Salon paikallismuseoiden kehittäminen

Transkriptio

1 Salon paikallismuseoiden kehittäminen , Salon kulttuuripalvelujen esitys täydennettynä yhdistysten antamilla kommenteilla Vapaa-ajan lautakunnan esityslistalle Paikallismuseosuunnitelma sisältyy Salon kaupungin kulttuuripalvelujen strategiaan, joka hyväksyttiin Salon kaupungin vapaa-ajan lautakunnassa Kehittämistyön tulee olla linjassa Salon kaupungin sopeuttamisohjelman kanssa, jossa haetaan pysyviä ratkaisuja kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Salon kaupungin paikallismuseokohteisiin ja muihin Salon historiallisen museon kiinteistökohteisiin on varattu käyttömäärärahaa vuosittain on alle euroa, sisältäen kiinteistökuluja ja vuokria n euroa /2016 ja ostopalveluja n euroa. Sen osuus kulttuuripalvelujen toimintakatteesta on n. 6 %. Paikallismuseoiden kehittämisessä voidaan hakea säästöjä menoista, jotka kohteissa ovat käytännössä vaatimattomia, mutta joiden säästöt saattavat lopettaa yhdistysten aktiivisuuden kokonaan näissä kohteissa. Paikallismuseotoiminnan luonne on perinteisesti ollut kotiseutuyhdistysten aktivointia. Toisaalta kehittämistä voidaan tehdä nykyisiä toimintoja uudelleen suuntaamalla, ja sallia yhdistysten vapaampi toimiminen pienissä kohteissa. Perusnäyttelyt tulee uusia niissä kohteissa, jotka ovat museoammatillisesti hoidettuja. Resursointi Kaupungilta tuskin saadaan lisää pysyvää henkilöstöresursointia. Kehittämistyön tulee tapahtua normitalousarvion puitteissa tai etsimällä ulkopuolista projekti- tai hankerahoitusta ja kohdentamalla määrärahoja uusin tavoin. SAMUn paikallismuseoiden kokoelmiin kuuluu n objektia. Näihin sisältyy runsaat esinettä, lähes valokuvaa ja n kirjaa sekä 24 hyllymetriä arkistoaineistoa. Suurimmat kokoelmat on Perniön museolla; runsaat objektia ja 20 hyllymetriä arkistoaineistoa (n nidettä) sekä Halikon museolla; n objektia. Meritalon museon kokoelmat käsittävät n objektia. Kiikalan kotiseutumuseon kokoelmat ovat n numeroiset, Kiskon kotiseutumuseon kokoelmat n numeroiset ja Suomusjärven kotiseutumuseon kokoelmat hieman alle 1000-numeroiset. Trömperin kestikievarin kokoelmissa on runsaat 400 esinettä. Kokoelmien erityispiirteitä ja vahvuuksia on toivottu tuotavan enemmän esille. TAVOITTEET Ehdotuksen pohjana on kulttuurihistoriallisen paikallismuseotoiminnan säilyminen ja kehittyminen Salossa. Paikallismuseotyöhön halutaan entistä enemmän vapaaehtoisia mukaan harjoittamaan museotoimintaa ja toteuttamaan mm. kiinnostavia ja monipuolisia tapahtumia sekä ideoimaan uusia toimintamuotoja.

2 Keskeisenä menetelmänä ja tärkeänä työkaluna kokoelmatoiminnassa sekä paikallismuseosuunnitelman toteutumisessa on esinekokoelmien arvoluokituksen käyttöönotto. Työ toteutetaan ostopalveluna tiiviissä yhteistyössä yhdistysten ja Salon kaupungin museoammatillisen henkilökunnan kanssa. museoiden saavutettavuuden lisääminen kokoelmien saavutettavuuden edistäminen tilojen käytön monipuolistaminen toiminnan tehostaminen kaupungin sopeuttamisohjelman huomioimiseksi mahdollisten säästöjen saaminen ja resurssien uudelleen suuntaaminen kolmannen sektorin osallistaminen paikallismuseoiden vastuulliseen kehittämiseen ja yhteistyön turvaaminen kokoelmia selkiytetään yhteisiä säilytystiloja saadaan lisää kehittämistyössä huomioidaan myös matkailun tavoitteet museokokonaisuuksien (Perniön seudun ja Halikon seudun museokeskittymät) nostaminen matkailullisesti esille, Teijon kansallispuistoalueen huomioiminen myös kulttuurimatkailua lisäävänä vetovoimatekijänä tutkimustoiminnan kehittäminen; lisätään esimerkiksi Salon elinkeinohistorian tutkimusta yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa Kokoelmatoiminnan kehittäminen Kartuntavastuiden ja arvoluokituksen kehittäminen. Tämä lisää tietoutta kokoelmien sisällöstä ja niissä olevien esineiden ja asiakirjojen merkityksestä sekä niiden tärkeydestä. Arvoluokitus tehtäisiin kotiseutuyhdistysten kanssa yhteistyössä, mikä osallistaa yhdistysten jäseniä museotyöhön. Arvoluokituksen avulla voidaan poistaa kokoelmista vähemmän merkityksellisiä esineitä, siirtää osa käyttökokoelmiin esimerkiksi työnäytöksiä varten ja opetustoimintaan. Paikallismuseoiden kokoelmien ominaispiirteitä voidaan tuoda esille ja sopia, minkälaisen perinteen tallentamiseen museot keskittyvät tulevaisuudessa. Kokoelmien keskeisiä osia voidaan nostaa näyttelyissä enemmän esille. Kaksoiskappaleita voidaan käyttää työnäytöksissä ja muussa opetustarkoituksessa. Vähemmän merkityksellisiä esineitä voidaan poistaa. Yhdistysyhteistyö Kehittämistyössä tulisi säilyttää kotiseutuväen oma tahto ja innostus museoiden hoitoon sekä kulttuuriperinnön esilletuomiseen, jotta yhdistykset voisivat toimia entistä suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin. Kehittämistyön ei tule olla ristiriidassa SAMUn kulttuurihistoriallisten paikallismuseoiden kokoelmapoliittisen ohjelman kanssa ja työ nojautuu ICOM:in eettisiin sääntöihin. Ks. liite: Varsinais-Suomen paikallismuseoiden kokoelmapoliittinen ohjelma, tiivistelmä Salon museoiden osalta.

3 VISIO Millaisena näemme Salon historiallisen museon tulevaisuudessa? Mikä on Salon museo? Minkä luonteisena kaupunkimme kulttuurihistoriallinen museo nähdään? Paikallismuseoiden verkosto käsittää nykyiset kaupungin hallinnassa olevat paikallismuseokohteet ja nykyiset yhdistysten omistamat ja ylläpitämät museot. Pienet museot tulee pitää yhdistysten hallinnoimina harkinnanvaraisen valtionavun hakemisen mahdollistamiseksi. Tavoitteena on toimiva ja kehittyvä paikallismuseoiden verkosto, jossa kaupungin henkilöresursseja suunnataan jatkossa muutamaan valittuun paikallismuseoon, erityisesti Perniön museoon ja osan paikallismuseoiden jäädessä enemmän yhdistyksen vastuulle. Kehittämistyössä huomioidaan myös matkailun tavoitteet. Kehittämistyöhön liittyy olennaisesti kokoelmatoiminnan ja muun muassa kokoelmien arvoluokituksen kehittäminen. KOKONAISUUDET HALIKON SEUTU Tähän kuuluu kaupungin omistuksessa olevat Halikon museo, Trömperin kestikievari ja Kreivinmäen ulkomuseo. Wiurilan kartanomuseo on yksityisomistuksessa ja se esittelee Halikon kartanokulttuuria. Kaupunki lisää yhteistyötä Wiurilan museoon, jota kehitetään parhaillaan. Halikon museo Halikon museossa puretaan nykyinen Armfelt-näyttely, palautetaan lainaesineistö kartanoille. 1. ja 2. krs. säilytetään perusnäyttelytilana, 3. krs. muutetaan vaihtuvien näyttelyjen tilaksi, jonne voidaan kulttuurihistoriallisten näyttelyjen lisäksi tuoda myös mm. paikallisten taiteilijoiden näyttelyjä. Halikon museo on avoinna kesäisin ja talvella sopimuksesta. Armfelt-asekokoelma talletetaan mahdollisesti Wiurilaan, arvokkaita jää vielä museoon esim. Henry-kivääri Wiurilasta lahjoituksena saadut kartanon hevosvaunut (yht 3 kpl, eli yksi ajovaunu ja 2 kpl Viktoriatai Milord vaunuja, nyt Wiurilassa esillä talletuksena) palautetaan takaisinlahjoituksena Wiurilaan. Liitteenä raportti Halikon museon esineistä Wiurilan hevosvaunumuseossa) ala- tai yläkertaan pystytetään mahdollisesti aiemmin valmistettu arkeologinen Miekka, menneisyys maisema -näyttely kuvaamaan Rikalanmäen ja lähitienoon rautakautista esihistoriaa alakerran agraarinäyttelyä uusitaan seudulliseksi

4 Trömperin kestikievari Kestikievari on suojeltu rakennussuojelulain nojalla. Kievarirakennukseen ja piha-alueelle ei saa tehdä muutoksia ilman museoviraston lupaa. Kievari kuuluu Halikon kulttuurimatkailukokonaisuuteen myös osana kartanokulttuuria. Kestikievari pidetään kaupungin omistuksessa maisemallisen ja rakennushistoriallinen arvonsa vuoksi osana Kuninkaantien historiallista reitistöä. Kiinteistön ja kokoelmien omistus jää kaupungille. Museo tiedustelee Rikala-seuran halukkuutta ylläpitää toimintaa ostopalveluilla jatkossakin. Kreivinmäen ulkomuseo Kaupungin talousarviossa on tänä vuonna varattuna määrärahaa euroa SAMUn paikallismuseoiden kunnostamiseen, josta pääosa katsotaan menevän Kreivinmäen ulkomuseon kunnostamiseen. Wiurilan kartano on kiinnostunut hankkimaan omistukseensa museoalueen maa-alueen vaihtona. Kaupungin kannalta on tärkeää, että alue säilyy ulkomuseoalueena ja että rakennuksia kunnostetaan suojelumääräysten mukaisesti. Kiinteistöt myydään nykyisessä kunnossa Wiurilan kartanolle. Kulttuuripalvelut selvittää kaupungin kiinnostuksen maanvaihtoon kaupungin Maapolitiikan ja yleiskaavallisen ohjelman ohjausryhmältä. Kauppakirjan luovutusehtoihin kirjataan mm. ulkomuseoalueen säilymisenä kulttuuriympäristökäytössä ja että ihmisillä on alueelle vapaa pääsy. Samoin kirjataan kartanon velvollisuus huolehtia rakennukset kuntoon lyhyessä ajassa. Maakunnallinen keskusmuseo valvoo korjaustöitä. SALON KAUPUNGIN KESKUSTA-ALUE Meritalo Meritalon museorakennus on kokonaisuutena tärkeä kaupunkikuvan ja toimintahistoriansa kannalta. Museon koululuokka säilytetään ja toimintaa kehitetään museopedagogisesti osana salolaisen lapsen arjen historiaa, lisätään Kallion opettajaperheen historian ja sivistystoiminnan esille tuomista. Keskimmäiset huoneet interiööreineen tulevat edustamaan maaseutukauppalan asumisen ja elämisen historiaa ja 1900-luvun vaihteessa. Meritalon suuren salin näyttelytilaa kehitetään monimuotoiseen käyttöön. Salo Uskelan Seuran roolia museon yhteistyökumppanina pyritään vahvistamaan. PERNIÖ

5 Perniön museon sekä Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven kotiseutumuseoiden muodostama kokonaisuus siten, että aikanaan museorakennukseksi suunnitellusta Perniön museorakennuksesta tehtäisiin Salon kulttuurihistoriallinen kärkimuseo. SUUNNITELMA 2017 TOTEUTUS Kaupungin seutuhistoriallinen museo Perniössä Perniön museota kehitetään museoammatillisesti seutuhistoriallisena museona, Perniön museon kokoelmien ehdoilla. Museota kehitetään Salon historiallisen museon vetovastuulla. perusnäyttelyä uusitaan ja täydennetään muiden paikallismuseoiden esineistöllä vapaaehtoisilla siirroilla kiinteistö ja kokoelmat kaupungin hallinnassa museota kehitetään museoammatillisesti, osittain yhdistysten kanssa yhteistyössä auki kesällä päivittäin, mahdollisesti auki ympärivuotisesti säännöllisesti piharakennuksen käyttö tulisi suunnitella erikseen vaihtuville näyttelyille varataan esittelytila paikallisten kotiseutumuseoiden markkinointia Perniön museossa kehitetään esim. virtuaalisesti tapahtumiin, työpajoihin ja neuvontaan varataan sopiva tila mikäli museopalveluille saadaan uudet kokoelmasäilytystilat, Perniön museon piharakennus voidaan muuttaa näyttelytilaksi tai muuhun käyttöön museon keskisali soveltuu pienimuotoisiin tapahtumiin ja mm. konserttikäyttöön Perusnäyttelysuunnitelma: laaditaan kattamaan nykyisen Salon koko alueen esimerkiksi keskiaikaisen kirkkotaiteen keskittäminen eri kaupunginosista Perniön museoon vapaaehtoisuuden pohjalta yhteistyössä yhdistysten ja seurakunnan kanssa Perniön museon lahjoittajan kokoelma jää esille, mutta supistettuna ja uudistettuna seutuhistoriallinen esineistö: kaupunki on valikoinut ja kerännyt hallinnoimistaan paikallismuseoista erän esineistöä kuvaamaan seudun kehitystä ja pyytänyt täydennystä siihen muilta paikallismuseoilta vapaaehtoisuuden pohjalta Pienten paikallismuseoiden rengas - Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven museot

6 Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven kotiseutumuseot ovat osa kirkonkylämaisemaa. Ensimmäisessä vaiheessa hallinnan luovuttaminen yhdistyksille: museokiinteistöjen vuokraaminen nimellisellä hinnalla kotiseutuyhdistyksille kokoelmat säilyvät kaupungin omistuksessa ja voidaan tallettaa yhdistykselle kokoelman hoito ja museoiden aukiolo ostetaan palveluna yhdistykseltä, huomioiden pakolliset juoksevat kiinteistökulut palvelujen ostoon varataan museon talousarvioon kiinteä summa ja jaetaan todellisten kustannusten mukaan poistot ja vakuutukset jäävät kaupungin teknisen toimen kustannettaviksi museopalvelut varaa omaan talousarvioonsa avustusmäärärahan koskien esim euroa/vuosi jaettavaksi kiireellisimpiin korjaustoimenpiteisiin valtionosuutta haettaessa, on huomioitava, että: mikäli paikallismuseo on osa valtionosuuden piirissä olevaa ammatillista museota, mutta sen toiminnasta vastaa yhdistys tai säätiö, voidaan avustusta myöntää myös museotoiminnasta vastaavalle toimijalle. Tällöin hakemuksen liitteenä tulee toimittaa voimassaoleva yhteistyösopimus, josta selviää osapuolten vastuut ja työnjako sekä hakijaosapuolen sitoutuminen pitkäjänteiseen museotoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Kehittämistyön edetessä omistussuhteen luovuttaminen yhdistyksille valikoiduissa kohteissa lahjoitetaan kiinteistöt lahjakirjaehdoin kotiseutuyhdistyksille lievästi karsittuine kokoelmineen täysin hallinta- ja toimintaoikeuksin ja näin yhdistykset voivat itse uusia näyttelyjään vastuuta lisäämällä ja vapautta antamalla tavoitellaan museotoiminnan uudistumista paikallisesti paikallismuseoille on mahdollista päästä omistuksen hallinnan muutosten jälkeen entistä suuremmalla todennäköisyydellä harkinnanvaraisen valtionavun piiriin SAMUn talousarvioon varataan määräraha avustuksiin kaikkien Salossa sijaitsevien paikallismuseokohteiden toimintojen tukemiseksi (esim euroa, jota kotiseutuyhdistykset voivat hakea yleisölle avoimien tilaisuuksien järjestämiseen museoissa ja muuhun museotoimintaan) kiinteistöjen kunnostamiseen yhdistykset voivat hakea avustusta museovirastolta valtionosuuden hakemisesta: museoviraston avustuksia myönnettäessä yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiltä museoilta edellytetään, että museotoiminta kuuluu sääntömääräisiin tehtäviin ja että museokokoelmien säilyminen on sääntöjen perusteella turvattu myös siinä tapauksessa, että yhdistys/säätiö purkautuu tai muutoin lopettaa toimintansa. Kaikkia Salon paikallis- ja kotiseutumuseoita koskevia kehittämiskohteita: Museaaliset toiminnat Muurlassa, Perttelissä, Kuusjoella ja Särkisalossa: kaikille suunnatuin kohdeavustuksin elävöitetään paikallistoimintaa kotiseutuyhdistykset voivat edelleen hakea kulttuuriasiain yksikön tukea sisällön tuottamiseen

7 asiantuntija-apua saatavissa SAMUsta resurssien mukaan lisätään kotiseutumuseoiden verkostotapaamisia ja tätä kautta yhteistyötä. Näitä museoita ovat mm. Perttelin ja Muurlan kotiseutumuseot, Kuusjoen viljamakasiini ja Särkisalon Meripirtin museo. Museopalvelujen kokoelmasäilytystilan tarve Museopalveluiden tärkeimpiä kehittämishankkeita on saada lisää yhteistä säilytystilaa (koskee taidemuseota ja historiallista museota). Näin kokoelmia saataisiin paremmin suojattua, niihin liittyviä käsittelyjä voidaan tehdä keskitetysti ja saadaan näyttelyihin vaihtuvuutta. Esimerkiksi Salon keskustasta, Perniöstä tai muualta iso yhteinen tila. Kulttuurihistoriallisen virtuaalimuseon kehittäminen Kokoelmien esitteleminen virtuaalisesti lisää niiden saavutettavuutta. Tähän voidaan hakea hankerahoitusta. Liittyy kokoelmien digitointiin. Esim. rikkaan esihistorian esille tuominen olisi mahdollista virtuaalisesti. Esihistorian muokkaaminen virtuaalimuseon muotoon palvelisi laajaa yleisöä. Tästä pitää tehdä oma hankkeensa. Rahoitusta voidaan hakea mm. Koneen-säätiöltä, Kulttuurirahastolta yms. Tämä voisi olla ensimmäisiä hankkeita, joita laitetaan käyntiin. Museoliiton avoin museo sivuston tai vastaavan avulla.