Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui?"

Transkriptio

1 Anja Saarinen Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? Palvelun käyttäjien kokemuksia Suomen CP-liitto ry

2 Esipuhe Esipuhe Puhevammaisten tulkkauspalvelu on yksi tasa-arvoisen ja syrjinnän kieltävän yhteiskunnan tunnusmerkki. Jos yhteisö ei kanna vastuutaan jäsenistään, joille ilman apua ei ole mahdollista vuorovaikutukseen ja osallisuuden kokemiseen, kyse ei ole vastuullisesta yhteiskunnasta, vaan jokainen on oman onnensa seppä -filosofiaa toteuttavasta, voimakkaimman oikeutta kunnioittavasta pakkoyhteiskunnasta - susien yhteisöstä. Jokaisen oikeus kommunikointiin ja yhteiskunnan rakentamiseen omalla panoksellaan kuulostaa itsestäänselvyydeltä varsinkin, kun apua tarvitsevien ryhmä on suhteellisen pieni ja tarvittava taloudellinen panostus suhteellisesti vaatimaton. Kyse on pikemminkin halusta, asenteista, arvoista ja vallalla olevasta ihmiskuvasta. Puhevammaisilla henkilöillä on Suomessa ollut mahdollisuus saada tulkkipalvelua vuodesta 1988 lähtien vammaispalvelulain tultua voimaan. Kunnat järjestivät palvelua vuodesta 1994 aina siihen saakka, kun järjestämis- ja kustannusvastuu siirtyi Kansaneläkelaitokselle (Kela) saaden nimekseen puhevammaisten tulkkauspalvelu. Tässä selvityksessä on kyse juuri tämän palvelun toteuttamisvastuun siirtymisestä kunnilta Kelalle seurannaisvaikutuksineen puhevammaisen henkilön kokemuksellisesta näkökulmasta. Kulunut vuosikin tarjoaa mahdollisuudet arvioida järjestelmän toimivuutta ja antaa välitöntä palautetta palvelun tarjoajataholle. Sekä asiakkaat että palvelutuottajat voivat näin tarvitessa muuttaa käytäntöjään tai hienosäätää ohjeistusta, ilman turhaa viivettä. Kyseessä on kaikkien etu. Selvitys on osa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa, Suomen CP-liitto ry:n Muuttuvat tulkkipalvelut -hanketta ( ). Hankkeen tavoitteena on nimenomaan toimia puhevammaisia henkilöitä edustavien vammaisjärjestöjen asiantuntijaelimenä tulkkauspalvelujen siirtymäprosessissa sekä koordinoida järjestöjen yhteistyötä. Muutosprosessi edellyttää tiivistä yhteistyötä niin sosiaali- ja terveysministeriön kuin Kelankin kanssa, erityisesti käyttäjäkokemusten osalta. (ks. tarkemmin s. 18). Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 1

3 Suomen CP-liitto ry solmi selvitystä koskevan yhteistyösopimuksen vuosille Itä-Suomen yliopiston Vammaistutkimusyksikön kanssa (5 kk:n työpanos). Hankkeen vastuullisena tutkijana on toiminut Vammaistutkimusyksikössä YTT Anja Saarinen ja vastuuhenkilönä tämän kirjoittaja. Selvityksen johtoryhmässä ja samalla asiantuntijapaneelissa ovat toimineet em. henkilöiden lisäksi toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen, palvelupäällikkö Ilona Toljamo sekä koordinaattori Pirkko Jääskeläinen. Johtoryhmän puheenjohtajana on toiminut Tomi Kaasinen ja sihteerinä Pirkko Jääskeläinen. Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma (2010) viitoittaa puitteet tavoiteltavasta vammaispolitiikasta. Puhevammaisten henkilöiden tarvitseman palvelut ovat toki vain yksi kokonaiskuvasta, mutta varsin hyvä mittari arvioidessa kokonaisuutta. Onko meillä kykyä nousta aikasarjojen ja euromäärien yläpuolelle hakemaan todellisia linjauksia? Missä niitä todella on viime vuosina esitetty? Kuva taitaa jäädä varsin kapeaksi. Realiteettien sanelema ennakoiva ohjaus tappaa luovuuden ja innovaatiot jäävät tulematta. Vaikka tunnemme substanssin, hallitsemme menetelmät ja detaljit, niin kyseenalaistammeko nykytilan jotta esittäisimme uusia kysymyksiä? Keskustelua tarvittaisiin aikana, jolloin koko yhteiskuntamme on ennennäkemättömässä murroksessa ja sosiaalipolitiikka siirtymässä asteittain kontrollin, tarveharkinnan ja leimaamisenkin suuntaan. Millaista vammaispolitiikkaa on mahdollista harjoittaa nykyisten taloudellisten realiteettien ja uusliberalistisen paineen keskellä? Ratkaisut määräävät jatkossa myös puhevammaisten ihmisten elämänkulun. Heidän tarjoamaansa potentiaalia ei osata arvostaa. Sosiaalipolitiikka nähdään helposti vain kuluina, mutta se tulisi nähdä myös tuottavana investointina - unohtamatta ihmisarvoisen ja yrittämään kannustavan elämän arvoa sinänsä. Kuopiossa 6. elokuuta 2011 Juhani Laurinkari 2 Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui?

4 Sisällys 1 Tulkkipalvelujen tarve Puhevammaisuuden syyt ja yleisyys Yksilöiden oikeudet yhteiskunnalliseen osallisuuteen Tulkkipalvelujen puute hyvinvointia vähentävänä tekijänä Tulkkipalveluista tulkkauspalveluihin Oikeus tulkki-/tulkkauspalveluun Palvelun hakeminen ja tulkkauspäätös Tulkin tilaaminen, tulkin järjestäminen ja ensimmäinen tulkkauskerta Palvelun järjestäjän vastuut Sisällys 2 Selvityksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus Toteutus Aineistot Menetelmä Tulokset Kuntien toteuttama tulkkipalvelu Toteutus Toimivuus Kelan toteuttama tulkkauspalvelu Toteutus Toimivuus Tulkkipalvelun koettu merkitys käyttäjälle Yhteenveto ja johtopäätökset Yhteenveto Johtopäätökset Kirjallisuus- ja lähdeluettelo...49 Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 3

5 Kuviot 1. Kyselyyn vuonna 2010 vastanneet iän ja sukupuolen mukaan Kyselyyn vuonna 2011 vastanneet iän ja sukupuolen mukaan Kyselyyn vastanneiden puhevammaisuutta aiheuttava vamma tai sairaus Tulkkipalvelujen käyttäjät vuosina Lähde: Sotkanet Aloitteen tekijä tulkkipalvelun hakemiseen (abs.) Tulkkipalvelua haettaessa laaditut asiakirjat Tulkkipalvelu- ja seurantasuunnitelmien laatimiseen osallistuneet henkilöt Tulkkauspalvelun käyttäjäprofiilin laatiminen vastuutahon siirtymävaiheessa Tulkkien määrä asiakasta kohden Uuden tulkin perehdyttäjät Taulukot 1. Kyselyyn vuosina 2010 ja 2011 vastanneet paikkakunnittain Kyselyyn vastanneiden arviot tulkki-/ tulkkauspalvelusta Kyselyyn vastanneiden arvio Kelan palvelusta verrattuna kuntien järjestämään tulkkipalveluun Kela -mallisen tulkkauspalvelun myönteisiksi ja kielteisiksi koetut tekijät Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui?

6 1 Tulkkipalvelujen tarve 1.1 Puhevammaisuuden syyt ja yleisyys Vähintään yhdellä prosentilla väestöstä arvioidaan olevan jonkinasteisia puheen ongelmia ja puhevammaisuutta 0,4 prosentilla (Pulli 1995). Väestön ikääntyessä erilaisten sairauksien myötä puhumiseen liittyvät ongelmat lisääntyvät. Voidakseen toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä, puhevammainen henkilö tarvitsee tulkin apua kommunikointiinsa. Puhevammaisuuden taustalla on usein jokin neurologinen sairaus tai vamma. Se voi olla synnynnäinen tai myöhemmin tullut. Puhe ja kieli kehittyvät monimutkaisissa hermoverkostoissa. Pienikin poikkeavuus tai häiriö näissä keskuksissa voi johtaa puheen, kielen tai lukemisen ongelmiin. (Airaksinen 2002.) Lapsilla häiriöt voivat johtua mm. CP-vammasta, kehitysvammasta tai puheen ja kielen kehitykseen liittyvästä erityisvaikeudesta (ent. dysfasia). Aikuisilla aivoverenkiertohäiriöt ja etenevät neurologiset sairaudet esim. MS ja ALS aiheuttavat afasiaa ja dysartriaa, jotka johtuvat puheentuottoelinten motorisista ongelmista. CP-vammaisten, MS-tautia tai ALS:a sairastavien puhevamman aiheuttaa dysartria. Afasiaa sairastavilla ongelmia esiintyy sekä puheen tuottamisessa että ymmärtämisessä. (Rautakoski ei im. vuosilukua.) Vaikeuksia kommunikaatioon ja puheen tuottamiseen voi tulla myös elimellisistä tai toiminnallisista äänihäiriöistä, jotka voivat kehittyä hitaasti. Elimellisten häiriöiden taustalla voi olla jokin äänihuulten rakenteellinen vika. Häiriöissä kyse on äänielimistön toiminnan ongelmista, jos äänihuulet ovat terveet. Toiminnalliset ongelmat voivat johtua monista syistä. (Sukanen 2006.) Puhevammaisilla henkilöillä on ollut mahdollisuus saada tulkkipalvelua vuodesta 1988 lähtien. Aluksi sen järjestämisestä vastasivat kunnat vuodesta 1994 aina saakka, jolloin se siirtyi Kansaneläkelaitoksen (Kela) vastuulle. Selvitys koskee juuri tätä siirtymävaihetta seurannaisvaikutuksineen eli sitä, miten puhevammaiset henkilöt ovat kokeneet palvelunsa ennen ja jälkeen muutoksen (ks. alaluku 2.1). 1.2 Yksilöiden oikeudet yhteiskunnalliseen osallisuuteen Jokaisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus ilmaista itseään ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa sekä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Kaikkien ihmisten perusoikeutena on vammansa laajuudesta tai vaikeusasteesta riippumatta vaikuttaa olemassaolonsa ehtoihin. Oikeudet on ilmaistu Kommunikoinnin perustuslaissa (Communication Bill of Rights 1992). Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten oikeuksien sopimuksessa taataan, että jokaisella ihmisellä on oikeus käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaation sekä muun teknologian apuvälineitä ja muita tarvitsemiaan Tulkkipalvelujen tarve Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 5

7 palveluita, kuten tulkkipalvelua 1, voidakseen olla sosiaalisessa kanssakäymisessä ja hoitaa asioitaan (YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2006.) Mahdollisuus kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen kuuluu ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeudet ovat universaaleja eli kuuluvat jokaiselle. Suomessa korostetaan erityisesti naisten, lasten, vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia. Heidän asemaansa on parannettu sosiaalipolitiikan avulla. Sosiaalipolitiikkaa, jossa etuudet koskevat koko kansaa, sanotaan universaaliseksi. Suomessa tämä pätee joihinkin etuuksiin, mutta ainakin vammaisten henkilöiden etuuksien myöntämiskäytännöissä on vielä parannettavaa. Vammaisuus sulkee laajoja ryhmiä yhteiskunnan osallisuuden ulkopuolelle. (Laurinkari 2007.) Erityisesti kehitysvammaisten henkilöiden huono-osaisuudessa painottuvat hyvinvoinnin resurssien niukkuus ja yhteiskunnallisen integraation ongelmat (Laurinkari & Poutanen 2004). Maailman henkinen ja taloudellinen tila heijastuvat voimakkaimmin vammaisten henkilöiden kokemaan hyvinvointiin. Erityisesti lama-aikana yhteiskunnassa tapahtuvan murroksen seurauksena sosiaalipoliittiseen keskusteluun nousevat hyvinvoinnin tuottamisen sekä filosofinen että sosiologinen sisältö, mutta myös poliittinen vastuu. Vammaisen henkilön elämänhallinnan keinot riippuvat tästä kehityksestä eli siitä, miten heitä tuetaan suoriutumaan elämänsä haas- teista. Käsitykseen hyvästä elämästä vaikuttavat siten yksilöiden ja yhteisöjen voimavarat sekä niiden tahto tukea vammaisia henkilöitä. (emt.) Vammaisilla henkilöillä, kuten kaikilla, on sosiaalisia oikeuksia ja siten oikeus saada tarvitsemiaan palveluja. Sosiaalipolitiikkaa toteutetaan tarvesidonnaisesti, jolloin yksilöiden tarpeet määritellään lainsäädännön viitekehyksessä. Vammaisten henkilöiden leimaamista ei yleensä, ainakaan avoimesti, tapahdu. Tarveharkintaan sen sijaan usein liittyy viranomaiskontrollia. Tämä näkyy etenkin vammaisten henkilöiden etuuksien myöntämisessä. (Laurinkari 2007.) Esimerkiksi useita vammaisuuden perusteella myönnettäviä tukia joudutaan vuosittain hakemaan uudelleen vaikka perusteet ovat pysyneet samanlaisina. Henkilöille, joilla on pysyvä vamma, tämä on turhauttavaa. Ehkäisevä sosiaalipolitiikka nousi keskusteluun 1990-luvulla, jolloin Esko Ahon hallitus asetti yhdeksi tavoitteeksi kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen ehkäisevän toiminnan avulla. Sosiaali- ja terveysministeriö määritteli sen vuonna 1997 yhdeksi toimintapolitiikkansa päästrategioista. Ehkäisevän sosiaalipolitiikan piirteenä voidaan pitää mm. sitä, että tasa-arvo julkisten palvelujen saamisessa on lisääntynyt. Sen sijaan vammaisten palveluihin ehkäisevän sosiaalipolitiikan toimenpiteet eivät ole vielä riittävästi ulottuneet. (Rauhala 1998.) Tämä on näkynyt mm. tulkkipalvelun vaihtelevissa myöntämiskäytännöissä. Tähän on kuitenkin odotettavissa tasapuolisuutta, sillä vuo- 1 Käsite tulkkipalvelu tulee ao. palvelua säädelleestä nk. vammaispalvelulaista (380/1987). 6 Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui?

8 den 2010 syyskuusta alkaen päätökset tehdään keskitetysti Kelassa. Sosiaaliturvaa karsivat mekanismit vaikuttavat eniten perustoimeentulon varassa elävien vammaisten henkilöiden mahdollisuuksiin toimia. Ellei heidän mahdollisuuksiaan paranneta, kuten esim. tulkkipalvelua tarvitsevien ihmisten kommunikaatiota tulkkipalvelun avulla, heitä saattaa uhata syrjäytyminen. (Laurinkari 2005.) 1.3 Tulkkipalvelujen puute hyvinvointia vähentävänä tekijänä Yhteiskunnasta syrjäytyminen voi olla monenlaista, sillä tilanteet vaihtelevat ajallisesti ja yksilöllisesti. Syrjäytyminen voi kohdata ketä tahansa, mutta erityisen haavoittuvaisia ovat vammaiset henkilöt. Työstä syrjäytyminen on huomattava, kaikkien vammaisryhmien riski. Esim. osatyökykyisten nuorten kuurojen, näkö- ja CP-vammaisten työllisyystilanne on kauttaaltaan heikompi kuin muiden nuorten. (Poutanen 2005, 2008.) Tosin työttömyyden, köyhyyden ja taloudellisen niukkuuden ei kuitenkaan yksistään katsota johtavan syrjäytymiseen (Heikkilä 1992). Syrjäytyminen on usein monien tekijöiden tulosta. Sitä voi aiheuttaa mm. tietoyhteiskunnan kehitys. Puhevammaisen henkilön näkökulmasta osuvampi nimitys tietoyhteiskunnalle on informaatioyhteiskunta, sillä uuden teknologian avulla tietoa siir-retään ja käsitellään tehokkaasti. Ne, jotka eivät pysy kehityksessä mukana, joutuvat informaatioyhteiskunnan syrjäyttämiksi. (Rauhala-Hayes 1998, 8.)Vaarassa ovat erityisesti ikääntyneet ja vammaiset henkilöt. Vammaisten yhtä hyvin kuin vammattomienkin henkilöiden elämän mielekkyys perustuu siihen, että he voivat tehdä itsenäisiä valintoja, päättää itseään koskevista asioista sekä vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen elämään tasavertaisesti toisten kanssa. Mikäli henkilön kyky ilmaista itseään on puutteellinen tai puuttuu lähes kokonaan, hänen mahdollisuutensa osallistumiseen ilman kommunikaatioapua ovat vähäiset. Esimerkiksi kuurojen käyttämää viittomakieltä tai puhevammaisten henkilöiden ilmaisua valtaväestö ei välttämättä ilman selvennystä ymmärrä. Ilman tulkkipalvelua nämä ryhmät joutuvat vääjäämättä eriarvoiseen asemaan muihin nähden ja vaaraan syrjäytyä yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Tosin pohdittaessa jonkin tietyn ryhmän, kuten vammaisten henkilöiden syrjäytymistä, on nähtävä myös ympäröivä yhteiskunta ja miten se suhtautuu erilaisuuteen. Kyse on siitä, millainen on sosiaalinen ympäristö. Hyvä sosiaalinen ympäristö on sellainen, jossa vammainen henkilö pystyy tekemään oman elämänsä kannalta myönteisiä valintoja ja integroitumaan yhteiskuntaan. Puhevammaisen henkilön pääseminen mahdollisuuksiensa suhteen tasavertaiseen asemaan muiden kanssa edellyttää hänen kommunikaationsa tukemista. Tulkkipalvelujen tarve Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 7

9 Myönteiset kokemukset, kuten onnistunut kommunikaatio tulkin avulla, voivat lisätä merkittävästi vammaisen henkilön tunnetta oman elämän hallinnasta ja itsemääräämisestä. Tulkkipalvelun avulla puhevammaisen henkilön on mahdollista osallistua yhteisön toimintaan ja kokea yhteisöllisyyttä, mikä vaikuttaa hänen kokemaansa elämänlaatuun. Tosin tulkkipalvelukaan, vaikka sitä olisi saatavissa ympärivuorokauden, ei pysty koskaan kokonaan poistamaan puhevammaisuudesta aiheutuvia haittoja. Hänen yksityisyytensä ja asioiden salassapito voivat vaarantua ilman ammattimaista kommunikaatioapua. 1.4 Tulkkipalveluista tulkkauspalveluihin Oikeus tulkki-/ tulkkauspalveluun Jatkossa käsitettä tulkkipalvelu käytetään, kun tarkoitetaan palvelua yleensä tai, kun puhutaan ennen voimassa olleen vammaispalvelulain tulkkipalveluja koskevien säädösten mukaisesta palvelusta. Käsitettä tulkkauspalvelu käytetään nyt (2011) voimassa olevan, vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulain mukaisesta palvelusta. Puhevammaiset henkilöt saivat mahdollisuuden tulkkipalveluun vammaispalvelulain tultua voimaan vuonna Palvelun järjestämisvelvollisuus samoin kuin kustannusvastuu säädettiin kunnille vuonna Palvelua nimitettiin puhevammaisten tulkkipalveluksi ja tulkkia puhevammaisten tulkiksi. Palvelun siirryttyä Kelalle , sitä alettiin kutsua puhevammaisten tulkkauspalveluksi. Tulkkipalvelu perustuu arvoihin, joiden mukaan jokaisen ihmisen oikeus kommunikointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, vuorovaikutukseen sekä osallisuuden kokemiseen hyväksytään ja turvataan lailla. Tavoite tasa-arvosta sisältyy tulkkauspalvelulain lisäksi moniin muihinkin lakeihimme. Perustuslain (6 :n) säännös sisältää vaatimuksen kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja ajatuksen tosiasiallisesta tasa-arvosta. Laki kieltää syrjinnän ja toiminnan, joka johtaa vaikutuksiltaan syrjivään lopputulokseen. Perustuslaki ei siis kiellä erilaista kohtelua, joten se antaa mahdollisuuden positiivisiin erityistoimenpiteisiin (yhdenvertaisuuslaki 21/2004) tasa-arvon saavuttamiseksi ja tiettyjen ryhmien aseman ja olosuhteiden parantamiseksi. (Oikeusministeriö 24/2011.) Vammaisuuden perusteella järjestettävistä tukitoimista ja palveluista säädettiin vammaispalvelulaissa. Lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Tulkkipalveluja järjestettäessä vammaispalvelulain 8 a :n 2 momentin mukaan vaikeavammaisena pidettiin vaikeasti kuulovammaista, kuulo- ja näkövammaista tai pu- 8 Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui?

10 hevammaista henkilöä ( /380; 8 a kumottu /981). Laissa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta tulkkipalveluihin oikeutetuiksi määritellään vammaiset henkilöt. Oikeus tulkkauspalveluun on siis henkilöllä, jolla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja, joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino. Tulkkauspalvelulaki on luonteeltaan toissijainen. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelua järjestetään silloin, jos henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja muun lain nojalla. Palvelun järjestämisen ja myöntämisen kriteerit ovat nyt Kelalle säädettyinä samat kuin kuntien järjestämisvastuun aikana. Vammaispalvelulaissa tarkoitetuilla puhevammaisilla henkilöillä oli aluksi oikeus saada tulkkipalvelua vähintään 120 tuntia kalenterivuoden aikana. Myöhemmin tuntimäärää nostettiin 180 tuntiin, mikä on edelleen voimassa kuulo- tai puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelussa. Kuulonäkövammaisten henkilöiden oikeus tulkkipalveluun oli ennen, ja on edelleen, 360 tuntia vuodessa. Tulkkausta voidaan järjestää myös etätulkkauksena, jos se on palvelunkäyttäjän yksilölliset tarpeet huomioon ottaen mahdollista ja perusteltua. Opiskelutulkkausta on mahdollista saada siinä laajuudessa, kuin henkilö välttämättä tarvitsee selviytyäkseen perusopetuksen jälkeisistä opinnoistaan, jos opinnot johtavat tutkintoon tai ammattiin, edistävät työllistymistä tai pääsyä ammatilliseen opiskeluun, edistävät työllistymistä tai pääsyä ammatilliseen opiskeluun tai tukevat työelämässä pysymistä tai etenemistä. Tuntimäärät ovat nykyisessä tulkkauspalvelulaissa (vuonna 2011) samat kuin aiemmin vammaispalvelulaissa. Suomen vammaispolitiikan periaatteina ovat vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen, tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan unionin jäsenvaltiona edistämään kaikille avointa yhteiskuntaa. Periaatteena on, että julkiset palvelut suunnitellaan kaikille sopiviksi ja ympäristö esteettömäksi. Kun yleisten palvelujen apu ei riitä, järjestetään erityispalveluja, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkauspalvelua. Vammaisten henkilöiden palvelut ja tukitoimet ovat positiivista erityiskohtelua, joilla turvataan yhdenvertaisuuden toteutuminen. (VAMPO ) Tulkkipalvelujen vastuutahon muutosta kunnilta Kelaan on luonnehdittu hallinnolliseksi, eikä tarkoituksena ole ollut aiheuttaa muutoksia voimassa oleviin päätöksiin. Tiedot kuulo-, kuulo-näkö- ja puhevammaisten henkilöiden voimassa olevista tulkkipalvelupäätöksistä on siirretty kunnilta Kelalle ennen (Laki kansaneläkelaitoksen oikeudesta saada vammaisten henkilöiden tulkkipalveluja koskevia asiakastietoja) ja Tulkkipalvelujen tarve Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 9

11 voimassa olevat tulkkipalvelupäätökset ovat jatkuneet ilman erillistä hakemista. Lisätunteja on mahdollista edelleenkin saada, jos se henkilön yksilölliset tarpeet huomioon ottaen on perusteltua. Tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipiteet ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä. Muutosta aiempaan nähden on mm. se, että tulkkauspalvelua on mahdollista saada myös ulkomaan matkoille, yleensä korkeintaan kahdeksi viikoksi. Edellytyksenä on, että matka liittyy henkilön tavanomaiseen elämään, opiskeluun tai työhön ja, että henkilö on oikeutettu tulkkauspalveluun. Seuraavassa jaksossa tarkastellaan tulkkipalvelun järjestämisen käytäntöjä. Koska palvelu perustuu aiemmin luotuun tulkkipalvelujärjestelmään, on aiheellista tarkastella sekä vanhaa että uutta järjestelmää, jotta mahdolliset muutokset on mahdollista hahmottaa. Tulkkipalvelun avulla on mahdollista vähentää puhevammaisten henkilöiden kommunikaation esteitä ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua ja elää tasavertaisesti toisten kanssa. Mikäli henkilön puhuminen tai puheen ymmärtäminen on vaikeaa, voidaan apuna käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. Puhevammaisten tulkit hallitsevat kommunikaatiokeinoja. Yleisimpiä keinoja ovat epäselvän puheen tulkkaus, kirjoittaminen, ilmeet, eleet, viittomat ja erilaiset kuvat. Niiden yhteydessä käytettyjä apuvälineitä ovat kommunikointitaulut ja -kansiot, puhelaitteet ja tietokonepohjaiset kommunikointi- ja kirjoitusohjelmat. (Opas puhevammaisten tulkkipalvelusta.) Laissa puhevammaisten tulkkauspalvelusta (133/2010) tarkoitetaan: 1) tulkkauksella viittomakielellä tai jollakin kommunikaatiota selventävällä menetelmällä tapahtuvaa viestin välittämistä; viestin välittäminen voi tapahtua kahden kielen välisenä taikka kielen sisäisenä, kun käytetään jotakin kommunikaatiota täydentävää tai selventävää menetelmää; 2) etätulkkauksella tulkkausta, jossa vähintään yksi osapuoli on fyysisesti eri paikassa ja muihin osapuoliin kuva- ja ääniyhteydessä. Tulkkipalveluun kuuluvat tulkkauksen järjestäminen ja siitä aiheutuvat välittömät oheiskustannukset ja etätulkkauksessa tarvittavat välineet ja laitteet. Kuulo- ja puhevammaisten sekä kuulonäkövammaisten tarvitsemat muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja tukitoimet jäävät edelleen kuntien vastuulle. Kommunikaatiokeinojen opettaminen puhevammaisille henkilöille sekä tulkkauspalveluoikeuden hakemiseen liittyvien selvitysten laatiminen kuuluu terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen vastuulle. (Kaasinen, Toljamo 2008.) Silloin, kun tulkkauspalvelu on palvelunkäyttäjän yksilölliset tarpeet huomioon ottaen 10 Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui?

12 mahdollista ja perusteltua järjestää etätulkkauksena, Kela järjestää tulkkauksessa tarvittavat hinnaltaan kohtuulliset välineet ja laitteet sekä vastaa etäyhteyden käytöstä aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista. Lisäksi etätulkkauksen järjestämiseen kuuluvat välineiden ja laitteiden: 1) määritteleminen saatujen asiantuntijaselvitysten perusteella; 2) kokeileminen; 3) käytön opetus ja seuranta sekä huollon järjestäminen. Etätulkkauksella tarkoitetaan videopuhelimen välityksellä tapahtuvaa tulkkausta, mm. epäselvän puheen selventämistä, tukiviittomilla tai apuvälineillä ilmaistujen viestin tulkintaa. Etätulkkauksessa on mahdollista käyttää myös joko manuaalisia tai sähköisiä kuvia, graafisia symboleja tai sanalistoja, joita osoittamalla voidaan kommunikoida, tai sitten kirjoittaa kirjoitusalustalle, josta tulkki lukee ne kolmannelle osapuolelle. Sähköistä kommunikointiohjelmaa tai puhesyntetisaattoria käyttäessä tieto voi siirtyä suoraan tulkille tekstinä tai puheena. Em. tulkkaustavat vaativat usein laajakaistan avulla rakennettuja yhteyksiä, mutta monille riittää kuvaa ja ääntä tuottava peruspalvelu. (Viestintävirasto, työryhmäraportti 2/2011.) Puhevammaisten tulkin tehtäviin kuuluvat puhevammaisen henkilön viestien välittäminen toiselle osapuolelle ja toisen osapuolen viestien selventäminen ja tulkkaaminen puhevammaiselle henkilölle. Tulkki huolehtii tulkkaustilanteissa tarvittavista kommunikaatiovälineistä eli siitä, että tarvittavat ja tarkoituksenmukaiset välineet ovat saatavilla ja, että ne toimivat. Tulkki vastaa myös välittömästi tulkkaustilanteeseen liittyvästä kommunikaation apuvälineiden päivityksestä. Muutoin taulujen, kansioiden, puhelaitteiden yms. luominen, päivittäminen, täydentäminen ja uusiminen sekä korjaaminen ovat apuvälinehuoltoa ja kuuluvat terveydenhuollon tehtäviin, lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Kommunikaatiokeinojen käyttöön liittyvä opetus esim. kommunikaatiokeinon laajentaminen 2 - kuuluu terveydenhuollon (kunta) ja osin vammaisten kuntoutuksen (Kela) piiriin. (Kaasinen, Toljamo 2008; Kelan tiedote ) Palvelun hakeminen ja tulkkauspäätös Aiemmin tulkkipalvelua haettiin vapaamuotoisesti vammaisen henkilön kotikunnan sosiaalitoimesta ja hakuaika oli jatkuva. Nykyisin sitä haetaan kirjallisesti Turussa sijaitsevasta Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta (Vatu-keskus), jossa myös päätökset tehdään keskitetysti. Puhevammaisten tulkkauspalvelussa on jatkuva hakuaika eli hakemuksen voi jättää mihin aikaan vuodesta tahansa Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen tai Kelan toimistoon tai muuhun palvelupisteeseen. Tulkkauspalvelua ei yleensä tarvitse hakea kuin kerran 3, mutta lisätunteja (samalla lomakkeella), opiskelutulkkausta 4 ja tulkkausta ulkomaanmatkalle 5 on haettava erikseen. 2 Kommunikaatiokeinon laajentaminen tarkoittaa ilmaisutapojen/-keinojen lisäämistä ja harjoittelua. 3 TU 1 Vammaisen henkilön tulkkauspalveluhakemus. 4 TU 2 Vammaisen henkilön opiskelutulkkaushakemus. 5 TU 3 Vammaisen henkilön tulkkauspalveluhakemus ulkomaanmatkalle. Tulkkipalvelujen tarve Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 11

13 Hakea voi joko puhevammainen henkilö itse tai hänen edustajansa. Esim. jos puhevammainen henkilö ei pysty itse hakemaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, hänen lähiomaisensa tai muu edustajansa voi käyttää hänen puolestaan puhevaltaa tulkkauspalvelua koskevassa asiassa. Hakemukseen on liitettävä sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntijan tai muun asiantuntijan lausunto hakijan tulkkauspalvelun tarpeesta ja vamman laadusta sekä muut mahdolliset selvitykset, jotka ovat tarpeen asian ratkaisemiseksi. (Kelan tiedote ) Tulkkauspalvelun hakeminen ei siis edellytä lääkärin lausuntoa. (Jääskeläinen 2011.) Opiskelutulkkausta hakiessa uuden opiskelijan tulee liittää hakemukseensa oppilaitoksen arvion tarvittavista tulkkaustuntien määristä, jäljennös oppilaitoksen hyväksymistodistuksesta ja oppilaitoksen antama kuvaus opinnoista. Opiskelutulkkausta myönnetään lukuvuodeksi opiskelun keston ajaksi. Henkilöt, joilla on kotikunnan opiskelutulkkauspäätös, tekevät tarvittaessa uuden hakemuksen Kelalle. (Kelan tiedote ) Tulkkauspalvelua ulkomaan matkalle on haettava etukäteen, paitsi ei Suomesta käsin tapahtuvaa etätulkkausta. Palvelu voidaan järjestää osittain tai kokonaan etätulkkauksena, jos se on palvelunkäyttäjän yksilölliset tarpeet huomioon ottaen mahdollista ja perusteltua. Palvelua järjestetään kahden viikon ylittävältä ajalta vain perustellusta syystä. Tulkkauspalvelua haettaessa on täytettävä Kelan asiakasprofiililomake 6, joka koskee hakijan kommunikaatiota ja muita tulkkaukseen liittyviä tietoja. Asiakasprofiililomakkeen tiedot ovat samoja kuin aiemminkin, mutta nykyisin niiden laatiminen on pakollista. Haku- ja asiakasprofiililomakkeita on saatavissa kaikista Kelan toimistoista ja palvelupisteistä tai internetistä Kelan tai Papunetin sivuilta. Hakemuksen voi postittaa Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen tai jättää sen mihin tahansa Kelan toimipisteeseen. (Kelan tiedote ) Kuntien järjestäessä tulkkipalvelua asiakasprofiileja tehtiin lähinnä niissä kunnissa, joissa tulkki tilattiin tulkkikeskuksesta. Asiakasprofiili oli monille uusi asia siirryttäessä kuntien järjestämästä palvelusta Kelan järjestämän palvelun piiriin. Muutoksenhaku Asiakas on oikeutettu saamaan Kelalta kirjallisen päätöksen, jossa palvelun voimassaolo voi olla määritelty joko toistaiseksi, määräajaksi, väliaikaiseksi tai se voi olla myös kielteinen (Jääskeläinen 2011). Muutosta haetaan Kelasta kirjallisella hakemuksella 37 päivän kuluessa päätöksen postituspäivästä. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä on mahdollista valittaa edelleen vakuutusoikeuteen, jonka päätökseen ei enää voi hakea muutosta. Päätökseen tyytymättömällä on muutoksenhaku- ja valitusoikeus kuten myös kuntien järjestämisvastuun aikana. 6 Lomake TU Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui?

14 1.4.3 Tulkin tilaaminen, tulkin järjestäminen ja ensimmäinen tulkkauskerta Tulkin tilaaminen Asiakkaan kannalta merkittävä muutos tapahtui tulkkien tilaamisessa alkaen tilaukset on tehty Kelan välityskeskusten kautta, joita on Helsingissä, Joensuussa, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Arkipäivisin keskukset vastaavat virka-aikana klo , paitsi keskiviikkoisin, jolloin ne ovat avoinna klo saakka. Tilauksen voi myös tehdä henkilökohtaisesti sivutoimipisteissä. (www.kela.fi.) Tulkin voi tilata puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostilla tai kuten edellä mainittiin, käymällä keskuksessa. Tulkkia tilatessa on ilmoitettava asiakastietojen lisäksi, mihin tulkkia tarvitsee, milloin ja missä tulkkaus tapahtuu, missä asiakas tapaa tulkin ja mistä tulkki saa tulkkaustilanteeseen tarvittavaa materiaalia sekä mahdolliset muut tulkkaukseen liittyvät lisätiedot. (www.kela. fi.) Aiempaan nähden tulkin tilaaminen välityskeskuksesta saattaa puhevammaisille henkilöille olla vaativampaa kuin ennen, jolloin he voivat sopia tulkin kanssa tavatessaan seuraavasta tulkkauskerrasta. Etenkin, jos tilaus tehdään puhelimitse, tulkkaukseen liittyvien tietojen antaminen ja kirjaaminen voivat olla haasteellisia molemmille osapuolille. Virka-ajan jälkeen asiakas voi ottaa yhteyttä päivystysvuorossa olevaan välityskeskukseen, joka päivystää arki-iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä useita tunteja. Päivystystoiminta on aloitettu (Kelan tiedote ja ) Päivystyksen järjestäminen on tärkeä parannus palveluun. Silti palvelu ei ole kattava, sillä kiireellisiä asioita tai äkillisiä sairastumisia voi tulla päivystysajan päätyttyäkin. Niinpä Kela hyväksyy nykyisin (2011) kiireellisissä tapauksissa yhteyden ottamisen ns. omaan tulkkiin silloin, kun välityskeskus tai päivystys ei ole käytettävissä (Kelan tiedote ). Kela määrittelee kiireellisiksi asioiksi terveyttä tai turvallisuutta uhkaavat tilanteet. Päivystykseen voi ottaa yhteyttä myös muissa äkillisissä tilanteissa, esim. jos asiakas tarvitsee tulkkia samalle illalle tai seuraavalle päivälle, tai jos kyse on saman illan tai seuraavan päivän tulkkitilauksen muutoksesta. (www.kela.fi.) Välityskeskus etsii ja välittää asiakkaalle tilanteeseen sopivan vapaan tulkin. Tulkki valitaan niiden palveluntuottajien joukosta, jotka ovat kilpailutuksen kautta solmineet Kelan kanssa sopimuksen tulkkauspalveluiden järjestämisestä. (www.kela.fi.) Koska puhevammaisella asiakkaalla tulkkaukseen liittyy usein erityisiä tarpeita, erilaisia kommunikointikeinoja ja niiden yhdistelmiä, hänelle voidaan muodostaa ns. tulkkirinki. Tällä pyritään varmistamaan se, että asiakas saa aina sellaisen tulkin, joka on perehtynyt hänen kommunikointikeinoihinsa. Asiakas ei kuitenkaan voi toivoa aina samaa, tiettyä tulkkia. (www.kela.fi.) Tulkkipalvelujen tarve Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 13

15 Ensimmäinen tulkkauskerta Ensimmäisellä tulkkauskerralla tulkki käy asiakkaan kanssa läpi mitä tulkkauspalvelu on, mitkä ovat tulkin tehtävät ja miten tulkki tilataan sekä muut käytännön asiat (www. kela.fi). Henkilökohtaisen avustajan palvelut tai muut sellaiset palvelut, joita puhevammainen henkilö mahdollisesti tulkkauspalvelun lisäksi tarvitsee, eivät kuulu tulkkauspalveluun. Tämä saattaa monelle jatkuvaa avustamista tarvitsevalle olla haasteellista, jos hänen oma avustajansa ei ole läsnä auttamassa tilanteissa ja tarpeissa, joita ei ole osattu ennakoida. Kela ei ole ohjeistanut tulkkeja tarkemmin siitä, millainen apu katsotaan pieneksi avuksi, joten sen tulkinta jää tulkeille. (Jääskeläinen 2011.) Tulkin on myös tarpeen tutustua uuteen asiakkaaseensa sekä hänen kommunikointikeinoihinsa ja apuvälineisiinsä ennen ensimmäistä tulkkaustilannetta. Tulkin voi perehdyttää joko asiakas itse tai asiakas yhdessä jonkun hänen kommunikointikeinonsa tuntevan henkilön kanssa. Tämä kuuluu tulkkauspalveluun. Kela kustantaa palvelusta aiheutuvat välttämättömät oheiskustannukset sekä etätulkkauksessa tarvittavat välineet ja laitteet. Kuten jo aiemmin on mainittu, Kela ei maksa puhevammaisten kommunikaatiomenetelmien eikä viittomakielen opetusta, vaan ne ovat edelleen kuntien vastuulla. Palvelunkäyttäjälle tulkkauspalvelu on maksutonta. (www.kela.fi.) Palvelun järjestäjän vastuut Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelulain mukaisen tulkkauspalvelun kehittämisestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö, joka myös seuraa lain toimeenpanoa. Toimeenpanosta vastaa Kansaneläkelaitos ja päättää tulkkauspalvelun järjestämisestä sekä siihen liittyvien kustannusten korvaamisesta. Tätä kirjoitettaessa (elokuussa 2011) vastuutahon vaihdoksesta on kulunut vielä vähän aikaa, joten kokemusta järjestelmästä ja sen kehittämistyön tuloksellisuudesta on vähän. Kehityksenä voidaan pitää sitä, että puhevammaisten henkilöiden oikeus kommunikaatioon on alettu hyväksyä. Tätä todistaa mm. päivystyksen järjestäminen, vaikka tulkkien saatavuus ei vieläkään ole riittävällä tasolla. Tarve palvelun kehittämiseen ja seurantaan on yksi vastuutahon siirtämiseen vaikuttanut tekijä. Tulkkien saatavuudessa on ollut eroja paikkakuntien välillä. Siihen on vaikuttanut tulkkien alalta poistuminen (ks. myös Saarinen, Tanttu 2005), mutta tulkkeja koulutetaan edelleenkin liian vähän. Palvelun kehittämistä tulee tukemaan mm. kattava tilastointi, jota tulkkipalvelun käyttäjistä on jatkossa tarkoitus tehdä. (Oikeusministeriö 2011, 38.) Tilastointi koskenee myös tulkkeja, koska heistä kilpailutuksen yhteydessä tulee tietoa. Kysyntää vastaava tarjonta; saatavuus ja tulkkikoulutus ovat tärkeitä tulkkipalvelun laadun mittareita, mutta tulkkauspalvelun toteuttamisen periaatteisiin kuuluu asiakkaan näkökulman huomioon ottaminen. Tilastoidaanko asiakastyytyväisyyttä ja jos, niin miten se kehittämisessä otetaan huomioon? 14 Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui?

16 2 Selvityksen tarkoitus ja toteutus 2.1 Tarkoitus Tämä selvitys liittyy Muuttuvat tulkkipalvelut hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on toimia asiantuntijana vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen muutosprosessissa, koota puhevammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen näkemyksiä ja kokemuksia muutoksen eri vaiheissa sekä koordinoida järjestöjen yhteistyötä. Suomen CP-liitto ry:n hanke myös kouluttaa ja tiedottaa puhevammaisille asiakkaille, heidän lähiyhteisöilleen ja muille kiinnostuneille tulkkipalveluihin liittyvistä asioista. Tärkeä osa toimintaa on yhteistyö niin sosiaali- ja terveysministeriön kuin Kelan edustajien kanssa muutosprosessin eri vaiheissa. Hankkeen yhtenä tehtävänä on kerätä käyttäjäkokemuksia ennen ja jälkeen muutoksen sekä raportoida niistä. Suomen CP-liitto ry:n hanke on aloitettu vuonna 2009 ja se päättyy vuoden 2011 lopussa. Hankkeen keskeiset yhteistyökumppanit ovat ohjausryhmässä mukana olevat järjestöt: Autismi- ja Aspergerliitto ry, Aivoliitto ry, Förbundet det Utvecklingsstördas Väl rf., Kehitysvammaliitto ry, ja Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Muuttuvat tulkkipalvelut -hanke toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen myöntämällä avustuksella. Vaikka palvelun vastuutahon vaihtuminen on ollut hallinnollinen, se on vaatinut lakien muutoksia, jotka ovat voineet vaikuttaa palvelun toteuttamisen käytäntöihin. Hankkeen toimijat ovat halunneet kiinnittää lain laatijoiden huomiota erityisesti siihen, että puhevammaisen henkilön tulkkipalvelun tarve on sosiaalinen ja kontekstisidonnainen. Sama henkilö voi suoriutua eri lailla erilaisissa tilanteissa. Vaikka hän suoriutuisi hyvin ilman tulkkia kahdenkeskisissä tilanteissa tutun kanssa, tilanne saattaa olla toinen vieraan henkilön seurassa tai ryhmätilanteissa. Palvelun myöntäminen ei siten voi perustua ainoastaan lääketieteelliseen diagnoosiin. (Kaasinen, Toljamo 2008.) Hankkeessa on seurattu erityisesti sitä, että siirtymävaiheessa voimassaolevat palvelupäätökset jatkuivat. Vaikka keskitetyn palvelupäätösmenettelyn myötä asiakkaiden kohtelun odotettiin tasa-arvoistuvan asuinpaikasta riippumatta, niin palvelutuottajien kilpailutuksen ennakoitiin vaikuttavan tulkkien saatavuuteen. Pääsääntöisesti tulkilta vaaditaan erikoisammattitutkinto, mutta tutkinnon suorittaneita ei ole riittävästi eikä kaikkialla. Hankkeessa on seurattu myös sitä, miten asiakkaan itsemääräämisoikeus jatkossa toteutuu viranomaisissa asioidessaan. (Kaasinen, Toljamo 2008.) Kuten edellä on todettu, vammainen henkilö tarvitsee tulkkipalvelua, ohjausta ja apuvälineitä, joiden myöntämisestä vastaavat eri tahot. Jotta asiakas saa kaikki tarvitsemansa, tarvitaan viranomaisten yhteistyötä. Tässä yhteydessä on keskitytty lähinnä siihen, millaisia muutoksia vastuutahon vaihtuminen on tuonut tulkkipalvelun asiakkaiden saamaan palveluun ja miten asiakkaat muutokset kokevat. Aikaa muutoksesta on Selvityksen tarkoitus ja toteutus Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 15

17 vähän, joten selvityksen tulokset ovat varovaisen ennakoivia. 2.2 Toteutus Aineistot Seuraavassa tämän selvityksen tuloksilla selvitetään tulkkipalvelun käyttäjien kokemuksia palvelusta ennen järjestämisvastuun siirtymistä Kelalle ja siirtymän jälkeen. Selvityksen aineisto on hankittu kahdessa vaiheessa, ensimmäinen vuonna 2010 ja toinen vuonna 2011, jolloin tavoitteena oli selvittää ensimmäisessä vaiheessa mukana olleiden kokemuksia Kelan tulkkauspalvelusta. Aineistot ovat tutkijan suunnittelemia ja keräämiä. Aineistojen keruumenetelminä on käytetty tulkkipalvelun käyttäjille osoitettuja kyselyä ja haastatteluja. Lisäksi on haastateltu puhevammaisten tulkkia. Kyselyä varten on laadittu kolme eri lomaketta; yksi kuntien järjestämää palvelua ja toinen Kelan tulkkauspalvelua koskeva sekä uusille, jälkeen palvelun piiriin tulleille asiakkaille. Kyselyt on toteutettu posti- ja nettikyselyinä sekä haastatteluista osa henkilökohtaisesti ja osa sähköpostin välityksellä. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimusasiakkaita etsittiin Suomen CP-liiton välityksellä. Liitolla on tiedot tulkeista. Liitosta pyydettiin tulkkeja kysymään omilta asiakkailtaan halukkuutta osallistua tutkimukseen ja lupaa heidän yhteystietojensa välittämiseen tutkijalle. Tutkija postitti kyse-lylomakkeita yhteystietonsa antaneille ja lisäksi myös niille tulkeille, jotka arvioivat vielä joidenkin asiakkaidensa osallistuvan. Niille, jotka halusivat vastata sähköisesti, lähetettiin kyselyn internet -osoite. Myös tulkit toimittivat kyselyn osoitetta asiakkailleen. Lomakkeiden mukana seurasi tutkimusta esittelevä kirje ja pyyntö suostua henkilökohtaiseen haastatteluun. Sähköpostiosoitteensa antaneille samat kirjeet toimitettiin sähköpostitse. Kyselylomakkeet ja niiden sähköiset osoitteet lähetettiin ajalla Vastauksia palautui 27. yli 60 v v v alle Mies Nainen Kuvio 1. Kyselyyn vuonna 2010 vastanneet iän ja sukupuolen mukaan. 16 Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui?

18 Kyselyyn vastanneet ovat kotoisin eri puolilta Suomea. Paikkakunnista Helsinki on eteläisin ja pohjoisin Rovaniemi (ks. taulukko 1), joten aineisto on alueellisesti melko kattava. Iältään vastaajat ovat vuotiaita, painottuen vanhempiin ikäluokkiin. Vastaajista 11 on miehiä ja 16 naista (kuvio 1; n=27). Kyselyyn vastanneiden joukosta valittiin haastateltavat eri puolilta Suomea siten, että he edustavat kuntien erilaisia puhevammaisten tulkkipalvelun järjestämistapoja. Tavoitteena oli myös haastatella eri puhevammaryhmiä edustavia henkilöitä. Koska puhevamman aiheuttajaa ei kysytty aiemmin, mahdollisille haastateltaville lähetettiin siitä erikseen uusi kysely. Viittä henkilöä on haastateltu henkilökohtaisesti heidän kotonaan ja kolmea sähköpostin välityksellä. Haastattelut suoritettiin toukokuussa 2010, paitsi yksi, syyskuussa. Haastatteluista sovittiin joko tulkkien välityksellä tai haastateltavien kanssa joko sähköpostitse tai tekstiviestillä. Haastatteluissa käytettiin tulkkia lukuun ottamatta yhtä haastateltavaa, jota tutkija pystyi haastattelemaan ilman tulkkia. Haastatellut henkilöt ovat kotoisin Helsingistä, Joensuusta, Kuopiosta, Mustasaaresta, Seinäjoelta, Tampereelta ja Ylistarosta. Toisessa vaiheessa kyselylomakkeita lähetettiin (maaliskuu 2011) niille, jotka vastasivat ensimmäiseen kyselyyn ja, jotka olivat antaneet yhteystietonsa. Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneille lähetettiin kyselyn nettiosoite ja muille postitettiin kyselylomakkeet palautuskuoren kera. Mahdollisia vastaajia oli 21. Niille, jotka eivät olleet vastanneet kyselyyn huhtikuun alkuun mennessä, lähetettiin muistutus sekä postitse että sähköpostin välityksellä. Uusille, tai sen jälkeen ensimmäisen tulkkauspalvelupäätöksen saaneille, jaettiin tulkkien välityksellä kahdeksan kyselylomaketta. Vastaus saatiin yhdeltä henki- Selvityksen tarkoitus ja toteutus yli 60 v v v alle Mies Nainen Kuvio 2. Kyselyyn vuonna 2011 vastanneet iän ja sukupuolen mukaan. Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 17

19 löltä. Motivaation puute vastaamiseen saattaa johtua siitä, että uusilla tulkkauspalvelun asiakkailla oli vielä kovin vähän kokemusta palvelusta. Toisen vaiheen kyselyyn saatiin 14 vastausta (taulukko 1). Vastaajien enemmistönä ovat keski-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset. Nuorin vastanneista on 21- ja vanhin 69-vuotias (ks. kuvio 2; n=14). Heidän kokemuksensa tulkkipalvelusta saattavat olla erilaisia, sillä nuorimmat ovat tottuneet koulu- ja opiskeluaikanaan kommunikoimaan avustettuna. Eri ikäkausina ihmisillä on myös erilaisia, perheeseen ja asioiden hoitamiseen liittyviä kommunikaatiotarpeita. Vuonna 2011 oli tarkoitus haastatella samoja henkilöitä (8), joita oli haastateltu vuonna Heistä tavoitettiin neljä, joista kahta on haastateltu henkilökohtaisesti ja kahta sähköpostitse. Lisäksi on haastateltu yhtä puhevammaisten tulkkia näkökulman laajentamiseksi. Sähköpostihaastattelut on toteutettu huhtikuussa ja henkilökohtaiset asiakkaiden haastattelut sekä Tampereella että Seinäjoella ja tulkin haastattelu Tampereella. Aiemmin haastatelluista kaksi oli myöhemmin kuollut ja kahta ei tavoitettu uusintahaastatteluun. Syytä haastattelupyyntöön vastaamattomuuteen ei ole tiedossa. Kyselyyn vastanneiden yleisin puhevammaisuutta aiheuttava vamma tai sairaus on seurausta aivoverenkierron ongelmista. Niistä kärsivistä nuorin lähestyy viittäkymmentä ja vanhin seitsemääkymmentä ikävuottaan (v. 2011) (ks. kuvio 3). Aiempaan kyselyyn vastanneiden lisäksi kuviossa kolme on mukana myös henkilö, joka ei kuulu alkuperäisaineistoon. Hän on tullut tulkkauspalvelun piiriin jälkeen. Hän on mukana lisäämässä tietoa tulkkipalvelun tarvetta aiheuttavista tekijöistä. Muutamien kyselyyn vastanneiden henkilöiden puhevammaisuuteen liittyy muitakin vammoja tai sairauksia, joiden vuoksi Ms-tauti Kehitysvamma CP-vamma Aivohalvaus / afasia Mies Nainen Kuvio 3. Kyselyyn vastanneiden puhevammaisuutta aiheuttava vamma tai sairaus. 18 Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui?

20 he tarvitsevat apua myös päivittäisissä toiminnoissaan. Pitkäkestoisissa tilaisuuksissa he tarvitsevat tämän vuoksi sekä tulkin että henkilökohtaisen avustajan apua. Kuntien järjestämän tulkkipalvelun aikaan henkilökohtainen avustaja saattoi toimia tulkkina, tai tulkki avustajana, mikä ei uudessa järjestelmässä ole mahdollista. Kyselyyn vastanneet vuosina 2010 ja 2011 Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa vastauksia kyselyyn palautui 27 (taulukko 1.) Toisessa vaiheessa tarkoituksena oli lähettää kysely aiempaan kyselyyn vastanneille. Koska heistä kuusi ei ollut antanut yhteystie- tojaan, kysely voitiin lähettää 21 henkilölle. Vastauksia palautui 14 (taulukko 1) ja vastausprosentiksi muodostui 77,7. Ensimmäiseen kyselyyn vastanneista kaksi henkilöä oli kuollut ja yksi luopunut tulkkipalvelun käyttämisestä. Eräs henkilö ilmoitti, ettei vastaa siksi, että hänellä on tulkin/ avustajan toimenkuvan selvittäminen viranomaisten kanssa kesken. Muiden vastaamattomuuden syistä ei ole tietoa. Koska kuitenkin kyse on vammaisista henkilöistä, on myös mahdollista, ettei apua vastaamiseen ole juuri silloin ollut saatavissa. Selvityksen tarkoitus ja toteutus Paikkakunta Kyselyyn vastanneet v v Alajärvi 1 1 Espoo 4 1 Helsinki 1 - Hyrynsalmi 1 - Joensuu 5 3 Kankaanpää 1 - Kitee 2 1 Kuopio 2 1 Mustasaari 1 1 Naantali 1 1 Rovaniemi 1 1 Tampere 2 1 Tohmajärvi 1 - Seinäjoki 2 2 Vaasa 1 1 Varkaus 1 - Yhteensä Taulukko 1. Kyselyyn vuosina 2010 ja 2011 vastanneet paikkakunnittain. Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 19

21 2.2.2 Menetelmä Tutkimuksen kuluessa on kerätty useita erilaisia empiirisiä aineistoja tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi. Tutkimus sisältää sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen osion. Monta erilaista aineistoa käyttämällä on pyritty aineistotriangulaatioon; lisäämään tutkimuksen luotettavuutta eli että saataisiin mahdollisimman monipuolinen kuva tulkkipalvelun/tulkkaus-palvelun käyttäjien erilaisista kokemuksista ja niiden taustatekijöistä. Kyselylomakkeet sisältävät kaikkiaan 122 muuttujaa. Niiden avulla tarkastellaan sitä, miten tulkkipalvelun käyttäjät ovat kokeneet saamansa palvelun ennen ja jälkeen järjestämisvastuun Kelalle siirtymisen. Tutkimuksen pääteemoja ovat sekä kyselyissä että haastatteluissa: Tulkkipalvelun hakeminen ja päätöksen saaminen, tulkkipalvelun määrittäminen, tulkkipalvelun toteutus ja tulkkipalvelun toimivuus sekä uusintakyselyssä lisäksi tulkkipalvelun siirtymävaihe. Kyselyjen lomakkeet on laadittu mahdollisimman helposti täytettäviksi. Tutkimuksessa tavoitellaan tapausten pienen määrän vuoksi ennen muuta suuntaa antavasti tilastollista yleistettävyyttä. Tutkimuksen painopisteenä on kuitenkin kuvata ilmiötä mahdollisimman monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti tutkittavassa tapausjoukossa. Kyselyjen vastaukset tallennettiin ja analysoitiin SPSS tilasto-ohjelmalla. Määrällisen aineiston analyysi toteutettiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä. Aineistosta ajettiin suorat jakaumat muuttujittain. Aineiston tilastollinen testaaminen saati monimuuttujamenetelmien käyttö ei näin pienellä aineistolla ole ollut mahdollista. Tilastollisten ajojen tulokset esitetään tutkimusraportissa frekvenssitauluina ja tapausten pienen määrän vuoksi absoluuttisina lukuina. Tilastollisia taulukoita täydennetään Exel taulukkolaskentaohjelmalla laadituilla graafisilla kuvioilla tulosten havainnollistamiseksi. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja suunniteltiin tutkimusteemojen ja kyselyihin saatujen vastausten perusteella. Haastattelujen toteuttamiseksi laadittiin haastattelurunko ja haastattelutilanteessa esitettiin jatkokysymyksiä. Kyse on tulkki-/ tulkkauspalvelun käyttäjien henkilökohtaisista kokemuksista, joita ei tunneta ennestään. Haastatteluilla haluttiin syventää kyselyjen antamaa tietoa palvelun käyttäjien kokemuksista ja ennen muuta siitä, miten palvelu toimii heidän kannaltaan muutoksen jälkeen. Haastatteluista laaditut muistiinpanot on litteroitu. Litteroidusta aineistosta on ryhmitelty sisällöt teemoittain ja koodaamalla teemoihin luettavissa oleva aineisto sisällöltään erilaisiin merkityskategorioihin. Haastatteluaineiston koodauksessa on käytetty kyselyaineistoa ja siitä saatuja tuloksia tulkinnan tukena. Haastateltujen lausumia ja kyselyjen avoimia vastauksia käytetään lisäksi suorina lainauk- 20 Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui?

22 sina ja argumentaation dokumentteina sekä havainnollistamaan laadullisen analyysin tuloksena syntyviä sisältökategorioita, jotka kuvaavat haastateltujen yksilöllisiä kokemuksia tulkkauspalvelusta. Vertaamalla laadullisesta ja määrällisestä aineistosta tutkimuksen eri vaiheissa saatuja tuloksia muodostetaan kuva siitä, miten palvelun käyttäjät kokevat palvelun ja sitä, millaisia muutoksia palvelun kehittäminen on mahdollisesti tuonut tullessaan. Selvityksen tarkoitus ja toteutus Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? 21

23 3 Tulokset 3.1 Kuntien toteuttama tulkkipalvelu Kuntien toteuttamalla tulkkipalvelulla tässä selvityksessä tarkoitetaan vammaispalvelulain mukaista tulkkipalvelua, josta jatkossa käytetään termiä kuntamalli. Toistettakoon, että vammaispalvelulain ao. säännökset on nyttemmin kumottu. Puhevammaisten tulkkipalvelulla on lyhyemmät perinteet kuin esim. viittomakielisten tulkkipalvelulla. Vaikka palvelun käyttäjämäärät ovat 2000-luvulla voimakkaasti lisääntyneetkin, kaikki palvelua tarvitsevat eivät ole päässeet sitä käyttämään. Tähän on vaikuttanut mm. kuntien erilaiset käytännöt puhevammaisten tulkkipalvelun järjestämisessä sekä palvelusta vastuullisten tahojen että palvelun tarvitsijoiden tiedon puute. (ks. esim. Saarinen 2009, 20.) Vajaassa kymmenessä vuodessa tulkkipalvelun (viittomakielisten ja puhevammaisten tulkkipalvelun) käyttäjämäärät ovat lisääntyneet lähes 1000 henkilöllä (kuvio 4). Koska puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjien määriä ei ole erikseen tilastoitu, niin ei ole tietoa siitä, mikä osuus kasvusta on puhevammaisten tulkkipalvelua. Puhevammaisten tulkkipalvelun järjestämis- ja kustannusvastuun tullessa kunnille ei ollut koulutettuja tulkkeja eikä myöskään valmista mallia sen paremmin tulkkien kouluttamisesta kuin palvelun sisällöstä. Vuosien mittaan koulutusta on tarjottu ja erilaisia tulkkipalvelumalleja kehitetty, mutta tiedon kulku oli heikkoa. Palvelua tarvitsevat eivät kaikkialla saaneet siitä tietoa ja kunnat järjestivät palvelua vaihtelevasti v v Kuvio 4. Tulkkipalvelujen käyttäjät vuosina Lähde: Sotkanet Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui?

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Tampereen työparimalli

Tampereen työparimalli VAIKEASTI PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELU Tampereen työparimalli sosiaalityöntekijä Seija-Sisko Heikkilä 20.9.2007 Jyväskylä PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELUA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Suomen perustuslaki 1999/731

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Syrjintäolettama, välillinen syrjintä, tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 117/2016 Antopäivä: 16.12.2016 Hakija on kuulonäkövammainen, jolla on

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Helsinki, 12.12. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Vieraan kielen tulkkaus kuntoutuksessa. Merja Pouttu Suunnittelija, Kela

Vieraan kielen tulkkaus kuntoutuksessa. Merja Pouttu Suunnittelija, Kela Vieraan kielen tulkkaus kuntoutuksessa Merja Pouttu Suunnittelija, Kela 19.1.2017 Vieraan kielen tulkkaus uudistui 1.10.2016 Mikä uudistui? Tulkkauspalvelut on hankittu kilpailutuksen kautta Toimenpiteet,

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut Osastopäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut Osastopäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2015 1 (7) 41 Päätös kommunikaatio-opetuksen hankinnasta sopimuskaudelle 1.1.2016 31.12.2016. HEL 2015-007866 T 02 08 02 00 Päätös -osaston osastopäällikkö päätti tarjouskilpailun

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna Palvelusuunnitelma vammaisen apuna TERVE-SOS 2009, 14.5.2009 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1 Miten MEITÄ määritellään vammaisuuden kautta Historia, kulttuuriperinne

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN ILOMANTSIN KUNTA PERUSTURVAOSASTO VAMMAISPALVELUT HAKULOMAKE KEHITYSVAMMAISTEN PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA 1. HAKIJAN TIEDOT NIMI HENKILÖTUNNUS PUHELINNUMERO OSOITE 1 2. HAETTAVA PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄ- TAI TYÖTOIMINTA

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Pinninkatu 51, 33100 Tampere

Pinninkatu 51, 33100 Tampere EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNALLE Asia Lausunto hallituksen esityksestä 341/2014 vp eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnon antaja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Puhelinnumero Etunimet Sähköpostiosoite Osoite Ammatti Henkilötunnus Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalainen sairaanhoitokortti Eurooppalainen sairaanhoitokortti 07.03.2016 Sisällysluettelo 1 Eurooppalainen sairaanhoitokortti... 1 1.1 Kortin tiedot... 1 1.2 Kortin voimassaoloaika... 1 1.3 Kortin hakeminen... 1 1.4 Kortin tilaaminen...

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä

Riitta Manninen Jaoston tehtävistä Riitta Manninen 3.5.2013 Jaoston tehtävistä Lautakunta ja jaosto sosiaalihuoltolain 6 mukaisesti Sosiaalihuollon toimeenpanoon tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä sekä niistä tehtävistä, jotka muussa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot