TUOTTAJAORGANISAATIOIDEN TIEDONVAIHTOPÄIVÄ Oy VIHANNES LAITILA:n tiloissa Tiedonvaihtopäivän satoa

Transkriptio

1 1 TUOTTAJAORGANISAATIOIDEN TIEDONVAIHTOPÄIVÄ Oy VIHANNES LAITILA:n tiloissa Tiedonvaihtopäivän satoa

2 2 SISÄLTÖ TUOTTAJAORGANISAATIOESITTELYSSÄ VIHANNES LAITILA OY... 3 TILASTORAPORTOINTI ja INDIKAATTORIT... 4 TOIMINTAOHJELMA MALLI... 4 INVESTOINTIEN MYYMINEN ETEENPÄIN... 5 TUEN OSAMAKSUT... 6 KANSALLISEN STRATEGIAN MAHDOLLISIA PÄIVITYSTARPEITA... 7 SEURAAVA TIEDONVAIHTOPÄIVÄ... 7

3 3 TUOTTAJAORGANISAATIOESITTELYSSÄ VIHANNES LAITILA OY Uudessakaupungissa toimiva Vihannes Laitila konserni on vihanneskauppaa harjoittava yhtiö. Yrityksen perustivat vuonna 1984 Heimo Ruohonen ja Olli Suolahti. Yritys siirtyi ahvenanmaalaisomistukseen vuonna 1995 ja varsinaissuomalaisten viljelijöiden omistukseen vuonna Missio Vihannes Laitila Oy luo hyvinvointia kuluttajille, asiakkailleen sekä omistaja /sopimusviljelijöilleen pakkaamalla sekä jatkojalostamalla kannattavasti puhtaita, laadukkaita, ravintorikkaita vihanneksia kehittäen samalla jatkuvasti yhteistyötä ja toimintaansa Avainlukuja yrityksestä Konsernin liikevaihto vuonna 2008: noin 17 m ( t ) Tuottajaorganisaation kpta v 2008: noin 6,5 m Yritys työllistää: noin 50 hlöä Osakasviljelijöitä: noin 70, joista aktiivivihannestuottajaosakkaita 46 kpl. Lisäksi muita sopimusviljelijöitä: noin 200 Raaka aineiden kokonaisviljelyala: noin 800 ha Asiakkaat: kaikki merkittävät keskusliikkeet ja huomattava osa elintarviketeollisuutta Yrityksen yhteystiedot / nettisivut: Tuottajaorganisaatiohyväksyntä: vuodesta 2006 Toimintaohjelmat: toteutuksessa , uusi haussa vuosille Vihannes Laitila Oy omistaa 40 prosenttia varhaisperunaa ja porkkanaa pakkaavasta Juures Vakka Oy:stä, sekä 100 prosenttia Juurespaja Oy:stä. Kiinteistöt (5 000 m2) omistaa Kiinteistö Oy Laitilan Trekoli, joka on Vihannes Laitilan tytäryhtiö. Tuotevalikoima: Kuluttajatuotteet (useita kuluttajapakkauskokoja): Porkkanat, Punajuuri, Nauris, Lanttu, Piparjuuri, Selleri, Palsternakka, Maa artisokka, Retikka, Keltasipuli, Punasipuli, Purjo, Kaalit, Salaatit, Varhaisperuna, sekä Avomaan kurkku Teollisuus ja suurkeittiötuotteet (useita pakkauskokoja ja pakkaustyyppejä, tuotteet joko pestyinä, kuorittuina, pätkittynä tai paloiteltuna): Porkkana, Punajuuri, Bataatti, Retikka, Lanttu, Selleri, Palsternakka, Keltasipuli, Punasipuli.

4 4 Yhtiö on viime vuosina investoinut määrätietoisesti uusiin tiloihin, henkilöstöön, tuotantoprosesseihin sekä jatkojalostukseen. Laaja tuotevalikoima merkitsee myös mittavia investointeja erilaisiin pakkausmateriaaleihin ja merkintöihin. Pakkausmateriaalivalikoimaan kuuluu jopa noin erilaista pakkausta. Viljelysopimusten edellytyksenä on, että kasvikset viljellään Kotimaiset Kasvikset ry:n laatimaan Laatutarhaohjeiston mukaisesti. Tuotepakkausten erätunnisteiden ja viljelijäkoodien avulla tuote voidaan jäljittää sille peltolohkolle, jossa se on viljelty. TILASTORAPORTOINTI JA INDIKAATTORIT Kalenterivuoden 2008 tilastotietojen luovuttaminen tulisi tehdä Maaseutuvirastoon mennessä. Vielä tämä tilastoraportointi toteutetaan vanhan kaavan mukaan ja lomakkeella: TUOTANTOTIETOJEN ILMOITTAMINEN L nro 358. Tulevina vuosina tilastoraportoinnissa tulee ne tuottajaorganisaatiot jotka toteuttavat toimintaohjelmaa täyttää useita uusia kyselykohtia. Silloin tulee raportoida toimintaohjelmien osalta perus, panos, tuotos, tulos ja vaikuttavuusindikaattoreita, riippuen siitä missä vaiheessa tuottajaorganisaation toimintaohjelman toteutus on. Käytännössä tämä merkitsee, että toimintaohjelmissa tulee jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon näitä indikaattoreita. Toimintaohjelman excel pohjaiseen suunnitteluapuvälineeseen on nyt lisätty kaikkien indikaattorien ilmoituskaavakkeet, jotta toimintaohjelman suunnittelu tältä osin selkiytyisi. Päivitetyt suomen ja ruotsikieliset versiot toimintaohjelmasuunnittelutaulukosta sekä edellä mainittu Vuosiraportti taulukko on julkaistu hankkeen nettisivuilla osoitteessa valitse tuottajaorganisaatiot. TOIMINTAOHJELMA MALLI Syksyn hakukierroksessa jätettyjen hakemusten laaja kirjo osoitti toimintaohjelmien ohjeistamisen tarpeellisuuden. Toimintaohjelman suunnittelu on monella tapaa muuttunut yhä vaativammaksi ja haasteellisemmaksi. Muun muassa komission asetuksen 1580/2007 art mukainen kuvaus alkutilanteesta käyttäen perusindikaattoreita ja tavoitteiden muotoilu artikla 61.1.b vaatimalla tavalla ovat suunnitteluprosessin merkittävimpiä uusia haasteita. Toimintaohjelmaan voidaan valita ainoastaan sellaisia tavoitteita ja niitä tukevia toimenpiteitä jotka ovat kansallisen strategian mukaisia. Asetuksessa 1580/2007 liitteessä XIV luetellaan puolestaan mahdollisia mitattavia tavoitteita. Näiden säädöstekstissä ja strategiassa hieman epäjohdonmukaisesti kuvattujen tavoitteiden käyttöönotto toimintaohjelmassa ei ole aivan yksiselitteistä ja ohjeistusta tähänkin tarvitaan. Hyvä on panna merkille myös seuraavaa: Jotta toimintaohjelmatoimi olisi tukikelpoinen, sen soveltamisalaan kuuluvista tuotteista on arvona ilmaistuna yli 50 prosenttia oltava tuotteita, joiden osalta tuottajaorganisaatio on hyväksytty. Jotta tuotteet voidaan lukea kyseiseen 50 prosenttiin, on niiden tultava kyseisen tuottajaorganisaation jäseniltä tai toisen tuottajaorganisaation jäseniltä. Tämä koskee ehkä erityisesti sellaisia tuottajaorganisaatioita joissa käsitellään esimerkiksi perunaa. Mikäli edellä mainittu tuottajaorganisaatiojäsenten osuus määritetään käyttäen kaupan pidetyn tuotannon arvoa, käytetään laskentaperusteena toimintaohjelmavuoden viitekautta.

5 5 Toimintaohjelmalaadintaa selkiyttävä malliesimerkki on työn alla ja se tullaan julkaisemaan verkkosivuilla mahdollisimman pian. Komission asetuksessa 1580/2007 artiklassa 61.1 luetellaan mitä toimintaohjelmien on sisällettävä: a) kuvaus alkutilanteesta käyttäen tarvittaessa liitteessä XIV lueteltuja perusindikaattoreita; b) ohjelman tavoitteet tuotanto ja myyntinäkymät huomioon ottaen, selvitys siitä, miten ohjelma edistää kansallista strategiaa, sekä vakuutus siitä, että ohjelma on yhdenmukainen kansallisen strategian kanssa, myös toimien välisen tasapainon osalta. Tavoitteiden kuvauksessa on viitattava kansallisessa strategiassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä esitettävä mitattavissa olevat tavoitteet ohjelman täytäntöönpanon edistymisen seuraamisen helpottamiseksi; c) yksityiskohtainen kuvaus toteutettavista toimenpiteistä, mukaan luettuina kriisinehkäisy ja kriisinhallintatoimenpiteet ja erilliset toimet, sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelman jokaisen täytäntöönpanovuoden osalta; kuvauksessa on esitettävä, missä määrin eri ehdotetut toimenpiteet: i) täydentävät muita toimenpiteitä ja ovat niiden kanssa yhdenmukaisia, mukaan luettuina muista Euroopan yhteisön rahastoista rahoitettavat tai niistä myönnettävään tukeen kelpoiset toimenpiteet ja erityisesti maaseudun kehittämistuki. Tältä osin on myös tapauksen mukaan viitattava erityisesti edellisissä toimintaohjelmissa toteutettuihin toimenpiteisiin; ii) eivät aiheuta riskiä kaksinkertaisesta rahoituksesta Euroopan yhteisön rahastoista; d) ohjelman kesto; ja e) rahoitukselliset seikat, erityisesti i) rahoitusosuuksien laskutapa ja taso; ii) toimintarahaston rahoitusmenettely; iii) eritasoisten maksuosuuksien perustelut; ja iv) ohjelman kunakin täytäntöönpanovuonna toteutettavien toimien talousarvio ja aikataulu. INVESTOINTIEN MYYMINEN ETEENPÄIN Millä ehdoin saa toimintarahastotuella tuettuja investointeja myydä eteenpäin tai poistaa käytöstä? Tähän kysymykseen ei ole vieläkään saatu yksiselitteistä vastausta, eikä maatalouden investointituessa sovellettavaa lakia maatalouden rakennetuista (20 ) ole mahdollista soveltaa tuottajaorganisaatiotukijärjestelmässä. Mahdollisesti Maaseutuvirasto ohjeistaa asiaa seuraavan asetustekstin pohjalta: Komission asetus 1580/2007 art Investoinnit, leasing vuokrauksena tehdyt investoinnit mukaan luettuina, joiden lyhennysaika ylittää toimintaohjelman keston, voidaan siirtää seuraavalle toimintaohjelmalle asianmukaisin taloudellisin perustein ja erityisesti tapauksissa, joissa verotuksellinen poistoaika on yli viisi vuotta. Investointeja korvattaessa niiden jäljelle jäävä arvo a) lisätään tuottajaorganisaation toimintarahastoon; tai b) vähennetään korvauskustannuksista. Tämä ei kuitenkaan vielä anna vastausta kysymykseen: millä ehdoin voidaan sellaisia tuettuja investointeja joiden poistoaika ylittää toimintaohjelman keston, myydä eteenpäin tai poistaa käytöstä, mikäli tuottajaorganisaatiolla ei

6 6 ole uutta toimintaohjelmaa josta se voisi vähentää jäännösarvon korvauskustannuksista? Tuleeko tässä tapauksessa jäännösarvoon (jälleenmyyntihintaan) sisältyvän tuen osuus maksaa takaisin Maaseutuvirastolle? TUEN OSAMAKSUT Maaseutuvirastossa on pohdinnassa sallia tuen osamaksukäytäntö. Jotta osamaksukäytäntö voidaan ottaa käyttöön, on laadittava tarpeelliset kansalliset säädökset, joissa vahvistetaan osittaisiin maksuihin liittyvät vähimmäismäärät ja määräajat. Tämän johdosta on tärkeä ilmoittaa Maaseutuvirastoon, mielellään mahdollisimman pian, jos asia pidetään tärkeänä toteuttaa. Tuen osamaksukäytäntö voidaan toteuttaa esimerkiksi kuviossa esitetyllä tavalla, tai vaikkapa tuen osamaksuna kerran toimintaohjelmavuoden puolessavälissä. Alla on ote säädöksestä johon tuen osamaksu mahdollisuus perustuu. Tuen osamaksu heinä syyskuun ajalta haettavissa lokakuussa marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu Loppuerä haettavissa seuraavan vuoden mennessä lokakuu maaliskuu syyskuu huhtikuu Tuen osamaksu huhtikesäkuun ajalta haettavissa heinäkuussa elokuu heinäkuu kesäkuu toukokuu Tuen osamaksu tammimaaliskuun ajalta haettavissa huhtikuussa Katkoviivalla merkittyjen osamaksuerien yhteenlaskettu summa ei saa ylittää 80 % tomintaohjelmavuoden kokonaistuen määrästä. Osittaiset maksut, (EY) 1580/ : Jäsenvaltiot voivat sallia, että tuottajaorganisaatiot hakevat sen tuen osan maksamista, joka vastaa toimintaohjelmasta aiheutuneita menoja. Hakemuksia voidaan jättää milloin tahansa, mutta enintään kolme kertaa vuodessa. Hakemuksiin on liitettävä asiaankuuluvat todistusasiakirjat. Tukien osia koskeviin hakemuksiin liittyvät maksut eivät saa yhteensä ylittää 80:tä prosenttia toimintaohjelman tuen alun perin hyväksytystä määrästä tai todellisista menoista riippuen siitä, kumpi määrä on pienempi. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa osittaisiin maksuihin liittyvät vähimmäismäärät ja määräajat.

7 7 KANSALLISEN STRATEGIAN MAHDOLLISIA PÄIVITYSTARPEITA Suomen kansallinen strategia hedelmä ja vihannessektorin tuottajaorganisaatioiden kestäville toimintaohjelmille on viimeksi päivitetty ja tarkistettu Vuoden 2009 hakukierroksen perusteella strategiaan todettiin muutamia päivitystarpeita: 1) Suomen strategiaan tulee sisällyttää kimalaisten käyttö pölytyksessä. Maa ja metsätalousministeriössä asiaa ryhdytään valmistelemaan, mallia on haettavissa Ruotsin strategiasta. 2) Strategian kohdassa: Koulutus ja neuvontatoimet on epäjohdonmukaisesti jäänyt tekstikappaleita energia ja ympäristökatselmuksista. Lisäksi keskusteltiin mahdollisuudesta ottaa käyttöön kriisinhallintatoimista satovakuutustuki. Satovahinkotuen käyttöönotossa askarrutti kaikkein eniten se, että julkisen tuen ylittäessä 50 prosentin osuuden kokonaiskustannuksista, johtaa se vääjäämättä siihen, että toimintaohjelman hankinnat tulee kilpailuttaa julkisten hankintojen kilpailutussääntöjen mukaisesti. Malliesimerkissä on laskettu mitä satovakuutuksen mukaanotto voisi merkitä tuen määrässä: Kaupan pidetyn tuotannon arvo 1.219,000 euroa Toimintaohjelman kokonaiskustannukset euroa Maksimituki ilman satovahinkotukea euroa Satovahinkotuki nostaisi maksimitukea enintään 0,5 prosentilla kpta:sta euroa Maksimituki euroa Ehdotetaan myös seuraava muutos kansallisen strategian kohtaan (s 29 ja s 32): Ympäristötoimet, joita voidaan sisällyttää toimintaohjelmaan (Luettelo ei ole täydellinen): Biologisten torjuntaeliöiden käyttö kemikaalien konventionaalisten kasvinsuojelumenetelmien vaihtoehtona SEURAAVA TIEDONVAIHTOPÄIVÄ Seuraava tiedonvaihtopäivä on tarkoitus pitää alkuvuodesta 2010 Ahvenanmaalla Ålands Trädgårdshall: enin tiloissa. Kutsu tiedonvaihtopäivään lähetetään tuonnempana. Alustavia keskustelunaiheita: Tutustuminen ÅTH:n toimintaan ja tiloihin, toimintaohjelmasuunnitteluapuvälineen ja alustavan mallin esittely käytännössä, kokemuksia ICOP konferenssista, osamaksukäytännön käyttöönottomahdollisuus, syksyn seminaari ja sen ideointi sekä mahdollisia muita esille nousevia keskustelunaiheita.