Spanish Experiences what can Finland learn? Myötätuulta Satakunnasta. Suomalaista osaamista kansainvälisillä Offshoremarkkinoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Spanish Experiences what can Finland learn? Myötätuulta Satakunnasta. Suomalaista osaamista kansainvälisillä Offshoremarkkinoilla"

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen Spanish Experiences what can Finland learn? 02/11 Myötätuulta Satakunnasta Suomalaista osaamista kansainvälisillä Offshoremarkkinoilla

2 pääkirjoitus Jari Suominen Puheenjohtaja Uuden puheenjohtajan terveiset Otettuani vastaan viestikapulan haluan kiittää yhdistyksen jäseniä saamastani luottamuksesta ja erovuorossa olleita hallituksen jäseniä hyvästä työstä. Tästä on hyvä jatkaa. Erityinen kiitos Pata Pasi Tammivaaralle hänen ansiokkaasta panoksestaan hallituksen puheenjohtajana kahtena edellisenä työntäyteisenä vuotena. Tuona aikana luotiin Suomeen lainsäädännöllinen perusta tuulivoiman rakentamiselle ja asetettiin selkeät tavoitteet tuottaa vuosittain 6 TWh:a sähköä tuulesta vuoteen 2020 mennessä. Se tarkoittaa nykyisen rakennetun tuulivoimatuotantotehon 15-kertaistamista, jolloin tuotanto tulee vastaamaan noin 6 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta vuonna Oma visioni on, että tulevaisuudessa maankäytön suunnitteluprosesseissa ja kaavoituksessa moottoriteitä, satamia, asuin- ja teollisuusalueita suunniteltaessa otetaan jo lähtötilanteessa huomioon myös uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman tuotantomahdollisuuksien yhdistäminen alueen muuhun käyttöön. Nykymeno, jossa kaikelle raivataan aina erikseen uutta neitseellistä luontoa, ei voi jatkua loputtomiin. Tuulivoimajytkyä odotellessa, Jari Nyt kun meillä on voimassa rakentamisen mahdollistava syöttötariffi ja yhdistyksestä on kasvanut yli sadan yrityksen sekä parinsadan aktiivisen tuulivoimasta kiinnostuneen yksityishenkilön yhteisö, on tärkein tehtävämme mahdollistaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan noin 1000 teollisen tuulivoimalan rakentaminen. Tämä vastaa vajaan 4 miljardin euron investointia kuluvan vuosikymmenen aikana. Itselläni on hyvin henkilökohtainen suhde tuulivoimaan siitä yksinkertaisesta syystä, että se on kaikilla omilla arvoillani mitattuna tämän hetkisistä vaihtoehdoista selkeästi kustannustehokkain puhtaan uusiutuvan energian teollinen tuotantomuoto. Polttoaine on kotimaista aurinko energiaa, joka on ilmaista ja jota riittää. Jos sitä ei hyödynnetä, se menee hukkaan. Myytti siitä, ettei Suomessa tuule, murtui uuden tuuliatlaksen valmistuessa reilu vuosi sitten, joten lähtökohdat rakentamiselle ovat siis erinomaiset. Pienenä kansana meidän pitää osata hyödyntää viisaasti niitä resursseja ja vahvuuksia, joita meillä luonnostaan Suomessa on. Energian suhteen olemme erityisasemassa, koska meillä on uusiutuvan energian omavaraisuuteen riittävät raaka-ainevarat käsiemme ulottuvilla tuulessa, jätteissä ja metsissä. Kyse on ainostaan siitä, miten haluamme ne hyödyntää. Tuulivoima hajautettuna energiantuotantomuotona onkin kaikkien Suomen kuntien ja kansalaisten ulottuvilla oleva jokamiehenoikeus. Jokaisella meistä on siis mahdollisuus saada osamme sen luomasta hyvinvoinnista, puhutaan sitten puhtaasta energiasta, verotuloista tai työpaikoista. Totuus on kuitenkin, että tälläkin osa-alueella aktiiviset ja nopeat syövät hitaat, joten kaikille tästäkään kakusta ei valitettavasti riitä jaettavaa. Kannattaa pyrkiä edelläkävijöiden joukkoon. 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Anni Mikkonen Toimituskunta: Anni Mikkonen Juha Kiviluoma Esa Eklund Folke Malmgren Toimitussihteeri: Anni Mikkonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva Kuva: Metsähallitus Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 40 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 40 euroa Pienyritykset 270 euroa + alv Suuryritykset 1350 euroa + alv Yhteisöt 1350 euroa + alv Hinta sis. lehden vuosikerran. Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Asemakatu 11 A (2 kerros) Jyväskylä S-posti: Pankkitili: Nordea Sisällys 02/11 2 Uuden puheenjohtajan terveiset Jari Suominen 4 Maailman tuulipäivä on täällä taas! Anni Mikkonen 6 MyötätuultaSatakunnasta Aki Hassinen ja Jukka Moilanen 8 Spanish Experiences what can Finland learn? Agustín Simón de Juana 10 TURNKEY sopimus, mitä Omistajan pitää huomioida? Sami Kyntölä 13 Merituulivoima odottaa uudelta hallitukselta panostuksia wpd Finland oy 14 Suomalaista osaamista kansainvälisillä Offshore-markkinoilla Anni Mikkonen ja Sanna Siltanen 15 MyPower tuulivoimalat tuottavat kerrostaloille sähköä Raahessa Jukka Keskioja 16 Taloudellista tuulivoimaa Merventon turbiinilla Patrik Holm 18 Svensk Vindkraftförening 25 år 2011 Anders Stenberg 20 Tilastot Anders Stenberg 3

4 kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja, STY Maailman tuulipäivä on täällä taas! Maailman tuulipäivää juhlitaan vuosittain Tänä vuonna Suomessa tuulipäivänä jalkaudutaan kolmelle paikkakunnalle, Helsinkiin, Vaasaan ja Lapualle. Tuulipäivän kunniaksi on hyvä muistuttaa mieliin miksi tuulivoimaa kannattaa rakentaa. Tuulivoima on polttoainevapaata energiaa, jossa suurimmat energiapanostukset, ja niiden myötä hiilidioksidi-päästöt, syntyvät turbiinin valmistuksesta, kuljettamisesta ja pystyttämisestä. Tuulivoima perustuu ilmaiseen paikalliseen polttoaineeseen, joka saapuu itse voimalan luokse ja on riippumaton maailmanmarkkinoiden hinnanvaihteluista. Tuulivoimatuotannosta ei synny päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Hiilidioksidivapaana energiantuotantomuotona se vähentää hiilidioksidipäästöjä kun sillä korvataan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä. Tuulivoimala on energiataloudellisesti erittäin tehokas vaihtoehto, sillä tuulivoimala tuottaa sen rakentamiseen, kuljettamiseen ja pystyttämiseen kuluneen määrän energiaa 3 9 kuukaudessa. Tämän jälkeen voimala tuottaa puhdasta energiaa koko elinikänsä ajan, joka on keskimäärin 20 vuotta. Tuulivoima on uusiutuva energiamuoto, joka lisää sekä energiaomavaraisuutta että sähkön toimitusvarmuutta. Tuuliatlas (www.tuuliatlas.fi) ja olemassa olevista voimaloista saadut tuotantotiedot osoittavat, että Suomessa tuulee enemmän talvella kuin kesällä. Ylhäällä 100 metrin korkeudessa tuulee kovaa useimmiten myös silloin kun me ihmiset kärvistelemme kovien pakkasten kourissa maan pinnan tasolla. Toistaiseksi Suomessa on todella vaatimattomasti tuulivoimaa, mutta tavoitteena on kasvattaa tuo vajaa 200 megawatin (MW) kapasiteetti 2500 megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Suomeen rakennettava tuulivoimakapasiteetti tulee työllistämään suomalaisia tuulivoimaloiden (ja komponenttien) valmistuksessa, asennuksessa ja kunnossapidossa. Teknologiateollisuus ry on arvioinut syksyllä 2009 valmistuneessa tuulivoiman tiekartassa, että toimiva kotimarkkina voi kasvattaa Suomen osuuden maailman tuulivoimamarkkinasta nykyisestä kolmesta prosentista seitsemään prosenttiin, jolloin ala työllistäisi Suomessa vuonna 2020 jopa henkilöä nykyisen noin sijaan. EWEAn uusiutuvan energian toimintasuunnitelmia (NREAP) tarkastelevan raportin mukaan vuoteen 2020 mennessä maatulivoimaa rakennetaan Euroopan uudesta energiantuotantokapasiteetista eniten (35 %). Merituulivoima tulee neljäntenä aurinkoenergia- ja biomassakapasiteetin jälkeen. Euroopassa on jo nyt nähtävissä, että tuulivoimalla voi olla iso osuus energiantuotannosta sekä hyvien siirtoyhteyksien varrella olevissa maissa kuten Tanskassa, että eristyneemmissä järjestelmissä kuten Espanjassa (tämän lehden s. 8). Myös Suomessa on hyvät mahdollisuudet hyödyntää tätä puhdasta energiantuotantomuotoa. Elämää on myös vuoden 2020 jälkeen. EWEA (Euroopan tuulivoimayhdistys) peräänkuuluttaa jo tuulivoimatavoitteita vuodelle 2030 myös Suomen uuden hallituksen tulisi käynnistää työ uusiutuvan energian lisäystavoitteiden aikaan saamiseksi vuodelle Tervetuloa juhlimaan kanssamme maailman tuulipäivää! Anni Ps. Lisätietoja maailman tuulipäivästä löytyy tämän lehden sivulta 7. 4

5 s Energian uusi aikakausi Siemens tarjoaa luotettavia tuulivoimalaitoksia, jotka soveltuvat maalle, merelle ja rannikolle. Turbiinit on suunniteltu tuottaviksi ja kestäviksi. Uusinta teknologiaa on vaihteeton tuuliturbiini. Huolto- ja ylläpitopalvelut varmistavat tehokkaat tuulivoimalaitokset koko niiden elinkaaren ajan. Siemensin ratkaisuilla tuulivoimalaitokset voidaan kytkeä tehokkaasti sähköverkkoon. Siemens Energy Sector 5

6 Tutkimus Aki Hassinen Jukka Moilanen Satakuntaliitto MYÖTÄTUULTA SATAKUNNASTA Satakuntaliitossa aloitettiin Mannertuuli -hankkeeseen liittyvän tuulivoimakyselyn laatiminen vuoden vaihteessa Aluksi tarkoituksena oli toteuttaa vain alueellinen kysely. Ilmeni kuitenkin, että Webropol -sovelluksen avulla valtakunnallisen kyselyn toteuttaminen oli suhteellisen helppo työ. Satakuntaliitossa ajateltiin heti, että aina kun on mahdollista, on parempi tehdä asiat isosti. Näin päätettiin toteuttaa ensimmäinen valtakunnallinen kansalaisille suunnattu tuulivoimakysely. Kysely päätettiin toteuttaa siten, että siihen pystyisi vastaamaan nopeasti, eikä vastaaminen edellyttäisi erityistä tuulivoiman asiantuntemusta. Tietoa haluttiin kerätä muun muassa kansalaisten suhtautumisesta tuulivoimaan yleisellä tasolla, mielipiteitä suunniteltavista ja rakennettavista tuulivoimala-alueista sekä niiden ympäristövaikutuksista. Yli 1800 kansalaismielipidettä Tavanomaisten keinojen lisäksi ihmisten tavoittamisessa hyödynnettiin sosiaalista mediaa. Osana Mannertuulihanketta toteutettuun valtakunnalliseen kyselyyn saatiin yhteensä 1847 vastausta. Eniten vastauksia saatiin Uudeltamaalta ja Satakunnasta. Vastaajien enemmistö koostui vuotiasta (506 kpl) ja toiseksi eniten vuotiaista (421 kpl). Sosiaalisen median käyttäminen kyselyn toteuttamisessa selittää osittain nuorempien ikäryhmien osuuden. Kyselyn tuloksia voisi tulkita siten, että suomalaiset suhtautuvat tuulivoimaan yleisesti ottaen myönteisesti. Valtaosa kannattaa tuulivoiman rakentamista Suomeen ja myös omaan asuinkuntaansa. Vastaajien mielestä tuulivoima koetaan häiritsevämpänä vapaaajanviettoalueiden läheisyydessä kuin vakituisen asutuksen tai taajamien. Suurin osa vastaajista ei itse asu tuulivoiman lähistöllä, mutta on kuitenkin nähnyt paikanpäältä nykyaikaisia tuulivoimaloita. Suurinta osaa vastaajista tuulivoimalat eivät häiritse maisemassa (74 %). Tuulivoimatuotantoa tulisi pyrkiä keskittämään rakentamalla tuulipuistoja (75 %). Kansalaisten mielestä tuulivoimaa tulisi pyrkiä keskittämään merelle, rannikolle, teollisuusalueille ja asumattomille alueille. Lisäksi avointa sanallista palautetta tuulivoimasta saatiin yhteensä yli 20 tulostettua sivua. Tuulivoiman negatiivisten ympäristövaikutusten osalta kyselyn tuloksissa nousevat esille vaikutukset lintuihin, melu ja maiseman muuttuminen. Kui- 6

7 tenkin lähes kolmannes vastaajista (500) oli sitä mieltä, että tuulivoima ei aiheuta merkittäviä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Linnut ovat tuulivoiman osalta tutkituin eläinryhmä, joten siitä on runsaasti tietoa olemassa. Ympäristöministeriön teettämän tutkimuksen mukaan lintujen törmäyskuolemia aiheutuu Suomessa tuulivoiman takia yhteensä noin 100 vuodessa, eli muutama lintu yhtä tuulivoimalaa kohden. Tutkimustulos on samansuuntainen Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten kanssa. Eniten lintuja kuolee Suomessa tieliikenteen takia, joka verottaa lintukantaa noin 4 miljoonaa yksilöä vuodessa, eli muutama lintu yhtä autoa kohden. On tutkittu, että tuulivoima voi törmäysuhan lisäksi häiritä lintujen reviiriin valintaa ja pesimistä. Yleensä linnut välttävät tuulivoimaloita ja saattavat muuton aikana joutua vaihtamaan muuttoreittiään tuulivoimaloiden takia. Taustatietoa maakuntakaavoitukseen Satakuntaliitossa on käynnistetty energiahuoltoa käsittelevän vaihemaakuntakaavan laatiminen. Tuulivoimatuotantoa koskevan vaihemaakuntakaavan laadinnassa nyt toteutettu Mannertuuli -selvitys sekä edellä mainittu valtakunnallinen kansalaiskysely ovat osa kaavan perusselvityksiä. Kyselystä saadut mielipiteet antavat pohdittavaa. Kyselyn tulosten perusteella tulisi esimerkiksi pohtia pitääkö pysyvään asumiseen ja taajamiin soveltaa erilaisia suojaetäisyyksiä kuin vaikkapa vapaa-ajanvietto- ja virkistysalueisiin. Suomalaiset ovat mökkeilykansaa ja on ymmärrettävää, että vapaa-ajalta haetaan tasapainoa arjen hektisyyteen. Taajamien ja kaupunkien ympäristössä on muitakin melua aiheuttavia tekijöitä ja maisemallisia muuttujia. Tiet, rautatiet, telemastot, voimalinjat kuuluvat asuinympäristöömme ja ehkä juuri siksi tuulivoimalat voitaisiin kyselyn perusteella hyväksyä paremmin tässä ympäristössä kuin neitseellisessä luonnonmaisemassa tai -ympäristössä. Tutkimustulosten analysointia jatketaan avaamalla varsinkin eri vastausten riippuvuusyhteyksiä. Samassa yhteydessä suoritetaan myös tarkempi maakuntakohtainen vertailu. Tulokset julkaistaan Mannertuulihankkeen loppuraportissa ja ne ovat valmistuttuaan kaikkien saatavilla myös Satakuntaliiton kotisivuilta. Tässä yhteydessä Satakuntaliitto kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita. Kaikki vastanneet olivat mukana tekemässä Suomen tuulivoimatutkimuksen historiaa! Lisätietoja: Alueiden käytön johtaja Jukka Moilanen, Projektisuunnittelija Aki Hassinen, Ajankohtaista Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Maailman tuulipäivänä tapahtuu! Vuosittain järjestettävää Maailman tuulipäivää vietetään tiistaina Suomessa voi osallistua kolmeen eri tapahtumaan, Tuulivoimajuhlaan Helsingissä sekä koko perheen tuulivoimapäivään Lapualla ja Vaasassa. Tuulivoimajuhla Helsingissä Helsingin Kampissa juhlitaan maailman tuulivoimapäivää kansanjuhlan merkeissä klo Tapahtumassa tehdään tuulivoimaa tutummaksi helsinkiläisille ja paikalle osuneille matkailijoille järjestämällä kilpailuja ja tuulivoimatietoiskuja. Tilaisuuden ohjelma sisältää niiden lisäksi myös Tuuliteatteria. Tervetuloa katsomaan kuinka ujo tuulivoimala selviää treffeistä sekä kuulemaan tuulivoimatietoa ja keskustelemaan alan asiantuntijoiden kanssa! Tapahtuman järjestävät Suomen Tuulivoimayhdistys, Motiva, Energiateollisuus, Teknologiateollisuus ja Cleantech Finland yhdessä seuraavien tuulivoimaalan yritysten kanssa: Ekosähkö, Ensto, EPV Energia, Lumituuli, Moventas, PVO Innopower, Siemens, Suomen Hyötytuuli, The Switch, TuuliWatti, Vestas, WinWinD ja wpd Finland Tuulta jokaiselle! Lapualla Tule koko perheen tuulivoimatapahtumaan Lapuan Vanhaan Paukkuun klo 13 18! Luvassa on tietoa tuulivoimasta, Lapuan Jouttikallion yleiskaavaluonnokseen liittyvän tuulivoimapuiston luonnossuunnitelman esittely sekä toimintaa lapsille tuulivoiman merkeissä! Tapahtuman järjestävät Thermopolis ja 4H-yhdistys. Tuulivoimapäivä Vaasassa Vaasan keskustan kauppakeskus Rewell Centerissä Vaasan energiainstituutti järjestää päivän tuulivoiman merkeissä klo Tapahtumassa esitellään tuulivoimaa eri näkökulmista ja mukana on myös paikallinen tuulivoimayritys kertomassa heidän omasta toiminnastaan. Tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille ja pientä ohjelmaa on luvassa niin kilpailujen, pienoismallien sekä askartelun merkeissä samalla kun jaetaan lisätietoa tuulivoimasta. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy - Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: Helsinki: Anni Mikkonen, p Lapua: Niina Huovari, thermopolis.fi, p Vaasa: Kristian Blomqvist, kristian. p

8 Jäsenyrityksen esittely Agustín Simón de Juana Gamesa Spanish Experiences what can Finland learn? In March this year, wind energy reached a historic milestone in Spain. Wind power accounted for 21% of Spain s electricity generation in average. This new record saw generation of 4,738 gigawatt hours of electricity from wind power, demonstrating that wind power is not only indigenous, clean and competitive, but also capable of supplying already 13 Million average Spanish households. In 2010, for the first time in history, Spain overcame Germany as Europe s leading producer of wind energy. By the end of 2010, the country had installed capacity of 20,676 MW of wind turbines. Much of Spain s success in building such a large wind energy industry is due to the country s feed in tariff program. At the same time, in Finland, a feed-intariff designed to bring 2.5 GW wind power on-line by 2020 took effect, a week after the European Commission gave its approval to the plan. These two simultaneous events give us a reason to reflect why Spain has become one of the leading wind-energy powerhouses in Europe over the last decade, while demonstrating that integrating a power source such as wind into the grid can easily provide more than 20 percent sometimes significantly more of the power needs of a given region. In the past decade wind-powered technology has matured, driving down costs and driving up efficiency, but during this time the Spanish wind power industry had to beat four different clichés normally used when referring to wind power and which play a powerful role against its development. Let s have a look at them: First cliché: Competitiveness versus expensive energy source Wind Power in Spain is one of the main forces driving pool electricity prices down. In 2009, wind power feed-in tariff premiums cost each Spanish household 1.30/month. This premium cost, which is included in the access tariff, represented 9.8% of the fixed system costs. The wind energy covered 13.4% of national demand in Meanwhile, the major industrial users saved 160,000 on average thanks to wind power via pool price savings. This energy price saving, by the displacement of more expensive fossil fuel power stations, needs to be deducted from the fixed cost implied by wind power production. Second cliché: Savings versus responsible for the tariff deficit In 2009, wind power premium cost overruns in Spain amounted to 230 million, just 5% of the total tariff deficit. Under prevailing rates, the wind power sector would receive 28 billion in premiums over the next 20 years. Generating the equivalent amount of energy using gas, assuming average IEA prices, would cost 50 billion (the cost of gas imports plus the cost of purchasing carbon emission certificates), whereas payments to wind power will not finance activities abroad. Third cliché: Wealth generation versus generates excessive premiums During the period , Spain spent 3.7 billion in wind power premiums, but the sector contributed directly to the growth of the national GDP by more than 6.2 billion and gave jobs to 37,900 people in 43 provinces in Spain. In a country where fossil fuel sources are scarce, it reduced the fossil fuel imports by 4.8 billion. What s more, from the dense industrial base already present in Spain, many companies have sprung up to develop technologies befitting the needs of the wind industry, in fields such as composites, steel and electrical components contributing to an R&D investment of more than 550 million during the period only. Today, turbine manufacturers such as Gamesa, with more than 15 years of experience in the sector and 21,000 MW installed worldwide, are among the leaders in the global wind power market. 8

9 Forth cliché: Wind power versus renewables are all the same Similar to the other renewable energies, wind power prevents carbon emissions and contributes to the lowering of electricity prices. It is a limitless natural resource which reduces energy dependence and, hence, national vulnerability. But wind power is different from the industrial perspective, having created a powerful national industrial sector where investment requirements are higher. It is also a more mature sector in terms of technology and development with a very advanced technological learning curve compared to other technologies. In conclusion, wind power, both in Spain and Finland, is here and has a brilliant future ahead of it as a driver of competitiveness. We, at Gamesa, are committed to contribute to the growing demand for energy and our turbines will contribute to the guaranteed supply of electricity. Wind provides price stability versus the extreme volatility in oil and gas prices of recent years. Investments in wind power are a strong source of economic development and employment in many countries. The products of Gamesa do not generate pollution and overall, they are first tier weapons in the war against climate change. Espanjan tuulivoimatuotanto nousi uusiin lukemiin maaliskuussa, kun maan sähkönkulutuksesta katettiin 21 % tuulivoimalla. Espanjan nousu Euroopan johtavaksi tuulivoiman tuottajaksi on seurausta syöttötariffijärjestelmästä, jonka avulla Espanjaan on rakennettu yli MW tuulivoimaa. Suomi, jonka syöttötariffi astui maaliskuussa voimaan, voi oppia Espanjan tuulivoimakehityksestä. Viimeisen vuosikymmenen aikana tuulivoimateknologia on kehittynyt kasvattaen tehokkuutta ja vähentäen kustannuksiaan. Espanjassa on myös osoitettu, että neljä seuraavaa tuulivoimamyyttiä voidaan unohtaa. Myytti: Kilpailukyky vastaan kallis energiantuotantomuoto Espanjassa tuulivoima on laskenut sähkön pörssihintaa. Vuonna 2009 syöttötariffi toi lisäkustannuksia 1,30 /talous/ kuukausi. Samalla teolliset sähkön käyttäjät säästivät tuulivoiman laskettua sähkön pörssihintoja. Myytti: Säästöt vastaan tariffin korkeat kustannukset Nykyisillä sähkönhinnoilla tuulivoiman syöttötariffin aiheuttama lisäkustannus tulee maksamaan Espanjassa 28 miljardia euroa 20 vuodessa. IEA:n keskihinnoilla laskettuna saman energiamäärän tuottaminen kaasulla maksaisi 50 miljardia euroa (kaasun hinta + päästöoikeudet) ja polttoaineiden ostaminen heikentäisi samalla Espanjan vaihtotasetta. Myytti: Elintason kasvattaminen vastaan ylettömän suuret tuet Vuosina Espanjassa maksettiin syöttötariffia 3,7 miljardia euroa. Samaan aikaan tuulivoimasektori kasvatti bruttokansatuotetta yli 6,3 miljardilla eurolla ja työllisti henkilöä ympäri maan. Lisäksi tuulivoima vähensi tuontienergian tarvetta 4,8 miljardin euron edestä. Syöttötariffin myötä Espanjan tuulivoimateollisuus, Gamesa etunenässä MW asennetulla kapasiteetilla, on noussut johtavien maiden joukkoon maailman tuulivoimamarkkinoilla. Myytti: Tuulivoima vastaan kaikki uusiutuvat energialähteet ovat samanlaisia Kuten muutkin uusiutuvan energian tuotantomuodot, tuulivoima vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä ja alentaa sähkön markkinahintaa. Toisin kuin muut uusiutuvan energian tuotantomuodot Espanjassa, tuulivoima on luonut vahvan teollisuusklusterin. Tuulivoima on tätä päivää niin Espanjassa kuin Suomessa. Tuulivoima vähentää altistumista viime vuosina nähdylle öljyn ja kaasun hintojen vaihtelulle. Tuulivoimainvestoinnit kasvattavat taloutta ja lisäävät työllisyyttä. Tämän lisäksi ilmastonmuutosta vastaan taistelevasta tuulivoimantuotannosta ei synny jätteitä. 9

10 Lakikulma Sami Kyntölä Sivenius, Suvanto & Co TURNKEY sopimus, mitä Omistajan pitää huomioida? Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi asetuksen, jonka seurauksena laki uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta ( Laki ) tuli kokonaisuudessaan voimaan alkaen. Laki tuli toki osittain voimaan vuoden 2011 alkupuolella, mutta julkisuudessakin syöttötariffilaiksi määritellyn tuotantotukijärjestelmän mukaisen valtiontuen edellytyksenä oli EU:n komission hyväksyntä. Lain voimaantulo on ollut ja tulee varmasti lähitulevaisuudessa olemaan eräs keskeisimmistä, jollei keskeisin, arviolta n MW:n edestä käynnissä olevien tuulivoimala- ja tuulivoimapuistohankkeiden käyntiin panevista tekijöistä. Samalla kun alkuvaiheessa olevien hankkeiden ja tuulivoimapuistoalueiden kehittäjät ja omistajat (energiayhtiöt, teolliset toimijat, yksityiset henkilöt, pääomasijoittajat ja rahastot jne.), joita kutsutaan jäljempänä yhteisesti Omistajat, ovat aloittamassa tai jatkamassa hankkeidensa esi- ja varsinaista suunnittelua tuulimittauksineen, maasto-, maapohja- ja infra- sekä maanrakentamis-suunnitteluineen sekä muine hankkeiden ja tuulivoimapuistoalueiden teknistaloudellisine laskelmineen, Omistajalle tulee myös harkittavaksi, millä juridisella ja sopimusteknisellä rakenteella kehitteillä oleva hanke olisi Omistajan tavoitteet, osaaminen ja riskienhallintakyky huomioiden kustannustehokkainta ja riskittömintä toteuttaa. Yleisimmät juridiset ja sopimustekniset rakenteet tuulivoimapuiston toteuttamiseksi Lähtökohtaisesti tuulivoimala- ja tuulivoimapuistohanke on toteutettavissa hyvinkin monella eri juridisella ja sopimusteknisellä rakenteella, mutta yleisimpinä näistä voidaan pitää seuraavia: Omistaja toimii tilaajana/toteuttajana; tarkoittaa rakennetta, jossa Omistaja tekee kunkin hankkeeseen liittyvän toimittajan ja palvelutarjoajan kanssa erilliset sopimukset ja pyrkii tässä ominaisuudessa hallinnoimaan ja koordinoimaan hankkeeseen liittyviä teknologia-, kustannus-, aikataulu-, toteutus-, ja operointiriskejä. Tämä sopimusrakenne vaatii vahvaa tietotaitoa ja kokemuspohjaa tuulivoimapuistojen ja/tai vastaavien rakennushankkeiden toteuttamisesta. EPCM sopimus (Erection, Procurement, Construction and Management); tarkoittaa sopimusrakennetta, jossa Omistaja, tai mahdollisesti hanketta varten perustettu projektiyhtiö ( Projektiyhtiö ), tekee ns. EPCM -palveluita tarjoavan yrityksen kanssa ns. hankkeen hallinnointisopimuksen (EPCM sopimus), jossa palveluntarjoaja kantaa vastuun hankkeen valmistelusta, suunnittelusta ja koordinoinnista sekä työmaavalvonnasta aina tuulivoimaloiden tai tuulivoimapuiston trimmaukseen, testaukseen ja vastaanottoon asti. Yleisimmin EPCM-sopimusrakenteessa Omistaja tai Projektiyhtiö tekee kuitenkin itsenäisesti, joskin EPCM palvelun tarjoajan avustuksella ja ohjeistuksella, kunkin hankkeeseen liittyvän toimitus- ja palvelusopimuksen erikseen. EPCM sopimuksella pyritään ensisijaisesti siihen, että kyseinen palveluntarjoaja hallinnoi ja koordinoi Omistajan tai Projektiyhtiön puolesta ja lukuun hankkeen toteutusta ja toimitusrajapintoja eri osapuolten välillä, mikä vastaavasti mahdollistaa sen, että Omistajan tai Projektiyhtiön ei ole tarpeen hankkia erillistä organisaatiota hankkeen toteuttamiseksi. EPC sopimus (Engineering, Procurement and Construction) tai Turnkey -sopimus; tarkoittaa sopimusrakennetta, jossa Omistaja tai Projektiyhtiö tekee sopimuksen yhden toimittajan tai palveluntarjoajan ( EPCC ) kanssa, meillä paremmin tunnetun avaimet käteen tai Turnkey -periaatteen mukaisesti. 10

11 Periaatteessa EPC sopimusrakenteella pyritään sopimaan siitä, että EPCC toimittaa Omistajalle tai Projektiyhtiölle täydellisen, suunnitellun, testatun ja vastaanottovalmiin tuulivoimalan/tuulivoimapuiston kaikkine siihen liittyvine infra- ym. rakennelmineen. EPC-sopimusrakenteessa Omistaja tai Projektiyhtiö tekee yhden sopimuksen yhden palvelutarjoajan tai toimittajan kanssa ja pyrkii täten hallinnoimaan ja minimoimaan hankkeeseen potentiaalisesti liittyviä kustannus-, toteutus-, teknologia- ja aikatauluriskejä. Tätä jo vuosia laajemmissa voimalaitosym. vastaavissa suuremman kokoluokan rakennushankkeissa sekä projektirahoitushankkeissa käytössä ollutta ja erityisesti USA:ssa ja Keski-Euroopassa projektien toteuttamisessa käytettyä sopimusrakennetta on viime vuosina pyritty (mm. turbiinitoimittajien ja ns. engineering-palveluntarjoajien) toimesta ottamaan käyttöön pienemmänkin kokoluokan hankkeissa, joiksi meidän kotimaiset jo toteutetut ja käyttöönotetut sekä suunnitteilla olevat tuulivoimapuistohankkeet on helposti kategorisoitavissa. Tuulivoimasektorilla toimivat tahot, niin Omistajat kuin projekti-, strukturoitua tai taserahoitusta tarjoavat instituutiot, ovat yleisesti suhteellisen hyvin tietoisia, mitä EPC-sopimusrakenteella periaatteellisesti tarkoitetaan, mutta EPCsopimusrakenteeseen sitoutuvilla ei aina ole kuitenkaan täysin yksiselitteistä kuvaa siitä, mitä osapuolet, ja erityisesti mitä Omistaja tai Projektiyhtiö, voi EPC-sopimuksen tehdessään odottaa tai olettaa ja mitä heidän sopimusta neuvotellessa ja tehdessään tulee ottaa huomioon. EPC/Turnkey sopimus tuulivoimala- tai tuulivoimapuistorakentamisessa Kuten edellisessä kappaleessa todettiin, tuulivoimala- tai tuulivoimapuistorakentamisessa EPC sopimusrakenteen periaatteellisena lähtökohtana on se, että EPCC:llä on sopimukseen perustuva velvoite suunnitella, toimittaa ja rakentaa (engineer, procure and construct) Omistajalle tai Projektiyhtiölle täydellisen, suunnitellun, testatun ja vastaanottovalmiin tuulivoimalan/tuulivoimapuiston kaikkine siihen liittyvine infra- ym. rakennelmineen. EPC sopimusrakenteessa pyritään luomaan tilanne, jossa EPCC:n tulee sopimukseen perustuen toimittaa Omistajalle tai Projektiyhtiölle kaiken, mitä tarvitaan tai voidaan olettaa tarvittavan taloudellisessa energiatuotantotarkoituksessa rakennetun tuulivoimalan tai tuulivoimapuiston käyttöön ottamiseksi ja operoimiseksi. EPC sopimusrakennetta on myös kutsuttu Lump Sum Turnkey tai LSTK -rakenteeksi, jolla tarkoitetaan EPC-sopimuksen osapuolten ymmärrystä siitä, että EPCC:llä on velvollisuus toimittaa ja rakentaa kyseessä oleva tuulivoimala tai tuulivoimapuisto sovittujen aikataulu-, käytettävyys- ja hyötysuhdetakuuehtojen mukaisesti tietyn suuruista rahamääräistä korvausta vastaan. Koska EPC sopimusrakenteessa koko hanketta sen toteutusta ja siihen liittyviä riskejä pyritään hallinnoimaan periaatteessa yhdellä sopimuksella, osapuolten tulee luonnollisesti asettaa erityistä painoarvoa sopimuksesta sekä sen liitteistä muodostuvalle asiakirjakokonaisuudelle. Osapuolten tulee yksiselitteisesti ja molemman osapuolen yhteiseen tahtotilaan perustuen sopia selkein ehdoin: sopimuksen ja toimituksen kohde (Scope of Supply), eli mitä ollaan hankkimassa ja mistä kaikista osaalueista toimitus tosiasiassa muodostuu (tekninen suunnittelu, infra- ja maanrakennus suunnitteluineen, tuulivoimalat/tuulivoimapuistot sähkötöineen ja järjestelmineen); mikä osa hankkeen toteuttamisesta on kenenkin vastuulla, eli kuuluvatko lupien hakeminen-, kaavoitus- ym. viranomaisprosessit, tuulimittaukset ja muut kyseessä olevan maa-alueen tuulivoimalan/tuulivoimapuiston teknistaloudelliset soveltuvuusarvioinnit 11

12 Omistajan vai EPCC:n velvollisuuksiin vai halutaanko nämä toimenpiteet jakaa osapuolten kesken, millä on vastaavasti vaikutus kustannuksiin sekä muihin velvoitteisiin; hankkeen toteuttamisen aikataulutus, hankeen keskeiset merkkipaalut (Milestones) ja niistä sovitut poikkeamat ja muutokset sekä näiden poikkeamien ja muutosten vaikutukset osapuolille mahdollisesti aiheutuviin kustannuksiin sekä muihin oikeuksiin, vastuisiin ja velvoitteisiin; kauppahinta ja sen maksamisen jakautuminen erisuuruisiin prosentuaalisiin maksuposteihin, ja niitä koskevat maksuehdot (esim. tietyn merkkipaalun täyttyminen); pankki tai muut vastaavat osapuolten erikseen hyväksymät hankekohtaiset takaukset ja vakuudet; toimitettavien laitteiden kuljetusta ja rakentamista koskevat ehdot sekä työmaavalvontaa ja työnjohtoa koskevat määräykset; omistus- ja hallintaoikeutta sekä vaaranvastuuta koskevat määräykset; vahingonkorvausvastuuperusteet sekä mahdolliset vastuunrajoitukset (mm. välillisten ja taloudellisten vahinkojen poissulkeminen vahingonkorvausvastuun piiristä) EPCC:n antamat hyötysuhde- ja käytettävyystakuut, jotka voidaan antaa joko tuulivoimala- ja/tai tuulivoimapuistokohtaisesti; mekaaniseen hyväksymiseen, testauksiin, käyttöönottoon ja vastaanottoon liittyvät prosessit ja hyväksymisedellytykset; sopimussakko ym. sanktiot, mikäli hanketta ei ole kyetty toteuttamaan sovitussa aikataulussa sekä muutoin sovittujen tuulivoimaloiden/tuulivoimapuiston sähköntuotantoon liittyvien edellytysten mukaisesti; vakuutukset (mm. kuljetus- ja rakentamisvakuutukset (EAR vakuutukset); Ylivoimaisia esteitä koskevat ehdot (mm. nostonaikaisten tuuli- ja sääolosuhteiden varalta); immateriaali- ja muita oikeuksia koskevat määräykset, sekä sovellettavaa lakia ja riitojen ratkaisua koskevat määräykset. Edellä esitetty lista EPC sopimuksessa yksiselitteisestä sovittavista asioista ei pyri olemaan kaikenkattava listaus EPC sopimukseen tulevista osapuolten oikeuksia, vastuita ja velvoitteita määrittämistä ja ohjaamista ehdoista, mutta pyrkii kuitenkin luomaan lähtökohdan niistä keskeisistä ehdoista, joista EPC sopimuksen osapuolten tulee pyrkiä sopimaan. Lopuksi Tuulivoimala- tai tuulivoimapuistohankkeet voidaan lähtökohtaisesti toteuttaa monella eri juridisella ja sopimusteknisellä rakenteella, joista edellä tässä artikkelissa on mainittu vain ne tyypillisimmät ja yleisimmin käytetyt vaihtoehdot. Mikään ei estä Omistajia tai Projektiyhtiötä toteuttamasta kulloinkin kyseessä olevaa tuulivoimala- tai tuulivoimapuistohankettaan esimerkiksi yhdistelemällä mainittuja rakenteita siten, että Omistaja tai Projektiyhtiö tekee esimerkiksi erikseen sopimukset, infra- ja maarakentajan kanssa alueen maan, tiestön ja muun infrastruktuurin, mm. tuulivoimalan/ tuulivoimaloiden perustusten ja sähköverkon, rakentamisesta, ja vastaavasti EPC sopimuksen turbiinitoimittajan kanssa turbiinien toimittamisesta kaikkine niihin liittyvine laitteineen, laitteistoineen ja rakennelmineen. Esitetynlaisen hankkeen rakenteen toteutus-, aikataulu- ym. riskien hallinnoimiseksi ja koordinoimiseksi Omistajan tai Projektiyhtiön tulisi kuitenkin pyrkiä tekemään projektisopimus, puitesopimus tai muu Omistajan tai Projektiyhtiön, infra- ja maanrakentajan sekä turbiinitoimittajan välinen yhteisymmärrys siitä miten ja missä aikataulussa kyseessä oleva hanke on tarkoitus toteuttaa ja miten kunkin kyseiseen sopimusrakenteeseen sitoutuneen osapuolen toimitusrajapinnat sekä velvoitteet kyetään parhaiten hankkeen tavoitteiden mukaisesti hallinnoimaan ja koordinoimaan. Hankkeen juridisen ja sopimusteknisen toteutusrakenteen arvioiminen tulisi kuitenkin perustua yhtäältä hankkeen kokoon, mutta myös Omistajan tai Projektiyhtiön tavoitteisiin, riskienhallinta- ja kantokykyyn sekä tietotaitoon ja kokemuspohjaan tuulivoimaloiden tai tuulivoimapuistojen ja/tai vastaavien laajojen ja elinkaareltaan suhteellisen pitkien rakennushankkeiden toteuttamisesta. Se mikä juridinen ja sopimusrakenne tullaan lopullisesti hankkeen toteuttamiseksi valitsemaan on toki tärkeä merkitys hankkeen hallinnoinnin kannalta, mutta yksiselitteistä kaiketi lienee kuitenkin se, että Omistajalle tai Projektiyhtiölle (erityisesti mikäli kyseessä oleva hanke tullaan toteuttamaan projektirahoituksella) on keskeistä kulloinkin kyseessä olevan hankkeen toteuttaminen sovittujen aikataulullisten ja tuotannollisten tavoitteiden mukaisesti. Tätä aikataulu ja toteutusriskiä kyetään ehkä parhaiten hallitsemaan juuri EPC sopimusrakenteella. Artikkelin kirjoittaja toimii Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co:n energia- ja ympäristöoikeudellisista kysymyksistä vastaavana lakimiehenä. Sivenius, Suvanto & Co on liikejuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto, joka tarjoaa laaja-alaisesti palveluita kaikilla liikejuridiikan osa-alueille. Toimiston erikoisosaamisalueita ovat yritysjärjestelyt, yhtiöoikeus, energia- ja ympäristöoikeus, kauppa- ja sopimusoikeus, rakennus- ja kiinteistöoikeus, pankki- ja rahoitus, työoikeus, pääomasijoittaminen, vakuutus- ja vahingonkorvaus, insolvenssioikeus sekä oikeudenkäynnit ja välimiesmenettelyt. Lisätietoja toimistosta fi. 12

13 Lehdistötiedote wpd Finland oy Merituulivoima odottaa uudelta hallitukselta panostuksia Merituulivoima on tärkeässä roolissa Suomen uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämisessä. Keväällä 2011 teetetyn kyselyn mukaan kansanedustajaehdokkaat suhtautuivat merituulivoimaan myönteisesti. Suomi on sitoutunut kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassaan lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Strategian myötä tuulivoimatuotannon osuus sähkön kokonaistuotannosta kasvatetaan noin 6 7 prosenttiin. Jotta tavoitteeseen päästään, osa tästä lisäyksestä täytyy tuottaa merituulivoimalla. Arvioidemme mukaan merituulipuistojen rakentamisaikainen työllistävä vaikutus kotimaisuusasteesta riippuen on henkilötyövuotta hanketta kohden. Merituulivoima-alan kotimainen osaaminen on korkeatasoista. Jos pääsemme toteuttamaan hankkeita, siitä seuraa Suomelle myös merkittäviä vientimahdollisuuksia. Euroopan tuulivoimajärjestö EWEA:n mukaan luvan saaneita, rakennusvalmiita projekteja on tällä hetkellä Euroopassa noin megawattia. EWEA:n tavoitteena on megawattia merituulivoimaa vuoteen 2020 mennessä, wpd Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Holttinen kertoo. Suomen ensimmäinen vesiluvan saanut avomerihanke on Suurhiekan merituulipuisto Iin edustalla. Lupa mahdollistaa 80 tuulivoimalan rakentamisen. Voimaloiden on arvioitu tuottavan sähköä jopa 1500 GWh vuodessa, mikä vastaa ei-sähkölämmitteisen asunnon vuotuista kulutusta. Rakennusvaihe voisi alkaa vuonna Suurhiekka on valmis siirtymään toteutusvaiheeseen ripeästi, ja valmistuessaan se tulee olemaan ensimmäinen todellinen avomerituulipuisto Suomessa. Julkinen tuki on välttämätöntä merituulivoimahankkeille. Ensimmäisissä hankkeissa on korkea riskitaso johtuen muun muassa massiivisista logistiikkaoperaatioista, rakentamisen sääriskeistä ja lyhyestä rakentamissesongista. Merituulivoimarakentamisen käynnistämiseksi tarvitaankin tukea Suurhiekan kaltaisille keihäänkärkihankkeille, Holttinen linjaa. Merituulivoiman tukiasiat uuden hallituksen ratkaistavaksi Yli 500 kansanedustajaehdokasta vastasi tuulivoima- ja merituulivoimaasenteita kartoittaneeseen kyselyyn maaliskuussa Peräti 92 prosenttia kaikista vastaajista piti tuulivoimatuotannon edistämistä tulevan hallituskauden asiana. Suurimpien puolueiden, keskustan, kokoomuksen ja SDP:n, ehdokkaiden mielipiteet olivat erittäin myönteisiä tuulivoiman edistämistä kohtaan. Kun kysyttiin tuleeko tulevalla hallituskaudella edistää tuulivoimatuotannon lisäämistä, suurien puolueiden vastaajista yli 90 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä. Myös perussuomalaisista enemmistö kannatti tuulivoiman edistämistä (77 %). Vastaajista 88 prosenttia piti tärkeänä, että merituulivoiman tukiratkaisuista päätetään seuraavalla hallituskaudella. Valtaosa keskustan, kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten ehdokkaista kannatti merituulivoiman tukiratkaisujen ottamista seuraavan hallituksen asiaksi. Kaikissa puolueissa kokoomusta (48 %) ja RKP:tä (45 %) lukuun ottamatta yli 50 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että hallitusohjelmaan tulisi kirjata erillinen demonstraatiotuki Suomen ensimmäiselle avomerituulipuistolle. Vihreät (86%) ja vasemmistoliitto (85 %) pitivät olennaisena, että hallitusohjelmaan kirjataan erillinen demonstraatiotuki Suomen ensimmäiselle avomerituulipuistolle. Kyselyyn kutsuttiin ne kansanedustajaehdokkaat, joilla on käytössään toimiva sähköpostiosoite. Kutsuja lähti yhteensä 1830 ja vastauksia saatiin 519 ehdokkaalta. Vastausprosentiksi muodostui 28 %. Otos kerättiin sähköpostitse ja puhelinhaastatteluin. Kyselytutkimuksen toteutti Aula Research Oy. 13

14 Jäsenyrityksen esittely Anni Mikkonen ja Sanna Siltanen Suomen Tuulivoimayhdistys ry Suomalaista osaamista kansainvälisillä Offshore-markkinoilla Suomalainen Meriaura Oy oli syksyllä 2010 kuljettamassa tuulivoimaloiden jalustoja Sheringham Shoal merituulipuistoon Ison Britannian rannikolla. Tällä hetkellä Meriauran alus m/s Aura työskentelee Englannin länsirannikolla Walney II tuulipuistossa. Ulkomaisella kokemuksella ja uusilla kalustohankinnoilla Meriaura valmistautuu Suomen Offshore-markkinoille. Sheringham Shoal merituulipuisto Sheringham Shoal merituulipuistoa rakennuttaa Statoilin ja Statkraftin muodostama yhteenliittymä SCIRA Offshore Energy Ltd. Projektin pääurakoitsija on tanskalainen MT Hoejgaard, joka vastaa perustusten suunnittelusta, insinöörityöstä, rakentamisesta ja asennuksesta. Tuulipuisto tulee muodostumaan salmiakinmallisesta, 35 neliökilometrin kokoisesta alueesta ja 88 tuulivoimalasta, jotka sijoitetaan alueelle alle kilometrin päähän toisistaan. Yhden tuulivoimalan teho on 3,6 MW, lavan pituus 52 m ja voimaloiden napakorkeus 88 m. Tuulipuiston asennettu kapasiteetti tulee olemaan 317 MW. Suomalainen m/s Aura työskenteli kesän ja syksyn 2010 Hollannin ja Sheringham Shoalin välillä, kuljettaen voimalan tornit asennuspaikalle. Walney II merituulipuisto Keväällä 2011 m/s Auraa on työllistänyt Dong Energian Englannin länsirannikolle rakentama Walney II -merituulipuisto. m/s Auran tehtävänä on kuljettaa Pohjois-Saksasta asennuspaikalle yhteensä 51 tuulivoimalan perustusta. 26 metrisiä, 300 tonnia painavia perustuksia voidaan kuljettaa kerralla viisi kappaletta. Kuljetuksille on erittäin tiukka aikataulu, ne pitäisi hoitaa neljässä kuukaudessa. mutta aiheuttaa toisinaan ongelmia asennustöissä. m/s Aura kulkee kovassakin myrskyssä, mutta perustuksen kiinnitys laivan kannella on sääolosuhteille herkkä. Tästä syystä vakuutusyhtiö on määrittänyt kuljetuksille tietyt säärajat. Yleensä suunnitelmissa otetaan huomioon 30 % sääolosuhteista johtuva luppoaika ( weather down time ), kertoo Meriaura Oy:n projektipäällikkö Xavier de Meulder ja jatkaa: Sääolosuhde ei yleensä ole liikaa kuljetusalukselle, mutta kiinnitykset voivat kärsiä ja asennusnosturit eivät voi operoida kovissa tuuliolosuhteissa. Ulkomaisten kokemusten kautta osaamista suomalaisille markkinoille Meriaura Oy on kerännyt kokemuksia kansainvälisistä merituulivoimahankkeista. Tähtäin on kuitenkin kotimarkkinoilla, joista Meriauralla on jo kokemusta tuulivoimaloiden osien kuljettamisesta. Meriaura on muun muassa hoitanut Högsåran tuulipuiston lapojen kuljetuksen Tanskasta Suomeen ja useiden tuulivoimaloiden turbiinikuljetukset Loviisasta Vänern-järvelle Ruotsiin. Jatkossa Meriaura tulee tarjoamaan asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityjen logistiikkapalveluiden lisäksi kotimaisin voimin toteutettuja palveluita asennusketjun eri vaiheisiin niin merellä kuin maallakin. de Meulder näkee erityisesti merituulivoimahankkeiden koordinoinnin ja kokonaispalvelun mielekkäänä työsarkana: Tarvittavien alusten määrä riippuu olosuhteista, hankkeen koosta ja aikataulusta. Logistiikkakeskusta tarvitaan aina ja siihen me tähtäämme. de Merituulivoima-alueilla tuulisuus on yleensä kovaa ja jatkuvaa. Tämä on tuulivoimatuotannon kannalta hyvä asia, Perustuksia siirretään M/S Aurasta asennusalus MSV Svanenin kyytiin Sheringham Shoal tuulipuiston rakennustyömaalla. 14

15 Meulder korostaa, että Suomessa on jo muutama satama, joita voidaan käyttää merituulivoimahankkeiden logistiikkakeskuksina, mutta myös muita satamia voitaisiin alkaa kehittää merituulivoiman tarpeita varten. Meriauran uskosta kotimaisen merituulivoimamarkkinan käynnistymiseen kertoo myös uusi PTV (Personnel Tranfer Vessel) Wind 18, joka valmistuu keväällä Wind 18 I on suunniteltu erityisesti tuulivoimaloiden huoltoa silmälläpitäen. Alukseen tulee kiinnitysmekanismi, joka mahdollistaa huoltohenkilökunnan turvallisen siirtymisen aluksesta voimalaan aallonkorkeuden ollessa jopa 2,5 metriä. Merituulivoimaloiden huolto ja kunnossapito on sääolosuhteiden takia hankalaa de Meulder kertoo ja lisää: Uudella aluksellamme voidaan kuljettaa kerralla 12 huoltomiestä merituulivoimaloille turvallisesti, myös talvella. Lisäksi Gaiamare Oy (kuuluu Meriaura Groupiin) on tilannut uuden monitoimialuksen Aura II. Moduulikonseptille perustuva monitoimiseksi suunniteltu laiva on erittäin sopiva erilaisiin merituulipuiston asennus- ja huoltotehtäviin. Kuten m/s Aura, tulee m/s Aura II olemaan jääluokkaa 1 A, jolla vastataan Suomen poikkeuksellisiin meriolosuhteisiin: talveen, jolloin meri voi olla usean kuukauden ajan jäässä. de Meulder muistuttaakin: Euroopassa käytössä olevista tuulivoimaloiden huoltoaluksista vain harva on jääkelpoinen, joten talvella tarvitaan Suomessa erityiset kuljetusalukset huollon järjestämiseksi. Meriaura Oy on vuonna 1986 perustettu Meriaura Groupin tytäryhtiö, joka toimii Turusta käsin. Peruskorjauksen yhteydessä kerrostaloista purettiin osa asunnoista ja samalla kaikista asunnoista tuli liikuntaesteisille soveltuvia. Kunkin rakennuksen katolle asennettiin kaksi kappaletta kotimaisia MyPower-tuulivoimaloita jotka ovat nimellisteholtaan kaksi kilowattia. Tuulivoimaloiden roottorit nousevat noin neljänkymmenen metrin korkeuteen maan pinnasta ja meren ollessa vain noin kilometrin päässä pääsevät ne erittäin hyviin tuuliolosuhteisiin kiinni. Tuulivoimaloiden seurana jokaisessa rakennuksessa on aurinkopaneelit kiinnitettynä rakennusten seiniin. Nämä järjestelmät tukevat saumattomasti toisiaan energiantuotannossa. Sekä tuulivoimalat että aurinkopaneelit on liitetty suoraan rakennusten sähköverkkoon invertterien kautta tuottamaan 230V sähköä. Erillisiä akkuja ei siis tarvita lainkaan. Pientuulivoimapalasta MyPower tuulivoimalat tuottavat kerrostaloille sähköä Raahessa Jukka-Keskioja Posira Kiinteistö osakeyhtiö Kummattissa tehtiin perusteellinen saneerausurakka joka saatiin päätökseen vuoden 2011 keväällä. Vanha huonomaineinen ja -kuntoinen kerrostaloalue sai uuden ilmeen myötä katolleen ensimmäisenä asuinkerrostalona Suomessa tuulivoimalat tuottamaan energiaa. Saneerattavia rakennuksia oli yhteensä neljä kappaletta ja ne kokivat täydellisen ilmeenmuutoksen. Ennakkoluulottomasti tuulivoiman ja asuinrakentamisen yhdistämiseen suhtautunut Kummatin asunto-osakeyhtiö pääsi projektin myötä edelläkävijän asemaan. Noin kuukausi voimaloiden käyttöönoton jälkeen alueen asukkailta ei ole tullut valituksia. Uusien energiantuotantomuotojen suurimpana haasteena on useimmiten ennakkoluulot. Tämänkin projektin yhteydessä törmättiin kysymyksiin äänestä, jäätymisestä ja vilkkumisesta. Nyt kun voimalat pyörivät niin nämä asiat voi jokainen itse käydä toteamassa paikan päällä. Voimalaitokset sijaitsevat Raahen Kummatissa osoitteissa: Ratsukatu 7A, Ratsukatu 9A, Ratsukatu 9B ja Ratsukatu 11. Uudistetut rakennukset näkyvät hyvin vieressä kulkevalle tielle. MyPower tuulivoimalat valmistaa Posira Oy Suomessa. Lisätietoja voimalaitoksista Yhtiö on erikoistunut teollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden merikuljetuksiin sekä erilaisiin projektikuljetuksiin. Meriauran rahtauksessa on tällä hetkellä kaikkiaan neljätoista kuivalastialusta, joiden kuljetussuorite on yli kaksi miljoona tonnia vuodessa. Alukset liikennöivät Euroopan alueella, pääasiassa Itämerellä ja Pohjanmerellä. 15

16 Yritysjäsenen esittely Patrick Holm Mervento Taloudellista tuulivoimaa Merventon turbiinilla Tuulivoimahankkeiden taloudellisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Ylivoimaisesti tärkein tekijä on kohdealueen tuuliolosuhteet. Jos tuuliolosuhteet ovat suhteellisen hyvät, on hankkeen kannattavuuskin yleensä kohtalaisen hyvä. Jos taas tuuliolosuhteet ovat huonot, on koko hanketta äärimmäisen vaikea saada kannattavaksi. Kaikille tuuliolosuhteille löytyy oma optimaalinen turbiini. Heikkotuuliselle alueelle ei kannata asentaa hyviin tuuliolosuhteisiin tarkoitettua 5 MW turbiinia. Vaikka 5 MW voimala tuottaa enemmän energiaa kuin pienempi voimala, heikkotuulisella alueella sen tuotannolla ei makseta investointia takaisin. Vastaavasti hyvätuulisiin olosuhteisiin sijoitettu turbiini tuottaa kokoonsa nähden paljon energiaa, mutta samalla tuulialueella suuren turbiinin tuottavuus olisi huomattavasti parempi. Turbiinin valintaan vaikuttavat seikat Kaikille tuuliolosuhteille löytyy oma optimaalinen turbiini. Oikean kokoluokan turbiini voidaan valita kohteen vuotuisen tuulen keskinopeuden perusteella. Turbiinin valinnassa tarkastellaan voimalan mitoitusta, nimellistehoa, roottorin halkaisijaa, voimalan tehokäyrää ja käytettävyyttä. Tuuliturbiinit luokitellaan eri tuuliluokkien ja tuuliturbiinien IEC-standardien mukaisesti. Luokan 3 turbiinit on mitoitettu heikkotuulisiin olosuhteisiin, joita esiintyy Suomessa pääasiassa sisämaassa. Luokan 1 turbiinit on mitoitettu hyvätuulisiin olosuhteisiin, joita esiintyy lähinnä avomerialueilla. Näiden luokkien välissä ovat luokan 2 turbiinit, jotka on mitoitettu keskimääräisiin tuuliolosuhteisiin. Tämäntyyppisiä tuuliolosuhteita esiintyy lähinnä rannikkoalueilla, kallioilla tai tuntureilla sekä Suomen lähistöllä sijaitsevilla merialueilla (taulukko 1). Turbiinin roottorin halkaisijaa voidaan pitää nimellistehoa tärkeämpänä tekijänä tiettyyn kohteeseen sopivaa turbiinia valittaessa. Kohteessa, jossa vuotuinen tuulen keskinopeus on 7 m/s, 2 MW:n turbiinilla, jonka roottorin halkaisija on 115 metriä, tuotetaan enemmän sähköenergiaa kuin 3 MW:n turbiinilla, jossa roottorin halkaisija on 100 metriä. Tuuliturbiinin tuottamaa energiaa laskettaessa lähtökohtana on aina turbiinin valmistajan ilmoittama tehokäyrä. Verrattaessa eri turbiineja keskenään on tiedettävä varmuudella, mistä turbiinin sähköjärjestelmän kohdasta tehokäyrä ilmoitetaan ja millaista häviötä siihen sisältyy. Tällöin voidaan muodostaa realistinen arvio puiston tuotoista. Tuulivoimalan käytettävyys riippuu pääasiassa turbiinin luotettavuudesta. Jos turbiini on oikein mitoitettu ja valmistettu laadukkaista komponenteista, luotettavuus kasvaa, mikä puolestaan parantaa myös turbiinin käytettävyyttä. Mikäli huoltotoimenpiteet lisäksi suoritetaan tuulettomien jaksojen aikana, voidaan käytettävyydestä saada matemaattisesti erittäin korkeita arvoja. Suomen oloissa on myös huomioitava kylmän ilman vaikutukset voimalaan. Perusteknologialtaan kylmän ilmaston turbiinit ovat samanlaisia kuin ns. vakioturbiinit. Soveltuminen kylmään ilmastoon näkyy kuitenkin voimalan suunnittelussa alusta loppuun asti, mm. materiaalien ja teknisten ratkaisujen valinnassa. Olennaista on kuinka voimala käynnistyy talvella mahdollisen pidemmän käyttökatkon jälkeen, onko elektronisissa komponenteissa esilämmitystä, millaiset voimalan akut kestävät kylmää, kuinka vaihdelaatikon öljy pysyy notkeana ja niin edelleen. Paremmat tuuliolosuhteet navan korkeutta lisäämällä Maan aiheuttamasta kitkasta johtuen tuulen nopeus kasvaa ylöspäin mentäessä. Tämä ilmiö (englanniksi wind shear) johtuu maan aiheuttamasta kitkasta, joka on seurausta maanpinnan profiilista ja pinnan karkeudesta. Jos navan korkeutta lisätään 90 metristä 125 metriin, vuotuinen tuulen keskinopeus voi lisääntyä yli 0,5 m/s. Ero kuulostaa pieneltä, mutta parannus on merkittävä kun energian sisältö muodostuu tuulen nopeudesta potenssiin kolme. Kun vuotuinen tuulen keskinopeus lisääntyy 8,0 m/s:sta 8,5 m/s:iin, energian tuotanto nousee lähes 10 %. Korkeammasta tornista johtuva suurempi investointikustannus yleensä maksaa itsensä takaisin neljän vuoden kuluessa, jonka jälkeen korkeamman tornin tuoma hyöty tulee energiantuottajalle nettotuloina. Käyttö- ja ylläpitokustannukset Turbiinin käytössä suurimmat menot muodostuvat käyttö- ja ylläpitokustannuksista. Tuulivoimatuottajien edunvalvontajärjestön EWEAn (European Wind Energy Association) mukaan käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat turbiinin koko elinkaaren aikana keskimäärin euroa/mwh. 16

17 vikin minimoimiseksi on olennaista, että käytetään testattuja ja laadukkaita komponentteja. Investointikustannukset Investointikustannukset ovat helpoiten verrattavissa oleva parametri tuuliturbiineja vertailtaessa. Investointikustannuksiin vaikuttaa kuitenkin myös toimituksen laajuus. Kustannuksiin vaikuttavat myös se, mitä itse turbiinin toimitukseen sisältyy ja millainen huoltosopimus kauppaan sisältyy. Taulukko 1. Suuntaa-antavat arvot turbiineille eri tuuliolosuhteissa Nämä kustannukset voivat olla erittäinen alhaiset elinkaaren alussa ja kasvaa voimakkaasti elinkaaren loppua lähestyttäessä. Lisäksi elinkaaren aikana voidaan havaita selviä piikkejä ylläpitokustannuksissa eri tyyppisten suurempien vaurioitumisten ja rikkoutumisten yhteydessä. Suuremmissa turbiineissa esimerkiksi vaihdelaatikon rikkoutumiset voivat aiheuttaa miljoonaluokan kustannuksia. Korjauksen ajan turbiini on myös poissa käytöstä monen viikon ajan. Tuotantohävikkiä muodostuu myös pienemmistä ja halvemmista vahingoista esimerkiksi elektroniikka-, hydrauliikka- ja anturiosissa. Tuotantohä- Joillakin turbiinitoimittajilla tietyt komponentit ja ominaisuudet sisältyvät vakiona turbiinien hintaan, ja toisissa turbiineissa ne voivat kuulua lisävarustukseen. Myös huoltosopimusten laajuus ja voimassaoloaika vaihtelevat, mikä vaikeuttaa turbiinihintojen suoraa vertailua. Wind Power Monthly -julkaisun mukaan maailmanlaajuinen keski-investointikustannus vuonna 2010 oli Mervento Mervento-turbiini on 2. luokan turbiini, joka on tarkoitettu ensisijaisesti keskimääräisiin tuuliolosuhteisiin rannikkoalueille, kallioille ja tuntureille, heikkotuulisille avomerialueille, tai sisämaahan, jossa tuuliolosuhteet ovat kohtalaisen hyvät. Kylmä ilmasto on huomioitu voimalan suunnittelun alusta alkaen. Mervento :n nimellisteho on 3,6 MW ja sen roottorin halkaisija on 118 m. Turbiinin tehokäyrä on ylivoimainen verrattuna vastaaviin 3-4 MW:n teholuokan turbiineihin. Turbiinin tehokäyrä annetaan turbiinin terminaaleista siten, että se sisältää myös muuntajassa muodostuvan häviön sekä valaistukseen, jäähdytykseen ja ilmanvaihtoon käytettävän sähkön. Merventon turbiini voidaan toimittaa tornilla, joka antaa navan korkeudeksi 125 metriä. Tämä takaa korkeamman vuotuisen tuulen keskinopeuden ja siten suuremmat tuotot koko turbiinin käyttöiän ajan. Mervento 3, turbiinissa on monta huolto- ja ylläpitokustannuksia alentavaa ratkaisua. Turbiini esimerkiksi toimii suoravetotekniikalla eli siinä ei ole ylläpitoa ja huoltoa vaativaa vaihdelaatikkoa. Lisäksi kaikki sähkölaitteet on sijoitettu erilliseen maan tasolla sijaitsevaan rakennukseen, joka valmistetaan ja testataan tehdasympäristössä. Sähkölaitteet eivät siten altistu turbiinin tärinälle tai lämpötilan ja ilmankosteuden vaihteluille, mitkä voisivat vahingoittaa herkkää elektroniikkaa. Tämä ratkaisu täyttää myös kaikki henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Kaikki toimilaitteet ovat hydraulisia, mikä parantaa käyttövarmuutta ja pidentää elinkaarta. Tämä koskee pitchtoimintoa (lapasäätö), yaw-toimintoa (nasellin eli konehuoneen kääntöä tuulen suuntaan) sekä jarruja. Nämä ratkaisut ovat lisäksi vikaturvallisia (fail-safe), mikä tarkoittaa että järjestelmä toimii täysin turvallisesti kaikissa teoreettisissa vikaskenaarioissa. Turbiinin suunnittelussa on käytetty ratkaisuja, jotka tarjoavat mahdollisimman hyvän luotettavuuden, ja joissa kaikki komponentit ovat parasta mahdollista laatua. Suoravetotekniikalla toimivassa turbiinissa generaattorin halkaisija on suhteellisen suuri, koska generaattorin täytyy matalilla kierrosluvuilla jarruttaa turbiinin vääntömomenttia. Generaattorin suuri halkaisija johtaa siihen, että nasellin paino on suurempi kuin vastaavan vaihdelaatikolla varustetun turbiinin nasellin paino. Painavampi naselli, laadukkaat komponentit sekä kaikilla tarvittavilla ratkaisuilla varustetut turbiinit aiheuttavat suuremman investointikustannuksen markkinoilla oleviin perinteisiin turbiineihin verrattuna. Suuremmista investointikustannuksista huolimatta Mervento turbiinin nettonykyarvo (NPV, Net Present Value) on kuitenkin korkeampi kuin perinteisten turbiinien. Tämä johtuu suuren energiantuotannon tuottamista suuremmista tuloista sekä turbiinin koko elinkaaren pienemmistä kokonaiskustannuksista, jotka saavutetaan alhaisten ylläpitokustannusten ansiosta. 17

18 euroa/kw (1,5 miljoonaa euroa/mw). Hajonta on kuitenkin melko suuri, kaksi kolmasosaa (2/3) vuoden 2010 hankkeista mahtuvat välille 1,4-1,7 miljoonaa euroa/mw. Turbiinin osuus näistä investointikustannuksista onshore-sovellusten osalta on noin kaksi kolmasosaa (2/3). Yllä oleviin keskimääräisiin lukuihin sisältyvät myös kaikki kiinalaiset turbiinit, jotka muodostavat noin kolmanneksen (1/3) kaikista maailman turbiineista, ja joiden investointikustannukset ovat vain 1,2 miljoonaa euroa/ MW. Tämän vuoksi Euroopan taso on hieman maailmanlaajuista keskiarvoa korkeampi. Investointikustannukset eivät ole ainut tekijä investoinnin kannattavuutta arvioitaessa. Tuulivoima-alalla kaksi muuta erittäin tärkeää tekijää ovat tuotettu energiamäärä sekä käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Investointien vertailuun vaikuttavia tekijöitä ovat lisäksi korkotaso, turbiinien odotettu elinikä, investoinnin takaisinmaksuaika sekä tuotetusta sähköenergiasta maksettu hinta. Näiden tekijöiden perusteella voidaan laskea nettynykyarvo (Net Present Value), joka osoittaa investoinnin rahalli- Kuva 1. Nettonykyarvoon vaikuttavat seikat sen arvon nykyhetkeen diskontattuna (kuva 1). Ajankohtaista Anders Stenberg Svensk Vindkraftförening 25 år 2011 Svensk Vindkraftförening (SVIF) on perustettu elokuussa 1986 tuulivoimasymposiumin yhteydessä. Yhdistyksellä on ollut tärkeä rooli 25-vuotisen taipaleensa aikana tuulivoiman kehittämissä Ruotsissa. Yhdistys on muun muassa ollut kehittämässä ensimmäistä tuulivoiman tukijärjestelmää. Yhdistyksellä on tänä päivänä jäseniä noin 2000 ja he ovat yksityishenkilöitä, yrityksiä, tuulivoimaomistajia, tuulivoimasuunnittelijoita ja tuulivoimatoimittajia. Huhtikuussa vietettiin yhdistyksen 25- vuotiasjuhlia Varbergissä. Varberg on satamakaupunki Ruotsin länsipuolella missä on hyvät tuuliolosuhteet ja tuulivoimaa tärkeänä pitävät asukkaat. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin kahden päivän seminaari aiheesta Vindkraft i tiden ja sen lisäksi näyttely ja illallinen. Tilaisuus tarjosi myös hyvän mahdolli- 18

19 suuden verkostoitumiseen, kun noin kolmesataa tuulivoima-alan ihmistä kokoontui yhteen. Seminaarin ohjelmasta löytyi jotain kaikille, kuten esityksiä tekniikasta ja huollosta, suunnittelusta, luvista ja hy- väksyttävyydestä. Tuulivoiman hyväksyttävyyteen on keskityttävä jatkuvasti, koska kritiikki tuulivoimaa vastaan on usein epäasiallista. Seminaarin yhteydessä palkittiin myös henkilöitä jotka ovat tehneet merkittävää työtä tuulivoiman parissa. Tänä vuonna palkittiin Örjan Hedblom ja Lennart Blomgren. Örjan on tehnyt erinomaista tuulivoiman edustustyötä ja toimii tällä hetkellä Svensk vindkraft -lehden toimittajana. Lennart on tuulivoiman pioneeri, joka on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana monta vuotta. Mielenkiintoinen ohjelma veti seminaarihuoneen täyteen. Tuulivoima Ruotsissa on viime vuosina ollut kovassa kasvussa. Kokonaiskapasiteetti oli ensimmäistä kertaa yli 500 MW vuonna 2005 ja tämä kaksinkertaistui 1000 MW:iin vuoden 2009 aikana. Tämä positiivinen trendi on jatkunut sen jälkeenkin ja kapasiteetti huhtikuussa 2011 oli jo 2200 MW. Samalla vuosittainen tuulivoimatuotanto ylitti ensimmäistä kertaa 4 TWh. Ruotsin suunnitelmissa on kattaa vuoteen 2020 mennessä uusiutuvalla energialla 50 % energiankulutuksesta ja 10 % liikennepolttoaineista, sekä tehostaa energiansäästöä 20 % ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 %. Ruotsin hallitus on päättänyt että viranomaisten pitäisi valmistautua 30 TWh vuosittaiseen tuulivoimatuotantoon vuoteen 2020 mennessä, mutta varsinaista tuulivoimatavoitetta ei ole määritetty. Asennettu tuulivoimakapasiteetti ja tuulivoimatuotanto Ruotsissa Örjan Hedblom ja Lennart Blomgren ovat tehneet yhdistykselle erinomaista työtä ja ansaitsevat yhdistyksen palkinnot. Kuvassa vasemmalta varapuheenjohtaja Carl-Arne Pedersen, puheenjohtaja Fredrik Lindahl, Örjan Hedblom ja Lennart Blomgren. Ruotsi ja Norja valmistelevat yhteistä sertifikaattijärjestelmää. Järjestelmä otetaan suunnitelman mukaan käyttöön vuoden 2012 ensimmäisenä päivänä. Sertifikaattijärjestelmä otettiin Ruotsissa käyttöön vuonna 2003 koska tuki uusiutuville energiatuotannolle haluttiin pois valtion budjetista. Sopimuksen mukaan Ruotsin ja Norjan pitäisi toimittaa yhdessä 26,4 TWh (13,2 TWh maittain) uutta uusiutuvaa sähköntuotantoa vuosien 2012 ja 2020 välillä. Seurauksena tästä sopimuksesta on isommat ja tehokkaammat markkinat mikä lisäisi kilpailukykyä ja minimoisi riskejä pitkällä tähtäimellä. Suunnitelman vaikutuksesta tuulivoimaan syntyi paljon keskustelua, koska yhteinen sertifikaattijärjestelmä tarkoittaisi laajennettua vesivoiman rakentamista Norjassa ja biopolttoaineiden lisäämistä Ruotsissa. 19

20 Tilastot Anders Stenberg VTT Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta rg, VTT Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotanto (GWh) Tuotantoindeksi, IL (%) Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimääräistä tuulisuutta) /20 11 Suomen 70 tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) 200 sekä tuotantoind Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja Tuotanto (GWh) Kapasiteetti (MW) 180 asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta Tuotanto (GWh) / / / / /2008 ATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta / / / / / / Kapasiteetti (MW) Liukuva 12 kk tuotanto (GWh) Kapasiteetti (MW) Liukuva 12 kk tuotantoindeksi, painotettu Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen neljästä kuukausi-indeksistä

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus Jouttikallio tuulipuisto Projektikuvaus PROJEKTIKUVAU JOUTTIKALLIO 2/5 OX2 kehittää, rakentaa, rahoittaa ja operoi uusiutuvan energian hankkeita Pohjois- Euroopassa. Johdamme muutosta kohti kestävämpää

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta

Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta Pasi Valasjärvi Kylmät olosuhteet ja jään poistaminen Sisältö: 1. Alustus: Miksi ja mitä? 2. Siemens ja lapalämmitys (Blade De-Icing) 3. De-icing

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina Janne Peljo Sitra 5.10.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri,

Lisätiedot

TuuliWatin tuulivoimastrategia

TuuliWatin tuulivoimastrategia TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM

Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM 24.1.2017 Merituulivoimapotentiaali BASREC 2012: Analysis of conditions for Wind Power in

Lisätiedot

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti Projektisuunnittelija Eeva Paitula eeva.paitula@satakunta.fi 28.11.2012, Alueiden käyttö 1 Ympäristöministeriön rahoittama pilottiprojekti Osa Satakunnan vaihemaakuntakaavaa

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

Tuulivoima & lähiasukkaat

Tuulivoima & lähiasukkaat Tuulivoima & lähiasukkaat..0 Tutkimuksesta Tutkimuksella pyrittiin selvittämään asukkaiden mielipiteitä tuulivoimasta neljällä paikkakunnalla, jossa on moderneja tuulivoimaloita. Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Avaus: Ajankohtaista EU:sta

Avaus: Ajankohtaista EU:sta Avaus: Ajankohtaista EU:sta ylijohtaja Riku Huttunen Energiamarkkinavirasto Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivä, Helsinki 27.11.2012 Energiamarkkinavirasto Markkinavalvonta Antti Paananen Päästökauppa

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

VTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT

VTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT VTT ja tuulivoiman t&k Tuulivoiman Workshop, Pasila 7.11.2013 Esa Peltola, johtava tutkija, VTT 2 VTT:n palvelut tuulivoimaan liittyvää toimintaa kaikilla lohkoilla 3 WIND POWER KEY COMPETENCES Solutions

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Laskentatoimen asiantuntija Outi Vilén Esityksen sisältö Valtiontuet tuotantotukilaissa

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen Kankaanpään kaupunginarkkitehti/ Pohjois-Satakunnan aluearkkitehtivastaava Ilmari Mattila

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Kuuleminen: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Kuuleminen: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 (2) Talousvaliokunta 15.3.2017 Kuultava: Asiantuntija: Seppo Savolainen Kuuleminen: 15.3.2017 Aihe: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Viitteenne: VNS

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

LIITE 2: YLEISÖKYSELYN TULOKSET, TIIVISTELMÄ

LIITE 2: YLEISÖKYSELYN TULOKSET, TIIVISTELMÄ TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN KUNTA / METSÄHALLITUS RUSTARIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 TAUSTATIEDOT... 1 2 SUUNNITTELUALUE... 3 3 TUULIVOIMA YLEISESTI... 4 4 VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Storages in energy systems

Storages in energy systems Storages in energy systems 110 kv 110/20 kv z 20/0.4 kv z Centralized energy storage (primary substation) Centralized energy storage (secondary substation) Customer -level energy storage (house) Prof.

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Electricity Market, targets Competitive ness Sustainab ility Technical requirement; keep

Lisätiedot

KNX Partnerpäivä Tervetuloa. Johan Stigzelius KNX Finland ry

KNX Partnerpäivä Tervetuloa. Johan Stigzelius KNX Finland ry KNX Partnerpäivä 6.11.2014 Tervetuloa Johan Stigzelius KNX Finland ry KNX 1991 the first Handbook Open Specification was published 1993 ETS 1996 ET2 1997 Batibus, EHS and EIB merged 2001 Konnex Association

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Konserniohjausyksikkö ERDF and

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo Energiamurroksen mahdollisuudet Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE Maaseutuakatemia 12.13.4.2016, Porvoo Esityksen sisältö 1. Globaali energiamurros 2. Maaseudun mahdollisuudet Suomessa 2 1.

Lisätiedot

EU SUSTAINABLE ENERGY WEEK JUNE 2015

EU SUSTAINABLE ENERGY WEEK JUNE 2015 EU SUSTAINABLE ENERGY WEEK 15-19 JUNE 2015 Kestävän energian kierros 16.6.2015 Osa Euroopan unionin kestävän energian viikkoa Viikolla esitellään energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2000 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000 N:o 55 SISÄLLYS N:o Sivu 55 Tasavallan presidentin asetus otsonikerrosta heikentäviä

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Finland and Datacenters huomioita Dr. Osmo Koskisto Goodform Oy

Finland and Datacenters huomioita Dr. Osmo Koskisto Goodform Oy Finland and Datacenters huomioita 7.6.2011 Dr. Osmo Koskisto Goodform Oy Framework Finland Geopolitical stability Tax policies Political stability Communications infrastructure Energy Cooling Public financial

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Biobased Industries PPP avain tutkimustulosten kaupallistamiseen? Marina Congress Center Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Biobased Industries PPP avain tutkimustulosten kaupallistamiseen? Marina Congress Center Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Biobased Industries PPP avain tutkimustulosten kaupallistamiseen? 26.11.12 Marina Congress Center Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Taustaa Kumppanuus, jonka osapuolina ovat Euroopan komissio ja konsortio

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Ilmansuojeluyhdistys 40-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 15.4.2016 Tiina Kähö, johtava asiantuntija Aikamme suurin systeeminen haaste

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta?

Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta? Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta? 1 Nykymenolla tulemme ylittämään maapallon kestokyvyn 2.5 4 kertaisesti Käytämme nyt maapallon resursseja 1.5 kertaisesti sen mitä se

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot