Ilmapuntari 2014: Kuntapalvelujen saatavuus heikentynyt

Transkriptio

1 Ilmapuntari : Kuntapalvelujen saatavuus heikentynyt Suomalaisten mielestä palveluiden saatavuus on heikentynyt ja aiempaa useampi odottaa kotikunnan talouden ja palveluiden ajautuvan heikommalle kehitysuralle. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista kunnallisiin palveluihin. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan tiivistetysti keskeisiä tutkimuksen tuloksia. Miten palvelut omassa kunnassa ovat kehittyneet? Palveluiden heikentymiseen viittaavat arviot peittoavat parantumista kuvaavat arviot Sote-arvioiden taustaksi luodaan seuraavassa katsaus kunnallisten palveluiden nykytilaan. Vastaajien tuli arvioida palvelujen kehitystä omassa kotikunnassaan. Tehtävänä oli määrittää, ovatko palvelut viiden keskeisen kriteerin mukaan arvioituina parin viime vuoden aikana parantuneet, heikentyneet, vai eikö olennaista muutosta ole ollut havaittavissa. Yleiskuva arvioista piirtyy verraten neutraaliksi. Muuttumattomuutta ilmaisevat kannat muodostuvat varsin yleisiksi eri näkökohtien osalta lukuun ottamatta palveluiden saatavuutta. Tulokset kertovat kuitenkin merkittävästä kriittisyydestä. Palveluiden heikentymiseen viittaavat arviot peittoavat parantumista kuvaavat arviot kauttaaltaan. Tämä ilmenee kaikkein selkeimmin siten, että perustavanlaatuisen tekijän, palvelujen saatavuuden koetaan pikemminkin heikentyneen ( %) kuin parantuneen ( %). Lähes sama suhde sävyttää palvelujen hinta-laatua koskevia muutosarviointeja ( % arvioi kehityksen heikentyneen ja vain % parantuneen). Palvelujen laatusuhteen kehitystä ei katsota juurikaan sen paremmaksi. Edes palveluja tuottavien laitosten ja yksiköiden työtehossa tai henkilöstön ystävällisyydessä ei juuri nähdä tapahtuneen myönteistä kehitystä. Mikäli lähemmän tarkastelun kohteeksi valitaan palveluiden saatavuus, havaitaan väestöryhmittäisessä vastausprofiilissa paitsi yhdenmukaisuutta, myös muutamia poikkeamia. Näkemys palveluiden saatavuuden heikentymisestä on tavallista yleisempi etenkin perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajien, mutta myös mm. maaseutumaisissa kunnissa asuvien keskuudessa. Saatavuuden olennaisesta parantumisesta ei raportoi varsinaisesti mikään väestöryhmä. Kuntien palveluksessa olevat kansalaiset arvioivat palveluiden kehityksen samansuuntaisesti kuin koko väestö keskimäärin. He ovat kuitenkin hieman keskimäärää vakuuttuneempia siitä, että palveluiden saatavuus on heikentynyt ( %) viimeksi kuluneen parin vuoden aikana. Koko kysymyssarjaa ja sen tuloksia tulkittaessa tulee huomata, että kyse on muutosarvioista. Palveluiden tasosta, so. siitä kuinka hyviä tai huonoja palveluiden kyseisten kriteereiden suhteen katsotaan nyt olevan, tulokset eivät suoranaisesti anna tietoa. Tältä osin voidaan osin tukeutua aiemmin kerättyyn tietoon. Vuoden Ilmapuntarissa kansalaisilta kysyttiin, kuinka riittäviä erilaiset kunnalliset palvelut ovat heidän kotikunnassaan. Useimmat tiedustellut palvelut arvioitiin ainakin jokseenkin riittäviksi. Kuitenkin riittämättömyyskokemukset, siltä osin kuin niitä esiintyi, kohdistuvat paljolti juuri niihin palveluihin joita kuntalaisten on todettu pitävän kaikkein tärkeimpinä (vanhusten huolto ja terveyspalvelut).

2 Miten asioiden ja palveluiden uskotaan kehittyvän omassa kotikunnassa seuraavan neljän vuoden aikana? Aiempaa useampi odottaa kotikunnan talouden ja palveluiden ajautuvan heikommalle kehitysuralle Tulevaisuuden odotusten ja huolien avaamiseksi luodaan katsaus olosuhteiden ja kuntapalveluiden kehitykseen asuinkunnassa. Tutkimuksessa kurotettiin tulevaisuuteen kysymällä vastaajilta, miten he uskovat asioiden ja palveluiden kehittyvän kotikunnassa seuraavan neljän vuoden aikana. Tehtävänä oli määrittää, tulevatko palvelut 1 keskeisen kriteerin mukaan arvioituina neljän vuoden aikana parantumaan, heikentymään, vai eikö olennaista muutosta ole odotettavissa. Huomattava osa asioista ja palveluista on sellaisia, joissa kehityksen arvioidaan ajautuvan vääjäämättä huonompaan suuntaan. Enemmistö odottaa verotuksen ja kotikunnan talouden ajautuvan huonommalle kehitysuralle. Tällaisiin asioihin kuuluvat myös työllisyys, vanhustenhuolto ja terveyspalvelut. Etenkin kaupunkimaisissa kunnissa myös rikollisuuden uskotaan kehittyvän pahemmaksi. Lisäksi palveluiden heikentymiseen viittaavat arviot peittoavat parantumista kuvaavat näkemykset kaikilta osin. On kuitenkin sellaisiakin asioita, joissa ei uskota heikennyksiä eikä parannuksia tapahtuvaksi. Näitä kuntien vakaita, muuttumattomia asioita ovat lähinnä ympäristön tila, kulttuuripalvelut, liikunta-, urheiluja kuntoilumahdollisuudet sekä kirjastopalvelut. Vanhusten huolto on asia, joka huolettaa kuntalaisia maassamme ja vanhuspalveluita pidetään tärkeinä. Suomalaisista kuitenkin enemmistö ( %) arvioi vanhusten huollon ajautuvan entistä huonompaan suuntaan kotikunnassa. Vain yksi kahdestakymmenestä ( %) uskoo parempaan kehitykseen. Näkemykset oman asuinkunnan palveluiden kehityksestä ovat muuttuneet vuodesta aiempaa synkemmiksi. Useimmissa kysytyissä asioissa huonompaa kehitystä odottavien osuus on tuntuvasti lisääntynyt. Tästä esimerkkeinä voi mainita seuraavat: - Vuonna joka toinen (1 %) arvioi kotikunnan talouden tilan heikkenevän, nyt tällä tavalla ajattelee selvä enemmistö (1 %). - Vuonna vain reilu kolmannes ( %) arvioi vanhusten huollon palveluiden heikkenevän kotikunnassa, nyt näin ajattelee enemmistö ( %). - Vuonna kaksi viidestä ( %) odotti työllisyystilanteen asuinkunnassa heikkenevän, nyt tällä tavalla ajattelevia on enemmistö ( %). Kriisitietoisuuden voimistuminen ei kuitenkaan koske kaikkia asioita tai palveluita. Kulttuuri- ja kirjastopalveluita koskevat kehitysodotukset eivät ole juurikaan synkentyneet. Aiempaa useampi otaksuu kulttuuripalveluiden jopa parantuvan seuraavan neljän vuoden aikana. Aiempaa useammalle on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee Suomalaisista lähes joka toinen ( %) tunnustaa tutkimuksessa sen, että eivät ole perillä siitä, mistä sote-uudistuksessa on kysymys ja siksi eivät ymmärrä sitä. Joka toinen ( %) torjuu tällaisen ajatuksen. Tulos on käytännössä sama kuin vuosi sitten, kun asiaa tiedusteltiin edellisen kerran.

3 Enemmistö ( %) ilmoittaa, että heille on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee. Kaksi viidestä ( %) torjuu väittämän. Mielipiteet ovat muuttuneet vuoden takaisesta tuntuvasti. Nyt aiempaa useammalle on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee ( % %). Tuloksista käy ilmi, että alueelliset erot ovat hälvenneet vuoden takaisesta. Viime vuonna lähinnä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuville oli yhdentekevää, miten palvelut järjestetään, kunhan hoitoon pääsee. Enemmistö pelkää sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisen lisäämisen kasvattavan eriarvoisuutta ja turvattomuutta Sote-ratkaisussa ei ole otettu suoraan kantaa siihen, miten sosiaali- ja terveyspalveluita tulisi vastaisuudessa tuottaa. Aiempien vuosien Ilmapuntari-tutkimuksista on käynyt ilmi, että enemmistö väestöstä katsoo, että ainakin pääosa peruspalveluista tulisi olla kunnan itsensä tuottamia. Kansalaisten ulkoistamishalua on hillinnyt ennen muuta huoli toimenpiteen sosiaalisista seurauksista. Myös tässä tutkimuksessa tämä huoli käy selvästi ilmi. Enemmistölle ( %) kansalaisista on leimallista ajatella, että sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisen lisääminen kasvattaa eriarvoisuutta ja turvattomuutta. Näkemykset ovat kuitenkin hieman lientyneet vuodesta ( % %). Ulkoistamista kustannustehokkuuden näkökulmasta puoltava teesi sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistaminen yksityisten yritysten tai muiden yksityisten tahojen hoidettavaksi toisi palveluihin tehokkuutta ja säästäisi kustannuksia synnyttää epäilyksiä. Enemmistö ( %) torjuu väittämän ja vain neljännes ( %) hyväksyy. Tässä yhteydessä on paikallaan todeta, ettei kansalaisten eriarvoistumishuoli koske vain tulevaa. Tämä käy ilmi tiedusteltaessa asiaa toteutuneen yhteiskuntakehityksen näkökulmasta. Noin puolet väestöstä ( %) hyväksyy väitteen sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoistuminen on omassa kotikunnassani mennyt liian pitkälle. Väittämän torjuu kolmannes väestöstä ( %). Kuntien taloudellisen ahdingon kevennyskeinoksi voi ajatella luopumisen tasavertaisista kuntapalveluista, siitä että kaikille väestöryhmille tarjotaan palveluita riippumatta taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta. Kyse olisi tällöin siitä, että kuntapalvelut kohdistettaisiin vain vähävaraisille. Kunnan taakan tällaiseen kevennyskeinoon suhtaudutaan torjuvasti. Ehdotuksen Kunnalliset palvelut tulisi kohdistaa lähinnä vain niille kuntalaisille, joilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin torjuu useampi kuin kaksi kolmesta (1 %). Hyväksyvällä kannalla on vain vajaa viidennes (1 %), joten jakaumaa voidaan pitää lähes täystyrmäyksenä. Tulos kielii siitä, että kuntapalveluita tulee vastaisuudessakin olla tarjolla kaikille, myös hyväosaisille. Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla huhtikuussa. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.. Vastaajat edustavat maamme 1 - vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 00-00

4 Kuvio 1. MILLAISEKSI ARVIOI PALVELUJEN KEHITYKSEN OMASSA ASUINKUNNAS- SAAN KAHDEN VIIME VUODEN AIKANA (%). PARAN- TUNUT MUU- TOKSIA HKEN- TYNYT Palvelujen saatavuus Palvelujen hinta-laatu suhde Palvelujen laatu Työteho palveluja tarjoavissa laitoksissa ja yksiköissä Palveluja tarjoavan henkilökunnan ystävällisyys Kunnallisalan kehittämissäätiö

5 Kuvio 1-. PALVELUJEN KEHITYS KAHDEN VIIME VUODEN AIKA- NA: PALVELUJEN SAATAVUUS (%). PARAN- TUNUT MUU- TOKSIA HKEN- TYNYT Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta 0- vuotta Yli vuotta Peruskoulutus Muu koulutus Akateeminen Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen SAK Akava STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu Maaseutumainen Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Alle Yli KOK SDP PS KESK VASL VIHR Muut yht. Ei äänestäisi Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 1 0

6 Kuvio. MITEN USKOO ERI ASIOIDEN JA PALVELUIDEN KEHITTYVÄN ASUINKUN- NASSAAN SEURAAVAN NELJÄN VUODEN AIKANA (%). PAREM- PAAN MIKÄÄN MUUTU HUO- NOMPAAN Verotus Kotikunnan talous Työllisyys Vanhusten huolto Terveyspalvelut Rikollisuus ja väkivalta Peruskoulut Tekniset palvelut (kadut, vesi, viemärit jne.) Toimeentulotuki Kuntalaisten elinolot Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset Lasten päivähoito Joukkoliikenne Liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahd. ja -palvelut Ympäristön tila Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut esim. teatterit Kunnan yhteistyö naapurikuntien kanssa Kunnallisalan kehittämissäätiö

7 Kuvio t. MITEN USKOO ERI ASIOIDEN JA PALVELUIDEN KEHITTYVÄN ASUIN- KUNNASSAAN SEURAAVAN NELJÄN VUODEN AIKANA (%). PAREM- PAAN MIKÄÄN MUUTU HUO- NOMPAAN Ympäristön tila Työllisyys Verotus Rikollisuus ja väkivalta Kotikunnan talous Liikunta-, urheilu- ja kunt./-palvelut Peruskoulut Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset Lasten päivähoito Vanhusten huolto Toimeentulotuki Tekniset palvelut (kadut, vesi jne.) Terveyspalvelut Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut esim. teatterit Joukkoliikenne Kuntalaisten elinolot TNS Gallup Oy PGraphics

8 Kuvio -. MITEN USKOO ASIOIDEN JA PALVELUIDEN KEHIT- TYVÄN ASUINKUNNASSAAN: TERVEYSPALVE- LUT (%). PAREM- PAAN MIKÄÄN MUUTU HUO- NOMPAAN 0 Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta 0- vuotta Yli vuotta Peruskoulutus Muu koulutus Akateeminen Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen SAK Akava STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu Maaseutumainen Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Alle Yli KOK SDP PS KESK VASL VIHR Muut yht. Ei äänestäisi Kunnallisalan kehittämissäätiö 1

9 Kuvio -1. MITEN USKOO ASIOIDEN JA PALVELUIDEN KEHIT- TYVÄN ASUINKUNNASSAAN: KUNTALAISTEN ELIN- OLOT (%). PAREM- PAAN MIKÄÄN MUUTU HUO- NOMPAAN Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta 0- vuotta Yli vuotta Peruskoulutus Muu koulutus Akateeminen Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen SAK Akava STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu Maaseutumainen Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Alle Yli KOK SDP PS KESK VASL VIHR Muut yht. Ei äänestäisi Kunnallisalan kehittämissäätiö

10 Kuvio. SUHTAUTUMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUITA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI "En ole perillä siitä, mistä sote-uudistuksessa on kysymys, enkä siksi ymmärrä sitä" (v1) "Kunnalliset palvelut tulisi kohdistaa lähinnä vain niille kuntalaisille, joilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin" (v) "Sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoistuminen on mennyt kotikunnassani liian pitkälle" (v) 1 "Minulle on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee" (v) "Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen yksityisten yritysten tai muiden yksityisten tahojen hoidettavaksi toisi palveluihin tehokkuutta ja säästäisi kustannuksia" (v) 1 1 "Mikäli sosiaali- ja terveyspalveluita ulkoistettaisiin nykyistä enemmän yksityisten yritysten hoidettaviksi kuntalaisten eriarvoisuus ja turvattomuus lisääntyisi" (v) Kunnallisalan kehittämissäätiö

11 Kuvio t. SUHTAUTUMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUI- TA KOSKEVIIN VÄITTÄMIIN (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI "En ole perillä siitä, mistä sote-uudistuksessa on kysymys, enkä siksi ymmärrä sitä" (v1) 1 "Kunnalliset palvelut tulisi kohdistaa lähinnä vain niille kuntalaisille, joilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin" (v) "Minulle on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee" (v) "Mikäli sosiaali- ja terveyspalveluita ulkoistettaisiin nykyistä enemmän yksityisten yritysten hoidettaviksi kuntalaisten eriarvoisuus ja turvattomuus lisääntyisi" (v) Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 1

12 Kuvio -. "Minulle on samantekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee (%). TÄYSIN SAMAA JOKSEEN- KIN SAMAA JOKSEEN- KIN ERI TÄYSIN ERI Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta 0- vuotta Yli vuotta Peruskoulutus Muu koulutus Akateeminen Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen SAK Akava STTK Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu Maaseutumainen Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Alle Yli KOK SDP PS KESK VASL VIHR Muut yht. Ei äänestäisi Kunnallisalan kehittämissäätiö