Tuotantoeläimiä pidetään ja teurastetaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotantoeläimiä pidetään ja teurastetaan"

Transkriptio

1 Eläinsuojelun lainsäädäntö tuotanto- ja teuraseläinten hyvinvoinnin takaajana BIRGITTA WAHLBERG-PÄRSSINEN Åbo Akademi, taloudellis-valtiotieteellinen tiedekunta, julkisoikeus Tuotantoeläimiä pidetään ja teurastetaan nykyään suljetummissa yksiköissä kuin koskaan aikaisemmin. Samanaikaisesti käsitys siitä, miten eläimiä tulee hoitaa ja käsitellä on muuttunut, ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin ennen. 1 Eläinsuojelulaissa ja sen nojalla annetuissa tarkemmissa säännöksissä ja määräyksissä on säädetty niistä vähimmäisvaatimuksista, joiden on täytyttävä, jotta tuotanto- ja teuraseläinten hyvinvoinnin tasoa voidaan pitää oikeudellisesti riittävänä. Tässä artikkelissa pohdin, mitä eläinsuojelulainsäädäntö ja siihen liittyvä viranomaistoiminta merkitsee eläimen oikeudellisen hyvinvoinnin kannalta tarkasteltuna. Koska viranomaisen päätöksenteko kohdistuu eläinten omistajaan tai haltijaan, artikkeli käsittelee epäsuorasti myös eläimen omistajan tai haltijan oikeuksia ja velvollisuuksia. Pohdinnan kohteena on kuitenkin pääasiallisesti eläimiin kohdistuva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta. Lisäksi tarkastelen Farm Animal Welfare Councilin (FAWC) määrittelemää tuotantoeläimen hyvinvointia suhteessa Suomen eläinsuojelulainsäädännön sisältöön. Arviointi hyvinvoinnin edistäjänä Eläinsuojelulain (ESL) tarkoituksena 2 on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Hallituksen esityksestä eduskunnalle eläinsuojelulaiksi (jatkossa hallituksen esitys) käy ilmi, että kärsimyksellä lainsäätäjä tarkoittaa eläimen kokemaa henkistä tai ruumiillista eläimen hyvinvointiin tai terveyteen kielteisesti vaikuttavaa tuntemusta, kivulla eläimen tuntemaa fyysistä kipua ja tuskalla eläimen kokemaa pelkoa, ahdistusta, hätää tai muuta vastaavaa epämiellyttävää tunnetta. 3 Eläinsuojelulain kolmannessa pykälässä, jossa säädetään eläintenpidon yleisistä periaatteista, suojelun ala kuitenkin rajataan tarpeettoman kärsimyksen sekä tarpeettoman kivun ja tuskan tuottamisen kieltoon. Tarpeettoman kärsimyksen, kivun tai tuskan (jatkossa pelkkä tarpeeton kärsimys, jolla tarkoitetaan kuitenkin myös kipua ja tuskaa) tuottamisesta hallituksen esityksessä on todettu, että eläinten pitoon ja teurastamiseen liittyy sellaisia (stressi)tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa eläimelle kärsimystä, kipua tai tuskaa ja joita ei aina voida Maaseudun uusi aika 2/2007 5

2 välttää 4 tai ennaltaehkäistä. 5 Jonkinasteista eläimen kokemaa kipua, ahdistusta, pelkoa, hätää tai muuta vastaavaa henkistä tai ruumiillista eläimeen kielteisesti vaikuttavaa tuntemusta voidaan siis pitää hyväksyttävänä ja eläinsuojelulain mukaisena. Toisaalta hallituksen esityksessä todetaan, että eläimiä tulisi säästää kaikelta vältettävissä olevalta kärsimykseltä. 6 Eläinsuojelulaissa tai esitöissä ei määritellä tarkasti kärsimysastetta, mutta yllämainittuja lauseita on kuitenkin pidettävä suuntaa antavina ja lainsäätäjän tahdonilmaisuina asiasta. Niistä voidaan myös johtaa ajatus, että punnittaessa, onko jokin tekijä, toiminta tai toimenpide tarpeellisen vai tarpeettoman kärsimyksen tuottamista eläimelle, tulee aina arvioida, onko tuntemuksen tuottaminen mahdollista välttää, ehkäistä tai tuntemusta lieventää eläimen edun mukaisesti. Perustuslain mukainen valtuutussäännös ja eläinsuojeluasetus Säädösten välillä vallitsee hierarkia, joka tarkoittaa sitä, että säädökset on luokiteltu niiden oikeudellisen voiman perusteella. Jos sovelletaan kahta oikeudelliselta voimaltaan eritasoisen säädöksen säännöstä, heikomman säädöksen säännös ei saa olla ristiriidassa vahvemman kanssa, ja vahvemman säädöksen säännös voi kumota heikomman. 7 Suomessa lainsäädännön välinen hierarkia on seuraavanlainen: 1. Suomen perustuslaki, 2. tavalliset lait eli eduskuntalait, 3. tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriön asetukset ja 4. alempien viranomaisten antamat oikeussäännöt. 8 Lisäksi Suomen jäsenyys EU: ssa tuo EY:stä tulevan lainsäädännön kansallisen säädöshierarkian piiriin. Jos kansallinen säännös ja EY:n sitova säännös ovat ristiriidassa keskenään, on EY:n sitovalla säännöksellä etusija, ja se ohittaa jopa kansallisen perustuslakimme. 9 Säädösten välisen hierarkian tarkoituksena on muun muassa estää se, että ylin valvontaviranomainen antaisi säännöksiä ja määräyksiä mielivaltaisesti, eli muuten kuin Suomen perustuslain tai eduskunnan säätämän lain nojalla. Lisäksi mielivaltaisuutta pyritään estämään säännösten sisällön suhteen: viranomaiselle on asetettu vastuu siitä, että se ei sovella säännöstä, jonka sisältö on ristiriidassa Suomen perustuslain tai muun lain säännöksen kanssa. 10 Tietyn säännöksen soveltamisen ja siihen liittyvän arvioinnin valvontaviranomainen tekee aina henkilökohtaisesti ja virkavastuulla. Suomen perustuslain mukaan ainoastaan tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. 11 ESL:n 3 :n 2 momenttiin on kirjattu niin sanottu valtuutussäännös, mikä tarkoittaa sitä, että asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, mitä voidaan pitää tarpeettoman kärsimyksen tuottamisena eläimille. Tämän valtuutuksen nojalla, maa- ja metsätalousministeriön (jatkossa MMM) esittelystä, on tarpeettoman kärsimyksen sisällöstä myös säädetty eläinsuojeluasetuksen (ESA) 14 :ssä. ESA:n 14 :ään sisältyvässä kahdeksassa kohdassa on säädetty sellaisista toiminnoista ja toimintavoista, joita on nykytietämyksen ja ymmärryksen valossa pidettävä julmina. 12 Pykälän kahdeksas kohta on jätetty ns. avoimeksi, joka tarkoittaa sitä, että siinä eläimeen kohdistuva toiminta tai toimintatapa on jätetty määrittämättä, määräämällä muut sellaiset eläimeen kohdistuvat toiminnat tai toimintatavat, jotka aiheuttavat eläimelle tarpeetonta kärsimystä olevan ESL:n 3 :n 1 momentin tarkoittamaa tarpeettoman kärsimyksen tuottamista eläimelle. Eläinsuojeluviranomaisella on siis valta harkita muun kuin pykälän 1 7 kohdissa mainittujen toimintojen tai toimintatapojen kohdalla, aiheutetaanko sillä eläimelle tarpeetonta kärsimystä. Tai hallituksen esityksen sanoin, aiheutetaanko eläimelle tarpeetonta kipua, ahdistusta, pelkoa, hätää tai muuta vastaavaa henkistä tai ruumiillista eläimeen kielteisesti vaikuttavaa tuntemusta. ESA 14 :n kahdeksannen kohdan sisältö ei anna viitettä siitä, että muun eläimeen kohdistuvan toiminnan tai toimintatavan tulisi olla rinnastettavissa säännöksen 1 7 kohtien sisältöön, mutta eläinsuojeluviranomaisen on soveltaessaan tätä 6 Maaseudun uusi aika 2/2007

3 kohtaa luonnollisesti pystyttävä eläinsuojelulainsäädäntöön ja harkintavaltansa rajoihin (sekä ammattitaitoonsa) perustuen oikeudellisesti korrektilla tavalla perustelemaan toiminnan tai toimintatavan olevan tarpeettoman kärsimyksen tuottamista eläimelle. Punnittaessa kärsimyksen tuottamisen tarpeellisuutta tai tarpeettomuutta on niin ikään otettava huomioon ESA:n 23 :ssä säädetyt eläimeen kohdistuvat sallitut toimenpiteet. Myös niihin sisältyy toimenpiteitä, joita voidaan pitää julmina eläintä kohtaan ja jotka voitaisiin estää, lieventää tai välttää anestesian ja/tai kivunlievityksen avulla. 13 ESA 23 :ssä mainitut toimenpiteet ovat kuitenkin sallittuja voimassa olevan eläinsuojeluasetuksen nojalla. Näin ollen niitä voidaan myös toisaalta pitää oikeudellisessa mielessä eläimiin kohdistuvina tarpeellisina toimenpiteinä. 14 Ne eivät kuitenkaan ole eläimen hyvinvoinnin tai suojelun kannalta tarpeellisia, vaan niiden sallittavuuteen vaikuttavat muut eläinten pitoon ja tuotantoon liittyvät tekijät, kuten esimerkiksi ympäristö ja taloudelliset tekijät. Hyvän hallinnon keskeiset oikeusperiaatteet ovat lainalaisuusperiaate ja hallinnon lakisidonnaisuuden vaatimus, mikä merkitsee sitä, että viranomaisen toiminnan on oltava sidottua sekä lakiin että sen nojalla annettuihin tarkempiin säännöksiin ja määräyksiin. 15 ESA 23 :ssä säädettyjen sallittujen toimenpiteiden sisällöstä voidaan olla monta mieltä, mutta eläinsuojeluvalvontaa suorittavan viranomaisen on arvioitava tarpeettoman kärsimyksen tuottamista myös eläinsuojeluasetuksen 23 :n valossa muun muassa hallinnon lakisidonnaisuus vaatimuksesta johtuen. Toisin sanoen, jos tietyn eläimeen kohdistuvan toiminnan tai toimintatavan arvioidaan tuottavan eläimelle tarpeetonta kärsimystä ESA:n 23 :n sisällöstä huolimatta viranomaisen pitää ryhtyä asiassa eläinsuojelulain mukaisiin hallinnollisiin toimenpiteisiin suojellakseen eläintä ja edistääkseen sen hyvinvointia ja hyvää kohtelua. 16 Muitakin tekoja kuin ESA 14 :ssä lueteltuja voidaan siis pitää tarpeettoman kärsimyksen tuottamisena eläimelle. Käytännössä valvontaviranomaisen arviointi tarpeettoman kärsimyksen tuottamisesta ja asteesta pohjautuu niin eläinsuojelulaissa annettuihin ja sen nojalla säädettyihin tarkempiin aineellisiin säännöksiin ja määräyksiin kuin myös eläinsuojelulaissa säädettyihin menettelysäännöksiin. Eläinlääkäri eläinsuojeluviranomaisena On selvää, että vaikka eläinsuojeluviranomainen tekee tarpeettoman tai tarpeellisen kärsimyksen tuottamisen arvioinnin aina virkavastuulla, siihen ei voi olla vaikuttamatta eikä pidäkään eläinlääkärin 17 oma ammattitaito. Hänen toimintaansa eläinsuojeluviranomaisena ja virkatehtävien hoidossa tehtyjen hallintopäätösten sisältöä sitovat kuitenkin myös lainalaisuusperiaate ja hallinnon lakisidonnaisuuden vaatimus. Vaikka hän olisi eläinlääkärinä valmis tekemään eläimen etua paremmin vastaavia hallintopäätöksiä edistääkseen eläimen hyvinvointia, hän ei voi sitä tehdä, jollei siitä ole eläinsuojelusäännöksessä aineellisesti määrätty tai jollei hänelle ole jätetty tältä osin mahdollisuutta käyttää harkintavaltaa säännöksen soveltamisessa. Vaikka eläinlääkäri olisi sitä mieltä, että lehmän pitäminen parressa aiheuttaa lehmälle tarpeetonta kärsimystä ja että ympärivuotinen mahdollisuus jaloitteluun edistäisi lehmän hyvinvointia, on kuitenkin toinen asia eläinsuojeluviranomaisena kieltää pitämästä lehmää parressa. Tämä johtuu siitä, että MMM päätöksen mukaan parsinavetta on nautojen pidolle asetettavien eläinsuojeluvaatimuksien mukainen pitomuoto. 18 Eläinsuojeluviranomaisen tulisi siis pystyä oikeudellisesti pitävällä tavalla perustelemaan lehmän parressa pidon olevan ESL 4 :ssä kielletyksi säänneltyä eläimen pitämistä pitopaikassa tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla ja esimerkiksi ESA 14 :n tarkoittamaa, sellaista muuta toimintaa, joka aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä, jotta hän voisi näin menetellä. Muutoin hän rikkoisi hallinnon lakisidonnaisuuden vaatimusta hallintopäätöksessään. Tästä asiasta päättäisi kuitenkin hallinto-oikeus ja viime kädessä korkein hallinto-oikeus siinä vaiheessa, kun eläinten omistaja Maaseudun uusi aika 2/2007 7

4 tai haltija valittaisi eläinsuojeluviranomaisen tekemän päätöksen sisällöstä. Hallintopäätöksen sisällön pitää olla eläinsuojelulain tarkoituksen ja periaatteiden mukainen. 19 Ei siis riitä, että eläinlääkäri eläinsuojeluviranomaisena harkitsee ja punnitsee vireillä olevan asian sisältöä ainoastaan yksittäisen eläinsuojelusäännöksen asiasisältöön. Tätä näkemystä tukee myös Turun hallinto-oikeuden päätös 05/0292/1 (antopäivä ) koskien kalkkunakukkojen kuljetuksissa käytettävien kuljetuspäällyksien korkeutta. Siinä hallintooikeus totesi, että vaikka MMM:n päätöksessä eläinten kuljetukselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista 20 puuttuu sisäkorkeutta koskeva määräys, se ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei tarkastuseläinlääkäri voisi ESL:n nojalla antaa valvomalleen teurastamolle kuljetuspäällysten korkeuteen liittyvää kieltoa, mikäli hän havaitsee liian matalien kuljetuspäällysten aiheuttavan linnuille tarpeetonta kärsimystä. Yhteenvetona todettakoon, että eläinsuojeluvalvonnan yhteydessä tapahtuvaa punnintaa ja arviointia tarpeettoman kärsimyksen tuottamisesta eläinsuojeluviranomaisen on tehtävä joka tilanteessa, koko eläinsuojelusäädöskokonaisuutta ja sen henkeä punniten. Lisäksi eläinsuojeluviranomaisen on toiminnassaan toteutettava hyvän hallinnon periaatteita. Oikeusjärjestelmämme mukaan valituskelpoisesta hallintopäätöksestä, josta on tehty valitus hallinto-oikeuteen, on hallinto-oikeuden ja viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden päätettävissä, mikä on sellainen toiminta tai toimintatapa, joka aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä. Eläimen oikeudellinen hyvinvointi Kaaviossa 1 olen pyrkinyt kuvaamaan käsitteellisesti eläimen hyvinvointia, liittämällä yhteen eläimen näkökulmasta määritellyn hyvinvoinnin (tosiasiallinen hyvinvointi), oikeudellisesti määritellyn hyvinvoinnin kanssa (oikeudellinen hyvinvointi). Eläinten tosiasiallinen hyvinvointi käsitteeseen sisällytän luonnontieteestä, eläinten käyttäytymistieteestä ja yhteiskuntatieteestä kumpuavan tiedon 21 sekä Farm Animal Welfare Councilin luonnehtiman viiden vapauden sisällön (niistä tarkemmin tuonnempana). Eläinten oikeudellinen hyvinvointi käsitteellä tarkoitan sitä hyvinvoinnin tasoa, joka määräytyy voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännön ja eläinsuojelulain esitöiden kautta. Tässä yhteydessä on mainittava, että voimassa olevan eläinsuojelulain mukaan eläimellä ei ole oikeuksia, vaan se määritellään oikeudellisesti suojelunkohteeksi. Käsitteellä eläinten oikeudellinen hyvinvointi viittaan siis tämän suojelukohteen oikeudelliseen hyvinvointiin. 22 Hallituksen esityksestä eläinsuojelulaiksi käy ilmi, että lainsäätäjä on antanut käsitteille kärsimys, kipu ja tuska merkityksen, joka käsittää eläimen fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tuntemukset. Käsitteiden sisältömerkitystä voidaan näin ollen pitää yhtäältä laajana, jolloin eläin käsitetään olentona, jossa edellä mainitut osa-alueet nivoutuvat toisiinsa kokonaisuutena (= eläin fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena olentona), toisaalta syvänä, jolloin näihin osaalueisiin katsotaan liittyvän eläimen kokemia eriasteisia ja -kestoisia tarpeellisia ja tarpeettomia tuntemuksia. Tarpeellisilla tuntemuksilla tarkoitan sellaisia tuntemuksia, joiden avulla eläin voi sopeutua ympäristön tapahtumiin ja olosuhteisiin ilman, että tuntemukset vaikuttavat eläimeen kielteisesti. Tarpeettomilla tuntemuksilla tarkoitan sitä, miten käsitteet kärsimys, kipu ja tuska on määritelty eläinsuojelulain esitöissä, eli sellaisena kipuna, ahdistuksena, hätänä, pelkona, epämiellyttävänä henkisenä tai ruumiillisena tuntemuksena, joka vaikuttaa eläimeen kielteisesti. Tarpeettomiin tuntemuksiin sisältyy myös tarpeellinen kärsimys, joka on johdettavissa ESA 23 :ssä luetelluista eläimeen kohdistuvista sallituista toimenpiteistä. Kaaviossa 1 hahmoteltu kokonaisuus koostuu yhtäältä nykytietämykseen perustuvasta eläimen tosiasiallisesta hyvinvoinnin laajasta ja syvästä käsityksestä ja toisaalta eläinsuojelulainsäädännössä määritellystä eläimen oikeudellisen hyvinvoinnin tasosta (joka käsittää eläimen hyvinvoinnin myös laajasti ja syvästi, mutta eri tasolla ja eri muuttumisintensiteetillä). Näen eläimen hyvinvoinnin tässä yhteydessä jatkumona, jossa asiatieto eläi- 8 Maaseudun uusi aika 2/2007

5 Kaavio 1. Eläimen tosiasiallinen ja oikeudellinen hyvinvointi käsitteellisesti toisiinsa suhteutettuna. Eläinsuojelulainsäädännössä määriteltyyn eläinsuojelun ja eläimen hyvinvoinnin oikeudelliseen tasoon vaikuttaa myös se, miten lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan. Ymmärryksemme siitä, mitä eläimen tosiasiallinen hyvinvointi on, on kytketty siihen käsitykseen, joka perustuu eläimen hyvinvoinnista saatuun tieteelliseen tietoon. Tämä tieto ja siihen perustuva lainsäädäntö on alati muuttuvaa ja kehittyvää. Se, mihin eläimen oikeudellisen hyvinvoinnin taso lainsäädännössä säädetään, ei ole eläimen tosiasiallisen hyvinvoinnin kannalta yhdentekevää. Maaseudun uusi aika 2/2007 9

6 men hyvinvoinnista ja siihen kytkeytyvä lainsäädäntö on alati kehittyvää ja muuttuvaa. Eläinsuojelun kohteena on eläinsuojelulain mukaisesti eläinyksilö ja tämän yksilön kokema tarpeeton kärsimys. Suojelun lisäksi eläinsuojelulain tarkoituksena, ja näin ollen myös valvonnan tavoitteena, on edistää eläimen hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Suojelemalla eläintä tarpeettomalta kärsimykseltä edistetään, ainakin jollain tasolla, myös sen hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Näin eläimen hyvinvointi, joka koostuu eläimen psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, nivoutuu yhteen suojelun tarkoituksen kanssa. Toisin sanoen, vaikka eläinsuojelulaissa ei asetetakaan ehdotonta vaatimusta eläimen fysiologisten tarpeiden ja käyttäytymistarpeiden tyydyttämisestä, voidaan eläimen hyvinvoinnista kuitenkin jollain tasolla huolehtia tulkitsemalla ja soveltamalla voimassa olevaa eläinsuojelulakia tinkimättömästi eläimen hyväksi. Toisaalta on myös tärkeää, että säännöksiin kirjataan konkreettisesti eläimen hyvinvointia koskevat vaatimukset, koska siten voidaan eläimelle lähtökohtaisesti taata sellainen kohtelu ja elinympäristö, jossa sillä on mahdollisuus oikeudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna voida hyvin. Selkeä hyvinvointia koskeva sääntely antaa myös valvontaviranomaisille reaalisen mahdollisuuden edistää eläimen hyvinvointia ja tehokkaasti suojella eläintä tarpeettomalta kärsimykseltä. Se, mihin oikeudellinen hyvinvoinnin hyväksyttävä taso tai linjaus asettuu, niin kaaviossa kuin käytännössä, ei siis ole eläimen tosiasiallisen hyvinvoinnin kannalta yhdentekevää. Eläimen tarpeiden ottaminen huomioon Eläinsuojelulaki ja sen esityöt antavat paikoitellen ristiriitaisia signaaleja siitä, mitkä fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet tulisi pelkästään ottaa huomioon ja mitkä tyydyttää. Seuraavaksi pyrin lyhyesti hahmottamaan tätä ristiriitaisuutta. ESL:n 3 :ssä koskien eläintenpidon yleisiä periaatteita säädetään, että eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet on otettava huomioon. Hallituksen esityksestä eläinsuojelulaiksi käy ilmi, että fysiologisilla tarpeilla tarkoitetaan eläimen elimistöön pohjautuvia tarpeita ja eläimen käyttäytymistarpeilla eläimen mahdollisuutta käyttäytyä riittävässä määrin kyseiselle eläinlajille tai -rodulle tyypillisellä tavalla. 23 Kuitenkin eläinten pitopaikkaa koskevassa osassa hallituksen esityksessä todetaan, että eläimen lähiympäristön pitäisi olla sellainen, että eläin siinä eläessään pystyisi tyydyttämään tärkeimpiä fysiologisia tarpeitaan ja käyttäytymistarpeitaan. 24 Lisäksi hallituksen esityksen eläinten hoitoa käsittelevässä kohdassa esitetään, että eläimen hoidettavakseen ottaneella on hoitovastuu eläimestä ja sen välttämättömien tarpeiden tyydyttämisestä. 25 Hallituksen esityksestä tai eläinsuojelulaista ei kuitenkaan käy suoraan ilmi, mitkä nämä tyydytettävät tarpeet ovat tai minkä on katsottava olevan riittävässä määrin niiden huomioon ottavaa. 26 Oikeudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna on toisaalta tärkeää, mitä eläinsuojelulakiin ja sen nojalla annettuihin tarkempiin säännöksiin ja määräyksiin on kirjattu, koska ainoastaan voimassa oleva lainsäädäntö on ihmisyksilöä sitovaa ja velvoittavaa, ja toisaalta myös häntä oikeuttavaa. 27 Ehdotonta tarpeiden tyydyttämisenvaatimusta ei siis ole kirjoitettu eläinsuojelulakiin, vaan siinä säädetään, että tarpeiden huomioon ottaminen on eläintenpitoa koskeva yleinen periaate. Se, mitä riittävissä määrin ja tärkeimmät fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet eläimelle oikeudellisesti ovat tai merkitsevät, käy ilmi siitä tulkinnasta, jonka valtioneuvosto ja MMM eläinsuojelulaista ja sen esitöistä tekevät ja joka kirjataan niihin asetuksiin ja tarkempiin säännöksiin sekä määräyksiin, joita eläinsuojelulain nojalla annetaan. Tässä yhteydessä merkittäviä säännöksiä ja määräyksiä ovat ne, joita on annettu eläinten pidosta, hoidosta, kohtelusta ja käsittelystä sekä teurastamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. 28 Lain tulkinta ja se, miten eläinsuojeluviranomaiset käytännössä soveltavat eläinsuojelusäädöskokonaisuutta (=lakia ja siitä johdettua tulkintaa, joka on kirjattu lain nojalla annettuihin tarkempiin säännöksiin ja määräyksiin) kuvastavat sitä konkreettista tar- 10 Maaseudun uusi aika 2/2007

7 peiden huomioon ottamisen tasoa, jota pidetään riittävänä ja eläinsuojelulain mukaisena. Eläimen tosiasiallisen hyvinvoinnin vaateet voivat kuitenkin olla aivan jollain toisella kuin laissa säädetyllä tasolla. Yleisesti tarkastellen ja lain tulkinnan sekä soveltamisen kannalta ei ole hyvä asia, että käsitteitä tarpeiden huomioon ottaminen ja tarpeiden tyydyttäminen käytetään säädöskokonaisuudessa ja sen esitöissä epätäsmällisesti tai epäselvästi. Tämän kaltainen menettely voi olla eläimen edun mukaista, mutta yhtä lailla eläimen edun vastaista. Perustelen tätä väitettä vielä tuonnempana. Seuraavaksi tarkastelen mitä eläinsuojelulainsäädäntö ilmentää vertaamalla sen sisältöä Farm Animal Welfare Councilin luonnehtimaan eläinten hyvinvoinnin viiteen vapauteen. Todettakoon kuitenkin, että tässä toteutettu tarkastelu jää väistämättä pinnalliseksi ja osittain vajavaiseksi artikkelin rajoitetun pituuden vuoksi. Pyrin kuitenkin argumentoinnissani esimerkein tuomaan esiin ne olennaisimmat ja selkeimmät kohdat, jotka aiheeseen liittyvät. Eläimen oikeudellisen hyvinvoinnin taso ja viiden vapauden käsite Isossa-Britanniassa toimiva, riippumaton Farm Animal Welfare Council (FAWC), jota Euroopan komissio on käyttänyt neuvoa-antavana elimenä, luonnehti vuonna 1979 eläinten hyvinvoinnin viiden vapauden avulla. Näitä vapauksia pidetään yhä kuvaavina ja ne ovat myös ensimmäisen kansallisen, vuonna 2006 valmistuneen tuotantoeläinten hyvinvointistrategian 29 hyvinvointi -käsitteen perustana. Vapaudet ovat: 1) vapaus janosta, nälästä ja väärästä ruokinnasta (vesi ja rehu, jotka ylläpitävät terveyttä ja elinvoimaa) 2) vapaus epämukavuudesta (sopiva ympäristö, jossa suojaa ja miellyttävä makuualue) 3) vapaus kivusta, vammoista ja sairauksista (ennaltaehkäisevä ja nopea taudinmääritys ja hoito) 4) vapaus ilmaista luontaista käyttäytymistä (riittävät ja asianmukaiset tilat sekä lajitovereiden seuraa) 5) vapaus pelosta ja kärsimyksestä (taataan olosuhteet ja toimenpiteet, jotka estävät henkisen kärsimyksen). 30 Käytännössä lainsäädäntö vaikuttaa olennaisesti eläimen hyvinvoinnin tasoon, koska se on yksilöä sitovaa ja siinä määritellään viranomaisvalvonnan toimintamahdollisuudet niin sisällöllisesti kuin muodollisestikin. Kun puhutaan yleisesti eläinten hyvinvoinnista ja kun sitä määritellään, on tärkeää sisällyttää keskusteluun myös se, miten eläinten hyvinvointi ja hyvinvoinnin määritelmä tai määritelmät näyttäytyvät tosiasiallisesti voimassa olevassa eläinsuojelulainsäädännössä. Eläinten omistaja tai haltija voi tietysti halutessaan aina suoda eläimilleen korkeampaa ja parempaa hyvinvoinnin tasoa kuin laki määrää, mutta sitä ei voida häneltä vaatia, jollei sitä ole lakiin kirjoitettu. Koska nämä viisi vapautta ovat myös kansallisen hyvinvointistrategian hyvinvointi käsitteen perustana, on aiheellista ja mielekästä kysyä, näkyvätkö nämä yllämainitut viisi vapautta Suomen eläinsuojelulainsäädännössä, ja jos näkyvät, niin millä tavalla. Tässä artikkelissa tarkastelen kuitenkin ainoastaan vapautta janosta, nälästä ja väärästä ruoasta sekä vapautta epämukavuudesta. Vapaus janosta, nälästä ja väärästä ruoasta Eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa säädetään, että eläimen on saatava sille sopivaa ravintoa ja juotavaa ja että hoidossa olevalle eläimelle on annettava riittävästi sille sopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. 31 Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että on kiellettyä antaa eläimelle sellaista ruokaa tai juomaa, joka on sen terveydelle haitallista, tai olla antamatta sellaisia ravintoaineita, joiden puuttumisen tiedetään aiheuttavan sen sairastumisen. 32 Teuraseläinten hoidosta säädetään, siipikarjaa lukuun ottamatta, että niillä on ennen teurastamista oltava jatkuvasti vettä saatavilla teurastamon eläinten säilytystilassa. Lisäksi eläimille on annettava ruokaa, jollei niitä ole teurastettu 12 tunnin kuluessa niiden saapumisesta teurastamoon. 33 Maaseudun uusi aika 2/

8 Tuotantoeläinten osalta MMM:n asetuksista ja päätöksistä, jotka koskevat eri eläinlajien pidolle asetettavia eläinsuojeluvaatimuksia, käyvät kunkin eläinlajin erityistarpeet ruokinnan ja juoton suhteen yksityiskohtaisemmin ilmi. Tuotantoeläinten juottoa on säännelty eri tuotantoeläinlajien kohdalla hieman eri tavoin. MMM on asetuksella määrännyt, että kanoilla ja sioilla (yli kahden viikon ikäisillä) on oltava jatkuvasti juomavettä saatavilla ja sian veden tulee lisäksi olla raikasta ja puhdasta. 34 Lampaiden ja vuohien vedensaannista on määrätty, että juottolaitteet ja juoma-astiat on pidettävä puhtaina, eikä juomavesi saa jäätyä. Yksityiskohtaisemmin on lisäksi määritelty, että virtsa ja ulosteet eivät saa liata juomavettä tai rehua. 35 Lampaille ja vuohille ei siis säädetä suoranaisesti jatkuvasta vedensaannista tai sen raikkaudesta, vaikka sääntely tarkoittaa, että lampaan ja vuohen pitää saada päivittäin juomavettä. Sitä, että vettä pitää olla saatavilla silloin kun lampaalla tai vuohella on jano, sääntely ei kuitenkaan määrää. Nautojen kohdalla sääntely kohdistuu myös juottolaitteisiin ja juoma-astioihin, paitsi vasikan osalta. MMM päätöksen mukaan vasikkaa on juotettava vähintään kaksi kertaa päivässä ja, jos vasikka on sairas tai vahingoittunut, sen saatavilla on oltava jatkuvasti puhdasta vettä. Lisäksi kaikkien vasikoiden saatavilla on kuumalla säällä oltava jatkuvasti puhdasta vettä. 36 MMM:n asetuksiin ja päätöksiin sisältyy myös suosituksia, jotka eivät sido eläinten omistajaa tai haltijaa oikeudellisesti. Tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että imeminen on vasikan hyvinvoinnin kannalta keskeinen toiminta, johon vasikalla on voimakas sisäinen tarve. 37 Lisäksi on todettu, että imeminen antaa vasikalle paremman kylläisyyden tunteen kuin ämpäristä juominen, 38 jolloin ravinnon saamisen imemisen avulla voidaan katsoa täyttävän ruoan riittävyyden vaatimuksen. Nautojen pidolle asetettavissa eläinsuojeluvaatimuksissa kuitenkin pelkästään suositellaan, että vasikoiden juotossa käytetään tuttisankoa. 39 Tämä ei sido eläimen omistajaa tai haltijaa oikeudellisesti, eikä näin ollen velvoita häntä juottamaan vasikkaa tuttisangosta. Johtuen siitä, että Suomen perustuslain mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla, 40 on todettava, että jos suosituksiin liittyvien tarpeiden huomion ottamisen tasoon halutaan käytännössä vaikuttaa, on ne siinä tapauksessa säänneltävä eläinten omistajaa tai haltijaa velvoittavalla ja oikeudellisesti pitävällä tavalla. Koskien tuotantoeläinten ruokintaa esimerkiksi sikojen pidolle asetettavissa eläinsuojeluvaatimuksissa määrätään, 41 että joutilaille emakoille ja ensikoille on annettava riittävästi kuitupitoista rehua näläntunteen ja pureskelutarpeen tyydyttämiseksi. 42 Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi oljen antaminen sioille osana ruokintaa tai sen käyttäminen kuivikkeena vaikuttaa olennaisesti sian hyvinvointiin ja vähentää stereotyyppistä käyttäytymistä sekä parantaa sikojen kasvua. 43 ESL 5 :n 2 momentin ja ESA 49 :n mukaisesti MMM on valtuutettu antamaan tarkempia määräyksiä koskien eläinten hoitoa, johon eläinten ruokinta kuuluu. Sikojen pitoa koskevassa asetuksessa MMM on tulkinnut eläinsuojelulakia niin, että se on määrännyt joutilaiden emakoiden ja ensikoiden pureskelutarpeen ja näläntunteen tyydyttämisestä, vaikka fysiologisten tarpeiden ja käyttäytymistarpeiden tyydyttämisestä ei ole eläinsuojelulaissa suoranaisesti säädetty. Käytännössä MMM:n antama tarkempi määräys tarkoittaa sitä, että määräyksen mukaisesti eläinsuojeluviranomainen voi velvoittaa eläimen omistajan tai haltijan tyydyttämään joutilaan emakon ja ensikon näläntunteen ja pureskeluntarpeen, mutta ei muiden sikojen. On kuitenkin huomioitava, että Suomen perustuslaki kieltää viranomaisia soveltamasta asetusta tai muuta lakia alemmanasteisen säädöksen säännöstä, jos se on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa. 44 Näin ollen eläinsuojeluviranomaisen on otettava kantaa myös säännöksen lainalaisuuteen ennen kuin säännöstä sovelletaan päätöksessä. Yllämainittuun tarkasteluun ja argumentointiin perustuen on herätettävissä mielenkiintoinen oikeudellinen kysymys: Voiko eläinsuojeluviranomainen määrätä eläimen omistajan tai haltijan tyydyttämään ensikon tai joutilaan ema- 12 Maaseudun uusi aika 2/2007

9 kon näläntunteen ja pureskeluntarpeen soveltamalla yllämainittua eläinsuojelulakia alemmanasteisen säädöksen säännöstä? Jotta tarkempi määräys koskien joutilaan tai ensikon näläntunteen ja pureskeluntarpeen tyydyttämisestä olisi Suomen perustuslain 80 :n 1 momentissa säädetyn lainalaisuuden vaatimuksen mukainen, on käsitykseni, että säännöksen soveltaminen oikeudellisesti pitävällä tavalla vaatisi muutoksen eläinsuojelulakiin. Muutos olisi joko ministeriölle suunnattu nimenomainen valtuutussäännös, joka koskisi tärkeimpien fysiologisten tarpeiden ja käyttäytymistarpeiden tarkempaa sääntelyoikeutta, tai eläinsuojelulain tasoinen säännös, jossa määriteltäisiin ne fysiologiset tarpeet ja tärkeimmät käyttäytymistarpeet, jotka on eläintenpidossa ja käsittelyssä tyydytettävä ja näin ollen eläimen omistajaa tai haltijaa velvoittavia. Voidaan vielä todeta, että eläimen elämän jatkuvuuden kannalta, janoa ja nälkää/syömistä ja juomista on pidettävä yhtenä eläimen tärkeimmistä toiminnoista, joiden tavoitteena on tyydyttää nesteen ja ravintoaineiden saanti sekä kylläisyyden tunne. Eläinsuojelulainsäädännössä tarpeiden huomioon ottamiseen tai tyydyttämiseen liittyvä sääntely poikkeaa toisistaan eri eläinryhmien ja -lajien välillä. Vaikka eläinsuojelulain mukaan eläimen pitää saada riittävästi sille sopivaa ruokaa ja juomaa, eläinsuojelulainsäädännössä ei edellytetä ehdotonta nälän ja janon tunteen tai veden ja ravintoaineiden tarpeen tyydyttämistä kaikilla eläinyksilöillä. Suomen eläinsuojelulainsäädännössä ei siis säädetä janon ja nälän tunteen ehdottomasta vapaudesta. Vapaus epämukavuudesta Eläimen elinympäristöön liittyvässä sääntelyssä määrätään, että pitopaikan pitää olla riittävän tilava, suojaava, valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin erityistarpeet. 45 Lisäksi pitopaikan pitää tarjota eläimelle säänsuojaa epäsuotuisia sääoloja vastaan ja eläimen pitää pystyä pitopaikassaan seisomaan ja lepäämään luonnollisessa asennossa sekä liikkumaan. 46 Näitä vaatimuksia voisi myös kutsua vapaudeksi epämukavuudesta FAWC:n laatiman luonnehdinnan mukaisesti. FAWC:n mukaan vapaudella epämukavuudesta tarkoitetaan muun muassa sitä, että eläin elää sille sopivassa ympäristössä, jossa se saa suojaa ja missä sillä on miellyttävä makuualue. 47 Koska eri eläinlajien tarpeet poikkeavat monesti olennaisesti toisistaan, on MMM valtuutettu antamaan yksityiskohtaisempia määräyksiä eri eläinlajeille asetettavista vaatimuksista koskien niiden pitopaikkaa. 48 Nautojen pitoa koskevassa päätöksessä säädetään muun muassa pitopaikan laitteista ja olosuhteista sekä pitopaikan kokovaatimuksesta ja kunnosta. Koska esimerkiksi nautoja voidaan nautojen pidolle asetettavien eläinsuojeluvaatimusten mukaisesti kasvattaa ja pitää parressa 49 ja emakkoja, sikojen pidolle asetettavien eläinsuojeluvaatimusten mukaisesti, kääntymistä estävissä häkeissä, 50 ei voida puhua epämukavuuden vapaudesta eläintenpidossa. Vaikka nämä pitomuodot antavat eläimelle säänsuojan ja mahdollistavat sen, että eläin voi seistä paikallaan ja käydä makuulle, ne eivät kuitenkaan mahdollista eläimen muunlaista liikkumista, 51 eikä niitä myöskään voida pitää eläimen kannalta tarkoituksenmukaisina. Hallituksen esitykseen on kirjoitettu, että eri tuotantoeläinten pitomuotojen sääntelyssä olisi noudatettava Euroopan unionissa omaksuttavia linjoja. 52 Esimerkiksi Neuvoston direktiivissä 2001/88/EY sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 91/630/ETY muuttamisesta kohdassa 6, Euroopan unionin neuvosto toteaa, että eläinsuojelusääntelyssä hyvinvoinnin, terveyden, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden sekä ympäristövaikutusten välillä on säilytettävä tasapaino. Tarkasteltaessa 2000-luvun aikana tehtyjä eläinsuojelusääntelymuutoksia näyttäisi siltä, että kansallinen sääntely ja tarkempien säännösten ja määräysten antaminen perustuu EY-lainsäädännöstä tuleviin vähimmäisvaatimuksiin. 53 Julkisuudessa on käyty aika ajoin keskustelua siitä, onko Suomen EY-lainsäädännön tulkinta ja ylempien valvontaviranomaisten ohjaus liian tiukkaa. Tässä yhteydessä tarkoitetaan tiukal- Maaseudun uusi aika 2/

10 la sitä, että kansallinen tulkinta ja alempien valvontaviranomaisten ohjaus olisivat eläimen saamaan etuun nähden kielteisesti vaikuttavaa tai jopa Suomen eläinsuojelulain vastaista. 54 Se, onko tarkempien säännösten sisältöä säänneltäessä esimerkiksi taloudellisille tekijöille annettu eläinten hyvinvointiin nähden suurempi merkitys, vaatii lisätutkimusta ennen kuin siihen voi pätevästi vastata. Vuosia jatkunut hallinto- ja oikeusmenettely koskien siipikarjan hyvinvointia tuotantoketjun eri vaiheissa ilman, että sääntelyä tai käytäntöä juurikaan olisi muutettu, antaisi kuitenkin viitteitä tämänkaltaisesta priorisoinnista. 55 Käytännössä ongelmaksi näyttäisi muodostuvan myös se, mihin eläinten oikeudellisen hyvinvoinnin taso asetetaan eli kuinka ehdottomasti ja tinkimättömästi eläinsuojelulainsäädäntöä sovelletaan eläimen edun mukaisesti, kun huomioon otetaan myös muut eläimen tilanteeseen tai olosuhteeseen vaikuttavat tekijät. 56 Voidaan todeta, että eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa säädetään pitkälti epämukavuuden vapaudesta, mutta pitopaikkaan kohdistuvassa tarkemmassa sääntelyssä tätä vapautta rajoitetaan, erityisesti eläimen liikkumisvapauden ja -tilan osalta. Lopuksi Suomen eläinsuojelulaissa säädetään eläinyksilöön kohdistuvasta suojelusta, jonka tarkoituksena on suojella eläintä tarpeettomalta kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Eläinsuojelulain nojalla eläinsuojeluasetuksessa säännellään myös siitä, mitä on pidettävä tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamisena eläimelle ja mitä eläimelle suoritettavia toimenpiteitä pidetään sallittuina ja niin ollen laillisina. Lisäksi MMM on valtuutettu antamaan tarkempia säännöksiä ja määräyksiä esimerkiksi eläinten pitopaikasta, hoidosta, kohtelusta, käsittelystä, teurastamisesta ja eläimille suoritettavista toimenpiteistä. Vaikka eläinsuojelulaissa ei säädetä eläimen fysiologisten tarpeiden ja käyttäytymistarpeiden tyydyttämisestä, on sen sisältö pääasiassa eläimen edun mukainen. Eläimen kaikkien fysiologisten tarpeiden ja käyttäytymistarpeiden tyydyttämisestä ei olisi tarkoituksenmukaistakaan säännellä lain tasolla, koska tieto tarpeiden vaikutuksista eläimen hyvinvointiin ja muu tarpeisiin liittyvä tieto on alati muuttuvaa ja kehittyvää. Lisäksi käytäntöön vaikuttavat muutokset saadaan aikaan nopeammin lakia alemmanasteisella sääntelyllä. Eläinsuojelulain nojalla annettujen tarkempien säännösten ja määräysten pitää myös välittää lain tarkoitusta ja yleisiä periaatteita sitä hyvää, joka eläinsuojelulaissa on eläimen hyväksi tarkoitettu. Kun eläinsuojelulainsäädännön sisältöä koskien eläimen fysiologisten tarpeiden ja käyttäytymistarpeiden huomioon ottamista verrataan FAWC:n määrittelemiin vapauksiin (tässä artikkelissa ainoastaan vapaus janosta, nälästä ja väärästä ravinnosta sekä epämukavuudesta) voidaan todeta, että lakia alemman tasoisessa sääntelyssä eri eläinryhmien ja -lajien tarpeiden huomioon ottaminen vaihtelee. Tämä murentaa osaltaan sitä hyvää, joka eläinsuojelulaissa jokaiselle eläinyksilölle on tarkoitettu taattavaksi. Lisäksi voidaan todeta, että voi olla eläimen edun mukaista, mutta yhtä lailla eläimen edun vastaista, että käsitteet kuten tärkeimmät fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet ja tarpeiden huomioon ottaminen tai tarpeiden tyydyttäminen eivät ole tarkasti määriteltyjä tai että niitä käytetään oikeuslähteissä epäselvästi. FAWC:n määrittelemät viisi vapautta eivät ole oikeuslähteitä eivätkä niin ollen oikeudellisesti yksilöä sitovia, mutta niiden avulla ja eläinsuojelulain hengen mukaisesti käsite tärkeimmät fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet (jotka siis tulisi eläintenpidossa ja käsittelyssä tyydyttää) voitaisiin tarkoituksenmukaisesti määritellä eläinsuojelulaissa. Muut tarpeet voisivat jäädä nykyisen voimassa olevan otettava huomioon -käsitteen piiriin. Näin eläinten oikeudellisen hyvinvoinnin tasoa lähennettäisiin vastaamaan eläimen tosiasiallisen hyvinvoinnin asettamia ja nykytietämykseen perustuvia vaatimuksia. 14 Maaseudun uusi aika 2/2007

11 VIITTEET 1 Esimerkiksi Kupsala Tuomivaara 2004 ja Aaltola ESL 247/ koskien lain tarkoitusta. 3 HE 36/1995 kohdassa Yksityiskohtaiset perustelut, 1 luku Yleiset säännökset, 1 Lain tarkoitus. 4 HE 36/1995 Yksityiskohtaiset perustelut, 2 luku Eläintenpito, 3 Yleiset periaatteet ja 33 Teurastus ja siihen liittyvät toimenpiteet. 5 HE 36/1995 Yksityiskohtaiset perustelut, 1 luku Yleiset säännökset, 1 Lain tarkoitus. 6 HE 36/1995 Yksityiskohtaiset perustelut, 2 luku Eläintenpito, 3 Yleiset periaatteet ja 33 Teurastus ja siihen liittyvät toimenpiteet. 7 Husa Pohjolainen 2002: Husa Pohjolainen 2002: Tarkemmin Allgårdh Norberg 2004: PL 731/ koskien lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitusta. 11 PL 731/ koskien asetusten antamista ja lainsäädäntövallan siirtämistä. 12 Esimerkiksi ESA (396/1996) 14 :n kohta 3) kieltää elävän kalan suomustamisen tai suolistamisen taikka eläimen elävänä kynimisen tai nylkemisen. Kohta 6a) puolestaan kieltää eläimen hännän katkaisemisen siten, että vahingoitetaan ihoa ja sen alaisia kudoksia. Kohta 6a) on lisätty luetteloon vuonna 2002 ja astunut voimaan ja estää esimerkiksi koirien ja sikojen hännän typistämisen. 13 On sallittua esimerkiksi kastroida enintään seitsemän päivän ikäinen porsas avoimella leikkausmenetelmällä (ESA 23 kohta 5) ja alle neljän viikon ikäisen naudan aiheen tuhoaminen ilman anestesiaa tai kivunlievitystä (ESA 23 kohta 7). 14 Ajatuksenani on ollut se, että eläinsuojelulaista johdetut käsitteet tarpeellinen tarpeeton kärsimys ja sallitut ei sallitut toimenpiteet voidaan oikeudellisesti rinnastaa toisiinsa. 15 Suomen perustuslaki 731/ momentti. Lainalaisuudella tarkoitetaan, että kaiken julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin ja lakisidonnaisuudella, että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Julkisella vallalla tarkoitetaan tilanteita, joissa viranomainen tekee yksityisen oikeuksiin tai velvollisuuksiin välittömästi vaikuttavia hallintopäätöksiä. Eläinsuojeluviranomaisen menettelylle sen suorittaessa eläinsuojeluvalvontaa, täytyy toisin sanoen olla eläinsuojelulaissa säädelty oikeutus, ja tämän menettelyn yhteydessä viranomaisen pitää toteuttaa koko eläinsuojelusäädöskokonaisuuden sisältöä. Tarkemmin esim. Mäenpää 2003: ESL:n 4 luvussa :ssä säädetään valvontaan liittyvästä menettelystä. Eläinsuojeluvalvontaan liittyvät hallinnolliset keinot ovat neuvot (ESL 40 ), kiellot ja määräykset (ESL 42 ), uhkasakko ja teettämisuhka (ESL 43 ) ja kiireelliset toimenpiteet (ESL 44 ). 17 ESL 3 luvun mukaisesti paikalliset viranomaiset ovat kunnaneläinlääkärit, terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranomainen ja poliisi. Teurastamoissa eläinsuojeluviranomaisina toimivat tarkastuseläinlääkärit ja rajoilla rajaeläinlääkärit. Näin ollen ainoastaan kunnissa toimivat terveydensuojeluvalvontaa hoitavat viranhaltijat ja poliisit eivät ole eläinlääkäreitä. Tässä artikkelissa tarkastelun kohteena ovat erityisesti eläinlääkärit jotka toimivat eläinsuojeluviranomaisina. 18 MMMp 14/EEO/1997 kohta 1.7 koskien parsinavettojen eläinsuojeluvaatimuksia. Valtuus tälle sääntelylle perustuu ESL:n 4 :n 2 momenttiin, jossa säädetään, että asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä eläimen pitopaikalle asetettavista vaatimuksista. Asetuksella voidaan myös säätää, että maa- ja metsätalousministeriö voi antaa niistä tarkempia määräyksiä. ESA:n 49 :ssä asianomainen ministeriö valtuutetaan antamaan tarkempia määräyksiä eläinsuojeluasetuksen säännöksistä, jotka koskevat muun muassa eläinten pitopaikkaa ja eläinten kytkemistä. Näin ollen MMM:n päätös koskien nautojen pitoa parsinavetoissa, perustuu eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa oleviin toimivaltasäännöksiin, joilla pyritään ohjaamaan eläinsuojeluvalvontaan (julkisen vallan käyttöön) liittyvää päätöksentekoa. 19 Harkinnan ja siitä johdetun päätöksen pitää hallintolain mukaisesti myös olla tarkoitussidonnaista, objektiivista ja perusteltavissa. HL 434/ ja 44 kohta 3, tarkemmin esim. Mäenpää 2003:83 85:90 93: MMMp 27/EEO/1996 ei ole enää voimassa. Nykyään Eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ Maaseudun uusi aika 2/

12 ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta Neuvoston asetus (EY) 1/ Esimerkiksi Franklinin 1999, Aaltolan 2004, Kuisman 2005 ja Broomin 2006 esittämiä ajatuksia. 22 Eläinten oikeudellinen hyvinvointi käsitteen avulla en siis pyri ottamaan kantaa tai osallistumaan eläinten oikeuksia koskevaan keskusteluun. 23 HE 36/1995Yksityiskohtaiset perustelut, 2 luku Eläintenpito, 3 Yleiset periaatteet. 24 HE 36/1995Yksityiskohtaiset perustelut, 2 luku Eläintenpito, 4 Eläinten pitopaikka. 25 HE 36/1995 Yksityiskohtaiset perustelut, 2 luku Eläintenpito, 5 Eläinten hoito. 26 On huomattava, että lain esityöt ovat heikommin velvoittavia oikeuslähteitä kuin laki ja lähinnä lain tulkinnan apuvälineitä. Tarkemmin esim. Husa Pohjolainen 2002: Lisää oikeuslähteistä esim. Husa Pohjolainen 2002: Valtuutuskohdat tarkemmalle sääntelylle näissä asioissa ovat: ESL 3 2 mom. koskien eläintenpidon yleisiä periaatteita (valtuutus koskee ainoastaan valtioneuvostoa), ESL 4 2 mom. koskien eläinten pitopaikkaa, ESL 5 2 mom. koskien eläinten hoitoa, ESL 6 2 mom., koskien eläinten kohtelua ja ESL 33 3 mom. koskien teurastusta ja siihen liittyvät toimenpiteet (kohta valtuuttaa myös asetuksella säätämään, että maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä teurastamisesta ja teurastusta edeltäviä toimenpiteitä suorittavien henkilöiden pätevyydestä, teurastamon tai teuraspaikan eläinten käsittelytiloista, eläinten kohtelusta ja käsittelystä teurastuksen yhteydessä sekä tainnutuksesta ja verenlaskusta). 29 MMM asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia strategia, jossa määriteltäisiin tuotantoeläinten hyvinvoinnille asetettavia tavoitteita. Työryhmä jätti muistionsa MMM:lle Eläinten hyvinvointistrategia on saatavilla esim. MMM:n kotisivulta osoitteesta: mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/tiedotearkisto/061011_hyvinvointistrategia.html. 30 FAWC:n kotisivu: 31 ESL 5 koskien eläinten hoitoa ja ESA 9 koskien ruokintaa. Hallituksen esityksestä eläinsuojelulaiksi käy ilmi, että riittävällä ja sopivalla ravinnolla tarkoitetaan osaksi sitä, että eläin saa määrällisesti tarpeeksi ravintoa, ja osaksi sitä, että se on hyvälaatuista sekä koostumukseltaan sellaista, että eläin voi sen hyödyntää tarpeisiinsa. 32 ESA 9 2 momentti koskien ruokintaa. 33 ESA 38 1 ja 2 momentti koskien teuraseläinten hoitoa. 34 MMMa 10/EEO/2000 liite 2 kohta 2.3 ja MMMa 14/EEO/2002 liite 2 kohdassa MMMp 4/EEO/1997 liite 2 kohta 2.3 ja MMMp 5/EEO1997 liite 2 kohta MMMp 14/EEO1997 liite 2 kohta de Passillé ym. 1993:54: ja Keil Langhans 2001:72: de Passillé ym. 1993:54: MMMp 14/EEO/1997 kohdassa PL 80 1 momentti. 41 MMMa 14/EEO/2002, liite 2, kohdassa 2.2 koskien sian juottoa ja ruokintaa. 42 Toisin sanoen, MMM:n asetuksen mukaan muiden emakkojen pureskeluntarvetta tai näläntunnetta ei tarvitse tyydyttää. 43 André Tuyttens 2005:92: ja Spoolder ym. 1995:43: sekä Munsterhjelm 2006:4:46 47 ja Munsterhjelm lehdistötiedote PL 107 koskien lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitusta. 45 ESL 4 koskien eläinten pitopaikkaa. 46 ESA 1 koskien eläinten pitopaikan yleisiä vaatimuksia. 47 Five freedoms. FAWC:n kotisivut: fawc.org.uk/ freedoms.htm. 48 ESL 4 2 momentti eläinten pitopaikkaa koskeva valtuutussäännös. 49 MMMp 14/EEO/1997 kohta 1.7 koskien parsinavetoiden eläinsuojeluvaatimuksia. 50 ESA 17 ja MMMa 14/EEO/2002 kohta 1.6 koskien sikojen kytkemistä ja häkissä pitämistä. 51 Voidaan siis kyseenalaistaa onko eläimen pitopaikka eläinsuojelulain mukaisesti riittävän tilava. 52 HE 36/1995 Yksityiskohtaiset perustelut 2 luku Eläintenpito 4 Eläinten pitopaikka. 53 Eläinsuojeluasetukseen tehtyjen muutosten 425/2000, 910/2002, 860/2004, 171/2005, 401/2006 perusta löytyy EY säädöksistä. EY säädöksiin perustuvat muutokset sisältyvät myös MMMa 14/EEO/2002 sikojen pidolle asetettaviin 16 Maaseudun uusi aika 2/2007

13 eläinsuojeluvaatimuksiin, jolla kumottiin MMMp 14/EEO/1997 ja MMMa 6/EEO/2002 nautojen pidolle asetettaviin eläinsuojeluvaatimuksiin, jolla muutettiin MMMa 14/EEO/1997 sekä MMMa 10/EEO/2002 kanojen pidolle asetettaviin eläinsuojeluvaatimuksiin, jolla muutettiin MMMa 10/ EEO/ Esimerkiksi Helsingin Sanomat "Suomalaiset emakot elävät ahtaasti." ja Eläinten Ystävä - lehti 4/2005 Suomen eläinsuojeluyhdistyksen avoin kirje MMM:lle ja HK Ruokatalolle koskien kalkkunoiden teuraskuljetuksia. 55 Turun hallinto-oikeudessa vireillä olevat asiat: Dnro 00261/06 (valitus hallintopäätöksestä 0251/1/2006 koskien kalkkunoille aiheutuvasta tarpeettomasta kärsimyksestä, johtuen käytössä olevista kuljetuspäällyksistä), Dnro 01504/06 (valitus hallintopäätöksestä 0251/2/2006 koskien teuraslintujen pitkää odotusaikaa teurastamossa, joka aiheuttaa linnuille tarpeetonta kärsimystä) Dnro 02310/06 (valitus hallintopäätöksestä 0251/3/2006 koskien siipikarjan huonokuntoisuutta, lintujen altistumista kylmyydelle kuljetustapahtuman aikana sekä märkien tai jäässä olevien kuljetuslaatikoiden käyttöä, joka aiheuttaa linnuille tarpeetonta kärsimystä), Dnro 02510/06/5403 (valitus hallintopäätöksestä 0251/5/2006 koskien liian suurta kuormaustiheyttä, joka aiheuttaa linnuille tarpeetonta kärsimystä). Tarkastuseläinlääkärin päätöksistä käy ilmi, että epäkohtiin on valvonnan yhteydessä yritetty vuosia vaikuttaa, mutta että yrityksiin on suhtauduttu välinpitämättömästi. Epäkohdista on myös aikaisemmin tehty hallintopäätöksiä, mutta ne eivät ole saaneet lainvoimaisuutta muotovirheiden takia. 56 Tämä käsitys perustuu lääninhallituksissa vireillä olleisiin eläinsuojeluasioihin koskien tuotanto- ja teuraseläimiä vuosilta , jotka sisältyvät väitöskirjatutkimukseeni. Esimerkiksi eläimen omistajan tai haltijan korkea ikä tai sairaus vaikuttaisi olevan tekijöitä, jotka madaltavat soveltamisen ehdottomuutta. Toistaiseksi tutkimustulokset ovat julkaisemattomia. LÄHTEET Aaltola, Elisa 2004: Eläinten moraalinen arvo. Vastapaino, Tampere. Allgårdh, Olof Norberg, Sven 2004: EU och EG-rätten. En handbok och lärobok om EU och i EG-rätt. Europeiska unionen Konstitutionella fördraget Institutionerna De fyra friheterna Konkurrensreglerna EMU. Upplaga 4:1. Norstedts juridik Ab. Stockholm 2004, André, Frank Tuyttens, Maurice 2005: The importance of straw for pig and cattle welfare: A review. Applied Animal Behaviour Science 2005:92, Broom, M. Donald 2006: in Ethical eye serie: Animal Welfare. Council of Europe Publishing, November 2006, de Passillé, Anne Marie Christopherson, Robert Rushen, Jeffrey 1993: Nonnutritive sucking by the calf and postprandial secretion of insulin, CCK, and gastrin, Physiology & Behavior. Applied Animal Behavior Science 1993:54, Eläinten Ystävä -lehti 4/2005 Suomen eläinsuojeluyhdistyksen avoin kirje MMM:lle ja HK Ruokatalolle koskien kalkkunoiden teuraskuljetuksia. Five freedoms: FAWC:n kotisivut: uk/freedoms.htm. Franklin, Adrian 1999: Animals and modern cultures. A sociology of ecological enlightenment. Sage Publications, London. Helsingin Sanomat "Suomalaiset emakot elävät ahtaasti." Husa, Jaakko Pohjolainen, Teuvo 2002: Julkisen vallan oikeudelliset perusteet -johdatus julkisoikeuteen. Talentum Media Oy ja kirjoittajat, Saarijärvi. Keil, Nina M. Langhans, Wolfgang 2001: The development of intersucking in dairy calves around weaning. Applied Animal Behavior Science 2001:72, Kuisma, Juha 2005: Maaseutu yhteiskunnallisena kysymyksenä. Teoksessa Niiniluoto, Ilkka Sihvola, Juha (toim.) Nykyajan etiikka. Keskusteluja ihmisestä ja yhteisöstä. Gaudeamus, Helsinki. Kupsala, Saara Tuomivaara, Salla 2004: Sosiologinen eläintutkimus eläinten yhteiskunnallinen merkitys sosiologian tutkimuskohteena. Sosiologia 4/2004, Munsterhjelm, Camilla 2006: Tutkittua tietoa: Kuivike on monessa mukana. Sika -lehti 2006:4, Munsterhjelm, Camilla 2006: Kuivikkeen käyttö vähentää häiriökäyttäytymistä ja parantaa sikojen kasvua. Maaseudun uusi aika 2/

14 Lehdistötiedote Eläinten hyvinvoinnin tutkijakoulun syysseminaari, Kuopio. Saatavilla osoitteesta: Mäenpää, Olli 2003: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet. Edita Prima Oy. Helsinki. Spoolder, Hans A.M. Burbidge, Jackie A. Edwards, Sandra A. Simmins, P. Howard, Alistair, B. Laurence 1995: Provision of straw as a foraging substrate reduces the development of excessive chain and bar manipulation in food restricted sows. Applied Animal Beaviour Science 1995:43, Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia: Maa- ja metsätalousministeriön kotisivut: fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/tiedotearkisto/ _hyvinvointistrategia.html. Oikeuslähteet Suomen perustuslaki 731/1999 Eläinsuojelulaki 247/1996 Eläinsuojeluasetus 396/1996 Eläinsuojeluasetukseen tehdyt muutokset 425/2000, 910/2002, 860/2004, 171/2005, 401/2006 Hallintolaki 434/2003 Hallituksen esitys eduskunnalle eläinsuojelulaiksi 36/1995 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 4/EEO/1997 Lampaiden pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset Maa- ja metsätalousministeriön asetus 5/EEO/1997 Vuohien pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset Maa- ja metsätalousministeriön asetus 14/EEO/1997 Nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset Maa- ja metsätalousministeriön asetus 6/EEO/2002 muutos nautojen pidolle asetettaviin eläinsuojeluvaatimuksiin MMMa 14/EEO/1997 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 14/EEO/2002 Sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset Maa- ja metsätalousministeriön asetus 10/EEO/2002 Kanojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset Maa- ja metsätalousministeriön asetus 10/EEO/2002 muutos kanojen pidolle asetettaviin eläinsuojeluvaatimuksiin MMMa 10/EEO/2000. Neuvoston direktiivi 2001/88/EY Sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 91/630/ ETY muuttamisesta (Euroopan unionin neuvosto) Viranomaispäätökset Itä-Suomen lääninhallitus, Mikkeli (päiväys/päätösnumero) /4/ /3.3.06/ /1/ /1/06 Lapin lääninhallitus /4/ /JK Oulun lääninhallitus OLH-ES , /12/ /23/05 Länsi-Suomen lääninhallitus, Vasa /20/01 tarkastuspöytäkirja /1/2005 Turun hallinto-oikeudessa vireillä olevat asiat Dnro 00261/06 (valitus hallintopäätöksestä 0251/1/2006 koskien kalkkunoille aiheutuvasta tarpeettomasta kärsimyksestä, johtuen käytössä olevista kuljetuspäällyksistä) Dnro 01504/06 (valitus hallintopäätöksestä 0251/2/2006 koskien teuraslintujen pitkää odotusaikaa teurastamossa, joka aiheuttaa linnuille tarpeetonta kärsimystä) Dnro 02310/06 (valitus hallintopäätöksestä 0251/3/2006 koskien siipikarjan huonokuntoisuutta, lintujen altistumista kylmyydelle kuljetustapahtuman aikana sekä märkien tai jäässä olevien kuljetuslaatikoiden käyttöä, joka aiheuttaa linnuille tarpeetonta kärsimystä) Dnro 02510/06/5403 (valitus hallintopäätöksestä 0251/5/2006 koskien liian suurta kuormaustiheyttä, joka aiheuttaa linnuille tarpeetonta kärsimystä) 18 Maaseudun uusi aika 2/2007

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen

Lisätiedot

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1382/2011 Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan vastaukset

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan vastaukset Eläinsuojelulain uudistukseen liittyvä sidosryhmäkysely Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan vastaukset KYSYMYS 1 Onko nykyinen eläinsuojelulakiin, eläinsuojeluasetukseen ja eläinlajikohtaisiin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

SISÄLLYS. N:o Laki. Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1563 1568 SISÄLLYS N:o Sivu 1563 Laki Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin Euroopan unionin lainsäädännön edellyttämät säännökset

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Hevosen hyvinvointi uudet tulevat määräykset LEL Jessica Löfgren-Eriksson Puh /ESAVI

Hevosen hyvinvointi uudet tulevat määräykset LEL Jessica Löfgren-Eriksson Puh /ESAVI Hevosen hyvinvointi uudet 1.1.2014 tulevat määräykset 13.6.2013 LEL Jessica Löfgren-Eriksson Puh.040-5577569/ESAVI 1 Hevonen ja hyvinvointi Eläinsuojelulla on saatava aikaan eläinten hyvinvoinnin parannusta

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 208. Laki. Sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta ja siihen liittyvän pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 208. Laki. Sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta ja siihen liittyvän pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998 N:o 208 213 SISÄLLYS N:o Sivu 208 Laki Sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta ja siihen liittyvän pöytäkirjan eräiden määräysten

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2299/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen

ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen 090804 ELÄINSUOJELUTARKASTUS Teurastamo Nauta, sika, vuohi, lammas, hevonen Eläinsuojelulain (247/1996) 39 :n tarkoittama selvitys eläinsuojeluasetuksen (396/96) ja maa- ja metsätalousministeriön päätöksen

Lisätiedot

LUONNOS Maa- ja metsätalousministeriön asetus. lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta

LUONNOS Maa- ja metsätalousministeriön asetus. lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta LUONNOS 30.5.2016 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautilain (441/2013) nojalla:

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elävien eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elävien eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta Luonnos 1.12.2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus elävien eläinten eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS VUODEN 2006 TILATUEN MAKSATUKSESTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS VUODEN 2006 TILATUEN MAKSATUKSESTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 89/06 Dnro 4830/01/2006 24.11.2006 Voimassaoloaika 29.11.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D032598/06.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D032598/06. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2014 (OR. en) 11839/14 AGRILEG 152 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 9. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D032598/06 Asia: Uwe

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 7 ja :n muuttamisesta PERUSTELUT ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ annettuun lakiin

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s. 0016-0021

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Lausunto nro 1/2016. (annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan nojalla)

Lausunto nro 1/2016. (annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan nojalla) Lausunto nro 1/2016 (annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan nojalla) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 muuttamisesta

Lisätiedot

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä

Broileridirektiivin kansallinen toteutus. Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Broileridirektiivin kansallinen toteutus Lea Lastikka Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä 9.6.2010 Broilereiden hyvinvointidirektiivin vaatimukset Kansallinen valmistautuminen Kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1033/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä hevoseläimiä sekä hevoseläinten

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

l luku. Pelastustoimen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen 3. Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin

l luku. Pelastustoimen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen 3. Palvelujen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin Liite PatuL 15 / 29.9.2016 Luonnos 31.8.2016 Laki pelastustoimen järjestämisestä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään; l luku. Pelastustoimen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen l. Lain soveltamisala

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia E-KIRJE VNEUS VNEUS Kaila Heidi(VNK) Eduskunta Suuri valiokunta

Valtioneuvoston kanslia E-KIRJE VNEUS VNEUS Kaila Heidi(VNK) Eduskunta Suuri valiokunta Valtioneuvoston kanslia E-KIRJE VNEUS2013-00604 VNEUS Kaila Heidi(VNK) 03.09.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Mayotten aseman muuttaminen Euroopan unioniin nähden/poikkeukset ja siirtymäkaudet

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07 Pvm Dnro 13.11.2007 2654/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2007 alkaen Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4 Vastaavat EY-säädökset

Lisätiedot

Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma. Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011

Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma. Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011 Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011 Sisältö Ympäristötieto päätöksenteossa Ympäristötiedon kokoamisen prosessit Ympäristötieto

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Veli-Pekka Viljanen HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 7.10.2016 Perustuslakivaliokunnan sihteeristö

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 31.5.2010 Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2009 timotein EU:n siementuotannon tuen käsittelyssä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2001 N:o 344 349 SISÄLLYS N:o Sivu 344 Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 781. Laki. valtion eläkerahastosta annetun lain 6 :n 2 momentin kumoamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1998

SISÄLLYS. N:o 781. Laki. valtion eläkerahastosta annetun lain 6 :n 2 momentin kumoamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1998 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998 N:o 781 788 SISÄLLYS N:o Sivu 781 Laki valtion eläkerahastosta annetun lain 6 :n 2 momentin kumoamisesta... 2159 782 Laki Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten noudattamisen valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteiden

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 67/02 Dnro 2725/524/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 67/02 Dnro 2725/524/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 67/02 Dnro 2725/524/2002 18.9.2002 Voimassaoloaika 25.9.2002 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä

Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Heikki Harjula Kari Prättälä TALENTUM Helsinki 2012 8., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1473-2 Kansi: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus Laki maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 4/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi makeis- ja vilvoitusjuomaverosta annetun lain 5 :n ja lain liitteenä olevan virvoitusjuomaverotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot