Kemikaalien sääntely ja valvonta 2012 Auli Kostamo

Transkriptio

1 Kemikaalien sääntely ja valvonta 2012 Auli Kostamo

2 Sisältö Perusterminologiaa Riskinarviointi Riskien hallinnan ohjauskeinot Riskien arviointi ympäristö- ja kemikaalilainsäädännössä Työpaikkaselvitys EU riskinarviointi/reach

3 Kemikaalilaki744/1989 Terveydelle vaarallinen kemikaali: kemikaali, joka elimistöön joutuessaan voi aiheuttaa kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi jo vähäisenä määränä haittaa ihmisen terveydelle. Ympäristölle vaarallinen kemikaali: kemikaali, joka ympäristöön joutuessaan voi aiheuttaa jo vähäisenä määränä haittaa elolliselle luonnolle. Palo-ja räjähdysvaarallinen kemikaali: kemikaali, joka fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi voi aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen.

4 Vaikutukset Terveysvaikutukset: myrkyllisyys, haitallisuus, ärsyttävyys Ympäristövaikutukset: myrkyllisyys, haitallisuus Välittömät eli akuutit vaikutukset: lyhytaikaisesta, yksittäisestä altistumisesta aiheutuvia terveysvaikutuksia Pitkäaikaiset eli krooniset vaikutukset: pitempiaikaisesta, toistuvasta altistumisesta johtuvat vaikutukset Haitallinen vaikutus: vaikutus heikentää elimistön toimintakykyä tai kykyä sietää lisästressiä tai lisäävät alttiutta muille vaikutuksille Elinspesifinen vaikutus: vaikutus tiettyyn elimeen Paikallinen vaikutus: aine vaikuttaa välittömästi siinä kohdassa, missä se joutuu ensimmäiseksi kosketuksiin elimistön kanssa (esimerkiksi ihon, silmien, ruoansulatuskanavan, hengitysteiden kanssa). Ärsyttävyys Syövyttävyys

5 Vaikutukset Systeeminenvaikutus: aine imeydyttyään vereen kulkeutuu eri elimiin aiheuttaen jossakin niistä vaikutuksia (vaikutuksen kohde-elin). Monet kemikaalit vaikuttavat sekä paikallisesti että systeemisesti. Palautuva (ohimenevä) vaikutus: kohteen rakenne tai toiminta palautuu entiselleen, kun kemikaalille ei enää altistuta Pysyvä vaikutus: haitallinen vaikutus (vaurio) säilyy, vaikka altistuminen on loppunut Viivästynyt vaikutus: aluksi piilevä vaikutus voi ilmetä vasta tietyn latenssiajan jälkeen Kumulatiivinen toksisuus: aineen haitallinen vaikutus voimistuu toistuvien altistumisten myötä joko siksi, että ainetta kertyy elimistöön tai siksi, että vauriot kertyvät.

6 Vaikutukset Biokemiallinen Toiminnallinen Morfologinen Yksilötasolla Herkimmässä eliöryhmässä Ympäristön osassa(maaperä, sedimentti, ilmakehä)

7 Altistumisreitit Hengitys Kaasu-, höyry- ja hiukkasmaisille aineille Seokset (mm. palo- ja savukaasut) Kulkeutuminen hengitysteissä riippuu aineen vesiliukoisuudesta ja hiukkaskoosta Iho Nopeimmin imeytyvät aineet, jotka ovat pienimolekyylisiä ja sekä rasva- että vesiliukoisia Olosuhteiden vaikutus Ruoansulatuselimistö

8 Altistumisreitit Ympäristön kautta tapahtuva altistuminen

9 Aineenkulkeutuminenelimistössä Aineenominaisuudet(mm. vesi/rasvaliukoisuus, partikkelikoko) Kudosliukoisuusominaisuus jakautuminen veren mukana eri elimiin Sitoutuminen veren valkuaisaineisiin Varastoituminen elimiin(rasva- tai luukudos) Metabolia: aine muuntuu elimistöstä poistettavaan muotoon Detoksikaatio: aine muutetaan vaarattomammaksi Aktivaatio: aine muuttuu myrkyllisemmäksi Eritys: poisto elimistöstä

10 Ympäristövaarallisuuteen vaikuttavatominaisuudet Pysyvyys: biologinenhajoamisnopeus, puoliintumisaika, hydrolyysi Ympäristön ominaisuudet: mm. ph, lämpötila Kulkeutuvuus: vesiliukoisuus tai Henryn laki (jakautuminenvedenjailmanvälillä, kaasut), absorptio, kulkeutuvuus maassa Kertyvyys: rasvaliukoisuus, BCF (Bioconcentration factor)

11 Myrkyllisyysterminologiaa LD50: Annos, joka koeajan kuluessa tappaa puolet koe-eliöistä LC50: Pitoisuus, joka koeajan kuluessa tappaa puolet koe-eliöistä EC50: Pitoisuus, joka koeaikana aiheuttaa jonkin erikseen määritellyn myrkkyvaikutuksen puolelle koeeliöistä IC50: Pitoisuus, jossa puolella koe-eliöistä havaitaan jonkin seurattavan toiminnan estyminen (esimerkiksi levän kasvun estyminen

12 Myrkyllisyysterminologiaa LOAEL (Lowest Observed Adverse Effect Level): pienimmällä annoksella tai pitoisuudella ilmenevä haitallinen vaikutus NOAEL (No Observed Adverse Effect): suurinannos, jossa haitallista vaikutusta ei ole havaittu Altistumis/annos-vastesuhde: annoksen vaikutus mitattavaan vasteeseen(esim. kuolleisuus) Myös altistumis/annos -vaikutussuhde

13 Taulukko 1. Bentseenin terveysvaikutuksia. Esim. Bentseenin terveysvaikutuksia ALTISTUMINEN PITOISUUS, AIKA VAIKUTUKSET Lyhytaikainen ppm, 5-10 min tajuttomuus, kooma ja kuolema 7500 ppm, 30 min tajuttomuus ja hengenvaara 1500 ppm, 1 h huumaus, huimaus, pahoinvointi, rytmihäiriön vaara 500 ppm, 1 h päänsärky, väsymys, huonovointisuus ppm, 5 h päänsärky, väsymys 25 ppm, 8 h ei selviä kliinisiä oireita 95 ppm, 26 h tai 21 ppm, 96 h vakava luuydintoksisuus (hiirikoe) Toistuva 95 ppm, 2 h/d 2vk:a vähäinen myrkyllisyys (hiirikoe) Pitkäaikainen 100 ppm, 1 vuosi aiheutti lähes kaikille altistuneille luuydinvaurion 50 ppm, 1 vuosi aiheutti puolelle altistuneista luuydinvaurion 10 ppm, 10 vuotta aiheutti joillekin altistuneista luuydinvaurion ppm, vuosi kolminkertainen leukemiariski

14 Riskinarviointi Aineenominaisuuksistajohtuvariski, mm. Syttyvyys, hapettavuus, räjähtävyys Onnettomuusriski Toksikologinen- jaympäristöriski, mm. Myrkyllisyys, terveydelle haitallisuus, myrkyllisyys ja haitallisuusympäristölle Riski ihmiselle ja ympäristölle Työpaikan kemikaaliriski Kuluttajan riski

15 Vaaranarviointivs. riskinarviointi Vaaranarviointi: kemikaalin vaarallisten ominaisuuksien tunnistaminen ja vaarojen luonnehdinta Riskinarviointi: ympäristö- tai terveysvaikutus, sen vakavuus ja todennäköisyys, joka aiheutuu tietystä altistumisesta

16 Riskinarviointi Riski: vakavuus x todennäköisyys Vaaran tunnistaminen Altistumisen arviointi Annos-vasteen arviointi Riskin luonnehdinta

17 Riskinarviointi Vaaran tunnistaminen: aineen luontaisten ominaisuuksien perusteella aiheutuvien ei-toivottujen vaikutusten tunnistaminen Altistumisen arviointi: kuka/mikä altistuu ja kuinka aine käyttäytyy altistumiskohteessa Annos-vasteenarviointi: aineentoksikologistentai ekotoksikologisten vaikutusten arviointi Riskin luonnehdita: riskin suuruus kuvataan suhdeluvulla Riskin hallinta: keinot, jolla suhdeluku saadaan hyväksyttävälle tasolle

18 Riskienhallinnanohjauskeinot Kemikaaliriskien hallinta Suomessa: Kansallisetlait EU-säädökset Kansainväliset sopimukset ja niiden toimeenpano Toiminnanharjoittajien vapaaehtoiset toimet Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt Ministeriöt: Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö

19 Riskienarviointiympäristö-ja kemikaalilainsäädännössä Ympäristöriskinarviointia edelyttävät lait: Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Kemikaalilaki(Teollisuuskemikaaliasetus) EY:n asetus ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmästä

20 Riskienarviointiympäristö-ja kemikaalilainsäädännössä Kemikaaliriskinarviointia edellyttävät lait: Kemikaalilaki(Teollisuuskemikaaliasetus 59/1999) Työturvallisuuslaki Pelastuslaki Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta vaara ympäristölle tai/ja terveydelle palo- ja räjähdysvaara vaikutusten laajuus

21 Vapaaehtoiset turvallisuusauditoinnit EMAS ISO14000 sarja Responsible Care

22 Riskienkartoitus-ja tunnistusmenetelmiä

23 Työjakemikaaliriskinarviointi Peruskäsitteitä

24 Työjakemikaaliriskinarviointi Erityistä huomioita kiinnitettävä aineisiin, jotka ovat Myrkyllisiä Syöpävaarallisia(ASA) Lisääntymiselle vaarallisia Ympäristölle vaarallisia Herkästi syttyviä Allergeeneja(ihoaltistuminen) ja aineisiin, joita käytetään runsaasti

25 Työjakemikaaliriskienarviointi Riskien arvioinnin viisi vaihetta: 1. Tarkastele vaaroja 2. Arvioi ketkä työntekijöistä altistuvat vaaroille ja miten 3. Arvioi riskit ja nykyisten torjuntatoimien riittävyys 4. Kirjaa havainnot ja arviointiperusteet 5. Käy läpi arvioinnin tulokset ja toista arviointi tarvittaessa

26 Kemikaaliriskienarviointijahallinta Riskienhallinnan vaiheet Riskien arviointia

27 Työjakemikaaliriskinarviointi

28 Työjakemikaaliriskienarviointi Riskien hallinta Seurantamittarit, mm. Ammattitauti- ja sairauspoissaoloseuranta, ELMERI (työympäristön arviointimenetelmä) Työhygieeniset mittaukset Riskinarvioinnin säännöllinen suorittaminen ja ajantasaistus Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät, mm. OHSAS ja OHSAS 18002

29 Työjakemikaaliriskinarviointi

30 Työpaikkaselvitys Valtioneuvoston asetus (1484/2001) hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen tunnistamista ja arviointia Kehittämistavoite Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan Esitetään johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja tarvittavat toimenpideehdotukset.

31 Teollisuudenriskienarviointi Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 Vähäinen teollinen käsittely Laajamittainen teollinen käsittely Lupamenettely, sisältää vaarojen ja riskien tunnistamisen (käsittely, varastointi, onnettomuus) Mahdolliset lisävelvoitteet: Toimintaperiaateasiakirja TUKES Sisäinen pelastussuunnitelma Turvallisuusselvitys sekä ulkoinen pelastussuunnitelma

32 EU riskinarviointi Olemassaolevien aineiden riskien arviointi Uusien aineiden arviointi Biosidit Vaiheet: Arviopäästöistä käyttäytyminenympäristössä PEC (Arvioitu pitoisuus ympäristössä) Tiedot vaikutuksista Turvakerroin PNEC (Arvioitu haitaton pitoisuus ympäristössä) Riskin luonnehdinta PEC/PNEC

33

34 REACH Kemikaaliturvallisuusarviointi Ihminen ympäristö