä 2 op 3. vsk Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi 2 op 2. ja 3. vsk Aineopinnot Laajuus Ajankohta Terve kotieläin kokonaisuus Eläinlääketieteellinen anatomia Eläinlääketieteellinen biokemia Eläinlääketieteellinen fysiologia Kotieläinhygienia Eläinlääketieteellinen genetiikka Kotieläinhygienian perusteet ja etologia Eläinten kliininen ravitsemustiede 50 op 1. vsk 2. vsk 3 op 5 op 5.5 op 11.5 op 2. vsk Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia Eläinlääketieteellinen parasitologia 5 op 2. vsk Elintarvikehygienia Lihantarkastustekniikka 1.5 op 2. vsk Lihantarkastus 6 op 3. vsk Eläinlääketieteellinen patologia 17 op 2. ja 3. vsk Eläinlääketieteellinen epidemiologia Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia Kvantitatiivinen epidemiologia Biostatistiikka 10 op 3. vsk Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia 6 op 3. vsk Johdanto kliiniseen työhön 8.5 op 3. vsk Vaihtoehtoiset aineopinnot 1-7 op 1., 2. ja 3. vsk Vapaasti valittavat opinnot 0-6 op 1., 2. ja 3. vsk Harjoittelu Maatilaharjoittelu 6 op 2. vsk Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu 6 op 3. vsk Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma Kypsyysnäyte Yhteensä 6 op 2. ja 3. vsk 180 op 14

22 6.2 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto Perusopinnot Laajuus Ajankohta Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio 1 op (4., 5. ja ) 6. vsk Eläinlääkäri yrittäjänä ja esimiehenä 3 op 6. vsk Eläinlääkintähuolto ja kunnallishallinto 5 op 5. ja 6. vsk Aine- ja syventävät opinnot Laajuus Ajankohta Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia (opetus integroitu muihin aineopintoihin) Eläinlääketieteellinen diagnostinen kuvantaminen (opetus integroitu muihin aineopintoihin ja klinikkaharjoitteluun) Eläinlääketieteellinen sisätautioppi 13.5 op 4. vsk (Pieneläimet, hevonen) Eläinlääketieteellinen anestesiologia ja tehohoito 3 op 4. vsk Eläinlääketieteellinen kirurgia 9 op 4. vsk (Pieneläimet, hevonen) Kotieläinten lisääntymistiede 12 op 4. vsk Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 11.5 op 4. vsk Klinikkaopetus 52 op 5. vsk Elintarvikehygienia Elintarvikehygienia ja elintarvikevalvonta 18.5 op 6. vsk Ympäristöhygienia ja toksikologia Ympäristö ja elintarviketoksikologia Ympäristöhygienia 3 op 6.5 op 6. vsk 6. vsk. Vaihtoehtoiset opinnot 6 tai 11 op 4. ja 6. vsk Syventävien opintojen tutkielma seminaarityöskentely kypsyysnäyte 20 tai 25 op 4., 5. ja 6. vsk Harjoittelu Laajuus Ajankohta Klinikkaharjoittelu 8 op 4. ja 5. vsk Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 3 op 6. vsk Yhteensä 180 op 15

23 6.3 Opintojaksokuvaukset Perusopinnot OPISKELUUN VALMENTAVA OPETUS Laajuus: 2 op Tavoite ja sisältö: Perehdyttää uusi opiskelija Helsingin yliopistoon ja erityisesti eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan ja sen eri laitoksiin opintoympäristönä, kirjaston käyttöön sekä tiedonhakuun ja hallintaan. Opiskelija paneutuu myös opiskelun kannalta keskeisten atk-ohjelmien käyttöön ja tiedekunnan verkkoympäristöön. Työmuodot: Opetukseen kuuluu luentoja, pienryhmätyöskentelyä ja tutustumiskäyntejä sekä atkharjoituksia. Ajankohta: 1. lukuvuoden syyslukukausi Suorittaminen: osallistuminen opetukseen Opintojakson vastuuhenkilö: Sanna Ryhänen ELÄINLÄÄKETIETEEN KANDIDAATIN PORTFOLIO Laajuus: 2 op Tavoite: Tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan eläinlääketieteen opinnot kokonaisuutena ja tiedostamaan eläinlääkärin ammatin monipuolisuus jo opintojen alusta lähtien. Yksittäisten opintojaksojen ja vaihtoehtoisten opintojen merkitys kokonaisuudessa selkiytyy, mikä helpottaa opiskelijan opintojen suunnittelua. Portfoliotyöskentelyn avulla opiskelija oppii pohtimaan omaa oppimistaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä saa valmiuksia oman osaamisensa arviointiin ja dokumentointiin. Työmuodot: Ennakkotehtävä sekä ohjattua itsenäistä työskentelyä ja ryhmätyöskentelyä. Luentoja 3 h 1. vuosikurssin opiskeluun valmentavan opetuksen yhteydessä. Osa ohjauksesta annetaan integroituna muuhun opetukseen. Ajankohta: lukuvuosi Kirjallisuus: Opinto-opas , Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Ryti K, Uusitalo A. Antoisampaan opiskeluun, Yliopistopaino Muu jakson aikana osoitettava materiaali. Suorittaminen: Ennakkotehtävän, harjoitteluselosteiden ja kokovuosipalautteiden palauttaminen ja tallentaminen perusportfolioon. Näyteportfolio 3. lukuvuoden kevätlukukaudella. Muuta: Näyteportfolion hyväksyy opiskelijan kandidaatin tutkielman ohjaaja. Opintojakson vastuuhenkilö: Mirja Ruohoniemi TVT-AJOKORTTI Laajuus: 3 op. Tavoite: Opintojakson tavoitteena on turvata opintoja edesauttavat tieto- ja viestintätekniikan perustaidot. Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee tietokoneen perustaidot, osaa toimia HY:n ATK-ympäristössä ja käyttää sen tarjoamia palveluita. Lisäksi hän tuntee yleisimpiä opiskelussa tarvittavia ohjelmia ja osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti. Opiskelija kykenee hankkimaan tietoa tehokkaasti, kriittisesti ja eettisesti. Lisäksi hän tiedostaa Internetin ja tietokoneiden käyttöön liittyviä tietoturvariskejä ja kykenee välttämään yleisimpiä esiintulevia ongelmia. 16

24 Sisältö: TVT-ajokortti on kaikille tiedekunnille yhteinen opintojakso ja osa viiden opintopisteen laajuisia tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Opintojakso muodostuu seuraavista kuudesta osiosta: HY:n ATK-ympäristö, työaseman käyttötaidot, internet ja verkkoviestintä, tiedon muokkaaminen ja esittäminen, tiedonhankinta ja tietoturva. Työmuodot: Kurssi suoritetaan yliopiston WebCT-verkko-oppimisympäristössä osoitteessa Kurssiin sisältyvä lähtötasotesti tehdään opiskelijoiden orientoivalla viikolla. Varsinaisen opintojakson voi suorittaa joko opiskelemalla itsenäisesti verkossa sijaitsevan opiskelumateriaalin avulla tai osallistumalla myös lähiopetukseen sekä menemällä loppukuulusteluun. Mikäli opiskelija läpäisee lähtötasotestin, hän voi osallistua suoraan verkossa tehtävään loppukuulusteluun. Lähiopetukseen sekä loppukuulusteluun ilmoittaudutaan WebOodissa osoitteessa Kuhunkin lähiopetusjaksoon otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 26 opiskelijaa. Lisäksi on mahdollista saada henkilökohtaista opastusta päivystysaikoina, joista ilmoitetaan tarkemmin oppimiskeskuksen ilmoitustaululla. Ajankohta: Opintojakso suoritetaan 1. opintosyksyn aikana. Kirjallisuus: Kaikille tiedekunnille yhteinen oppimateriaali on saatavilla osoitteessa Opintojaksoa koskevaa yleistietoa on osoitteessa Arvostelu: Opintojakso arvioidaan hyväksytty/hylätty-asteikolla. Tentin läpäisemiseksi opiskelijan tulee saada vähintään 70% oikein jokaisen kuuden osion tenttikysymyksistä. Vastuuopettajat: Timo Haapanen ja Mikko Valkonen ÄIDINKIELEN VIESTINTÄOPINNOT Laajuus: 3 op Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on, että opiskelija osaa valita tekstin ja suullisen viestinnän tyylilajin vastaanottavan kohderyhmän mukaisesti. 1. vuosikurssilla käsitellään eläinlääketieteellistä terminologiaa integroituna terve kotieläin opintokokonaisuuteen, 2. vuosikurssilla paneudutaan asiatyylisen tekstin tuottamista integroituna kliinisen ravitsemustieteeseen. 3. vuosikurssilla viestinnän opetusta integroituna eläinlääkäri virkamiehenä opintojaksoon. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettajat: Reeta Pösö/peruseläinlääketieteen laitos, Suvi Taponen/kliinisen eläinlääketieteen laitos ja Riitta Maijala/elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos ja Kielikeskuksen viestinnän opettajat ENGLANNIN KIELI op ja op Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Englannin kurssin tarkoituksena on, että opiskelijat saavuttavat hyvän akateemisen ja työelämässä tarvittavan englannin taidon ja kyvyn käyttää tätä taitoa eri tilanteissa. Sisältö: Opintojakso jakautuu kahteen osaan: a) englanninkielisen tekstin ymmärtäminen (99270) b) englannin kielen suullinen taito (99280) Tasokokeet: Ennen tekstin ymmärtämisen ja suullisen taidon osuuksia järjestetään tasokoe. Hyväksytyllä tasokokeella opiskelija saa suoritettua suoraan tutkintoon vaadittavan osuuden opintojaksosta. Ajankohta: 1. ja 2. lukuvuosi Opetusta antaa Helsingin yliopiston kielikeskus. Englannin kielen sijasta voidaan suorittaa vaaditut opinnot saksan kielessä tai jossain muussa tiedekunnan hyväksymässä kielessä, jossa HY:n kielikeskus järjestää opetusta. 17

25 Kirjallisuus: Opetusmonisteet Vastuuopettajat: Tuula Lehtonen; tekstin ymmärtäminen, Roy Siddall; englannin kielen suullinen taito/kielikeskus TOINEN KOTIMAINEN KIELI (99291 suomi, ruotsin kielen suullinen koe, ruotsin kielen kirjallinen koe) Laajuus: 4 op (2 ov) (56 tuntia) Sisältö: Kurssiin sisältyy kirjoitetun ja puhutun kielen ymmärtämisharjoituksia sekä keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia pienryhmissä. Kurssin päätteeksi järjestetään suullinen ja kirjallinen loppukoe, jotka kumpikin arvostellaan erillisinä suorituksina. Jos opiskelija ei läpäise suullista tai kirjallista loppukoetta, hän voi uusia sen kertaalleen. Sen jälkeen on joko käytävä kurssi uudelleen tai suoritettava itseopiskelua opettajan johdolla. Kielitaidon tulee olla tasoltaan sellainen, että se vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta valtion virkamieheltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa. Ajankohta: 2. lukuvuoden syyslukukausi Vastuuopettajat: Taru Hentola ja Kirsi Wallinheimo/Kielikeskus Muuta: järjestetyn tasokokeen läpäisseiden ei tarvitse osallistua kurssille. ELÄINLÄÄKÄRIN ETIIKKA JA ELÄINSUOJELU Laajuus: 3 op Tavoite: Opiskelija omaksuu eettisen päätöksenteon perusteet osaksi eläinlääkärin ammattiin kasvamista Sisältö: Lemmikki- ja koe-eläimiin, eläintarha- ja villieläimiin, tuotantoeläimiin ja eläinjalostukseen liittyvät kysymykset, eläinten lastaus tuotantotilalla, kuljetus, pito teurastamon navetassa ja tainnutus sekä eläinten kohtelu koko tämän ketjun aikana. Eläinten lääkehoidon eettisyys. Eläinsuojeluviranomaisen vastuu. Eläinlääkärikunnan eettiset periaatteet. Työmuodot: luennot, seminaarityöskentely, itsenäinen tietojen hankinta, ryhmätyöt ja verkkopohjainen työskentely Ajankohta: vuosikurssi Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Outi Vainio/kliinisen eläinlääketieteen laitos ELÄINLÄÄKÄRI VIRKAMIEHENÄ Laajuus: 2 op Tavoite: Virkamiehenä toimiminen valtion-, läänin-, kunnan- tai EU-hallinnon alueella edellyttää virkamiesvastaan ja vallan sekä virkemiesetiikan tuntemusta. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija keskeisiin käsitteisiin ja antaa valmiuksia toimia myös teurastamoiden ja kuntien esimies- ja johtotehtävissä. Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään virkamiehen vastuuseen ja valtaan, virkamiesetiikkaan sekä toimintaa säätelevään lainsäädäntöön. Johto- ja esimiestehtäviin liittyen annetaan luentoja ja tehdään harjoituksia työpsykologiassa ja -suojelussa sekä strategisessa johtamisessa. Viestinnässä keskitytään erityisesti kriisiviestintään ja viestintäsuunnitelmiin. Opetus on osa integroituja äidinkielen viestintäopintoja. Työmuodot: Luentoja 18 h (70% pakollisia) sekä työpsykologian ja viestinnän harjoituksia 30 h (pakolliset) Arvostelu: hyväksytty/hylätty Ajankohta: 3. vuosikurssin syyslukukausi 18

26 Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin. Muuta: Opetukseen osallistuminen edellyttää, että lihantarkastustekniikan opintojakso on suoritettu hyväksytysti, sekä sitä, että on osallistunut kotieläinhygienian ja epidemiologian opetukseen. Vastuuopettaja: Riitta Maijala/elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos TILASTOTIETEEN JA TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PERUSTEET Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Opiskelija ymmärtää tieteellisen tutkimuksen perusteet ja osaa suhtautua kriittisesti koejärjestelyihin ja tutkimustuloksiin. Hän tuntee tavallisimmat tilastolliset testit ja niiden tulosten tulkinnan. Sisältö: Aineistojen kuvailun perusteet, perusjakautumat, hypoteesitestaus, parametriset ja nonparametriset perustestit, korrelaatiot ja regressioanalyysin perusteet. Työmuodot: luentoja 20 tuntia (sisältää kuulustelun), laskuharjoituksia 10 tuntia Ajankohta: syksystä 2006 alkaen tilastotieteen osuus integroidaan epidemiologian opintokokonaisuuteen 3. vuosikurssin syyslukukaudelle. Keväällä 2006 ei kurssia järjestetä. Tieteellisen tutkimuksen osuus opetetaan opintojakson Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi yhteydessä. Kirjallisuus: Ranta, Rita ja Kouki. Biometria, Tilastotiedettä ekologeille. 5. painos, 1994 Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: Hyväksytty/hylätty. Vastuuopettaja: Anna-Maija Virtala/Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, Peruseläinlääketieteen laitos OPISKELIJAN KASVU TIEDEYHTEISÖN JÄSENEKSI Laajuus: 2 op Tavoite: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija eläinlääketieteen tiedeyhteisön toimintaan ja menettelytapoihin. Jakson suoritettuaan opiskelija osaa kriittisesti tarkastella tietoa ja tulosten luotettavuutta, tunnistaa tieteellisen tutkimuksen toimintatavat, ymmärtää tieteellisen ajattelun ja päättelyn periaatteet, osaa ohjaajansa avustuksella asettaa hypoteesit ja luoda teoriat omiin opinnäytetöihinsä sekä testata niitä kokeellisesti ja tuntee tieteellisen kirjoittamisen periaatteet. Jakson tavoitteena on myös esitellä tiedeyhteisön käyttämiä arviointimenettelyjä ja tutkimusetiikkaa, oppia ymmärtämään tutkimuslähtöisen opetuksen erityispiirteet sekä auttaa opiskelijaa hahmottamaan tutkimustyö yhtenä osana eläinlääkärin ammattia. Sisältö: Opintojuonne koostuu eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen esittelystä, tieteen ja tutkimuksen teorian opetuksesta ja tieteellisen kirjoittamisen opettamisesta. Farmakologian ja toksikologian oppiaineen peruskurssin yhteydessä opettama (3. vuosikurssi) näyttöön perustuvan eläinlääketieteen (EBM) opetus 2 luentotuntia sekä tiedonhaun tehtävä (ohjattua tiedonhakua, löytyneiden artikkeleiden vertailua ja purkutilaisuus) on osa juonnetta. Laitokset vastaavat opetuksensa yhteydessä annettavasta tutkimustoiminnan esittelystä, mikä muodostaa puolet juonteen sisällöstä. Työmuodot: Luento- ja seminaariopetusta sekä tiedonhaun tehtäviä yhteensä 30 tuntia. Ajankohta: vuosikurssi Kirjallisuus: Jaettava materiaali; Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Haaparanta & Niiniluoto. HY filosofian laitoksen julkaisuja Nro Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Johanna Björkroth/elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN PORTFOLIO

27 Laajuus: 1 op Tavoite: Tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan suuntautumisvaihtoehdot eläinlääketieteen opintojen loppuvaiheessa ja suunnittelemaan opintonsa niiden mukaisesti. Lisensiaatin opintojen aikana oman osaamisen arvioinnin ja dokumentoinnin merkitys korostuu opiskelijan ammattiidentiteetin kehittymisen myötä. Työmuodot: Ohjattua itsenäistä työskentelyä. Kirjallisuus: Voimassa oleva opinto-opas, muu jakson aikana osoitettava materiaali. Ajankohta: lukuvuosi Suorittaminen: Kokovuosipalautteiden ja muiden myöhemmin esitettävien tehtävien palauttaminen. Palautteiden, tehtävien, klinikkaharjoitteluun liittyvien dokumenttien ja syventävien opintojen suunnitelman tallentaminen perusportfolioon. Näyteportfolio 6. lukuvuoden kevätlukukaudella Opintojakson vastuuhenkilö ja näyteportfolion hyväksyjä ilmoitetaan myöhemmin. ELÄINLÄÄKÄRI YRITTÄJÄNÄ JA ESIMIEHENÄ Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Tavoitteena on antaa perustiedot yritystoiminnasta. Sisältö: Opintojaksolla käsitellään mm. työnantajan ja työntekijän velvoitteita, yritystoimintaan liittyviä talousasioita ja eettisiä kysymyksiä sekä esitellään käytännön kokemuksia yrityksen perustamisesta ja hallinnoinnista eläinlääkärin näkökulmasta. Työmuodot: luentoja ja harjoitustehtäviä Ajankohta: 6. vuosikurssin kevätlukukausi Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Outi Laitinen-Vapaavuori ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO JA KUNNALLISHALLINTO Dos. Riitta Maijala Laajuus: 5 op (3 ov) Muuta: Kunnallishallinto I ja Eläinlääkintähuolto I muodostavat yhdessä ns. praktiikkakurssin, joka järjestetään 5. vuosikurssin aikana. Eläinlääkintähuolto II eli ns. laillistumiskurssi järjestetään 6. vuosikurssin kevätlukukaudella. Kunnallishallinto I ja II ja Laajuus: 2 op (1 ov) Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija kunnalliseläinlääkärin tehtävien kannalta keskeisiin hallintomenettelyihin ja lainsäädäntöön. Sisältö: Luentoja 9 tuntia (pakolliset) sekä seminaarit (pakolliset). Opintojakso suoritetaan osallistumisella ja seminaarityöllä. Ajankohta: 5. vuosikurssin kevätlukukausi ja 6. vuosikurssin syyslukukausi Arvostelu: Hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Riitta Maijala/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Eläinlääkintähuolto I ja II ja Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija eläinlääkintöhuollon toimintakenttään ja sitä keskeisesti ohjaavaan lainsäädäntöön 20

28 Sisältö: Opetuksessa perehdytään mm. maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston, Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen rooliin, läänineläinlääkärin toimintaan sekä selvitetään kirjanpitoon, taksoihin, eläinsuojeluun, eläintauteihin, eläinlääkintähuoltoon sekä lääkkeiden määräämiseen liittyviä menettelytapoja ja lainsäädäntöä. Luentoja yhteensä 32 tuntia, joista Eläinlääkintähuolto I -osion luennot pakollisia. Eläinlääkintähuolto II -luentojakson päätteeksi kirjallinen kuulustelu. Ajankohta: 5. vuosikurssi ja 6. vuosikurssin kevätlukukausi Kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. Osat I IV. ( Muu luennoilla erikseen jaettava materiaali. Arvostelu: Hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Riitta Maijala/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos 21

29 6.3.2 Aineopinnot Aineopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaiskuva kotieläinten rakenteesta, aineenvaihdunnasta ja elintoiminnoista, eläinten terveydenhuollon sisällöstä ja kehityksestä, sairauksien syistä, ehkäisystä, toteamisesta ja hoidosta sekä elintarvikkeiden ja ihmisten elinympäristön hygieniasta. Aineopinnot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Kaikilla opintojaksoilla voidaan opintoviikkomäärän sallimissa rajoissa tarkentaa kyseisen jakson suoritustapoja. Nämä tarkennukset on ilmoitettava viimeistään kyseisen opintojakson alussa Peruseläinlääketieteen laitoksen opintojaksot TERVE KOTIELÄIN Prof. (ma.) Antti Iivanainen Peruseläinlääketieteen laitoksen oppiaineista eläinlääketieteellinen anatomia, biokemia ja fysiologia muodostavat keskenään osin integroidun kokonaisuuden Terve kotieläin. Kokonaisuuden laajuus on 50 opintopistettä ja se sisältää myös koe-eläimiin liittyvän perusopetuksen. Osa "Terve kotieläin"-opetuksesta on ongelmalähtöistä. Terve kotieläin" -kokonaisuuteen sisältyy 9 anatomian, biokemian ja fysiologian kesken integroitua välikuulustelua, joiden pohjalta oppiainekohtaiset arvosanat määräytyvät oppiainekohtaisissa kuvauksissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Opintokokonaisuuden tavoitteet: Terve kotieläin -opintokokonaisuuden tärkein tavoite on antaa opiskelijalle kokonaiskuva kotieläinten rakenteesta, aineenvaihdunnasta ja elintoiminnoista. Opiskelija saa hyvät valmiudet jäsentää ja hankkia lisää eläinlääketieteellistä tietoa vieraskielisistä oppikirjoista. Hän hallitsee lääketieteellisen ammattisanaston periaatteet sekä keskeisen sisällön anatomisen, biokemiallisen ja fysiologian termistön osalta. Hän kykenee hahmottamaan elintoimintoja kuvaavien parametrien taustalla olevat teoreettiset mallit ja lainalaisuudet. Opintokokonaisuus antaa vankan perustan kliinisille opinnoille. ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN ANATOMIA Prof. Lars-Axel Lindberg Eläinlääketieteellisen anatomian opetus koostuu histologian, makroskooppisen anatomian sekä kehitysbiologian opetuksesta. Opinnot jakaantuvat neljään osaan: jakson nimi laajuus vaikutus loppuarvosanaan Eläinlääketieteellinen anatomia I (90055) 6 op 25% Eläinlääketieteellinen anatomia II (90056) 6 op 25% Eläinlääketieteellinen anatomia III (90057) 6 op 25% Eläinlääketieteellinen anatomia IV (90058) 6 op 25% Laajuus: 24 op Tavoite ja sisältö: Opiskelija perehtyy kotieläinten rakenteeseen sekä kudosten ja elinten hienorakenteeseen. Kehitysbiologian opintojaksolla tutustutaan selkärankaisten yksilönkehitykseen ja sitä ohjaaviin mekanismeihin. Myös alan tutkimusmenetelmiä esitellään. 22

30 Työmuodot: luentoja 136 tuntia, demonstraatioita ja pienryhmätyöskentelyä 258 tuntia, ohjattua mikroskopointia 38 tuntia. Demonstraatioihin sekä pienryhmätyöskentelyyn osallistuminen on pakollista. Ajankohta: 1. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi Tenttikirjallisuus: Luentomonisteet König & Liebich. Veterinary Anatomy of Domestic Animals Textbook and Colour Atlas, Schattauer, Stuttgart Ross. Histology: A text and atlas. Baltimore, MD: Lippincott Williams & Wilkins, painos. Suorittaminen ja arvostelu: 0-5. Seitsemän kirjallista välikuulustelua. Lisäksi suullisia kuulusteluita sekä kirjallisia kotitehtäviä. Vastuuopettaja: Lars-Axel Lindberg ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN BIOKEMIA Prof. (ma.) Antti Iivanainen Laajuus: 12,5 op Sisältö: Opintojakso sisältää kemian, biokemian, solubiologian ja molekyylibiologian. Opintojakson jälkeen opiskelija hallitsee yleisen kemian periaatteet, tuntee makromolekyylien ja solun rakenteet, tuntee aineenvaihdunnan ja sen säätelyn sekä kudosten ja elinten biokemialliset tehtävät sekä hallitsee perustiedot molekyylibiologiasta. Opinnot jakaantuvat kahteen osaan: jakson nimi laajuus vaikutus loppuarvosanaan Eläinlääketieteellinen biokemia I 6,5 op 50 % Eläinlääketieteellinen biokemia II 6 op 50 % Työmuodot: luentoja 120 tuntia, kirjallisia kotitehtäviä 20 tuntia, laboratoriotyöskentelyä ja kirjallisten työselostusten laatimista 40 tuntia sekä ryhmätöitä 12 tuntia. Kirjalliset kotitehtävät, laboratoriotyöt, työselostukset sekä ryhmätyöt ovat pakollisia. Ajankohta: 1. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi Tenttikirjallisuus: Alberts, Bray, Hopkin, Johnson, Lewis, Raff, Roberts ja Walter: Essential Cell Biology. Garland Science, 2. painos, 2004 tai sitä uudempi. Champe, Harvey ja Davis: Biochemistry. Lippincott Williams & Wilkins, 3. painos, Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali Suorittaminen ja arvostelu: 0-5. Neljä välikuulustelua, lisäksi pistokokeita, kirjallisia koti- ja ryhmätehtäviä. Kuhunkin osajaksoon kuuluvien kotitehtävien, laboratorioharjoitusten ym. pakollisten töiden hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä osajaksoa vastaavaan välikuulusteluun osallistumiselle. Vastuuopettaja: Antti Iivanainen ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN FYSIOLOGIA Prof. Reeta Pösö Laajuus: 12,5 op 23

31 Sisältö: Opintojakson aikana käydään läpi perusteet elimistön normaaleista toiminnoista käyttäen esimerkkeinä myös joitakin kliinisesti mielenkiintoisia elintoimintojen häiriöitä. Opetuksessa käsitellään sekä elintoimintojen yleisiä periaatteita että eläinlajien välisiä eroja painottaen eläinlääketieteen kannalta tärkeitä osa-alueita. Työmuodot: luentoja 78 tuntia, harjoitustöitä ja demonstraatioita 42 tuntia, ryhmätöitä Ajankohta: 1. lukuvuoden kevät- ja syyslukukausi Tenttikirjallisuus: Sjaastad, Hove ja Sand Physiology of Domestic Animals. Scandinavian Veterinary Press, Oslo, Kurssimoniste ja opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Suorittaminen ja arvostelu: Opintojakso kuuluu Terve kotieläin -kokonaisuuteen, jossa fysiologiaan liittyviä kysymyksiä on kahdessa Terve kotieläin-välikuulustelussa. Ensimmäisen fysiologian kuulustelun osuus on 4,5 op ja toisen 8 op. Kumpikin kuulustelu arvostellaan asteikolla 0-5. Vastuuopettaja: Reeta Pösö ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN MIKROBIOLOGIA JA EPIDEMIOLOGIA ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN MIKROBIOLOGIA JA IMMUNOLOGIA Prof. Airi Palva Laajuus: 11 op (7,5 ov) Tavoite: Mikrobiologian ja immunologian opintojakson suoritettuaan opiskelijan tulisi hallita teoriassa ja käytännössä kunkin tieteenalan perusteet, eläinlääketieteellisesti tärkeät infektiotautien aiheuttajat ja niiden diagnostiikka, mikrobilääkkeet ja antibioottiresistenssiin vaikuttavat tekijät sekä ymmärtää isäntä-mikrobivuorovaikutussuhteeseen liittyvät tekijät mukaan lukien isännän epäspesifit ja spesifit puolustusjärjestelmät. Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään yleiseen, kliiniseen ja molekyylimikrobiologiaan sekä immunologiaan. Mikrobiologian opetus koostuu bakteriologiasta, virologiasta ja mykologiasta. Työmuodot: Luentoja 87 tuntia, laboratoriotyöskentelyä 52 tuntia/opiskelija ja 4 kirjallista kuulustelua. Ajankohta: 2. vuosikurssin syys- ja kevätlukukausi Kirjallisuus Huovinen ym Mikrobiologia ja infektiosairaudet Kustannus Oy Duodecim, ISBN (kurssikirja) Quinn, P.J. et.al Veterinary Microbiology and Microbial Disease, Blackwell Science Blackwell Science Ltd ISBN , (kurssikirja) Eläinlääketieteellinen bakteriologia I ja II. Opintomonisteet, (kurssimonisteet) Arvostelu: 0-5. Kuulustelujen yhteispisteet muodostavat eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian loppuarvosanan Vastuuopettaja: Airi Palva ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN INFEKTIOEPIDEMIOLOGIA Laajuus: 4 op (2,5 ov) Tavoite: Tavoitteena on varustaa opiskelija sellaisilla perustiedoilla ja asenteilla infektiotautien ja zoonoosien tarttumisesta, leviämisestä ja vastustamisesta, että eläinlääkintölainsäädännössä vastustettavat taudit eivät pääse Suomessa leviämään. 24

32 Sisältö: johdanto infektiotautien epidemiologiaan, lakisääteisesti vastustettavat taudit ja zoonoosit, tautivastustusorganisaatio sekä ETT:n ja rajatarkastuksen rooli tautivastustuksessa, tilatason desinfektio, eläinrokotteet tautivastustuksessa, valmiusharjoitukset Työmuodot: luentoja ja luentoharjoitustehtäviä, oppimispäiväkirjojen oma-, vertais- ja ohjaajaarvioinnit ja niiden palautustilaisuus, yhteensä 54 tuntia. Lakisääteisesti vastustettavia tauteja käsitellään luennoilla, lakikirjaan perustuissa harjoituksilla sekä valmiusharjoituksissa. Opintojakso suoritetaan oppimispäiväkirjoilla ja valmiusharjoituksilla, joiden vaatimuksista sovitaan erikseen opintojakson alussa. Pyritään järjestämään myös ajankohtaisia asiantuntijaluentoja. Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi, syksystä 2006 alkaen 3. vuosikurssin syyslukukausi. Kirjallisuus: Luentomonisteet Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, Elintarvike- ja terveysosasto, Valtion painatuskeskus, Helsinki, uusin painos Arvostelu: Hyväksytty/hylätty. Oppimispäiväkirjojen tarkemmasta arvostelusta sovitaan erikseen opintojakson alussa. Vastuuopettaja: Anna-Maija Virtala KVANTITATIIVINEN EPIDEMIOLOGIA Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Tavoitteena on antaa eläinlääkäreille hyvät valmiudet suunnitella ja tehdä hyvän etiikan mukaisia epidemiologisia tutkimuksia sekä tulkita ja ymmärtää sellaisia tieteellisiä tutkimuksia, joissa on käytetty epidemiologisia ja tilastotieteellisiä menetelmiä. Lisäksi tavoitteena on oppia taudinpurkausten selvittämistä. Sisältö: havaintotutkimukset ja kliiniset kokeet, taudin esiintymisen ja siihen liittyvien riskitekijöiden sekä taudin vaikutuksen mittaaminen, otoskoko ja otanta, diagnostisten testien arviointi ja tulkinta, tutkimuksiin vaikuttavat harhat, kyselykaavakkeet, aineistojen analysointi, taudinpurkauksen selvittäminen, tutkimusetiikka Työmuodot: luentoja, tietokoneharjoituksia ja kotitehtäviä yhteensä 40 tuntia. Kurssi suoritetaan tietokoneharjoituksilla ja kotitehtävillä. Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi, syksystä 2006 alkaen 3. vuosikurssin syyslukukausi. Kirjallisuus: Luentomoniste Houe, Ersbøll ja Toft. Introduction to Veterinary Epidemiology. Biofolia, Denmark, 2004 Arvostelu: Hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Anna-Maija Virtala ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN PARASITOLOGIA Prof. Antti Sukura Laajuus: 5 op (3 ov) Tavoite: Opetuskokonaisuudessa tutustutaan eläinlääketieteellisen parasitologian käsitteisiin ja tärkeimpiin koti- ja luonnonvaraisissa eläimissä tavattaviin loislajeihin sekä niiden aiheuttamiin sairauksiin. Eläinlääkärin tulee olla perehtynyt erityisesti parasiitti-tartuntojen diagnostiikkaan, patogeneesiin, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Niiden ymmärtäminen edellyttää kuitenkin parasiittien systematiikan, morfologian ja biologian perusteiden hallitsemista. Luentokokonaisuudessa tutustutaan suureen määrään eläinlääketieteellisesti merkittäviä parasiittilajeja. Luentojen painopiste on Suomessa esiintyvissä parasiiteissa. Laboratorioharjoitusten tarkoituksena on syventää tietämystä 25

33 luennoilla esiin tulleiden tärkeimpien loislajien osalta erityisesti tunnistamisen ja parasiittitautien diagnostiikan kannalta. Sisältö: luentoja ( tuntia/opiskelija), laboratorioharjoituksia (6 tuntia/opiskelija), itsenäistä opiskelua ja kirjallinen kuulustelu Ajankohta: Luennot ja laboratoriotyöt toisen vuosikurssin syyslukukaudella. Kliinistä parasitologiaa sekä parasiittitautien hoitoa käsittelevät luennot (13 tuntia) on sisällytetty kliinisiin opetusjaksoihin. Kirjallisuus: Bowman. Georgi's Parasitology for Veterinarians. 8 painos, W.B. Saunders, Philadelphia, Saari ja Nikander. Parasitologian opintomoniste. Soulsby. Helminths, Arthropods and Protozoa of Domesticated Animals. 7. painos, Bailliere Tindall, London, Arvostelu: 0-5. Arvosana perustuu kirjallisen kuulustelun tulokseen sekä laboratoriotöiden hyväksyttävään suorittamiseen. Vastuuopettaja: Seppo Saari ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN PATOLOGIA Prof. Antti Sukura Laajuus: 17 op (11 ov) Tavoite: Patologia on oppi sairauksien syntymekanismeista, sairauksien aiheuttamista muutoksista ja muutosten seurauksista. Eläinlääketieteellinen patologia toimii siltana perustieteiden ja kliinisten aineiden välillä. Tavoitteena on perehdyttää opiskelijat ymmärtämään tautien yleisiä syntymekanismeja ja tunnistamaan yleisimpien eläinsairauksien aiheuttamia makro- ja mikroskooppisia elinmuutoksia. Opintojakson suoritettuaan opiskelijan tulee pystyä suorittamaan tavallisimpien kotieläinten obduktio sekä tunnistaa tavallisimpien tautien aiheuttamia rakennemuutoksia. Sisältö: Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi opintojakso on jaettu seuraaviin osiin: Yleinen patologia 2,5 op (1,5 ov) (luentoja) Elinpatologia 4,5 op (3 ov) (luentoja) Histopatologia 1,5 op (1 ov) (mikroskopointiharjoituksia) Obduktiotekniikka 3 op (2 ov) (harjoituksia) Obduktiokurssi 5,5 op (3,5 ov) (harjoituksia, demonstraatioita (EELA), seminaareja, vertailevaa elinpatologiaa ja ryhmätöitä) Työmuodot: luentoja, ryhmäopetusta, ryhmätöitä sekä opiskelijoiden itse tekemiä ohjattuja obduktioita, kuulusteluja ja koeobduktio Ajankohta: 2. vuosikurssi (yleinen patologia, elinpatologia, histopatologia), 3. vuosikurssi (obduktiotekniikka, obduktiokurssi) Kirjallisuus: Yleinen patologia Vaihtoehtoisesti: Jones, Hunt ja King. Veterinary Pathology. 6. painos, Williams ja Wilkins, Robbins ja Cotran. Pathologic Basis of Disease. 7. painos, Elsevier, Kumar, Cotran ja Robbins. Basic Pathology. 6. painos, Slauson ja Cooper. Mechanisms of Disease: a text book of comparative general pathology. 3. painos, Mosby Inc, Majno ja Joris. Cells, Tissues and Disease. 1. painos, Blackwell Science, Elin- ja erikoispatologia Vaihtoehtoisesti: McGavin, Carlton ja Zachary. Thomson s Special Veterinary Pathology. 3. painos, Mosby,

34 Jones, Hunt ja King. Veterinary Pathology. 6. painos, Williams & Wilkins, Jubb, Kennedy ja Palmer. Pathology of Domestic Animals vol painos, Academic Press, Meuten. Tumors in Domestic Animals. 4. painos, Iowa State Press, Arvostelu: 0-5 Opintojakso sisältää kirjalliset kuulustelut yleispatologiasta (toinen kevätlukukausi) ja elinpatologiasta (toinen kevätlukukausi) sekä koeobduktion (kolmas kevätlukukausi). Näiden lisäksi järjestetään kuulusteluja histopatologiasta, obduktiotekniikasta ja vertailevasta elinpatologiasta. Patologian loppuarvosana määräytyy yleisen patologian (25%), elinpatologian (50%) ja koeobduktion (25%) arvosanojen perusteella. Vastuuopettaja: Antti Sukura 27

35 Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen opintojaksot Opiskelija perehdytetään erilaisten sairauksien syihin, syntytapaan, esiintymiseen, toteamiseen, ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Opetus käsittää luentoja, demonstraatioita, audiovisuaalista opetusta ja itseopiskelua, työskentelyä verkko-oppimisympäristössä ja harjoituksia. Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen opintojaksoihin kuuluvat harjoitukset ovat pakollisia. Kirurgian, sisätautiopin ja diagnostisen kuvantamisen opetusta annetaan integroidusti luentoina, harjoituksina, seminaareina, demonstraatioina ja klinikkatyöskentelynä. Myös farmakologian ja parasitologian opetusta annetaan soveltuvin osin integroidusti kirurgian ja sisätautiopin opetuksen kanssa. Kliinisten opintojaksojen kuulustelut/suoritukset arvostellaan periaatteella hyväksytty/hylätty, ellei opintojakson yhteydessä toisin mainita. Diagnostisen kuvantamisen, kirurgian ja sisätautiopin arvosana määräytyy lopputentin perusteella. Opintokokonaisuuksien loppukuulustelut arvostellaan arvosanoin 0-5 (5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty). KOTIELÄINHYGIENIA Prof. Hannu Saloniemi Kotieläinhygienian opetus annetaan genetiikkaa lukuun ottamatta pääosin intensiivisenä ns. blokkiopetuksena. Osa opetuksesta on integroitu Terve kotieläin kokonaisuuteen. Blokkiopetuksen aikana opiskellaan vain yhtä oppiainetta kerrallaan kahden kalenteriviikon ajan. Tentti on välittömästi opintojakson päätteeksi. Blokkiopetus sisältää käytännön harjoituksia yliopiston navetoissa sekä ohjattua omaehtoista opiskelua. Lisäksi vieraillaan tutkimuslaboratorioissa ja maatiloilla. Maatilaharjoittelu on edellytys opintokokonaisuuden läpäisemiseksi. Kotieläinhygienian opetuksen pääosa on toisen vuoden syksynä. Opetusohjelmassa on varattu aikaa maatilaharjoitteluun lokakuussa ja maaliskuussa. Kotieläinhygienian loppuarvosanaan (0-5) lasketaan opintojaksojen 90132, 90133, ja arvosanat opintoviikkomäärällä painotettuna. ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN GENETIIKKA Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Tavoitteena on oppia eläinlääkärin tarvitsemat genetiikan, kotieläinjalostuksen, sairausgenetiikan ja geeniteknologian perusteet. Suomessa kasvatettavien kotieläinten jalostustavoitteet ja eri jalostusjärjestöt esitellään. Molekyylibiologian tekniikoiden käyttö jalostustyössä kuvataan. Sairausgenetiikka painottuu meillä todettuihin geneettisiin sairauksiin ja häiriöihin sekä terveysjalostukseen. Sisältö: luentoja 40 tuntia, demonstraatiot, omatoiminen opiskelu, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia Työmuodot: luento-opetus ja omaehtoinen kirjallisuuden lukeminen Ajankohta: 2. vuosikurssin syyslukukausi Kirjallisuus: Nicholas Introduction to Veterinary Genetics. Oxford University Press,

36 Arvostelu: hyväksytty/hylätty, kuulustelun pistemäärä vaikuttaa kotieläinhygienian loppuarvosanaan Vastuuopettajat: Hannu Saloniemi, Helena Rautala KOTIELÄINHYGIENIAN PERUSTEET, ETOLOGIA JA ELÄINSUOJELU Laajuus: 5 op (3,5 ov) Tavoite: Tutustuttaa opiskelija suomalaiseen maatalouteen ja rehuntuotantoon sekä erityisesti kotieläintuotantoon. Kurssin päätyttyä opiskelijalla on käsitys maataloudesta ja erityisesti kotieläintuotannosta ja sen laajuudesta Suomessa. Hän tuntee kotieläinten käyttäytymisen perusteet ja osaa soveltaa tietojaan eläinten hyvinvoinnin ja eläimen suotuisan tuotantoympäristön arviointiin, neuvontaan ja eläinsuojelutyöhön. Sisältö: Opintojaksossa perehdytään kotieläinten tuotantoympäristön ja hoitomenetelmien vaikutukseen eläinten terveyteen etologisia näkökohtia painottaen.. Kurssilla opetetaan etologian perusteita ja soveltavaa kotieläinetologiaa sekä eläinsuojelun periaatteita ja eläinsuojelulainsäädäntöä. Tuotantoympäristön arviointia ja eläinten käsittelyä sekä eläimen ante mortem terveydentilan tarkastusta harjoitellaan käytännössä. Lypsyhygienia ja lypsykoneet sekä muut utaresairauksien syntyyn vaikuttavat tuotantoympäristö- ja hoitotekijät sisältyvät tähän opintojaksoon. Kurssin alussa käsitellään myös Suomen maatalouden, erityisesti kotieläintuotannon ja rehuntuotannon, toiminnallisia perusteita, laajuutta ja laatua. Työmuodot: Opintojakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena. Opintojaksoon sisältyy 48 tunnin luento-opetuksen lisäksi omatoimista ohjattua blokkiopiskelua n. 10 tuntia, käytännön käsittelyharjoituksia sekä lypsyharjoittelua yht. n. 10 tuntia/opiskelija ja tilaretkeilyt 10 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia. Käytännön harjoitukset ja demonstraatiot sekä tilaretkeily ovat pakollisia. Ajankohta: 2. vuosikurssin syyslukukausi Kirjallisuus: Hevosen kasvatus, ruokinta ja hoito. 4. painos, Maaseutukeskusten Liitto, Nauta- ja sikatilan olosuhdeopas. Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, Sikalan eläinlääkärikirja. Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta, Jyväskylä, Sandholm, Honkanen-Buzalski, Kaartinen ja Pyörälä (toim.) The bovine udder and mastitis. University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Gummerus, Jyväskylä, ISBN Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten Liitto, Helsinki, 2005 Vasikoiden hoito-opas Valio (useita kirjoittajia) Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali Arvostelu: hyväksytty/hylätty, kuulustelun pistemäärä vaikuttaa kotieläinhygienian loppuarvosanaan Vastuuopettaja: Laura Hänninen ELÄINTEN KLIININEN RAVITSEMUSTIEDE Laajuus: 4 op (2,5 ov) Tavoite: Opintojakson tavoite on antaa käsitys tavallisimpien kotieläinten (nauta, sika, lammas, vuohi, hevonen, kana, koira ja kissa) ruokinnasta, käytetyistä rehuista ja rehumääristä, eläinten ravinnontarpeen arvioimisesta ja laskemisesta, ruokinnan suunnittelusta sekä sairauksista ja terveyteen liittyvistä ongelmista, joita virheellinen ruokinta voi aiheuttaa. Opiskelija tuntee tärkeimmät rehun pilaantumistapahtumat ja niiden merkityksen eläinten terveydelle. 29

37 Sisältö: Ravitsemusfysiologia kerrataan lyhyesti, ja naudan, sian, lampaan, vuohen, kanan, hevosen sekä koiran ja kissan ruokinnan perusasiat käsitellään, samoin rehuhygienian perusteet sekä säilörehun valmistus ja laadun arvioiminen. Opetus antaa eläinten lääkinnässä ja terveydenhuollossa tarvittavat perustiedot kotieläinten ravitsemuksesta, ruokinnasta, käytettävistä rehuista sekä ruokinnan ja rehun laadun merkityksestä eläinten terveyteen. Työmuodot: Opintojakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena. Luentoja 38 tuntia, ohjattua omatoimista blokkiopiskelua 14 tuntia, laboratoriotöitä rehuhygieniakurssilla 10 tuntia ja yritysvierailu 6 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia. Laboratoriotöissä ja yritysvierailulla on läsnäolopakko. Ajankohta: 2. vuosikurssin syyslukukausi Kirjallisuus: Hevosen kasvatus, ruokinta ja hoito. 4. painos, Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki Koiran ruokinta kotiruokaa vai kuivamuonaa? Helleman, Lääketehdas Orion, Helsinki, Lampaan ruokinta ja hoito. Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, Lypsylehmän ruokinta. Maaseutukeskusten Liitto, Helsinki, Rehutaulukot ja ruokintasuositukset ( Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty, kuulustelun pistemäärä vaikuttaa kotieläinhygienian loppuarvosanaan Vastuuopettaja: Suvi Taponen TERVEYDENHUOLTO KOTIELÄINTUOTANNOSSA Laajuus: 2,5 op (1,5 ov) Tavoite: Tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskuva suunnitelmallisesta terveydenhuollosta, sen tavoitteista ja toimintatavoista. Sisältö: Opetuksessa tarkastellaan kotieläinten tuotantoyksikkökohtaisen terveydenhuoltotyön teoreettisia perusteita, sairastietojen keruujärjestelmiä, suunnitelmallista terveydenhuoltoa lypsykarjoissa ja sikatuotannossa, sairausekonomiaa ja eläinten terveysvalvontaa. Luentoja 18 tuntia, ryhmätöitä ja harjoituksia 20 tuntia. Ajankohta: neljännen vuosikurssin kevätlukukausi Kirjallisuus: Opetukseen liittyvä laitoksen moniste. Radostits, Leslie ja Fetrow Herd Health Food Animal Production Medicine. 3. painos, W.B. Saunders Co, Philadelphia, Suorittaminen: läsnäolo luennoilla ja hyväksytysti suoritettu ryhmätyö sekä erikseen määritelty aktiivisuus verkko-opetuksessa. (Poikkeustapauksissa kirjallinen kuulustelu.) Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Kristiina Dredge ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KLIININEN KEMIA Dos. Satu Sankari Laajuus: 1,5 op (1 ov) Tavoite: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija näytteiden asianmukaiseen käsittelyyn, tavallisimpiin kliiniskemiallisiin määritysmenetelmiin ja laboratoriotulosten laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Sisältö: 30

38 Jakson aikana tutustutaan eri sairauksien aiheuttamiin biokemiallisiin muutoksiin ja niiden diagnostiseen käyttöön eläinlajien väliset erot huomioiden. Harjoitustöissä perehdytään käytännössä potilaan äärellä suoritettaviin kuivakemiallisiin määrityksiin ja harjoitellaan saatujen laboratoriotulosten tulkintaa. Luentoja 12 tuntia, harjoitustöitä 6 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia tai vaihtoehtoinen suoritusmenetelmä. Ajankohta: 3. vuosikurssin syyslukukausi Kirjallisuus: Opintojakson aikana osoitettava materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Opintojakson vastuuopettaja: Satu Sankari ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN FARMAKOLOGIA JA TOKSIKOLOGIA Prof. Outi Vainio Laajuus: 10,5 op (7 ov); sisältää farmakologian (lääkeaineoppi) ja toksikologian (myrkkyoppi) perusjakson, farmakologian kliinisen jakson sekä lääkkeiden käyttö ja määrääminen -kurssin (ent. reseptioppi). Tavoite: Eläinlääketieteen opiskelija perehtyy farmakologian ja toksikologian perusteisiin, kliiniseen farmakologiaan sekä eläinten lääkintää ohjaaviin säädöksiin. Perusjakson aikana opitaan lääkeaineiden annostelun, imeytymisen, kulkeutumisen ja poistumisen perusperiaatteet elimistössä sekä lääkeaineiden vaikutusmekanismit. Opiskelija oppii myös tuntemaan lääkkeiden käyttötarkoitukset, käytön vasta-aiheet sekä haitta- ja sivuvaikutukset. Lisäksi kurssilla perehdytään aiheeseen liittyviin sähköisiin tietokantoihin ja tiedon hankintaan. Kliinisen jakson kuluessa opiskelijalle muodostuu eläinten lääkitsemisen perusvalmius. Lääkkeiden käyttö ja määrääminen -kurssilla opiskelija oppii kirjoittamaan lääkemääräyksen sekä perehtyy eläinten lääkintään liittyvään lainsäädäntöön, määräyksiin ja ohjeisiin. Sisältö: Luennot, laboratorioharjoitukset, demonstraatio-opetus, verkko-opetus, sähköisiin tietokantoihin perehdyttävä omatoiminen opiskelu. Ohjatun opetuksen määrä opiskelijaa kohti on 90 tuntia luentoja ja 53 tuntia ryhmäopetusta / laboratoriotyöskentelyä / ekskursioita. Kurssityöt ovat pakollisia. Ajankohta: Farmakologian ja toksikologian perusjakso 6 op (4 ov) (90041) 3. vuosikurssin syyslukukaudella. Farmakologian kliininen jakso 3,5 op (2,5 ov) (90042) integroituna kliinisen opetuksen jaksoihin 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausilla. Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 op (0,5 ov) (90043) 4. vuosikurssin kevätlukukaudella. Loppukuulustelu 5. vuosikurssin syys- tai kevätlukukaudella. Kirjallisuus: Adams Veterinary Pharmacology and Therapeutics. 8. painos, Iowa State University Press, 2001 (ISBN ). Koulu ja Tuomisto Farmakologia ja toksikologia. 6. painos, Medicina, 2001 (ISBN X) tai open access verkkoversio ( Prescott, Baggot ja Walker Antimicrobial Therapy in Veterinary Medicine. 3. painos, Iowa State University Press, 2000 (ISBN ). Attila ja Sandholm Lääkeaineet eläimissä. Farmakokinetiikan perusteet. 2. painos, Gummerus, 1998 (ISBN ) tai open access verkkoversio. 31

39 Attila, Kuusela, Raekallio ja Vainio Eläinanestesiologia. 3. painos, Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, oppimateriaalia 4, 2003 (ISBN ) tai open access verkkoversio ( Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin. Maa- ja metsätalousministeriö, mikrobilääketyöryhmä. Helsinki 2003 tai open access verkkoversio. BSCW-alustalla jaettava materiaali. Arvostelu: 0-5. Perusjaksosta on kaksi välikuulustelua, joiden hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä loppukuulusteluun osallistumiselle. Farmakologian kliininen jakso suoritetaan kyseisten kliinisten opintojaksojen yhteydessä. Lääkkeiden käyttö ja määrääminen -kurssi (ent. reseptioppi) tentitään erikseen hyväksytty/hylätty periaatteella. Sen hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä opintokokonaisuuden (90108) loppuarvosanan saamiselle. Loppuarvosana määräytyy puoliksi välikuulustelujen ja puoliksi loppukuulustelun perusteella. Opintojakson vastuuopettajat: Outi Vainio, Marja Raekallio ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN SISÄTAUTIOPPI Prof. Thomas Spillmann Sisätautiopin loppukuulustelu on kirjallinen ja viidennen vuosikurssin opiskelijat voivat ensimmäisen kerran osallistua siihen kevätlukukautena, jolloin järjestetään varsinainen loppukuulustelu. Loppukuulustelun vaatimuksiin kuuluvat kaikki sisätautioppiaineen vastuualueeseen kuuluvat opintojaksot. Ennen loppukuulusteluun osallistumista näiden opintojaksojen on oltava hyväksytysti suoritetut. Vaadittava kirjallisuus on mainittu kunkin opintojakson yhteydessä. Luennoilla käsiteltävät asiat ja mahdollisesti osoitettu muu opintomateriaali kuuluvat myös vaatimuksiin. AINEENVAIHDUNTASAIRAUDET Laajuus: 1,5 op (1 ov) Tavoite: Antaa perustiedot tärkeimmistä kotieläinten aineenvaihduntasairauksista. Sisältö: luentoja 18 tuntia, lisäksi integroituja farmakologian luentoja 8 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia. Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parillisina vuosina Kirjallisuus: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice (opintojakson aikana käsiteltävät asiat). 2. pianos, WB Saunders, ISBN Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff. Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle, Sheep, Pigs, Goats and Horses (opintojakson aikana käsiteltävät asiat). 9. painos, WB Saunders, ISBN Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Timo Soveri EKSOOTTISTEN ELÄINTEN SAIRAUDET Laajuus: 1,5 op (1 ov) 32

40 Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija mm. fretin, kanin, jyrsijöiden, häkkilintujen, kilpikonnien, liskojen ja käärmeiden yleisimpien sairauksien etiologiaan, oireisiin, diagnostiikkaan, hoitoon ja ennusteeseen. Työmuodot: luentoja 13 tuntia, lisäksi integroitua parasitologian opetusta 1 tunti, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia tai vaihtoehtoinen menetelmä Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukaudella parittomina vuosina Tenttikirjallisuus: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice (Section 12, Diseases of avian and exotic pets). W. B. Saunders Co, 2. painos, ISBN Lassila Eksoottisten lemmikkieläinten terveyden- ja sairaudenhoito, Ohjeita omistajille. Oppimateriaalia 2, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Thomas Spillmann ENDOKRINOLOGISET SAIRAUDET (ent. Endokrinologia) Laajuus: 1,5 op (1 ov) Tavoite ja sisältö: Opintojaksossa perehdytään sisäeritysrauhasten, pääasiassa kilpirauhasen, endokriinisen haiman ja lisämunuaiskuoren toimintahäiriöihin erityisesti pieneläimillä. Lisäksi tutustutaan suppeasti muutamiin pieneläinten harvinaisiin endokriinisiin sairauksiin sekä hevosen endokriinisiin sairauksiin. Tavoitteena on oppia tunnistamaan endokriiniset sairaudet sekä tuntemaan niiden diagnostiikka, hoito ja ennuste. Työmuodot: luentoja 8 tuntia, lisäksi integroitua farmakologian opetusta 4 tuntia ja omatoimista opiskelua 4 tuntia, vaihtoehtoinen tenttimenetelmä Ajankohta: 3 ja 4 vuosikurssin kevätlukukausi parittomina vuosina Tenttikirjallisuus: 4. vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice (Section 4, Endocrine and metabolic disorders). W. B. Saunders Co, 2. painos, ISBN vuosikurssi: Nelson RW, Couto CG (toim.) Small Animal Internal Medicine (Part Six: Endocrine Disorders). Mosby, 3. painos, ISBN X Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettajat: Thomas Spillmann, Minna Rinkinen HEMATOLOGISET SAIRAUDET Laajuus:1,5 op (1 ov) Tavoite ja sisältö: opiskelijan perehdyttäminen verisolujen ja veren proteiinien muutoksien tulkintaan, veren hyytymisjärjestelmään ja sen häiriötiloihin sekä hematologisten sairauksien kliiniseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Työmuodot: luentoja 17 tuntia, lisäksi integroituja farmakologian luentoja 5 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parillisina vuosina Kirjallisuus: 4.vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice (Section 2, Infectious diseases: luvut 6, 7 ja 15 Ehrlichiaa koskevin osin, Section 3, Hematology/Oncology: luvut 20-25). W. B. Saunders Co, 2. painos, ISBN

41 3. vuosikurssi: Nelson ja Couto (toim.) Small Animal Internal Medicine. Chapters 77, 78, 79, 8082, 83 ja Mosby, 3. painos, ISBN X Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle, Sheep, Pigs, Goats and Horses (Section 9, Diseases of the blood and blood-forming organs). 9. painos, W. B. Saunders, ISBN Raekallio, Attila, Kuusela ja Vainio Eläinanestesiologia (verensiirtoa käsittelevä osa). 3. painos, Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Anna-Kaisa Järvinen IHO- JA KORVASAIRAUDET Laajuus: 2,5 op (1,5 ov) Tavoite ja sisältö: Opintojaksolla käsitellään seura- ja tuotantoeläinten ihosairauksien etiologia, patogeneesi, diagnostiikka, patologisanatominen kuva ja hoito. Seuraeläinten osalta käydään läpi myös korvasairaudet ja ihokasvaimet. Työmuodot: luentoja 24 tuntia, lisäksi integroitua parasitologian opetusta 4 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parittomina vuosina Tenttikirjallisuus: 3. ja 4. vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice (Section 5, Skin and ear diseases). W. B. Saunders Co, 2. painos, ISBN Harvey RG, McKeever PJ: A Colour Handbook of Skin Diseases of the Dog and Cat. Manson Publishing ISBN X Fossum (toim.) Small Animal Surgery (Chapter 19, Surgery of the ear). Mosby, 2. painos, ISBN Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle, Sheep, Pigs, Goats and Horses (Section 14, Diseases of the skin, conjuntivae and external ear/ opintojaksolla käsitellyt asiat). 9. painos, W. B. Saunders, ISBN Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Thomas Spillmann JOHDATUS KLINIKKATYÖSKENTELYYN I Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään eläinlajien kliiniseen yleistutkimukseen ja anamneesin ottamiseen. Opintojaksoon kuuluu myös tutustuminen klinikoiden toimintaan, asiakaspalveluun, liittyviä luentoja, laboratorioharjoituksia, potilasohjelman käytön opetus ja harjoituksia. Tavoitteena on hevostenkäsittelyn perustaidot klinikkatyöskentelyä varten. Työmuodot: luentoja 24 tuntia, käytännön harjoituksia 11 tuntia, hevostenkäsittelyharjoituksia 3 tuntia kuuden hengen ryhmissä. Ajankohta: 3. vuosikurssin syyslukukaudella. Kirjallisuus: 4.vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice, Section 1 Patient management: History and physical examination. W. B. Saunders Co, 2. painos, ISBN

42 3. vuosikurssi: Nelson ja Couto (toim.) Small Animal Internal Medicine. Mosby, 3. pianos, ISBN X. Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle, Sheep, Pigs, Goats and Horses (Section 1 Clinical examination and making a diagnosis., Diseases of the blood and blood-forming organs). 9. painos, W. B. Saunders, ISBN Lassila: Eksoottisten lemmikkieläinten terveyden- ja sairaanhoito, Ohjeita omistajille. Oppimateriaalia 2, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettajat: Minna Rajamäki, Marika Melamies, Timo Paananen (talliharjoittelu). RINTAONTELON, SYDÄMEN, VERENKIERRON JA HENGITYSELINTEN SAIRAU- DET Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite ja sisältö: Antaa perustiedot seura- ja tuotantoeläinten tärkeimmistä, eri etiologisten tekijöiden aiheuttamista sairauksista rintaontelon alueella ja ylemmissä hengitysteissä. Työmuodot: luentoja (sisältävät myös opiskelijoiden työstämiä potilastapauksia) 38 tuntia (sisältää integroitua diagnostisen kuvantamisen opetusta 2 h ja integroitua farmakologian opetusta 4 tuntia sekä parasitologian opetusta 2 h), kirjallinen kuulustelu 2 h Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parittomina vuosina. Kirjallisuus: 4.vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice, Section 6 Cardiopulmonary system W. B. Saunders Co, 2. painos, ISBN vuosikurssi: Nelson ja Couto (toim.) Small Animal Internal Medicine. Chapters Mosby, 3. pianos, ISBN X. Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle, Sheep, Pigs, Goats and Horses (Section 9, Diseases of the blood and blood-forming organs). 9. painos, W. B. Saunders, ISBN Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Minna Rajamäki, Anna-Kaisa Järvinen RUOANSULATUSKANAVAN SAIRAUDET Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite ja sisältö: Opintojaksossa käsitellään seura- ja tuotantoeläinten ruoansulatuskanavan ja siihen läheisesti liittyvien elinten tärkeimmät sairaudet. Työmuodot: luentoja 40 (sisältää integroitua kirurgian opetusta 3 tuntia ja diagnostisen kuvantamisen opetusta 4 tuntia), lisäksi integroitua farmakologian opetusta 3 tuntia ja parasitologian opetusta 6 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parittomina vuosina Tenttikirjallisuus: 4. vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice (Section 7, Gastrointestinal disorders). W. B. Saunders Co, 2. painos, ISBN vuosikurssi: Nelson RW, Couto CG (toim.) Small Animal Internal Medicine (Part Three: Digestive System Disorders, Part Four: Hepatobiliary and exocrine pancreatic disorders). Mosby, 3. pianos, ISBN X 35

43 Fossum (toim.) Small Animal Surgery (Chapter 21, Surgery of the digestive system, Chapter 22, Surgery of the liver, Chapter 23, Surgery of the extrahepatic biliary system/opintojaksolla käsitellyt asiat). Mosby, 2. painos, ISBN Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle, Sheep, Pigs, Goats and Horses (Sections 5 & 6: Diseases of the alimentary tract, Section 7: Diseases of the liver and pancreas). 9. painos, W. B. Saunders, ISBN Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Thomas Spillmann SIIPIKARJAN, RIISTA- JA TURKISELÄINTEN, KALOJEN JA MEHILÄISTEN SAI- RAUDET Laajuus: 1,5 op (1 ov) Tavoite: Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija edellä mainittujen eläinlajien merkitykseen, tärkeimpiin tauteihin ja terveydenhuoltoon Sisältö: luentoja 17 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parillisina vuosina Kirjallisuus: Jordan, Pattison ja Alexander. Poultry diseases. 5. painos, Saunders, ISBN Rahkonen, Vennerström, Rintamäki-Kinnunen ja Kannel. Terve Kala - tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ISBN Mikrobilääkkeiden käyttösuositukset eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin. Maa- ja metsätalousministeriö, työryhmämuistio 2003:9. Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Timo Soveri VIRTSATIESAIRAUDET Laajuus: 1.5 op (1 ov) Tavoite ja sisältö: Perehdyttäminen keskeisiin virtsateiden sairaustiloihin, niiden diagnostiikkaan (mukaanlukien laboratoriotutkimukset), ja hoitoperiaatteisiin eri eläinlajeilla. Työmuodot: luentoja 20 tuntia (sisältää integroitua diagnostisen kuvantamisen opetusta 2 h ja integroitua kirurgian opetusta 2 tuntia), kirjallinen kuulustelu 2 tuntia. Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parittomina vuosina Kirjallisuus: 4.vuosikurssi: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice, Section 8 (Disorders of The Urogenital System), Chapters sekä Section 4, ss (Polyuria and polydipsia) W. B. Saunders Co, 2. painos, ISBN vuosikurssi: Nelson ja Couto (toim.) Small Animal Internal Medicine. Chapters Mosby, 3. painos, ISBN X. Fossum (toim.) Small Animal Surgery (Chapter 26: Surgery of kidney and ureter, Chapter 27: Surgery of bladder and urethra, Chapter 28: Surgery of the reproductive and genital systems). Mosby, 2. pianos, IBSN Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle, Sheep, Pigs, Goats and Horses (Section 11, Diseases of urinary system). 9. painos, W. B. Saunders, ISBN

44 Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Minna Rinkinen ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN KIRURGIA Prof. Riitta-Mari Tulamo Kirurgian loppukuulustelu on kirjallinen ja viidennen vuosikurssin opiskelijat voivat ensimmäisen kerran osallistua siihen syyslukukautena. Loppukuulustelun vaatimuksiin kuuluvat kaikki kirurgian oppiaineen vastuualueeseen kuuluvat opintojaksot ml ne sisätautiopin oppiaineen vastuualueeseen kuuluvat opintojaksot, joihin on integroitu kirurgian opetusta (Rintaontelon, sydämen, verenkierron ja hengityselinten sairaudet, Ruoansulatuskanavan sairaudet, Virtsatiesairaudet). Edellä mainittujen opintojaksojen on oltava hyväksytysti suoritetut ennen loppukuulusteluun osallistumista. Vaadittava kirjallisuus on mainittu kunkin opintojakson yhteydessä. Luennoilla käsiteltävät asiat ja mahdollisesti osoitettu muu opintomateriaali kuuluvat myös vaatimuksiin. ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO (ent. Anestesiologia) Laajuus: 1,5 op (1 ov) Tavoite: Oppia eläinten nukutukseen, kivunhoitoon ja tehohoitoon liittyvät yleiset periaatteet. Sisältö: Opintojaksossa käsitellään yleistä anestesiologiaa sekä eri eläinlajien rauhoitusta, nukutusta ja kivunlievitystä sekä seuraeläinten ja hevosen tehohoidon perusteet. Työmuodot: luentoja 20 tuntia, lisäksi integroitua farmakologian opetusta 13 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia. Vapaaehtoinen esitehtävä, jonka hyväksytysti suorittamalla voi nostaa tenttiarvosanaa max. yhdellä pisteellä. Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parillisina vuosina Kirjallisuus: Attila, Kuusela Raekallio ja Vainio Eläinanestesiologia 3. painos, 2003 ( Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Erja Kuusela JOHDATUS KLINIKKATYÖSKENTELYYN II Laajuus: 1,5 op (1 ov) Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet klinikkatyöskentelyyn. Opintojaksolla käsitellään mm. asiakaspalvelua, vuorovaikutustaitoja, etiikkaa, hätätapausten tunnistamista ja ensiapua. Työmuodot: luentoja 19 tuntia, harjoituksia 11 tuntia, sisältäen laboratorio- ja röntgenharjoituksia sekä tutustumisen pieneläinleikkaussalin toimintaan. Ajankohta: 4. vuosikurssin kevätlukukausi Suoritusmuoto: pakollinen osallistuminen luennoille ja harjoitustöihin Arvostelu: hyväksytty/hylätty Opintojakson vastuuopettaja: Bertel Kommonen 37

45 NEUROLOGIA (ent. Keskushermostotaudit) Laajuus: 1,5 op (1 ov) Tavoite: oppia neurologisen tutkimuksen tekeminen, vaurion paikallistaminen, tärkeimpien sairauksien diagnosointi ja differentiaalidiagnoosien poissulkeminen, sairauksien hoito ja ennuste. Sisältö: Opintojaksolla perehdytään neurologiseen tutkimukseen ja vaurion paikallistamiseen seura- ja tuotantoeläimillä. Tuotantoeläinten osalta käydään läpi tärkeimmät neurologiset sairaudet. Työmuodot: luentoja 20 tuntia (sisältää 1 tunnin diagnostisen kuvantamisen opetusta), kirjallinen kuulustelu 2 tuntia Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parillisina vuosina Kirjallisuus: Radostits, Gay, Blood ja Hinchcliff Veterinary Medicine. A Textbook of Diseases of Cattle, Sheep, Pigs, Goats and Horses (Section 12, Diseases of the nervous system). 9. painos, W. B. Saunders, ISBN Oliver, Lorenz ja Kornegay Handbook of Veterinary Neurology (opintojaksolla esitettävät osat). Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Riitta-Mari Tulamo OFTALMOLOGIA Laajuus: 1,5 op (1 ov) Tavoite: Osata diagnosoida ja hoitaa eläinten tavanomaisimpia silmäsairauksia sekä tunnistaa erikoiseläinlääkärin hoitoa vaativat tilat Sisältö: Opintojaksolla käsitellään tavanomaisimpia silmäsairauksia, niiden etiologiaa, diagnostiikkaa ja hoitoa. Työmuodot: luentoja 15 tuntia, lisäksi integroitua farmakologian opetusta 1 tunti, harjoituksia 3 tuntia/opiskelija Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parittomina vuosina Kirjallisuus: Crispin S: Notes on veterinary ophthalmology. Blackwell Publishing, 1. painos, ISBN Gelatt G. Essentials in veterinary ophthalmology. Lippincott Williams&Wilkins, 1. painos, 2000, ISBN Luennoilla jaettava materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Elina Rusanen TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN SAIRAUDET Laajuus: 4,5 op (3 ov) Tavoite: oppia ontumatutkimuksen tekeminen pieneläimillä (lähinnä koira) ja hevosilla, koiran, hevosen, naudan ja sian tärkeimpien tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnosointi, differentiaalidiagnoosien poissulkeminen, hoito ja ennuste. 38

46 Sisältö: Opintojaksossa perehdytään seura- ja tuotantoeläinten keskeisiin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin, niiden etiologiaan, diagnostiikkaan ja hoitoon. Työmuodot: Luentoja 51 tuntia (sisältää integroitua diagnostisen kuvantamisen opetusta 5 tuntia) ja harjoituksia 9 tuntia (pieneläimet 3 tuntia, hevoset 3 tuntia, naudat tapausselostuksia 3 tuntia) Opintojakson voi suorittaa joko tekemällä hyväksytysti annetut tehtävät tai osallistumalla kirjalliseen kuulusteluun (2 tuntia). Ajankohta: 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukausi parillisina vuosina. Kirjallisuus: Fossum (toim.) Small Animal Surgery (Part IV Orthopedics ja Part V, Neurosurgery/ soveltuvin osin). 2. painos, Mosby, ISBN Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Riitta-Mari Tulamo YLEISKIRURGIA Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija yleiskirurgiaan, pehmytosakirurgian tavallisimpiin leikkauksiin pieneläimillä, antaa käytännön perusvalmiudet instrumenttien käytöstä ja ompelutekniikoista sekä opettaa itsenäiseen työskentelyyn. Sisältö: esitehtävien lisäksi luentoja 14 tuntia, harjoituksia ml. aamupalaverit 32 tuntia. Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi Kirjallisuus: Fossum (toim.) Small Animal Surgery. 2. painos, Mosby, ISBN Suoritusmuoto: hyväksytyt esitehtävät ja läsnäolo harjoituksissa. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Opintojakson vastuuopettaja: Bertel Kommonen ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN DIAGNOSTINEN KUVANTAMINEN Prof. Marjatta Snellman Diagnostisen kuvantamisen opetusta annetaan yleisen radiologian lisäksi integroidusti sekä kirurgian että sisätaudin oppiaineiden luennoilla sekä klinikkavuoden aikana pidettävissä röntgendemonstraatioissa. Diagnostisen kuvantamisen loppukuulustelu on kirjallinen. Viidennen vuosikurssin opiskelijat voivat ensimmäisen kerran osallistua loppukuulusteluun kevätlukukautena, kun käytännön osuus on suoritettu. Loppukuulustelun vaatimuksiin kuuluu diagnostisen kuvantamisen vastuualueeseen kuuluva opintojakso, integroituna annettu diagnostisen kuvantamisen opetus ja klinikkavuoden aikana annettu opetus. Loppukuulustelu arvostellaan asteikolla 0-5. Kirjallisuus: Pieneläimet: Kealy ja McAllister Diagnostic Radiology and Ultrasonography of the Dog and Cat. W. B. Saunders Co, ISBN tai 4 p.elsevier Saunders ISBN Owens ja Biery Radiographic Interpretation for the Small Animal Clinician. Williams & Wilkins, 2. painos, ISBN

47 Barr Diagnostic Ultrasound in the Dog and Cat (klinikkakierron yhteydessä käsiteltävät asiat). Blackwell Science, ISBN tai vastaavat tiedot muista lähteistä. Hevoset: Thrall (toim.) Textbook of Veterinary Diagnostic Radiology (Section V Appendicular skeleton - equidae, Section IX Radiographic anatomy of the horse). W. B. Saunders Co, 3. painos, ISBN tai 4 p ISBN tai vastaavat tiedot muista lähteistä. YLEINEN RADIOLOGIA (ent. Säteilyfysiikka ja yleinen radiologia) Laajuus: 1,5 op (1 ov) Tavoite: Säteilyturvallisen työskentelyn ja diagnostisen kuvantamisen perusteiden teorian oppiminen. Sisältö: Opintojaksossa käydään läpi röntgentutkimuksen perusteet, käytännön suoritus, säteilyturvallisuus ja röntgenkuvien tulkinnan perusteet. Lisäksi käydään läpi ultraäänitutkimuksen perusteet ja käytännön suoritus sekä esitellään tietokonetomografian, magneettikuvauksen ja gammakuvauksen käyttöalueet. Työmuodot: luentoja 20 tuntia, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia Ajankohta: 3. vuosikurssin syyslukukausi Tenttikirjallisuus: Säteilyturvallisuus eläinröntgentutkimuksissa. STUK tiedottaa 1/2001, Säteilyturvakeskuksen (STUK) nettisivut soveltuvin osin ( Thrall (toim.) Textbook of Veterinary Diagnostic Radiology (Chapter 1: Radiation physics, radiation protection, and darkroom theory). 3. p., 1998, ISBN , tai 4 p W. B. Saunders Co, ISBN Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: 0-5 Vastuuopettaja: Marjatta Snellman Muuta: Opintojakson yhteydessä on mahdollisuus suorittaa säteilyturvallisuudesta vastaavan johtajan tutkinnon teoreettinen osuus. Lopullinen todistus tästä annetaan kun tähän liittyvä käytännön harjoittelu on suoritettu 5. vuosikurssin klinikkajakson aikana. KOTIELÄINTEN LISÄÄNTYMISTIEDE Prof. Terttu Katila Laajuus: 14 op (9,5 ov) Opintokokonaisuuteen sisältyy andrologia ja keinollinen lisääntyminen sekä gynekologia ja obstetriikka. Obstetriikkaan sisältyvät synnytysopin ja tiineyden lisäksi neonataalisairaudet sekä utare- ja vedinsairaudet. Opintokokonaisuudesta järjestetään kirjallinen loppukuulustelu, johon opiskelija saa ottaa mukaan rajoittamattoman määrän kirjallista materiaalia. Viidennen vuosikurssin opiskelijat voivat ensimmäisen kerran osallistua loppukuulusteluun kevätlukukautena, jolloin järjestetään varsinainen loppukuulustelu. Loppukuulustelusta annetaan arvosana. Vuosikurssista C57 lähtien andrologian ja 40

48 keinollisen lisääntymisen (90164), gynekologian (90163) ja obstetriikan (90165) kuulustelujen pistemäärät otetaan huomioon lisääntymistieteen loppuarvosanassa. ANDROLOGIA JA KEINOLLINEN LISÄÄNTYMINEN Laajuus: 2,5 op (1,5 ov) (3 op (2 ov) vuosikurssista C60 lähtien, lukuvuosi ) Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija uroseläinten lisääntymisen fysiologiaan ja patologiaan, naudan, lampaan, sian, hevosen ja koiran keinosiemennystekniikkaan, sperman arvosteluun ja käsittelyyn sekä alkionsiirtoon ja muihin keinollisiin lisääntymistekniikoihin. Työmuodot: luentoja 17 tuntia, pienryhmäopetusta 15 tuntia/opiskelija, kirjallinen kuulustelu 2 tuntia. Ajankohta: luennot 3. ja 4. vuosikurssi kevätlukukausi parittomina vuosina, pienryhmäopetus 5. vuosikurssilla. Tenttikirjallisuus: Birchard ja Sherding (toim.) Saunders Manual of Small Animal Practice (Section 8, Disorders of the urogenital system/ opintojaksolla käsiteltävät asiat). W. B. Saunders Co, 2. painos, ISBN Senger Pathways to pregnancy and parturition, Current conseptions, 2. painos, Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali Arvostelu: hyväksytty/hylätty. Muuta: Opintojaksoon sisältyy Keinosiemennys I (90104) -opintojaksoon kuulunut opetus lukuvuodesta alkaen (C60). Opintojakson vastuuopettaja: Magnus Andersson GYNEKOLOGIA Laajuus: 7 op (4,5 ov) Tavoite: Tavoitteena on antaa opiskelijoille endokrinologinen ja fysiologinen pohja, jota täydennetään eläinlajikohtaisilla eroilla. Sisältö: tavallisimpien kotieläinten lisääntymishäiriöiden etiologian, diagnostiikan, hoidon ja ennaltaehkäisyn yksilö- ja karjatasolla. Työmuodot: luentoja 50 tuntia, harjoituksia 50 tuntia (sisältää demonstraatioita teurasmateriaalilla, ultraääniharjoituksia, tilakäyntejä sekä hevosten gynekologian ja keinosiemennyksen harjoituksia Ypäjällä), kirjallinen kuulustelu 2 tuntia. Ajankohta: luennot 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukaudella parillisina vuosina. Käytännön harjoitukset 5. vuosikurssilla. Tenttikirjallisuus: Senger Pathways to pregnancy and parturition, Current conceptions, 2. painos, Eläinlajikohtaiset kirjasuositukset antaa kunkin lajin opettaja, mutta kirja Youngqvist Current Therapy in Large Animal Theriogenology. W. B. Saunders Co, ISBN sisältää kaikkien eläinlajien käytännön lisääntymishäiriöiden hoidon. Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: 0-5 Muuta: Opintojaksoon sisältyy Keinosiemennys I (90104) -opintojaksoon kuulunut opetus lukuvuodesta alkaen (C60). Vastuuopettaja: Terttu Katila 41

49 OBSTETRIIKKA Laajuus: 4,5 op (3 ov) Tavoite: Tavoitteena on antaa opiskelijoille tiineydestä ja synnytyksestä endokrinologinen ja fysiologinen pohja, jota täydennetään eläinlajikohtaisilla eroilla. Opiskelijat oppivat myös tiineyden diagnostiikan ja patologian tavallisimmilla kotieläimillä. Sisältö: Lisäksi opintojaksoon sisältyy synnytysopin tekniikoiden opettelua, synnytykseen liittyvät komplikaatiot, neonataalipotilaiden erityispiirteet ja tavanomaiset sairaustilat sekä utare- ja vedinsairauksien diagnostiikka ja hoito yksilö- ja karjatasolla. Työmuodot: luentoja 46 tuntia, harjoituksia 15 tuntia (obstetristen tekniikoiden harjoituksia kuolleilla vasikoilla ja fantomeilla, vedinkirurgian harjoittelua teurastamomateriaalilla, tiineystarkastusharjoituksia rektaalipalpaatiota ja ultraäänitutkimusta käyttäen), kirjallinen kuulustelu 2 tuntia. Ajankohta: luennot 3. ja 4. vuosikurssin kevätlukukaudella parittomina vuosina. Käytännön harjoitukset 5. vuosikurssilla. Kirjallisuus: Senger Pathways to pregnancy and parturition, Current conceptions, 2. painos, Sandholm ym (toim.) The bovine udder and mastitis. Gummerus, Jyväskylä, ISBN Katila (toim.) Kotieläinten tiineysdiagnostiikka ja tiineyden patologia. Helsinki, 1994 tai uudempi painos Pyörälä Kotieläinten synnytysoppi. Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, oppimateriaalia 3, Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali. Arvostelu: 0-5 Vastuuopettaja: Terttu Katila 42

50

51

52 Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen uudistuvat opintokokonaisuudet Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen opintojaksoista muodostetaan tiiviitä opintokokonaisuuksia, jotka järjestetään jatkossa vuosittain neljäntenä lukuvuonna. Kevätlukukaudella 2007 järjestetään Farmakologian ja toksikologian perusjakso ja Johdanto kliiniseen työhön. Lukuvuonna järjestetään Sisätautiopin, Anestesiologian ja tehohoidon, Kirurgian, Lisääntymistieteen ja Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon opintokokonaisuudet (ks. myös tämän oppaan kohta 7 Tutkinnonuudistus). Opintokokonaisuuksien alustavat kuvaukset FARMAKOLOGIAN JA TOKSIKOLOGIAN PERUSJAKSO Laajuus: 6 op Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on oppia lääkeaineiden annostelun, imeytymisen, kulkeutumisen ja poistumisen perusperiaatteet elimistössä sekä lääkeaineiden vaikutusmekanismit. Opiskelija oppii myös tuntemaan lääkkeiden käyttötarkoitukset, käytön vasta-aiheet sekä haitta- ja sivuvaikutukset. Lisäksi kurssilla perehdytään aiheeseen liittyviin sähköisiin tietokantoihin ja tiedon hankintaan. Työmuodot: Luennot, laboratorioharjoitukset, verkko-opetus, sähköisiin tietokantoihin ja verkkomateriaaliin perehdyttävä ohjattu ja omatoiminen opiskelu, vierailu teollisuuslaitokseen. Perusjaksosta on kaksi välikuulustelua, joiden hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä loppukuulusteluun osallistumiselle. Ajankohta: 3. vuosikurssin kevätlukukausi Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin Arvostelu: 0-5 Vastuuopettaja: Outi Vainio, Marja Raekallio JOHDANTO KLIINISEEN TYÖHÖN Laajuus: 8,5 op Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on että opiskelija oppii käytännön tietoja ja taitoja mm. asiakaspalvelusta, potilaan kliinisestä tutkimisesta ja arvioimisesta, kliinisistä laboratorioanalyyseistä, aseptiikasta, kirurgian yleisistä periaatteista ja kirurgisista instrumenteista, säteilyturvallisuudesta ja radiologian perusteista sekä eläinten lääkintään liittyvistä lainsäädännöstä, määräyksistä ja ohjeista. Opiskelija tutustuu myös käytännön toimintaan Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Opintokokonaisuus sisältää soveltuvin osin aiempiin Eläinlääketieteellinen kliininen kemia, Yleinen radiologia, Reseptioppi, Johdatus klinikkatyöskentelyyn I ja II sekä Yleiskirurgia -opintojaksoihin kuuluneet opinnot. Työmuodot: Luennot, harjoitukset, demonstraatiot, verkko-opetus, sähköisiin tietokantoihin ja verkkomateriaaliin perehdyttävä ohjattu ja omatoiminen opiskelu, tutustuminen eläinsairaalan toimintaan. Suoritusmuodot ilmoitetaan myöhemmin. Ajankohta: 3. vuosikurssin kevätlukukausi Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin Arvostelu: 0-5 Vastuuopettaja: Marja Raekallio SISÄTAUTIOPPI (PIENELÄIMET, HEVONEN) Laajuus: 13,5 op Tavoite ja sisältö: Jakson aikana opiskelija saa perustiedot pieneläinten ja hevosten perusterveydenhuollosta sekä tavallisimpien sisätautien etiologiasta, patogeneesistä, diagnostiikasta, hoidosta ja 45

53 ennusteesta. Opintokokonaisuus sisältää soveltuvin osin aiempiin Aineenvaihduntasairaudet, Endokrinologiset sairaudet, Hematologiset sairaudet, Iho- ja korvasairaudet, Rintaontelon, sydämen, verenkierron ja hengityselinten sairaudet, Ruoansulatuskanavan sairaudet ja Virtsatiesairaudet sekä Eksoottisten eläinten sairaudet opintojaksoihin sisältyneet opinnot. Työmuodot: Opetus sisältää luentoja, seminaareja, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä. Opintokokonaisuuden lopussa on kirjallinen loppukuulustelu, minkä lisäksi 5. vuosikurssin aikana suoritetaan käytännön osuus myöhemmin ilmoitettavien ohjeiden mukaisesti. Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin Arvostelu: 0-5 Vastuuopettaja: Thomas Spillmann (pieneläimet), Leena Luukkanen (hevoset) Muuta: Jakson aikana opiskelijat osallistuvat iltapäivystyksiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa. KIRURGIA (PIENELÄIMET, HEVONEN) Laajuus: 9 op Tavoitteet ja sisältö: Opintokokonaisuus sisältää pehmytosakirurgian, ortopedian, neurologian ja oftalmologian jaksot. Pehmytosakirurgia: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija pehmytosakirurgian kannalta tärkeimpien sairauksien etiologiaan, diagnostiikkaan ja hoitoon sekä pieneläimillä että hevosilla. Käytännön harjoituksissa opiskelija perehtyy pehmytosakirurgian tavallisimpiin kirurgisiin toimenpiteisiin pieneläimillä. Ortopedia: Ortopedian jaksolla perehdytään pieneläinten ja hevosen keskeisiin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin, niiden etiologiaan, diagnostiikkaan, hoitoon ja ennusteeseen. Opiskelija oppii ontumatutkimuksen käytännön suorituksen pieneläimillä (lähinnä koiralla) ja hevosilla. Neurologia: Neurologian jaksolla perehdytään neurologiseen tutkimukseen ja vaurion paikallistamiseen pieneläimillä ja hevosella. Tämän lisäksi käsitellään tärkeimpien sairauksien diagnosointimenetelmiä sekä tärkeimpien neurologisten sairauksien hoitoperiaatteita ja ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Oftalmologia: Oftalmologian jaksolla käsitellään pieneläinten ja hevosten tavanomaisimpia silmäsairauksia, niiden etiologiaa, diagnostiikkaa ja hoitoa. Tavoitteena on oppia diagnostisoimaan ja hoitamaan tavanomaisimmat silmäsairaudet sekä tunnistamaan erikoiseläinlääkärin hoitoa vaativat sairaustilat. Työmuodot: esitehtäviä, luentoja, harjoituksia, opiskelijoiden pitämiä esityksiä. Jaksojen suoritusmuodot ilmoitetaan myöhemmin. Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin Arvostelu: 0-5. Vaihtoehtoinen suoritusmuoto: hyväksytty/hylätty. Vastuuopettaja: Bertel Kommonen (pehmytosakirurgia), Riitta-Mari Tulamo (ortopedia, neurologia), Elina Rusanen (oftalmologia). Muuta: Jakson aikana opiskelijat osallistuvat iltapäivystyksiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa. ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO Laajuus: 3 op Tavoite ja sisältö: Opiskelija oppii eläinten nukutukseen, kivunhoitoon ja tehohoitoon liittyvät yleiset periaatteet. Opintojaksolla käsitellään yleistä anestesiologiaa sekä eri eläinlajien rauhoitusta, nukutusta ja kivunlievitystä sekä seuraeläinten ja hevosen tehohoidon perusteet. Työmuodot: luentoja, demonstraatioita, harjoituksia. Suoritusmuoto ilmoitetaan myöhemmin. 46

54 Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin Arvostelu: 0-5 Vastuuopettaja: Erja Kuusela Muuta: Jakson aikana opiskelijat osallistuvat iltapäivystyksiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa. LISÄÄNTYMISTIEDE Laajuus: 12 op Tavoite ja sisältö: Jakson tavoitteena on antaa hyvä endokrinologinen ja fysiologinen perustietämys lisääntymisbiologiasta, mikä antaa pohjan lisääntymisen biotekniikoiden ja lisääntymiseen liittyvien häiriöiden etiologiaan, diagnostiikkaan, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn liittyville opinnoille. Viimeksi mainitut käsitellään eläinlajikohtaisesti. Opiskelija oppii ymmärtämään säännöllisen lisääntymisen ja oikein ajoitetun hoidon taloudellisen merkityksen kotieläintuotannossa. Hänellä on valmiudet tunnistaa tärkeimmät eläimen lisääntymiskykyä vaarantavat tekijät tilaolosuhteissa ja toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Opiskelija ymmärtää lisääntymishäiriöiden etiologian ja patogeneesin, tunnistaa niiden kliiniset oireet ja tuntee diagnostiset menetelmät. Hän hallitsee käytännössä märehtijöiden ja sikojen tutkimuksen hyvin ja hevosten ja pieneläinten tutkimuksen tyydyttävästi. Kurssi kattaa tärkeimpien kotieläinten lisääntymisen seuraavat osa-alueet: andrologia, lisääntymisen biotekniikat, gynekologia, obstetriikka, utare- ja vedinsairaudet sekä neonataalisairaudet. Työmuodot: Opetus sisältää luentoja, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä sekä käytännön opetusta ja harjoituksia teurastamomateriaalilla ja fantomeilla. Jakson aikana on kaksi kuulustelua tai vaihtoehtoista suoritusmuotoa: andrologia, johon kuuluvat myös biotekniikat, sekä gynekologia sisältäen kaiken naaraisiin liittyvän. Loppukuulustelu on klinikkavuoden eli 5. vuoden kevätlukukaudella. Ajankohta: 4. vuosikurssin kevätlukukausi Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin Arvostelu: 0-5 Vastuuopettaja: Terttu Katila (naaraat) ja Magnus Andersson (urokset) Muuta: Jakson aikana opiskelijat osallistuvat iltapäivystyksiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa. TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO Laajuus: 11,5 op Tavoite ja sisältö: Kurssi kattaa tuotantoeläinten sairaudet ja terveydenhuollon (sisätaudit, kirurgia, infektiotautien kliininen osuus, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto). Jakson tavoitteena on antaa perustiedot tärkeimpien tuotantoeläinsairauksien etiologiasta, patogeneesistä, hoidosta ja ennaltaehkäisystä sekä tuotantoeläinten terveydenhuollosta. Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää eläintuotantoon liittyvät eettiset ja eläinten hyvinvointiin liittyvät tekijät samoin kuin taloudelliset tekijät. Opiskelija oppii ymmärtämään alkutuotannon aseman ja merkityksen elintarvikkeiden laatuketjussa. Hän ymmärtää tuotantoeläinten tärkeimpien sairauksien etiologian ja patogeneesin, tietää ja osaa teoriassa tunnistaa niiden kliiniset oireet ja tuntee tärkeimmät diagnostiset menetelmät. Hän hallitsee tuotantoeläinlääkintään liittyvän asiakaspalvelun perusteet. Opiskelijalla on valmiudet tunnistaa tärkeimmät eläimen hyvinvointia vaarantavat tekijät tilaolosuhteissa ja toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Hän tuntee tuotantoeläimiin liittyvät eläinsuojelumääräykset ja osaa soveltaa niitä käytäntöön. Opiskelija tuntee tärkeimpien tuotantoeläinsairauksien hoidot ja osaa soveltaa aikaisempaa tietämystään farmakologiasta kliinisessä farmakologiassa. Hän hallitsee tuotantoeläinkirurgian perusteet ja osaa teoriassa suorittaa tavallisimmat kirurgiset toimenpiteet. Opiskelija tuntee tärkeimpien sairauksien ennaltaehkäisymenetelmät ja on perehtynyt ennaltaehkäisevään terveyden- 47

55 huoltoon mukaan lukien tuotantoympäristön ja -rakenteet. Hän osaa käyttää hyväkseen käytettävissä olevia tietolähteitä ja tiedonhallintamenetelmiä käytännön terveydenhuoltotyössä. Työmuodot: Opetus sisältää luentoja, käytännön opetusta ja harjoituksia, seminaareja, ryhmätyöskentelyä ja itsenäistä työskentelyä. Jakso sisältää kirjallisen loppukuulustelun tai vaihtoehtoisia suoritusmuotoja. Ajankohta: 4. vuosikurssin kevätlukukausi Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin Arvostelu: 0-5 Vastuuopettaja: Timo Soveri (märehtijät) ja Mari Heinonen (siat). Muuta: Jakson aikana opiskelijat osallistuvat iltapäivystyksiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa. 48

56 KLINIKKAOPETUS Laajuus: 52 op (35 ov) Tavoite: Klinikkaopetuksen päämäärä on eri opintojaksoissa annetun teoreettisen opetuksen ohjattu soveltaminen käytännön eläinlääkintään. Sisältö: Tätä varten opiskelijat osallistuvat klinikkatyöskentelyyn ja ambulatoriseen praktiikkaan sekä päivystykseen Yliopistollisen eläinsairaalan Helsingin ja Saaren klinikoilla kurssikohtaisen viikko-ohjelman mukaisesti. Saaren yksikössä sijaitsee ambulatorisen klinikan ja lisääntymistieteen klinikan lisäksi tuotantoeläinklinikka, joka antaa tuotantoeläinten kliinisen opetuksen sairauksien hoidon ja ennalta ehkäisevän terveydenhuollon osalta. Työmuodot: käytännön kliininen potilastyö, terveydenhuoltokäynnit, diskussiot, seminaarit, demonstraatiot, potilas- ja oppimispäiväkirjan pitäminen, omatoiminen opiskelu Klinikkaopetus ja päivystys: Klinikkatyöskentely, joka tapahtuu eläinsairaalan eri klinikoilla, alkaa lukuvuoden ensimmäisenä päivänä ja päättyy lukuvuoden viimeisenä päivänä. Viidennen lukuvuoden klinikkakierron aikana opiskelijat ovat pääsääntöisesti 3 viikkoa kerrallaan yhdellä osastolla. Opiskelijoiden ryhmäjaon ja päivystyslistan tekee vuosikurssin emäntä tai isäntä ja esittelee sen laitoksen johtajalle ja opintoasioiden sihteerille jo edellisenä lukukautena. Klinikkatyöskentely ja päivystykseen osallistuminen on pakollista. Poissaolot on korvattava laitoksen määräämällä tavalla. Saaren yksikössä opiskelija osallistuu ambulatorisen klinikan sairasmatkoihin, terveydenhuoltokäynteihin ja tuotantoeläinklinikan potilaiden hoitoon sekä kotieläinten lisääntymistieteen harjoituksiin. Maatalouden tutkimuskeskuksessa Ypäjällä pidettävät hevosgynekologian käytännön harjoitukset kuuluvat myös opetukseen. Klinikkakierto Kaikki opiskelijat työskentelevät osastoilla seuraavasti: - pieneläinsisätaudit 6 viikkoa - pieneläinkirurgia 6 viikkoa (sisältää anestesiarotaation) - päivystyspoliklinikka 1 viikko - hevosklinikka 6 viikkoa - diagnostinen kuvantaminen 3 viikkoa - erikoisklinikat 2,5 viikkoa - Saaren yksikkö 9 viikkoa (sisältää kaksi viikkoa lisääntymistieteen oppiaineen käytännön harjoituksia) Pakolliseen klinikkakiertoon sisältyy vaihtoehtoinen 3 viikon jakso Helsingin tai Saaren klinikalla. Kliinisen laitoksen johtaja voi hakemuksesta (tehtävä marraskuun loppuun mennessä) hyväksyä tämän osan osittain tai kokonaan suoritettavaksi koti- tai ulkomaisella eläinklinikalla. Päivystys Jokainen vuosikurssin opiskelija on velvollinen osallistumaan klinikoiden jatkuvaan päivystykseen. Päivystys kuuluu klinikkaopetukseen. Helsingin klinikoilla iltapäivystys on kello , yöpäivystys kello seuraavaan aamuun ja viikonloppuisin perjantai- 49

57 illasta kello lähtien maanantaiaamuun kello Viikonloppupäivystykset jaetaan vuoroihin kliinisen laitoksen johtajan hyväksymän vuorolistan mukaisesti. Pieneläinklinikka Syyslukukausi: - arkipäivystys 5. vuosikurssi, 2 opiskelijaa päivystysryhmästä (MA-PE klo 16-08) 4. vuosikurssi (2 opiskelijaa) (MA-PE klo 16-22) - viikonloppupäivystys 5. vuosikurssi (2 opiskelijaa) (LA vuorot klo ja klo 20-08; SU vuoro klo ja SU klo 16-08, uuden päivystysryhmän opiskelijat) 4. vuosikurssi (2 opiskelijaa) (LA ja SU vuorot klo 8-15 ja 15-22). Kevätlukukausi: - arkipäivystys 5. vuosikurssi (2 opiskelijaa) (kuten syksyllä) 4. vuosikurssi (1 opiskelija) (kuten syksyllä) 3. vuosikurssi (2 opiskelijaa) (MA-PE klo 16-22) - viikonloppupäivystys: 5. vuosikurssi (2 opiskelijaa) (kuten syksyllä) 4. vuosikurssi (1 opiskelija) (kuten syksyllä) 3. vuosikurssi (2 opiskelijaa) (LA ja SU vuorot klo 8-15 ja 15-22). Hevosklinikka Syys- ja kevätlukukausi: - arkipäivystys 5. vuosikurssi (1 opiskelija) (MA-PE klo 16-24), yö päivystävän ELL ohjeiden mukaan 4. vuosikurssi (1 opiskelija) (MA-PE klo 16-22) - viikonloppupäivystys 5. vuosikurssi (1 opiskelija) (LA ja SU klo 8-16 ja 16-24, yö päivystävän ELL ohjeiden mukaan 4. vuosikurssi (1 opiskelija (LA ja SU klo 16-22). Saaren klinikka Syys- ja kevätlukukausi: - ilta- ja yöpäivystys: 5. vuosikurssi (2 opiskelijaa) - viikonloppupäivystys: 5. vuosikurssi (2 opiskelijaa). Jokaisen opiskelijan on päivystettävä vähintään yksi viikonloppu. Ajankohta: Helsingin klinikoilla koko 5. vuosikurssin ajan, päivystys vuosikurssin ajan; Saaren klinikalla 5. vuosikurssilla. Suorittaminen: läsnäolo: Opiskelija saa hyväksytyn suorituksen vuosittain erikseen vahvistettavalla määrällä klinikkapisteitä (1 piste/päivä). Helsingin klinikoilla joululomaa edeltävällä viikolla ja toukokuun kahdella viimeisellä viikolla on pakollinen läsnäolo 100%. Lopputenttipäivästä saa klinikkapisteen osallistumalla klinikkatyöskentelyyn Helsingin klinikalla ao. aamupäivänä (klo ). Saaren yksikössä opiskelijan läsnäolo rekisteröidään erikseen. Vaadittava klinikkapisteiden määrä on Saarella arkipäivien lukumäärä. Yksittäisiä poissaoloja voi korvata päivystyspisteillä Saaren yksikön esimiehen hyväksymällä tavalla. 50

58 opiskelijan suorittamat perustoimenpiteet erillisen listan mukaisesti (arviointi: hyväksytty/hylätty) käytännön potilastaidot: oman potilaan tutkiminen, jatkotutkimusten ehdottaminen, diagnoosiin päätyminen differentiaalidiagnooseineen, hoitosuunnitelman ja jatko-ohjeiden laatiminen sekä potilastietojen kirjaaminen. 1 potilas/3 viikon jakso pieneläinsisätaudeilla, pieneläinkirurgialla, hevosklinikalla ja Saaren yksikössä. (arviointi: hyväksytty/hylätty) opiskelijan tuottama kirjallinen materiaali ja suulliset esitykset: potilasdiskussiot (1 kpl/3 viikon jakso pieneläinsisätaudeilla, pieneläinkirurgialla ja hevosklinikalla), leikkauskertomukset (10 kpl), anestesiakertomukset (6 kpl), röntgenlausunnot (3 kpl), oppimispäiväkirja (Saaren yksikössä), kirjallinen selostus potilastapauksesta (1 kpl Saaren yksikössä) Vastuuhenkilöt: Riitta-Mari Tulamo/Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Terttu Katila/Saaren yksikkö Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opintojaksot ELINTARVIKEHYGIENIA Prof. Hannu Korkeala Laajuus: 26 op (16 ov) Elintarvikehygienia -opintokokonaisuus sisältää opintojaksot Lihantarkastustekniikka (1,5 op), Lihantarkastus (6 op) ja Elintarvikehygienia ja elintarvikevalvonta (18,5 op). Opintokokonaisuudesta järjestetään kirjallinen loppukuulustelu. Loppukuulustelun vaatimuksiin kuuluvat kaikki elintarvikehygienian opintojaksot. Vaadittava kirjallisuus on Gracey, Collins ja Huey Meat Hygiene. 10. painos, W. B. Saunders Co, 1999 ja Montville ja Matthews Food Microbiology. An Introduction. ASM Press, Loppuarvosana muodostuu opintojaksojen kuulusteluista ja loppukuulustelusta saaduista pistemääristä. Loppuarvosana arvioidaan pisteillä 0-5. LIHANTARKASTUSTEKNIIKKA Laajuus: 1,5 op (1 ov) Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat käytännön lihantarkastuksen suorittamiseen teurastamoissa sekä antaa valmiudet lihantarkastusapulaisen työhön. Opintojaksossa käsitellään lihantarkastusanatomiaa, -patologiaa ja -parasitologiaa sekä punaisen lihan että siipikarjalihan käytännön lihantarkastusta. Teurastamoekskursiolla tutustutaan teurastuslinjaan ja tarkastusapulaisen työhön käytännössä. Työmuodot: Luentoja 16 tuntia, ekskursio 6 tuntia (pakollinen), kirjallinen kuulustelu Ajankohta: 2. vuosikurssin kevätlukukausi Tenttikirjallisuus: Luennoilla erikseen jaettava materiaali Arvostelu: Kirjallinen kuulustelu, joka arvioidaan pisteillä 0-5 on osa elintarvikehygienian loppuarvosanaa. Muuta: Opiskelija voi opintojakson suoritettuaan toimia lihantarkastusapulaisen sijaisena teurastamossa. Vastuuopettaja: Janne Lundén 51

59 LIHANTARKASTUS Laajuus: 6 op (3 ov) Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija lihantarkastukseen ja tarkastuseläinlääkärin toimenkuvaan. Laboratorioharjoitukset koostuvat lakisääteisistä lihantarkastusmenetelmistä ja lihantarkastusmikrobiologiasta. Opintojaksossa opiskellaan lihantarkastusarvostelua ja lihantarkastuspäätösten tekoa kuvamateriaalin avulla sekä seminaaritöissä laitosvalvontaa, laitoshygieniaa ja eläinsuojelua. Teurastamoekskursiolla tutustutaan teurastamoon ja tarkastuseläinlääkärin työhön Työmuodot: Luentoja 27 tuntia, laboratorioharjoituksia, seminaareja ja ekskursio 45 tuntia/opiskelija (pakolliset), kaksi kirjallista kuulustelua Ajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi. Tenttikirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. Osat I ja III. ( Gracey, Collins ja Huey Meat Hygiene. 10. painos, W. B. Saunders Co, Houhala ym. Uusi pintahygieniaopas. Elintarvike ja Terveys -lehti. Vammalan kirjapaino Oy, 4. painos, Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opetusmonisteet Luennoilla erikseen jaettava materiaali Arvostelu: Kuulustelut, jotka arvioidaan pisteillä 0-5 ovat osa elintarvikehygienian loppuarvosanaa. Muuta: Opiskelija saa valmiuden opintojakson ja tarkastuseläinlääkäriharjoittelun suoritettuaan toimia itsenäisesti tarkastuseläinlääkärin sijaisena teurastamossa sekä jatkaa myöhemmin opintoja tarkastuseläinlääkärin tutkinnon suorittamiseksi. Vastuuopettaja: Janne Lundén ELINTARVIKEHYGIENIA JA ELINTARVIKEVALVONTA Laajuus: 18,5 op (12 ov) Tavoite: Opintojakson suorittaminen antaa opiskelijalle perusvalmiudet ymmärtää elintarvikevalvontaa sekä hallinnollisella tasolla että käytännön laboratoriotyötasolla Sisältö: Eläinlääkärillä on keskeinen tehtävä elintarvikkeiden alkutuotannon, jalostuksen ja jakelun valvonnassa. Tämä valvonta on eläinlääkäreiden tekemää kansanterveystyötä, jonka tarkoituksena on estää elintarvikkeiden välityksellä ihmisiin tarttuvien mikrobien aiheuttamia sairauksia. Valvonnan alaan kuuluvat myös elintarvikkeiden hygieeninen laatu sekä hygieeniset tuotantotavat ja niiden arviointi. Opintojakson aikana opiskelija perehdytetään elintarvikkeissa esiintyvien patogeenisten mikrobien merkitykseen ja diagnostiikkaan, eri elintarvikeryhmien hygieenisen laadun arviointiin, elintarvikeprosessoinnin keskeisten riskitekijöiden tunnistamiseen ja arviointiin sekä elintarvikevalvonnan hallintoon ja lainsäädäntöön. Riskien tunnistamisen lisäksi opetus painottaa ennaltaehkäiseviä toimia riskien hallinnassa koko elintarviketuotantoketjun alueella. Käytännön mikrobidiagnostiikassa opetetaan sekä uusien molekyylibiologisten tekniikoiden että perinteisten mikrobiviljelytekniikoiden käyttöä. Luentoja 118 tuntia, laboratorioharjoituksia 125 tuntia (pakolliset), ekskursioita 20 tuntia (pakolliset), neljä välikuulustelua Ajankohta: 6. vuosikurssin syyslukukausi Kirjallisuus: Elintarvikelainsäädäntö. Elintarvikevirasto. Edita, Helsinki (uusimman päivityksen mukainen). Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. Osat I IV. ( 52

60 Hatakka, Korkeala, Niemi, Pakkala, Rahkio ja Siitonen Ruokamyrkytysepidemioiden selvitysopas. Pori, Montville ja Matthews Food Microbiology. An Introduction. ASM Press, Elintarvikkeiden mikrobiologiset tutkimukset -opas. Elintarvikevirasto, Helsinki, Sandholm, Honkanen-Buzalski, Kaartinen ja Pyörälä. Utareen sairaudet. 2. painos, 1993 tai vastaava englanninkielinen kirja The Bovine Mastitis and Udder, Tuorila ja Hellemann (toim.) Elintarvikkeet aistien puntarissa. Yliopistopaino, Laadunvarmistusohjeita mikrobiologisille laboratorioille. NMKL (Nordisk Metodikkommitté för Livsmedel). Raportti no. 5, 2. painos, Pohjoismainen Elintarvikkeiden Metodiikkakomitea, Luennoilla ja laboratoriotöissä erikseen jaettava materiaali. Arvostelu: kuulustelut, jotka arvioidaan pisteillä 0-5, ovat osa elintarvikehygienian loppuarvosanaa. Vastuuopettaja: Hannu Korkeala YMPÄRISTÖHYGIENIA JA TOKSIKOLOGIA Prof. Marja-Liisa Hänninen ja prof. Raimo Pohjanvirta Laajuus: 9,5 op (6 ov) Ympäristöhygienia ja toksikologia -opintokokonaisuus sisältää opintojaksot Ympäristö- ja elintarviketoksikologia (3 op) ja Ympäristöhygienia (6,5 op). Loppuarvosana muodostuu opintojaksojen kuulusteluista saaduista pistemääristä. Loppuarvosana arvioidaan pisteillä 0-5 (0 on hylätty suoritus). YMPÄRISTÖ- JA ELINTARVIKETOKSIKOLOGIA Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle käsitys toksikologiasta tieteenä ja tutustuttaa hänet Suomen oloissa tärkeimpiin ympäristö- ja elintarvikeperäisiin toksikantteihin. Sisältö: Opetus koostuu perustoksikologia- ja ympäristöosista. Perustoksikologian opetuksessa käsitellään toksikologian peruskäsitteistöä, toksisuuden ilmenemistä ja muotoja, toksikologista riskinarviointia, toksikokinetiikan perusteita, karsinogeneesiä, mutageneesiä ja kehitystoksikologiaa sekä toksisuuden systemaattista tutkimista. Soveltavassa osassa käydään läpi elinympäristön ja ravinnon tärkeimmät kemialliset ja fysikaaliset vaarat, niiden altistuslähteet, vaikutusmekanismit ja terveysvaikutukset. Luentoja 32 tuntia, laboratoriotöitä ja tiedonhakuharjoitus 8 tuntia/opiskelija, kirjallinen kuulustelu Ajankohta: 4. vuosikurssin kevätlukukausi. Vuosikurssista C60 alkaen 6. vuosikurssi Kirjallisuus: Luennot ja niillä jaettava materiaali Klaassen (toim.) Casarett and Doull s Toxicology - The Basic Science of Poisons. 6. painos, McGraw-Hill, Arvostelu: Kirjallinen kuulustelu, joka arvioidaan pisteillä 0-5 (0 on hylätty suoritus) on osa ympäristöhygienian ja toksikologian loppuarvosanaa. Vastuuopettajat: Raimo Pohjanvirta ja Jere Lindén/elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos 53

61 YMPÄRISTÖHYGIENIA Laajuus: 6,5 op (4 ov) Tavoite: Antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää ympäristön ja terveyden välisen vuorovaikutuksen merkitystä ympäristöterveydenhuollossa. Sisältö: Opintojaksossa käsitellään mm. ympäristönsuojeluun, ympäristöhygieniaan ja ympäristöterveyteen liittyviä käsitteitä, ympäristösuojelun ja ympäristöterveydenhuollon hallintoa, ulkoilman, maaperän, sisäilman laatua ja elintarviketuotannon ympäristövaikutuksia, sekä talousveden ja uimaveden kemiallista ja mikrobiologista laatua. Luentoja 52 tuntia, laboratoriotöitä 18 tuntia (pakolliset), ekskursioita 6 tuntia/opiskelija (pakolliset), kaksi kirjallista kuulustelua (ympäristöhygienian kuulustelu 2 tuntia sekä vesihygienia ja sisäilman laatu -kuulustelu 2 tuntia). Ajankohta: 6. vuosikurssin syyslukukausi Kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto. Osat I IV (soveltuvin osin) ( Mikrobiologiset vesitutkimusmenetelmät. SFS-käsikirja. 3. painos, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, Helsinki, Pönkä Terveydensuojelu. 3. painos, Suomen Ympäristöterveys Oy, Helsinki, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: 1. Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Edita, Helsinki, STM:n kotisivulla myös sähköinen versio ( Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto, Helsinki, Guidelines for Drinking-Water Quality (Draft), 2003, 3. p. Ympäristölainsäädäntö (soveltuvin osin). Luennoilla ja laboratoriotöissä erikseen jaettava materiaali. Arvostelu: Kuulustelut, jotka arvioidaan pisteillä 0-5 (0 on hylätty suoritus) ovat osa ympäristöhygienian ja toksikologian loppuarvosanaa. Vastuuopettaja: Marja-Liisa Hänninen/elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos 54

62 vet Tämä matokuuri maistuu koirasta hyvältä! Koira pitää Flubenol tabletin mausta ja ottaa lääkkeen mielellään joko sellaisenaan tai ruokaan sekoitettuna. Flubenol tabletissa on jakouurteet, joten se on helppo annostella koiran painon mukaan 2,5 kg:sta alkaen. Kissoille ja pienille koirille valitaan ruiskulla annosteltava Flubenol pasta. Pyydä apteekista Flubenol-ohje. Lue se huolellisesti ennen kuin aloitat lääkinnän. Muista häätää sisäloiset säännöllisesti! Flubenol vet 44 mg/ml oraalipasta, 220 mg purutabletti (Flubendatsoli) Käyttö: Sisäloisten häätöön: suolinkaiset, hakamadot, heisimato ja piiska-mato. Kohde-eläinlajit: Oraalipasta: Kissa ja koira. Purutabletti: Koira. Haittavaikutukset: Kissalla voi esiintyä syljen eritystä ja lievää, ohimenevää ripulia. Koiralla saattaa esiintyä ohimenevää oksentelua. Käyttöön liittyvät erityiset varotoimet: Sairaiden eläinten loishäädössä on noudatettava varovaisuutta. Annostus ja antotapa: 22 mg/kg suun kautta. Sekatartunta: Oraalipasta: 0,5 ml/kg kerran päivässä kolmena peräkkäisenä päivänä. Purutabletti: 1 tabletti/10 kg kerran päivässä kolmena peräkkäisenä päivänä. Suolinkais- ja hakamatotartunnat: Oraalipasta: 0,5 ml/kg kerran päivässä kahtena päivänä. Purutabletti: 1 tabletti/10 kg kerran päivässä kahtena päivänä. Pakkaukset: Oraalipasta: 7,5 ml. Purutabletti: 6 tabl. Myyntiluvan haltija: Orion Oyj, Espoo. ELÄINLÄÄKKEET PL 425, Turku puh , faksi

63

64 Vaihtoehtoiset aineopinnot Laajuus: 7-11 ov (vapaasti valittavien opintojen laajuudesta riippuen) Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu vaihtoehtoisia aineopintoja 7-11 opintoviikkoa. Tiedekunnan laitosten järjestämille vaihtoehtoisille opintojaksoille vaaditaan yleensä erillinen ilmoittautuminen ja osallistujamäärä saattaa olla rajoitettu. Opintojaksojen tarkemmista ajankohdista tiedotetaan laitosten ilmoitustauluilla ja tiedekunnan www-sivuilla voimaan tulevan asetuksen mukaisesti opiskelevilla vaihtoehtoisten opintojen laajuus kandidaatin tutkinnossa on 1-7 op ja lisensiaatin tutkinnossa 6 tai 11 op. Jos opiskelija haluaa korvata vaihtoehtoiset aineopinnot kokonaan muualla suorittamillaan yliopistotasoisilla opinnoilla, hyväksilukemista tulee anoa kirjallisesti ja siitä päättää koulutussuunnittelutoimikunnan puheenjohtaja. Lisätietoa ja hyväksilukemisanomuksia saa tiedekunnan kansliasta opintoasiainsihteeri Tuija Sahilta, puh. (09) ja opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhäseltä, puh. (09) ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖHYGIEENINEN TUTKIMUS; KYSYMYKSENASET- TELUSTA RAPORTOINTIIN Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija tutkimuksen tekemiseen, etiikkaan ja raportointiin. Sisältö: luennot, harjoitukset, ekskursio Ajankohta: toukokuu 2006 Arvostelu: hyväksytty/hylätty Muuta: Tarkoitettu elintarvike- ja ympäristöhygienian kesäkouluun osallistuville, rajoitettu opiskelijamäärä Vastuuopettaja: Hannu Korkeala/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos ELINTARVIKKEIDEN VÄLITYKSELLÄ LEVIÄVIEN PATOGEENISTEN MIKROBIEN MOLEKYYLIBIOLOGINEN DIAGNOSTIIKKA Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija elintarvikkeissa esiintyvien patogeenisten bakteerien molekyylibiologiseen diagnostiikkaan. Sisältö: luennot ja harjoitustyöt Ajankohta: kevätlukukausi 2006 Arvostelu: Hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Hannu Korkeala/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos EQUINE ANAESTHESIA Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite ja sisältö: Opintojaksolla tutustutaan hevosen anestesian seurantaan ja erityispiirteisiin. Erityisesti painotetaan sydämen ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön toimintaa. Opintojaksolla saa myös käytännön kokemusta verkko-opiskelusta. 57

65 Työmuodot: verkkokurssi (BSCW) Ajankohta: syyslukukausi 2005 Arvostelu: hyväksytty/hylätty Muuta: opetus englannin kielellä NOVA-kurssina, osallistujamäärä rajoitettu, opintojaksoon sisältyy ennakkotehtävä. Opintojaksolle osallistuminen edellyttää, että anestesiologian peruskurssi ja vähintään yksi talliharjoittelujakso on suoritettu. Vastuuopettaja: Marja Raekallio/Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, Kliinisen eläinlääketieteen laitos HARJOITTELU Laajuus: 2 op (1 ov) Sisältö: Yliopisto tukee vuosittain harjoittelua. Harjoittelupaikan tarjoaja voi olla kotimainen tai ulkomainen yksityinen yritys, järjestö, kunta tai valtio. Harjoittelun kesto on yleensä 1-3 kk ja siitä voidaan hyväksilukea 1 ov (2 op) eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Haettavana olevista harjoittelupaikoista ilmoitetaan tammikuussa 2005 tiedekunnan kanslian opintoasioiden ilmoitustaululla. Tiedekunnan harjoittelun yhdyshenkilö on opintoasiainsihteeri Tuija Sahi. Opintojakson vastuuhenkilö: Sanna Ryhänen/tiedekunnan kanslian opintoasiat HEVOSEN ONTUMAVIAT Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Oppia hevosen yleisimmät ontumaviat, niiden oireet, diagnosointimenetelmät, vaihtoehtoiset diagnoosit ja niiden poissulkeminen sekä hoito ja ennuste. Sisältö: kurssilla käydään läpi eri diagnostiset puudutukset ontumatutkimuksessa, ontuman pääaiheuttajat edeten raajan alaosasta yläosaan, eri vaihtoehtoisten diagnoosien poissulkeminen, diagnoosin vahvistaminen ja hoito sekä ennuste. Ajankohta: kevätlukukausi 2006 Arvostelu: hyväksytty/hylätty Muuta: Opintojaksolle osallistuminen edellyttää, että tuki- ja liikuntaelinten sairauksien opintojakso on suoritettu, opintojaksolla on rajoitettu osallistujamäärä Vastuuopettaja: Riitta-Mari Tulamo/Kliinisen eläinlääketieteen laitos JULKAISU Laajuus: 3 op (2 ov) Muuta: Suomen Eläinlääkärilehdessä tai muussa esitarkastusmenettelyä käyttävässä lehdessä julkaistavaksi hyväksytty artikkeli. Opintojakson vastuuhenkilö: Syventävien opintojen johtaja tai ohjaaja KEINOSIEMENNYS Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa perustiedot naudan ja sian lisääntymisfysiologiasta sekä perehdyttää kummankin lajin keinosiemennystekniikkaan. Opintojakson suorittaminen antaa pätevyyden toimia seminologin sijaisena. 58

66 Työmuodot: luentoja 23 tuntia, käytännön harjoituksia tuntia Saarella sekä Kuopion teurastamossa (tuntimäärä vaihtelee sen mukaan, miten tarvittavat pisteet saadaan suoritetuksi), kirjallinen kuulustelu 2 tuntia. Ajankohta: 1. vuosikurssin kevätlukukausi Arvostelu: hyväksytty/hylätty Muuta: Opintojaksolle otetaan enintään 20 opiskelijaa sen mukaan, miten seminologilomittajapaikkoja on tarjolla. Käytännön harjoituksia myös virka-ajan ulkopuolella. Opintojakson toteutuminen varmistuu syksyn 2005 aikana. Opintojakson vastuuopettaja: Juhani Taponen (naudat) ja Magnus Andersson (siat)/kliinisen eläinlääketieteen laitoksen Saaren yksikkö KLIININEN SYTOLOGIA Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: antaa valmiudet sytologisten näytteiden ottoon ja tulkintaan Sisältö: luento opetusta korvan-, veren-, imusolmukkeen-, virtsan-, punktaattien ja ihon uudismuodostumien sytologiasta, käytännön harjoitusta näytteen otossa ja tulkinnassa, omatoimista diagnostiikkaa eri esimerkki näytteillä Ajankohta: kevätlukukausi 2006 Arvostelu: hyväksytty/hylätty Muuta: esitehtävälista jaetaan ennen kurssia, rajoitettu osallistujamäärä Vastuuopettaja: Pernilla Syrjä/Eläinlääketieteellinen patologia, Peruseläinlääketieteen laitos, Anna-Kaisa Järvinen /Sisätaudit, Kliinisen eläinlääketieteen laitos. KOTIELÄINTEN ETOLOGIA JA HYVINVOINTI Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Kurssin jälkeen opiskelijalla on käsitystä eläinten hyvinvoinnin määrittelemisestä ja mittauksesta sekä kotieläinten etologian merkityksestä eläintuotannossa. Sisältö: Käsiteltäviä aiheita koti-eläinten käyttäytymispiirteiden kautta ovat mm. domestikaatio ja evoluutio, oppiminen, hyvinvoinnin määritelmät sekä eläimen ja ihmisen väliset suhteet. Lisäksi käsitellään, hyvinvoinnin mittaamista ja käytännön arviointia sekä kerrotaan uusimmista kotimaisista alan tutkimustuloksista. Työmuodot: Kurssilla seurataan alustavaa ohjelmarunkoa, mutta tarpeen mukaan poiketaan sivupoluille kurssilaisten mielenkiinnon mukaan. Opetustapoina ovat luentojen ja keskustelujen lisäksi erilaiset ryhmä- ja parityömenetelmät, roolileikki sekä etätehtävä. Arvostelu: hyväksytty/hylätty. Kurssisuorituksen edellytyksenä on aktiivinen läsnäolo kurssilla ja etätehtävän hyväksyttävä tekeminen ja palauttaminen ajoissa. Ajankohta: kevätlukukausi 2006 Muuta: Opintojaksolle otetaan n. 20 opiskelijaa vuosikursseilta sekä tilanteen mukaan myös muiden alojen opiskelijoita sekä valmiita eläinten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Kurssi on maksullinen HY:n ulkopuolisille osallistujille. Muille kuin eläinlääketieteen opiskelijoille suositellaan etukäteislukemistoksi Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten Liitto, Helsinki, 2005 tai vastaavat tiedot. Vastuuopettaja: Laura Hänninen/kotieläinhygienia, Kliinisen eläinlääketieteen laitos MAIDONTUOTANTO PELLOLTA PÖYTÄÄN 59

67 90352 Laajuus: 2 op (1 ov) Tavoite: Perehdyttää opiskelija maidontuotantoon ja maitohygieniaan sekä lypsykarjan tuotanto- ja elintarvikehygieniaan. Sisältö: luennot Ajankohta: kevätlukukausi 2006 Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Satu Pyörälä, Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen Saaren yksikkö ja Elintarvikeja ympäristöhygienian laitos MOLEKYYLIBIOLOGISET MENETELMÄT ELÄINLÄÄKETIETEELLISESSÄ BAK- TERIOLOGIASSA Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Luentokurssin suoritettuaan opiskelijalla tulisi olla perusvalmiudet ymmärtää keskeisten eläinlääketieteellisen bakteriologian julkaisuissa käytettyjen molekyylibiologisten menetelmien teoreettinen tausta ja siten paremmat valmiudet ymmärtää alan tieteellistä kirjallisuutta. Sisältö: Opintojakso koostuu tutkijoiden pitämistä luennoista, ryhmätyömuotoisista kirjallisuusreferaateista ja opintopäiväkirjan koostamisesta Ajankohta: tammikuu 2006 (vapaaehtoisten opintojen ikkuna) Arvostelu: hyväksytty/hylätty Muuta: Opintojakso järjestetään, mikäli osallistujia on vähintään 10. Opintojakso on suunnattu vuosikurssin opiskelijoille. Vastuuopettajat: Airi Palva, Pekka Varmanen ja Kirsi Savijoki/Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, Peruseläinlääketieteen laitos NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ELÄINLÄÄKETIEDE - MITÄ SE ON JA ONKO SITÄ? Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Tavoitteena on tutustua eläinlääketutkimusten tekemiseen, oppia lukemaan kriittisesti raportoituja kliinisiä ja kokeellisia eläinlääketutkimuksia ja arvioimaan tieteellisen näytön pitävyyttä. Sisältö: lähitapaamiset ja verkkotyöskentely. Ajankohta: aloitus valinnaisikkunassa tammikuussa 2006 jatkuen helmikuussa 2006 Arvostelu: hyväksytty/hylätty Muuta: rajoitettu osallistujamäärä, opintojaksolle voivat osallistua sellaiset vähintään IVvuosikurssin opiskelijat, joilla on farmakologian perusjakso (välitentit) sekä tilastotieteen ja tieteellisen tutkimuksen perusteet -kurssi suoritettuna, osallistujamäärä rajoitettu. Vastuuopettaja: Marja Raekallio/Kliinisen eläinlääketieteen laitos OPISKELIJATUUTOROINTI Laajuus: 2 op (1 ov) Sisältö: Uusien opiskelijoiden perehdyttäminen eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan ja Helsingin yliopistoon opiskeluympäristönä. Suorittaminen: pienryhmäohjaajana toiminen ja kirjallinen raportti Opintojakson vastuuhenkilö: Sanna Ryhänen/tiedekunnan kanslian opintoasiat 60

68 PIENELÄINTEN ORTOPEDINEN RADIOLOGIA Laajuus: 2 op (1 ov) Tavoite: Pieneläinten ortopedisten röntgenkuvien diagnostiikkataidon syventäminen. Sisältö: Lyhyt teorian kertaus. Potilastapausten röntgenkuvien tulkinta parityöskentelynä. Yhteinen tapausten purku. Ajankohta: kevätlukukausi 2006 Muuta: opintojaksolle otetaan 10 opiskelijaa 6-kurssilta (mahdollisesti myös 5-kurssilaisia, jos jää tilaa) Vastuuopettaja: Marjatta Snellman/diagnostinen kuvantaminen, Kliinisen eläinlääketieteen laitos. SIITTOLAELÄINLÄÄKÄRIKURSSI Laajuus: 3 op (2 ov) Ajankohta: kevätlukukausi 2006 ( ) Muuta: rajoitettu opiskelijamäärä (10-12 opiskelijaa) Vastuuopettaja: Terttu Katila/kotieläinten lisääntymistiede, Kliinisen eläinlääketieteen laitos SORKKAHOITOKURSSI Laajuus: 2 op (1ov) Tavoite: perehdyttää vuosikurssin opiskelija toiminnallisen sorkkahoidon perusteisiin Sisältö: sorkan rakenne, tavallisimmat sorkkasairaudet, toiminnallinen sorkkahoito teoriassa ja käytännössä, kotitehtävä Ajankohta: tammikuu 2006 Vastuuopettaja: Timo Soveri/Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen Saaren yksikkö TEOLLINEN HYGIENIA JA ELINTARVIKEPROSESSIEN RISKINHALLINTA Laajuus: 2 op (1 ov) Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija laitos- ja prosessihygieniaan sekä elintarvikkeiden turvalliseen tuotantoon riskinhallinnan keinoin. Kurssilla perehdytään myös laitostarkastusten käytännön suorittamiseen sekä tarkastuskertomuksen laadintaan. Työmuodot: luennot ja ekskursio Ajankohta: kevätlukukausi 2006 Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Janne Lundén/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos TIEDONLÄHTEET VERKOSSA (Vivo-kurssi) Laajuus: 2 op (1 ov) Tavoite: Vivo- kurssin tavoitteena on, että kurssin suorittanut henkilö osaa etsiä ja löytää tietoa ja erilaisia tiedonlähteitä, osaa arvioida löytämänsä tiedon laatua ja sen käyttökelpoisuutta ja ymmärtää tiedonhallinnan ja -haun merkityksen oman oppimisen kannalta ja osana elinikäistä oppimisprosessia. 61

69 Sisältö: Viikin tiedekirjaston koostama Vivo-kurssi tarjoaa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden opiskella tiedonhallintaa verkossa. Kurssi opastaa tiedonhaussa ja esittelee keskeiset verkkotiedonlähteet. Kurssin suorittaminen edellyttää Vivo-sivustolta löytyvään materiaaliin ja sivustolla esiteltyihin eläinlääketieteen tiedonlähteisiin perehtymistä, sekä annetun oppimistehtävän hyväksyttyä suorittamista. Kurssilla on käytössä BSCW-ryhmätyöalue. Ajankohta: verkkokurssi (suositellaan ennen seminaarin aloitusta ja ennen syventävien opintojen aloitusta) Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Raisa Iivonen/Viikin tiedekirjasto THE ABC OF ANIMAL EXPERIMENTATION Laajuus: 6 op (4 ov) Tavoite: Opintojakso antaa yhtenä kokonaisuutena Suomen säädöskokoelman asetusten numerot 1076/85 (Asetus koe-eläintoiminnasta) ja 1360/90 (Eurooppalainen yleissopimus) sekä Euroopan unionin mukaisen kelpoisuuden suorittaa, suunnitella ja johtaa eläinkokeita. Sisältö: Opintojakson sisältämät aihekokonaisuudet: Koe-eläinten biologia ja hoito; Mikrobiologia ja taudit; Genetiikka; Työterveysriskit ja turvallinen työskentely koe-eläinyksikössä; Eläinkokeiden suunnittelu ja suorittaminen; Nukutus, kivunpoisto ja koetekniikat; Vaihtoehdot koe-eläimille; Eettiset kysymykset ja lainsäädäntö; Tutkimusjulkaisujen arviointi. Kirjallinen loppukuulustelu Ajankohta: tammikuu 2006 Oppimateriaali: Nevalainen, Jaakkola, Kohila ja Pudas (toim.) Rottia Tutkijoita Tuloksia. Koe-eläinkurssin oppikirja. FinLAS ry, Helsinki, Muuta: Opetuskielenä suomi ja englanti. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Opintojakson vastuuopettaja: Timo Nevalainen/Peruseläinlääketieteen laitos TUOTANTOELÄINTEN HYVINVOINTI JA LUOMUKOTIELÄINTUOTANNON ERITYISKYSYMYKSET Laajuus: 8 op (5 ov) Tavoite ja sisältö: Kurssi järjestetään yhteistyönä kliinisen eläinlääketieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Mikkelin yksikön kanssa. Lähiopetus järjestetään Mikkelissä viikoilla 44 ja 48. Kurssilla käsitellään tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviin kysymyksiä laaja-alaisesti keskittyen erityisesti luonnonmukaiseen tuotantoon. Kurssi syventää perusopinnoissa hankittuja tietoja. Kurssin aloittavassa yhteiskunnallisessa osuudessa käsitellään eläinpolitiikkaa, eläinetiikkaa, kansalaisjärjestötoimintaa ja eläinsuojelulainsäädäntöä. Hyvinvointikysymyksiin paneudutaan etologian perusteiden ja hyvinvoinnin arviointimenetelmien kautta. Kurssin päättävässä osuudessa syvennytään ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Kurssin aikana suunnitellaan ja suoritetaan pienimuotoinen hyvinvointiin liittyvä tutkimus. Muuta: Lisätietoja opintosuunnittelija Aija Taskiselta (aija.taskinen@helsinki.fi, ) sekä hankkeen sivuilta osoitteesta Ilmoittautuminen mennessä. Vastuuopettaja: Anna Valros/Kliinisen eläinlääketieteen laitos UTARETERVEYSKURSSI 62

70 90329 Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja utaretulehduksen ja vedinsairauksia patogeneesistä, diagnostiikasta, hoidosta ja ennaltaehkäisystä, sekä antaa valmiudet karjan utaretulehdusongelman kokonaisvaltaiseen selvittämiseen. Sisältö: Perehdytään utaretulehdusta aiheuttavien bakteerien erityispiirteisiin ja tulehduksen patogeneesiin. Utaretulehduksen hoitoon liittyvän kliinisen farmakologian tietoja syvennetään. Käydään läpi lypsyn teoriaa ja käytäntöä. Utareen ja vedinten tutkimustekniikoita harjoitellaan käytännössä. Laboratoriossa perehdytään bakteriologiseen diagnostiikkaan, viljelyn pikamenetelmiin ja herkkyysmääritykseen. Jaksoon sisältyy myös tapausselostuksia sekä karjakäynti ja karjakohtaisen utareterveyssuunnitelman teko. Ajankohta: kevätlukukausi 2006 Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin Arvostelu: hyväksytty/hylätty Muuta: järjestetään osittain verkkokurssina (BSCW). Osallistujien määrä rajattu (12 opiskelijaa) Vastuuopettaja: Satu Pyörälä/Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Saaren yksikkö Myöhemmin järjestettäviä vaihtoehtoisia opintojaksoja KALATUOTANTOKETJUN ELINTARVIKEHYGIENIA Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Perehdyttää opiskelija kalantuotantoon sekä kalantuotannon ja kalavalmisteiden elintarvikehygieniaan. Sisältö: luennot ja harjoitustyöt Ajankohta: Kevätlukukausi 2007 Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos MEHILÄISET JA HUNAJANTUOTANTO Laajuus: 2 op (1 ov) Tavoite: Perehdyttää opiskelija hunajantuotannon eri vaiheisiin ja hunajan tuotantohygieniaan. Sisältö: Lisäksi käsitellään yleisimpiä mehiläissairauksia ja näytteenottoa tautitapauksissa. Työmuodot: luennot ja käytännön harjoitukset Ajankohta: Kevätlukukausi 2007 Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos SIANLIHAN TUOTANTO PELLOLTA PÖYTÄÄN Laajuus: 2 op (1 ov) Tavoite: Perehdyttää opiskelija sianlihantuotantoon ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan. Sisältö: luennot Ajankohta: kevätlukukausi 2007 Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos ja Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen Saaren yksikkö 63

71 SIIPIKARJA PELLOLTA PÖYTÄÄN Laajuus: 2 op (1 ov) Tavoite: Perehdyttää opiskelija siipikarjan alkutuotantoon sekä siipikarjan tuotanto- ja elintarvikehygieniaan. Sisältö: luennot Ajankohta: kevätlukukausi 2008 Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos ja Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen Saaren yksikkö LIHAKARJA PELLOLTA PÖYTÄÄN Laajuus: 2 op (1 ov) Tavoite: Perehdyttää opiskelija naudanlihantuotantoon ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan Sisältö: luennot Ajankohta: kevälukukausi 2009 Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos ja Kliinisen eläinlääketieteen laitoksen Saaren yksikkö Vapaasti valittavat opinnot Laajuus: 0-4 ov (laajuus riippuu vaihtoehtoisten aineopintojen määrästä) voimaan tulevan asetuksen mukaisesti opiskelevilla vapaasti valittavat opinnot sijoittuvat eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoon ja niiden laajuus on 0-6 opintopistettä (laajuus riippuu vaihtoehtoisten aineopintojen määrästä). Opiskelija voi halutessaan sisällyttää eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon muualla suorittamiaan yliopistotasoisia opintoja edellyttäen, että ne eivät sisälly toiseen samantasoiseen tutkintoon. Tutkintoon kuuluu neljä opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja, jotka rekisteröidään tiedekunnan kansliassa opiskelijan esittäessä asianmukaisen todistuksen opintojen suorittamisesta (ks. myös tämän oppaan kohta ) Harjoittelu MAATILAHARJOITTELU Laajuus: 6 op (4 ov) Tavoite: Ymmärtää suomalaisen maatalouden toimintaedellytyksiä ja eläinten hoitotyötä perehtymällä käytännössä lypsykarja- ja porsastuotantotilan toimintaan. Sisältö: Opiskelija asuu tarkoitukseen hyväksytyllä harjoittelutilalla ja opettelee käytännössä kaikkiin töihin navetassa (12 työpäivää) ja sikalassa (12 työpäivää) sekä perehtyy eläinten ruokintaan ja hoitoon 64

72 Työmuodot: Maatilataloudessa tehtävät eläintenpitoon liittyvät käytännön työt (12 +12pv), Harjoitteluselostuksen kysymyksiin perehtyminen kotieläinhygienian kurssikirjallisuuden, alan nettisivujen sekä harjoittelutilan isäntäväen neuvojen avulla Ajankohta: 2. vuosikurssin aikana tai viimeistään 3. vuosikurssia edeltävänä kesänä Arvostelu: hyväksytty/hylätty. Perusteina tilanomistajan tai hoitajan antama todistus sekä hyväksytyt harjoitteluselostukset Vastuuopettaja: Laura Hänninen, Suvi Taponen/Kotieläinhygienia, Kliinisen eläinlääketieteen laitos Muuta: harjoittelu on edellytys Kotieläinhygienian opintokokonaisuuden läpäisemiseksi. TARKASTUSELÄINLÄÄKÄRIHARJOITTELU Laajuus: 6 op (4 ov) Harjoittelua ei saa suorittaa ilman laitoksen hyväksymistä lyhyemmissä kuin 1 työviikon pituisissa jaksoissa. Jos opiskelija on työskennellyt lihantarkastusapulaisena suoritettuaan hyväksytysti lihantarkastustekniikan opintojakson, hän saa hyvitystä 1 viikon per 4 viikon työjakso, enintään hyvitystä voi saada 3 viikkoa Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija lihantarkastuksen käytännön suorittamiseen erityisesti lihan arvosteluun, lihantarkastuspäätösten tekemiseen, lihantarkastukseen liittyviin laboratoriotutkimuksiin ja lihantarkastuslainsäädännön soveltamiseen. Tavoitteena on myös perehdyttää opiskelija laitos- ja teurastushygieniaan, lihan käsittely- ja tuotantohygieniaan, laitosvalvontaan, eläinsuojeluun sekä muihin teurastamotoimintaan liittyviin kysymyksiin. Työmuodot: Opiskelija harjoittelee tarkastuseläinlääkärin ohjauksessa teurastamolla yhteensä neljä viikkoa, joista vähintään kaksi viikkoa suoritetaan teurastamolla, jossa teurastetaan sikoja ja/tai nautoja. Harjoittelusta voi suorittaa korkeintaan kaksi viikkoa siipikarja- tai poroteurastamossa. Kurssiajankohta: 4. vuosikurssin syyslukukausi. Vuosikurssista C61 alkaen 3. vuosikurssi. Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Janne Lundén/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos KLINIKKAHARJOITTELU (= amanuenssuuri) Laajuus: 8 op (6 ov) (4 kalenteriviikkoa) Tavoite: Käytännön kliinisen valmiuden kehittäminen. Sisältö: Opiskelija työskentelee eläinlääketieteellisen tiedekunnan klinikoilla. Harjoitteluun kuuluu myös päivystys. Ajankohta: Puolet harjoittelusta (kaksi kalenteriviikkoa) suoritetaan 4. ja 5. lukuvuoden välisenä kesänä. Yksi kalenteriviikko suoritetaan 5. lukuvuoden joulu- tai pääsiäisloman aikana ja yksi kalenteriviikko 5. ja 6. lukuvuoden välisenä kesänä. Vuosikurssin emännän/isännän on toimitettava tieto ryhmäjaosta kliinisen eläinlääketieteen laitoksen johtajalle viimeistään yksi kuukausi ennen harjoittelun alkamista. Arvostelu: Opiskelija saa hyväksytyn suorituksen tehtyään vaaditun harjoittelujakson. Päivittäinen läsnäolo kirjataan amanuenssuurikorttiin, joka palautetaan jakson lopussa kliinisen eläinlääketieteen laitoksen toimistoon. Harjoittelusta maksetaan korvaus harjoittelun lopussa. Vastuuopettajat: Riitta-Mari Tulamo, Outi Laitinen-Vapaavuori YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON HARJOITTELU (ent. kunnalliseläinlääkäriharjoittelu) 65

73 90302 Laajuus: 3 op (2 ov) Tavoite: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija ympäristöterveydenhuollon keskeisten tehtävien käytännön suorittamiseen sekä siihen liittyvään lainsäädäntöön. Sisältö: Harjoittelun aikana opiskelijan tulisi perehtyä kunnalliseen päätöksentekoon ja valvontalomakkeiden asianmukaiseen täyttämiseen, hygienialain mukaisten laitosten viranomaisvalvontaan ja omavalvontaan, elintarvikehuoneistojen viranomaisvalvontaan ja omavalvontaan, ensisaapumispaikkavalvontaan, elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja naudanlihan merkintäjärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön, talousvettä, sisäilmaa ja uimavesiä koskevaan lainsäädäntöön sekä näytteenottoon ja laboratoriomäärityksiin. Kahden viikon pituinen harjoittelu suoritetaan kaupungissa tai kuntainliitossa hygieenikkoeläinlääkärin ohjauksessa. Harjoittelusta pidetään päiväkirjaa. Ajankohta: 6. vuosikurssin kevätlukukausi Arvostelu: hyväksytty/hylätty Vastuuopettaja: Riitta Maijala/Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma ELÄINLÄÄKETIETEEN KANDIDAATIN TUTKIELMA Laajuus: 6 op Tavoite: Osoittaa opiskelijan valmiuden hankkia ja käsitellä tieteellistä tietoa, tuottaa tieteellistä tekstiä ja esittää työstämänsä kokonaisuus tiedeyhteisössä käytettävällä tavalla Sisältö: Annettuun aiheeseen liittyviin, opiskelijan valitsemiin 4-6 artikkeliin ja yhteen oppikirjaan perustuva 4-5 sivun laajuinen kirjallinen työ. Oman työn esittäminen seminaarissa ohjaavan opettajan kanssa sovittavana ajankohtana joko suullisena esityksenä havaintomateriaalia käyttäen tai posterina. Seminaareja järjestetään yksi syyslukukauden ja kaksi kevätlukukauden aikana ennalta ilmoitettavina aikoina. Ajankohta: lukuvuosi Kirjallisuus: Suomen Eläinlääkärilehden kirjoitusohjeet. Vapaasti valittava tieteellisen kirjoittamisen opas Arvostelu: 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty) Vastuuopettaja: Tutkielman ohjauksesta vastaa opettajapooli. Tarkemmat ohjeet ja lisätietoja ALMAsta ja tiedekunnan kansliasta opintoasiainsihteeri Tuija Sahilta, tuija.sahi@helsinki.fi, puh Muuta: Sisältää kypsyysnäytteen, joka kirjoitetaan seminaaritilaisuuden yhteydessä. Kypsyysnäyte osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen sillä kielellä, jolla hän on saanut koulusivistyksensä, hän osoittaa valtioneuvoston asetuksen (481/2003) mukaan muodollisesti valtion virkoja varten vaadittavan erinomaisen suomen tai ruotsin kielen taidon Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma SYVENTÄVÄT OPINNOT Laajuus: 15 ov voimaan tulevan asetuksen mukaisesti opiskelevilla syventävien opintojen tutkielman laajuus on 20 op tai 25 op. Jos tutkielma sisältää kokeellisen osuuden, laajuus on 25 op. 66

74 Ennen syventävien opintojen aloittamista suositellaan Tiedonlähteet verkossa opintojakson (VI- VO-verkkokurssi) suorittamista (ks. opintojaksokuvaus tämän oppaan kohdasta Vaihtoehtoiset aineopinnot). Tavoitteet Syventävien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa sekä tunnistaa, eritellä ja ratkaista tieteellisiä ja ammatillisia ongelmia myös uusissa tilanteissa 2) syventävää tietoa opintojen kohteena olevan ongelmakokonaisuuden kannalta keskeisistä tieteellistä teorioista sekä tutkimus- ja ongelmanratkaisumenetelmistä 3) perusteelliset tiedot opintojen kohteena olevasta ongelmakokonaisuudesta Sisältö: Syventäviin opintoihin kuuluu tutkimussuunnitelman tekeminen, mahdollinen kokeellinen osa, tutkielman kirjoittaminen, seminaarityöskentely ja kirjallinen kypsyysnäyte. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan on laadittava tutkielma. Tutkielma voi olla luonteeltaan kokeellinen tai kirjallisuuskatsaus. Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, tutkielman aihepiirin tuntemusta sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Opiskelija keskittyy johonkin eläinlääkärin tehtävien kannalta keskeiseen tieteellisesti tai ammatillisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman tulee perustua opiskelijan oman tai ryhmässä tehdyn työn tuloksiin ja/tai kirjallisuusselvitykseen. Jos työ tehdään ryhmässä yhteisestä aiheesta ja materiaalista, tulee jokaisella opiskelijalla olla selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus, josta hän tekee oman kirjallisen raportin. Syventävien opintojen suunnitelma Opiskelija voi aloittaa syventävät opinnot missä tahansa vaiheessa opintojen aikana edellyttäen, että hänellä on riittävät perustiedot aiheesta. Laitos tiedottaa tarjolla olevista syventävien opintojen aiheista ja ohjaajista. Syventävien opintojen johtaja on professori tai dosentti, joka on työ- tai virkasuhteessa tiedekuntaan. Johtaja voi toimia tarvittaessa myös työn ohjaajana. Ohjaaja on vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Ohjaajia voi tarvittaessa olla useampia. Tutkimussuunnitelmassa sovitaan tutkielman aiheesta, toteuttamisesta, aikataulusta, ohjauksesta ja kielestä. Samalla opiskelijalle nimetään työn johtaja ja ohjaaja. Aikatauluun myöhemmin tulevat mahdolliset muutokset on tehtävä yhdessä ohjaajan tai johtajan kanssa. Opiskelija voi syventävien opintojen johtajan suostumuksella kirjoittaa tutkielman muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Laitokset ylläpitävät luetteloa tekeillä olevista tutkielmista. Tätä varten opiskelija toimittaa yhden kopion suunnitelmasta sen laitoksen toimistoon, jonka oppiaineeseen kuuluvasta aiheesta tekee tutkielman. Tutkimussuunnitelmalomake löytyy Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet. Seminaarityöskentely Opiskelijan tulee pitää esitelmä omasta tutkielmastaan, toimia opponenttina ja osallistua lisäksi kahdeksaan muuhun syventävien opintojen seminaariin, tutkimusmenetelmien opintopiiriin tai laitosten tutkimusseminaareihin. Seminaarin puheenjohtajana toimii työn ohjaaja, johtaja tai muu opettaja. Esitelmän pitämisestä opiskelija sopii ohjaajan tai johtajan kanssa. Noin viikkoa ennen esitelmää tutkielma toimitetaan opponentille, joka perehtyy siihen ja esittää seminaaritilaisuudessa arvionsa siitä. Esitelmätilaisuudessa myös yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä työn tekijälle ja osallistua keskusteluun. Seminaareja voidaan järjestää myös laitosten tutkimusseminaarien yhteydessä. Esitelmä omasta tutkielmasta on pidettävä ennen tutkielman arvostelemista johtoryhmässä. 67

75 Opponointia, esitelmää ja seminaariosallistumisia koskeva lomake löytyy Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet. Tutkielman tarkastaminen ja hyväksyminen Syventävien opintojen tutkielman tarkastavat syventävien opintojen johtaja ja ohjaaja. Tutkielman arvostelee sen laitoksen johtoryhmä, jonka oppiaineeseen liittyvästä aiheesta tutkielma on tehty. Tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Tutkielman tarkastajat ehdottavat johtoryhmälle tutkielman hyväksymistä. Lomake löytyy Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet. Jos tarkastajat ehdottavat tutkielman hylkäämistä, tutkielman tekijälle on varattava tilaisuus antaa vastine ennen kuin johtoryhmä ratkaisee asian. Opiskelija voi pyytää ennen johtoryhmässä tapahtuvaa arvostelua, että opintosuorituksen arvostelu keskeytetään. Arvostelua varten tutkielmia jätetään laitoksen toimistoon kunkin laitoksen ilmoittama määrä (sisältää omat kappaleet ohjaajalle, johtajalle ja johtoryhmän jäsenille sekä kolme kappaletta Viikin tiedekirjastoa varten). Tarkan tiedon kappalemäärästä saat ao. laitoksen toimistosta. Lisäksi laitoksen toimistoon palautetaan tiivistelmän sähköinen versio. Omaan tutkimusaineistoon perustuvan hyväksytyn tutkielman tulee täyttää seuraavat kriteerit: Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä kirjallisuuteen, tieteellisten menetelmien hallintaa ja tulosten kriittistä pohdintaa. Kokeellisen tutkielman tulee perustua tieteelliseen ongelmanasetteluun. Ongelman tulee olla riittävän suppeaksi rajattu, jotta sitä on voitu tutkia käytössä olevin voimavaroin. Tutkielmassa tulee vastata asetettuihin kysymyksiin ja ongelmiin. Tutkielma on tehty johtajan tai ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta. Tutkimuksen suorittaminen raportoidaan riittävän seikkaperäisesti käyttäen apuna taulukoita ja kuvia. Tulokset perustuvat omiin havaintoihin. Tutkielman kielen tulee olla huoliteltua ja ulkoasun viimeistelty ja siisti. Työn tulee olla jäsennelty ja johdonmukainen. Kielen tulee olla selkeää, yksinkertaista ja ilmaisun tiivistä. Kirjallisuusviitteiden käytön pitää noudattaa tieteellisessä kirjallisuudessa hyväksyttyä käytäntöä. Hyväksytyn kirjallisuuskatsauksen tulee täyttää seuraavat kriteerit: Tutkielma on tehty johtajan tai ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta. Tutkielman tulee osoittaa laajaa perehtyneisyyttä kirjallisuuteen Kirjallisuudessa esiintyviä tuloksia on arvioitu ja vertailtu kriittisesti ja aiheesta on tehty loogisia johtopäätöksiä Tutkielman kielen tulee olla huoliteltua ja ulkoasun viimeistelty ja siisti. Työn tulee olla jäsennelty ja johdonmukainen. Kielen tulee olla selkeää, yksinkertaista ja ilmaisun tiivistä. Kirjallisuusviitteiden käytön pitää noudattaa tieteellisessä kirjallisuudessa hyväksyttyä käytäntöä 68

76 Tutkielman tiivistelmä Tekijän tulee laatia tutkielmastaan tiivistelmä, jonka tarkoituksena on antaa opinnäytteestä kiinnostuneille selkeä kuva sen sisällöstä. Tiivistelmä laaditaan Almasta löytyvälle lomakkeelle: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet ja se liitetään tutkielman nimiölehden jälkeiseksi sivuksi. Tiivistelmä on kirjoitettava täydellisinä virkkeinä, ei väliotsakeluettelona. Siinä on käytettävä vakiintuneita termejä. Viittauksia ja lainauksia tiivistelmään ei saa sisällyttää eikä myöskään tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkielmaan. Tiivistelmän on oltava itsenäinen kokonaisuus, joka mahtuu tiivistelmäsivulle. Lisäksi tiivistelmä suositellaan kirjoitettavaksi myös englanniksi. Viikin tiedekirjasto julkaisee tutkielman tiivistelmän kotisivullaan. Tätä varten tiivistelmä toimitetaan sähköisessä muodossa laitoksen toimistoon samalla kun tutkielma jätetään tarkastettavaksi. Kypsyysnäyte Tutkielman valmistuttua opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen. Kypsyysnäyte on syytä suorittaa mahdollisimman pian tutkielman valmistuttua, ennen sen jättämistä tarkastettavaksi. Kypsyysnäyte tehdään tutkielman aiheeseen liittyvästä kysymyksestä, jonka antaa syventävien opintojen johtaja tai ohjaaja. Kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyys syventävien opintojen kohteena olevaan ongelmakokonaisuuteen sekä suomen tai ruotsin kielen taito. Asiallisen sisällön lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että kirjoitus on johdonmukainen ja selkeä ja kieliasultaan moitteeton. Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa muodollisesti valtion virkoja varten vaadittavan täydellisen kielitaidon, kun hän kirjoittaa kypsyysnäytteen sillä kielellä, jolla hän on saanut koulusivistyksensä. Opiskelijan oikeudesta kirjoittaa kypsyysnäyte muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä päättää dekaani. Tiedekunnan kanslia järjestää kypsyysnäytettä varten tenttitilaisuuden. Asiasisällön tarkastaa ohjaaja tai johtaja ja kieliasun kielentarkastaja. Tutkielman julkaiseminen Viikin tiedekirjasto julkaisee tutkielmien tiivistelmät sähköisesti. Tutkielman voi julkaista myös kokonaisuudessaan verkossa Helsingin yliopiston E-thesis palvelussa. Ohjeet sähköiseen julkaisemiseen löytyvät palvelun verkkosivuilta osoitteesta: ethesis.helsinki.fi/. 6.4 Syventävien opintojen tutkielman tekijän muistilista Kaikki syventäviin opintoihin liittyvät lomakkeet löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet. Aihe ja tutkimussuunnitelma Ota yhteyttä sen oppiaineen professoriin, jonka alaan kuuluvasta aiheesta haluaisit tehdä tutkielman. Aiheista tiedotetaan myös Almassa: Tiedekunta > Perusopinnot > Ajankohtaista opiskelussa Tutkimussuunnitelma tehdään yhdessä valvovan professorin/dosentin tai ohjaajan kanssa ja se palautetaan sen laitoksen toimistoon, jonka oppiaineeseen kuuluvasta aiheesta teet tutkielman. Seminaarityöskentely ja kypsyysnäyte Jokainen opiskelija pitää esitelmän omasta tutkielmastaan, toimii opponenttina ja osallistuu vähintään kahdeksaan muuhun syventävien opintojen seminaariin, tutkimusmenetelmien opintopiiriin tai laitosten tutkimusseminaareihin. Esitelmän ajankohta sovitaan työn ohjaajan kanssa ja ilmoita siitä tiedekunnan kanslian opintoasioihin. 69

77 Seminaariesitelmän pitäjä huolehtii siitä, että seminaariesitelmälomake palautetaan täytettynä tiedekunnan kanslian opintoasioihin. Sovi kypsyysnäytteen suorittamisesta opintoasiainsihteeri Tuija Sahin kanssa. Tutkielman jättäminen tarkastettavaksi Valmis tutkielma jätetään tarkastettavaksi ao. laitoksen toimistoon ja samalla palautetaan tutkielman tiivistelmä sähköisessä muodossa sekä tutkielman arvostelu- ja hyväksymispyyntölomake Laitosten toimistojen yhteystiedot: Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos, Agnes Sjöbergin katu 2, EE-talo, osastosihteeri Johanna Seppälä, puh. (09) Kliinisen eläinlääketieteen laitos, Hämeentie 57, osastosihteeri Soile Pulkkinen, puh. (09) Peruseläinlääketieteen laitos, Agnes Sjöbergin katu 2, EE-talo, toimistosihteeri Ritva Katsuno, puh. (09) Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminen Suoritettuaan tutkintoon vaadittavat koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaiset opinnot (ml syventävien opintojen tutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte) opiskelija voi pyytää tutkintotodistuksen. Opiskelijan tulee tarkastaa, että opintosuoritusrekisteristä löytyy merkinnät kaikista tutkintoon kuuluvista opintosuorituksista. Ennen tutkintotodistuksen pyytämistä on syytä myös varmistua, että syventäviin opintoihin kuuluva seminaarityöskentely ja kypsyysnäyte on suoritettu ja syventävien opintojen tutkielma on hyväksytty asianomaisen laitoksen johtoryhmässä. Tutkintotodistuksen antaa tiedekunnan dekaani. Todistusten jakotilaisuuksia (publiikki) järjestetään noin kerran kuukaudessa. Syyslukukauden 2005 tilaisuudet ovat klo 9, klo 9, klo 9, klo 9 ja klo 10. Joulu- ja toukokuussa publiikki järjestetään yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa, Fabianinkatu 33, 4. krs. Tilaisuus on juhlallinen ja sinne ovat tervetulleita kaikki ko. lukukauden aikana valmistuneet ja heidän sukulaisensa ja ystävänsä. Tutkintotodistusta tulee pyytää viimeistään kahdeksan päivää ennen todistusten jakopäivää. Todistuspyyntölomake löytyy Almasta: Tiedekunta > Peruopinnot > Lomakkeet. Todistuspyyntölomake palautetaan tiedekunnan kanslian opintoasioihin (opintoasiainsihteeri Tuija Sahi). Eläinlääkärin ammatin harjoittaminen edellyttää, että tutkinnon suorittanut laillistaa tutkintonsa. Ennen laillistamista eläinlääkärinammattia ei saa harjoittaa, vaikka henkilö olisi suorittanut eläinlääketieteellisen tutkinnon. Laillistamista varten tarvittavat lomakkeet saa tutkintotodistuksen yhteydessä. Laillistamisen suorittaa hakemuksesta maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto, joka antaa siitä todistuksen. Laillistamisen perusteella eläinlääkärit merkitään osaston pitämään Suomen eläinlääkärirekisteriin, jonka avulla osasto valvoo eläinlääkärinammatin harjoittajia. Lisätietoja laillistamisesta antaa osastosihteeri Riitta Salminen, riitta.salminen@mmm.fi, puh. (09)

78 Valmistujan muistilista Tarkista, että tutkielma on hyväksytty ao. laitoksen johtoryhmässä ja opintosuoritusrekisteristä löytyvät merkinnät kaikista tutkintoon kuuluvista opintosuorituksista (ml syventävät opinnot, seminaarityöskentely ja kypsyysnäyte) ja palauta todistuspyyntölomake kanslian opintoasioihin Tuija Sahille. Laillistamiseen liittyvät lomakkeet saat tutkintotodistuksen yhteydessä. Laillistamisen suorittaa Maa- ja metsätalousministeriö. Sovi aika osastosihteeri Riitta Salmisen kanssa, puh Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia Eläinlääkärinammatin harjoittamista koskevan lain (29/2000) 7 :n mukaan eläinlääketieteen opiskelija, joka on suorittanut eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta maa- ja metsätalousministeriön säätämät opintojaksot, saa ennen eläinlääkäriksi laillistamista harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia laillistetun eläinlääkärin sijaisena. Sijaiskelpoisuuden saavuttanut opiskelija saa toimia eläinlääkärin sijaisena enintään kolmen vuoden ajan. Opetusohjelman mukaisesti opiskeltuna sijaiskelpoisuus saavutetaan yleensä viidennen lukuvuoden kevätlukukaudella. Maa- ja metsätalousministeriö lähettää opiskelijalle tunnusnumeron, jotta myös työnantaja voi varmistua, että asianomainen on oikeutettu toimimaan eläinlääkärin sijaisena Praktiikkavaatimukset Jotta opiskelija voi toimia eläinlääkärin sijaisena, tulee olla suoritettuna seuraavat opintojaksot: Yleisopinnot: Opiskeluun valmentava opetus ATK (lukuvuodesta lähtien sisältyy Opiskeluun valmentavaan opetukseen) Englannin (tai saksan) kielisen tekstin ymmärtäminen ja suullinen taito Toinen kotimainen kieli (suomi/ruotsi) Tilastotieteen ja tieteellisen tutkimuksen perusteet/pell Eläinlääkintähuolto I ja Kunnallishallinto I (=ns. praktiikkakurssi)/eyhl Aineopinnot: Peruseläinlääketieteen laitos: Eläinlääketieteellinen anatomia Eläinlääketieteellinen biokemia Eläinlääketieteellinen fysiologia Eläinlääketieteellinen patologia Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia Kvantitatiivinen epidemiologia (ent. Yleinen epidemiologia) Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia Eläinlääketieteellinen parasitologia Eläimiä, tutkijoita ja tuloksia (ent. Koe-eläinkurssi) Kliinisen eläinlääketieteen laitos: Eläinlääketieteellinen kliininen kemia Kotieläinhygienia 71

79 Farmakologian ja toksikologian perusjakso Farmakologian kliininen jakso Reseptioppi Keinosiemennys (poistunut lv ) Anestesiologia ja tehohoito (ent. Anestesiologia) Hematologiset sairaudet (ent. Hematologia) Iho- ja korvasairaudet Neurologia (ent. Keskushermostotaudit) Neonataalisairaudet (poistunut lv ) Rintaontelon, sydämen, verenkierron ja hengityselinten sairaudet Siipikarjan, riista- ja turkiseläinten, kalojen ja mehiläisten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Virtsatiesairaudet Oftalmologia Ruoansulatuskanavan sairaudet Johdatus klinikkatyöskentelyyn I *Klinikkaopetus (35 ov) Endokrinologiset sairaudet (ent. Endokrinologia) Johdatus klinikkatyöskentelyyn II Yleiskirurgia Aineenvaihduntasairaudet Eksoottisten eläinten sairaudet Yleinen radiologia (ent. Säteilyfysiikka ja yleinen radiologia) Gynekologia Andrologia ja keinollinen lisääntyminen (ent. Andrologia) Obstetriikka Harjoittelu Maatilaharjoittelu (ent. Maatila- ja talliharjoittelu)/klel 3/4 Klinikkaharjoittelusta (=amanuenssuuri)/klel *Klinikkaopetuksessa on pakollinen läsnäolo toukokuun kaksi viimeistä viikkoa Lisäksi opiskelijalla tulee olla suoritettuna vähintään viiden päivän yhtäjaksoinen tutustuminen kunnaneläinlääkärin työoloihin- ja ympäristöön praktiikkaa harjoittavan kunnaneläinlääkärin luona. Opiskelija, joka on suorittanut näiden vaatimusten lisäksi opintojaksot: Lihantarkastustekniikka, Lihantarkastus ja Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu voi toimia myös tarkastuseläinlääkärin sijaisena. Jos väliaikaista praktiikkalupaa varten vaadittavat opintosuoritukset tulevat suoritetuksi kevään 2006 aikana, ilmoita asiasta mielellään helmikuun loppuun mennessä tiedekunnan kanslian opintoasioihin opintoasiainsihteeri Tuija Sahille. Tarkista samalla, että yhteystietosi ovat ajan tasalla ja ilmoita, mistä päivämäärästä alkaen tarvitset sijaisoikeuden. Kansliasta saat myös lomakkeen kunnaneläinlääkärin työhön tutustumista varten, joka palautetaan täytettynä kansliaan harjoittelun suorittamisen jälkeen. Jos suoritat harjoittelun myöhemmin, voit toimittaa ao. todistuksen myös suoraan Maa- ja metsätalousministeriöön. Lisätietoja antavat opintoasiainsihteeri Tuija Sahi, tuija.sahi@helsinki.fi, puh. (09) ja opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhänen, sanna.ryhanen@helsinki.fi, puh. (09)

80 6.6.2 Tarkastuseläinlääkärin sijaisena toimiminen Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen nro 12/EEO/95 mukaisesti eläinlääketieteen opiskelija voidaan hyväksyä tarkastuseläinlääkärin määräaikaiseksi sijaiseksi, jos hän on suorittanut hyväksytysti seuraavat opintojaksot: Aineopinnot: Eläinlääketieteellinen anatomia Eläinlääketieteellinen biokemia Eläinlääketieteellinen fysiologia Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia Kvantitatiivinen epidemiologia (ent. Yleinen epidemiologia) Eläinlääketieteellinen parasitologia Eläinlääketieteellinen patologia Eläinlääketieteellinen genetiikka (ent. Kotieläingenetiikka) Kotieläinhygienian perusteet, etologia ja eläinsuojelu Eläinten kliininen ravitsemustiede (ent. Ruokintaoppi ja rehuhygienia) Farmakologian ja toksikologian perusjakso Lihantarkastus Lihantarkastustekniikka Harjoittelu Maatilaharjoittelu (ent. Maatila- ja talliharjoittelu) Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu Todistuksen vaadittujen opintojen suorittamisesta saa tiedekunnan kanslian opintoasioista opintoasiainsihteeri Tuija Sahilta, puh. (09) Todistus tulee toimittaa Maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastolle. Maa- ja metsätalousministeriöstä lisätietoja antaa osastosihteeri Riitta Salminen, puh. (09) Opintojen hyväksilukeminen Pääsääntöisesti hyväksilukemisen edellytyksenä on, etteivät muualla suoritetut opinnot sisälly toiseen samantasoiseen tai ylempään tutkintoon. Poikkeuksena ovat tutkintoon kuuluvat pakolliset kieliopinnot Korvaaminen Korvaavuudella tarkoitetaan eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan kuuluvien pakollisten opintojen korvaamista kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritetuilla opinnoilla. Korvaavuutta haetaan kirjallisesti kunkin opintojakson osalta ko. oppiaineen professorilta (oppiaineen esimies) tai hänen valtuuttamaltaan henkilöltä. Hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistettu jäljennös suoritetuista opinnoista (esim. opintosuoritusrekisteriote tai muu todistus) sekä tarvittaessa yksityiskohtaisempia tietoja suoritettujen opintojen sisällöstä (opinto-oppaan opintojaksokuvaus tms.). Hakemuksia saa tiedekunnan tai laitosten kanslioista. Ulkomaisten opintojen hyväksilukeminen on syytä varmistaa etukäteen laatimalla opintosuunnitelma ja hyväksyttämällä se ko. oppiaineen esimiehellä. Tutkintoon kuuluvien pakollisten 73

81 kieliopintojen korvaamisesta muualla suoritetuilla opinnoilla tulee ottaa yhteyttä tiedekunnan kanslian opintoasioihin. Jos opiskelija haluaa korvata tutkintoon kuuluvat vaihtoehtoiset aineopinnot (11 ov) kokonaan muualla suoritetuilla opinnoille, korvaavuutta tulee anoa kirjallisesti. Opintojen tulee olla sellaisia, että niiden voidaan katsoa olevan lähellä tiedekunnan jotain oppiainetta. Hakemukseen tulee liittää asianmukainen todistus opintosuorituksista tai opintosuunnitelma. Korvaavuudesta päättää koulutussuunnittelutoimikunnan puheenjohtaja Sisällyttäminen Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa vapaavalintaisina opintoina. Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman opiskelija voi halutessaan sisällyttää tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin enintään 4 opintoviikkoa muualla suoritettuja yliopistotasoisia opintoja edellyttäen, että ne eivät sisälly toiseen samantasoiseen tutkintoon. Opiskelijan tulee viimeistään valmistumisvaiheessa toimittaa tiedekunnan kansliaan asianmukaiset todistukset näistä opintosuorituksista. Lomakkeita opintojen hyväksilukemisen hakemiseksi saa laitosten toimistoista ja tiedekunnan kansliasta sekä osoitteesta Lisätietoja hyväksilukemisesta saa tiedekunnan kansliasta opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhäseltä, sanna.ryhanen@helsinki.fi, puh. (09) ja opintoasiainsihteeri Tuija Sahilta, tuija.sahi@helsinki.fi, puh. (09) Opintojen suoritusjärjestys Toinen lukuvuosi Histopatologian opintojaksolle osallistuminen edellyttää, että histologian preparaattitentti on suoritettu. Kolmas lukuvuosi Koeobduktion suorittaminen edellyttää, että yleisen patologian, elinpatologian, histopatologian, obduktiotekniikan ja vertailevan elinpatologian kuulustelut on suoritettu hyväksytysti. Eläinlääketieteellisen kirurgian, sisätautiopin ja kotieläinten lisääntymistieteen kuulusteluihin osallistuminen edellyttää, että helmikuun loppuun mennessä on suoritettuna loppukuulusteluineen seuraavat opintojaksot: terve kotieläin -kokonaisuus, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia, kotieläinhygienian perusteet, etologia ja eläinsuojelu, eläinten kliininen ravitsemustiede (aik. ruokintaoppi ja rehuhygienia) ja maatilaharjoittelu. Neljäs lukuvuosi Biostatistiikan harjoitusten suorittaminen on edellytyksenä epidemiologian harjoituksiin osallistumiselle. Infektioepidemiologian loppukuulusteluun voi osallistua, kun mikrobiologian opintojakso loppukuulusteluineen on suoritettu. Terveydenhuolto kotieläintuotannossa opintojaksoon voi osallistua, kun muut kotieläinhygienian opintojaksot on suoritettu. Lihantarkastus opintojaksoon voi osallistua, kun lihantarkastustekniikka, mikrobiologia ja immunologia, parasitologia ja patologia (välikuulustelut) on suoritettu. Ennen tarkastuseläinlääkäriharjoittelun aloittamista on suoritettava 74

82 lihantarkastustekniikka, lihantarkastus opintojaksosta lihantarkastuslainsäädännön kuulustelu, laboratoriotyöt ja ekskursio. Viides lukuvuosi Kliinisten aineiden opintojaksojen kuulustelut tulee suorittaa viimeistään viidennen lukuvuoden syyslukukauden aikana. Klinikkatyöskentelyn jatkaminen kevätlukukaudella edellyttää, että kliinisten aineiden opintojaksot, reseptioppi ja farmakologian ja toksikologian perusjakso on suoritettu. Klinikkaharjoittelun (=amanuenssuuri) suorittamiseen ei tenttisuorituksilla ole merkitystä. Kuudes lukuvuosi Elintarvike- ja ympäristöhygienian opintojen jatkamisen edellytyksenä on, että eläinlääketieteellisen patologian loppukuulustelu ja elintarvike- ja ympäristöhygienian toisen ja neljännen lukuvuoden aikana järjestetyt opintojaksot on suoritettu. 75

83 7 TUTKINNONUUDISTUS Yliopistot siirtyvät Bolognan prosessin etenemisen myötä kaksiportaiseen perustutkintojärjestelmään alkaen. Samalla siirrytään opintoviikoista opintopistemitoitukseen ja opintosuoritusten arvostelussa arvosteluasteikkoon 0-5. Yliopistossa ennen aloittaneet opiskelijat siirtyvät uuden tutkintojärjestelmän opintoihin mahdollisimman joustavasti. Esimerkiksi vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti suoritetut opinnot sisällytetään täysimääräisinä uuteen tutkintoon. Siirtymävaiheessa opiskelija voi valita, suorittaako hän tutkintonsa loppuun vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti opintoviikkomitoituksella vai siirtyykö hän suorittamaan tutkinnon uuden tutkintojärjestelmän mukaisesti opintopistemitoituksella. Siirryttyään uuteen tutkintojärjestelmään opiskelija ei voi enää palata suorittamaan opintojaan vanhan tutkintojärjestelmän mukaisesti. Eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan ennen tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet opiskelijat voivat valintansa mukaan toteuttaa opintonsa joko vanhan tai uudistuneen tutkintorakenteen pohjalta. Ennen opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat siirtyä uuden asetuksen mukaisiin opintoihin milloin tahansa jälkeen, kuitenkin viimeistään Tämän jälkeen ei vanhan tutkintorakenteen mukainen opiskelu ja valmistuminen ole enää mahdollista. Tutkinnonuudistuksen myötä otetaan käyttöön alempi kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä ja jonka voi suorittaa kolmessa vuodessa. Eläinlääketieteen koulutusohjelmalle on luonteenomaista opintojen kurssimuotoinen eteneminen ja jos opiskelija on edennyt opinnoissaan tämän kandivaiheen ohitse, hänen voi olla tarkoituksenmukaisinta suorittaa opintonsa loppuun opintoviikkomitoituksella ja ilman kandidaatin tutkintoa. Uuteen tutkintorakenteeseen siirtyminen on suositeltavaa sellaiselle opiskelijalle, joka ei todennäköisesti ehdi valmistua siirtymäajan kuluessa ( mennessä). Tällöin siirtymistä uuteen tutkintorakenteeseen kannattaa harkita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos opiskelija haluaa siirtyä opiskelemaan uuden asetuksen mukaisesti, hänen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti tiedekunnan kanslian opintoasioihin. Ilmoitus on sitova, eikä sitä voi myöhemmin perua. Tämän jälkeen hänen on suoritettava opintonsa uuden asetuksen mukaisesti (sisältäen kandidaatin tutkielman ja muut uuden opetussuunnitelman mukaiset opinnot). Uuteen tutkintorakenteeseen siirtyvän opiskelijan vanhat, ennen suoritetut, opintoviikot muunnetaan opintopisteiksi yliopiston päättämällä laskennallisella kertoimella 2. Tämän jälkeen suoritettavat opinnot on mitoitettu kuormittavuuslaskelmien mukaisesti opintopisteinä ja opintoviikkoina. Opettajan, eikä myöskään suorituksen rekisteröijän tarvitse tietää, kumman asetuksen mukaan opiskelija opiskelee. Opintosuoritusotteessa suoritus näkyy sekä opintopisteinä että opintoviikkoina. Uudistuksen vaikutus eri vuosikurssien ohjelmaan III (C59), IV (C58) ja V (C57) kurssit Nykyinen 3., 4. ja 5. kurssi menevät täysin vanhan ohjelman mukaisesti eikä tutkinnonuudistus koske näiden kurssien opiskelijoita edellyttäen, että opinnot saatetaan loppuun mennessä. II (C60) -kurssi Nykyisen 2. kurssin (C60) opiskelijat etenevät lukuvuonna vanhan ohjelman mukaisesti paitsi, että ympäristö- ja elintarviketoksikologia opintojakso siirtyy 4. vuosikurssin kevätlukukau- 76

84 delta 6. vuosikurssin kevätlukukaudelle. Ollessaan 4. vuosikurssilla lukuvuonna C60 suorittaa syyslukukaudella epidemiologian, tilastotieteen ja lihantarkastuksen yhdessä 3. vuosikurssin kanssa, mutta tekee yksin yleiskirurgian jakson. Ylimenokauden opintojen sujuvan etenemisen varmistamiseksi opinnot aloitetaan tarvittaessa syylukukaudella viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Kevätlukukaudella suoritetaan aiemman koulutusohjelman mukaan parittomina vuosina ja joka vuonna järjestettävät kliiniset opintojaksot (Eksoottisten eläinten sairaudet, Endokrinologiset sairaudet, Iho- ja korvasairaudet, Rintaontelon, sydämen, verenkierron ja hengityselinten sairaudet, Ruoansulatuskanavan sairaudet, Virtsatiesairaudet, Oftalmologia, Andrologia ja keinollinen lisääntyminen, Obstetriikka, Terveydenhuolto kotieläintuotannossa, Johdatus klinikkatyöskentelyyn II, Reseptioppi). Klinikkavuosi on lukuvuonna ja 6. lukuvuosi menee vanhan ohjelman mukaan lukuun ottamatta ympäristö- ja elintarviketoksikologia opintojakson siirtymistä sen kevätlukukaudelle. I (C61) -kurssi Nykyinen 1. kurssi (C61) menee lukuvuonna vanhan ohjelman mukaisesti, mutta mukana on äidinkielen viestintäopintoja 1 opintopiste tai vaihtoehtoisesti 0,5 opintoviikkoa. Lisäksi tulee selvittää, voisiko tieteellisen tutkimuksen perusteet toteuttaa vaihtoehtoisena opintojaksona. Lukuvuonna syyslukukaudella epidemiologia, tilastotiede ja lihantarkastus toteutetaan yhdessä 4. vuosikurssin kanssa. Samaan aikaan kun 4. vuosikurssilla on yleiskirurgian luentoja, on tällä kurssilla eläinlääkäri virkamiehenä opintojakso. Kevätlukukaudella on farmakologian ja toksikologian perusjakso, tarkastuseläinlääkäriharjoittelu (teurastamoharjoittelu) ja kliiniseen työhön johdattava blokki. Patologian opetus jatkuu kautta vuoden. Lukuvuodelle sijoittuvat kliinisten aineiden blokit (sisätautioppi, anestesiologia ja tehohoito, kirurgia, lisääntymistiede, tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoito). Lukuvuosi on klinikkavuosi. Lukuvuonna on tähänastisten opintojen lisäksi ympäristö- ja elintarviketoksikologian opintojakso. Syksyllä 2005 aloittava 1. vuosikurssi (C62) etenee täysin uuden ohjelman mukaisesti. Lisätietoja Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkinnonuudistussivut löytyvät Almasta > Tiedekunta > Perusopinnot > Tutkinnonuudistus. Tiedekunnan kanslian opintoasioissa lisätietoja antavat opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhänen (09) ja opintoasiainsihteeri Tuija Sahi (09) Helsingin yliopiston tutkinnonuudistuksesta ja sen etenemisestä lisätieotja saa verkosta osoitteesta sekä Alma > opiskelijat > opiskelu ja opetus > tutkinnonuudistus. 77

85 8 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELU Harjoittelu on yksi parhaista tavoista saada alansa työkokemusta jo opintojen aikana, siksi yliopisto tukee rahallisesti vuosittain yli 800 yliopisto-opiskelijan harjoittelua. Yliopiston harjoittelujärjestelmä yliopiston tukea voidaan myöntää 1-3 kk:n ajaksi, mutta harjoitella voi pidempäänkin ilman yliopiston tukea harjoitella voi ympäri vuoden, myös lukukausien aikana harjoittelijan minimipalkka on 875 (vuoden 2005 tieto) tukea myönnetään vain perustutkintoa suorittaville pääaineopiskelijoille, käytännössä etusijan ovat saaneet loppuvaiheen opiskelijat tuen myöntää opiskelijan oma ainelaitos/tiedekunta Ainelaitokset hankkivat/valitsevat ja välittävät harjoittelupaikat, joille myöntävät tukea, ja solmivat harjoittelupaikan tarjoajien kanssa harjoittelusopimukset. Opiskelija voi myös itse ehdottaa harjoittelupaikkaa, johon haluaisi yliopiston tukea. Yliopiston tukea ei ole sidottu mihinkään tiettyyn työnantajasektoriin: harjoittelupaikka voi sijaita valtiolla, kunnalla, järjestössä tai yksityisessä yrityksessä, myös ulkomaisen työnantajan palveluksessa ulkomailla. Harjoittelupaikat ovat yleensä haussa vuodenvaihteen jälkeen. Käytännöt vaihtelevat ainelaitoksittain, joten oman ainelaitoksensa käytäntö kannattaa selvittää jo suunniteltua harjoitteluajankohtaa edeltävänä syksynä. Koska harjoittelupaikkoja on rajoitetusti, yliopisto suosittelee käytäntöä, jossa työnantaja maksaa osan harjoittelijan palkasta, vähintään puolet. Kaikki eivät saa yliopiston tukea tai eivät muuten harjoittele yliopiston harjoittelujärjestelmän tuen turvin. Opiskelijat hankkivat itselleen ns. täysrahoitteisia paikkoja. Tällöin työnantaja maksaa kaikki harjoittelusta aiheutuvat kulut. Harjoittelua koskevaa yleisneuvontaa antaa suunnittelija Merja Enkovaara-Pälvi, ura- ja rekrytointipalvelut, PL 3 (Fabianinkatu 33, 2. krs) Helsingin yliopisto, p , sähköp. merja.enkovaara-palvi@helsinki.fi. Lisätietoja harjoittelusta löydät Almasta > Opiskelijat > Opiskelu ja opetus > Opinnot ja työelämä > harjoittelu. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa yliopisto-opiskelijoiden harjoittelun yhdyshenkilö on opintoasiainsihteeri Tuija Sahi. Harjoittelu on vapaaehtoista eläinlääketieteen opiskelijoille. Haettavana olevista harjoittelupaikoista ilmoitetaan tammikuussa 2005 ALMAssa: Tiedekunta > Perusopinnot > Ajankohtaista opiskelussa. Opiskelija voi hyväksilukea harjoittelusta 2 op eläinlääketieteen kandidaatin tai lisensiaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin opintoihin (ks. myös tämän oppaan kohta Vaihtoehtoiset aineopinnot). 78

86 9 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Helsingin yliopiston opiskelijana sinulla on mahdollisuus monipuolistaa tutkintoasi myös muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettavilla opinnoilla. Yleensä oikeus erillisiin opintoihin myönnetään, mikäli ne voidaan sisällyttää tutkintoon. Muista kuitenkin, että erillisopinto-oikeuden nojalla et kuitenkaan voi saada tutkinnonsuoritusoikeutta toiseen korkeakouluun. Ennen erillisopinto-oikeuden hakemista sinun kannattaa keskustella opintosuunnitelmista tiedekuntasi opintoasiainpäällikön tai oman opettajan kanssa. Opinto-oikeutta haetaan lomakkeella, jonka saat tiedekunnan kanslian opintoasiaioista tai yliopiston opiskelijaneuvonnasta. Hakuajat vaihtelevat korkeakouluittain ja ne on syytä tarkistaa hyvissä ajoin. 9.1 Opintoyhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa Kaikki Suomen yliopistot ovat mukana joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksessa, joka antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa opintoja muista suomalaisista yliopistoista. JOO-opiskelu on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijan tulee olla läsnäolevana kotiyliopistossaan, jotta hän voi hakea joustavaa opinto-oikeutta ja suorittaa opintoja toisessa yliopistossa. Joustavalla opinto-oikeudella pyritään tarkoituksenmukaisesti laajentamaan oman yliopiston (kotiyliopiston) opintotarjontaa, lisäämään valinnanmahdollisuuksia ja tukemaan opintojen etenemistä. Opiskelijalle joustava opinto-oikeus tarjoaa mahdollisuuden liittää tutkintoon sopivia opintoja muiden yliopistojen tarjonnasta sekä hyödyntää opinnoissaan muiden yliopistojen asiantuntijoita ja erikoisaloja. Lisätietoa verkko-osoitteesta Kansainvälinen opiskelijavaihto Opiskelijavaihdolla tarkoitetaan ulkomailla opiskelua, joka voidaan hyväksilukea Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Opiskelijavaihtoon voi periaatteessa lähteä mihin tahansa ulkomaiseen yliopistoon jos hankkii opiskelupaikan ja rahoituksen itse sekä sopii opintojen hyväksilukemisesta suomalaiseen tutkintoon. Helpointa opiskelijavaihtoon lähteminen on valmiiden vaihto-ohjelmien kautta. Niihin yleensä sisältyy vapautus lukukausimaksuista ja erisuuruisia stipendejä. Stipendin lisäksi vaihtoon lähtevä opiskelija saa normaalia opintotukea (opintorahaa, asumislisää ja opintolainaa). Yliopiston kansainvälisten asioiden yksikkö, neuvontapalvelut ja rekrytointipalvelut järjestää tiedotustilaisuuden opiskelusta, harjoittelusta ja työskentelystä ulkomailla syksyllä ja keväällä. Helsingin yliopiston kansainväliset asiat ja ruotsinkieliset asiat on julkaissut vaihto-ohjelmista oppaan, joka on nähtävissä mm. neuvontatoimiston tietopalvelussa ja tiedekunnan kanslian opintoasioissa. Voit käydä katsomassa tietoja opiskelijavaihdosta myös kansainvälisten asioiden yksikön kotisivulta osoitteesta SOKRATES/ERASMUS Sokrates/Erasmus on Euroopan unionin opiskelijavaihto-ohjelma, joka koskee kaikkien alojen perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoita. Vaihdon keskeisenä periaatteena on ulkomailla suoritettujen opintojen täysimääräinen hyväksilukeminen kotiyliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Sokrates/Erasmus -vaihdon puitteissa vastaanottava korkeakoulu ei peri opiskelijoilta lukukausimaksuja. Vaihto-opiskelu voi kestää 3-12 kuukautta. Stipendin ja Sokrates-statuksen voi saada vain kerran. Sokrates/Erasmus -vaihto-opiskelupaikat julistetaan haettavaksi kevätlukukauden alussa. Eläinlääketieteellinen tiedekunta on solminut opiskelijavaihtoa koskevia sopimuksia 16 Euroopan maan ja yhteensä 24 eurooppalaisen korkeakoulun tai tiedekunnan kanssa. Suurin osa sopimuksista käsittää 79

87 kolmen kuukauden pituiset opinnot partnerioppilaitoksessa. Tarkempia tietoja eläinlääketieteellisen tiedekunnan Sokrates-sopimuksista ja hakumeneteelystä saa suunnittelija Riitta Kaitajärveltä, puh. (09) , tai tiedekunnan sivuilta Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Kansainvälinen opiskelijavaihto. NORDPLUS Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston stipendijärjestelmä opetusalan pohjoismaisen yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämiseksi pohjoismaisten yliopistojen ja korkeakoulujen kesken. Stipendejä myönnetään sekä opiskelijoille että opettajille. Nordplus-verkosto, jossa eläinlääketieteellinen tiedekunta on mukana, toimii NOVA-yliopiston piirissä. NOVAan kuuluvat pohjoismaiset maatalous- ja metsätieteelliset sekä eläinlääketieteelliset yliopistot ja tiedekunnat. Tiedekunnan opiskelijat voivat hakea Nordplus-stipendiä NOVAn jäsenyliopistoihin sekä myös NOVAn ulkopuolisiin pohjoismaisiin yliopistoihin. Tietoa opiskelusta pohjoismaisissa yliopistoissa saa mm. yliopiston neuvontatoimiston tietopalvelusta ja asianomaisista yliopistoista. Opiskelijastipendit Opiskelijastipendejä voi hakea 1 kuukaudesta - 12 kuukauteen. Stipendin suuruus on 180 euroa kuukaudessa. Stipendin lisäksi opiskelija saa matka-avustuksen, joka vaihtelee määränpään mukaan. Vuonna 2005 myös alle 4 viikon pituisiin intensiivikursseihin voi saada avustusta yhteensä 300. Edellytyksenä stipendin saamiselle on, että vaihdossa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea tutkintoon tiedekunnassa. Lisäksi vaihtoon hakevan tulee olla vähintään toisen vuoden opiskelija. Vaihdossa suoritettavista opinnoista ja niiden hyväksilukemisesta kannattaa keskustella pääaineen professorin tai opintoneuvojan kanssa. Hakuajat ja -lomakkeet löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Kansainvälinen opiskelijavaihto NOVA -yliopisto NOVA -yliopisto on pohjoismaisten metsä-, eläinlääke- ja maataloustieteiden alojen korkeakouluverkosto, jonka tehtävänä on pohjoismaisen opetus- ja tutkimusyhteistyön kehittäminen tuottamalla uusia toimintatapoja ja luomalla verkosto opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden vapaalle liikkuvuudelle. NOVA -yliopiston sisällä toimii NOVA-Vet -verkosto, joka pyrkii edistämään eläinlääketieteen pohjoismaista koulutusyhteistyötä, mm. suunnittelemalla ja tuottamalla kurssimuotoista koulutusta, johon kaikki pohjoismaiset eläinlääketieteen opiskelijat voivat osallistua. Lisätietoja vuoden 2005 kursseista, koulutustarjonnasta ja NOVAsta yleisesti saat NOVAn wwwsivuilta osoitteesta: Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Kansainvälinen opiskelijavaihto ja suunnittelija Riitta Kaitajärveltä, puh. (09) , riitta.kaitajarvi@helsinki.fi. Yliopiston kahdenvälisiin sopimuksiin perustuva vaihto Helsingin yliopisto on solminut useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia, joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä opetuksen ja tutkimuksen alueella. Kaikkiin kahdenvälisiin opiskelijavaihtoihin kuuluu stipendi/apuraha, jonka suuruus riippuu vaihtoohjelmasta, kohdemaasta ja vaihdon kestosta. Kahdenvälisiin sopimuksiin perustuviin vaihtopaikkoihin haetaan Kv-opiskelijapalveluiden kautta. Hakuajat vaihtelevat kohteittain ja ohjelmittain. Hakuajat koskevat sekä syys- että kevätlukukausiksi opiskelemaan hakeutuvia. Tiedekunnan kahdenväliset sopimukset Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kahdenvälisistä sopimuksista saat lisätietoja tiedekunnan kansliasta suunnittelija Riitta Kaitajärveltä, puh. (09) , riitta.kaitajarvi@helsinki.fi. 80

88 Liikkuvuusapuraha (free mover apuraha): Itsenäisesti opiskelupaikan (opiskelun kesto 3-12 kk, opinnot luetaan täysimääräisesti hyväksi tutkintoon) hankkinut perustutkinto-opiskelija voi hakea apurahaa kansainvälisistä opiskelijapalveluista. Lisätietoja kansainvälisistä palveluista: koordinaattori Tuula Hellstedt, puh. (09) Lisätietoja Intranetistä: > Opiskelijat > Opiskelu ja opetus > Opiskelu ulkomailla > Opiskelijavaihto-ohjelmat. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kansainvälisestä opiskelijavaihdosta lisätietoja antaa suunnittelija Riitta Kaitajärvi, puh. (09) , Agnes Sjöbergin katu 2, EE-talon 2. kerros, huone B228. Karapellontie 6, Espoo, puh. (09)

89 10 VETERINÄRMEDICINSKA UTBILDNINGSPROGRAMMET 10.1 Veterinärmedicine kandidat Grundstudier Omfattning Tidpunkt Undervisning, som förbereder för studierna 2 sp 1. lå Veterinärmedicine kandidat portfolio 2 sp 1., 2. och 3. lå IKT-körkort Integredare IKT-studier 3 sp 2 sp 1. lå 3. lå Kommunikationsstudier av modersmålet 3 sp 1., 2. och 3. lå Engelska (eller tyska) 3 sp 1. och 2. lå Andra inhemska språket (finska/svenska) 4 sp 2. lå Veterinäretik och djurskydd 3 sp 2. och 3. lå Tjänstemanna veterinär 2 sp 3. lå Studerandens utveckling som medlem i 2 sp 2. och 3. lå vetenskaplig samfund Ämnestudier Omfattning Tidpunkt Det friska husdjuret: Veterinärmedicinsk anatomi Veterinärmedicinsk biokemi Veterinärmedicinsk fysiologi 50 sp 1. lå Husdjurshygien: Veterinärmedicinsk genetik Husdjurshygienens grunder, etologi och djurskydd Klinisk näringslära för djur 3 sp 5 sp 5.5 sp 2. lå Veterinärmedicinsk mikrobiologi och immunologi 11.5 sp 2. lå Veterinärmedicinsk parasitologi 5 sp 2. lå Livsmedelshygien: Köttbesiktningsteknik Köttbesiktning 1.5 sp 6 sp 2. lå 3. lå Veterinärmedicinsk patologi 17 sp 2. och 3. lå Veterinärmedicinsk epidemiologi Veterinärmedicinsk infektionsepidemiologi Kvantitav epidemiologi Biostatistik 10 sp 3. lå Veterinärmedicinsk farmakologi och toxikologi 6 sp 3. lå Inledning till kliniskt arbete 8.5 sp 3. lå Alternativa ämnesstudier 1-7 sp 1., 2. och 3. lå Fritt valbara studier 0-6 sp 1., 2. och 3. lå Praktik Lantgårdspraktik 6 sp 2. lå Besiktningsveterinärpraktik 6 sp 3. lå Kandidat studien 6 sp 2. och 3. lå Totalt 180 sp 82

90 10.2 Veterinärmedicine licentiat Grundstudier omfattning tidpunkt Veterinärmedicine licentiate portfolio 1 sp (4., 5. och ) 6. lå Veterinären som företagare och foreståndare 3 sp 6. lå Veterinärhälsovård och kommunalförvaltning 5 sp 5. och 6. lå Ämnes- och fördjupade studier omfattning tidpunkt Veterinärmedicinsk inre medicin 13.5 sp 4. lå (Smådjur, häst) Veterinärmedicinsk anestesiologi och intensivvård 3 sp 4. lå Veterinärmedicinsk kirurgi 9 sp 4. lå (Smådjur, häst) Husdjurens fortplantingslära 12 sp 4. lå Hälsovård inom husdjursproduktionen 11.5 sp 4. lå Klinikundervisning 52 sp 5. lå Livsmedelshygien Livsmedelshygien och livsmedelskontroll 18.5 sp 6. lå Miljöhygien och toxikologi: Miljö- och livsmedelstoxikologi Miljöhygien 3 sp 6.5 sp 6. lå 6. lå Alternativa ämnesstudier 6 eller 11 sp 4. och 6. lå Fördjupade studier seminararbete mognadsprov 20 eller 25 op 4., 5. och 6. lå Praktik omfattning tidpunkt Klinikpraktik 8 sp 4. och 5. lå Miljöhälsovårdspraktik 3 sp 6. lå Totalt 180 sp 10.3 Studieperioder Grundstudier UNDERVISNING SOM FÖRBEREDER FÖR STUDIERNA Omfattning: 2 sp (1,5 sv) Syfte och innehåll: Under studieavsnittet får den nya studeranden bekanta sig med Helsingfors universitet som studiemiljö, speciellt med den veterinärmedicinska fakulteten och dess tre institutioner. Studeranden får även bekanta sig med biblioteket, informationssökning, adb-program som är centrala för studierna och fakultetens nätomgivning. Studieform: Till undervisningen hör föreläsningar, grupparbeten, besök samt adb-övningar Tidpunkt: 1. läseårets hösttermin Ansvarig för studieperioden: Sanna Ryhänen 83

91 VETERINÄRMEDICINE KANDIDAT PORTFOLIO Omfattning: 2 sp Syfte: att hjälpa studerande utforma veterinär medicinska studier som helhet och att uppfatta mångsidiga områden av veterinär yrket redan från början av studier. Betydelsen av enskilda studieperioder och alternativa studier i helhet blir klarare och det gör lättare att planera studier. Med portfolioarbetet lär sig studeranden resonera sina framsteg och faktorer som har inverkningar samt att få beredskap att uppskatta sitt kunnande och dokumentering. Ansvarig för studieperioden: Mirja Ruohoniemi IKT-KÖRKORT Omfattning: 3 sp Innehåll: IKT körkortet består av sex moduler: Helsingfors Universitet datanät, arbetsstation färdigheter, internet och datanät kommunikation färdigheter, data behandling och presentation färdigheter, information anskaffning färdigheter och information säkerhet. Tidpunkt: 1. läseårets hösttermin Ansvarig för studieperioden: Timo Haapanen och Mikko Valkonen KOMMUNIKATIONSSTUDIER AV MODERSMÅLET Omfattning: 3 sp Syfte: att studeranden kan välja stilart enligt emot tagande grupp. Muntlig kommunikationen. Innehåll: 1. Årskurs behandlar veterinär medicinska terminologi integrerats i det friska husdjuret studiehelhet. 2. Årskurs behandlar uppsättning av normalprosa integrerats i klinisk näringslära för djur. 3.årskurs behandlar kommunikations undervisning integrerats i veterinären som tjänsteman. Lärare: Reeta Pösö/ Institutionen för basveterinärmedicin, Suvi Taponen/ Institutionen för klinisk veterinärmedicin, Riitta Maijala/ Insitutionen för livsmedels- och miljöhygien och lärare från språkcentret ENGELSKA sp och sp Omfattning: 3 sp (2 sv) Studieperioden är indelad i två avsnitt: a) textförståelse av engelska (99270) b) muntlig framställningsförmåga på engelska (99280) Nivåprov: Innan de två avsnitten anordnas ett nivåprov. Ett godkänt nivåprov ersätter deltagande i kursens respektive avsnitt. Tidpunkt: 1. och 2. läsårets hösttermin. Undervisningen ges av Helsingfors universitets språkcenter. Istället för engelska kan man utföra de fodrade studierna i det tyska språket eller ett annat av fakulteten godkänt språk, i vilket HU arrangerar undervisning. Tentlitteratur: Undervisningsduplikat Lärare: Tuula Lehtonen; textförståelse, Roy Siddall; det engelska språkets muntliga framställning/ språkcentret ANDRA INHEMSKA SPRÅKET (99291 finska, svenska språkets muntliga framställning, svenska språkets skriftliga framställning) Omfattning: 4 sp (2 sv) (56 t.). Tidpunkt: 2. läsårets hösttermin 84

92 De som blivit godkända i nivåproven den 17. och behöver inte delta i kursen. I kursen ingår övningar för förståelse av det skrivna och talade språket samt diskussions- och skrivövningar i smågrupper. Kursen avslutas med ett muntligt och ett skriftligt prov som bedöms enskilt. Om studenten blir underkänd i endera provet har han möjlighet att omtentera det en gång. Därefter bör man gå om kursen eller utföra självstudier med ledning av lärare. Studeranden bör uppnå sådan kunskap, som motsvarar den språkkunskap, vilken med stöd av lagen, angående den språkkunskap som skall av tjänsteman fordras, kräves av sådan inom tvåspråkigt ämbetsdistrikt verksam statstjänsteman som avlagt högskoleexamen. Lärare: Taru Hentola och Kirsi Wallinheimo/ språkcentret VETERINÄRETIK OCH DJURSKYDD Omfattning: 3 sp Syfte: studerandet omfattar grunder av etisk beslutfattning som en del av veterinäryrke. Innehåll: frågor om hus- och provdjur, djurgård- och vilda djur, produktions djur samt djurförädling, lastning på lantgårdar, transport, förvaring i slakteriet fähus och bedövning samt djuromsorg under hela processen. Etisk djurläkning. Djurskydds myndighet ansvar. Etiska grunder av veterinär yrkeskår. Lärare: Outi Vainio/ Institutionen för klinisk veterinärmedicin TJÄNSTEMANNA VETERINÄR Omfattning: 2 sp Syfte: veterinären kan verka som tjänsteman i statligt, kommunalt samt läns och Eu-förvaltnings området. Syftet är att göra studeranden bekant med centrala begrepp och att ge beredskaper att tjänstgöra också som föreståndare för slakterier ock kommuner. Innehåll: under studieperiod blir studeranden informerad i tjänstemanna ansvar och befogenhet, tjänstemannaetik samt arbetet reglerats av lagstiftningen. Föreläsningar ges och övningar görs i arbetspsykologi och skydd samt strategiskt ledandet i samband med ledaruppgifter. Med kommunikationen koncentreras speciellt på kriskommunikation och kommunikations planering Lärare: Riitta Maijala/ Insitutionen för livsmedels- och miljöhygien GRUNDER I STATISTIK OCH I VETENSKAPLIG FORSKNING Omfattning: 3 sp (2 sv) Syfte och innehåll: Studeranden förstår grunderna för vetenskaplig forskning och kan förhålla sig kritiskt till organisationen av experiment och forskningsresultat. Studeranden är bekant med de vanligaste parametriska och icke-parametriska statistiska testerna och tolkningen av deras resultat. Tidpunkt: 3. årskursens vårtermin Ansvarig för studieperioden: Anna-Maija Virtala, Pekka Luukkainen /Institutionen för basveterinärmedicin STUDERANDENS UTVECKLING SOM MEDLEM I VETENSKAPLIG SAMFUND Omfattning: 2 sp Syfte: avsikten är att göra studeranden bekant med verksamhet och behandlingsätt av veterinär medicinska vetenskapliga samfundet. Efter studieavsnittet kan studeranden observera kritiskt vetskap och pålitlighet av resultat, identifiera metoder i vetenskaplig forskning, förstå grunder av vetenskapligt tänkande till slutledningen, med hjälp av instruktör sätta hypotesen och skapa teorier för sina egna lärdomsprov samt testa dem experimentellt och känna vetenskapliga skrivningarnas 85

93 principer. Använda vetenskapliga samfundets värderingsmetoder och forskningsetik presenteras. Avsikten är också att hjälpa studeranden att förstå särskilda egenskaper av undervisningen baserade på forskningen samt hjälpa studeranden att utforma forskningsarbete som en del av veterinäryrke. Innehåll: Studietemat innehåller presentation av forskning i veterinär medicinska fakultet, undervisning i vetenskap och forsknings teori samt undervisning i vetenskaplig skrivning. Med grundkurser i farmakologi och toxikologi förevisas EBM och kunskapssökande (intruerade sökandet, jämförelsen av artiklar och upplösandet) Det halva temat bildas av forskningsarbete presentation, som ges av anstalter i samband med undervisning. Ansvarig för studieperioden: Johanna Björkroth/ Insitutionen för livsmedels- och miljöhygien VETERINÄRHÄLSOVÅRD OCH KOMMUNALFÖRVALTNING Dos. Riitta Maijala Omfattning: 5 sp (3 sv) Annat: Kommunalförvaltning I och Veterinärhälsövård I utgör tillsammans den sk. praktikkursen, som ordnas under 5. årskursens höst- och vårtermin. Kommunalförvaltning I och II och Omfattning: 2 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Under kursen bekantar sig studeranden med den kommunala veterinärens centrala administrativa uppgifter samt med lagstiftning. Tidpunkt: 5. årskursens vårtermin och 6. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Hannu Korkeala/Insitutionen för livsmedels- och miljöhygien Veterinärhälsovård I och II och Omfattning: 3 sp (2 sv) Syfte och innehåll: Under undervisningen behandlas bl.a. rollen av jord- och skogsbruksministeriets veterinär- och livsmedelsavdelning och Livsmedelsverket och länsveterinärens arbete. Förutom detta redogörs proceduren och lagstiftningen inom bokföring, taxering,djurskydd, djursjukdomar, veterinärväsendet och receptskrivning. Tidpunkt: 5. årskursens vårtermin och 6. årskursens vårtermin Ansvarig för studieperioden: Hannu Korkeala/Institutionen för livsmedels- och miljöhygien VETERINÄREN SOM FÖRETAGARE OCH FÖRESTÅNDARE Omfattning: 3 sp (2 sv) Syfte och innehåll: Kursens mål är att inviga studeranden i frågor som förekommer kring grundandet av en praktik. Under kursen behandlas personaladministration, hur man gör reklam, marknadsföring och branschens etiska krav. Tidpunkt: 6. årskursen Ansvarig för studieperioden: Outi Laitinen-Vapaavuori/Universitetets djursjukhus Ämnesstudier 86

94 Ämnesstudierna har som mål att ge studeranden en helhetsbild av husdjurets anatomi, ämnesomsättning och livsfunktioner, innehållet i djurens hälsovård och utveckling, sjukdomars orsak, förebyggande, konstaterande och vård samt livsmedlens och livsmiljöns hygien. Ämnesstudierna är obligatoriska eller valbara. Alla studieperioders prestationssätt kan, i den mån studieveckoantalet tillåter, specifieras. Dessa specifikationer bör meddelas senast då stuieperioden börjar Studieperioder vid institutionen för basveterinärmedicin DET FRISKA HUSDJURET Prof. Antti Iivanainen Veterinärmedicinsk anatomi, biokemi och fysiologi vid institutionen för basveterinärmedicin utgör tillsammans en delvis integrerad helhet Det friska husdjuret. Helheten omfattar allt som allt 33 sv och innehåller också grundundervisningen om provdjur. En del av undervisningen i helheten det friska husdjuret är problembaserat. Det friska husdjuret -helheten innehåller 10 delförhör där man integrerat anatomi, biokemi och fysiologi samt en integrerad sluttent. De ämnesbaserade slutvitsorden ges på basen av framgången i del-och slutförhöret. Det friska husdjuret -helheten strävar till att ge studeranden en helhetsbild om husdjurens anatomi, ämnesomsättning och livsfunktioner. Studeranden får god färdighet i att disponera och skaffa ytterligare veterinärmedicinsk kunskap från läroböcker på främmande språk. Han/hon behärskar principerna av den medicinska fackterminologin och det centrala innehållet av terminologin i anatomi, biokemi och fysiologi. Studeranden kan förstå de teoretiska modellerna och lagbundenheterna bakom parametrarna, som utmärker livsfunktioner. Studiehelheten utgör en stark bas för de kliniska studierna. VETERINÄRMEDICINSK ANATOMI Prof. Lars-Axel Lindberg Undervisningen av veterinärmedicinsk anatomi består av undervisning i (husdjurens) utvecklingsbiologi, allmän histologi och specialhistologi samt makroskopisk anatomi. Undervisningen fördelas i fyra delar: Veterinärmedicinsk anatomi I, 6 sp Veterinärmedicinsk anatomi II, 6 sp Veterinärmedicinsk anatomi III, 6 sp Veterinärmedicinsk anatomi IV, 6 sp Omfattning: 24 sp Syfte och innehåll: Studerande bekantar sig med husdjurens anatomi samt med vävnadernas och organens mikroskopiska uppbyggnad. Under studieavsnittet ges en intensiv översikt av vertebraternas evolution samt av däggdjurens fosterutveckling. Utöver detta presenteras olika forskningsningsmetoder för könsceller, embryon och foster. Tidpunkt: 1. läsårets höst- och vårtermin VETERINÄRMEDICINSK BIOKEMI

95 Prof. Antti Iivanainen Omfattning: 12,5 sp Syfte och innehåll: Studierna består av kemi, biokemi, cellbiologi och molekylärbiologi. Efter kursen behärskar studeranden huvudprinciperna i allmän kemi och han/hon känner till makromolekylers och cellers uppbyggnad, ämnesomsättningen och dess reglering samt vävnaders och organs biokemiska uppgifter. I tillägg behärskar studeranden grunderna i molekylärbiologi. Tidpunkt: 1. läseårets höst- och vårtermin VETERINÄRMEDICINSK FYSIOLOGI Prof. Reeta Pösö Omfattning: 12,5 sp Syfte och innehåll: Studieperioden omfattar grundundervisning om organismens normala funktioner med vissa kliniskt intressanta störningar i olika organ som exempel. Under kursen behandlas både livsfunktionernas allmänna principer och skillnader mellan olika djurarter med speciell hänsyn till viktiga delområden för veterinärmedicin. Tidpunkt: 1. läseårets höst- och vårtermin VETERINÄRMEDICINSK MIKROBIOLOGI OCH EPIDEMIOLOGI VETERINÄRMEDICINSK MIKROBIOLOGI OCH IMMUNOLOGI Prof. Airi Palva Omfattning: 11 op (7,5 sv) Syfte och innehåll: Studieavsnittet omfattar allmän, klinisk och molekylär mikrobiologi samt immunologi. Undervisningen i mikrobiologi består av bakteriologi, virologi och mykologi. Efter studieperioden borde studeranden i teori och praktik behärska grunderna för de båda disciplinerna, veterinärmedicinskt viktiga infektionssjukdomars förorsakare och deras diagnostik, mikrobmediciner och orsaker för resistens till antibiotika. Utöver detta borde studeranden förstå de faktorer, som verkar i värd mikrobinteraktionsförhållande, inklusive värdens ospecifika och specifika försvarssystem. Tidpunkt: 2. årskursens vårtermin Ansvarig för studieperioden: Airi Palva VETERINÄRMEDICINSK INFEKTIONSEPIDEMIOLOGI Omfattning: 4 sp (2,5 sv) Syfte och innehåll: Studieavsnittets mål är att ge grundläggande kunskaper i bekämpningen av främst de infektionssjukdomar som nämns i den veterinärmedicinska lagstiftningen, samt i sjukdomarnas orsaker, förekomst, spridning och förebyggande. Tidpunkt: 4. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Anna-Maija Virtala KVANTITATIV EPIDEMIOLOGI Omfattning: 3 sp (2 sv) 88

96 Syfte och innehåll: Under studieavsnittet får studeranden fördjupa sig i epidemiologins grunder och lära sig att studera fenomen på populationsnivå. Deltagarna får lära sig tillämpa datorbaserade program i epidemiologi, bl. a. vid analys av sjukdomars riskfaktorer och evaluering av diagnostiska tester. Tidpunkt: 4. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Anna-Maija Virtala VETERINÄRMEDICINSK PARASITOLOGI Prof. Antti Sukura Omfattning: 5 sp (3 sv) Syfte och innehåll: Kursens mål är att ge studeranden en översikt av de viktigaste parasiterna som förekommer hos husdjur och vilda djur samt av deras morfologi, systematik, fysiologi och ekologi. Utöver detta bekantar man sig med diagnostik av parasitsjukdomar. Tidpunkt: Föreläsningar och laboratorieövningar under 2. årskursens hösttermin. Föreläsningarna om klinisk parasitologi och parasitsjukdomarnas behandling är integrerade med de kliniska studieperioderna. Ansvarig för studieperioden: Seppo Saari VETERINÄRMEDICINSK PATOLOGI Prof. Antti Sukura Omfattning: 17 sp (11 sv) Syfte och innehåll: Patologi är läran sjukdomarnas uppkomstmekanismer, förändringar som sjukdomarna förorsakar och konsekvenser av dessa förändringar. Veterinärmedicinsk patologi utgör en bro mellan basdisciplinerna och de kliniska ämnena. Syftet med studieperioden är att lära studeranden förstå de allmänna uppkomstmekanismerna för sjukdomar och identifiera de makrooch mikroskopiska förändringarna, som förorsakas av de vanligaste djursjukdomarna. Efter avlagd studieperiod bör studerande kunna utföra obduktion av de vanligaste husdjuren samt identifiera de vanligaste strukturförändringarna förosakade av sjukdomar. Tidpunkt: 2. årskursen (allmän patologi, organpatologi, histopatologi), 3. årskursen (obduktionsteknik, obduktionskurs) Studieperioder vid institutionen för klinisk veterinärmedicin Studeranden undervisas i olika sjukdomars orsaker, uppkomst, förekomst, diagnostisering, förebyggande och behandling. Studierna innehåller föreläsningar, demonstrationer, audiovisuell undervisning, självständiga studier, nätundervisning och övningar. Övningarna som hör till studiehelheterna på den kliniska institutionen är obligatoriska. Undervisning i kirurgi, inre medicin och diagnostisk bildanalys sker integrerat som föreläsningar, övningar, seminarier, demonstrationer och klinikarbete. Även undervisning i farmakologi och parasitologi ges i tillämpade delar integrerat med undervisningen i kirurgi och inre medicin. De kliniska studieperiodernas tentamina/prestationer bedöms enligt principen godkänd/inte godkänd, om inte annat nämns vid studieperioden. Studiehelheternas slutliga tentamina bedöms 89

97 med vitsorden approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur och laudatur. HUSDJURSHYGIEN Prof. Hannu Saloniemi Undervisningen inom husdjurshygien ges, med undantag av genetik, främst som intensiv sk. blockundervisning. En del av undervisningen sker integrerat med Det frisk djuret helheten. Under blockundervisningen studeras endast ett ämne åt gången under två kalenderveckor. Tentamen sker omedelbart efter studieperiodens slut. Blockundervisningen innehåller praktiska övningar i universitetets ladugårdar samt handledda självständiga studier. Utöver detta besöks också forskningslaboratorier och lantgårdar. Lantbrukspraktiken är en förutsättning för slutförd studieperiod. Huvuddelen av undervisningen i husdjurshygien sker under det andra årets höst. I undervisningsplanen har det reserverats tid för lantbrukspraktik i december. VETERINÄRMEDICINSK GENETIK Omfattning: 3 sp (2 sv) Syfte och innehåll: Studieavsnittets mål är att ge de grundläggande kunskaperna i genetik, husdjursförädling, sjukdomsgenetik och genteknologi som en veterinär har behov av. Grunderna i molekylärgenetik och populationsgenetik repeteras och kunskapen fördjupas. Förädlingsmålsättning för husdjur i Finland samt olika förädlingsorganisationer presenteras. Olika molekylärbiologiska metoder som används i förädlingsarbetet beskrivs. Inom sjukdomsgenetik betonas främst i Finland förekommande genetiska sjukdomar och störningar samt hälsoförädling. Tidpunkt: 2. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Hannu Saloniemi, Helena Rautala GRUNDER I HUSDJURSHYGIEN, ETOLOGI OCH DJURSKYDD Omfattning: 5 sp (3,5 sv) Syfte och innehåll: Studieperiodens syfte är att ge studeranden en inblick i det finska lantbruket, i foderproduktionen och i synnerhet i hurdjursproduktionen. Efter kursen har studeranden en uppfattning om lantbruket och i synnerhet husdjursproduktionen och dess omfattning i Finland. Studeranden känner till grunderna för husdjurens beteende och kan tillämpa sina kunskaper i evaluering av och informering om djurens välmående och djurens gynnsamma produktionsomgivningar samt i djurskyddsarbete. Studieperioden ges som intensiv blockundervisning. I början av studieperioden behandlas de funktionella grunderna, omfattningen och kvaliteten av lantbruk i Finland, i synnerhet angående husdjursproduktion och foderproduktion. Till studieperioden ingår även undervisning i grunderna för etologi och tillämpad husdjursetologi samt principerna för djurskydd och lagstiftning. Därtill behandlas inverkan av produktionsmiljö och vårdmetoder på djurens hälsotillstånd med vikt vid etologiska aspekter. Mjölkningshygien och mjölkningsmaskiner samt diverse faktorer som inverkar på juversjukdomarnas uppkomst i produktions- och vårdmiljö, behandlas under denna studieperiod. I form av praktiska övningar på universitetets ladugårdar bekantar man sig med hantering av djur, produktionsperioder samt mjölkning. Man bekantar sig också med adb, som hör till planmässig husdjursproduktion. Tidpunkt: 2. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Laura Hänninen KLINISK NÄRINGSLÄRA FÖR DJUR 90

98 90134 Omfattning: 4 sp (2,5 sv) Syfte och innehåll: Studieperioden ges i form av intensiv blockundervisning. Undervisningen ger de nödvändiga kunskaperna om husdjurens nutrition, utfodring, de foder som används samt foderkvalitetens betydelse för djurens hälsa som krävs för arbete inom djurens medicinering och hälsovård. Studeranden har kunskap om de viktigaste skeendena då foder förfaras och deras betydelse för djurens hälsa. Näringsfysiologi repeteras kort och grunderna i foderhygien samt utfodring av nötdjur, gris, lamm, häst, hund och katt undervisas. Tidpunkt: 2. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Suvi Taponen HÄLSOVÅRD INOM HUSDJURSPRODUKTIONEN Omfattning: 2,5 sp (1,5 sv) Syfte och innehåll: Studieperioden strävar till att ge studerande en generell bild om planmässig hälsovård, dess syften och förfaringssätt. I undervisningen behandlas produktionsenhetliga hälsovårdsarbetets teoretiska grunder, sjukdomsregistreringssystem, planmässig hälsovård av nötkreatur och grisproduktion, sjukdomsekonomi och övervakning av djurens hälsotilltsånd. Tidpunkt: Undervisningen hålls under 4. årskursens vårtermin Ansvarig för studieperioden: Kristiina Dredge VETERINÄRMEDICINSK KLINISK KEMI Dos. Satu Sankari Omfattning: 1,5 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Kursens mål är att studeranden lär sig provernas vederbörliga behandling, de vanligaste kliniskkemiska definitionsmetoderna och de aspekterna, som påverkar laboratorieresultatens kvalitet. Under perioden bekantar man sig med biokemiska förändringar som förorsakas av olika sjukdomar och deras diagnostiska användning med hänsyn till skillnader mellan olika djurarter. Under övningarna bekantar man sig i praktiken med de torrkemiska definitionerna av patienterna och övar laboratoriereslutatens tolkning. Tidpunkt: 3. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Satu Sankari VETERINÄRMEDICINSK FARMAKOLOGI OCH TOXIKOLOGI Prof. Outi Vainio Omfattning: 10,5 sp (7 sv) innehåller grundkurserna för farmakologi (receptlära)och toxikologi (giftlära), den kliniska perioden av farmakologi och receptlära. Syfte och innehåll: Under studieperioden fördjupar studeranden sig i farmakologins och toxikologins grunder samt kliniska farmakologi. Under kursen lär man sig hur olika läkemedel inverkar på organismen, deras verkningsmekanismer samt hur organismen avlägsnar läkemedel. Studeranden lär känna mediciners användningssyfte, indikation samt skade och biverkningar.. Den kliniska studieperioden ger studeranden grundberedskap i att medicinera djur. Studieform: Föreläsningar, laboratorieövningar, demonstrerande undervisning, video undervisning, internetbaserad undervisning samt självständiga studier i elektroniska databaser. Den handledda udervisningen per studerande är 81 timmar föreläsning och 30 timmar gruppundervisning/ laboratoriearbete. Kursarbetena är obligatoriska. 91

99 Tidpunkt: Grundkurserna för farmakologi och toxikologi 6 sp (4 sv) (90041) under 3. årskursens hösttermin. Den kliniska perioden av farmakologi 3,5 sp (2.5 sv) (90042) integrerat med de kliniska studieperioderna under 3. och 4. årskursens vårterminer. Receptlära 1 sp (0,5 sv) (90043)under 4. årskursens vårtermin. Sluttentamen under 5. läsårets höst- eller vårtermin Ansvarig för studieperioden: Outi Vainio, Marja Raekallio VETERINÄRMEDICINSK INRE MEDICIN Prof. Thomas Spillman Den slutliga tentamen för veterinärmedicinsk inre medicin är skriftlig och femte årskursens studeranden kan första gången delta på den under vårterminen, då den egentliga slutliga tentamen ordnas. Kraven för den slutliga tentamen är alla studieperioder som hör till inre medicin, vilka måste vara godkändt avlagda. Litteraturen som krävs nämns vid varje studieperiod. Utöver detta krävs också de frågor som behandlats på föreläsningarna samt möjlig annan studiematerial som utdelats. ÄMNESOMSÄTTNINGSSJUKDOMAR Omfattning: 1,5 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Under studieperioden behandlas de viktigaste sjukdomstillstånden som är anknytna till ämnesomsättningen. Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under jämna år Ansvarig för studieperioden: Timo Soveri SJUKDOMAR HOS EXOTISKA DJUR Omfattning: 1,5 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Syftet med studieperioden är att bekanta studeranden med de vanligaste sjukdomarna hos bl.a. fretter, kaniner, gnagare, burfåglar, sköldpaddor, kräldjur och ormar och sjukdomarnas etiologi, symptomer, diagnostik, vård och prognoser. Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år Ansvarig för studieperioden: Irmeli Happonen ENDOKRINOLOGISKA SJUKDOMAR (tidigare Endokrinologi) Omfattning: 1,5 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Studieperioden behandlar funktionsstörningar i inresekretoriska körtlar, huvudsakligen i sköldkörteln, den endokriniska bukspottkörteln och binjurarna, i synnerhet hos smådjur. Utöver detta behandlas kort vissa sällsynta endokriniska sjukdomar hos smådjur och hästens endokriniska sjukdomar. Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år Ansvarig för studieperioden: Irmeli Happonen HEMATOLOGISKA SJUKDOMAR (tidigare Hematologi) Omfattning: 1,5 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Studieperiodens mål är att studeranden bekantar sig med tolkningen av förändringar i blodkroppar samt blodkroppssjukdomars kliniska diagnostik och vård. Studerande får 92

100 också bekanta sig med störningar i blodets koaguleringssystem, koaguleringsundersökningar och tillstånd som orsakas av störningar i blodets koagulering och deras vård. Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under jämna år Ansvarig för studieperioden: Anna-Kaisa Järvinen HUD- OCH ÖRONSJUKDOMAR Omfattning: 2,5 sp (1,5 sv) Syfte och innehåll: Under studieperioden behandlas hudsjukdomars etiologi, patogenes, diagnostisering, patologiskanatomiska bild och vård hos sällskaps- och produktionsdjur. Även öronsjukdomar och hudtumörer hos sällskapsdjur presenteras. Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år Ansvarig för studieperioden: Thomas Spillman INLEDNING TILL KLINISKT ARBETE I Omfattning: 3 sp (2 sv) Syfte och innehåll: I studieperioden ingår den allmänna kliniska undersökningen av olika djurarter och att ta anamnens samt en kort översikt över de viktigaste sjukdomarna. Perioden innehåller också presentation av verksamheten på klinikerna, föreläsningar om kundservice, laboratorieövningar och undervisning och övningar i användandet av patientprogrammet. Målsättningen beträffande hästhantering är att uppnå grundkunskaper för att arbeta på kliniken. Studieform: Föreläsningar 24 timmar, praktiska övningar 11 timmar, övning i hästhantering 3 timmar i 6 personers grupper samt hanteringsprov. Tidpunkt: Undervisning under 3. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Minna Rajamäki, Marika Melamies, Timo Paananen (stallpraktik) SJUKDOMAR I BRÖSTHÅLA, HJÄRTA, BLODCIRKULATION OCH ANDNINGSORGAN Omfattning: 3 sp (2 sv) Syfte och innehåll: Studieperiodens syfte är att ge baskunskap om sällskaps- och produktionsdjurens viktigaste sjukdomar i brösthålan och i de övre luftvägarna som är förosakade av olika etiologiska faktorer. Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år Ansvarig för studieperioden: Minna Rajamäki, Anna-Kaisa Järvinen SJUKDOMAR I DIGESTIONSKANALEN Omfattning: 3 sp (2 sv) Syfte och innehåll: Studieperioden behandlar sällskaps- och produktionsdjurens viktigaste sjukdomar i matsmältningskanalen och närknytna organ. Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år Ansvarig för studieperioden: Thomas Spillman SJUKDOMAR HOS FJÄDERFÄ, VILT, PÄLSDJUR, FISK OCH BIN Omfattning: 1,5 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Under studieperioden bekantar sig studeranden med de ovannämnda djurarternas betydelse, viktigaste sjukdomar och hälsovård. 93

101 Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under jämna år Ansvarig för studieperioden: Timo Soveri SJUKDOMAR I URINVÄGARNA Omfattning: 1, 5 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Under studieperioden bekantar sig studeranden med diagnostik av sjukdomar i urinvägarna, i synnerhet vid användningen av laboratorieundersökningar i dessa sjukdomars diagonstik. Sällskaps- och produktionsdjurens viktigaste urinvägssjukdomar presenteras. Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år Ansvarig för studieperioden: Anna-Kaisa Järvinen VETERINÄRMEDICINSK KIRURGI Prof. Riitta-Mari Tulamo Den slutliga tentamen i kirurgi är skriftlig och femte årskursens studeranden kan första gången delta på den under höstterminen, då den egentliga slutliga tentamen ordnas. Kraven för den slutliga tentamen är alla studieperioder som hör till inre medicin, vilka måste vara godkändt avlagda. Utöver detta krävs också den kirurgiska undervisningen, som givits under föreläsningarna integrerat med inre medicin. Litteraturen som krävs nämns vid varje studieperiod. Därtill krävs också de frågor som behandlats på föreläsningarna samt annat studiematerial som möjligen utdelats. ANESTESIOLOGI OCH INTENSIVVÅRD Omfattning: 1,5 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Under studieavsnittet behandlas allmän anestesiologi och olika djurarters sedation, nedsövning och smärtstillning samt grunderna för sällskapsdjurens och hästens intensivvård. Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under jämna år Ansvarig för studieperioden: Erja Kuusela INLEDNING TILL KLINISKT ARBETE II Omfattning: 1,5 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Under kursen behandlas bl.a. kundservice, interaktionskunskaper, etik, laboratorieundersökningar, identifiering av nödfall och första hjälp. Tidpunkt: 4. årskursens vårtermin Ansvarig för studieperioden: Bertel Kommonen NEUROLOGI Omfattning: 1,5 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Under studieperioden bekantar sig studeranden med neurologisk undersökning och lokalisering av skada hos sällskaps- och produktionsdjur. De viktigaste neurologiska sjukdomarna hos produktionsdjur behandlas också. Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under jämna år Ansvarig för studieperioden: Riitta-Mari Tulamo OFTALMOLOGI 94

102 90125 Omfattning: 1,5 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Studieperioden behandlar ögonsjukdomar och deras etiologi, diagnostik och vård hos sällskaps- och produktionsdjur. Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under udda år Ansvarig för studieperioden: Elina Rusanen SJUKDOMAR I STÖD- OCH RÖRELSEORGAN Omfattning: 4,5 sp (3 sv) Syfte och innehåll: Studieperioden behandlar centrala sjukdomar i stödje- och rörelseorganen och deras etiologi, diagnostik och vård hos sällskaps- och produktionsdjur. Tidpunkt: 3. och 4. årskursens vårtermin under jämna år Ansvarig för studieperioden: Riitta-Mari Tulamo ALLMÄN KIRURGI Omfattning: 3 sp (2 sv) Syfte och innehåll: Kursens mål är att studeranden bekantar sig med allmän kirurgi och mjukvävnadskirurgins vanligaste operationer på smådjur. Kursen ger baskunskaper om användning av instrument i praktiken och om olika sytekniker samt lär studeranden att arbeta självständigt. Tidpunkt: 4. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Bertel Kommonen VETERINÄRMEDICINSK DIAGONSTISK BILDANALYS Prof. Marjatta Snellman Undervisning i diagnostisk bildanalys ges förutom under kursen om allmän radiologi, också integrerat under föreläsningarna i kirurgi och inre medicin samt under röntgendemonstrationer, som hålls under klinikåret. Den slutliga tentamen för diagnostisk bildanalys är skriftlig. Femte årskursens studeranden kan första gången delta på den under vårterminen, då den egentliga slutliga tentamen ordnas. Kraven för den slutliga tentamen är kursen i allmän radiologi, den undervisning i diagnostisk bildanalys, som getts integrerat samt undervisningen, som getts under klinikåret. ALLMÄN RADIOLOGI Omfattning: 1,5 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Under studieperioden behandlas grunderna för röntgenundersökning, det praktiska utförandet, strålningstrygghet och grunderna för tolkning av röntgenbilder. Utöver detta behandlas grunderna för ultraljudsundersökning och undersökningens praktiska utförande samt de olika användningsområdena för datortomografi, magnetbilder och gammabilder. Tidpunkt: 3. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Marjatta Snellman HUSDJURENS FORTPLANTINGSLÄRA Prof. Terttu Katila Omfattning: 14 sp (9,5 sv) 95

103 Studiehelheten innehåller andrologi och artificiell fortplantning samt gynekologi och obstetrik. Kursen i obstetrik innehåller, förutom förlossningslära och dräktighet, även neontala sjukdomar och juversjukdomar. En skritlig slutlig tentamen ordnas av studiehelheten, till vilken studeranden kan ta med sig en obegränsad mängd skriftligt material. Femte årskursens studeranden kan första gången delta i slutliga tentamen på vårterminen, då den egentliga slutliga tentamen ordnas. Tentamen bedöms med vitsord. Från och med årskurs C57 tas poängen för andrologins och artificiella fortplantningens, gynekologins och obstetriks tentamina i beaktande i det slutliga vitsordet för helheten om husdjurens fortplantningslära. ANDROLOGI OCH ARTIFICIELL FORTPLANTNING Omfattning: 2,5 sp (1,5 sv) (3 sp, 2 sv fr.o.m årskurs C60, läsår ) Syfte och innehåll: Studieperioden innehåller fortplantingsfysiologi och -patologi av handjur, inseminationsteknik av nöt, svin, häst och hund, bedömning av spermakvalitet och hantering av sperma, överföring av embryon samt andra artificiella fortplantningstekniker. Tidpunkt: föreläsningar under 3. och 4. årskursens vårtermin udda år, gruppundervisning 5. årskursen Ansvarig för studieperioden: Magnus Andersson Övrigt: Kursen inbefattar undervisningen i studieperioden Artificiellbefruktning 1 (90104) fr.o.m. läsår (C 60) GYNEKOLOGI Omfattning: 7 sp (4,5 sv) Syfte och innehåll: Kursen ger studeranden en endrokrinologisk och fysiologisk bas, som kompletteras med skillnader mellan olika djurarter. Kursen innehåller undervisning i de vanligaste fortplantningsstörningarna, deras etiologi, diagnostik, vård och förebyggning hos ensklida djur samt hos boskap. Tidpunkt: föreläsningar under 3. och 4. årskursens vårtermin jämna år. Praktiska övningar under 5. årskursen. Ansvarig för studieperioden: Terttu Katila Övrigt: Kursen inbefattar undervisningen i studieperioden Artificiell befruktning 1 ( 90104) fr.o.m. läsår (C 60) OBSTETRIK Omfattning: 4,5 sp (3 sv) Syfte och innehåll: Kursen ger studeranden en endrokrinologisk och fysiologiska bas om dräktighet och förlossning, som kompletteras med skillnader mellan olika djurarter. Studeranden lär sig också diagnostik och patologi av dräktighet hos de vanligaste husdjuren. Utöver detta innehåller studieperioden också inlärning av förlossningstekniker, komplikationer vid förlossning, neonatala patienters säregenskaper och vanliga sjukdomstilltsånd samt diagnostik och vård av juversjukdomar hos enskilda djur och boskap. Tidpunkt: föreläsningar under 3. och 4. årskursens vårtermin udda år. Praktiska övningar under 5. årskursen Ansvarig för studieperioden: Terttu Katila 96

104 KLINIKUNDERVISNING Omfattning: 52 sp (35 sv) Syfte och innehåll: Syftet med klinikundervisningen är att under ledning tillämpa den teoretiska undervisningen studeranden fått inom praktisk veterinärmedicin. Under denna period deltar studeranden i klinikarbetet och den ambulatoriska praktiken samt i dejoureringen på klinikerna i Universitetets djursjukhus i Helsingfors och i Saari enligt ett kursbaserat veckoprogram. På Saarienheten finns, förutom den ambulatoriska kliniken och kliniken för fortplantningslära, även kliniken för produktionsdjur, där den kliniska undervisningen om vård av sjukdomar och preventiv hälsovård för produktionsdjur ges. Arbetssätt: praktiskt kliniskt patientarbete, hälsovårdsbesök, diskussioner, seminarier, demonstrationer, upprätthållande av en patient- och lärodagbok, självständiga studier. Klinikundervisning och dejourering: Klinikarbetet, som sker på djursjukhusets olika kliniker, börjar läsårets första dag och slutar läsårets sista dag. Under det femte läsåret befinner sig studeranden huvudsakligen 3 veckor åt gången på en avdelning. Studerandenas gruppfördelning samt dejoureringslista görs av kursens värdinna eller värd. Värdinnan eller värden presenterar listan till institutionens ledare och till sekreteraren för studieärenden redan under det föregående läsåret. Klinikarbetet och dejoureringen är obligatoriskt. Frånvaro måste ersättas på det sätt som institutionen bestämmer. På Saari-enheten deltar studeranden i den ambulatoriska klinikens sjukbesök, hälsovårdsbesök och i vården av patienter på kliniken för produktionsdjur samt i övningar inom husdjurens fortplantningslära. Till undervisningen ingår även hästgynekologins praktiska övningar, som hålls vid Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi på Ypäjä, och nötdjursgynekologins praktiska övningar, som hålls på Lahtis slakteri. Klinikrotation: Alla studeranden arbetar på de olika avdelningarna enligt följande: - smådjurs inre medicin 6 veckor - smådjurskirurgi 6 veckor (innehåller anestesirotation) - akutmottagning/jourpoliklinik 1 vecka - hästkliniken 6 veckor - diagnostisk bildanalys 3 veckor - specialklinikerna 2,5 veckor - Saari-enheten 9 veckor (innehåller två veckor av praktiska övningar inom fortplantningslära) Till den obligatoriska klinikrotationen hör en alternativ 3 veckors period på kliniken i Helsingfors eller i Saari. På basen av en ansökan kan ledaren för den kliniska avdelningen godkänna att en del eller hela perioden avläggs på en finsk eller utländsk djurklinik. Dejourering Varje tredje-femte årskursens studerande är förpliktad att delta i klinikernas kontinuerliga dejourering. Dejourering är en del av klinikundervisningen. På klinikerna i Helsingfors hålls kvällsdejoureringen kl , nattdejoureringen kl nästa morgon och under veckoslutet fr.o.m fredagkväll kl till måndagmorgon kl Veckoslutsdejoureringar delas upp i skift enligt en skiftlista, som ledaren för den kliniska institutionen godkänt. 97

105 Smådjurskliniken Höstterminen: - kvällsdejourering: 5. årskursen (2 studeranden), 4. årskursen (1 studerande) - nattdejourering: 5. årskursen (2 studeranden) - veckoslutsdejourering: 5. årskursen (2 studeranden), 4. årskursen (1 studerande) Vårterminen: - kvällsdejourering: 5. årskursen (2 studeranden), 4. årskursen (1 studerande), 3. årskursen (2 studeranden) - nattdejourering: 5. årskursen (2 studeranden) - veckoslutsdejourering: 5. årskursen (2 studeranden), 4. årskursen (1 studerande), 3. årskursen (2 studerande). Hästkliniken Höst- och vårterminen: - kvällsdejourering: 5. årskursen (1 studerande), 4. årskursen (1 studerande) - nattdejourering: 5. årskursen (1 studerande) enligt instruktionerna från den dejourerande veterinären - veckoslutsdejourering: 5. årskursen (1 studerande), 4. årskursen (1 studerande under kvällarna) Kliniken i Saari Höst- och vårterminen: - kvälls- och nattdejourering: 5. årskursen (2 studeranden) - veckoslutsdejourering: 5. årskursen (2 studeranden). Varje studerande måste dejourera åtminstone ett veckoslut. Tid: På klinikerna i Helsingfors under hela 5. årskursen, dejourering under årskursen; på Saari kliniken under 5. årskursen. Ansvariga: Riitta-Mari Tulamo/Institutionen för klinisk veterinärmedicin, Terttu Katila/Saarienheten Studieperioder vid institutionen för livsmedels- och miljöhygien LIVSMEDELSHYGIEN Prof. Hannu Korkeala Omfattning: 26 sp (16 sv) Studiehelheten Livsmedelshygien innehåller studieperioderna Köttbesiktningsteknik (1,5 sp), Köttbesiktning (6 sp) och Livsmedelshygien och livsmedelkontroll (18,5 sp). En skriftlig slutlig tentamen ordnas om studiehelheten. Till den slutliga tentamen krävs alla studieperioder inom livsmedelshygien. Litteraturen som krävs är Gracey, Collins och Huey Meat Hygiene. 10 upplagan, W.B Saunders Co, 1999 och Montville och Matthews Food Microbiology. An Introduction. ASM Press, KÖTTBESIKTNINGSTEKNIK Omfattning: 1,5 sp (1 sv) Syfte och innehåll: Kursen strävar till att lära studeranden att i praktiken genomföra köttbesiktning på slakterier och den ger färdigheter för arbete som köttbesiktningsassistent. Kursen behandlar 98

106 köttbesiktingsanatomi, -patologi och parasitologi samt praktisk köttbesiktning av rött kött och kött av fjäderfä. Under slakteriexkursionen bekantar sig studeranden i praktiken med slakterilinjen och besiktningsassistentens arbete. Tidpunkt: 2. årskursens vårtermin Ansvarig för studieperioden: Janne Lundén KÖTTBESIKTNING Omfattning: 6 sp (3 sv) Syfte och innehåll: Avseendet med kursen är att ge studeranden kunskap om köttbesiktning och om besiktningsveterinärens arbete. Kursens laboratorieövningar omfattar lagstiftade köttbesiktningsmetoder och köttbesiktningsmikrobiologi. En del av undervisningen sker som problem-baserad seminariearbete, där bild- och textmaterial utnyttjas. Köttbesiktningsevaluering och tagandet av köttbesiktningsbeslut studeras problem-baserat, liksom de helheter inom seminariearbeten som väsentligt hör till besiktningsveterinärens arbete, så som institutionsövervakning, institutionshygien och djurskydd. På en slakteriexkursion bekantar man sig med slakteriet och besiktningsveterinärens arbete. Tidpunkt: 4. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Janne Lundén LIVSMEDELSHYGIEN OCH LIVSMEDELKONTROLL Omfattning: 18,5 sp (12 sv) Syfte och innehåll: En central uppgift för veterinärer är att övervaka primärproduktionen av livsmedel samt deras förädling och distribuering. Denna övervakning är folkhälsoarbete, som strävar till att förhindra sjukdomar orsakade av mikrober, som via livsmedel smittar människor. Övervakningen täcker också livsmedelhygienens kvalitet samt hygieniska produktionsmetoder och deras evaluering. Under kursen lär sig studeranden de patogena livsmedelsmikrobernas betydelse och diagnostik, bedömning av olika livsmedelsgruppers hygieniska kvalitet, identifiering och evaluering av centrala riskfaktorer i livsmedelsprocesser samt livsmedelsförvaltning och lagstiftning. Utöver identifiering av risker riktar man uppmärksamhet på den preventiva verksamheten i riskhantering inom hela livsmedelskedjan. Inom den praktiska mikrobdiagnostiken lär sig studeranden att använda både nya molekylbiologiska och traditionella mikrobodlingstekniker. Studieperioden ger studeranden grundfärdigheter att förstå livsmedelskontroll både på den administrativa nivån och det praktiska laboratoriearbetets nivå. Tidpunkt: 6. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Hannu Korkeala MILJÖHYGIEN OCH TOXIKOLOGI Prof. Marja-Liisa Hänninen och prof. Raimo Pohjanvirta Omfattning: 9,5 sp (6 sv) Studiehelheten Miljöhygien och toxikologi omfattar studieperioderna Miljö- och livsmedelstoxikologi (3 sp) och Miljöhygien (6,5 sp). Poängen från studieperiodernas tentamina utgör en del av det slutliga vitsordet för Miljöhygien och toxikologi. Det slutliga vitsordet beräknas på basen av poängen från studieperiodernas tentamina. MILJÖ- OCH LIVSMEDELSTOXIKOLOGI Omfattning: 3 sp (2 sv) 99

107 Syfte och innehåll: Kursen syfte är att ge studeranden en uppfattning om toxikologi som vetenskap samt att presentera de viktigaste miljö- och livsmedelsrelaterade gifterna i finländska förhållanden. Undervisningen består av en grundtoxikologidel och en miljödel. Inom undervisningen om grundtoxikologi behandlas toxikologins basterminologi, gifternas uppkomst och former, toxikologisk riskanalys, grunderna i toxikokinetik, carcinogenes, mutagenes och utvecklingstoxikologi samt systematisk undersökning av toxicitet. I den tillämpade delen behandlas levnadsmiljöns och näringens (drickvattnet medräknat) viktigaste kemiska och fysikaliska faror, källor för deras exponering, påverkningsmekanismer och hälsoeffekter. Tidpunkt: 4. årskursens vårtermin Ansvarig för studieperioden: Raimo Pohjanvirta, Jere Lindén MILJÖHYGIEN Omfattning: 6,5 sp (4 sv) Syfte och innehåll: Under studieperioden behandlas bl.a. terminologi, administration, uteluft, jordmån, luften inomhus och livsmedelsproduktionens påverkningar på miljön (tot. 2 sv), samt hushållsvattnets och badvattnets kemiska och mikrobiologiska kvaltitet (tot. 2 sv). Den generella utgångspunkten är att ge studeranden färdigheter att arbeta inom miljöhälsovård. Tidpunkt: 6. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Marja-Liisa Hänninen Alternativa ämnesstudier Omfattning: 1-7 sp i veterinärmedicine kandidat examen och 6 eller 11 sp i veterinärmedicine licenciat examen (7-11 sv) Till veterinärmedicinlicenciat examen hör 7-11 studieveckor valbara ämnesstudier. Studieperioderna som ordnas av fakultetens institutioner kräver ofta förhandsanmälan till respektive institutions kansli då deltagarmängden kan vara begränsad. Noggrannare tidpunkt för studieperioderna informeras på institutionernas anslagstavlor. Om studenten vill ersätta de alternativa ämnesstudierna med andra universitets studier bör han skriftligt anhålla om detta av utbildningsplaneringsnämnden. Tilläggsinformation fås av studiesekreterare Tuija Sahi, tel (09) och studiechef Sanna Ryhänen, tel. (09) FORSKNING I LIVSMEDELS- OCH MILJÖHYGIEN; FRÅN FRÅGESTÄLLNING TILL RAPPORTERING Omfattning: 3 sp (2 sv) Tidpunkt: maj 2006 Övrigt: för studerande som deltar i livsmedels- och miljöhygien sommarskolan, begränsat elevantal. Ansvarig för studieperioden: Hannu Korkeala/ Institutionen för livsmedels- och miljöhygien MOLEKYLBIOLOGISK DIAGNOSTIK AV PATOGENISKA LIVSMEDELSMIKROBER Omfattning: 3 sp (2 sv) Tidpunkt: vårterminen

108 Ansvarig för studieperioden: Hannu Korkeala/ Institutionen för livsmedels- och miljöhygien EQUINE ANAESTHESIA Omfattning: 3 sp (2 sv) Innehåll: Under studieperioden bekantar sig studeranden med uppföljningen av hästars anestesi och karakteristika. Studieform: Nätkurs (BSCW) Tidpunkt: höstterminen 2005 Ansvarig för studieperioden: Marja Raekallio/ Veterinärmedicinsk farmakologi och toxikologi, Institutionen för klinisk veterinärmedicin PRAKTIK Omfattning: 2 sp (1 sv) Ansvarig för studieperioden: Sanna Ryhänen/ Fakultetens kansli HÄSTARS HALTFEL Omfattning: 3 sp (2 sv) Tidpunkt: vårterminen 2006 Ansvarig för studieperioden: Riitta-Mari Tulamo/Institutionen för klinisk veterinärmedicin PUBLIKATION Omfattning: 3 sp (2 sv) Ansvarig för studieperioden: Ledaren eller handledaren för de fördjupade studierna ARTIFICIELL INSEMINATION Omfattning: 3 sp (2 sv) Tidpunkt: 1. årkursens vårtermin Ansvariga för studieperioden: Juhani Taponen (nötdjur) ja Magnus Andersson (svin)/saarienheten KLINISK CYTOLOGI Omfattning: 3 sp (2 sv) Tidpunkt: vårterminen 2006 Ansvariga för studieperioden: Pernilla Sundbäck/Veterinärmedicinsk patologi, Institutionen för basveterinärmedicin, Anna-Kaisa Järvinen/ Institutionen för klinisk veterinärmedicin HUSDJURENS ETOLOGI OCH VÄLMÅENDE Omfattning: 3 sp (2 sv) Tidpunkt: vårterminen 2006 Övrigt: Till kursen antas ca 20 studeranden från årskurserna 2-6. Ansvarig för studieperioden: Laura Hänninen/ husdjurshygien, Institutionen för klinisk veterinärmedicin. 101

109 MJÖLKPRODUKTION FRÅN JORD TILL BORD Omfattning: 2 sp (1 sv) Tidpunkt: vårterminen 2006 Ansvarig för studieperioden: Satu Pyörälä/Saari-enheten och Institutionen för livsmedels- och miljöhygien MOLEKYLÄRBIOLOGISKA METODER I VETERINÄRMEDICINSK BAKTERIOLOGI Omfattning: 3 sp (2 sv) Tidpunkt: januari 2006 Ansvariga för studieperioden: Airi Palva, Pekka Varmanen och Kirsi Savijoki/Veterinärmedicinsk mikrobiologi och epidemiologi, Institutionen för basveterinärmedicin VETERINÄRMEDICIN BASERAD PÅ BEVIS- VAD ÄR DET OCH FINNS DET? Omfattning: 3 sp (2 sv) Innehåll: Som målsättning är att bekanta sig med att utföra veterinärmedicinsk forskning, lära sig läsa kritiskt rapporterade kliniska veterinärmedicinskaforskningar samt värdera dess vetenskapliga hållbarhet. Tidpunkt: januari 2006 Övrigt: Begränsat deltagande, förhandskrav minst 4 årskursen studerande samt avlagd deltentamen i farmakologi. Ansvarig för studieperioden: Marja Raekallio/ Institutionen för klinisk veterinärmedicin TUTOR FÖR STUDERANDEN Omfattning: 2 sp (1 sv) Innehåll: Introduktion av veterinärmedicinska fakulteten och Helsingfors universitets studiemiljö. Utförande: Fungera som handledare för grupp av studerande samt avge skriftlig rapport. Ansvarig för studieperioden: Sanna Ryhänen/ Fakultetets kansli SMÅDJURS ORTOPEDISK RADIOLOGI Omfattning: 2 sp (1 sv) Tidpunkt: vårterminen 2006 Övrigt: Begränsat elevantal, 10st. 6. årskursen studerande.(möjligtvis 5. årskursens studerande om det finns plats) Ansvarig för studieperioden: Marjatta Snellman/ diagnostisk bildanalys, Institutionen för klinisk veterinärmedicin. STUTERIVETERINÄRKURS Omfattning: 3 sp (2 sv) Tidpunkt: vårterminen 2006 ( ) Övrigt: Begränsat elevantal (10-12 studerande) Ansvarig för studieperioden: Terttu Katila/ Husdjurens fortplantningslära, Institutionen för klinisk veterinärmedicin, Saari-enheten KURS I KLÖV VÅRD 102

110 90348 Omfattning: 2 op (1ov) Tidpunkt: januari 2006 Ansvarig för studieperioden: Timo Soveri/ Institutionen för klinisk veterinärmedicin, Saarienheten INDUSTRIELL HYGIEN OCH RISKHANTERING AV LIVSMEDELSPROCESSER Omfattning: 2 sp (1 sv) Tidpunkt: vårterminen 2006 Ansvarig för studieperioden: Janne Lundén/Institutionen för livsmedels- och miljöhygien INFORMATIONSKÄLLOR PÅ NÄTET (Vivo-kurs) Omfattning: 2 sp (1sv) Tidpunkt: Internet kurs (rekommenderas innan seminariearbetet och de fördjupade studierna påbörjas) Ansvarig för studieperioden: Raisa Iivonen/Vetenskapliga biblioteket i Vik THE ABC OF ANIMAL EXPERIMENTATION Omfattning: 6 sp (4 sv) Tidpunkt: januari 2006 Ansvarig för studieperioden: Timo Nevalainen/Institutionen för basveterinärmedicin VÄLFÄRD AV PRODUKTIONS DJUR OCH SÄRSKILDA FRÅGOR AV EKOLOGISK PRODUKTION AV HUSDJUR Omfattning: 8 sp (5 sv) Ansvarig för studieperioden: Anna Valros/ Institutionen för klinisk veterinärmedicin KURS I JUVERHÄLSA Omfattning: 3 sp (2 sv) Tidpunkt: vårterminen 2006 Ansvarig för studieperioden: Satu Pyörälä/Institutionen för klinisk veterinärmedicin, Saarienheten Valbara studieperioder som anordnas senare FISKPRODUKTIONENS LIVSMEDELSHYGIEN Omfattning: 3 sp (2 sv) Innehåll: Orientera studeranden i fiskproduktion samt fiskproduktionens och firskfabrikatens livsmedelhygien. Studieform: föreläsningar samt övningsarbeten Tidpunkt: vårterminen 2007 Ansvarig för studieperioden: Institutionen för livsmedels-och miljöhygien. 103

111 BIN OCH HONUNGSPRODUKTION Omfattning: 2 sp (1 sv) Innehåll: Introducera studeranden till honungsproduktionens olika skeden samt honungsproduktionens hygien. Utöver det behandlas de vanligaste bi-sjukdomarna och provtagning vid sjukdomsfall. Tidpunkt: vårterminen 2007 Ansvarig för studieperioden: Institutionen för livsmedels- och miljöhygien SVINKÖTT FRÅN JORD TILL BORD Omfattning: 2 sp (1 sv) Tidpunkt: vårterminen 2007 Ansvarig för studieperioden: Institutionen för livsmedels- och miljöhygien och Institutionen för klinisk veterinärmedicin, Saari-enheten FJÄDERFÄ FRÅN JORD TILL BORD Omfattning: 2 sp (1 sv) Tidpunkt: vårterminen 2007 Ansvarig för studieperioden: Institutionen för livsmedels- och miljöhygien och Institutionen för klinisk veterinärmedicin, Saari-enheten KÖTTBOSKAP FRÅN JORD TILL BORD Omfattning. 2 sp (1 sv) Innehåll: Orientera studeranden i köttboskapsproduktionen samt köttboskapsproduktionens livsmedelshygien. Tidpunkt: vårterminen 2009 Ansvarig för studieperioden: Institutionen för livsmedels- och miljöhygien och Institutionen för klinisk veterinärmedicin, Saari-enheten Fritt valbara studier Omfattning: 0-6 sp (0-4 sv) (omfattningen beror på mängden av alternativa ämnesstudier) Studeranden kan inkludera studier av universitetsnivå avlagda på någon annan enhet till veterinärmedicine licentiatexamen förutsatt, att de inte ingår i en annan examen av samma nivå Praktik LANTGÅRDSPRAKTIK Omfattning: 6 sp (4 sv) Syfte och innehåll: Praktikens syfte är att studeranden skall förstå det finländska lantbrukets verksamhetsförutsättningar och skötseln av djur genom att i praktiken bekanta sig med driften av en gård med mjölkboskap och grisproduktion. Under praktiken deltar studeranden på en för detta 104

112 ändamål godkänd lantgård i alla arbeten i ladugården (12 arbetsdagar) och på svingården (12 arbetsdagar) samt bekantar sig med djurens utfodring och skötsel. Tidpunkt: i slutet på 2. årskursens hösttermin eller senast under sommaren före 3. årskursen Ansvarig för studieperioden: Laura Hänninen och Suvi Taponen/Husdjurshygien BESIKTNINGSVETERINÄRPRAKTIK Omfattning: 6 sp (4 sv) Syfte och innehåll: Studeranden bekantar sig med det praktiska utförandet av köttbesiktning. Praktiken innehåller i synnerhet evaluering av kött, besluttagning i köttbesiktningen, laboratorieundersökningar angående köttbesiktning, verksamhet av sjukslakteri och tillämpning av köttbesiktningslagstiftning. Målet är också att studeranden bekantar sig med institutions- och slakthygien, i köttbehandlings- och produktionshygien, institutionsövervakning, djurskydd samt i andra frågor anslutna till slakteriverksamhet. Tidpunkt: 4. årskursens hösttermin Ansvarig för studieperioden: Janne Lundén/Institutionen för livsmedels- och miljöhygien KLINIKPRAKTIK (=amanuensur) Omfattning: 8 sp (6 sv) (4 kalenderveckor) Syfte och innehåll: Praktikperiodens syfte är att utveckla studerandens kliniska färdigheter i praktiken. Studeranden praktiserar på den veterinärmedicinska fakultetens kliniker. Till praktiken ingår även dejourering. Tidpunkt: hälften av praktiken (2 kalenderveckor) görs under sommaren mellan den 4. och den 5. årskursen. 1 kalendervecka görs under jul- eller påsklovet den 5. årskursen och 1 kalendervecka under sommaren mellan den 5. och den 6. årskursen. Årskursens värdinna eller värd skall leverera informationen om gruppuppdelningen till ledaren för institutionen för klinisk veterinärmedicin minst en månad före praktiken börjar. Ansvariga för studieperioden: Riitta-Mari Tulamo, Outi Laitinen-Vapaavuori MILJÖHÄLSOVÅRDSPRAKTIK (tidigare kommunalveterinärpraktik) Omfattning: 3 sp (2 sv) Syfte och innehåll: Praktikens mål är att ge studeranden inblick i det praktiska genomförandet av miljöhälsovårdens centrala uppgifter samt i lagstiftningen angående detta. Under praktiken borde studeranden sätta sig in i den kommunala beslutsfattningen och det korrekta sättet att fylla i övervakningsblanketter, i myndigheternas övervakning av institutionerna och deras självövervakning i enlighet med hygienlagen, i myndigheternas övervakning av livsmedelslokalerna och deras självövervakning, i lagstiftningen som berör livsmedlens förpackningsanmärkningar och nötköttets märkningssystem, i lagstiftningen som berör hushållsvatten, luft inomhus och badvatten samt provtagning och laboratoriebestämningar. Praktiken utförs under ledning av en hygienveterinär, som arbetar heltid inom stad eller kommun. Tidpunkt: 6. årskursens vårtermin Ansvarig för studieperioden: Riitta Maijala/ Institutionen för livsmedels- och miljöhygien Kandidat studien KANDIDAT STUDIEN Omfattning: 6 sp 105

113 Syfte: att visa studerandens färdighet att skaffa och behandla vetenskaplig information, skapa vetenskaplig text och förevisa bearbetad helhet enligt vetenskapliga samfundets använda praxis Innehål: skriftlig arbete, som baserar sig på givet motiv, 4-6 artiklar valda av studeranden samt skrivning av 4-5 sidor baserat på en lärobok. Antingen muntlig presentation med observations material eller posterpresentation. Ett höstseminarium och två under vårtermin. Annat: temat innehåller mognadsprov som skrivs i samband med seminariet. Mognadsprovet visar kännedom av lärdomsprovs område samt kunskaper i finska eller i svenska. Studeranden skriver mognadsprov på det språket hon/han har fått sin skolutbildning och på detta sätt uppfyller fordringarna uppställt av författningen 481/203 för statens tjänster Fördjupade studier Omfattning: 20 eller 25 sp (15 sv) Innan studeranden påbörjar de fördjupade studierna rekommenderas VIVO- nätkursen Informationskällor på nätet. Under höstterminen anordnas ett informationstillfälle om de fördjupade studierna. Syfte: Syftet med de fördjupade studierna är att ge studeranden: - färdighet att självständigt skaffa vetenskaplig information och att identifiera, analysera och lösa vetenskapliga och professionella problem, även i nya situationer -fördjupad kunskap i de vetenskapliga teorierna samt forsknings- och problemlösningsmetoderna, som är centrala för den problemhelheten som studeras - ingående kunskaper om den problemhelhet som studeras Innehåll: Till de fördjupade studierna ingår utarbetningen av en forskningsplan, en möjlig experimentell del, skrivningen av avhandlingen, seminariearbete samt ett skriftligt mognadsprov. För den veterinärmedicine licentiatexamen bör studeranden avfatta en avhandling. Avhandlingen kan till sin natur vara experimentell eller en litteraturöversikt. Avhandlingen bör påvisa förtrogenhet med vetenskapligt tänkande, behärskning av nödvändiga forskningsmetoder, kännedom av avhandlingens ämnesområde samt förmåga för vetenskaplig kommunikation. I de fördjupade studierna skall studeranden koncentrera sig på en vetenskaplig eller professionellt betydelsefull problemhelhet, som är central för veterinärens arbetsuppgifter. Avhandlingen bör basera sig på resultaten från individuellt arbete eller grupparbete och/eller en litteraturöversikt. Ifall arbetet som berör samma ämne och material görs i en grupp bör varje studerande ha en klart bevisbar och bedömningsbar individuell helhet, av vilken han/hon gör sin individuella skriftliga rapport. Plan för de fördjupade studierna En studerande kan påbörja de fördjupade studierna under vilket skede som helst under studierna, med förutsättning att han/hon har tillräckliga grundkunskaper om ämnet. Institutionerna informerar om de ämnen och handledare för de fördjupade studierna som erbjuds. Ledaren för en studerandes fördjupade studier är en professor eller docent, som har arbets- eller tjänsteförhållande till fakulteten. Vid behov kan ledaren även fungera som handledare för arbetet. Handledaren bör ha avlagt åtminstone en högre högskole-examen. Vid behov kan det finnas flera handledare för ett arbete. 106

114 I forskningsplanen kommer man överens om avhandlingens ämne, genomförning, tidtabell, handledning och språk. Samtidigt utnämns ledaren och handledaren för studerandes arbete. Möjliga förändringar till tidtabellen vid ett senare skede måste göras tillsammans med handledaren eller ledaren. Studeranden kan skriva avhandlingen på ett annat språk än finska eller svenska ifall ledaren för de fördjupade studierna samtycker. Institutionerna upprätthåller en lista över de avhandlingar, som är på gång. För detta skall studeranden leverera en kopia av forskningsplanen till den institution vars ämnesområde avhandlingen berör. Seminariearbete Studerande bör hålla ett föredrag om sin egen avhandling, verka som opponent och förutom detta delta i åtta andra seminarier för fördjupade studier, forskningsmetoders studiecirklar eller institutionernas forskningsseminarier. Som seminariens ordförande fungerar arbetets handledare, ledare eller en annan lärare. Studeranden kommer överens med handledaren eller ledaren om föredraget. Cirka en vecka före föredraget skall avhandlingen levereras till opponenten, som bekantar sig med den och presenterar sin värdering om avhandlingen under seminarietillfället. Under föredraget har även publiken möjlighet att ställa frågor till författaren av arbetet och delta i diskussionen. Seminarier kan även ordnas i samband med institutionernas forskningsseminarier. Avhandlingens granskning och godkännande Avhandlingen inom de fördjupade studierna granskas av ledaren och handledaren för de fördjupade studierna. Avhandlingen bedöms av den institutions ledningsgrupp vars ämnesområde avhandlingen berör. Avhandlingen bedöms på skalan godkänd/inte godkänd. Avhandlingens granskare föreslår avhandlingens godkännande till ledningsgruppen. Ifall granskarna föreslår att avhandlingen inte skall godkännas, bör avhandlingens författare få ett tillfälle att ge bemötande i saken innan ledningsgruppen gör sitt beslut. Studerande kan be att bedömningen av arbetet avbryts innan ledningsgruppens bedömning. För granskning skall avhandlingen inlämnas till institutionens kansli i så många exemplar, som institutionen begärt (innehåller exemplar för handledaren, ledaren och ledningsgruppens medlemmar samt tre exemplar för Vetenskapliga biblioteket i Vik). Förutom detta skall en elektronisk version av avhandlingens sammanfattning inlämnas till institutionens kansli. En godkänd avhandling, som baserar sig på eget undersökningsmaterial, skall uppfylla de följande kriterierna: Avhandlingen bör påvisa förtrogenhet med litteraturen, behärskning av vetenskapliga metoder och kritisk reflektion av resultaten En experimentell avhandling bör basera sig på vetenskaplig problemställning Problemet bör vara tillräckligt begränsad, så att det kan ha forskats med de resurser, som funnits till förfogande Avhandlingen bör besvara de frågor och problem som ställts Avhandlingen har gjorts av det ämne, som har beslutits med handledaren eller ledaren Utförandet av forskningen rapporteras tillräckligt utförligt, med hjälp av tabeller och bilder Resultaten baserar sig på egen observation Avhandlingens språk bör vara vårdat och layouten finslipad och snygg. Arbetet bör vara strukturerat och logiskt. Språket bör vara klart, enkelt och uttrycken kärnfulla. Användningen av litteraturhänvisningar bör följa en godkänd kutym inom vetenskaplig litteratur En godkänd litteraturöversikt skall uppfylla de följande kriterierna: 107

115 Avhandlingen har gjorts av det ämne, som har beslutits med handledaren eller ledaren Avhandlingen bör påvisa omfattande förtrogenhet med litteraturen Resultaten, som presenteras i litteraturen, har evaluerats och jämförts kritiskt och logiska slutsatser har dragits om ämnet Avhandlingens språk bör vara vårdat och layouten finslipad och snygg. Arbetet bör vara strukturerat och logiskt. Språket bör vara klart, enkelt och uttrycken kärnfulla. Användningen av litteraturhänvisningar bör följa en godkänd kutym inom vetenskaplig litteratur Sammanfattning av avhandlingen Studeranden bör utarbeta en sammanfattning av avhandlingen, som strävar till att ge en klar bild av avhandlingens innehåll för de som intresserar sig för den. Sammanfattningen utarbetas på en blankett, som fås från fakultetets kansli och den bifogas som andra sidan i avhandlingen efter titelbladet. Sammanfattningen skall skrivas med kompletta meningar, inte som en lista. Sedvanliga termer bör användas i teksten. I sammanfattningen får inte förekomma hänvisningar eller citat samt inte heller information eller påståenden, som inte förekommer i själva avhandlingen. Sammanfattningen bör utgöra en självständig helhet, som ryms på sammanfattningssidan. Sammanfattningen rekommenderas att skrivas även på engelska. Vetenskapliga biblioteket i Vik publicerar avhandlingens sammanfattning på sin hemsida. På grund av detta skall en elektronisk version av sammanfattningen också levereras till institutionens kansli, då avhandlingen inlämnas för granskning. Mognadsprov Studeranden avlägger mognadsprov, då avhandlingen blivit färdig. Mognadsprovet görs om en fråga relaterat till avhandlingens ämne, vilken ges av ledaren eller handledaren för de fördjupade studierna. Med mognadsprovet påvisar den studeranden förtrogenhet med sin problemhelhet och kunskapen i det finska eller svenska språket. Förutom sakligt innehåll fäster man avseende vid att teksten är logisk och klar samt språkligt klanderfri. Med mognadsprovet påvisar studeranden formellt den fullständiga språkkunskapen, som krävs till statsliga tjänster, då mogandsprovet skrivs på samma språk som studerandes skolbildning. Dekanus besluter om en studerandes rätt att skriva mogandsprovet på annat språk än finska eller svenska. Fakultetets kansli ordnar ett tentamenstillfälle för utförandet av mognadsprovet. Sakinnehållet granskas av ledaren eller handledaren och språkinnehållet av en språkgranskare. Publicering av avhandlingen Vetenskapliga biblioteket i Vik publicerar avhandlingarnas sammanfattningar elektroniskt. En avhandling kan också publiceras i sin helhet på nätet i Helsingfors universitets E-thesis service. Instruktioner för elektronisk publicering finns på E-thesis www-sida: 108

116 11 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Helsingin yliopiston opiskelijat voivat osallistua yliopiston järjestämään avoimeen yliopistoopetukseen. Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot rekisteröidään yliopiston opiskelijarekisteriin. Opetusta järjestävät avoimen yliopiston toimistot sekä useat yhteistyöoppilaitokset eri puolilla Suomea. Opetus on pääasiassa lähiopetusta, mutta joitakin opintoja voi suorittaa myös etäopiskeluna (monimuoto- ja verkko-opinnot). Tarkat tiedot syksyllä 2005 alkavasta opetuksesta julkaistaan heinäkuun alussa avoimen yliopiston www-sivuilla, joilta löytyy myös monipuolista tietoa avoimen yliopiston toiminnasta. Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille myönnetään avoimen yliopiston toimistoissa järjestettävän opetuksen opintomaksuista 50 %:n alennus. Avoin yliopisto järjestää myös kesäopetusta, joka on Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille maksutonta. Kesäopetustiedot julkaistaan huhtikuussa. Lisätietoja: Avoin yliopisto/ Helsingin toimisto, Vuorikatu 20, p. (09) Vantaan toimisto, Lummetie 2 A, p. (09) Lahden toimisto, Kirkkokatu 16, p. (03) TV-maksutarkastukset ovat ovella. Sinä voit viettää rauhallista koti-iltaa avoimen vastaanottavaisin mielin, jos olet tehnyt tv-ilmoituksen postissa, numerossa (09) tai osoitteessa 109