Vantaan kaupunki Maankäyttötoimi Kaupunkisuunnittelu

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Maankäyttötoimi Kaupunkisuunnittelu T I K K U R I L A - K / 2 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Selostusta on tarkistettu Kaavoitus on tullut vireille

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT / Tikkurila/ Tarkistettu sivu:1/ PERUS- JA TUNNISTETIEDOT / ALUEEN MÄÄRITTELY Asemakaavan muutos: koskee korttelin tonttia 2, kaupunginosassa 61, Tikkurila. (Kumoutuvan asemakaavan kortteli 61138, tontti 2) 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue, Virnatie 5, sijaitsee Tikkurilassa, Kielotien varressa lähellä Keravanjoen rantaa. Edupoli on Tikkurilan ensimmäisiä rakennuksia kun lähestytään Kehä III:n suunnasta. Naapureina on uusia asuinkerrostaloja ja vanha Silkkitehdas. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Kiinteistö Oy Edupolis aikoo laajentaa tilojaan rakentamalla kokonaan uuden rakennussiiven tontin pohjoisreunaan nykyiselle pysäköintialueelle. Uusi rakennusosa on maantasostaan avonainen ja varsinaiset uudet tilat sijoittuvat toiseen ja kolmanteen kerrokseen. Maantasossa on edelleen pysäköintiä. Kielotien varressa olevaa rakennusmassaa korotetaan niin, että se on koko matkaltaan nelikerroksista. Kellarikerroksessa on pysäköinnin lisäksi myös opetustoimintaa palvelevia tiloja. Uusiin, noin 2300 kerrosneliömetrin tiloihin tulee pääosin koulutustiloja. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 0,48 ha. Rakennusoikeus nousee nykyisestä 3341 k- m 2 :stä 5700 k-m²:iin ja tehokkuusluku e=0,7:stä 1,19:aan.

3 sivu:2/18 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavamuutoshakemuksen on jättänyt Kiinteistö Oy Edupolis Kaavamuutos on syksyn 2010 työohjelmassa numerolla Kaavoitus tuli vireille Mielipiteet pyydettiin mennessä (MRL 62 ). Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Nähtävilläolo Kaavasta jätettiin yksi muistutus. Lausuntoja pyydettiin kahdelta lausunnnonantajalta. Kaavaselostusta on täydennetty. 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelin käyttötarkoitus säilyy edelleen K- eli liike- ja toimistorakennusten korttelialueena, mutta lisäksi sallitaan myös opetustoimintaa palvelevat tilat. Rakennusalueen rajaa laajennetaan ja suurin sallittu kerrosluku IV muutetaan koskemaan koko Kielotien varren rakennusalaa. Rakennusoikeus nousee kerrosneliömetriin. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Lisärakennuksen suunnittelu on käynnistynyt syksyllä Rakentamisen on tarkoitus alkaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Tikkurilan keskustan eteläosassa. Kortteli aloittaa liikerakennusten sarjan Kehä III:lta Tikkurilan keskustaan johtavan Kielotien varrella. Muutosalueen eteläpuolella on Keravanjoen mutkaan jäävä pientaloalue Luonnon ympäristö Maisemakuva ja -rakenne Tontti sijoittuu tasaiselle ja rakennettulle alueelle Keravanjoen savilaaksoon. Kasvillisuus on rehevää omakotitalojen pihoilla ja jokirannassa. Kaavoitettavalla tontilla ei ole muuta kasvillisuutta kuin Virnatien varren puurivi. Maaperä Kaavamuutosalue on savialuetta, missä pehmeän saven paksuus vaihtelee noin 7-12 metrin välillä. Painokairauksilla on päästy noin metrin syvyydelle maanpinnasta. Kairaukset ovat päättyneet kiviin, kallioon tai tiiviiseen maakerrokseen. Savialueella rakennukset perustetaan paalujen varaan. Lyöntipaalujen pituudet vaihtelevat 5-18 metriin. Vanhat maanvaraan perustetut rakennukset voivat vaurioitua, jos kaavamuutosalueella lasketaan pohjavesipintaa työmaa-aikana tai pysyvästi. Keravanjokeen viettävällä rinteellä tulee suunnittelussa ottaa huomioon

4 sivu:3/18 rakennusten ja piha-alueen vakavuus. Tehdyn pohjatutkimuksen mukaan kaikki maanvaraisesti ja puupaaluille perustettujen osien perustukset ja lattiat esitetään paalutettaviksi teräspaaluilla. Keravanjoen korkeimmat tulvakorkeudet mitattiin vuonna 1966, jolloin rautatiesillan alla vedenkorkeus HW oli ja Kielotien kohdalla Silkkitehtaan kohdalla vedenkorkeus on ollut noin Helsingin vesipiirin tekemien arvioiden mukaan edellä mainittujen paikkojen ylimmät vedenkorkeudet (HW) voivat olla (rautatien silta) (Kielotien silta) ja (Silkkitehdas). Jos maanalaisia tiloja rakennetaan tulvarajan alapuolelle, edellyttää se vesitiiviitä rakenteita. Tikkurilankosken padon alapuolella ei ole jääpatoja tulva-aikaan Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaupunginosassa Vuoden 2010 alussa Tikkurilassa asui 4976 henkilöä. Alueen väkiluku on kasvanut hienoisesti 2000-luvun alusta. Käynnissä olevien rakennushankkeiden ansiosta alueelle on kuitenkin sijoittumassa uusia asuntoja, joten kaupunginosan väkiluku noussee edelleen lähivuosina. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Pääradan länsipuolen hieno, kerroksellinen kaupunkikuva muodostuu Tiedekeskus Heurekan, Tikkurilan Silkin, Silkinkaaren asuinkerrostalojen, Kielotornin sekä Keravanjoen muodostamasta kokonaisuudesta. Alueen inhimillinen mittakaava, puiset ja punatiiliset rakennukset sekä rantapuusto muodostavat viehättävän vastaparin Tiedekeskus Heurekan viileälle modernismille. Arkkitehtuuritoimisto Hirvonen-Huttusen suunnittelemat Silkinkaaren asuinkerrostalot liittyvät hienolla tavalla rantaan ja vanhaan silkkitehtaaseen. Jokivarren hieno miljöö ei yllä Kielotien varteen. Alunperin 50-luvulla rakennettua pientaloaluetta tai ainakin sen mittakaavaa on näkyvissä kaava-alueen eteläpuolisella taskumaisella omakotialueella. Kielotien varressa rakennuskanta on uusiutunut 80-luvulla ja on pääosin mitäänsanomatonta ja latteaa liikerakentamista luvun alussa valmistunut, 14 kerroksen korkeuteen kohoava Kielotorni ilmaisee saapumisesta Tikkurilan keskustaan, mutta ei yksinään pysty kokoamaan rakenteen hajanaisuutta. Edupolin liikerakennus on valmistunut 1990-luvun alussa. Kielotien suuntaan rakennus on viimeistelty. Tummaa julkisivulasia oleva nelikerroksinen osa tuntuu mittakaavallisesti onnistuneelta. Muilta osiltaan rakennus on käytännössä kolmekerroksinen. Virnatien varteen tuleva siipi on ensimmäisestä kerroksestaan auki olevaa ulkotilaa. Ote Tikkurilan kehityskuvasta.

5 Rakennettu kulttuuriympäristö / Tikkurila/ Tarkistettu sivu:4/18 Kaavamuutosalue sivuaa Keravanjoen varren kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta, jolla sijaitsevat mm. Monitoimitalo Vernissa, valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Tikkurilan vanha asema, Söderlingin mylly, Villa Söderbo ja lähimpänä oleva vanha silkkitehdas. Asuminen Asemakaavanmuutosalueella ei ole asuntoja. Palvelut Tikkurilan palvelut sijaitsevat pääosin kävelyetäisyydellä ja kaava-alueen tuntumassa on useita lounasravintoloita. Lidl on Helsingin puolella noin 400 m:n päässä ja lähimpään kaupalliseen keskittymään, kävelykatu Tikkuraitille tulee matkaa n. 700 metriä. Rautatieasemalle matkaa kertyy vajaa kilometri. Työpaikat Kaava-alueella toimii aikuiskoulutukseen keskittynyt Edupoli, jonka Tikkurilan toimipisteen koulutusohjelmassa on mm. ympäristöosaamiseen painottuneen johtamisen, maaseutuyrittäjien, hierojien ja hotellivirkailijoiden ammattitutkinnot. Rakennuksessa toimii myös muita yrityksiä, kuten tilitoimisto ja suunnittelutoimistoja. Virkistys Kaavamuutosalueella ei ole virkistysalueita. Lähin virkistysalue on Keravanjoen rannassa, joka on osa seudullisesti merkittävää viheryhteyttä. Liikenne Tontti on vilkkaasti liikennöidyllä alueelle Kielotien varressa. Kielotie ja sen viereinen Talvikkitie ovat sisääntuloväyliä Kehä III:lta Tikkurilaan saavuttaessa. Tikkurilantie ja Talvikkitie ovat alueen pääkatuja. Tonttiliittymä on Virnatielle, joka on kapea ja vähäliikenteinen tonttikatu. Kevyeen liikenteen yhteydet ovat hyvät. Keravanjoen ulkoilureitti sivuaa korttelia itäpuolelta. Pääväyliä reunustaa molemmin puolin kevyen liikenteen reitit, Virnatiellä reitti on vain kadun itäpuolella. Joukkoliikenne Kaava-alue on vajaan kilometrin päässä Tikkurilan asemasta, jonka raideliikenneyhteydet ovat erinomaiset. Vuoden 2007 yleiskaavassa on esitetty Tikkurilantielle alustava pikaraitiotielinjaus, joka yhdistäisi Keski-Vantaan Tikkurilaan ja edelleen idemmäs Porttisuolle ja Hakunilaan. Lähin bussipysäkki on heti Kielotien varressa. Pysäkkiä käytttää linja 53 (Peijaksen sairaala-myyrmäki). Parin korttelin päässä Tikkurilantiellä liikennöivät linjat 46 (Tikkurila- Katriinan sairaala), 57 (Tikkurila-Myyrmäki), 60 (Jokiniemi-Veromies) sekä 611 (Helsinki- Simonsilta). Kehä III:n liittymästä pääsee linjalla 73 Malmin kautta Hakaniemeen. Vesihuolto Aluetta palveleva vesihuoltoverkko on rakennettu. Vedenjakelu Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = ja NW =+72.00) sijaitsee Simonkylässä. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Painetasot ovat: alin ja ylin mvp (merenpinnasta). Jätevesiviemäröinti Virnatiellä sijaitsee Korson-Tikkurilan pääviemäri, joka johtaa jätevedet Keravanjoen varressa sijaitsevalle Suutarilan jätevesipumppaamolle. Helsingin viemäriverkostossa

6 sivu:5/18 jätevedet johdetaan Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Käsitellyt jätevedet päästetään mereen. Sadevesiviemäröinti Virnatiellä sijaitsee rakennettu hulevesiviemäri, josta vedet johdetaan Keravanjokeen. Kaukolämpö Kaukolämpöverkko ulottuu alueelle. Ympäristöhäiriöt Tieliikennemelu Yleiskaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty pääteiden ja -katujen liikennemeluennuste 2030, josta selviää, että suunnittelualue on Kielotien liikennemelualueella. Sisäpihalla melu jää suurimmaksi osaksi alle 55 db:n, mutta Kielotien puoleiseen julkisivuun kohdistuu yli 65 db:n liikennemelu. Valtioneuvoston päätöksellä melutason ohjearvoista (993/1992) A-painotettu keskiäänitaso L Aeq saa enintään olla liike- ja toimistohuoneissa 45 db ja opetus- ja kokoontumistiloissa 35 db. Sähköverkko Mahdollisista kaapelin ja muuntamon siirtokustannuksista vastaa tontin omistaja Maanomistus Kaavamuutosalueen omistaa Kiinteistö Oy Edopolis. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päättämien (tarkistettu ) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun

7 sivu:6/18 ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asuntoja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen. Tavoitteiden toteutuminen on selostettu tarkemmin selostuksen kohdissa 4 ja 5. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa Tikkurila on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka sijoittuu osittain kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeelle. Tikkurilantie on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi tieksi. Keravanjoen varteen on osoitettu viheryhteystarve. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan Suunnitelma on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Yleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen korttelialueeksi, C. Tikkurilantie on määritelty historialliseksi tieksi, jolle on osoitettu ohjeellinen raideliikenteen linjaus. Keravanjoen rannat on lähivirkistysaluetta, joille on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan ja se on astunut voimaan

8 Asemakaava / Tikkurila/ Tarkistettu sivu:7/18 Alueen ensimmäinen asemakaava on , Tikkurila 11 (YM ), joka on edelleen voimassa. Kaavoitettava tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta K-3, jonne on saanut rakentaa tehokkuudella e=0,7, mikä tarkoittaa 3341 kerrosneliömetriä tontilla 2. Rakennuksen korkeus vaihtelee pihasiiven kahdesta kadun varren kolmeen ja neljään. Pysäköinti on voitu sijoittaa maanalaiseen tilaan pihakannen alle. Tontin eteläreunaan on määrätty istutettavaksi puurivi. Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat -K2 Vantaa, selvitys kaupunkibulevardin idealuonnoksesta Tikkurilantielle, Arkkitehtitoimisto Kai Wartiainen, ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaavamuutoshakemuksen on jättänyt Kiinteistö Oy Edupolis Kaavamuutos on kevään 2011 työohjelmassa numerolla

9 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset / Tikkurila/ Tarkistettu sivu:8/18 - alueen maanomistajat - naapurit (viereisten alueiden omistajat ja vuokralaiset ) - asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - ne, jotka katsovat olevansa osallisia - kaupungin asiantuntijaviranomaiset: maankäyttötoimi (yrityspalvelut, rakennusvalvonta, ympäristökeskus, tekninen toimiala), sivistystoimi, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, - Valtion viranomaiset: HSL, Uudenmaan ELY-keskus, Vantaan Energia Oy, Elisa Oyj. - Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, YTV, Vantaan Energia Oy, Elisa Communications Oyj Vireilletulo Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta on annettu Asemakaavamuutoksen alkamisesta on tiedotettu Vantaan Sanomissa sekä kirjeitse (MRL 62 ) maanomistajille, naapureille ja viranomaisille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisten mielipiteitä kuultiin MRL 62 :n mukaisesti. Mielipiteitä otettiin vastaan saakka. Kirjallisia mielipiteitä saatiin 6 kpl. HSL:lla ei ollut huomautettavaa. Vantaan Energia halusi, että kaavamuutoksessa huomioidaan maakaapeleiden ja kaukolämpöputkien sijainti. Viereiset asunto-osakeyhtiöt halusivat ilmastointikoneet suunnattavan siten, etteivät ne aiheuta meluhaittaa ympäristöön. Lisäksi he olivat huolissaan pysäköintitilojen riittävyydestä sekä Virnatien talvikunnossapidosta. Pysäköinti ja Virnatien liikenne huolettivat myös yksittäistä Silkinkaaren asukasta. Toisessa asukasmielipiteessä haluttiin lisärakennuksen päädyn eteen istutettavaksi puita. Tonttinaapurien mielipiteessä toistui sama huoli Virnatien liikenteestä ja kadunvarren pysäköinnistä. Lisäksi he vaativat Kiint. Oy Edupolista rakentamaan tontin rajalle kiviaidan kaadettavan kuusiaidan tilalle ja korvaamaan erikseen rakennustöistä kärsivä kasvillisuus. Kaupunkia he vaativat muuttamaan oman tonttinsa kaavaa rakennusoikeudeltaan samaksi ja muuttamaan rakennusalan rajaa. Suunnitteluyhteistyö Kaavahanketta on viety eteenpäin yhdessä hankkeen suunnittelukonsultin kanssa. Lupaarkkitehti Päivi Teerikangas ja ympäristötarkastaja Saara Juopperi ovat osallistuneet kaavan valmisteluun. Muut kaavan valmisteluun osallistuneet kohdassa 7. Nähtäville asettaminen ja tarvittavien lausuntojen pyytäminen Kaavaehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Ehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Naapurikiinteistön omistajat halusivat kaavoitettavalle tontille vähemmän rakennusoikeutta ja maanalaisen pysäköinnin rajattavaksi kauemmaksi tontistaan. Rakennusalalle he kaipasivat tiukempaa rajausta. Toisaalta he halusivat myös oman tonttinsa kaavaa muutettavan. Muistutuksessa esitetään vaatimuksia tontin rajalle rakennettavasta aidasta sekä katualueelle istutettavista puista. Muistutus on otettu huomioon vastineessa. Kaavakarttaan tai -määräyksiin ei kuitenkaan tehty muutoksia. Lausuntoja pyydettiin mennessä kahdelta lausunnonantajalta. Vantaan Energia halusi, että kaavamuutoksessa huomioidaan maakaapeleiden ja kaukolämpöputkkien sijainti. Uudenmaan ELY-keskus ilmoitti puoltavansa kaavamuutosta.

10 4.4. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet / Tikkurila/ Tarkistettu sivu:9/18 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Niiden tarkistamista koskeva päätös tuli lainvoimaiseksi Hanke ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden kanssa. Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan tasapainotetun strategian kriittiset menestystekijät: Kaupunkikasvun hallinta: Kaavoitus ja rakentaminen suunnataan siten, että teknisten palveluiden runkoverkostot ja peruspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja niiden ylläpito taloudellisten resurssien rajoissa. Vantaan arkkitehtuuristrategia (Kv ): - vahvistetaan keskustoja eheyttävällä täydennysrakentamisella - suunnitellaan kaupunkikuvallisesti hallittuja pysäköintialueita Kaupunkisuunnittelun strategisena tavoitteena on luoda edellytyksiä toimitiloille ja kehittää Tikkurilantien varren kaupunkirakennetta. Tikkurilan kehityskuva (KALA ): Kehityskuvassa aluetta pidettiin korjattavana ympäristönä, joka on kaupunkikuvaltaan ja - rakenteeltaan keskeneräinen. Se on osa tärkeää saapumisnäkymää Tikkurilaan. 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Havainnekuva , Kaupunkisuunnittelu/ Niva.

11 sivu:10/18 Kaavaratkaisu noudattaa Tikkurilan kaupunkirakenteen tiivistämisen periaatetta ja liike- ja toimistorakentamiseen osoitettu tontti otetaan nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Tontin pohjoisreunaan rakennetaan samantapainen siipiosa, kuin nyt jo on tontin eteläreunassa. Kielotien varressa rakennusrivi yhtenäistyy, kun rakennus tehdään koko kadun puoleiselta julkisivultaan nelikerroksiseksi. Pysäköinti sijoittuu sisäpihalle ja kellarikerrokseen. Rakennuksen korkein, nelikerroksinen osa sijoittuu kadun varteen. Sisäpihan puoleiset rakennusmassat ovat kahden (nykyinen rakennus) ja kolmen kerroksen korkuisia. Sisäpihan rakennussiivet on rakennettu pilareiden päälle maantasostaan avoimiksi ja maantasoon sijoittuu pysäköintiä. Ajo tontille hoidetaan entiseen tapaan Virnatien liiittymästä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kaava-alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, johon sijoittuu Edupolin koulutustiloja Mitoitus - liike- ja toimistorakennusten korttelialue, K 0,48 hehtaarin alue. Uutta rakennusoikeutta kortteliin tulee kerrosneliömetriä. Kokonaisrakennusoikeus nousee kerrosneliömetriin. Tehokkuusluku, e on 1, autopaikkaa, joista kellariin sijoittuu ALUEVARAUKSET Korttelialueet K liike- ja toimistorakennusten korttelialue Liike- ja toimistotilojen lisäksi alueelle saa sijoittaa opetustiloja. Kellarikerros on mahdollista rakentaa ja sinne saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi teknisiä tiloja saa rakentaa katolle. Rakennusten julkisivut tulee tehdä korkealuokkaisista materiaaleista yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennusten ja niihin liittyvien rakenteiden, aitojen ja muurien tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealuokkaisia. Mainoslaitteiden sijoittelussa ja rakenteissa tulee erityisesti ottaa huomioon kaupunkikuvalliset näkökohdat. Autopaikkoja tulee olla vähintään liiketiloissa 1 ap / 35 k-m 2, toimistoissa 1 ap / 50 k-m 2 ja opetustiloissa 1 ap / 6 oppilasta. Helposti käytettäviä polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään 1/200 k-m2 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Hankkeen MRA 1 :n mukaisia vaikutuksia on tarkasteltu kaavaa laadittaessa. Arvioinnissa on kuvattu muutos nykytilan, voimassa olevan asemakaavan ja kaavamuutoksessa kuvatun tilanteen välillä. Arvioinnissa on tarkasteltu valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden (VAT) toteutumista Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle ei tule uutta asumista, mutta uudet työ- ja opiskelupaikat lisäävät osaltaan Tikkurilan vetovoimaa myös asuinalueena.

12 Yhdyskuntarakenne Rakentaminen täydentää eteläisen Tikkurilan yhdyskuntarakennetta ja kasvattaa pieneltä osaltaan Tikkurilan merkitystä Vantaan hallinnollisena keskuksena sekä sen asemaa suhteessa pääkaupunkiseudun muihin aluekeskuksiin. Yhdyskuntarakenteen kehittyminen on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista / Tikkurila/ Tarkistettu sivu:11/18 Kaupunkikuva Uusi rakennus täydentää Eteläisen Tikkurilan hajanaista kaupunkikuvaa. Rakennusmassan nostaminen kadun varressa koko matkaltaan neljään kerrokseen eheyttää muutoin hajanaista katutilaa. Kaupunkikuvallisina dominatteina säilyy edelleen Kielotorni ja matalampi, pyöreämuotoinen Salomaan torni. Suhde saman korttelin pientaloon sisäpihan puolella on ongelmallisempi. Pientalo työntyy saarekkeena toimitilarakennusten ja uusien asuinkerrostalojen väliin, eikä lähelle tuleva uusi rakentaminen helpota mittakaavallista kontrastia. Uusi rakentaminen sijoittuu nykyisen pysäköintialueen päälle, joten mistään kaupunkikuvan heikkenemisestä ei ole kyse. Lisäksi pientalotontinkin asemakaava sallii tehokkaan liike- ja toimitilarakentamisen, joten on luultavaa, että omistajien niin halutessa rakennus väistyy tulevaisuudessa tehokkaamman rakentamisen tieltä. Kaava määrää jokatapauksessa Edupolin kiinteistön rakentamaan aidan naapurinsa rajalle, jolloin mahdollinen lisärakentaminen häiritsee pientaloasumista mahdollisimman vähän. Kaupunkikuvan kehittyminen on valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaista. Edupoli sijoittuu kuvan oikeaan reunaan. Kuvassa on esitetty uuden rakennusoikeuden sijoittuminen. Kielotien leveä katutila sallii julkisivun korottamisen.

13 Palvelut ja työpaikat / Tikkurila/ Tarkistettu sivu:12/18 Koulun laajennus parantaa Edupolin koulutuksellisia valmiuksia ja tuo alueelle muutamia uusia työpaikkoja. Uudet opettajat ja opiskelijat tuovat oman panoksensa alueen palvelujen kysyntään. Liikenne Kaava-alue on hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulottuvilla Tikkurilan eteläisen siäänajoväylän varressa. Ajoyhteys tontille hoidetaan vanhaan tapaan Virnatien kautta. Sen lisäksi tontille sijoittuu muutama asiakaspysäköintipaikka Kielotien puolelle. Lisärakentaminen ei kuormita merkittävästi alueen liikenneverkkoa. Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta Keravanjoen varren kulttuurimiljööseen. Vesihuolto Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta vesihuoltoon. Taloudelliset ja sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Kaavaratkaisun mukainen rakentaminen vilkastuttaa Edupolin toimintaa alueella. Opiskelijoiden määrä alueella kasvaa, millä on myönteiset vaikutukset alueen monipuolistumiseen ja kulttuurikehitykseen. Kulttuuripalvelujen, esim. Bio Grandin kysyntä voi kasvaa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakentaminen sijoittuu rakennetulle alueelle virkistysalueen reunaan. Sillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen luontoarvoihin. Hanke hyödyntää pitkälti olemassa olevaa yhdyskuntatekniikkaa. Vesistöt ja vesitalous Hulevesikertymä säilyy ennallaan, ellei mitään uusia hallintatoimia tehdä. Vesistötulvien minimoimisen kannalta pienetkin toimet osaltaan vaikuttavat kokonaisuuteen. Varsinaista hulevesien hallintasuunnitelmaa ei ole tarpeen tehdä alueen pienuuden takia. Paikka on nykyisin kokonaisuudessaan päällystettyä eikä tuleva laajennus muuta tilannetta huonompaan suuntaan. Hulevesien määrää voidaan vähentää nykyisestä tekemällä läpäiseviä pintoja ja lisäämällä istutuksia mahdollisuuksien mukaan. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, että sillä ei muutetta haitallisesti pohjaveden pinnan tasoa. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä pohjaveden hallintasuunnitelma ja siihen liittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma Yhteenveto Hanke sijoittuu jo rakennetulle alueelle ja on yhdyskuntarakennetta tiivistävä ja täydentävä. Se on hyvien kulkuyhteyksien varrella ja voi tukeutua joukkoliikenteen palveluihin. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavassa on otettu huomioon liikennemelun vaikutukset ja niiden torjunta opetus- ja kokoustilojen, sekä toimistotilojen ulkovaippaa koskevissa määräyksissä. Koulutustilojen ulkokuoren ääneneristävyyden L lentomelua vastaan on oltava vähintään 28 db. Kielotien puolella tulee ulkokuoren ääneneristävyyden L liikennemelua vastaan olla opetus- ja kokoontumistiloissa 30 db, toimisto-, palvelu-, myymälä- ja työtiloissa 25 db. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä tulee esittää selvitys, miten liikennemelu on otettu huomioon.

14 sivu:13/18 Ulkoilman epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan tulee vähentää käyttämällä koneellista tuloilman ottoa ja ottopaikkana kattotasoa sekä riittävän tehokkaita suodattimia. Ympäristöhäiriöiden vähentäminen on valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti otettu huomioon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Edupolin laajennutyöt aloitetaan kaavan saatua lainvoiman. Kaavamuutokseen liittyy toteuttamissopimus. 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Teppo Pietarinen P&R Arkkitehdit Oy Vantaan kaupunki: ympäristöinsinööri Saara Juopperi tekn.huoll.ins. (vesihuolto) Keijo Ikonen suunn.avust. Tarja Itätalo aluearkkitehti Elli Maalismaa asemakaavasuunnittelija Seppo Niva liikenneinsinööri Jarmo Pajunen lupa-arkkitehti Päivi Teerikangas suunnitteluavustaja Kaija Topra kaavoitusteknikko Anna-Liisa Vanhala VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu/Asemakaavoitus Vantaalla, 13. päivänä kesäkuuta Tarkistettu