Eero Paloheimo Juuli Niemi Thomas De Quincey Ville-Juhani Sutinen Tiina Lehikoinen 4/2006 4,00

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eero Paloheimo Juuli Niemi Thomas De Quincey Ville-Juhani Sutinen Tiina Lehikoinen 4/2006 4,00"

Transkriptio

1 Eero Paloheimo Juuli Niemi Thomas De Quincey Ville-Juhani Sutinen Tiina Lehikoinen 4/2006 4,00

2 Kerberos on ärhäkkä ja asioihin perusteellisesti paneutuva kulttuurilehti. Puhumme aiheista joista muut lehdet vaikenevat: pääkirjoitus julkaisukriteerejämme ovat laatu ja kiinnostavuus, eivät muodikkuus ja mediaseksikkyys. Emme piittaa poliittisesta korrektiudesta emmekä kumarra ketään. Lehti toimii vapaana keskustelufoorumina, jossa kirjoittajat vastaavat itse käsityksistään. Kirjoitusten sisältö ei sido julkaisijaa. Sisältö 4/2006 Pääkirjoitus... 3 Tiina Lehikoinen: Kaksi sarjaa... 4 Ville-Juhani Sutinen: Myrkyllisten laulujen sepittäjät... 8 Miikka Laihinen: Runoja Eero Paloheimon haastattelu Thomas De Quincey: Oopiumiunia Ville-Juhani Sutinen: Oopiumia kansalle Juuli Niemi: Valinnan vapaudesta Kirja-arvostelut Numeron henkilöt Kannen kuva: Rasmus Nora 7. vuosikerta Ilmestyy 4 kertaa vuodessa ISSN Painopaikka: Oy Nord Print Ab, Helsinki Irtonumerot: Akateeminen kirjakauppa, Burning Books Kestotilaus 16 / vuosi Määräaikaistilaus 17 / vuosi TOIMITUS Päätoimittaja: Timo Hännikäinen, sähköposti Toimitussihteeri: Aleksi Ahtola, sähköposti Toimitus, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Kerberos Timo Hännikäinen Fallpakankuja 8 M Helsinki Puh sähköposti Kustantaja ja ilmoitusmyynti: Savukeidas Kustannus / Ville Hytönen Puh sähköposti Ilmoitushinnat: Kannatusilmoitus 20 Puoli sivua 40 Koko sivu 70 Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 22 % / kerberos Vaikka tämänkertainen Kerberos ei olekaan teemanumero sanan tiukassa merkityksessä, olemme halunneet tunnustella yhtä viime aikojen kipeimmistä kysymyksistä, nimittäin sananvapautta. Tavallaan sananvapauden teema on kulkenut yhtenä juonteena läpi koko Kerberoksen tähänastisen historian. Ei niinkään sananvapautta käsittelevien kirjoitusten muodossa, vaan pikemminkin pyrkimyksenä käyttää sananvapautta olennaisessa mielessä: julkaista kirjoituksia, jotka käsittelevät merkittäviä aiheita kiinnostavalla tavalla, huolimatta siitä, täyttävätkö ne poliittisen korrektiuden tai muodikkuuden kriteerejä. Sananvapauden käyttäminen tarkoittaa oman näkemyksen esiintuomista sensuroimatta sitä etukäteen yleisesti hyväksytyn mallin mukaiseksi. Tärkein sananvapauteen liittyvä kysymys ei ole se, onko meillä sananvapautta vaan se, käytetäänkö sitä ja onko sillä merkitystä. Suomessa vallitsee täysi sanan- ja painovapaus julkisten vessojen seinillä ja internetissä. Nämä paikat ovat sikäli samankaltaisia, että mitä alempi julkaisukynnys, sitä harvempi jaksaa lukea foorumilla julkaistuja kirjoituksia saati sitten jäädä pohtimaan niitä. Ne foorumit, joissa sananvapaudella on suurin merkitys, ovat edelleen sanoma- ja aikakauslehdistö, televisio ja radio. Toisaalta mediankin sananvapaudella on huomattavasti vähemmän merkitystä kuin juhlapuheissa annetaan ymmärtää. Yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostaminen ja lehdissä käyty keskustelu ei vielä itsessään vaikuta mihinkään. Varsin usein julkinen keskustelu taantuu tavalliseksi kinaamiseksi, joka parhaassakin tapauksessa kantautuu etäisenä kumuna sinne, missä päätökset todellisuudessa tehdään. Lisäksi tuikitavallisen yksityishenkilön sananvapaus jos hän sitä ylipäätään haluaa käyttää on lehdistössä rajattu yleisönosastopalstalle, jolla on tuskin muuta kuin viihdearvo. Mutta vaikka keskustelu tuntuu usein toivottomalta, on sitä silti käytävä. Tärkeistä eli vaikeista asioista puhuminen on riittämätöntä, mutta itsessään arvokasta. Ilman keskustelua ei ole teoreettistakaan muutoksen mahdollisuutta, ja keskustelun tukahduttaminen tavalla tai toisella on sairastuneen yhteiskunnan oire. Sananvapauden käyttäjä ottaa aina henkilökohtaisen riskin. Poliisivaltiossa hän vaarantaa vapautensa ja kenties henkensä, demokratiassa nousujohteisen uransa, kaverinsa ja suosionsa. Tässä numerossa useampi eri kirjoittaja sekä puhuu sananvapaudesta että käyttää sitä. Toivon, että tässä linjassa mennään tulevaisuudessa yhä pidemmälle ja Kerberoksessa alkaa näkyä yksittäisten puheenvuorojen lisäksi myös keskustelua ja väittelyä. Kerberokseen ei ole juuri tarjottu vastineita tai kiistakirjoituksia, mutta toivottavasti näemme sellaisiakin alkavana vuonna. Helsingissä, Timo Hännikäinen 2

3 kaksi sarjaa Tiina Lehikoinen lauloit, huolimatta siitä että olimme hiljaa, lauloit sen näki käsistäsi avartuivat, kovertuivat toivoit minun eksyvän siihen puistikkoon ehkä leikkaavan korvani nyt ymmärrän, niiden takajalkojen ja kavioiden ja nokkain tähden, jokaisessa huoneessa olimme niin poissa II SARJA RUUSUNMARJOISTA I kerran olet tullut minua vastaan tälle asemalle, kerran, ja kauan olimme hiljaa sinulla oli kuollut lintu nurkassasi tai kenties kokoelma, huuhkajista kuoveihin pitelit nilkoista untani se huuto, pitelit kun ne otsaluuni läpi koettivat ojennella jalkojaan ikään kuin; yrittivätkö ne nousta? siemenet, yhä nieleskellen, unessani joku leipoo kiven, luulet sitä leiväksi, omenaksi valehtelivat minun sen tuoneen, se lintu. ja hevonen. heinäkuu, kun joku kiipesi salaa rakennustelineille pyyhki hihansuullaan ruutua hengitti kielot, ratamo, naarmuisen savikiekon lisäsävy hitaasti paljastuva iho, yön lipeä III käännyt jäniksen suuntaan, se hullu kevät, kun tavoitin sinua, sitruskuut, luuri ja sormet jäätyivät, puhelinkopin ikkunat seinät heteiksi, kasvien jalat, jalkapyörät kitisevät, nitisevät raput, rappujen käyttäjät, pilaantuvatko siis kitaratkin? askellat, siitä keskeltä, otat sen alas minä muistan nyt, se oli siellä asemalla sypressien läheisyydessä, lähes valoksi häivytetty harjakset, kun tulit vasten minua rautapenkin oranssit pilkut, märkivät vuohiset, se hirnui vaikka oli jo marras, tai huhti 4 5

4 TUSHIPIIRROS III I tekevät minussa pelon, susien merkit rantaa taivaan saartavat pygmalion, peilien välke II voisit sanoa ne värit murtumaan, voisit sanoa ne pois eivätkä puut kuitenkaan siitä loppuisi, kädestä käteen tammenlehvät, ja ne kasvavat huone villiomenapuita, siemenkotien & tähdistöjen pohjapiirrokset kun kaksi on yksi on yksi avaisit ikkunan, tai, sulkisit edes pyykit kohmettuvat parveketuoleihin, ritisevät kuminauhat, lakkaavat joustamasta rappukäytävässä postimies kurkottaa tavuvallien ylitse ei vielä kohta tämä pimeä, sammuneiden majakoiden ikkunat horisontissa, palavat vastavaloon, kultavälke, välineellinen heijastus muka-kodikkuudesta, kipu lonkeroi airoihin, kasvaa ranteen mitan soutajaa kohti, helminkö itket tätä loistoa, äänettömät kalliot, kerran valkoiset ja sileät, kyhmyotsat, lokinkynnet raapiutuvat sen epäonnistuessa jalkautumisessaan yli laidan, muuri sisälläsi syvin, seinään piirretty maailma, sinne hän eksyi, esiliinoineen sinne, mutta kuinka sinä ilman kapsäkkiä, punavalkoisia raitoja, kuinka sinä olen nähnyt unen, olen nähnyt suomukkaan ja sen kielen uivan portailta, olen nähnyt sulat IV ikenet, rannikot ovat sellaisia, liikaa syöneitä että reittejä enää kulkemattomia, sataa käsissäsi, meri, käsistäsi suolaa ja olkinaiset, sen maassa makaavan kiviset rinnat tästä eteenpäin silmän pärjättävä omillaan 6 7

5 Aktiivisessa käytössä tiettyä puhuntaa on joskus vaikea huomata (Michel Foucault n mukaan sitä ei voi ylittää) ja erillisten figuurien erottaminen onnistuukin tutkimusmetodin toiminnan ja tekstin arkeologialle alistamisen kautta. Monet neuvostoajan sananvapautta puolustavista figuureista asettuvat nerokertomuksen alaisuuteen. Blatnyje pesneille on ominaista romanttiseen viitekehykseen kuuluva traagisen subjektin esittäminen. Itsestä tehdään värikästä klovnia totalitaarisen yhteiskunnan uniformisoidulle estradille. Hahmossa on myös traagisen Pierrot n piirteitä. Yksilö ilmaisee kokeneensa jonkinlaisia vastoinkäymisiä, usein valtionhallinnon tai abstraktimmin parempiosaisten puolelta, jolloin hän on ajautunut konventionaalisen elämäntavan ja puhunnan ulkopuolelle. Tämä on tärkeä ennakko-oletus, josta bardilyriikassa lähdetään liikkeelle. Lahjakas henkilö jonka potentiaali ja sanoma eivät pääse toteutumaan yhteisössä muuntuu traagiseksi tukahdutetuksi neroksi, joka romantiikan tapaan juhlii nerouttaan, tekee siitä suuren festivaalimonologin, surullisen ja hilpeän veitsenterällä elävän voimallisen yksilön uumyrkyllisten laulujen sepittäjät Neuvostoajan ja Venäjän alamaailman laulujen romanttinen nero kohtaa sanavapauden rajoitukset Ville-Juhani Sutinen On helppoa käyttäytyä tavanomaisella tavalla silloin kun ei ole tunnustusta odottava levoton nero. (Marina Vlady) Normaaliuden mekaanisen jäsenyyden pakkopaitaa ja sanavapautta rajottavia vankkoja muureja purettiin neuvostoajan bardilyriikassa esteettisten muotoratkaisujen ja anarkistisen voiman kirjallisin välinein. Tämä traditio popularisoitiin myöhemmin, mutta sen muodot periytyivät edelleen myös Venäjän ajan lauluntekijöille. Trubaduurirunoudella on selkeä suhde nk. hohma-kirjallisuuteen, jossa peiteltyjen yksityiskohtien, metaforien, oman kielen ja allegorioiden kautta tuodaan esiin valtarakenteeseen kuulumattomia arveluttavia seikkoja tulkittavassa muodossa. Romantiikan merkityssysteemistä periytyvä yksilöneron kulttuuridiskurssi nousi näiden alamaailman laulujen (ven. blatnyje pesni) lyriikoiden puhunnassa voimakkaasti esille yhteisöllisesti pakottavan hegemonian vastapoolina. Ulkoisen sijaan nousi sisäinen, ohjaillun valtiolaivan tilalle vapaana ajelehtiva rähjäinen pursi. Varsin totalitaristinen ja kontrolloiva valtionhallinta synnytti vastavoimakseen maanalaisen kielen vaatimuksen, joka manifestoitui yksilönerouden karnevaalina, eristäytymisenä tai kieltäytymisenä valtiosta, usein anarkistisena voimana. Toisinaan laulut agitoivat suoraan sanavapauden puolesta. Tärkeää alamaailman rallien laulaja-sankarissa oli kieltäytyminen rajoittavasta järjestelmästä tunteen, kielen, representaation ja omien näkökulmien kategorioissa. Tämä synnytti lyyrisessä kielessä entistä voimakkaamman luovan elämäntoiminnan reaktion trubaduuri oli omaehtoinen elämäntaiteilija, joka sai oman vastadiskurssinsa oikeuttamana sanoa mitä hyvänsä. Erillisiä nerouksia on mahdollista luokitella koko kielipelin sisällä hyvin paljon, mutta keskityn tässä lähinnä yksilöneron diskurssiin valtion rajoitteita vastaan asettuvana vapaana puhuntana, hohma-laulujen kätkettyjen merkitysten kieleen, sekä sananvapauden anarkistiseen epäpuheeseen. Blatnyje pesni den nerodiskurssin. Näin Vladimir Vysotski laulussaan: He was not born with stature or status Not for glory, not for hire With his own unusual verve Through his life he walked high above us On a wire, on a wire Stretched out like a nerve (Vladimir Vysotski) Kappaleessa Nuorallatanssija (ven. Kanatokhodets) Vysotski käyttää sirkusmetaforaa kiertelevästä, traagisen värikkäästä elämästä. Yksilönero on noussut tavallisen, alistetun kansanosan yläpuolelle nuoralleen, mutta samalla hän taistelee jatkuvasti oikeudestaan puhua maailmansa julki alistavan hegemonian alaisuudessa. Mikrofonista tulee helppoheikin megafoni, elämästä tulosvastuutonta. Minä on äärimmäisen kuilun reunalla elävä eksentrikko, joka hallitsee oman asemansa, vaikka ei eläkään turvallista elämää. Tässä toistuu juuri alamaailman lauluille tyypillinen roolitus, jossa vaihtoehtoinen, subjektin omiin ominaisuuksiin perustuva elämä on taiteen kaltaista neroutta ja normaaliuden välttämistä ja sen kautta vapaata pakotteista. Toinen tyypillinen piirre on neron elämän jatkuva epävarmuus. Alamaailman lauluissa tuodaan esiin hyvin paljon juuri yhteisöllisestä ja alistavasta kielestä poikkeavalla tavalla yksilön vapaaksi kerrottua ääntä. Pieni asettuu suurta vastaan ja ilmaisee, ettei anna periksi vodkatilkan vertaa. Itsestä ja ympäröivästä maailmasta nostetaan esiin asioita, jotka eivät kuulu hegemonian esiintuomaan rajoitettuun todellisuuteen. Sananvapaus onkin alamaailman lauluissa usein tarkoituksellista vastaan asettumista sturm und drangin voimaa kliinisen ja turtuneen tottelevaisuuden toiston sijaan. Jukka Mallinen toteaa Vysotskin kulttuurimerkitystä arvioidessaan, että ajan nahistuessa ihmiset etsivät silotellun neuvostoihmisen sijaan uudenlaista venäläiskansallista tyyppiä. Monet vastakulttuurin blatnyje pesnit sijoittuvat rikolliselämään, kurjiin slummeihin ja ilotaloihin valtion ulkopuolelle oman järjestelmänsä perustaneiden vorojen maailmassa niiden sankarit ovat kotonaan irrallisuudessa. Valtion kieltämän epämaailman esiintuonti oli eräänlaista oman vapaan kielen luomista virallisia tiedotteita vastaan. Laulut kertovat usein julman ja kasvottoman sodan seurauksista yksilön elämässä; vankileirien elämä, murhat ja intohimot kuuluivat teemoihin aikana, jolloin valtion ylläpitämä kulissi edellytti kansalaisten näytelmän pidättyvyyttä, lainkuuliaisuutta, siistiä propagandistista kuvaa ilman taustakuoron vastaääniä. Laulujen tyyli oli naturalistinen tai inhorealistinen. Propagandan reklaamidraamasta oli sekä elämän tasolla (traagisen neron ulkopuolisuuden figuuri) että lauluteksteissä irtauduttava tyystin. Mallinen jatkaa: Alamaailman laulut antoivat vapaan väylän vieraantumisen, vapaudenkaipuun, tuhlatun elämän ja suuren tragedian tunnoille, joista virallinen viktoriaanisuus vaikeni. Maailmankuvan ilmaisua hallitsevan valtion sananvapauden rajoituksiin kohdistuvan täsmäiskun tuli olla korostetun voimakas. Jos hegemonia toisinaan imaisikin sisäänsä osan alamaailman laulujen ideologiasta ja assimiloi sen valtakulttuurin potaskaan, löytyi aina joku, joka teki tekstejä edelleen korostetummin anarkistisen yksilöneron diskurssin mukaisesti. Samalla tekstit loivat omaa kertomustaan sosiaalisesta todellisuudesta, jossa vapaus oli lainsuojattomana irrallisuutena, holtittomuutena ja energian tuhlauksena representoitu romanttinen puhdas kieli. Vieraantuneisuus kuuluu tärkeänä osana tekstien purkaman ja ilman asemakaavaa rakentaman sosiologisen todellisuuden rakenteeseen. Taide ja elämä liitetään olennaisesti yhteen; lauluista tulee kulttuurisesti kapinallisen keskustelun jatke, väylä tuntea kaksinkertaisesti verrattuna typistettyn elämän mantroihin. Sana vapautuu myös ruumiillisesti lauluis- 8 9

6 sa korostettiin monesti hallitsemattomuutta ja voimaa, joka rikkoi kaikki ylhäältä annetut rajoitukset. Tämäkin on viittaus rikollismaailmaan, jossa ruumiista tehtiin paikka ja kielellisen symbolisen viestinnän medium. Tietty yhteisö tai muu diskurssijärjestelmä (kuten laululyriikka) havainnoi todellisuutta tietyllä tapaa, koska se on tietyn kielipelin tai paradigmaattisen arkiston hyödyntäjä ja ilmaisee itseään sen keinoin omassa viitekehyksessään. Alamaailman laulujen ilmaisu representoitiin vapaana käyttämällä hyväksi useita tradition tarjoamia merkkejä ja vastustamalla vallitsevan kielipelin sääntöjä. Lauluissa toistuu mahdottomasta kuilusta nouseminen, kuoleman täpärä välttäminen tai epäonnesta koituva nautinto. Ne eivät ole sopivaksi tasoitettuja tunnelmapaloja, einesmuoviin pakattuja turtuneita jalosteita. Vysotskin kappaleen Skol ko let, skol ko let puhuja on virallisen yhteiskuntajärjestelmän ulkopuolinen epäonnistuja, joka elää nerodiskurssin mukaisesti omaehtoisesti ja onnistuu hullun tuurin figuurin mukaisesti: I m as poor as a mouse, haven t got a penny, got no friends and got no house, and I can t have any. Somehow, I still get along playing cards and drinking. All I ever did was wrong, not just the beginning... (Vladimir Vysotski) Alkusäkeessä tulee ilmi taiteilijanerolle jo romantiikasta lähtien kuulunut yksinäisyys ja eristyneisyys. Samalla siinä esitetään tulevaisuus suljettuna, määritettynä mahdottomuuden kehänä, jossa yksilö turhaan taistelee tai edes odottaa kasvotonta vastustajaansa; mikään ei tule muuttumaan, ainoastaan tuomari on paikalla määräämässä rangaistuksia. Tämä kuuluu osaksi nerodiskurssiin, joka edelleen voimistuu toisessa säkeistössä. Siinä alamaailman laululyriikoille tyypillinen selviämisen figuuri vahvistuu; kaikki tehty, koko elämä nähdään virheenä, jossa silti tullaan toimeen. Juoppouden tarina osana neroutta nousee Vysotskilla esiin poikkeavien todellisuuksien ilmaisunvapautena. Vaikka laulutekstit usein painottavatkin pakotetun moraalin unohtamista ja valtaapitävien muodostamien sääntöjen hylkäämistä yhteiskunnan tasolla, on tämän nihilismin päämääränä kuitenkin representoida uusi, omaehtoinen yhteisö, joka kykenisi olemaan uuden, anarkistisen koodin alaisena oikeamielinen ja vapaa puhumaan. Voimakas aggressiivisuus yksilöneron omasta elämästä kertovissa lyriikoissa on samankaltainen protesti sananvapautta tukahduttavaa pakkopaitaa kohtaan kuin romantiikan nerominä oli vastauksena klassisen puhtoiselle ja järjestäytyneelle mielelle. Laulujen representoima anarkia ei ole sekasortoa, vaan vorojen yhteisön tapaan hyvin tarkkaan koodattua. Yksilön sana valtion kielioppia vastaan Yksilö joutuu alamaailmaan, syrjään kaikesta, koska ei voi poikkeukselliseksi esitetyn luonteensa vuoksi elää tavallista elämää. Tässä näkyy tietenkin romantiikan nerokertomuksessa käytetty pinnallisesta elämästä vieraantuneen poikkeusyksilön figuuri, mutta siinä on mukana myös enemmän poliittisia ja yhteiskunnallisia painotuksia kuin luvulla. Vastaääni on energiaa, kinetiikkaa, tietoinen tapa yrittää vaikuttaa staattiseen turtuneisuuteen, rikkoa ilmaisun rajoituksia tunteiden kautta. Tarkoitus on myös luoda uusi symbolisesti välittyneen todellisuuden tulkintajärjestelmä. Sosiaalista todellisuutta tuotetaan kielen kautta, ja näin vastavallankumouksellisten laulujen sepittäjätkin koettivat mahdollistaa uudenlaisen todellisuuden tulkinnan, epäkohtia ylläpitävän kieliopin hallintotalon Juri Belinski 10 11

7 purkamisen. Koska sanavapaus ei sallinut pieniä poikkeamia, ottivat laulujen sepittäjät tehtäväkseen käyttää mahdollisimman suuria poikkeamia suhteessa vallassa olevaan kielioppiin. He pyrkivät kielellisiksi terroristeiksi, jotka eivät neuvottele, vaan suorittavat verbaalisia guerillaiskuja. Todellisuutta tulkittiin vastavoimien kautta. Vallitsevaan järjestykseen ei aina yritetty vaikuttaa rakentavasti, vaan koko puheen kaava haluttiin murskata vahvemmalla. Oman yhteiskunnallisen todellisuuden konstruointi johtikin yksilöneron alamaailman miljööseen. Kutsuisin neroretoriikaksi sellaista yksilöneron sananvapauden diskurssin solmukohtaa, jonka käyttö on sekä hyvin tietoista, tiettyyn tavoitteeseen pyrkivää, että tarkoituksellisesti läpinäkyvää. Tällaista jylhistä roomalaisista rintakuvista poikkeavaa neroreetorin figuuria käytetään usein yhteiskunnallisen tai poliittisen kielen yhteydessä. Äärimmäisyys leimaa muutoinkin alamaailman laulujen sananvapauden estetiikkaa ja lyriikoiden antisankarien luonnetta. Purkava ja hajottava yhteiskunnallisen toimijan puhunta lienee alamaailman lauluissa kuitenkin yleisempi kuin yhteiskunnallisesti rakentava ja epäkohtia korjaava puhunta. Tämä johtuu siitä, että valtion harjoittamaa sortoa vastaan oli toimittava anarkistiselle puheelle niin tyypillisten äärimmäisten ainesten ja tekojen kautta. Tämä ääripäiden figuuri purkaa elämän vapauteen rinnastuvan sananvapauden rajoitukset voimallisella puheella ja poikkeavalla käytöksellä: Varpaat lemuaa reikäisissä sukissa. Noi kaksi kaukaloa täynnä pölyä ja likaa on mun kengät. Kiltsi sää oot oikeassa: mä oon villimies. Munat, tupakka, löyhkä, sänki. Mä oon villimies. (Sergei Shnurov) Sergei Shnurovin laulussa vapaan yksilöneron tragiromanttiseen omakuvaan yhdistyy villiyden sivuääni, jossa yksilönero liitetään aistien ja vaistojen maailmaan järjestyksen sijaan. Mikään määrätty yhteiskunnallinen koodi ei saa ohjata tai rajoittaa puhetta ja siksi se kaikkineen käännetään räikeästi vastakohtaiseksi. Kremlin salien maalaukset suurmiehistä haluttiin riipiä rikki ja niiden sijaan ripustaa inhorealistista taidetta, käytettyjä ulkohuoneita Marcel Duchampin valkean pisoaarin sijaan. Liioittelu kuuluu asiaan, samoin rivojen slangi-ilmaisujen käyttö, puhdas eläimellisyys. Näin blatnyje pesnit erottautuvat sekä kielen sisällön, että sen muodon (josta voisi käyttää Ludwig Wittgensteinin käsitettä kielipeli ) kautta virallisesta valtaapitävien kielestä Hanna Järvinen huomauttaa tanssija Vaslav Nijinskyn nerokertomusta tutkivassa työssään, että eräs tärkeimpiä poikkeavan neron kertomuksen elementtejä on mielisairauden figuuri. Se irrottautuu mentaalisesti vallitsevasta järjestyksestä, luo hullun oman maailman. Samalla sananvapauden rajoitukset kierretään syyntakeettomuuden kautta. Anarkistinen nerobardi erottautuu järjestelmällisestä yhdenmukaisuuden vaateesta. Tätä voisikin verrata romanttiseen subliimin käsitteeseen, mutta siten, että ylväs kunnia muuttuu alhaiseksi ylimielisyydeksi. Eläimellisyys on luonnon likainen kieli. Kaikki ylhäältä annettu konventionaalisuus, jopa syntymäpäivän vietto, on kiellettävä, kuten Shnurovin laulussa Syntymäpäivä : Viimaa naamaan mikä juttu hei tää on, eilen oli sentään kunnon sää. Uusi pressa jumaloi judoa. Hotellissa sille sanottiin, että sähkö kallistuu. Vittu mä en vietä syntymäpäivää. Kaikki on perseestä, vitun kyrvän paskaa. (Sergei Shnurov) Hohma ja kätketty vapaa sana Selkeästi kantaa ottavissa lauluissa poliittinen symboliikka jouduttiin usein viemään hyvin etäälle todellisesta viestistä, jotta hallintokoneisto ei jauhaisi laulajaa hampaissaan myötäileväksi tahnaksi tai kieltäisi laulua ja sen esitystä. Poliittisessa viestissä yksilönero jää taka-alalle, koska tarkkoihin kuviin kiinnitetään huomioita. Toisaalta teksteistä tulee usein implisiittisesti esiin asenna, jonka mukaan ainoastaan poikkeusyksilö on riittävän nokkela kirjoittaakseen laulun, jota sensuuri ei kiellä tai turmele, ja joka silti pystyy kuljettamaan poliittisen viestin perille kansan pariin. Voimallisen sananvapauden ohella siis kulkee älykkään ja esteettisen sananvapauden figuuri. Näin esimerkiksi jo aiemmin käsitellyssä Vysotskin Nuorallatanssijassa : Look, he walks in plain sight, with no safety at all! Just a tilt to the right he will die in a fall To the left should he slide do not bother to pray But calm down! He just needs to stay For four quarters of the way. (Vladimir Vysotski) Hiuskarvan varassa elävän nuorallatanssijan metafora on niin yleinen, että se voitaisiin liittää moneenkin merkityskenttään. Turvattomana yksinäinen hahmo kävelee kaikkien muiden pään yläpuolella; hän on vapaa, ja näkee ihmisten raadollisuuden tarkemmin, kaiken vääryyden ja sorron. Samalla juuri häntä kuitenkin tarkkaillaan. Erityisen tärkeäksi nuorallatanssijan symbolisen hahmon kohdalla nousee oikealle tai vasemmalle putoaminen. Tällä tavoin representoitu yksilönero ei ole sitoutunut mihinkään legitimoituun puoluekantaan, vaan hän on nerodiskurssin konventioiden mukaan oman itsensä herra, uudenlaisen yksilödiskurssin käyttäjä. Pahin vaara on sitoutua, joka tarkoittaa nuorallatanssijan kohdalla samaa kuin pudota massan joukkoon omalta paikaltaan ja menettää oma sananvapautensa koneistolle. Eräs koodikieli lainattiin myös rikollisten alamaailman slangista, fenjasta. Fenjan merkityssysteemiin kuului lukuisia merkityssiirtymiä ja uusia arkkisymboleja, jotka eivät valtion puhunnan tasolla olleet tulkittavissa. Tosin vorojen kielen merkitykset levisivät myöhemmin melko laajalle ja alamaailman laulujen koodien avaaminen kävi selvemmäksi samalla tämän kielen avulla koetettiin koodata rikki virallista puhuntaa. Useat fenjasta tutut symbolit, kuten korttipakan kortit, kotka, risti ja käärme toistuvat bardien lyriikoissa. Rikollisten keskuudessa ne tulivat ruumiin kieleksi tatuoinneissa Vysotskilla onkin laulu nimeltä Tatuointi, jossa näitä merkityksiä ihaillaan ja ruumiin merkit sakralisoidaan omaksi kieleksi. Myös Susijahti on tunnettu allegoria, jossa villiä ja yksinäistä symbolista petoa jahdataan järjestelmän toimesta, veri hanget värjäten. Tekstissä esiintyy myös toive systeemin rikkomisesta: On susijahti käynnissä, ne meitä jahtaa, emot, pennut vaan ne kaikki ammutaan. Miehet huutavat, pedot juoksevat, lumi veren punaiseksi värjäytyy. Nuo metsästäjät ampuvat takaa. Ne reilun pelin unohtavat. Ne meidät tappavat, käsi on vakaa. Ne vapautemme lipuin rajaavat Miksi rikkoa emme voi perinteitä. Emme sääntöjä kumota saa... (Vladimir Vysotski) Kätkettyjen merkitysten joukkoon kuuluu myös varovainen liioittelu, piilotettu satiiri ja vihjeiden lyriikka. Dimitri Savitski sanoo esipuheessaan Aleksandr Kabakovin romaaniin Moskova 93 hohman traditiolle olevan tyypillistä pitkän nenän näyttäminen taskussa. Näin alamaailmankin laulut usein kiersivät sananvapauden rajoituksia. Arkadi Severnyin tyypillisessä vankileiripakoa käsittelevässä 12 13

8 laulussa irtonaisuuden representaatio käy symbolisesti ilmi: Keväällä vihertyvässä toukokuussa kun tundra herää, me niitattiin pamppu ja paettiin. Pitkin tundraa kiitää juna Vorkuta Leningrad. Joutsenparvi lentää vastaan, me etelään, se pohjoiseen: jokaiselle on oma koti rakkain. Vain tundra rajaton, yötön päivä (Arkadi Severnyi) Joutsenparvi matkaa kohti pohjoista; sillä on paikka johon mennä, samoin kuin ihmisillä konventionaalisessa maailmassa, junassa joka kykenee kulkemaan ainoastaan määrättyä raidetta pitkin. Vankileirikarkurit ovat kuitenkin lainsuojattomia, todellisia sivullisia sekä omassa representaatiossaan että hallitsevan lain silmissä. Kaikki tapahtuu vastakkain kuin muilla ja ainoa karkureiden koti on tundra rajaton, yötön päivä. Tällä vastakkaisen yksilön puheella rakennettiin usein uutta sosiaalista todellisuutta, joka rikkoisi sananvapauden rajoitukset, paljastaisi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja mädännäisyyden ja mahdollistaisi jonkinlaisen uuden puheen estradin. Toisaalta bardien salattu kieli on paradoksi; sen tavoitteen toteuduttua ei ole enää laulua jäljellä, ainoastaan paljas taivas. Anarkia sanavapauden rajoituksia vastaan Kuriyhteiskunnan paineessa ihmisillä oli tarve pelastautua anarkiaan, hurjaan villiyteen. (Mallinen) Sanavapauden rajoitusten vastapoolina anarkistinen sääntöjen kieltäminen ja uuden kielen luominen tämän näennäisen antidiskurssin tarpeisiin osoittautuvat tärkeäksi alamaailman lauluissa. Kuria vastaan asettui kurittomuus, rajoituksia vastaan rajoittamaton vapaus. Eräänlainen traaginen hilpeys tai ironinen epätoivo johdatti pesnien toimijoita. Arkadi Severnyin suositussa kappaleessa lauletaan julki eräänlainen anarkistien opillinen järjestelmä: Me ollaan anarkisteja, hauskaa sakkia, meille kallis on vapaus. On oma järjestys, ja omat lait ja kaikki muu on yks hailee. Kun olis lätsä, ja sarkapomppa, niin eipä olis pää kipeä. Kun olis vodkaa, ja vodkaan nielu, ja kaikki muu on yks hailee. Kun olis mökki ja mökissa rappu, mökissä lumppu, shaketti ja siinä kokotti, ja kaikki muu on yks hailee. (Arkadi Severnyi) Tekstissä esiintyy tiettyjä toiveita elämän suhteen, mutta sen kantavana voimana on nimenomaan vastuuton anarkian representaatio ja valtiosta riippumaton vapaus jos yksilö kaipaa sananvapautta on hänen siis erottauduttava muistakin valtiokoneiston toimista. Koti ei laulussa ole konventionaalinen turvan ja lämmön tyyssija, vaan mökkipaha, jossa kumppanina on lumppu. Vapaus ei tarkoita omaehtoista toimintaa valtion sisällä alamaailman laulujen kielessä se on nimenomaan anarkistista irtautumista, suoraa huutoa kuorolaulun sijaan, murtautumista määrätystä asemasta. Vodka on kansan konkreettinen utopia ja symboli vapaudelle kodin, minkä hyvänsä uskonnon ja kliinisen isänmaan hoteista. Konventionaalisiin normeihin lankeamisen pelko on vastapuoli Severnyin tragikoomi- selle anarkistisen neron ylistykselle. Se näkyy erityisen hyvin Vysotskin kappaleessa Muistomerkki (ven. Pamyatnik), jossa vapaa taiteilijanero huomaa kuolemansa jälkeen tulleensa valetuksi patsaaksi. Hänelle käy siis metaforisesti niin, että anarkistisen neron vapaus assimiloidaan osaksi valtion hegemoniaa (joka todellisuudessa tapahtuikin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen monille blatnyje pesnien esittäjille verrattuna aiempaan lähes täydelliseen tukahduttamiseen Vysotskin haudasta tuli laulun ennusteen mukaan hyväksytty pyhiinvaelluspaikka) ja aiempi vastakulttuuri muuttuukin valtakulttuuriksi. Tarinallisen laulelman minä pyristelee irti betonisesta jalustastaan, mutta ei saata tehdä mitään. Sananvapaus on viety kuoleman jälkeen. Kaikki vaikuttaa absurdilta, vaikka on totisinta totta langetetulle laulajalle: Can t shake off my flesh made of granite, Can t extract my world-famous heel From this foundation cement of mine, [- -] A conventional frame, I got shoved into one As if on some crazy fixed bet, And as for the shoulders, well, son of a gun, They straightened out even that. (Vladimir Vysotski) Teksti tuo varsin voimakkaasti ja ajalleen yllättävän eksplisiittisesti esille sellaisen romantiikasta periytyvän puhunnan, jossa tavallisuus on pelottavin asia maailmassa, syntiinlankeemusta vastaava petos omaa neroutta ja vilpittömyyttä kohtaan. Vystotskilla tähän figuurin artikuloituu lisäksi myös pelko valtion koneiston sisään joutumisesta. Bardi kiertää vastauskonpuhdistuksestaan huolimatta Charles Chaplinin tapaan hammasrattaiten kinahmissa, ehkä loputtomasti. Tavallisuus on puheen ja itsen hallinnan luovuttamista valtiolle, ja siksi se on kiellettävä voimakkaasti. Jos antisankari häviää taistelun itsestään ja vapaasta sanastaan, voi hän marttyyrina vielä luopua kaikesta. Totaalisen luopumisen ajatukseen kuului useasti myös symbolinen lähtemisen näytelmä. Roolihahmosta luovuttiin teatraalisesti jopa tosielämässä Vysotskin kuollessa teatterin takahuoneessa. Pelkkä kuoleman kuvitelma ei ollut riittävä nerolle, vaan ahtaasta todellisuudesta oli poistuttava romantiikan tapaan tyylillä, ja kohti sellaista maailmaa, joka voisi viimein ymmärtää anarkistista poikkeusyksilöä. Mustajoutsenen laulu oli viimeinen oodi vapaalle sanalle. Paha maailma saatettiin jättää väkivaltaisesta kuolemasta uneksimalla, mutta muunlaisiakin representaatioita löytyy anarkistisesta lähtemisen figuurista, jossa nero hyvästelee maailman johon hän ei periromanttisesti sovi. Keinotekoiseen turvallisuuden tunteeseen tuudittautuminen representoidaan pahimpana vaarana. Näin Vysotskin kappaleessa The ballad of the departure for paradise (Ballada ob uxode v ral) Here s your ticket, here s your railway car, Everything s in order, you ve got a unique chance To see a dream of technicolour heaven: Three centuries of non-stop cinema. Everything s now come true, as was predicted. The train takes off for heaven straight ahead! How we d like, how all of us would like it Not to die, to fall asleep instead. (Vladimir Vysotski) Kappaleessa kaikki ennustettu tuho on käynyt toteen. Neroyksilö näkee mukaan todellisuuden tarkemmin kuin tavalliset aikalaiset, ja on pettynyt sen illuusioon. Ensimmäisen säkeistön ironia kuvaa pseudoelämän tyytyväisyyteen langennutta kansaa; elokuvallinen taivas (ateistisen maan metafora, jossa uskonnon sijasta muut valheet ovat oopiumia kansalle ) luvataan kaikille, jotka jaksavat kuuliaisina elämän kärsimyksen. Balladin sankari kuiten

9 kin antaa ymmärtää, että haluaa mieluummin kuolla kuin nukahtaa valheeseen, mieluummin paeta, kuin uneksia epätodellisuudessa. Pitkään on jo eletty sorron alaisena ja laulun tarkkanäköisenä representoitu sankari näkee jo lähes toivottomana herätyksen mahdollisuuden. Sananvapaus on yksilön edustama tietoinen hyve. Passiivis-aggressiivisen vastustuksen figuurissa omaa elämää eletään välittämättä vastuusta. Koska rajoitukset puheelle ja teoille kuuluvat järjestyksen piiriin yhdessä muiden sääntöjen ja lakien kanssa, on nämäkin hylättävä samalla tapaa. Severnyim laulussa yksilö on joutunut tämän kaiken ulkopuolelle, ja hänestä on tullut nimetön: Ei mulle anneta sankarin tähteä jäätävään rintaan, vetäisikö kännin murheeseen vai unohtaisiko koko homman. Ei mun sukunimelle ole katuja, ei siltoja eikä toreja. Mutta aikoihin mä en oo välittäny mun sukunimen kohtalosta. Mä sain sen mun esi-isiltä, jotka on asuneet Venäjällä ikuisesti. Kaikki tuntee mut hyvin: mä asun pogromitalossa Nevan luona myrkyllisten laulujen sepittäjänä, kaksinaisen puheen tekijänä. (Arkadi Severnyi) Tämän figuurin mukainen nero ei tyystin luovuta ja toivo kuolemaa, vaan jatkaa elämäänsä kuin symbolina vastarinnan mahdollisuudesta ja kaiken rappiosta representoiden oman olemassaolonsa vastustuksena valtion rajoituksia kohtaan. Hänestä itsestään ja hänen nimestään tulee kuin kirosana, jonka lausumisen kautta asemoidutaan hegemonian ulkopuolelle. Menneisyys nousee tärkeäksi: historian valossa minäpuhuja on vapaa. Historiankirjoitus on sorretun toivo silloin kun luopumisesta on sovittu jumalten kanssa. Nero on tässä hetkessä kuitenkin unohdettu ja traaginen sankari; hänet ikään kuin siirretään syrjään valtaapitävien toimesta, mutta passiivisessa figuurissa se ei aiheuta aggressiivista vastavoimaa, vaan eräänlaisen metaforisen elämän jatkumisen kärsimyksen keskellä. Oma itse, yksi ainoa persoona, asetetaan sinällään valtiota vastaan. Siinä on sellaista persoonan peliin laittamisen figuurin käyttöä, jota Mallinen kuvailee Vysotskilla: Hänen laulunsa asettivat järjestelmän vastakohdaksi oman paljaan ja kipeän olemassaolonsa. Erityinen venäläinen sielu nousee imperiumin vastakohdaksi. Ihmisiä kutsutaan taisteluun kuitenkin myös toisella tavalla, purkamaan rakenteita ja hajottamaan hallinnon luoma järjestelmä kielipeli, joka on vääristynyt, sananvapautta rajoittava ja yksilöitä harhaanjohtava. Tämä on tärkeä osa poliittisen vapauden diskurssia, ja korostetummin rakenteellisen neroretorinen kertomus. Uudemmissa alamaailman lauluissa nousee puolestaan esiin anarkistinen hullu nero. Elämäntaiteilija representoitiin eräänlaisena liikkeellepanevana voimana, anarkistisen liikkeen johtajana (tämä nerokertomuksen muoto on voimakas esimerkiksi jonkun Che Guevaran kohdalla), jota kuunneltiin nimenomaan siksi, että hän sai sanoa mitä vain. Näin myös Vysotskin laulussa V kuski razletelasia korona, johon sisältyy valtioon pettyneen kansantaiteiljan kehotus tarttua aseeseen: With no state, no throne around There is no country left to govern - All is damned! Grip the pistol in your hand and go! An end! To all An end! All is broken, all seems brittle We are left with just a little,- Aiming at the temple or the foe. (Vladimir Vysotski) LÄHTEET Painetut lähteet Barthes, Roland 2000, Rakastuneen kielellä (suom. Tarja Roinila). Gummerus, Jyväskylä. Gadamer, Hans Georg 1994, Literature and Philosophy in Dialogue (käännös ja esipuhe Robert H. Paslick). State University of New York Press, New York. Järvinen, Hanna 2003, The Myth of Genius in Movement. Historical Deconstruction of the Nilinsky Legend. Turun yliopisto, Turku. Semioottisen sosiologian näkökulmia, 1997, (toim. Pekka Sulkunen & Jukka Törrönen). Gaudeamus, Tampere. Vlady, Marina 1988, Vladimir katkennut lento. WSOY, Juva. Internetlähteet neuvostoliittosanasanalta/id1399.shtml. Jukka Mallisen haastattelu Neuvostoliitto sana sanalta YLE:n Radio 1:n Punainen heinäkuu -ohjelmassa. Vladimir Vysotskin virallinen kotisivu lyriikoiden käännöksiä englanniksi. Finn Sivert Nielsenin seminaarityö Soviet Culture Russian Kul tura. Culture, ideology and globalization in the Soviet Union and thereafter, as compared to similar Western phenomena, Muut lähteet Mallinen, Jukka RAKASTA MUA KILTSI KUN VIELÄ OON VAPAANA Venäjän alamaailman lauluja. Artikkeli vastaanotettu sähköpostilla tekijältä. Suomenkieliset käännökset lyriikoista kirjoituksen yhteydestä

10 runoja Miikka Laihinen sammakkoa (allegoria, purematta paras) Selvää on ettemme me voi jatkaa näin, sammakkoa, raajat kaartuen kuin keuhkojemme synkronoitu syke ja liikkeen tauoton valssaava pulssi tämä romanttinen promenadi. Niin oi kuinka kauniita ympärillemme erittyvä symmetrinen kuturihmasto tai sinun harkitut potkusi ja kiimasta sokeiden siittiöiden rytmi, näin me emme voi missään tapauksessa jatkaa kun paahtuneet koipesi höyryävät micheliniä, suupielessä tähtisädetikku tätä periytyvää sivistystä. Minä olen uinut aina sinä sanot ja sammakkoa niin kauan kuin muistan mikä ei ole kovin kauan edes nekrologina ja vaikkei meistä rakenneta vielä subjektia niin metaforia nyt ainakin oi tämä kellumisen ihme ja elämän ratto, käsipohjassa ulapalle ajautumisen hukkunut vertauskuvallisuus. Tai se lihallisuuden sateenvarjo jonka alle suojaudumme isävauvojen oidipaaliselta raekuurolta, iloitsemme kun pienet rasvaiset läskipallerot loiskuvat ympärillemme kuin vitsausten sammakot viskellen loistavan tulevaisuuden amorinnuolia, yhteishyvän homeista kuolaa ja kuinka aina toisinaan epäonneaan hymyilevä ipana murskautuu rantakivikkoon hyhmäiseksi sisälmyssopaksi takakansikuvapoikien reisille, ei jumalakaan aina voi osua. Että me jatkamme, sinä polskit ja minä ripulinlöysinä rytmittöminä tyhjinä teksteinä tasaiset potkut, oletettu kauneus raajojen ulkonevien kaarten mekaanisessa valssissa, jossa viikkolehtien kansiin puserretut suhteemme ainoa mahdollinen tapa olla olemassa: kuin lokki liidän ja vapaa laululintu hyvässä punaviinisoosissa hauenpunainen puhkipurtu häpy (KIRJOITUSKONE RAISKATTIIN SYNKÄSSÄ METSÄSSÄ). Vaan me polskutamme tyytyväisen tietoisina siitä, ettemme missään nimessä voi jatkaa näin ja sivuilleen vilkuilematta liplattaa turvallisen liukkaan limaisen sammakon hellittämätön syke kuin espoolaisen rivitalo-osakkeen pihalla merkitystään kiiltelevä sadetin: plapliplapliplapliplapliplapliplapliplaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaaplaa... Tämä on kuva kulttuurista. yksi itsemurhistani, virhearviointeja ja omatunto Ja hän kiipesi kaivuriin julistamaan sanomaansa ja hän levitti kätensä ja niihin tartuttiin mutta ei ihmiset vaan kaivuri otti kiinni. Ja hän käännettiin selinmakuuasentoon missä taivaalle vatkatut pilvet mitkä oli vesiväriä tippui keinohedelmäpirtelöä ja autuas on pölytyksen steriloitu puhuri, maailman tissiin hierottu syntymättömien sarjamurhaajien koeputkikapasiteetti sinä sanot ja kierrätät kuukautissuojasi. Sykkivän panoraaman tuhat ja kaksi sanaa tai liikuttavan löysien maksettujen kummilastesi kuoriin paneroidut kalapuikot kiltissä norjalaisessa rivissä kiinalaisessa rivissä ammutut salamat ja lehtitelineisiin puristetun kirjailijan paperiset sisälmykset täsmäpommitettuina palohälyttimen maksettuun turvallisuuteen kuin viittaussuhteiden loputon merkityksettömyys tai edes kaiken keskellä sinun kuvasi, kertomatta mitään tai ainakin hyvin vähän. Mutta me polvistumme työmaan supistelevaan mutaan kaivurin juurelle ja hän levitti kätensä, nousi ja haudattiin, roikkuu mätänevänä kasana filet mignonia meidän yläpuolellamme risteävien puhelinlinjojen särisevässä verkossa, ruumiina vailla tarvetta tulla nähdyksi eikä edes alakerran huora itke menetettyä tuloa. Keskipäivällä työkoneet poistuvat ruokatunnille sammuttaen moottorimme, silmiemme öljyisen valon ja rakennustyömaa kasvaa hetken tahdonvapaata ihmishorsmaa, johtoportaanpaksua koiranputkea ja vielä kerran me kaikki ylösnousemme risteilemään ruumisarkkujen nelitahtisiin tilaihmeisiin täyttämään sanomalehtien pohjattomia nekrologeja. Mutta kaivuri kaivaa se kaivaa muhentaa jauhaa opetuslapset osaksi kansallismuseoiden varastokirjanpitoa tai traumaattisen lähihistorian kirjoittamatonta multaa, posliinisten mannerlaattojen radioaktiivisesti hajoavaa energiaa sillä lopulta me kaikki tapamme itsemme toisemme lapsemme sulavien napojen pingviinit ja juopon miimikon, lopulta me kaikki tapamme kiduksiinsa kuivuneet orjakauppiaat, rempseän remonttimiehen ja kuningas jalkapallon. Tämä ei ole kuva ihmisyydestä. all that you can leave behind Ensimmäisen verettömän viikon makaan kekoni päällä, veri on valutettu pois ja keko muhevata multaa taputeltu tasaiseksi minun ikioman hautani keko. Kuin käärmeennahka tai kuin lähikaupan muovikassi mitä on neurootikot repineet minä makaan tai kuin kananmunankuori ripoteltuna roskapussinympärille kuin lapsoset piirileikissä kaatopaikalla ripoteltuna kaiken sen ympärille mitä minusta jäi, kompostoituneen yksiön seinälle mikroaterian tyhjiin kuoriin piirretty kultainen neitsyt. Minun vereni on laskettu purkkeihin mitkä on viety marketteihin mistä minua tullaan katsomaan, minua ja minun kekoa katsomaan kuin paavia mitä pussataan kun se kuolee, minun keon päällä vihdoin pyhä tyhjä nahka ja näytillä kuin mullasta paistava muoviruusu. Ja jatkuu tyhjien kuolaavien nahkojen letka, jatkuu ympäri minun ja kekoni ympäri kaatopaikkojen ja ympäri kaasusta paksujen markettien, päättymätön nahkojen ellipsi sillä minä makaan kekoni päällä, tämä on minun veretön viikkoni. Temppuja toivoville imitoin jylhästi sykkivää sydäntä pa-pam pa-pam ja jylhänä kohoaa tasaiseksi taputeltu keko muovisten muistojen ponnekaasupulloja. Tämä on kuva kuolemasta

11 eero paloheimon haastattelu Tuusula, Timo Hännikäinen & Jussi Sivenius TH: Olet viihtynyt viime vuosina paljon Afrikassa. Palasit juuri Zimbabwesta. Mikä Afrikassa kiehtoo? EP: Sen erilaisuus verrattuna Eurooppaan. Minulla on tulevasta Afrikka-kirjastani sopimus valmiina. Kirja ilmestyy ensi syksynä ja sen käsikirjoitus on melkein valmis. Sisällöstä en vielä halua puhua; en halua salailla sitä, mutten myöskään tahdo tuoda sitä julkisuuteen etukäteen. Voin sanoa siitä jotakin ihan lyhyttä ja ylimalkaista. Keskeistä teemaa kirjassa ei sen kummemmin ole; se on Afrikkaa käsittelevä kirja samalla tavalla kuin Eurooppa-kirjani käsitteli Eurooppaa. Kysymys on lähinnä siitä, millä tavalla Eurooppa voisi vaikuttaa Afrikan tulevaisuuteen, millä tavalla sen pitäisi vaikuttaa, vai pitäisikö vaikuttaa ollenkaan. JS: Millaisia vaikutelmia tai ajatuksia olet saanut Afrikasta? EP: Päällimmäisin vaikutelma on heti se, että Afrikan ongelmia ei ratkaista eurooppalaisten kirjoituspöytien takana. Se on ainakin varmaa. Sellainen ajatus, että luettaisiin sanomalehtiä ja aikaisemmin kirjoitettuja kirjoja ja yritettäisiin niiden pohjalta ratkaista asioita, ei toimi lainkaan. TH: Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan Suomi on maailman demokraattisin maa. Itse et kuitenkaan aikoinasi viihtynyt eduskunnassa kovin pitkään. Mikä lopulta sai sinut lopettamaan työsi kansanedustajana? EP: Kyllä minä viihdyin siellä kahdeksan vuotta, se on jo hirvittävän pitkä aika. Minusta on aivan luonnollista, että jos on ollut jossakin paikassa sellaisen ajan, niin on aika paljon perusteita lähteä sieltä pois. En ole koskaan pitänyt itseäni niin sanottuna ammattipoliitikkona, joka tekee elämänuraa politiikassa. Se oli yksi elämänvaihe, joka tuli katsottua. Kysymys oli enemmänkin pitkästymisestä kuin siitä, että olisin tuskastunut. TH: Olet viimeaikaisissa kommenteissasi arvostellut demokratiaa hallintojärjestelmänä paljon vahvemmin kuin ennen. EP: Kyllä. Minulla on siihen kaksi selvää perustetta tai aspektia. Toinen liittyy poliitikkojen ja median suhteeseen demokraattisessa järjestelmässä. Demokraattisessa järjestelmässä ajaudutaan usein tilanteeseen ja tämä on poliitikkojen heikkoutta, eikä suinkaan median vika jossa kansa ei äänestä, vaan media. Media ajaa suosikkinsa helposti läpi vaaleissa. Tätä ei nähdä, ja silloin kun puhutaan demokratiasta, itse asiassa puolustetaan sitä rakennetta, että lehdistö saakin ajaa läpi lemmikkinsä. Tämä piirre pitäisi ehdottomasti korjata. En suoralta kädeltä osaa sanoa, miten se olisi korjattavissa. Elleivät sitten poliitikot olisi niin ryhdikkäitä, että he yhtenä rintamana puolustaisivat omaa valtaansa median valtaa vastaan. Sitähän he eivät tee, vaan liittoutuvat aina median kanssa toisia poliitikkoja vastaan. Heillä ei ole mitään ammattimoraalia. Se tekee poliitikoista hirveän heikkoja, he ovat median pompoteltavissa, ja tämä on demokratian yksi heikkous. Toinen heikkous on se, että kriisitilanteissa demokratia ei toimi. Ei voi kuvitella sotajoukkoa, jossa päätökset tehtäisiin demokraattisesti. Se häviäisi ehdottomasti sodan. Jonkun pitää käskeä ja jonkun pitää totella. Emmehän me nyt olekaan varsinaisessa sodassa, mutta olemme kriisitilanteessa, joka liittyy maailman ympäristökysymyksiin. Tällaisessa tilanteessa demokratia on liian hidas ratkaisemaan asioita. Näistä piirteistä olen demokratiaa arvostellut, enkä peräänny. En tarkoita, etteikö demokratiassa olisi hyviäkin piirteitä, mutta nämä mainitsemani ongelmat ovat hyvin merkittäviä. TH: Minkälainen olisi vaihtoehto tai ratkaisu näihin heikkouksiin? EP: Sitähän minulta on monta kertaa tivattu. Olen esittänyt sellaisen ratkaisun, että suurissa maailmanlaajuisissa kysymyksissä kuten ilmastokysymyksessä olisi huomattavasti parempaa, tehokkaampaa ja nopeampaa antaa päätösvalta jollekin valistuneelle, pienelle joukolle. He keskustelisivat keskenään ja sitten ilmoittaisivat kaikille, että nyt tehdään näin. Sen jälkeen kaikkien eri maiden hallitukset alistuisivat päätöksiin. Tämän porukan ihmisillä ei pitäisi olla mitään omia poliittisia pyrkimyksiä. TH: Ryhmän pitäisi siis koostua esimerkiksi tiedemiehistä? EP: Sellaisista kuten James Lovelock ja Edward O. Wilson. Jotka nauttivat huomattavaa ja kiistatonta kansainvälistä arvostusta ja joita kukaan ei voisi väittää puolueellisiksi tai oman edun tavoittelijoiksi. Sellaisille ihmisille pitäisi antaa suurissa kysymyksissä täydet valtuudet ja he voisivat sanella hallituksille, mitä tehdään. Hallitukset sitoutuisivat etukäteen noudattamaan kaikkia heidän päätöksiään. JS: 1980-luvun puolivälissä vihreissä oli väkeä laidasta laitaan. Kun liike järjestäytyi, syntyi eräänlainen jako toisaalta urbaanivihreisiin ja toisaalta edustamaasi syväekologiseen tai ekovihreään sektoriin... EP: Se jako on tavallaan ollut alun perinkin olemassa, mutta alun perin tilanne oli sellainen, että vihreä liike oli jakautunut moneen fraktioon. Minusta tämä jako on selkeytynyt. Ekovihreys on kummallinen sanahirviö jo sinänsä; sellaistahan ei pitäisi olla, koska kaikkien vihreitten pitäisi olla ekovihreitä. Vähän niin kuin SDP:n sisällä olisi osasto, joka kutsuisi itseään sosialidemokraattisiksi sosialidemokraateiksi. Tilanne on minusta ajautunut siihen, että on normaali vihreä porukka, jolla ympäristökysymykset eivät ole käytännössä pääasia, vaan sosiaalikysymykset. Sitten on pieni sinnikäs ekovihreitten porukka, joka vielä jaksaa ylläpitää alkuperäistä ajatusta. Minusta vihreiden lähtökohta 80-luvun alussa oli se, että maailman tila, maailman ympäristön tila vaatii uudentyyppisen poliittisen lähestymisen. Sitä kautta syntyi uusi ulottuvuus vasemmisto oikeisto-akseliin, ei sen rinnalle vaan kohtisuoraan sitä vastaan. Minulla oli siihen aikaan käsitys, että kaikki vihreät ovat ilman muuta ympäristökysymyksissä suurin piirtein samaa mieltä. Vasemmisto oikeistokysymyksissä voidaan olla eri mieltä, mutta siitä ei piitata, koska todella tärkeistä kysymyksistä ollaan kuitenkin samanmielisiä. En enää ajattele niin, vaan nähdäkseni Vihreä Liitto on pitkälti paneutunut sosiaalikysymysten ratkaisemiseen ja kaikonnut siitä ajatuksesta, joka monilla, mm. minulla, alunperin oli. Vihreiden alkuperäisestä porukasta on lähtenyt pois laumoittain ihmisiä. JS: Oliko alkuperäinen vihreä liike aatehistoriallisesti 80- luvulla mailleen menneen suomalaisen radikaalivasemmiston henkinen perillinen? EP: Ei minun mielestäni. Pikemminkin nykyinen saattaa olla. Alussa vihreät olivat idealistisia. Idealistit ovat sittemmin kadonneet ja tilalle on tullut porukkaa, joka haluaa vain olla politiikassa mukana ja näkee, että tämä on puolue, jolla voi olla hyvät mahdollisuudet menestyä poliittisesti. TH: Tuli mainittua tuo käsite ekovihreät. Sitä voi käyttää yleiskäsitteenä, tai sitten sillä voi viitata konkreettisesti Ekovihreät ry. -nimiseen fraktioon, joka toimii Vihreän Liiton sisällä ja jossa itsekin olet mukana. Voisitko kertoa enemmän kyseisestä fraktiosta? Sehän ei vaikuta kovin näkyvältä ryhmältä. EP: Se on erittäin pieni porukka ja sen toiminta on suhteellisen olematonta. On myös olemassa Elonkehä-lehti ja sen ympärillä oleva joukko, joka ei kuulu Vihreään Liittoon. Elon

12 kehää lähellä on Vihreä Elämänsuojelun Liitto. Nämä porukat ovat minusta vahvempia kuin Ekovihreät ry., koska Ekovihreät yrittää olla mukana Vihreän Liiton politiikassa, mikä on tällä hetkellä aika epätoivoinen tehtävä. TH: Uskotko siis, että vihreästi tai ekologisesti voi paremmin toimia poliittisten puolueiden ulkopuolella? EP: En tiedä, vaikuttaako Elonkehä-lehti kovin paljon muihin kuin niihin ihmisiin, jotka lukevat sitä ja käyvät siinä keskustelua. Ei sillä ole tietenkään poliittista agendaa, kuten puolueella. Kysymys on enemmän siitä, että samanhenkiset ihmiset ovat kerääntyneet yhteen. Luulen, että jokainen tekee jotakin yksikseen. Minulla on esimerkiksi tällä hetkellä meneillään hyvin kiinnostava hanke Kiinaan. Olemme järjestämässä sinne huhtikuussa kongressia, jonka tarkoituksena on saada aikaan ensimmäinen vähän isompi ekokaupunki. Katsotaan nyt, mitä siitä tulee. Siinä on mukana ihan muita kuin vihreitä, sillä ei ole esimerkiksi mitään tekemistä Vihreän Liiton kanssa. esiin. 20 vuotta sitten ne jonkin verran tulivat, kun tapahtui eräänlainen ekologinen herätys, mutteivät enää nykyisin. Syynä on se, että Vihreä Liitto on ajautunut keskustelemaan samoista asioista kuin muutkin puolueet, ja pitää sitä välttämättömänä voidakseen olla politiikassa mukana. Eli tärkeäksi asiaksi on noussut se, että saadaan paljon ääniä, monta kansanedustajaa ja ehkä ministeriäkin. Mitä edustajilla tehdään, on sekundäärinen asia. Luulen, että kaikille poliittisille liikkeille käy helposti niin. Ne ovat aluksi idealistisia, ja sen jälkeen vesittyvät ja hajautuvat normaalin poliittisen agendan piiriin. Siten näyttää käyvän myös yksittäisille kansanedustajille. Hyvinkin räväkkä uusi kansanedustaja mankeloidaan neljässä vuodessa puhumaan samaan tapaan kuin muutkin. TH: Itse kuitenkin pyrit omana kansanedustajakautenasi välttämään tätä mankeloitumista. Kuinka vaikeaa se oli? EP: Oli se tietysti vaikeaa. Ryhmäkuria haluttiin noudatettavan, ja minä olin aika ryhmäkuriton ihminen. Jussi Sivenius JS: Jos pohditaan suuria linjoja, niin ekologiset uhkakuvat ovat realisoitumassa: kasvihuoneilmiö, lajien sukupuutto. Suomessa on karkeasti arvioiden miljoona ihmistä, jotka ovat jollakin tavoin kiinnostuneita näistä asioista. Mikä voisi olla selitys sille, että tämä tiedostavuus ei kuitenkaan kanavoidu poliittiseksi toiminnaksi? EP: Suomi ei ensinnäkään ole erikoistapaus tässä asiassa. Varmaan kaikissa länsimaissa on sama ilmiö. Selitän sen siten, että asiat, joihin pitäisi puuttua kuten ilmastonmuutos ja sukupuutot, ovat jokaiselle ihmiselle etäisempiä kuin henkilökohtaiset kysymykset. Politiikka mielletään niin, että siinä hoidetaan ensisijaisesti henkilökohtaisia asioita. Ihmiset valitsevat poliitikon, jonka he katsovat ajavan heidän omaa asiaansa ja etuaan parhaiten. Ajatellaan ilmeisesti myös niin, että suuria linjoja eivät ratkaise puolueet, vaan se etenee kaikkien puolueiden mielipidemuutoksena jos on edetäkseen. Nämä kysymykset eivät tule vaaleissa TH: Olet käsittääkseni mukana kansainvälisessä Global Marshall Plan -työryhmässä. Mistä siinä on kyse? EP: En ole siinä mukana, mutta olen osallistunut siitä käytyyn keskusteluun. Global Marshall Plan on mielestäni aika sovinnainen systeemi. Sen koko ajatus oli, että annetaan lisää kehitysapua. Minusta se ei ole ratkaisu, vaan tärkeämpää on se, mihin raha suunnataan. Siihen Global Marshall Plan ei ottanut kantaa. TH: Mihin kohteisiin tämä raha pitäisi suunnata, jos sitä ylipäänsä annetaan? EP: Koulutukseen ennen muuta. Koulutukseen kaikissa muodoissaan, väestönkasvun rajoittamiseen, luonnonsuojeluun. Koulutuksen mainitsisin kuitenkin ensimmäisenä. On selvää, että välillisesti se vaikuttaa väestönkasvuun ja on humaani tapa rajoittaa sitä

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

Kokemuksia leimatusta identiteetistä

Kokemuksia leimatusta identiteetistä Kokemuksia leimatusta identiteetistä Anna Kulmala 26.10.2006 Tutkimuksen keskiössä Omakohtaiset kertomukset Identiteetin rakentuminen Leimatun identiteetin ja toiseuden kokemukset Mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Mindfulness-kerho Mielekäs

Mindfulness-kerho Mielekäs Mindfulness-kerho Mielekäs Hyväksyntä 17.03.2015 LK Oskari Ventilä Mitä mindfulness on? suomeksi tietoinen läsnäolo tarkoittaa huomion tarkoituksellista kiinnittämistä vallitsevaan hetkeen, lempeällä ja

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1

UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1 UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 SYVÄLLE SALATTU IMMORTALS NORDISK FILM TOUKOKUUN-KESÄKUUN 2012 UUTUUDET 1 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 Yli 190 000 elokuvakatsojaa! Tervetuloa

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

FINSKÝ PRAKTIKUM 3. 16.11.2011 Titta Hänninen

FINSKÝ PRAKTIKUM 3. 16.11.2011 Titta Hänninen FINSKÝ PRAKTIKUM 3. 16.11.2011 Titta Hänninen Sarjakuvan vitsi? Aluksi äiti ja lapsi riitelevät. Lapsi käskee äitiä. Ohi kulkevat vanhemmat ihmettelevät, kuinka nykyään vanhemmat antavat lasten käskeä

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Runoissa kieltä käytetään usein arkikielestä poikkeavalla tavalla. Runoissa kaikella on merkitystä eikä yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ole olemassa.

Runoissa kieltä käytetään usein arkikielestä poikkeavalla tavalla. Runoissa kaikella on merkitystä eikä yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ole olemassa. a j o n u R n a a m luke Runoissa kieltä käytetään usein arkikielestä poikkeavalla tavalla. Runoissa kaikella on merkitystä eikä yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ole olemassa. Tarpeellisia käsitteitä N I N

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry

1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry KEKSI SUKUNIMI SEURAAVILLE ETUNIMILLE 1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry KEKSI ETUNIMI SEURAAVILLE SUKUNIMILLE 1. Laine 2. Sillanpää 3.

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Mä ammun teidät kaikki

Mä ammun teidät kaikki Mä ammun teidät kaikki Kokemuksia lukion dramaturgian kursseilta Äidinkielen opettajien liiton talvipäivät 19.1.2014 Marja Kangas Teatterin pt. tuntiopettaja, Turun klassillinen lukio Me ollaan teinejä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot