E s p o o n m o d e r n i n t a i t e e n m u s e o 2 /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E s p o o n m o d e r n i n t a i t e e n m u s e o 2 / 2 0 1 0"

Transkriptio

1 E s p o o n m o d e r n i n t a i t e e n m u s e o 2 /

2 Näyttelyohjelmisto EMMAPrize 2010 Ensimmäisen EMMAPrize kuvataidekilpailun finalistit, Elina Julin, Kimmo Metsäranta, Nelli Palomäki, Anna Katariina Pesonen, Mikko Rikala, Jarkko Räsänen, Saku Soukka, Anu Suhonen, Linda Maria Varoma ja Filippo Zambon esittäytyvät kukin 3 5 kuvan teossarjalla. Lue lisää sivu xx Kiinalaisen silkin tarina Mikko Rikala, Falls the shadow 2, Kiinalaista silkkiä esittelevä näyttely keskittyy pukuihin, asusteisiin ja kankaisiin, joista vanhimmat esimerkit ovat 5000 vuoden takaa. Näyttely esittelee myös silkkiperhosen kasvatusta, silkkituotantoa, kudontatekniikoita ja -välineitä. Jorma Puranen Valokuvataitelija Jorma Purasen laajan näyttelyn painopiste on uusimmissa teoksissa, mutta mukana on myös teoksia varhaisemmilta vuosilta. Jorma Puranen tunnetaan Pohjoisen maisemaa kuvaavista valokuvateoksistaan, joissa hän on lähestynyt maisemaa käsitteellisestä lähtökohdista kuvaten ihmisen ja kulttuurien jättämiä jälkiä luonnossa ja historiassa. Juba Tuomola Jorma Puranen, Icy Prospects 5, XXXX Juba Tuomolan vuodesta 1997 ilmestynyt Viivi & Wagner on pitkään ollut Suomen suosituin sarjakuva. Mitä tämän epäsovinnaisen sarjakuvan maailma sisältää? Mistä aineksista sen huumori nousee? EMMAn näyttely valottaa Viivin & Wagnerin teemoja sekä piirtäjä Juba Tuomolan tuotantoa, joka ulottuu sarjakuvan lisäksi maalaukseen, näytelmien kirjoittamiseen, kuvitukseen sekä pilapiirroksiin. Juba Tuomola Pysyvästi Punainen Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa Nykytaiteeseen painottuva näyttely herkuttelee lukuisilla punaisen eri sävyillä. Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta poimitut teokset edustavat kattavasti kuvataiteen kenttää video- ja valokuvataiteesta maalauksiin ja veistoksiin. Esillä yli 40 teosta, jotka ovat lähes kaikki eri taiteilijoilta. Ripustus jatkaa Saastamoisen säätiön kokoelmaripustuksia konseptilla, jonka ovat luoneet työryhmä Hannele Grönlund, Päivi Karttunen ja Hannu Väisänen. Edelleen esillä oleva kokonaisuus Koiran ja suden välissä aloitti sarjan. Lue lisää sivu xx. aliquis erat endionulla feummy EMMA Cava kuohuaa Lue taiteilija Anna Retulaisen luoman nimikkoviinin synnystä sivu xxx.

3 Sisältö ratkaisee EMMA Espoon modernin taiteen museon tiedotuslehti Seuraava lehti ilmestyy Kesäkuussa JULKAISIJA EMMA Espoon modernin taiteen museo PÄÄTOIMITTAJA Leena Joutsenniemi Toimitusneuvosto Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana Salin, Päivi Talasmaa Taitto Station MIR Oy Painopaikka ArtPrint Oy painos: Osoitteenmuutokset, tilaukset (lehti on maksuton) ja palaute: Museon yhteystiedot takakannessa. Näyttelyni Valokuvaaja Caj Bremer naapurimuseossa Ateneumissa on ohi. Neljän vuoden valmistelutöineen näyttely oli unohtumaton kokemus. Valtava suosio, xxxxxxx kävijää, oli hieno kunnianosoitus minulle ja kuvilleni, mutta myös yleisesti valokuvalle. Valokuvaus sinänsä on nykyään levinnyt moneen eri haaraan, eri suuntauksia ja näkemyksiä on lukuisia. Myös valokuvaustekniikka on vallankumouksellisesti muuttunut. Tämän päivän kuvaaja on varustettu äärimmäisillä teknisillä keinoilla, joilla voi tehdä mitä tahansa. Myöskään sana valokuvaaja ei enää riitä kaikille. Sana vapaa, taide, dokumentti tai journalisti on kytkettävä mukaan, että ihmiset tietävät luokitella kuvaajan oikein. Myös valo-sanan voi poistaa kokonaan ja olla vaan kuvataiteilija. Vai olisiko titteli valotaiteilija lähempänä totuutta? Nuorille valokuvaajille, kuten EMMA Prize finalisteille, ovat tiet auki moneen suuntaan. Moni on valinnut valokuvataiteen omakseen ja tekee työtä vapaana taiteilijana. He osallistuvat kilpailuihin ja näyttävät teoksiaan gallerioissa ja taidemuseoissa. Toiset pärjäävät, toiset eivät. Kilpailu kunniasta on kovaa, koko ajan on keksittävä uusia ideoita ja kohteita. Minulta on monta kertaa kysytty mikä tekee valokuvasta hyvän. Vastaan aina: kuvan sisältö. Olkoon valokuva kuvattu millä kameralla, millä tekniikalla ja millä innolla tahansa, niin sen on puhuteltava. Kuvan sisältö on luotava itse, siihen ei tekniikka auta. Näyttelyssä näin kuvieni äärellä nauravia, hymyileviä, mietiskeleviä ja vakavia kasvoja. Päivyrini täyttyi mitä erilaisimpien ryhmien opastuksista. Opastettavilleni yritin värikkäästi tuoda esille niitä tarinoita, mitä kunkin kuvan kuvauksiin liittyy. Ilmeisesti olen onnistuin työssäni, sillä sain lämpimät kiitokset ei vaan opastuksesta vaan myös kuvista ja koko näyttelystä. Kokemukseni todistaa että traditionaalisen dokumentaarisen valokuvaan riittää vielä kiinnostusta. Innostuksessa fiktiiviseen taidepainotteiseen valokuvaukseen saattaa olla oma viehätyksensä, mutta jääkö trendi eloon, sitä en tiedä. Vaikuttaa siltä, että katsojat haluaisivat nähdä myös nykyhistoriaa dokumentoituna. Kuka kuvaisi tämän päivän arkea? Caj Bremer valokuvaaja EMMA Prize 2010 kilpailun suojelija 3

4 Nelli Palomäki, Sanni 30-vuotiaana, Elina Julin, Xxxxxxxxxxxx, EMMA Prize Finalistit Mikko Rikala, Falls the shadow 2, Elina Julin (s ) Ghosts / Haamut, 2010 Haamut ovat tässä tapauksessa kuvien haamuja, valokuvieni näkymättömiin jääneitä osia, valokuvaajalle tuttuja kuvien maskeja. Työskentelen paljon ruudun ääressä ja sieltä nuo kiinnostavat hahmot tulivat esiin. Olen jatkotyöstänyt maskeja kuin olisin käsitellyt mitä tahansa muita kuviani. Haluan muutenkin kiinnittää huomiota pieniin ja hiljaisiin, helposti huomaamatta jääviin asioihin. Yksinkertaisimmat asiat ovat monesti niitä monimutkaisimpia. Haamutukset, niin kuin ystäväni niitä kutsui, ovat nyt tulleet esiin piilostaan. Sarjassani näkyy kiinnostukseni kuvan rakentumiseen, valoon ja varjoon sekä pelkistettyyn ilmaisuun. Ajattelen teoksiani yhtä paljon muste- tai hiilitöinä kuin ne voisivat olla fotogrammeja, vaikka ne eivät ole kumpaakaan, vaan kuvia. Kimmo Metsäranta (s. 1978) A False Sense of Space, 2010 Sarjassani tutkin miten mielikuvitus muokkaa pimeydessä olevaa tilaa ja rakentaa tarinaa antamieni fragmenttien pohjalta. Tilat ovat näyttämöitä tapahtumille, joissa ihminen on tavalla tai toisella läsnä. Staattisena näyttäytyvät paikat pitävät sisällään olettamuksen menneistä tai tulevista tapahtumista pimeyden ruokkiessa mielikuvitusta. Samaan aikaan vihjeiden niukkuus antaa tilaa katsojan kuvitelmiin pohjautuville tulkinnoille. Tarinallisuus on voimakkaasti läsnä sarjassani, osittain pimeyden kuviini luoman jännitteen vuoksi, mutta ennen kaikkea omaksumamme elokuvallisen kerronnan vaikutuksesta. Tapamme tulkita kuvia pohjautuu vahvasti aiemmin näkemäämme. 6

5 Jarkko Räsänen, Xxxxxxxxxxxx, 2010 Kimmo Metsäranta, Xxxxxxxxxxxx, Nelli Palomäki (s. 1981) Aino 27-vuotiaana, Julia 5-vuotiaana ja Sanni 30-vuotiaana sarjasta Elsa ja Viola, Teokseni ovat puhtaita muotokuvia. Uskon, että muotokuvalla on kyky kantaa tietyn ajanjakson muistoja, onnistuessaan yhdessä kuvassa voi nähdä useankin vuoden tapahtumat. Kuva voi paljastaa, kätkeä ja satuttaakin samanaikaisesti. Oleellista on henkilön läsnäolo ja katse, joka samalla kohdistuu kuvaajaan, katsojaan sekä kuvattavan ajatuksiin. Kuvien intiimi tunnelma syntyy kuvaustilanteen herkkyydestä ja vuorovaikutuksesta minun ja kuvattavan välillä. En kaipaa värejä kuviini. Mustavalkoisuus tukee myös kuvien ajatonta tunnelmaa, henkilöt eivät ole sidottavissa juuri tähän päivään. Anna Katariina Pesonen (s. 1979) Autobiography, 2009 Valokuvasarjan pohjana on Laura Mulveyn feministinen elokuvateoria, jonka pääteesinä on, että kaupallinen valtavirtaelokuva näyttää naisen aina miehen katseelle suunnattuna objektina. Kokeellinen elokuva välttää naisen passiivisena kohteena esittämisen, sillä useimmiten kokeellisessa elokuvassa katsoja on tietoinen siitä, että hän seuraa valkokankaalta teosta. Käytän sarjassani perinteistä kuvastoa. Kenties yksi ikuistetuimmista ihmisvartalon aiheista on torso-osa, selkä ja kyljen kaari. Pyrin kuitenkin eri elementeillä ja kuvaustavoilla etäännyttämään katsojan vartalosta itseisarvona.viittaan sarjan yksittäisillä teoksilla naiselle hänen elinkaarensa aikana asetettuihin malleihin, ilmiöihin, mutta toisaalta myös idoleihin ja viehtymyksiin. Mikko Rikala (s. 1977) Between the idea and the reality, 2009 Teoksessani tarkastelen ihmisen keinoja mukautua ympäristöönsä. Konkreettisen dokumentaation sijaan lähestyn kysymystä abstraktimmin. Kuvissani tapahtuva piiloutuminen on vertauskuvallinen tapa reagoida ympäristöön. Se jättää tilaa katsojan omille kokemuksille ja assosiaatioille. Kuvieni hahmot eivät suoranaisesti mukaudu ympäristöönsä tai nouse sen vaatimuksia vastaan. He reagoivat ympäristöönsä, ovat jonkinlaisessa suhteessa siihen ja käyttävät apunaan ympäristönsä elementtejä luodessaan jonkinlaisen maskin itsensä ja kohdattavansa, katsojan välille. Naamioitumisen ele poistaa heidän näkyvän identiteettinsä, joka määrittelee heitä ihmisinä iän, ihonvärin, sukupuolen ja sosiaalisen roolin mukaan, mutta samalla tapa jolla he naamioituvat kertoo jotain oleellista heidän luonteestaan. Mitä paljastuu kun pinta piilotetaan? Jarkko Räsänen (s. 1984) 1 & 3 ways (2010) Sarjan kuvat ovat valokuvakollaaseja: Olen kirjoittanut tietokoneohjelman, jonka avulla olen viipaloinut digitaalisen kuvatiedoston kapeiksi siivuiksi ja koonnut ne uuteen järjestykseen erilaisten parametrien mukaan. Lopputuloksena on kolme versiota yhdestä kuvatiedostosta, joista yksikään ei ole alkuperäisen kuvan rappukäytävästä näköinen. Rinnakkain, suurina vedoksina sarjan kuvissa hahmottuvat tilat kommunikoivat keskenään ja muodostavat kuvia uusista tiloista. Anna Katariina Pesonen, Frida,

6 EMMA Prize Anu Suhonen, Xxxxxxxxxxxx, 2010 Filippo Zambon, Xxxxxxxxxxxx, 2010 Finalistit Saku Soukka, Xxxxxxxxxxxx, 2010 Linda Maria Varoma, Xxxxxxxxxxxx, Saku Soukka (s. 1982) Always Kuvillani visualisoin tunnetilojani, jotka liittyvät oman identiteetin peilautumiseen sellaisen ihmisen kautta, jonka kanssa suunnittelen yhteistä tulevaisuutta. Tähän liittyy pyrkimys oman identiteetin mahdollisimman kattavaan tiedostamiseen samaistumisen ja vieraantumisen tunteen kautta. Kuvaustilanteessa olen pysäyttänyt ja tallentanut ajallisesti eritasoisia näkymiä. Myös kuvauspaikkaa tilana olen usein kuvannut eri kulmista ja kohdista. Myöhemmin kuvien yhdistelyn avulla ilmennän ajallisia siirtymiä ja muutosta sekä pyrin luomaan moninaisia ja paikoin surrealistisiakin vaikutelmia tilasta. Kuvien yhdistelyssä minua kiinnostaa myös mahdollisuudet luoda videolle ja sarjakuvalle ominaisin keinoin narratiivisuutta. Anu Suhonen (s. 1970) Reflections, 2010 Teoskokonaisuus koostuu viidestä ympyrän muotoisesta valokuvasta ja kahdesta pyöreästä peilistä. Teos elää koko ajan riippuen siitä, mistä kulmasta sitä katsotaan mitä peileistä kulloinkin heijastuu ja kuinka se mitä peilit näyttävät vertautuu valokuviin. Peilin ja valokuvan suhde todellisuuteen on sama paitsi että valokuvan peiliheijastus on pysäytetty. *reflect (peilautua, heijastaa, miettiä, pohtia, harkita, kuvastua, reflektoida kuvainnollisesti tai reflektoida esim. valoa). Linda Maria Varoma (s. 1985) Kolmessa minuutissa nollasta sataan, 2010 Teokseni kertoo siitä miten alituinen tarve suoriutua vaikuttaa meihin ja ajatustoimintaamme. Mitä enemmän vapaudumme meitä hallitsevista odotuksista ja paineista sitä vapaammin ajatuksemme toimii ja sitä enemmän ajatuksillemme on myös tilaa. Filippo Zambon (s. 1981) The state of things, 2010 Tammikuussa 2010 ystäväni, Physicians for Human Rights -järjestössä työskentelevä lääkäri kutsui minut tutustumaan pieneen sairaalaan, joka sijaitsee Burkina Fason savannialueiden pohjoisosassa muutama sata kilometriä pääkaupungista Ouagadougousta. Burkina Fasossa ollessani kuvasin maan terveydenhuollon tilaa ja läheisten kylien jokapäiväistä elämää. Mielenkiintoni kohdistui erityisesti (vaikka ei ainoastaan) lasten tilanteeseen maaseudulla, jossa suuri osa heistä kärsii aliravitsemuksesta.

7 Punainen on ehkä kaikista väreistä monipuolisin, sielukkain ja siksi erikoisen elävä Carolus Enckell Puhetta punaisesta Taidemaalari Carolus Enckelliä haastatteli Päivi Karttunen Puhutaan punaisesta väristä kuvataiteissa. Mainitsit kolme taiteilijaa Fra Angelicon, Breughelin ja Barnett Newmanin, kun kysyin, kuka taiteilija tulee ensimmäiseksi mieleesi, kun ajattelet punaista väriä kuvataiteissa. Miksi nämä kolme? CE: Koska kaikki nämä kolme käyttävät sitä väriä mielenkiintoisesti, eri lailla, metaforisessa merkityksessä. Fra Angelico mielestäni käyttää tätä väriä jumalaisen olotilan vertauskuvana, jonakin, joka hänen ihmiskuvauksessaan ilmenee lempeytenä ihmisen kasvoissa. Breughelilla punainen tai oikeastaan oranssinpunainen, kuvaa maallista elämää, jotakin arkista, ihmistä lähellä olevaa, kun taas Barnett Newman päinvastoin kuin edellä mainitut luo värin. Newmanille väri on puhdas tila, jotakin arkaaista johon voi upota. Olet taidemaalari ja olet käyttänyt omassa työssäsi paljon muun muassa juuri punaista väriä. Sanoit 1970-luvun Marokon matkasi vaikuttaneen tähän. Kerroit kokeneesi Marokon punaiseksi maaksi, aistillinen vaikutelmasi maasta ja sen maisemista oli punaisuus. Miten alkoi suhteesi punaiseen väriin? CE: Kyllä se pääasiallisesti johtui siitä, että punaisen värin olemus mielestäni oli muita ylivoimaisempi. Enemmän kuin mikään muu väri se julistaa itseään sillä on oma arvovalta, sillä on kaikista väreistä laajin rekisteri, eniten sävyjä. Ainoa väri, joka ehkä voi kilpailla sen kanssa on vihreä. Mutta myös kiinnostukseni Kasimir Malevitsiin ja hänen suprematismiinsa on tuonut esille punaisen vallankumouksen symbolina. Ei poliittisessa mielessä vaan pikemmin muutoksen vertauskuvana, henkisen kasvun välttämättömyytenä, niin kuin valkoinen symboloi hänelle ikuisuutta. Olet aika ajoin nimennyt teoksiasi viitaten eri taiteilijoihin. Palataan Fra Angelicon ja Breughelin punaisiin väreihin ja sinun taiteelliseen työhösi. CE: Muutamassa omassa työssäni olen käyttänyt Lefrangin öljyvärituotteita, jotka on nimetty Fra Angelico punaiseksi, Ucello punaiseksi ja Breughelin punaiseksi. Otaksun, että näissä valmisteissa on haluttu simuloida kyseisten taiteilijoiden punaisia. Tämä on taas synnyttänyt minussa kysymyksen, pystyvätkö katsojat yhdistämään nämä värit kyseisiin taiteilijoihin. Omat teokseni, joissa käytän näiden nimiä, ovat samanaikaisesti sekä kysymys että väite. Saastamoisen säätiön teemaripustus Punainen esillä nyt EMMAssa.

8 ... Puhetta punaisesta Värioppi vai väriteoria? CE: Jos viitataan sellaisiin väriteorioihin, joita käytetään taiteen opetuksessa ja joita on tarkoitus soveltaa käytännön työskentelyyn, niiden rakenne ei pohjaudu teoriaan eikä ole luonteeltaan abstraktia vaan ne pohjautuvat pääasiallisesti näkemiseen, havainnoinnin tarkoituksessa. Sitä voisi kutsua empiiriseksi menetelmäksi oppia ja nähdä värit taiteellisena välineenä. Siksi oppi ei teoria. Fysiikan alueelta löytyy väriteorioita. Mainitsit kaksi väriopin perinnettä. Mitkä ne ovat? CE: Mielestäni ne ovat niin sanottu analyyttinen värioppi, joka perustuu mm. Newtoniin ja Chevreuliin ja joka pohjautuu valon ja värin suhteeseen. Tämä kehittyi väriopiksi lähinnä neo-impressionistien kautta, jotka jakamalla valon sen värillisiin osatekijöihin (so. divisionismi), halusi aikaansaada silmissä tapahtuvan optisen värisekoituksen, joka myös tarkoitti, että värin avulla luotiin valo uudestaan. 10 Toinen värioppilinja on saanut alkunsa romantiikasta ja Goethesta. Siinä pyritään havaintojen kautta luomaan väriä. Josef Albersin värioppi on systemaattinen muunnelma tästä. Mikä on sinun värioppisi? CE: Minun värioppini on mielikuvitukseni värit. Ne värit, jotka minussa löytävät hahmonsa, eli ne värit, jotka muuttuvat itsenäisiksi arvoiksi ilman havainnollisia esikuvia. Olet opettanut pitkään Vapaassa taidekoulussa. Mikä siinä on ollut sinulle merkityksellisintä? CE: Koulu ja sen opetuksellinen sisältö. Tämä tarkoittaa sitä, että minulle se paitsi erinomaisen maalaustaiteeseen liittyvän pedagogiikkansa takia on toiminut myös taidehistorian yleissivistyksellisenä yliopistona, erikoisalueenaan moderni maalaus eikä klassista maalaustakaan ole unohdettu. Tämän lisäksi koulu on toiminut luovana keskustelufoorumina maalaustaiteeseen liittyvissä kysymyksissä. Vapaa taidekoulu järjesti 70-luvulla ensimmäisenä taidekouluna pitkäjänteistä väriopin opetusta, lukuvuosi kerrallaan. Opetus pohjautui Josef Albersin värioppiin. Näille kursseille tultiin koulun ulkopuolelta ja muista taidekouluista. Sittemmin Vapaa taidekoulu julkaisi suomenkielisiä laitoksia Albersin kirjasta ja muutkin koulut järjestivät omia kursseja tästä aiheesta. Väriopin kurssit eivät ole enää pakollisia eivätkä keskeisiä osia opetuksessa. Vapaassa taidekoulussa opetetaan yhä Goethen värioppia.

9 Heidi Westerberg markkinointiassistentti Gasum Oy 1. Sain punaisen herätyksen helteisellä lomamatkalla Roomassa vuonna Hypnotisoidun pitkäksi aikaa tuijottamaan Valentinon liikkeen ikkunassa olevaa upeaa punaista pukua, joka oli kuin veistos. Syksyllä koti-suomessa ostin useita punaisia vaatteita, kuten nämä kengät, jotka nostavat juhlatunnelmaan heti kun ne laittaa jalkaansa. 2. Lämpö ja voimakkuus, jotka ottavat valtaansa. 3. Se liittyi varmaankin hämmentävän kysymyksen esittämiseen. Nuorena olin kova punastumaan, enää en niinkään. Riitta Nykänen päätoimittaja, Eeva-lehti 1. Punainen jakkara on appeni tekemä. Se oli meillä pitkään mökillä takkatulen sytytyspallina, mutta toin sen kotiimme kun sisustuksessa alkoi punainen kausi. Moderniin miljööseen vanha jakkara tuo hauskaa kontrastia ja muistuttaa perinteistä sekä mökkielämän ihanuuksista; järvestä, luonnosta, tulesta ja rauhasta. 2. Punainen on tunteita täynnä, voimaa, vihaa, rakkautta ja energiaa. 3. Mitä vanhemmaksi tulen sitä harvemmin punastun, mutta jos niin käy, niin nostan asian huumorilla tapetille: Nyt mä kyllä punastun! Sointu Slavov asiakkuuspäällikkö, Art-Print Oy 1. Viiden, nyt jo aikuisen serkun ammeessa polskinut punainen kylpykala on meillä edelleen kylpyhuoneessa. Se muistuttaa niistä mukavista ajoista, jolloin lapset olivat pieniä ja kylpyhetket riemukkaita. 2. Tyttäreni Emma, joka on aina rakastanut voimakkaita värejä ja jolle usein ostan jotain punaista. 3. Viime vuoden lopulla yllättävä kohteliaisuus tutulta yllätti niin, että taisin punastua. Laura Oja talousjohtaja, HOK-Elanto 1. Olen tainnut alitajuisesti valita lenkkivaatteideni väriksi punaisen, sillä väristä tulee pirteä mieli ihan niin kuin lenkistäkin. 2. Pirtsakkuus. 3. No lenkillä tietysti, eilen illalla viimeksi. Heidi Westerberg Riitta Nykänen Sointu Slavov Laura Oja Saastamoisen säätiön taidekokoelman teemaripustuksen Punainen innoittamana EMMA-lehti kysyi taidemuseon yritysyhteistyökumppanien edustajilta muutaman punertavan kysymyksen. 1. Kerro kuvaan ottamastasi tunteita herättävästä punaisesta esineestä. 2. Mitä sinulle tulee mieleen punaisesta? 3. Koska viimeksi punastuit? Satu Marttila Satu Marttila johtaja, Tapiola Varainhoito Oy 1. Kiinalaisesta taidekaupasta ostamani punainen rasia on todellinen poikkeus pohjoismaisen pelkistetyssä kodissamme. Rasia muistuttaa kulttuurien välisistä eroista ja siitä miten asioita katsotaan eri kulmista eri puolilla maailmaa. Jos rasia olisi tehty Suomessa, se olisi varmastikin puunvärinen. Säilytän siinä hiussolkia. 2. Punainen on energisoiva ja symbolinen väri. Punainen ei koskaan ole kompromissi. Mutta toisaalta, voiko suomalaisessa maalaismaisemassa olla mitään harmonisempaa kuin punamullattu talo? 3. Viime viikolla ihailin 2 tunnin hiihtolenkin poskille pitkäksi aikaa jättämää terveen raikasta punaa. 11

10 Tony Oursler Mercury 12 teksti Leena Kuumola Tumma tähtitaivas, kaksi pehmeän veistoksellista muotoa. Heijastuksia ja loputonta liikettä kahden äänen puhuessa omiaan. Tässä elementtejä Tony Ourslerin videoinstallaatiosta Mercury. Tony Oursler (s. 1957) on amerikkalainen taiteilija joka on tullut tunnetuksi ympäri maailman monitahoisilla teoksillaan. Hänen aluettaan ovat niin performanssi, video, maalaus kuin veistos, kulloinkin tilanteen mukaan. Häntä kiinnostavat ihmiset oudoissa tilanteissa ja erilaiset muodonmuutokset. Hän tekee videoinstallaatioistaan tilallisia tapahtumia, joissa ääni ja kuva yhdessä fyysisen muodon kanssa luovat kokonaisvaltaisia kokemuksia. Ourslerin teoksissa surrealistiset, usein luonnon inspiroimat elementit synnyttävät kuvitteellisia ja monikerroksisia tarinoita. Hänen liikkuva kuvansa ei näy monitoreiden kulmikkaista ruuduista vaan vaihtelevien esineiden pinnasta jossa se alati muuttuvalla olemuksellaan entisestään korostaa vierauden läsnäoloa. EMMAssa esillä oleva Mercury koostuu useista eri tasoista. Hämärän tilan tumma avaruusmaisema tähtineen on täynnä mystiikkaa. Seinälle piirtyvät varjot kahdesta pehmeän pyöreämuotoisesta kappaleesta joiden ääriviivat hohtavat himmeää valoa. Niiden lomitse hahmottuu tähtien runsaus. Näistä osa on jatkuvassa hitaassa liikkeessä työntyen vääjäämättä kohti katsojaa. Veistoksellisten kappaleiden pinta kimmeltää ja muuttuu taukoamatta liikkuvan kuvan heijastuessa siihen. Niissä kummassakin naisen suusta tulvii jatkuvaa puhetta. Toinen suu on selkeästi nähtävissä, sitä ympäröivistä välkkyvistä muodoista erottuvat silloin tällöin silmät jotka hitaasti avautuvat tai sulkeutuvat. Toinen taas muuttuu välillä muuksi, kääntyy hitaasti ylösalaisin erottuakseen taas hetken verran. Liikkuva kuva myötäilee pyöreitä muotoja ja luo näin erilaisia optisia harhoja ja mielikuvia. Aivan kuin veden liikkuvassa pinnassa polveilevat kuvastukset muuttavat todellisuuden etäisen hauraiksi varjoiksi. Muodot venyvät ja tiivistyvät, katkeavat ja yhdistyvät jatkuvassa orgaanisessa liikkeessä palatakseen välillä hetkeksi tunnistettavaan asuun. Suiden puhe on kuitenkin kaukana dialogista, kumpikin niistä on täysin sulkeutunut omaan maailmaansa. Siihen maailmaan jota leimaa kiihkeä keskittyneisyys, tajunnanvirta joka hetkittäin hiljenee melkein kuiskaukseksi. Sanat seuraavat toisiaan, toistuvat välillä ja muuttuvat sekavan mielen kuohahtelevaksi ilmaisuksi. Kolkko nauru tuo väliin muistumia hajoavan mielen harhoista. Koko tilan yllä kaikuu intensiivinen äänimaisema jonka kohinan voimakkuus vaihtelee. Oursler leikittelee teoksessa voimakkailla vastakohdilla. Taustan runollinen ja hiljainen olemus rikkoutuu jatkuvan liikkeen ja hajanaisten kuvakatkelmien ja äänten kaaoksessa. Sen arvoituksellinen tyyneys korostaa entisestään pirstaleisen jatkuvan muutoksen kiihkeyttä. Samalla kuin ollaan mielen suljetussa tilassa on teoksessa vahvasti läsnä äärettömyys arkisen todellisuuden ulkopuolella.

11 Enemmän irti taiteesta! OHEISOHJELMISTO kesä 2010 Varaukset ja ilmoittautumiset: Ma Pe KLO 9 12, P. (09) OPASTUKSET YLEISÖOPASTUKSET Sisältyvät museolipun hintaan. TAIDEVARTTI kesä- ja elokuussa Esitellään teoksia Saastamoisen säätiön taidekokoelman uudesta osiosta Punainen. Kesto 15 min. sunnuntaisin klo 13, kieli suomi sunnuntaisin klo 14, kieli englanti Heinäkuussa järjestämme Taidevartteja ns. äkkilähtöinä. Kysy päiväkohtainen tilanne EMMA infosta, 1. krs. Tieto mahdollisista opastuksista löytyy myös näyttelytiloista, Taidevartti-teosten ääreltä. VARATTAVAT OPASTUKSET Ryhmäkoko max. 25 henkilöä. Kesto 45 min., Taidevartti 15 min. Hinta 45 / la su 70 Opastusvaraus viimeistään kolme arkipäivää ennen opastusta. TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus, joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan. Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen keskustelua ja neuvontaa varten. TAIDETUNTI on opastus Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan. TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkoti-ikäisille, alk. 4 v., suunnattu sadutusopastus. TAIDETUNTI näkövammaisille Tutustutaan oppaan johdolla Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan. Kierroksen aikana mahdollisuus tunnustella teoksia. Havaintomateriaalina toimivat myös EMMAn opetuskokoelma Taidepakin teokset, joita saa koskettaa ja pitää kädessään. Ryhmäkoko 3-5 hlöä. = lapsille suunnatun ohjelman merkki TYÖPAJAT AVOIMET TYÖPAJAT Mielen maisemat valokuva-aiheinen työpaja kaiken ikäisille (alk. 6-v.) Pe Espoo-päivä / Taiteiden ilta klo 12, 16, 20 Ks. lisätiedot kohdasta Tapahtumat. VARATTAVAT TYÖPAJAT RYHMILLE Varattavat työpajaopastukset käynnistyvät kesätauon jälkeen alkaen. Poikkeuksena Taidehaltijan pajakutsut, joita voi tilata myös kesällä. Taidehaltijan pajakutsut Yli 4-vuotiaille lapsille. Kutsut sisältävät sadutusopastuksen näyttelyssä, ohjatun työskentelyn työpajassa materiaaleineen sekä juhla-aterian Café WeeGeellä. Kesto 2 h + omatoiminen ateriointi ½ h. Ryhmäkoko max. 15 lasta + 5 aikuista. Varaus on tehtävä viimeistään 1 viikko ennen kutsuja. Hinta: 80 / ryhmä ja valinnainen menu 7,30 / hlö OMIN PÄIN Oikotiet ja ääniopastus antavat uusia näkökulmia Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan. Palveluita ja lisätietoa jakaa EMMA info, 1. krs. OIKOTIET Oikotiet-sarjassa on ilmestynyt neljä esitettä: Kierrätysreitti sekä Lauluntekijän, Konservaattorin ja Tanssintekijän reitit. Esitteet ovat maksuttomia. ÄÄNIOPASTUS Koiran ja suden välissä vie kuulijan mustan, valkoisen ja harmaan maailmaan kuva - taiteilija, kirjailija Hannu Väisäsen johdolla. Kielet: suomi, ruotsi, englanti, ranska. Kesto: 15 min. Maksuton. SADUTUSTUOLI Kuvataiteilija Anu Tuomisen osallistava teos Kirjan kannet koivupuuta ajatukset Australiassa asti Ilme-pajassa, 2. krs. TAPAHTUMAT ESPOO-PÄIVÄNÄ / TAITEIDEN ILTANA EMMAssa sukelletaan valokuvan maailmaan opastuksilla ja työpajoissa. Taidevartti klo 13, 15, 18 vie yleisön EMMA Prize-kilpailun finalistien teosten äärelle. Ks. EMMAPrize2010.php Kesto 15 min. Museolipun hinnalla. Lähtö lipunmyyntipisteestä. Taidetunti klo 19, 21 Keskustelua EMMA Prize -kilpailun voittajasta, Helsinki Schoolista ja valokuvasta tämän päivän Suomessa. Kesto 45 min. Museolipun hinnalla. Lähtö lipunmyyntipisteestä. Mielen maisemat - valokuva-aiheinen työpaja kaiken ikäisille (alk. 6-v.) klo 12, 16, 20 Tutustumme EMMA Prize -valokuvauskilpailun voittajateoksiin ja Camera Obscura -ilmiöön sekä valmistamme omia mielenmaisemia diaprojektorin ja digikameran avulla. Työpajan kesto n. 1 ½ t. Alle 18-v. maksutta, aikuiset museolipun hinnalla. Kuhunkin työpajaan mahtuu 10 ensimmäistä, aloituspaikkana työpaja Paletti, 1. krs. Pienenä kuvakkeena LEIRITUNNUS Kesäleirit näkyvät Näyttelykeskus WeeGeellä kesä- ja elokuussa. Leireillä puuhataan, leikitään ja liikutaan kaikissa talon museoissa sekä Galleria Aarnissa ja Espoon kuvataidekoulussa. Kesän 2010 leirit ovat täynnä, mutta jatkoa seuraa tulevina vuosina. Lisätietoja: EMMA on liikkumisesteetön. Palvelumme soveltuvat myös liikkumis esteisille ja kehitys vammaisille. Opastukselle on mahdollisuus varata käyttöön oppaan ääntä vahvistava laite. Lisätietoa: saavutettavuus.php 13

12 Taide tabletit EMMAn väliintulo hyvin voinnin edistämiseksi 14 Teksti Nana Salin n museopedagoginen toiminta alkoi vuonna 2003, EMMA jo ennen museon avaamista. Siitä lähtien museo on jalkautunut kouluihin, päiväkoteihin ja vanhusten luo. Taide on siistii tarjosi kolmen vuoden ajan koululaisille mahdollisuuksia yhdistää taide eri oppiaineisiin. Liplaputus osallisti Ruusutorpan koulun monikulttuuriset oppilaat ja toi heidät osaksi kaupunkikuvaa Leppävaaran lippuaukiota koristaneilla omakuvalipuilla. Museon ensimmäinen pedagoginen julkaisu Herkkäkuuloinen keräsi päiväkodeilta sanataidetta EMMAn taidekokoelmasta. Taide friskaa luo edelleen hyvinvointia ja sosiaalista kanssakäymistä ikäihmisten ja hoitohenkilökunnan kesken taide-esineiden käsittelyn avulla. EM- MAn viimeisin, Koneen säätiön tukema Matkalla-projekti edistää kohtaamista yli ikärajojen ja ymmärryksen kasvua Tapiolan SOS-lapsikylän nuorten sekä alueen päiväkeskuksen ikäihmisten kesken. Käyttäjät pyritään ottamaan mukaan jo projektien suunnitteluvaiheeseen. Tärkeää on myös löytää uusia ryhmiä, jotka eivät vielä ole tunnistaneet museon tarjoamia mahdollisuuksia. Museoiden ja kulttuurilaitosten yhteiskuntavastuullisuus ei ole uusi asia. Taiteen käyttö hyvinvoinnin edistämiseksi on maailmalla hyvin yleistä. Esimerkiksi Englannissa kulttuurilaitosten osallistavuudesta on paljon kokemusta. Tarvetta palveluille ovat lisänneet maan sosioekonominen epätasa-arvoisuus ja antisosiaaliset lieveilmiöt. Pelkästään Liverpoolin alueella kärsitään maan suurimmista työttömyysluvuista, rikollisuudesta, syrjäytymisestä ja keskiarvoa alhaisimmista oppimistuloksista. Museoiden ja kulttuurilaitosten yhteyksiä eri yhteisöihin, eri toimijoiden voimien yhdistämistä ja ihmisten kuuntelua pidetään Isossa-Britanniassa tärkeänä. Maasta löytyy paljon rohkaisevia esimerkkejä museoiden ja kulttuuritoimijoiden mahdollisuuksista parantaa ihmisten hyvinvointia niin vanhusten huollossa, vankiloissa kuin sairaaloissa. Suomessa tehdyn tuoreimmat kyselyn mukaan syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat eivät saa tarvitsemaansa apua. Heikoimmassa asemassa olevien tarpeet tunnistetaan, mutta niihin ei aina pystytä vastaamaan. Syrjäytymisen estämiseksi on kehitetty viranomaisten yhteistyötä ja palveluja on uudelleenorganisoitu. Yhteiskunnallisen työn vaikutusten näkyminen kestää, vaatii kärsivällisyyttä ja sitoutumista, mutta onnistuessaan toiminnan myönteiset vaikutukset luovat pysyvää hyvinvointia. Museoiden tulee tehdä yhteistyötä, tarjota tapahtumisen tiloja ja olla mukana lievittämässä yhteiskunnan ongelmia omien voimavarojensa puitteissa. Museoiden jalkauttamistyössä on tärkeää huomata yhteisöjen toimintaympäristöerot ja vaatimukset, rohkaisu toimijoiden kesken, ymmärrettävä keskinäinen vuorovaikutus ja palaute. Lähes yhtä tärkeää on tehdä näkyväksi museoiden pedagoginen työ. Näin museoiden sisällä ja ulkopuolella voidaan ymmärtää paremmin työn sisältö, tarkoitus ja arvo sekä parantaa yhteisöjen mahdollisuutta tarttua museon palveluihin.

13 Matkalla n museo-opetus ohjasi EMMA keväällä Tapiolan alueen ikäihmisistä ja SOS -lapsikylän nuorista koostuvaa ryhmää, joka toteutti suurikokoisen seinämaalauksen Länsimetron työmaa-aitaan. Maalaus julkistettiin kesän alussa Tapiolan keskustassa. Yhteisötaiteellisessa projektissa tarkastellaan eheyttävästi omaa elinpiiriä, minäkuvaa ja ikää. Pyrkimyksenä on vaikuttaa kuvataiteen keinoin elähdyttävästi katukuvaan ja nostaa esille yksilöllisiä kertomuksia markkinatalouden tuottamien viestien rinnalle. Kevään aikana ryhmä tutustui lähiympäristöön mm. valokuvan keinoin. Ensi syksynä nuorten kanssa pohditaan aikuiseksi kasvamista kuvataiteilija Katja Tukiaisen kanssa. Tukiainen toteuttaa EMMAn työpaja Ilmeeseen koko tilan täyttävän Good Heavens! -maalausinstallaation, joka kertoo liian isoksi kasvaneesta tytöstä. EMMA-lehti seuraa projektin etenemistä seuraavassa numerossa. 15

14 Ajatus voi syntyä tosi abstraktista asiasta, kuten vaikka ihmisten intohimoisesta suhtautumisesta työhönsä, sanoo EMMA Cavan etiketin suunnittelija Anna Retulainen. teksti Leena Joutsenniemi 16

15 Caramba Kun soitin viime syksynä kuvataiteilija Anna Retulaiselle kysyäkseni, tekisikö hän etiketin EMMACavalle, välitön vastaus oli kyllä! - Innostuin heti, sillä minua kiinnostaa taide suhteessa johonkin muuhun, Anna totesi jälkeenpäin. - En pitänyt ajatusta maalauksen liimaamisesta pullon kylkeen kiinnostavana vaan halusin nähdä pullon kokonaisuutena, kolmiulotteisena kappaleena ja miettiä sitä. Etiketissä taide on suhteessa oikeaan elämään, samaan tapaan kuin vaikka seinämaalaukset tai craffiti arkisessa tilassa. Marraskuussa matkustimme Kataloniaan tutustumaan cavamme syntyyn ja palasimme lukuisten poskisuudelmien mäiskeet poskilla hehkuen, typertyneinä saamastamme ylenpalttisen ystävällisestä kohtelusta, katalonialaisista herkuista ja viinistä. - Vierailu vaikutti etikettiin paljon enemmän kuin olin ennakkoon kuvitellut. Ei paikka sinänsä mutta ne ihmiset ja se syvällisyys, joilla he suhtautuvat tekemiseensä. Tästä tuli henkilökohtaista, Anna kuvaili. Joanilta Joanille EMMACava tulee Katalonian Penedésistä, jossa valtaosa espanjalaisista cavoista tuotetaan. Espanjalaisen kuohuviinin nimeksi vakiintui kellaria tarkoittava cava 1986, jolloin Espanja joutui EU:hun liittymisen myötä luopumaan xampánja-nimestä. EMMACavan kotitilan, Pares Baltan ensimmäiset viiniköynnökset istutettiin jo 1790 ja edelleen sama suku isännöi tilaa. Cusinén perheellä, jonka neljä sukupolvea elää yhdessä viininviljelyn ja -teon ympärille kietoutuvaa elämää tuntuu viiniä virtaavan suonissaankin. Elämäntapa ja -työ sekä ylpeys siitä näkyy kaikessa, alkaen elegantista otteesta viinilasista. Tapasimme 92-vuotiaan Joanin, joka edelleen päivittäin kiertää tiluksia elämäntyöstään nauttien, hänen poikansa Joanin, pojanpoikansa Joanin sekä kaikki lapsenlapsenlapsena, joista yksi oli kas kummaa nimeltään Joan. Joan sekä veljensä Josep ovat kumpikin löytäneet vaimokseen enologin, Martan ja Maria Elenan, jotka vastaavat itse viininteosta miesten viljellessä, myydessä ja markkinoidessa. Voimakas perhekeskeisyys näkyy myös tilan tavassa nimetä viinejä perheen naisten mukaan, vasta 7-vuotiaalla Blancallakin on jo oma nimikkocavansa. 17

16 Udae ant elenis utaspiet re eatia sit voluptatet late nulparibea nonsequis natur? Sequi dolest ipsa vent od quidus. Us ma in eatinim quodit eum aut volorro iusa dolores dus, quis ulliaturit uta sapidipis mos sit eos dolescius della conse lab im inusdae cum ilicias Päivä viinitilalla Marraskuisessa kuulaankirkkaassa maisemassa käppyräisistä viiniköynnöksistä suurin osa on jo pudottanut lehtensä, rypäleterttuja roikkuu ainoastaan nuorissa pensaissa, joiden satoa ei vielä korjata. Vasta viisivuotiaiden pensaiden hedelmät kelpaavat viinintekoon, hoidettuna pensas voi elää ja tuottaa jopa satoja vuosia. - Jokaisella viinilajilla on oma muotonsa, ne ovat kuin ihmisiä, joilla kullakin on kolotusta eri paikoissa, isäntämme Joan kuvailee silittäessään elämän käpristämän Merlotin vartta. Mutkaiset varret inspiroivat myös Annaa, joka pysähtyy kuvamaan vanhoista varsista kasattua kekoa, ilmiselvää installaatiota. Ajeluttaessaan meitä viiniviljelykseltä toiselle pitkin jyrkkiä sateen syövyttämiä vuoristoisia hiekkateitä, Joan kertoo hyvän viinin synnystä. Lopputulokseen vaikuttavat ilmasto, maaperä, itse viinilajike (joita he viljelevät 19 erilaista) sekä maanviljelys. Bares Palta on luomutila, jossa lannoituksesta huolehtivat talviajan tarhoilla laiduntavat lampaat. Vasta viljelyn jälkeen kuvaan astuu itse viininvalmistus. Kun Marta ja Maria Elena päästetään iltapäivällä viinien maistelun lomassa siitä kertomaan, ei omenahappoja, fermentoitumista ja filtteröintiä vilisevä innostunut puhe loppu ennen kuin nuorten naisten on pakko lähteä lapsiaan noutamaan. - Yksi viiniteon suurimmista haasteista on yrittää päätellä, miten viini kehittyy pullotettuna, miltä se maistuu muutaman vuoden jälkeen? Sameista eri rypäleistä tehdyistä raakaviineistä kokeilemme sopivan sekoitussuhteen etsimistä hajun ja maun perusteella. Niin että yksi lajike toisi seokseen rotevuutta ja toinen syvyyttä vai miten se menikään. Lähtö illalliselle viivästyy kun isä-joan palaa 1970-luvulle muistelemaan häämatkaansa, joka suuntautui Suomeen - ja mikä hauskinta - myös Tapiolaan. Nuorikko kiersi Eurooppaa itse rakennetulla asuntoautolla, joka oli varustettu Pohjolan hyytävää kylmyyttä vastaan. Suomessa olikin lämmin kesä, joka mansikoineen ja muikunmäteineen teki lähtemättömän vaikutuksen nuoreenpariin. Pitkän päivän päätteeksi Tapas-illallisella serrano-kinkkujen, juustojen ja erinomaisen viinin seurassa Anna pyörittelee kuohuviinipulloa käsissään. - Mitä jos etiketti kiertäisikin koko pullon? Lähtiessämme ravintolan isäntä huutaa peräämme, hänelle on meille jotain näytettävää viinikellaristaan: Marlin Aurora-herukkaviini 80-luvulta. Kehotamme häntä säilyttämään pullon muistona, ei juomaan. Tammikuussa etiketti on valmis - Siitä tuli just sellainen kuin Espanjassa ajattelin, kevyt ja pulppuava. Ensi vilkaisulla etiketti saattaa näyttää abstraktilta, mutta sitä se ei ole. Maalaus ottaa kantaa asetelmamaalauksen traditioon. Lopullinen työ on koko kolmiulotteinen pullo, jossa valkoisella kapsyylilla on oma roolinsa. Tämän tekeminen oli yksi hauskimpia juttuja pitkään aikaan, Anna pulppuaa kuin elämäniloinen kuohuviinipullonsa. EMMA Cava, Alkon tilausvalikoimassa nro Hinta: 9,91 18

17 teksti Päivi Talasmaa Espoo liittyi vuonna 1997 Euroopan komission perustamaan nuorille eurooppalaisille taitelijoille tarkoitettuun Peja-residenssiprojektiin (Pépinières européennes pour les jeunes artistes). Residenssin ensimmäisenä taiteilijana Espoossa toimi hollantilainen ympäristötaiteilija Germa Huijbers (s. 1967). Huijbers työskenteli Espoossa kulttuuritoimen vieraana puoli vuotta kohteenaan Leppävaaran alue, jonne hän toteutti useita tilapäisiä ympäristöteoksia. Samaan aikaan tehtiin Leppävaaran eteläosan suunnitelmia, joiden tuloksena valmistuivat nykyisen eteläleppävaaran asuinaluekorttelit, kauppakeskus Sello ja uusi rautatieasema. Espoo päätti tilata Germa Huijbersilta, joka oli jo Hollannissa toteuttanut ympäristöön liittyviä suunnittelutehtäviä, Alberganesplandin pohjoispuolen päätyyn visuaalisen maamerkin. Maamerkin tehtävänä oli kaupunkikuvallisesti aloittaa ja päättää esplanadi. Sen lisäksi teoksella tuli olla avoin rakenne siten että ympäristö olisi selvästi nähtävissä ja se muodostaisi kontrastin esplanadin puustolle. Teoksen tuli olla myös muuntautuvainen otettaessa huomi- Alberganesplanadin Lippumeri kuvaa Suomen kesää oon alueen tulevaisuuden suunnitelmat. Puistoon istutettavat kirsikkapuut olisivat täydessä mitassaan kymmenisen vuoden kuluttua. Germa Huijbersin lähtökohtana oli ajatus siitä, että Alberganesplanadin pohjoisosa oli ollut joutomaata. Aiemmin Leppävaara oli maaseutua ja hän halusi joutomaatunnelman korostamiseksi aukiosuunnitelman ilmentävän alueen aiempaa tunnelmaa, samoin muotojen ja värien tuli olla suhteessa alkuperäiseen maisemaan. Huijbers päätti peittää aukon 21 lipputangolla, jotka kuvaavat alueelta kaadettuja puita. Tavoitteena oli antaa ihmisten nähdä arkiympäristönsä uudesta ja erilaisesta näkökulmasta. Hän halusi myös aukiolle kuvamateriaalia ja suunnitteli tankoihin liput. Yhdessä liput luovat vaikutelman vehreistä lehdistä sinistä taivasta vasten. Lipputankoaukiolla Germa Huijbers halusi tuoda luonnon takaisin Leppävaaran kaupunkimaisemaan ja antaa aukiolle luonnollisen asun urbaanein ilmaisukeinoin. Aukio on pinnoitettu punaieilla graniittilla, joka on Espoolle tunnusomainen kivilaji. Liput on valaistu Leppävaarankadun katuvalaisinpylväistä sekä puiston puolelta valonheittimin. Liput liehuvat 12 metriä korkeissa alumiinisissa, ylöspäin kapenevissa lipputangoissa muodostaen säännöllisen lippurivistön. Liput on vaihdettavissa tarpeen mukaan Suomen lippuihin, Espoon kaupungin lippuihin, EU-lippuihin, eri yhteisöjen, yritysten tai jopa koulujen ja päiväkotien lippuihin. Lippumeri-teos paljastettiin syyskuussa 2003 Leppävaara-viikolla ja heti seuraavana vuonna taidemuseo ja läheisen Ruusutorpan koulun oppilaat toteuttivat Alberganesplanadille liplaputus-projektin koulun oppilaiden suunnittelemin lipuin. Lippumeri- hankkeesta vastasivat Espoon kaupungin tekninen keskus, Espoon kulttuuritoimen keskus ja Espoon taidemuseo, joka myöhemmin nimettiin EMMAksi. 19

18 julkaisujärjestelmään Drupaliin. Valitsimme julkaisualustaksi Drupalin siksi, että sille jo useat suomalaiset nettipavleluiden toimittajat tuottavat sovelluksia ja sillä on suhteellisen laaja käyttäjäyhteisö myös Suomessa. Kuka olet? Pertti Lähteenmäki, ICT-päällikkö Kahvikuppisi? Kun tulin EMMAan töihin 2004 valitsin kupikseni vanhan Arabian valkoisen peruskupin. Valitin aina kun muutkin käyttivät minun kuppiani, koska se näytti samanlaiselta kuin museo kalustoon kuuluvat muut kupit. Työtoverini kyllästyivät varmaankin kuuntelemaan juttuja persoonattomasta kupistani ja ostivat kimpassa uuden Ego-kupin. Sain siis lisää persoonallisuutta. Mitä teet EMMAssa? Teen kaikkea, mikä kuulostaa biteiltä ja toimii sähköllä. Työnkuvani on muotoutunut tarpeen mukaan museon avaamista edeltäneestä suunnittelusta tämän päivän verkkoviestintästrategiaan. Työnkuvaani kuuluvat ICT-asiat kuten käyttäjien henkilökohtainen tietotekniikka ja puhelimet sekä yhteiset palvelinpalvelut sekä näyttelyiden mediataiteeseen liittyvä tekniikka. Työni koostuu suurimmaksi osaksi verkkoviestinnästä mihin tällä hetkellä kuuluu mm. EMMAn nettisivu-uudistus. Nettiuudistuksessa tukeudumme avoimen lähdekoodin Miten sinusta tuli ICT-päällikkö? Koska työnkuvani on laaja ja siihen kuuluu niin monia osa-alueita, aikaisempi verkkomediasuunnittelijan tittelini ei ollut enää työtäni kuvaava. Muutimme sen sitten enemmän vastuuta kantavaksi nimikkeeksi ICT-päällikkö. Olen ensimmäiseltä peruskoulutukseltani tradenomi pääaineena tietoliikenne. Tradenomi-tutkinnon suorittamisen jälkeen olen työskennellyt järjestelmäasiantuntijana IT- ja telealan yrityksissä. Opiskelin vielä toisen perustutkinnon ja luin Helsingin yliopistossa aikuiskasvatustiedettä, tietojenkäsittelyä ja mediakasvatusta. Opintojen ohessa koulutin nettijulkaisun alkeita yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Espoon kaupungille minut palkattiin WeeGee-projektiin verkkomediasuunnittelijaksi Ilokseni kolmen vuoden määräaikaisen työn jälkeen museonjohtaja Markku Valkonen pyysi minua EMMAan töihin. Työ museon IT:n parissa on hurahtanut nopeasti mielenkiintoisen sisällön ja Egostani huolehtivien mukavien työtoverien kanssa siitä lämmin kiitos! Parasta viiden jälkeen Lempeästi laulava nykykomedia, kevyesti sivaltava keittiösatiiri Ensi-ilta Espoon Kaupunginteatterissa Käsikirjoitus Ilpo Tuomarila Ohjaus Jussi Helminen Tapiola Sinfonietta Kausikortit myynnissä Lippupisteessä 28.8 asti. Kertaliput alkaen. Lisätietoa konserttien ohjelmista ja lipuista: ESPOON KAUPUNGINTEATTERI Liput p. (09) Lippupiste (1,75e/min+pvm)

19 Ilta on aina ennen yötä WeeGeen Espoo-päivässä ja Taiteiden illassa tapahtuu klo Talo tarjoaa kokemuksia kaikenikäisille; puuhataan työpajoissa, syvennytään opastuksiin, tavataan Star Wars hahmoja ja käydään kokemuksellisen kaupungin konsultin vastaanotolla. Musiikista vastaa mm. Lauluyhtye Meri. klo 19. Maksuton sisäänpääsy! Lisätietoja: Kuvassa ateljeen ensimmäinen taiteilijastipendiaatti Christine Camenisch,1997. Kuva: Petr Rehor EMMAn tukema taiteilijaresidenssi- sekä Open Studiotoiminta Päät pyörälle nykytaiteesta EMMA on aloittanut vuoden 2010 alusta yhteistyön Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiön Tapiolan vierasateljeen vaihto-ohjelman kanssa. Residenssiohjelma on toiminut vuodesta 1997 alkaen ja sen kautta Tapiolaan saapuu vuosittain yksi quebeciläinen ja yksi sveitsiläinen taiteilija. Vastavuoroisesti suomalaistaiteilijoille tarjotaan mahdollisuus Sveitsissä ja Quebecissä työskentelyyn. Tällä hetkellä Sveitsissä työskentelee taidemaalari Petr Rehor, syksyllä Quebeciin lähtee kuvataiteilija Kari Yli-Annala. Vaihto-ohjelman yhteistyökumppaneita ovat sveitsiläinen internationales Austauch- und Atelierprogramm Region Basel sekä quebeciläinen Conseil des Arts et des Lettres du Québec. Suomessa ohjelmaa tukevat EMMA ja taiteen keskustoimikunta. Yhteistyön puitteissa EMMA ja Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö järjestää yleisölle residenssitaiteilijaesittelyjä ja vierailuja Nallenpolun ateljeeseen. Vierailuista löytyy parhaiten tietoa ja EMMA-lehdestä. Elokuinen Pää Pyörälle -tapahtuma tarjoaa jo kolmannen kerran päräyttävää nykytaidetta seitsemässä kohteessa. 15 kilometrinen pyöräilyreitti vie museokohteesta toiseen, jokaisessa esillä takuutuoretta nykytaidetta sekä tietenkin museoiden omat näyttelyt. Kaikki yhdellä lipulla. Ohjelmisto ja taiteilijat tulossa osoitteeseen: Mukana Valokuvataiteen museo, Didrichsenin taidemuseo, Helsingin taidemuseo Meilahti, Gallen-Kallelan museo sekä EMMA, Galleria Aarni ja Cartes WeeGee-talossa. Kuraattorina taiteilija Markus Renvall. 21

20 kysy! Askarruttaako Sinua jokin taidetermi? Lähetä kysymyksesi: Mitä tarkoittaa lambda? Entä diasec tai kromo geeninen värivedos? Valokuvataiteen tekniikat ja niistä käytettävät nimitykset hämmentävät monia näyttelyissä kävijöitä. Onko seinällä oleva teos valokuva, vaikka sen tekniikaksi ilmoitetaan "lambda"? EMMAn valokuvaaja Milja Laurila avaa teoslappuihin kätkeytyvien kirjainyhdistelmien saloja. Tekniikoihin voit tutusta EMMA Prize -näyttelyssä ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa. Lambda Nimitystä käytetään valokuvasta, joka on tulostettu aidolle valokuvapaperille digitaalisesta tiedostosta. Sähköisessä muodossa oleva kuva valotetaan valokuvapaperille laserilla, ja valotettu paperi kehitetään perinteisten valokuvakemioiden avulla. Lambda on yhden valmistajan laitteen nimi - yleisesti tekniikasta voidaan käyttää termiä digitaalinen värivedos. Kromogeeninen värivedos Negatiivista valokuvapaperille valotettu kuva. Filmillä oleva kuva heijastetaan valokuvapaperille suurennuskoneen avulla, ja valotettu paperi kehitetään valokuvakemioiden avulla. Esimerkiksi perinteiset "kymppikuvat" ovat kromogeenisia värivedoksia. Tekniikasta voidaan käyttää myös termiä analoginen värivedos, vastakohtana digitaaliselle värivedokselle. Diasec Rekisteröity tuotemerkki ja tekniikka, jonka avulla valokuvan kuvapuolelle kiinnitetään noin sentin paksuinen, läpinäkyvä akryylilevy. Kuvan taakse kiinnitetään ohut alumiinilevy, jolloin lopputuloksena on kahden levyn välissä oleva valokuva. Diasecin sanotaan korostavan valokuvien värejä ja yksityiskohtia, minkä takia monet valokuvataiteilijat esittävät kuvansa näyttelyissä Diasec-tekniikalla pohjustettuina. Rekisteröityjä Diasec-pohjustuksia ei tehdä Suomessa. Vastaavaa, optista silikonia valokuvan liimaukseen käyttävää tekniikkaa tehdään meillä mm. Silisec-nimellä. Pohjustus Valmis valokuvavedos kiinnitetään ohuelle levylle, usein alumiinille tai akryylille. Levyn taakse voidaan kiinnittää ripustuslistat, joiden avulla pohjustettu valokuva voidaan ripustaa seinälle. Levylle pohjustettu valokuva voidaan myös kehystää. Alumiinille pohjustettu valokuva pysyy suorana, ja se voidaan ripustaa seinälle koskematta itse valokuvaan. Näyttelyissä esillä olevat, alumiinille pohjustetut valokuvat suojataan usein myös laminoinnilla, jolloin valokuvan kuvapuolelle kiinnitetään läpinäkyvä matta tai kiiltävä suojakalvo (vrt. kirjojen päällystys kontaktimuovilla!). Museoiden ja näyttelyjen maailma Päivän päätteeksi elämysten ilta! Taidetta, tietoa, historiaa, kulttuuria, makuja, tuoksuja, värejä ja tapahtumia. Avoinna ti klo 11 18, ke to klo 11 20, pe su klo 11 18, ma suljettu. Liput 10/8 e, alle 18- ja yli 70-vuotiaat ilmaiseksi. Kesäaukioloaika ti pe klo 11 18, la su klo Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo. IRTIOTTOJA ARJESTA GULDKANT PÅ TILLVARON I HAGALUND MAGICAL MOMENTS IN TAPIOLA EMMA KAMU Helinä Rautavaaran museo Suomen kellomuseo Lelumuseo Café WeeGee WeeGee Shop Tapiola, Kulttuuriaukio 2, Espoo, puh. (09)

21 EMMA Prize EMMA Prize-bildkonsttävlingens tio unga och begåvade finalister ställer under sommaren ut sina konstverk i EMMA. Tävlingen gick av stapeln för första gången i år och kommer i fortsättningen att ordnas vart tredje år. Varje konstnär bidrog med en serie på 3 5 bilder i utställningen. EMMA Prize tävlingen fokuserade denna gång på fotokonst och tävlingen vanns av Xxxxxxxxx Xxxxxxx. De övriga finalisterna är Elina Julin (f. 1979), Kimmo Metsäranta (f. 1978), Nelli Palomäki (f. 1981), Anna Katariina Pesonen (f. 1979), Mikko Rikala (f. 1977), Jarkko Räsänen (f. 1984), Saku Soukka (f. 1982), Anu Suhonen (f. 1970), Linda Maria Varoma (f. 1985) ja Filippo Zambon (f. 1981). Tävlingsbidragen bestod av 146 verkserier, eller sammanlagt 590 fotografier, som bedömdes anonymt av juryn. Tyngdpunkten låg i det fiktiva och i konstfotografiet medan det bland bidragen fanns mycket få dokumentärfotografier. Tapiola-gruppen löser in vinnarserien till sin egen konstsamling och verket kommer att placeras i företagets nya hus i Hagalund. Rött Hängningen i Saastamoinenstiftelsens konstsamling har förnyats med temautställningen Rött. Tyngdpunkt ligger på nutidskonsten och utställningen frossar i olika nyanser av rött. Konstverken representerar bildkonstens bredd från video- och fotografikonst till målningar och skulpturer. Antalet verk är över 40 och så gott som alla av olika konstnärer. Representerade på utställningen finns bland annat Carolus Enckell, Rafael Wardi, Santeri Tuori, Jaume Plensa, Leena Luostarinen, Anni Leppälä och Elina Merenmies. Konceptet för nyhängningen, som skapats av Hannele Grönlund, Päivi Karttunen och Hannu Väisänen, är en fortsättning på Saastamoinenstiftelsens förnyelse av samlingen. Helheten Mellan hund och varg var det första ledet i förnyelsen. Kom och pröva om rödorange får ditt blod att svalla! GUIDNINGAR ALLMÄNNA GUIDNINGAR Ingår i inträdespriset KONSTKVARTEN i juni och augusti i utställningen Rött på finska sö kl. 13 och engelska sö kl. 14 Info om Konstkvarternas tidpunkter i juli fås i EMMA infon. Konstkvarten på svenska igen i höst! MED FÖRHANDSBOKNING Gruppstorlek max 25 personer. Längd 45 min., Konstkvarten 15 min. Pris 45 / lö sö 70. Förhandsbokning senast 3 vard. före guidningen. KONSTKVARTEN är en kort presentation av ett konstverk. KONSTTIMMEN är en guidning i en utställning efter eget val. KONSTFENS TIMME är en sagoguidning för daghemsbarn. KONSTTIMMEN för synskadade för fram konsten på ett handgripligt sätt. Få ut mer av konsten! PROGRAM sommar 2010 Guidningar och förfrågningar: må fr kl. 9 12, tfn (09) Obs! Bokningen håller stängt xx.x xx.x. VERKSTÄDER De förhandsbokade guidningarna håller sommarpaus fram till Undantaget är Konstféns verkstadskalas som kan bokas för födelsedagskalas. Guidning, skapande arbete och festmåltid ingår. Bokning bör göras en vecka innan kalaset. PÅ EGEN HAND Ta en GENVÄG i den permanenta samlingen med hjälp av samlingsbroschyrerna eller låna en AUDIOGUIDE och lyssna till Hannu Väisänens tankar om utställningen Mellan hund och varg (språk: sv, fi, en, fr). Längd 15 min. Mer info får du i EMMAs info, 1 vån.! EVENEMANG ESBODAGEN / KONSTENS KVÄLL 27.8 I EMMA dyker vi in i fotografiets värld. På guidningar i EMMA Prize-utställningen behandlas bl.a. tävlingens vinnare och fotografiets ställning i dagens Finland. I verkstäderna tillverkas egna inre landskap med hjälp av digikamera och diaprojektor. Mer om programmet på finska på s. 13 och på svenska på program/index.php Rätten till ändringar förbehålles. 23

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 2 tuntia/viikko 8.lk peruskurssi 3 ja 4 Valokuvaus ja pimiötekniikka: Opit valokuvaamaan

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT LOGO Nenäpäivä-tunnuksen kanssa saa leikkiä ja käyttää mielikuvitusta. Tunnukselle saa löytää uusia mitä merkityksellisempiä

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Suomen Kameraseurojen Liiton koulutukset syksyn 2014 aikana

Suomen Kameraseurojen Liiton koulutukset syksyn 2014 aikana Suomen Kameraseurojen Liiton koulutukset syksyn 2014 aikana VALOKUVAUS Valokuvauksen opettajana toimii pitkän linjan valokuvaaja ja kouluttaja Timo Ripatti. Kursseilla on mallit ja heidän kustannuksensa

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2015-2016 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

MALJANVALMISTUTTAMATTOMUUSPROJEKTI

MALJANVALMISTUTTAMATTOMUUSPROJEKTI MALJANVALMISTUTTAMATTOMUUSPROJEKTI Elisa Hartikka Taiteen maisterin opinnäytetyö Muotoilun laitos, teollisen muotoilun koulutusohjelma Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Aalto-yliopisto 21.5.2012 2/24

Lisätiedot

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle laulaa kiitostaan, julistaa kunniaasi.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Näe luonnon värit. Akutex FT värivalikoima

Näe luonnon värit. Akutex FT värivalikoima Näe luonnon värit Akutex FT värivalikoima Näe luonnon värit Akutex FT värivalikoima Uusia värejä hakiessamme olimme yhteydessä laajaan joukkoon eurooppalaisia arkkitehtejä sekä sisustusja tekstiilisuunnittelijoita.

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

HUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011

HUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 Olli-Pekka Riihikoski: Matkamuotokuvamaalari, 1983 öljyväri, 45x35 cm HUUHAA PUUHAA MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 HYÖRIVÄ PYÖRIVÄ TAIDEKARUSELLI Heinäsen taidesäätiön naivistisen taiteen

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

kertaa samat järjestykseen lukkarissa.

kertaa samat järjestykseen lukkarissa. Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU 3 MENESTYVÄN MIEHEN MAKU Teksti Elli Mäkilä, kuvat Mikko Ala-Peijari Porilainen sisustussuunnittelija Riia Rauhala suunnitteli helsinkiläiselle sinkkumiehelle maskuliinisen kodin, jossa näkyy naisen kädenjälki.

Lisätiedot

Kylpyhuonekalusteet. Kylpyhuone

Kylpyhuonekalusteet. Kylpyhuone Kylpyhuonekalusteet Kylpyhuone 1 Cello on upeita kokonaisuuksia Cello on raikas ja ajanhenkinen sisustuksen ja kotona viihtymisen merkki, joka tarjoaa upeita kokonaisuuksia ja inspiroivia ideoita suomalaiseen

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Mustikasta maalaukseksi Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Kuva: Anu-Maarit Moilanen. 2007. Anu-Maarit Moilanen 2010 Värikylvyn historia Pori 2003: Porin lasten kulttuurikeskus ja Satakunnan

Lisätiedot

Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti

Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti Yritystilaisuudet Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti ff Event on Konffan uusi, ainutlaatuinen tapahtumakonsepti. Kustannuksia säästävä f Event valmispaketti sopii yrityksen henkilöstö- ja asiakastilaisuuksiin.

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Kokeile kuvasuunnistusta. 3D:nä

Kokeile kuvasuunnistusta. 3D:nä Kokeile kuvasuunnistusta 3D:nä Oheinen 3D-kuvasuunnistus on julkaistu Suunnistaja-lehdessä 1/13. Tämä kuvasuunnistus on toteutettu tarkkuussuunnistuksen aikarastitehtävän mukaisesti. Aikarastilla kartta

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

Tervetuloa Häme-päivään 12.7.2014!

Tervetuloa Häme-päivään 12.7.2014! Tervetuloa Häme-päivään 12.7.2014! Humppilan lasitehtaan piha muuttuu toiminnalliseksi kädentaitojen ja kulttuurin tyyssijaksi 12.7., joka on Humppilan Uniikkiviikon avajaispäivä ja samalla vuoden 2014

Lisätiedot