Suomen Lähetysseuran ulkomaisen kirkollisen työn ohjelma

Transkriptio

1 Suomen Lähetysseura Hallitus Suomen Lähetysseuran ulkomaisen kirkollisen työn ohjelma Johdanto Kirkollinen työmme ulkomailla Raamatulliset lähtökohdat Periaatteet ja toimintatavat Kirkollisen työn sisältö Strategiakauden painopisteet

2 1. Johdanto Suomen Lähetysseuran työ ulkomailla on kirkollista työtä, kehitysyhteistyötä ja katastrofityötä. Kehitysyhteistyön osalta Lähetysseuralla on kumppanuussopimus ulkoministeriön kanssa, ja sen pohjalta on laadittu kehitysyhteistyöohjelma Sekä kehitysyhteistyöohjelma että tämä kirkollisen työn ohjelma pohjautuvat Lähetysseuran strategiaan Tämä kirkollisen työn ohjelma kuvaa, mitä Lähetysseuran kirkollinen työ ulkomailla on ja mihin se pyrkii. Ensin kuvataan kirkollisen työn raamatulliset lähtökohdat, periaatteet ja toimintatavat. Tämän jälkeen kuvataan kirkollisen työn sisältö: mitä se on, mihin sillä pyritään ja mitkä ovat tämän strategiakauden painopisteet. 2. Kirkollinen työmme ulkomailla Lähetysseuran sääntöjen mukaan tarkoituksena on osallistua Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kansainvälisenä toimijana kolmiyhteisen Jumalan lähetykseen maailmassa julistamalla evankeliumia niiden keskuudessa, jotka eivät ole kristittyjä, ja toteuttamalla lähimmäisenrakkautta. Suomen Lähetysseura on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestönä sitoutunut kirkon tunnustukseen, kirkkojärjestykseen ja sen solmimiin ekumeenisiin sopimuksiin. Lähetysseura palvelee lähetystyössä Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, sen seurakuntia sekä ulkomaisia kirkkoja osana Kristuksen maailmanlaajaa kirkkoa. Kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ovat Lähetysseuran yhteisöjäseniä. Lähetysseura toteuttaa kirkon lähetysstrategiaa ja toimii Luterilaisen maailmanliiton ja Kirkkojen maailmanneuvoston työyhteydessä. Suomen Lähetysseuran teologisia periaatteita ja yhteistyön linjaa on käsitelty asiakirjassa Lähetys: Yhteinen usko yhteinen tehtävä (2001). Tuon asiakirjan mukaan lähetys on kolmiyhteisen Jumalan oma lähetys. Jumala on kutsunut luomansa ja lunastamansa ihmiset työtovereikseen. Jumalan lähetys kaikkialla maailmassa jatkuu. Lähetysseura osallistuu siihen yhdenvertaisesti kutsuttuna kaikkien kumppaneittensa kanssa kaikkialla maailmassa. Lähetysseuran strategian mukaan Lähetysseuran visio on ilmaistu seuraavasti: Jumalan rakkaus luo toivon ja uudistaa vastuulliseen elämään. Lähetysseuran toiminta-ajatus on: Toteutamme Jumalan rakkautta sanoin ja teoin. Julistamme evankeliumia, puolustamme ihmisoikeuksia ja toimimme köyhyyden poistamiseksi. Lähetysseuran kirkollisen työn tarkoitus on Jumalan rakkauden toteuttaminen kokonaisvaltaisesti, sanoin ja teoin. 3. Raamatulliset lähtökohdat Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta. Luuk. 4: Suomen Lähetysseuran työ perustuu kolmiyhteisen Jumalan lähetykseen, johon meidät on kutsuttu mukaan (Matt. 28: 18 20; Mark. 16:15; Joh. 20:21; Apt. 1:8). Uskomme Isään, joka edelleen luo uutta ja 2

3 ylläpitää luomakuntaansa. Isä on lähettänyt Jeesuksen toteuttamaan sovinnon Jumalan ja ihmisten sekä ihmisten ja ihmisten välille. Hän on lähettänyt Pyhän Hengen, joka antaa meille voiman todistaa Jumalan suurista teoista. Jeesuksen kutsu seuraajilleen on: Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät." (Joh. 20: 21). Aloittaessaan toimintansa Jeesus kertoi Nasaretin synagogassa pitämässään saarnassa (Luuk. 4:17-27), mihin Isä oli hänet lähettänyt. Hänen saarnansa voidaan tiivistää kolmeen kohtaan: ilosanoman tuominen köyhille, vapautuksen tuominen vangituille ja sorretuille, ja sokeille heidän silmiensä avautuminen. Lähetysseuran toiminta-ajatus rakentuu tähän Jeesuksen antamaan malliin. Julistamme evankeliumia Jeesuksen saarnan keskiössä on puhe silmien avautumisesta. Hän halusi saada ihmiset näkemään Jumalan ja lähimmäisen uudella tavalla. Jeesus kertoi Isästä, joka rakastaa ja taistelee, joka antaa anteeksi ja sovittaa ja joka etsiytyy syrjäytettyjen luokse ja kutsuu heidät uuteen todellisuuteen. Tästä todellisuudesta hän puhuu nimellä Jumalan valtakunta. Valtakunnan merkit ovat oikeudenmukaisuus, rauha ja ilo. Ne toteutuvat Jeesuksen ja hänen seuraajiensa toiminnassa ja ovat merkkeinä siitä, että tämä valtakunta on tulossa täyteydessään. Näemme Jumalan rakkauden kirkkaimmin Jeesuksen ristinkuolemassa, kun hän suostui nöyryytettäväksi ja häpäistäväksi. Kristillisen sanoman keskeisimmäksi avainsanaksi on ristin myötä tullut armo. Armo merkitsee, että Jumala ottaa kannettavakseen hylättyjen ja sorrettujen taakan ja antaa tulevaisuuden ja toivon. Tämä tarkoittaa anteeksiantoa syyllisille, hyväksyntää häpeää kantaville ja rohkeutta pelossa eläville. Luukkaan evankeliumissa Jeesuksen puhe silmien avautumisesta tarkoittaa, että ymmärrämme Jumalan valtavan hyvyyden uudella tavalla, ja sen perusteella näemme lähimmäisemme hänen silmillään. Toteutamme tämän sanoman yhä uusissa ja haastavammissa tilanteissa. Tätä kutsumme rinnalla kulkemiseksi. Kirkon historiasta tiedämme, että ilosanoma on saanut uusia kaikupohjia kohdatessaan uusia kulttuureja. Kun evankeliumi kohtaa ihmisen, opimme jatkuvasti lisää Jumalan rakkauden laajuudesta. Ilmestyskirjan visiona on suuri Jumalan kunniaa ylistävä joukko kaikista kansoista ja kaikista kielistä. Ymmärryksemme uskosta laajenee, kun uudet ihmiset ilmaisevat sen omasta kielestään ja kulttuuristaan käsin. Puolustamme ihmisoikeuksia Saarnatessaan Nasaretin synagogassa Jeesus lausui, että hän on tullut julistamaan vapautta vangituille ja sorretuille. Hän selitti tämän viittaamalla kertomukseen lepraa sairastaneesta Naamanista (Luuk. 4:27). Vangittuna oleminen ei tarkoita vain elämistä sisään lukittuna. Se voi tarkoittaa myös vailla täysiä ihmisoikeuksia elämistä esim. etnisen alkuperän, sukupuolen, iän, sairauden tai vammaisuuden takia. Keskeinen kysymys evankeliumeissa on, kuka on lähimmäiseni. Tätä kysyttiin lähtien siitä olettamuksesta, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät ole lähimmäisiä ja joiden oikeuksista ei tarvitse huolehtia. Jeesus esitti oman vastauksensa laupiaan samarialaisen vertauksen muodossa. Hän pakotti kuulijansa ymmärtämään, että syrjimätön kohtelu kuuluu kaikille. Hänen omassa toiminnassaan tämä näkyy sillä tavalla, että hän hakeutui niiden luo, joilla ei ollut arvoa yhteiskunnan silmissä. Jeesuksen esimerkkiä seuraten kirkko on hakeutunut niiden luokse, jotka tahallisesti tai tahattomasti ovat ulossuljettuja. Tällä tarkoitetaan sekä maantieteellisten, yhteiskunnallisten että taloudellisten rajojen ylittämistä. Lähetykseen kuuluu etsiytyminen niiden luo, joille sanoma kolmiyhteisen Jumalan rajoja ylittävästä laupeudesta ei ole välittynyt. Jeesuksen malli ei anna kirkolle mahdollisuutta sulkea ketään ulos. 3

4 Evankeliumin sanomasta löytyy vahvoja perusteluja syrjimättömyyden ja kaikkien ihmisten luomisessa annetun arvon puolustamiseen. Tästä syystä Jeesuksen seuraajia kutsutaan toimimaan rohkeasti syrjintää aiheuttavia järjestelmiä ja käytäntöjä vastaan yhdessä kaikkein haavoittuvimpien kanssa. Toimimme köyhyyden poistamiseksi Saarnatessaan Nasaretissa Jeesus totesi, että hän on tullut ilmoittamaan hyvän sanoman köyhille. Toiminnassaan hän nosti köyhät uudella tavalla uskonnollisen elämän keskiöön. Hän havainnollisti köyhyyden muistuttamalla kuulijoitaan kertomuksesta Sarepatin leskivaimosta (Luuk. 4:25 26). Jeesuksen yhteiskunnassa lesket kuuluivat kaikista hauraimpien ryhmään. Jeesuksen ja varhaisen kirkon toiminta toi muutoksen heidän elämäänsä. Luukkaan evankeliumissa ja Apostolien teoissa kerrotaan, miten heistä pidettiin huolta, miten kirkko puhui heidän hyväksikäyttöään vastaan ja miten heillä oli myös opetettavaa muille. Köyhät eivät jääneet hyväntekeväisyyden kohteiksi vaan olivat varhaisen kirkon ydinjoukkoa. Taloudellinen köyhyys ei ole luonnonlaki. Kirkko ja sen jäsenet ovat usein sivuuttaneet köyhyyden haasteet vedoten Jeesuksen sanoihin: Köyhät teillä on aina keskuudessanne. Sanat on kuitenkin otettu pois asiayhteydestään. Emme voi käyttää niitä toimimattomuuden perusteluna. Jeesuksen ja hänen seuraajiensa esimerkki osoittaa, että me voimme ja meidän tulee toimia niin, että sanoma Jumalan valtakunnasta tuo konkreettisia muutoksia kaikkein köyhimpien elämään. Tämä koskee myös koko luomakuntaa. Paavali puhuu luomakunnan huokauksista, jotka ovat tulosta ihmisen pahuudesta ja ahneudesta. Muun muassa ihmisen itsekkään toiminnan aiheuttama ilmastonmuutos tulee luomaan yhä lisääntyvää kurjuutta. Kirkon sanoma tuo uuden toivon kaikelle luodulle. 4. Periaatteet ja toimintatavat Arvot Suomen Lähetysseuran toimintatavat perustuvat Lähetysseuran arvoihin, joita ovat kristillinen toivo, lähimmäisenrakkaus, ihmisarvon puolustaminen, luotettavuus ja avoimuus. Evankeliumi Kristuksesta synnyttää kristillisen uskon, toivon ja rakkauden. Jumalan rakkaus saa aikaan sen, että julistamme hyvää sanomaa ja osoitamme lähimmäisenrakkautta, joka ylittää kaikki raja-aidat ja vaatii puolustamaan heikkoja ja osattomia. Kohtelemme kaikkia ihmisiä kunnioittaen ja korostaen jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta Jumalan edessä. Toimintatapojamme määrittävät avoimuus, läpinäkyvyys ja luottamus. Toimintamme läpileikkaavina teemoina ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, ympäristö, hiv- ja aidskysymykset, vammaisten oikeudet sekä kumppaneiden omaehtoisuus. Näin pyrimme köyhyyden poistamiseen, luomakunnan kunnioittamiseen sekä sukupuolten välisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon, tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen kaikkien osalta. Kumppanuus Lähetysseuran kumppanit ovat ensisijaisesti kirkkoja, kirkkoliittoja ja kristillisiä järjestöjä. Lähetysseuran kirkollinen työ ulkomailla rakentuu kumppanuuden periaatteelle, jossa vuorovaikutuksella on tärkeä sija. Rakennamme yhteistyötä niin, että vahvistamme kumppaniemme hallinnollista, taloudellista ja toiminnallista omaehtoisuutta ja itsenäisyyttä. Työtä tehdään kumppaneiden kanssa kuunnellen ja rinnalla kulkien. Kumppanuus merkitsee solidaarista toinen toisensa taakan kantamista ja jakamista. Se merkitsee myös ilojen ja onnistumisten jakamista sekä molemminpuolista rohkaisua ja tukemista. 4

5 Kumppanuudet vahvistetaan yhteistyösopimuksin, joissa sovitaan yhteisen työn sisällöstä, painopisteistä ja tavoitteista. Tuemme yhteistyökumppaneidemme toiminnallisia hankkeita, keskinäistä yhteistyötä sekä henkilöstövoimavarojen ja yleisten toimintaedellytysten kehittymistä. Koulutamme ja lähetämme Kristukseen sitoutuneita työntekijöitä kumppanien palvelukseen ja tuemme kansainvälistä työntekijävaihtoa. Yhteistyö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien kanssa on toimintamme perusta. Suomessa työskentelemme seurakuntien, hiippakuntien ja kirkon keskushallinnon kanssa. Lähetystyöntekijämme ovat kirkon lähettäminä Kristuksen maailmanlaajan kirkon palveluksessa. Vahvistamme, rakennamme ja ylläpidämme yhteyttä suomalaisten ja ulkomaisten kumppanien välillä säännöllisellä vuorovaikutuksella. Edistämme vuorovaikutusta myös vierailutoiminnan ja työntekijävaihdon kautta. Edistämme kumppanikirkkojemme verkostoitumista keskenään. Verkostomainen työtapamme tehostaa voimavarojen käyttöä. Olemme avoimia rikastumaan yhteistyökirkkojemme monipuolisesta hengellisyydestä ja oppimaan heiltä uusia toimintatapoja myös omassa kirkossamme. Hyvä hallinto ja kumppanin omaehtoisuus Sitoudumme kumppanuuksissa hyvään hallintoon, avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Noudatamme yleisesti hyväksyttyjä hyvän hallinnon periaatteita, joihin sisältyvät yhteinen suunnittelu, talouden ja toiminnan seuranta, tilintarkastukset ja työn evaluointi. Lähetysseura noudattaa toiminnassaan eettisiä ja korruption vastaisia toimintaohjeitaan ja edellyttää sitä myös kumppaneiltaan. Olemme sitoutuneet myös Luterilaisen maailmanliiton ja ACT-allianssin vastaaviin ohjeisiin ja periaatteisiin. Lähetysseura on sitoutunut syrjimättömyyden periaatteeseen: sen toiminnassa ketään ei syrjitä uskonnon, poliittisen tai aatteellisen kannan, etnisen taustan, sukupuolen, seksuaalisen suuntautuneisuuden tai iän perusteella. Työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta seurataan raportoinnilla ja arvioinnilla. Kumppanille osoitettujen varojen käyttöä valvotaan säännöllisesti. Arvioimme yhdessä kumppaneidemme kanssa tapaamme olla, toimia ja kommunikoida. Olemme valmiita muuttumaan ja muuttamaan toimintakulttuuriamme siten, että se edistää kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja keskinäistä vastuullisuutta. Yhteistyökirkot ovat meille haaste uudistumiseen, muuttumiseen ja kasvuun. Tuemme kumppanien tasapainoisen ja kestävän talouden vahvistumista sekä heidän omaan visioonsa perustuvaa tavoitteellista ja suunnitelmallista työskentelyä. Kirkot kehittävät teologiaansa, hallintomallejaan ja organisaatiorakennettaan omista lähtökohdistaan käsin ja omien resurssiensa pohjalta. Kirkon rakenteiden on vastattava sen jäsenten taloudellista ja toiminnallista kantokykyä. Kirkon jäsenten kouluttamisella vahvistetaan osallisuutta ja omistajuutta. Jäsenet tunnistavat kirkon omakseen ja ovat valmiit tukemaan sen toimintaa myös taloudellisesti. Kokonaisvaltaisuus Lähetysseuran toiminta on kokonaisvaltaista. Julistus ja palvelu kuuluvat erottamattomasti yhteen. Sekä sanallinen julistus että Kristuksen rakkaudesta nouseva palvelu viestivät ilosanomasta, joka kutsuu niin henkisen ja hengellisen kuin yhteiskunnallisen elämän parannukseen. Näemme lähimmäisenrakkaudessa toteutetut teot näkyvänä sanomana, joiden kautta evankeliumi tulee todeksi. Toimimme, jotta jokaisen oikeus ihmisarvoiseen elämään toteutuisi. Kristuksen kuolema ja ylösnousemus ovat osoitus Jumalan pohjattomasta rakkaudesta ihmisiä kohtaan. Pyhä Henki synnyttää kristityssä halun palvella muita Jeesuksen antaman esimerkin mukaan. Evankeliumin uudistava voima näkyy siellä, missä kristinuskon ydinarvot oikeudenmukaisuus, rakkaus, tasa-arvo ja myötätunto toteutuvat käytännössä. 5

6 Ekumenia ja kontekstuaalisuus Ekumeenisuudella tarkoitamme tunnustautumista yhteen kristilliseen kirkkoon ja sen tehtävään maailmassa. Lähetysseuran kirkollinen työ ulkomailla on osa Suomen kirkon ekumeenista toimintaa niin yhteistyökirkkojemme kuin ekumeenisten yhteistyötahojen kanssa. Kirkon ykseys tarkoittaa myös sitä, että Lähetysseuran kirkollinen työ ulkomailla ei ole erillistä yksisuuntaista toimintaa, vaan se hakeutuu yhteyteen kirkkojen kanssa täyttäessään kirkon yhteistä missionaarista tehtävää. Noudatamme kaikessa työssämme kontekstuaalista toimintatapaa, jolloin työ kumpuaa kumppanin tarpeista, kulttuurista ja sosiokulttuurisista lähtökohdista. Kontekstuaalisuuden periaate ottaa huomioon yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja uskonnolliset erot ja näiden näkökulmien mukanaan tuoman rikkauden kristilliseen tulkintaan. Pyrimme säilyttämään ja ylläpitämään moninaisuuden, jotta kirkko aina ja kaikkialla olisi jäsentensä kaltainen ja osa ihmisten arkista elämää. Tämä auttaa kirkkoja myös niiden kulttuurisissa ja kontekstuaalisissa ratkaisuissa ja pyrkimyksissä ihmisarvoisen elämän toteutumiseen. Tietoisuus kulttuurisista eroista edistää yhteistyön sujuvuutta. Se lisää myös työn vaikuttavuutta kansainvälisellä tasolla. Uskonnonvapaus ja uskontojen välinen kohtaaminen Lähetysseura puolustaa uskonnonvapautta ja toimii aktiivisesti ihmisoikeuksien julistuksen 18. artiklan edistämiseksi: Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja. Osana kristillistä todistusta osallistumme elämän ja uskon dialogiin toisten uskontojen edustajien kanssa. Kohtaaminen heidän kanssaan tarjoaa myönteisen haasteen. Kristillinen todistuksemme tulee kuulluksi kokonaisuudessaan ainoastaan silloin, kun tahdomme kuunnella avoimin mielin ja sydämin sitä, mikä heille on kaikkein tärkeintä. Yhteydenpito muiden uskontojen edustajien kanssa edellyttää sekä oman uskon ymmärtämistä ja sisäistämistä että tietoa toisten uskosta ja perinteistä. Kohdatessamme heitä haluamme osoittaa kiinnostusta, myötätuntoa ja lähimmäisenrakkautta sekä kutsua heitä Kristuksen opetuslapseuteen. Lähetysseura tukee kumppaneitaan keskusteluissa eri uskontojen edustajien kanssa sekä osallistuu toimintaan, jossa etsitään yhteisiä keinoja köyhyyden vähentämiseksi sekä rauhan ja sovinnon aikaansaamiseksi. Kannustamme kirkkojen jäseniä, työntekijöitä ja johtajia uskontojen väliseen avoimeen kohtaamiseen, joka on välttämätöntä molemminpuolisten ennakkoluulojen ja väärinkäsitysten poistamiseksi. 5. Kirkollisen työn sisältö Evankeliumin julistaminen Kristillisellä sanomalla on yksilöä, yhteisöä ja yhteiskuntaa muuttava voima. Evankeliumi synnyttää elämää, johon kuuluu uskon harjoittaminen, vapaus synnin ylivallasta, kunnioittava suhde lähimmäisiin, ihmisten välinen tasavertaisuus sekä vastuu koko luomakunnasta. Julistustyön tavoitteena on etsiä erityisesti niitä, jotka eivät vielä tai enää tunne Kristusta. Yhteistyössä kumppanin kanssa on tärkeää miettiä, ketkä ovat kirkon toiminnan ulkopuolella ja miten heidät kohdataan. On ennakkoluulottomasti yhdessä pohdittava, miten tulkita evankeliumi aikamme kielelle, miten 6

7 vahvistaa keskinäistä oppimista sekä millä tavalla varustaa kirkoille johtajia, työntekijöitä ja sitoutuneita vapaaehtoisia kohtaamaan nämä haasteet. Maailmanlaaja, missionaarinen kirkko todistaa Jeesuksen ainutlaatuisuudesta moniuskontoisessa ja myös uskonnottomassa maailmassa. Lähetysseura tukee yhteistyökumppaniensa missionaarista ajattelua, kehittämistä ja toimintaa ja on mukana avoimessa uskontokeskustelussa edustaen kristillisen uskon arvomaailmaa maltillisella tavalla. Lähetysseura ja sen kumppanit ovat Jumalan työtovereita, jolloin niiden omassa hengellisessä elämässä, toiminnassa ja julistuksessa korostuvat rukous, Raamattu ja luottamus Pyhän Hengen ohjaavaan vaikutukseen. Toinen tärkeä suunta ihmiseltä ihmiselle ylittää kaikki kieli-, kulttuuri- ja muutkin rajat. Lähetysseura edistää yhteistyössään uskon tulkintaa paikallisissa konteksteissa muuttamatta uskon ydintä, sanomaa pelastuksesta Jeesuksessa Kristuksessa. Evankeliumi tulee kääntää niin, että jokainen ymmärtää sen sisällön niin kielellisesti kuin kulttuurisesti. Niinpä Lähetysseura tukee raamatunkäännöshankkeita siellä, missä se kumppanin harkinnan mukaan on tarpeen, ja lähettää henkilöitä alan asiantuntijatehtäviin. Tämä työ edistää samalla lukutaitoa ja lisää siten yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta. Lähetysseura tukee kristillistä mediatyötä vahvistaen evankeliumin julistusta myös alueilla, joille muutoin on vaikea päästä. Lähetystyön suunta on osittain muuttunut. Etelän kirkon lähettävät yhä enemmän lähetystyöntekijöitä. Tämän lisäksi maasta toiseen muuttavat kristityt ovat merkittävä tekijä evankeliumin eteenpäin viemisessä. Yhteistyö heidän ja Lähetysseuran välillä tuo rikkautta ja lisäresursseja lähetystyöhön. Kristillinen kasvatus Maailmanlaajuisen kirkon enemmistö on lapsia ja nuoria. Kaste- ja lähetyskäsky velvoittaa kristillisen kasvatuksen antamiseen. Seurakunnalle lapsi- ja nuorisotyö on elinehto. Siinä työssä kasvatetaan kirkkojen aktiivijäseniä ja tulevia johtajia sekä tuetaan seurakuntien yhteisöllisyyttä ja vastuunkantamista. Oikeus hengelliseen elämään ja turvallinen kasvuympäristö ovat osa lasten oikeuksia, joiden turvaamiseen Lähetysseura oikeusperustaisena järjestönä on sitoutunut. Lähetysseura tukee kumppaneitaan kehittämään lapsi- ja nuorisotyötä niin, että ne vastaavat kunkin kirkon ja koko maan tarpeita. Vastuulliseen elämäntapaan ja lähimmäisyyteen opitaan kodissa ja perheessä. Lähetysseura tukee myös kotien tekemää kristillistä kasvatusta. Kristityt vanhemmat tarvitsevat lastensa kasvatukseen rohkaisua sekä uutta ja innostavaa materiaalia etenkin maissa, joissa kristinusko on vähemmistönä tai kristinuskon harjoittaminen on rajoitettua. Eri kulttuureissa kohtaamme erilaisia perhemalleja ja kulttuuriin juurtuneita ajattelu- ja toimintatapoja. Kaupungistumisen ja globalisaation myötä monet perinteiset yhteisöt murtuvat. Myös avioliitto ja perhe-elämä joutuvat uudenlaisten haasteiden eteen. Monissa maissa hiv ja aids koskettavat yhteiskuntaa laajasti ja lisäävät perheiden ahdinkoa. Vahvistaakseen perheitä ja avioliittoja Lähetysseura toteuttaa perhetyön hankkeita ja tukee kumppaneidensa antamaa koulutusta ja perheneuvontatyötä. Lähetysseura tukee ja kehittää vapaaehtoistyöntekijäkoulutusta yhteistyössä kumppaneidensa kanssa. Vapaaehtoisia tarvitaan tukemaan palkattuja työntekijöitä seurakuntien kasvuprosessissa ja hengellisen elämän vahvistumisessa, erityisesti pienryhmätoiminnassa, erityiskohderyhmissä sekä seurakuntien hallinnossa. Lähetysseura ammentaa yhteistyökumppaniensa kulttuureista nousevasta musiikki-, draama- ja muun esittävän taiteen perinteestä rikkautta, jota se välittää myös Suomeen. Evankeliumin julistaminen taiteen keinoin on kasvava ja innostava työmuoto. Myös musiikki- ja kulttuurityön vastavuoroisuutta ja kulttuurivaihtoa lisätään vahvistamaan sekä kasvatustyötä että jumalanpalvelustoimintaa. 7

8 Hengellistä työtä opiskelijoiden parissa tarvitaan erityisesti maissa, joissa uskonto ei kuulu koulujen opetusohjelmaan tai on jätetty kirkkojen vastuulle. Lähetysseura tukee koulujen uskontokasvatukseen liittyvän oppimateriaalin valmistamista sekä opettajien kouluttamista. Teologinen koulutus ja stipendiaattitoiminta Kirkon kasvun ja vahvistumisen edellytys on, että sillä on osaavia ja vastuunsa kantavia paikallisia työntekijöitä. Lähetysseura vahvistaa kumppaneidensa kanssa teologista ja muuta seurakuntatyöntekijäkoulutusta, joka nousee paikallisesta kontekstista. Lähetysseura tukee ensisijaisesti työntekijäkoulutusta, joka vahvistaa kirkon kapasiteettia ja motivaatiota toimia ulospäin suuntautuneesti. Edistämme teologista tutkimusta ja koulutusta, jonka kautta kirkko pystyy entistä paremmin toimimaan syrjäytyneiden, köyhien, vammaisten ja hiv-positiivisten kanssa. Kirkot määrittelevät teologiansa omasta kulttuuritaustastaan käsin. Lähetysseura kannustaa kumppaneitaan maakohtaiseen ja alueelliseen yhteistyöhön teologisen koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Lähetysseura lisää kumppaniensa edellytyksiä omaehtoiseen toimintaan tarjoamalla niiden työntekijöille stipendejä eri alojen opintoihin. Stipendiaattitoiminnan tavoitteena on kouluttaa yhteistyökirkkojen ja yhteisöjen nykyisiä ja tulevia työntekijöitä, jotka sitoutuvat palvelemaan kirkkoaan. Opiskelupaikka etsitään ensisijaisesti stipendiaatin koti- tai naapurimaasta, usein kirkon omasta oppilaitoksesta. Diakonia ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Lähetysseura osallistuu kumppaneidensa diakoniatyön toimintamallien ja käytäntöjen suunnitteluun ja kehittämiseen. Päämääränä on lähimmäisenrakkautta toteuttava kirkko, jossa diakonia on toiminnan keskuksessa ja koko seurakunta kantaa siitä vastuuta. Tärkeää on myös välittää yhteistyökirkoilta opittua yhteisöllisyyttä ja lähimmäisistä huolehtimisen käytäntöjä omaan kirkkoomme Suomessa. Lähetysseura tukee kumppaneitaan olemaan läsnä köyhien ja syrjäytettyjen keskuudessa ja puolustamaan heitä. Kastittomat sekä monet uskonnolliset, kielelliset ja etniset vähemmistöt samoin kuin siirtotyöläiset ja maahanmuuttajat ovat valtaväestön keskuudessa usein torjuttuja tai vailla oikeuksia. Avaintehtävänä on tukea lähimmäisenrakkauden ja keskinäisen huolenpidon toteutumista ja auttaa niitä, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Jokainen hädässä oleva tarvitsee apua riippumatta siitä, mikä on hädän syy. Apu käsittää henkisen, hengellisen ja taloudellisen tuen sekä vaikuttamisen köyhyyttä synnyttävien ja ylläpitävien syiden poistamiseksi. On muistettava, että myös kaikkein köyhimmillä on lahjoja, joilla he voivat todistaa Kristuksen rakkaudesta ja palvella muita. Aidsiin sairastuneiden määrä on ennaltaehkäisevän valistustyön ansiosta saatu pysähtymään ja kääntymään laskuun useissa maissa. Hiv ja aids on kuitenkin edelleen vakava haaste niin terveysviranomaisille kuin muille toimijoille yhteiskunnassa ja kirkossa. Kristillisen ihmiskuvan perusteella jokainen elämä on arvokas. Siten kirkkojen erityinen tehtävä on poistaa sairastuneiden kohtaama leimaaminen ja syrjintä sekä toimia asenteiden muuttajana ruohonjuuritasolla. Lähetysseura edesauttaa yhteistyökirkkoja lisäämään julistustyössään tietoisuutta hivin ja aidsin syistä ja leviämisestä sekä ohjaamaan vastuulliseen seksuaalikäyttäytymiseen. Rohkaisemme yhteistyökirkkoja olemaan yhteisöjä, joihin kaikki ovat tervetulleita. Lähetysseura tukee sellaista yhteistyökirkkojen työntekijöiden ja seurakuntien vastuunkantajien koulutusta, jonka päämääränä on, että kristityt haluavat toteuttaa lähimmäisenrakkautta paikallisissa yhteisöissä. Erityistä huomiota kiinnitetään teologisen koulutuksen diakoniseen sisältöön. Kummityö Kummityötä tehdään kummilapsi- ja kummivanhustyön kautta, työn painopiste on kummilapsityössä. Kummityön myötä vähäosaisille ja syrjäytetyille lapsille, nuorille ja vanhuksille tarjoutuu mahdollisuus 8

9 parempaan elämään. Kummityön myönteiset vaikutukset ulottuvat sekä yksilöön että yhteisöön. Se on lähetystyön palvelun ydintä. Kummityön tavoitteena on edistää lasten oikeuksia YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen pohjalta, tukea kumppaneita lastensuojelun periaatteiden toteuttamisessa, ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä kouluttaa ja tukea kummiohjelmaan osallistuvien lähiyhteisöjä. Näin se on myös vaikuttamistyötä. Vaikuttamistyö Lähetysseuran vaikuttamistyö nousee kristillisestä sanomasta. Se puuttuu kärsimyksen, köyhyyden ja sorron syihin sekä epäoikeudenmukaisuuteen, joka on usein kätkettynä yhteiskunnallisiin ja kirkollisiin rakenteisiin, alistussuhteisiin ja asenteisiin. Kirkot ovat läsnä yhteiskunnan kaikilla tasoilla, ja uskonnollisilla johtajilla on vaikutusvaltaa, joten kirkoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus toimia epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi. Lähetysseura tekee vaikuttamistyötä yhdessä kumppaniensa ja kansainvälisten verkostojen kanssa, jotta myös heikoimpien ja haavoittuvimpien ihmisoikeudet toteutuisivat poliittisessa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. 6. Strategiakauden painopisteet Suomen Lähetysseuran ulkomaisen kirkollisen työn painopisteet ovat kuluvalla strategiakaudella seuraavat. Suomen Lähetysseura vahvistaa kirkollista työtä alueilla, joissa kristittyjen osuus on alle 10 prosenttia, erityisesti Aasiassa vahvistaa kumppaneidensa ulospäin suuntautuvaa työtä niin, että syntyy uusia seurakuntia, kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä tukee toimintaa, jossa kirkon yhteyteen etsitään etnisiä ja kielellisiä vähemmistöjä, siirtotyöläisiä, maahanmuuttajia, vammaisia ja marginaaliin ajautuneita tukee kumppanien lapsi-, nuoriso-, opiskelija- ja perhetyötä, joka rakentaa kristillistä arvopohjaa tukee teologista koulutusta, joka vahvistaa kumppanikirkkoja ja niiden ulospäin suuntautuvaa toimintaa vahvistaa kumppaneidensa diakonian kehittymistä niin, että lähimmäisenrakkaus seurakunnissa, yhteisöissä ja yhteiskunnassa toteutuu osallistuu vaikuttamistyöhön kumppaniensa kanssa ja kansainvälisten verkostojen kautta. 9