SRT YTE:n soveltamisopas

Transkriptio

1 Euroopan rautatievirasto Heinäkuun 13. päivänä 2007 annetun yleisen toimeksiannon K(2007)3371 mukainen Rautatieviraston viite: Rautatieviraston versio: ERA/GUI/ /INT 1.0 Päivämäärä: 28. toukokuuta 2014 Asiakirjan laatija Asiakirjalaji: Asiakirjan tila: Euroopan rautatievirasto Rue Marc Lefrancq, 120 BP F Valenciennes Cedex Ranska Opas Julkinen Viite: Versio: 1.0 Sivu 1/22

2 0. ASIAKIRJAA KOSKEVIA TIETOJA 0.1. Muutoshistoria Taulukko 1: Asiakirjan tila Versio päiväys Oppaan versio tammikuuta 2013 Oppaan versio huhtikuuta 2013 Oppaan versio toukokuuta 2013 Oppaan versio heinäkuuta 2013 Oppaan versio heinäkuuta 2013 Oppaan versio heinäkuuta 2013 Oppaan versio Oppaan versio Oppaan versio Tekijä(t) Osan numero Muutoksen kuvaus ERA IU Kaikki Ensimmäinen julkaisu ERA IU ERA IU ERA IU ERA IU ERA IU Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Uusi versio, jossa on otettu huomioon työryhmän jäsenten antama palaute Uusi versio, jossa on otettu huomioon työryhmän jäsenten antama palaute Uusi versio, jossa on otettu huomioon työryhmän jäsenten antama palaute Uusi versio, jossa on otettu huomioon työryhmän jäsenten antama palaute Uusi versio, jossa on otettu huomioon työryhmän jäsenten antama palaute ERA IU Kaikki Uusi versio, johon on tehty työryhmän nro 12 päättämät muutokset ERA IU ERA IU Kaikki Kaikki Uusi versio, jossa on otettu huomioon työryhmän jäsenten viimeisimmät tekniset huomiot Käännettäväksi lähetetty versio, jossa on otettu huomioon työryhmän jäsenten toimitukselliset huomiot. Viite: Versio: 1.0 Sivu 2/22

3 0.2. Sisällysluettelo 0. ASIAKIRJAA KOSKEVIA TIETOJA Muutoshistoria Sisällysluettelo TÄMÄN OPPAAN SOVELTAMISALA Soveltamisala Oppaan sisältö Viiteasiakirjat Määritelmät ja lyhenteet SELVENNYKSIÄ SRT YTE:ÄÄN Alkusanat Olennaiset vaatimukset Osajärjestelmän ominaisuudet SOVELLETTAVAT ERITELMÄT JA STANDARDIT LIITE Viite: Versio: 1.0 Sivu 3/22

4 1. TÄMÄN OPPAAN SOVELTAMISALA 1.1. Soveltamisala Tämä asiakirja on YTE:ien soveltamisoppaan liite. Tässä annetaan tietoa komission asetuksella N o 1303/2014 hyväksytyn rautatietunneleiden turvallisuutta koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän soveltamisesta. Opasta tulisi lukea ja käyttää vain yhdessä SRT YTE:n kanssa. Tämä on tarkoitettu helpottamaan SRT YTE:n soveltamista, mutta ei korvaamaan sitä. Huomioon on otettava myös YTE:ien soveltamisoppaan yleinen osa Oppaan sisältö Tämän asiakirjan osassa 2 on värillisiä tekstilaatikoita, jotka sisältävät otteita SRT YTE:n alkuperäisestä tekstistä, ja niitä seuraa ohjeteksti. Kohdista, joissa SRT YTE ei edellytä tarkempaa selitystä, ei ole annettu ohjeita. Oppaan noudattaminen on vapaaehtoista. Tässä ei aseteta mitään uusia vaatimuksia niiden lisäksi, jotka on esitetty SRT YTE:ssä. Ohjeita annetaan selitysten muodossa sekä viittaamalla tarvittaessa standardeihin, joilla osoitetaan SRT YTE:n noudattaminen. Asiaa koskevat standardit luetellaan tämän asiakirjan luvussa 3. Oppaassa on myös täytäntöönpanostrategiaa koskevia suosituksia Viiteasiakirjat Viiteasiakirjat luetellaan YTE:ien soveltamisoppaan yleisessä osassa, joka on saatavana ERA:n verkkosivustolla: Application-Guide-general-part.aspx 1.4. Määritelmät ja lyhenteet Määritelmät ja lyhenteet esitetään SRT YTE:n 2.4 kohdassa sekä YTE:ien soveltamisoppaan yleisessä osassa. Viite: Versio: 1.0 Sivu 4/22

5 2. SELVENNYKSIÄ SRT YTE:ÄÄN 2.1. Alkusanat Tässä asiakirjassa otetaan huomioon YTE:n ja siihen liittyvien asiakirjojen (komission päätösten 2008/232/EY, 2008/163/EY, 2008/284/EY, 2011/291/EY ja 2012/464/EY) laatimisen yhteydessä saadut kokemukset Olennaiset vaatimukset Olennaiset vaatimukset koskevat seuraavia: turvallisuus, luotettavuus ja käyttökunto, terveysvaikutus, ympäristönsuojelu, tekninen yhteensopivuus, ja niitä käsitellään YTE:n 3 luvussa Osajärjestelmän ominaisuudet Seuraavat kohdat liittyvät otsikossa mainittuihin YTE:n osiin, lukuihin ja kohtiin Tunneleihin liittyvä soveltamisala (1.1.1 kohta) b) Tunneleissa sijaitsevien asemien on oltava kansallisten paloturvallisuusmääräysten mukaisia. Kun niitä käytetään turvallisina alueina, niiden on täytettävä vain tämän YTE:n , ja kohdassa annetut vaatimukset. Kun niitä käytetään palontorjuntapisteinä, niiden on täytettävä vain tämän YTE:n kohdan c alakohdassa ja kohdan e alakohdassa annetut vaatimukset. Kansallisiin sääntöihin sisältyvät evakuointia ja paloturvallisuutta maanalaisilla asemilla koskevat vaatimukset. Tunnelirakenteen ja asema-alueen väliset rajat määritellään parhaiten hankekohtaisesti (eli tapauskohtaisesti) Tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvat ja kuulumattomat riskit (1.1.4 kohta) b) Jos riskianalyysin johtopäätöksenä on, että tunnelissa voi sattua muita merkittäviä vaaratilanteita, näiden skenaarioiden varalta määritellään erityisiä toimenpiteitä. Viite: Versio: 1.0 Sivu 5/22

6 Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on hallittava tunnelikohtaisia riskejä osana turvallisuusjohtamisjärjestelmää. YTE:ssä ei näin ollen vaadita rataverkon haltijaa suorittamaan riskianalyysia jokaisesta tunnelista erikseen Luvattoman pääsyn estäminen hätäuloskäynteihin ja tekniikkahuoneisiin ( kohta) Tämä eritelmä koskee kaikkia tunneleita. b) Jos hätäuloskäynnit on turvallisuussyistä lukittu, ne on aina voitava avata sisäpuolelta. Kaikki hätäuloskäyntien ovet olisi varustettava lukkolaitteella, jonka voi helposti avata sisäpuolelta ilman avainta tai työkalua Tunnelirakenteiden tulenkestävyys ( kohta) Tämä eritelmä koskee kaikkia tunneleita. a) Rakenteen eheyden on säilyttävä tulipalossa riittävän pitkään, jotta matkustajat ja henkilökunta voivat pelastautua ja heidät voidaan evakuoida ja jotta pelastustoimi pääsee toimimaan. Kyseisen ajan on oltava asiaan liittyvien evakuointiskenaarioiden mukainen ja ilmoitettu pelastussuunnitelmassa. b) Jos kyseessä on vedenalainen tunneli tai tunneli, joka voi aiheuttaa lähellä olevien suurten rakenteiden romahtamisen, tunnelin päärakenteen on kestettävä palon kuumuutta niin kauan, että tunnelin uhanalainen osa ja sen lähellä olevat rakenteet voidaan evakuoida. Tämä aika on ilmoitettava pelastussuunnitelmassa. Lähellä olevat suuret rakenteet voivat olla yhtä lailla vakituisessa käytössä olevia korkeita rakennelmia (kuten toimistoja, asuntoja tai liiketiloja) tai tilapäisluontoisia kokoontumispaikkoja (kuten teattereita tai elokuvateattereita) kuin vain lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja monikerroksisia rakennuksia (kuten monikerroksisia pysäköintitaloja tai varastoja), lentoasemia, voimalaitoksia, pikateitä jne. Tunnelihankkeen alkuvaiheessa rataverkon haltijan on asianomaisia viranomaisia kuultuaan määriteltävä, mitkä lähellä olevat rakenteet voivat romahtaa, jos suunniteltu tunnelin päärakenne vioittuu. Turvalliselle alueelle johtavat hätäuloskäyntien ovet eivät kuulu tunnelin rakenteeseen. YTE:n kohdan a ja b alakohdassa esitetyt vaatimukset eivät näin ollen koske niitä. Viite: Versio: 1.0 Sivu 6/22

7 Rakennusmateriaalien palotekniset ominaisuudet ( kohta) b) Tunnelin rakennusmateriaalien on täytettävä komission päätöksessä 2000/147/EY 1 asetetut luokan A2 vaatimukset. Muiden kuin rakenne-elementtien ja muiden laitteiden on täytettävä komission päätöksessä 2000/147/EY asetetut luokan B vaatimukset. c) Materiaalit, jotka eivät vaikuta oleellisesti palokuormaan, on luetteloitava. Niiden ei tarvitse täyttää edellä mainittuja vaatimuksia. Rataverkon haltija yksilöi ne tunnelin rakennusmateriaalit, joihin b alakohtaa sovelletaan. Tämän kohdan b ja c alakohdissa tarkoitetut materiaalit voidaan luetteloida yhdessä. EN :2007+A1:2009 on eurooppalainen yhdenmukaistettu standardi, joka tukee päätöstä 2000/147/EY. Esimerkiksi seuraavat materiaalit eivät vaikuta oleellisesti palokuormaan: ovien helposti avattavat lukot lamput, LEDit, katkaisimet poistumisteiden ja -reittien merkinnät opastinjärjestelmän baliisit, tavanomaiset opastimet polymeeriset kiskonaluslevyt polymeeriset ratapölkkyjen suojukset Evakuointimahdollisuudet ( kohta) PRM YTE:ssä määritellään asemien tekniset ominaisuudet, joilla parannetaan vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden mahdollisuutta käyttää asemia. PRM YTE:ssä määrätyt tekniset vaatimukset eivät koske tunneleita. Pelastussuunnitelmassa on kuitenkin otettava huomioon vammaiset ja liikkumisesteiset henkilöt. 1 Komission päätös 2000/147/EY, tehty 8 päivänä helmikuuta 2000, neuvoston direktiivin 89/106/ETY soveltamisesta rakennustuotteiden paloteknistä käyttäytymistä koskevan luokituksen osalta (EYVL L 50, , s ). Viite: Versio: 1.0 Sivu 7/22

8 Kulkuyhteys turvalliselle alueelle ( kohta) Tämä eritelmä koskee kaikkia yli kilometrin pituisia tunneleita. b) Seuraavista ratkaisuista, jotka koskevat junasta turvalliselle alueelle siirtymistä, on valittava yksi: 1) Sivu- ja/tai pystysuuntaiset hätäuloskäynnit maan pinnalle. Näitä on oltava vähintään metrin välein. 2) Vierekkäisten erillisten tunnelikäytävien väliset yhdyskäytävät, joiden avulla viereistä tunnelikäytävää voidaan käyttää turvallisena alueena. Yhdyskäytäviä on oltava vähintään 500 metrin välein. Turvalliselle alueelle johtavien ovien välinen etäisyys lasketaan seuraavasti: ovien keskikohtien välillä tunnelinsuuntaisesti. Alla olevassa esimerkissä A:lla tarkoitetaan turvalliselle alueelle johtavien ovien välistä etäisyyttä. Viite: Versio: 1.0 Sivu 8/22

9 3) Vaihtoehtoiset tekniset ratkaisut, joilla järjestetään turvallisuustasoltaan vastaava turvallinen alue, ovat sallittuja. Se, että alue on turvallisuustasoltaan vastaava matkustajien ja henkilökunnan kannalta, on osoitettava käyttämällä riskien arviointia koskevaa yhteistä turvallisuusmenetelmää 2. Alla on annettu esimerkkejä vaihtoehtoisista teknisistä ratkaisuista. Tunnelit jotka eivät erityisen geometriansa takia kuulu YTE:n soveltamisalaan, kuten seuraavat: o o o yksikäytäväinen tunneli, joka jakautuu maan alla kahteen käytävään (alueella, jossa tunneli jakautuu kahteen); kaksi kaksikäytäväistä tunnelia, jotka risteävät eri korkeuksilla maan alla; muu erityinen tunnelien geometria. Geometrialtaan kaikenlaiset tunnelit, joissa turvallisten alueiden sisäänpääsykohtien välinen etäisyys on yli 500/1 000 m, mutta vastapainona on järjestetty vähintään YTE:ssä määriteltyjä ratkaisuja vastaava turvallisuustaso ylimääräisillä turvatoimenpiteillä, kuten rakentamalla ilmanvaihtojärjestelmä, ylimääräisiä sisäänpääsykohtia tietylle alueelle tai leveämmät kulkutiet. Esimerkiksi suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän radan kaksi peräkkäistä tunnelia, joissa on o o o kaksi yksiraiteista käytävää, kummankin pituus noin 11 km, kuiluja, joita pelastustoimet pääsevät käyttämään (käytävät tunnelin ja maanpinnan välillä), on varustettu yhdyskäytävillä, jotka sijaitsevat noin 150 metrin välein kuilujen alueella ja jotka ovat jopa 850 metrin välein niillä tunneleiden alueilla, jotka sijaitsevat kauimpana kuiluista. Lisäksi tunnelit on varustettu säädettävillä ylipaineisilla ilmanvaihtojärjestelmillä ilmavirtauksen ja savun suunnan hallitsemiseksi yhdistettynä yksinkertaisiin pelastussuunnitelmiin, jotta ne aktivoitaisiin kullekin tunnelionnettomuudelle määritettyjen olosuhteiden mukaisesti. 2 Komission asetus (EY) N:o 352/2009, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 6 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun riskien arviointia koskevan yhteisen turvallisuusmenetelmän hyväksymisestä (EUVL L 108, , s. 4). Viite: Versio: 1.0 Sivu 9/22

10 c) Poistumistieltä turvalliselle alueelle johtavan oven vapaan aukon on oltava vähintään 1,4 metriä leveä ja 2,0 metriä korkea. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää useita vierekkäisiä, kapeampia ovia, jos osoitetaan, että ovista pystyy kulkemaan vastaava tai suurempi määrä ihmisiä. d) Ovien jälkeisen vapaan tilan on jatkuttava vähintään 1,5 metriä leveänä ja 2,25 metriä korkeana. e) Pelastussuunnitelmassa on kuvattava, miten pelastustoimi pääsee turvalliselle alueelle. Evakuointireittiin kuuluvat erityisesti kulkutien leveys sekä kulkutien ja turvallisen alueen väliset poikittaisyhteydet, joita tarvitaan evakuointiin. Edellä d alakohdassa määritelty 1,5 m leveä ja 2,25 m korkea vapaa tila riittää matkustajien evakuointiin ja tarvittaessa pelastustoimen toimintaan. Geometrialtaan monimutkaisilla evakuointireiteillä (joissa on esim. mutkia tai šikaan eja) voi kuitenkin olla hyvä järjestää leveämpi ja korkeampi vapaa tila siten, että ihmisiä voidaan tarvittaessa evakuoida paareilla. Tämän ylimääräisen vapaan tilan järjestäminen on hakijalle vapaaehtoista Viestintävälineet turvallisilla alueilla ( kohta) Maanalaisilta turvallisilta alueilta on oltava joko matkapuhelinyhteys tai kiinteä viestintäyhteys rataverkon haltijan liikenteenohjaukseen. Viestintäyhteyden rataverkon haltijan liikenteenohjaukseen voi muodostaa rautatieyritys, pelastustoimi tai rataverkon haltija joko suoraan tai puhelinoperaattorin kautta, kuten hätänumeroiden kohdalla on tehty. Jos radalla olevassa tunnelissa on GSM-R, rataverkon haltijan liikenteenohjaukseen pitäisi saada yhteys GSM-R-matkapuhelinjärjestelmän kautta. Matkustajien ei ole tarkoitus ottaa yhteyttä rataverkon haltijan liikenteenohjaukseen, vaan kyseessä on rautatieyrityksen, rataverkon haltijan ja pelastustoimen välillä sovittu hätätilannemenettely. Viite: Versio: 1.0 Sivu 10/22

11 Poistumisreittien hätävalaistus ( kohta) b) Valaistuksen on täytettävä seuraavat vaatimukset: 3) Valaisimien sijoitus: kulkutien yläpuolella mahdollisimman matalalla rajoittamatta kuitenkaan ihmisten kulkuun varattua vapaata tilaa, tai upotettuna käsijohteisiin. Jos tunneliin tulee savua, savupilvi nousee kattoon ja laskeutuu vähitellen: siksi hätävalaistus on hyvä sijoittaa mahdollisimman alas poistumisreitille. Silloin hätävalaistus ohjaa ulos tunnelista ja pysyy näkyvissä valaisten poistumisreittiä pidempään savun keskellä. Erityisissä tilanteissa, kun savun odotetaan käyttäytyvän poikkeavasti tunnelin geometrian takia tai kun tunnelissa on ilmanvaihtojärjestelmä (jota YTE:ssä ei vaadita), valaistus voidaan sijoittaa käsijohteiden yläpuolelle. LED-valaistuksen käyttö on sallittua Poistumisteiden ja -reittien merkinnät ( kohta) Tämä eritelmä koskee kaikkia tunneleita. e) Tunneliin on asennettava opasteet, jotka osoittavat hätälaitteiden sijainnin, jos tällaisia laitteita on. f) Kaikki hätäuloskäyntien tai yhdyskäytävien ovet on merkittävä. Jotta ihmiset eivät joutuisi omatoimisessa evakuoinnissa tekniikka-alueelle, jolta ei ole ulospääsyä, tekniikkahuoneisiin johtavat ovet on suositeltavaa merkitä asianmukaisesti Poistumistiet ( kohta) Yksikäytäväisissä tunneleissa, joissa on vähintään kaksi betonilaattojen päälle rakennettua kiintoraidetta, viereistä raidetta voidaan käyttää kulkutienä, jos kiintoraide täyttää YTE:n kulkuteitä koskevat vaatimukset. Siinä tapauksessa ehdot kiintoraiteen käyttämiselle poistumistienä on kuvailtava pelastussuunnitelmassa. Viite: Versio: 1.0 Sivu 11/22

12 Palontorjuntapisteet ( kohta) Tämä eritelmä koskee kaikkia yli kilometrin pituisia tunneleita. a) Tässä lausekkeessa kaksi tunnelia tai useampi peräkkäinen tunneli katsotaan yhdeksi tunneliksi, elleivät molemmat seuraavista ehdoista täyty: 1) Tunneleiden väli ulkoilmassa on pidempi kuin sellaisen junan enimmäispituus m, jonka on tarkoitus liikennöidä radalla. 2) Tunneleiden välisessä ympäristössä on tarpeeksi tilaa ja raiteet sijaitsevat niin, että matkustajat pääsevät turvallisesti pois junasta. Turvalliseen tilaan on mahduttava sellaisen junan enimmäiskapasiteettia vastaava matkustajamäärä, jonka on tarkoitus liikennöidä radalla. b) Palontorjuntapisteitä perustetaan 1) jokaisen yli kilometrin pituisen tunnelin kumpaankin suuaukkoon ja 2) tunnelin sisälle sen mukaan, minkä luokan liikkuvaa kalustoa on tarkoitus käyttää, kuten seuraavassa taulukossa esitetään: Tunnelin pituus Liikkuvan kaluston luokka kohdan mukaisesti Suuaukkojen suurin sallittu etäisyys palontorjuntapisteestä ja palontorjuntapisteiden välinen suurin sallittu etäisyys 1 5 km Luokat A tai B Palontorjuntapistettä ei vaadita 5 20 km Luokka A 5 km 5 20 km Luokka B Palontorjuntapistettä ei vaadita > 20 km Luokka A 5 km > 20 km Luokka B 20 km Näillä ohjeilla on tarkoitus selventää vaatimuksia, jotka koskevat palontorjuntapisteiden sijoittamista tunneleihin mukaan lukien tapauset, joissa radalla on useita peräkkäisiä tunneleita. Uuden alle kilometrin pituisen tunnelin yhteen suuaukkoon edellytetään perustettavaksi palontorjuntapiste, jos tunnelin perässä on toinen tunneli ja tunneleiden yhteenlaskettu pituus on yli kilometrin ja peräkkäisten tunnelien välissä oleva avoin tila ei ole riittävän suuri turvalliseen evakuointiin. Uuden yli kilometrin pituisen tunnelin molempiin suuaukkoihin ei kuitenkaan tarvitse perustaa palontorjuntapistettä, jos tunnelin perässä on toinen tunneli ja tunneleiden välissä oleva avoin tila ei ole riittävän suuri turvalliseen evakuointiin. Viite: Versio: 1.0 Sivu 12/22

13 Alla annetaan esimerkkejä YTE:n mukaisista tunneleiden ja palontorjuntapisteiden asettelusta. Palontorjuntapisteitä ei tarvitse perustaa, jos kohdan a(1) tai a(2) alakohdan vaatimukset eivät täyty. FFP Lines accepting category A and B trains Palontorjuntapiste Radat, joilla kulkee luokkien A ja B junia FFP Lines accepting category B trains Palontorjuntapiste Radat, joilla kulkee luokan B junia YTE:n kohdan a(1) alakohdassa määritelty peräkkäisten tunnelien välinen tila on sidoksissa tunnelissa kulkevien junien enimmäispituuteen. Näin varmistetaan, että useita tunneleita sisältävällä radalla kulkevan junan matkustajat ja miehistö voidaan evakuoida peräkkäisten tunnelien välissä olevaan tilaan. Tätä varten - Laskelmissa voidaan käyttää vain pisintä junaa, jossa on matkustajia. Tyhjiä matkustajajunia (esim. vioittumisen jälkeen hinattavaa toista junaa) ei oteta huomioon. - Junan enimmäispituutta ei määritellä enää tarkistetussa LOC&PAS YTE:ssä. Rataverkon haltija voi siis käyttää laskelmissa enimmäispituutta, joka perustuu muihin vaatimuksiin, joilla säännellään junien liikennöintiä peräkkäisiä tunneleita sisältävällä radalla, kuten vaatimuksiin, jotka koskevat laiturien pituutta asemilla. Viite: Versio: 1.0 Sivu 13/22

14 - Jos rata on tarkoitettu vain tavaraliikenteelle, tunnelien välinen avoin tila voi olla 100 m lisättynä pisimmän radalla liikennöivän tavarajunaveturin pituudella. b) Palontorjuntapisteitä perustetaan 1) jokaisen yli kilometrin pituisen tunnelin kumpaankin suuaukkoon ja 2) tunnelin sisälle sen mukaan, minkä luokan liikkuvaa kalustoa on tarkoitus käyttää, kuten seuraavassa taulukossa esitetään: Tunnelin suuaukkojen ulkopuolella olevien palontorjuntapisteiden ei tarvitse sijaita täsmällisesti suuaukkojen kohdilla. Ne voidaan sijoittaa kauemmas suuaukoista esimerkiksi topografiaan, junan pituuteen tai kaupunkiympäristön rajoituksiin liittyvistä syistä. YTE:n kohdan b(2) alakohdassa olevassa taulukossa määriteltyjä palontorjuntapisteiden välisiä etäisyyksiä on joka tapauksessa noudatettava. c) Kaikkia palontorjuntapisteitä koskevat vaatimukset: 1) Palontorjuntapisteisiin on järjestettävä vedensaanti (vähintään 800 litraa minuutissa kahden tunnin ajan) junan aiotun pysähtymispaikan lähelle. Menetelmä, jolla vesi kuljetetaan onnettomuuspaikalle, on kuvailtava pelastussuunnitelmassa. 2) Junan kuljettajalle on ilmoitettava vahingoittuneen junan aiottu pysähtymispaikka. Junaan ei vaadita erityistä laitteistoa tätä varten (kaikkien YTE:n mukaisten junien on voitava käyttää tunnelia) 3) Pelastustoimen on päästävä palontorjuntapisteisiin. Pelastussuunnitelmassa on kuvattava, miten pelastustyöntekijät pääsevät palontorjuntapisteisiin käyttämään niissä olevia laitteita. Vaadittu vedensaanti 800 litraa minuutissa on vähimmäisarvo. Hakijan tulisi ottaa huomioon paikalliset ja toiminnalliset tekijät, kuten pelastustoimen vasteaika, veden lähde ja vedentoimitusmenetelmä. Veden lähde voi olla vesiposti tai mikä tahansa muu lähde, kuten allas tai joki. Viite: Versio: 1.0 Sivu 14/22

15 c) Kaikkia palontorjuntapisteitä koskevat vaatimukset: 4) Radan virransyötön katkaisu ja palontorjuntapisteiden sähkölaitteiden maadoitus on voitava tehdä joko paikallisesti tai kauko-ohjauksella. Tämä voidaan toteuttaa joko suorakäytöllä tai kauko-ohjausjärjestelmällä, joka aktivoidaan liikenteenohjauksessa, kun sitä pyytää junan miehistö ohjaamosta käsin junan miehistö, rataverkon haltijan henkilöstö tai pelastustoimi tunnelin sisällä olevalla viestintälaitteella. d) Tunnelin suuaukkojen ulkopuolella olevia palontorjuntapisteitä koskevat vaatimukset: Tunnelin suuaukkojen ulkopuolella olevien palontorjuntapisteiden on kohdan c alakohdan vaatimusten lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset: 1) Palontorjuntapisteen ympärillä on oltava avointa tilaa vähintään 500 m². Palontorjuntapisteen ympärillä oleva avoin tila voi koostua teistä, puistoista tai muista alueista, jotka soveltuvat evakuointi- ja pelastustoimiin. Alueen ei tarvitse olla varattu yksinomaan tähän käyttöön, kunhan se täyttää kohdan c ja d alakohdan vaatimukset. e) Tunnelin sisäpuolella olevia palontorjuntapisteitä koskevat vaatimukset: Tunnelin sisäpuolella olevien palontorjuntapisteiden on kohdan c alakohdan vaatimusten lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset: 1) Junan pysähtymispaikasta on päästävä turvalliselle alueelle. Turvalliselle alueelle johtavan evakuointireitin mitoituksessa on otettava huomioon evakuointiaika (kuten kohdassa määritellään) ja tunnelissa liikennöiviksi tarkoitettujen junien suunniteltu kapasiteetti (johon viitataan kohdassa). On todistettava, että evakuointireitti on kooltaan riittävä. 2) Palontorjuntapisteen yhteydessä olevalla turvallisella alueella on oltava riittävästi seisomatilaa, kun otetaan huomioon, kuinka kauan matkustajat joutuvat odottamaan, ennen kuin heidät evakuoidaan lopulliseen turvapaikkaan. 3) Pelastustyöntekijöiden on päästävä vahingoittuneelle junalle muuta kautta kuin ihmisiä täynnä olevan turvallisen alueen läpi. 4) Palontorjuntapisteen ja sen laitteiston suunnittelussa on otettava huomioon savunpoisto, jotta voidaan suojella erityisesti omatoimisia evakuointimahdollisuuksia käyttäviä henkilöitä. Viite: Versio: 1.0 Sivu 15/22

16 Lopullinen turvapaikka on tunnelista johtavan poistumisreitin päätekohta, jolta on pääsy avoimeen tilaan tunnelin ulkopuolella ja joka on sijoitettu siten, että ihmiset pääsevät poistumaan turvallisesti tunnelin läheisyydestä ja palon vaikutusten piiristä. YTE:ssä ei ole määritelty tunnelin sisällä olevan palontorjuntapisteen yhteydessä olevalle turvalliselle alueelle vähimmäispinta-alaa henkilöä kohti. Tämä johtuu siitä, että tähän vähimmäispinta-alaan vaikuttavat lukuisat eri tekijät, kuten tunnelin malli ja pelastustoimen vasteaika. Sopiva luku voidaankin määritellä tapauskohtaisesti. Esimerkiksi yhdessä tunnelihankkeessa turvallisella alueella varattiin 0,33 m²:n seisomatila henkilöä kohti. Tällä turvallisella alueella omatoimisen evakuoinnin laskettiin kestävän alle 20 minuuttia. Toisessa tunnelihankkeessa turvallisella alueella oli seisomatilaa 3 m² henkilöä kohti, sillä tunnelin olosuhteet ja pelastustoimen vasteaika edellyttivät yli 60 minuutin odotusta. Varustelua, kuten WC, vettä tai istuimia, voi olla käytettävissä evakuointiskenaarioista johdetun ja pelastussuunnitelmassa ilmoitetun odotusajan perusteella. Tunnelihankkeessa, jossa pääsy turvalliselle alueelle on järjestetty vaihtoehtoisten teknisten ratkaisujen avulla, seisomatilan riittävyys voidaan osoittaa soveltamalla riskien arviointia koskevaa yhteistä turvallisuusmenetelmää Hätäviestintä ( kohta) b) Radioyhteyden jatkuvuus on turvattava, jotta pelastustoimi voisi olla yhteydessä paikan päällä toimiviin johtoyksikköihinsä. Järjestelmän on sallittava pelastustoimen käyttää omia viestintävälineitään. Radioyhteyden jatkuvuus on turvattava asemilla, tunneleissa ja turvallisilla alueilla. Rataverkon haltija ja pelastustoimi voivat yhdessä sopia, että hätäviestintälaitteena käytetään GSM-R:ää Pelastusohje (4.4.1 kohta) Nämä säännöt koskevat kaikkia tunneleita. Erityisesti tunneleiden turvallisuutta koskevat käyttösäännöt ovat 3 luvussa esitetyt olennaiset vaatimukset huomioon ottaen seuraavat: a) Käyttösääntönä on, että juna on tarkistettava ennen tunneliin ajamista, jotta mahdolliset junan ajokäyttäytymiseen vaikuttavat viat voidaan havaita ja ryhtyä tarvittaviin toimiin. Junan valvonta ennen tunneliin ajamista toteutetaan ratalaitteiden ja/tai junalaitteiden avulla. Viite: Versio: 1.0 Sivu 16/22

17 Ratalaitteiden avulla junaa valvottaessa voidaan käyttää ainakin yhtä seuraavista laitteista: kuumakäynti- ja akselin lukkiutumisilmaisimet akselipainon valvontapisteet profiilin ja antennin valvontapisteet palon- ja kemikaalivuotojen ilmaisimet virroittimen nousuvoima joko valvontapisteiden avulla tai junassa olevilla laitteilla Junan sisäiseen valvontaan voidaan käyttää ainakin yhtä seuraavista laitteista: kuumakäynti- ja akselin lukkiutumisilmaisimet palonilmaisin virroittimen nousuvoima joko valvontapisteiden avulla tai junassa olevilla laitteilla veto- ja/tai jarrujärjestelmät. Edellä esitetyt junan sisäisten ja radanvarteen asennettujen valvontalaitteiden luettelot eivät ole tyhjentäviä eivätkä pakollisia. Rataverkon haltija ja rautatieyritys määrittelevät sopivat laitteet ja toimenpiteet omissa turvallisuusjohtamisjärjestelmissään Pelastussuunnitelma tunneleita varten (4.4.2 kohta) Nämä säännöt koskevat yli kilometrin pituisia tunneleita. a) Jokaiselle tunnelille on laadittava pelastussuunnitelma rataverkon haltijan (haltijoiden) johdolla yhteistyössä pelastustoimen ja asianomaisten viranomaisten kanssa. Rautatieyritykset, jotka aikovat käyttää tunnelia, osallistuvat pelastussuunnitelman laatimiseen tai muokkaamiseen. Myös asemapäälliköiden on osallistuttava tähän toimintaan, jos yhtä tai useampaa tunnelissa olevaa asemaa käytetään turvallisena alueena tai palontorjuntapisteenä. b) Pelastussuunnitelman on oltava yhdenmukainen käytettävissä olevien pelastautumis-, evakuointi-, palontorjunta- ja pelastuskeinojen kanssa. c) Pelastussuunnitelmaa varten laaditaan yksityiskohtaiset tunneleita koskevat vaaratilanneskenaariot, jotka sopeutetaan tunneleita koskeviin paikallisiin olosuhteisiin. YTE:n mukaan pelastussuunnitelman on sisällettävä vähintään seuraavat: suunniteltujen pelastusskenaarioiden kuvaus (YTE:n 2.2 kohta ja kohdan c alakohta) tunnelin rakenteen eheyden säilyminen palon sattuessa ( kohta) pelastustoimen pääsy turvalliselle alueelle ( kohdan e alakohta) hätävalaistuksen vaihtoehtoisen virtalähteen toiminta-aika sen jälkeen, kun päävirtalähde on rikkoutunut ( kohdan c alakohta) Viite: Versio: 1.0 Sivu 17/22

18 menetelmä, jolla vesi toimitetaan palontorjuntapisteisiin ( kohdan c(1) alakohta) miten pelastustyöntekijät pääsevät palontorjuntapisteisiin käyttämään niissä olevia laitteita ( kohdan c(3) alakohta) pelastustoimen käytettävissä oleva virtalähde ( kohta) vaihtoehtoisen virtalähteen toiminta-aika sen jälkeen, kun päävirtalähde on rikkoutunut ( kohta) miten kaikki tahot voivat perehtyä infrastruktuuriin ja kuinka usein on järjestettävä käyntejä tunnelissa ja teoreettisia tai muita harjoituksia (4.4.3 kohdan b alakohta) maadoitukseen liittyvät vastuut ja menettelyt (4.4.4 kohdan c alakohta). Pelastussuunnitelma voi lisäksi sisältää seuraavat: kaikkien asianomaisten tahojen vastuut, nimet, osoitteet ja puhelinnumerot; näitä koskevat muutokset tulisi ilmoittaa välittömästi niin, että rataverkon haltija voi saattaa pelastussuunnitelman ajan tasalle tunnelin tunniste (jonka on oltava yksilöllinen) sekä yksityiskohtainen kuvaus ja piirros pelastustoimen kulkureiteistä toimenpiteet ja strategia, joilla varmistetaan matkustajien turvallisuus tunnelissa ja heidän evakuointinsa ennakoitujen pelastusskenaarioiden mukaisesti aika, joka vaaditaan ihmisten täydelliseen evakuointiin turvalliseen paikkaan tiedot palontorjuntapisteen yhteydessä olevan turvallisen paikan varustelusta. Edellä esitetty luettelo ei ole tyhjentävä Turvallisuus- ja hätätilannetiedotus matkustajille junassa (4.4.5 kohta) a) Rautatieyritysten on tiedotettava matkustajille junassa sovellettavista hätätilanne- ja turvallisuusmenettelyistä tunneleissa. b) Kun tällainen tiedotus on kirjallisessa tai suullisessa muodossa, se on annettava ainakin sen maan kielellä, jossa juna kulkee, ja englannin kielellä. c) Junassa on oltava käyttösääntö, jossa kuvataan, miten junan henkilökunta varmistaa tarvittaessa junan täydellisen evakuoinnin, mukaan lukien mahdollisesti suljetuilla alueilla olevat kuulovammaiset. Tiedotuksen pääsisältöön voivat kuulua seuraavat: Palon syttyessä yritä sammuttaa palo junassa olevilla sammuttimilla, jos voit. Hälytä junan miehistö. Viite: Versio: 1.0 Sivu 18/22

19 Jos välitöntä vaaraa ei ole, odota junan miehistön ohjeita. Matkustajat voivat tarvittaessa, tai jos niin ohjeistetaan, siirtyä toiseen vaunuun. Kun juna on pysähtynyt, noudata junan miehistön antamia ohjeita. Jos poistut junasta hätätilanteessa, seuraa hätäuloskäyntien opasteita. Varo viereisillä raiteilla kulkevia junia. Edellä esitetty luettelo ei ole tyhjentävä eikä pakollinen. Tiedotus voidaan antaa puhutussa muodossa (junan miehistö, kuulutusjärjestelmään tallennetut sanomat) tai kirjallisessa muodossa (lehtiset, kuvasymbolit jne.) Tunnelirakenteiden tulenkestävyys ( kohta) Tätä tarkistusta ei tarvita kalliotunneleissa, joissa ei ole käytetty lisätuentaa. Kalliotunneli, jossa ei ole käytetty lisätuentaa, ei kovin todennäköisesti romahda palon syttyessä, ja siksi tarkistusta ei tarvita. Kalliotunnelin lisätuentana voi olla tiettyyn tarkoitukseen suunniteltuja tukirakenteita, kuten ruiskubetonisia kaaria, teräskehyksiä tai paikallavalettuja betonirakenteita. Perinteisen kallion tuennan, jossa kivenlohkareita tai -liuskeita tuetaan paikallisesti ruiskubetonilla ja kalliopulteilla, ei katsota tuottavan lisätukea tukirakenteena. Viite: Versio: 1.0 Sivu 19/22

20 Täytäntöönpano (7 luku) Alla olevassa taulukossa annetaan ohjeita uuden liikkuvan kaluston yhteensopivuudesta uusien ja olemassa olevien tunnelien kanssa. Uuden liikkuvan kaluston luokka Tunnelin ominaisuudet Luokka A Luokka B Uudet tunnelit Pituus < 5 km ilman palontorjuntapistettä Pituus 5 20 km ilman palontorjuntapistettä Pituus 5 20 km ja palontorjuntapisteet 5 km välein Pituus > 20 km ilman palontorjuntapistettä Pituus > 20 km ja palontorjuntapisteet 20 km välein Pituus > 20 km ja palontorjuntapisteet 5 km välein Olemassa olevat tunnelit OK Ei OK OK Ei OK Ei OK OK OK OK Ei OK Pituus < 5 km OK OK Pituus 5 20 km Pituus > 20 km OK OK YTE:n kohdan edellytysten mukaisesti OK OK OK lukuun ottamatta erityistapauksia Viite: Versio: 1.0 Sivu 20/22

21 3. SOVELLETTAVAT ERITELMÄT JA STANDARDIT 3.1. Eritelmien ja standardien käyttäminen Vapaaehtoisesti sovellettavat standardit, jotka on yksilöity YTE:n laatimisen aikana, luetellaan liitteessä 1. Mahdollisuuksien mukaan tulisi esittää, mitkä standardin kohdat ovat merkityksellisiä YTE:n vaatimuksen arvioinnin kannalta. Liitettä 1 täydennetään kansallisten standardointielinten arvioinnin jälkeen, ja sitä päivitetään sitä mukaa, kuin uusia yhdenmukaistettuja standardeja vahvistetaan tai olemassa olevia tarkistetaan. Yhtenäisyyden vuoksi liitteen 1 yhteydessä tulisi ottaa huomioon YTE:n lisäys A Standardit tai normatiiviset asiakirjat, joihin tässä YTE:ssä on viitattu, jossa on lueteltu standardien kohdat, joiden soveltaminen on pakollista. Molempien liitteiden rakenne on samanlainen. YTE:n lisäyksessä A lueteltuja standardeja ei ole aina toistettu tämän soveltamisoppaan liitteessä 1, vaikka standardien muita kuin pakollisia kohtia voisikin soveltaa vapaaehtoisesti. Viite: Versio: 1.0 Sivu 21/22

22 Liite 1 Nro Viite Kohdat Asiakirjan nimi Versio Määräys 1 EN 1125: EN :2007+A1 Merkitykselliset kohdat. Luokan A tai B ovet on valittava. Merkitykselliset kohdat. 7 EN 12665:2011 Merkitykselliset kohdat. 8 EN 50172:2004 Lukot ja rakennushelat. Avauspuomilla avattavat poistumisovien lukkolaitteet. Vaatimukset ja testausmenetelmät Rakennustuotteiden ja rakennusosien paloluokitus. Osa 1: Palokäyttäytymiskokeiden tuloksiin perustuva luokitus Valo ja valaistus. Perustermit ja kriteerit valaistusvaatimusten määrittelemiseksi Maaliskuu 2008 Syyskuu 2009 Lokakuu luku Poistumisvalaistusjärjestelmät Maaliskuu (b) Viite: Versio: 1.0 Sivu 22/22