Martta ratissa. Marianne Heikkilä 2/2015. Kylmän ja kuuman taitaja Tähtäimessä ammattiylpeys ja rakentamisen laatu Onko tämä mistään kotoisin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Martta ratissa. Marianne Heikkilä 2/2015. Kylmän ja kuuman taitaja Tähtäimessä ammattiylpeys ja rakentamisen laatu Onko tämä mistään kotoisin?"

Transkriptio

1 Motiva Energian ja materiaalien viisaan käytön asiantuntija Kylmän ja kuuman taitaja Tähtäimessä ammattiylpeys ja rakentamisen laatu Onko tämä mistään kotoisin? Marianne Heikkilä Martta ratissa

2 SISÄLLYS 4 AJASSA 5 VIERASKYNÄ 12 6 ECODRIVING Martta ratissa 8 ENERGIATEHOKKUUS Kylmän ja kuuman taitaja Energiatehokkuustyötä käytännössä Uusi kausi sopimuksille 12 HANKINNAT Palkitun ympäristötyön takasi loistotiimi 13 SORVIN ÄÄRELTÄ 14 RAKENTAMINEN Tähtäimessä ammattiylpeys ja rakentamisen laatu Tieto paremmin jakoon eri ammattiryhmien kesken Rakentamisen energiatehokkaita ratkaisuja 18 UUSIA TUULIA Höyryä puusta 20 ENERGIAVAIKUTTAJA Voimantuotantoon investointeja ja uusia ratkaisuja 23 NÄKÖKULMA 24 HYVIN TEHTY Onko tämä mistään kotoisin 26 TRANSSMART Linkker kehittää uutta sähköbussityyppiä Uusi toimintamalli kalustohankintoihin 28 KURJENMIEKKA Marko Koivisto Ilmestymispäivä M+ on kestävästä kehityksestä viestivä Motivan sidosryhmälehti. Julkaisija: Motiva Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, HELSINKI Puh Faksi Toimitus: Päätoimittaja: Iiris Lappalainen Viestintäjohtaja: Kati Laakso Toimitussihteeri: Sirpa Mustonen Toimitus: Jari Aalto, Kirsi-Maaria Forssell, Sari Kaste, Minna Kinnari, Minna Mattsson, Suvi Salmela ja Leila Timonen Toimituksen sihteeri: Sini Uotila Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla (takakannessa) tai puh Julkaisutilaukset myös sähköpostilla M+ ilmestyy 3 kertaa vuodessa sekä painettuna että Digipaper-versiona. M+ 3/15 ilmestyy joulukuussa. ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Vuosikerta: maksuton Painos: kpl Paino ja repro: Libris Oy Ulkoasu ja taitto: Merja Sainio / Designio Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Energiavirasto tukee lehden julkaisemista. 28 KYTKENNÄT Simo Nurmi Kansikuva: Marianne Heikkilä opettelemassa taloudellista ajotapaa. Kannen kuvasi Kimmo Haimi. Voimajärjestelmä ei ole uusiutunut siinä mittakaavassa, kuin sen olisi pitänyt. s Sisällysluettelon kuvat: Anne Sivula/Tamperetalo, Juha Sarkkinen, Olli Häkämies, Kimmo Haimi. Motiva asiantuntija energian ja materiaalien viisaassa käytössä. Kimmo Erkkilä 2

3 PÄÄKIRJOITUS Suomi uuteen nousuun kiertotaloudella Hyvinvointi rakennetaan nykyistä vähäisemmällä energian ja materiaalinkäytöllä. Siinä kierrätysmateriaalit, uusiutuvat raaka-aineet ja aineettomat hyödykkeet sekä palvelut ovat tärkeässä roolissa. Siirtyminen kulutusyhteiskunnasta kierrätysyhteiskuntaan vaatii uudenlaista yhteistyötä ja laajojen kokonaisuuksien tarkastelua. Perinteisistä sektorirajoista ja tutuista ajatusmalleista on päästävä eroon. Myönteinen signaali kehitykseen on se, että kiertotalous on nostettu nykyisessä hallitusohjelmassa keskeiseksi teemaksi. Yritysten, alueiden ja yksilöiden toimintaympäristön pitäisi olla kiertotaloutta kannustavaa. Valtion roolina on huolehtia siitä, että ohjauskeinot ja rahoitus tukevat tavoitetta. Motiva on mukana kiertotalouden edistämisessä. Vahvuutemme ovat verkottaminen, viestiminen ja vuoropuhelun edistäminen. Teollisten symbioosien FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) -toimintamalli vauhdittaa sivuvirtojen tarjoajien ja hyödyntäjien verkottumista. Se edesauttaa symbiooseja edistävien teknologioiden tai palveluiden tarjoajien ja asiantuntijoiden yhteistyötä. Yrityksille tarjotaan myös apua toiminnan ideointiin ja toteutukseen. Perinteisistä sektorirajoista ja tutuista ajatusmalleista on päästävä eroon. Teolliset symbioosit aikaansaavat yhteistyötä poikki toimialojen ja vauhdittavat resurssiviisaita toimintamalleja, jotka parantavat yritysten kannattavuutta ja luovat uutta liiketoimintaa. Tässä voidaan hyödyntää Suomen vahvuuksia puhtaiden teknologioiden ja biotalouden ratkaisujen edelläkävijänä myös vientiteollisuuden tarpeisiin. Sitran kehittämä ja nykyään Motivan ja Suomen ympäristökeskuksen koordinoima kuntien Fisu-verkosto on mahdollistaja, joka johtaa kuntien ja kaupunkien kehittymistä kohti resurssiviisautta. Julkisella sektorilla on edelläkävijän rooli liiketoimintamallien edistämisessä myös omilla hankinnoillaan ja investoinneillaan. Kiertotalous edellyttää uudenlaista suhtautumista koko arvoketjun toimijoihin. KUVA: JARI AALTO Motivan hankintapalvelu edistää vuoropuhelua tilaajien ja toimittajien välillä ja laatii yhteistyössä hankkijoiden ja yritysten kanssa ohjeita resurssitehokkaisiin hankintoihin. Kiertotalouden edistäminen edellyttää suunnitelmallista hankintatoimintaa sekä uudenlaista yhteistyötä ja yhdessä kehittämistä eri toimijoiden välillä. Isa-Maria Bergman ryhmäpäällikkö, Motiva Paula Eskola johtava asiantuntija, Motiva 3

4 AJASSA Kuluttajan kuuma linja Energia-asiat nousevat esiin kuluttajan arjessa varsinkin silloin, kun asuntoa ryhdytään rakentamaan tai peruskorjaamaan tai hankittavana on uusi kodinkone. Minkälaisen jääkaapin hankinta olisi fiksuinta? Miten usein ja milloin pakastin pitäisi sulattaa? Mitä tarvitaan hyvään ilmanvaihtoon tai valaistukseen? Mikä lämmitysvaihtoehto olisi järkevin? Miten öljylämmityksen käyttöä voisi tehostaa? Auttaako ilmalämpöpumppu vähentämään lämmityskustannuksia? Miten käytän polttopuuta tehokkaimmin? Kysymyksiä on paljon, ja niille on nyt myös selkeä osoite. Kuluttajien energianeuvonnan puhelin palvelee määrätunnein tiistaisin ja torstaisin ja netin kysymys-vastauspalsta on auki 24/7 eli ympäri vuorokauden kaikkina viikon päivinä. Olemme kouluttaneet energianeuvojia myös hybridilämmitykseen liittyvissä asioissa, kuten esimerkiksi aurinkolämmön yhdistäminen öljylämmitykseen, kertoo Motivan asiantuntija Sami Seuna. Neuvoja antaa kuluttajille ideoita ja perustietoja, lämmitysjärjestelmän toteutukseen tarvitaan tietenkin aina tarkempi asiantuntijan suunnitelma ja asennustyö. IL Energianeuvonnan puhelin tiistaisin klo ja torstaisin klo Oikaisu M+-lehden 1/2015 artikkelissa uusista energiakatselmuksista sivulla 10 määriteltiin suuri yhtiö väärin. Lain mukaan suureksi luokitellaan yritys tai konserni jolla on yli 250 työntekijää tai yli 50 miljoonan euron liikevaihto ja taseen loppusumma on yli 43 miljoonaa euroa. Virhe on korjattu lehden sähköiseen versioon KUVA: SHUTTERSTOCK Romutuspalkkiokokeilu vauhdittanut autokannan uusiutumista Romutuspalkkiokokeilu on vauhdittanut sekä autojen kierrätystä että uusien autojen myyntiä. Kampanja on ollut menestys. Kokeilun kestoksi laissa määriteltiin Budjettivaraus sille oli kolme miljoonaa euroa. Lähtökohta oli, että kokeilu kestää koko aikavälin tai niin kauan kuin rahaa riittää. Varattu määräraha loppui elokuussa. Jos kuluttaja ehti tilaamaan uuden auton ennen määrärahan loppumista, ja romutettu auto sekä uusi auto täyttivät lain kriteerit, saa hän romutuspalkkion, vaikka auton rekisteröinti tapahtuisi vasta myöhemmin, kuitenkin viimeistään tammikuun 2016 lopussa. Jos valtio päättää myöntää lisärahoitusta, kuten liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa, on muillakin kuin ensimmäisen joukkoon ehtineillä mahdollisuus saada romutuspalkkio vielä tämän syksyn LEENA LEDIN TERMINURKKA Materiaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten, että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana. Energiatehokkuus tarkoittaa energiankäytön hyötysuhdetta. Tarve tyydytetään tavanomaista pienemmällä energiamäärällä tai samalla energiamäärällä tavanomaista laadukkaammin. Energiatehokkuus on siis muutakin kuin energiansäästöä. Vähähiilinen yhteiskunta tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu ja kasvihuonekaasuja aikana. Kampanjan tavoitteena on uudistaa Suomen iäkästä autokantaa ja siten parantaa liikenneturvallisuutta sekä säästää ympäristöä. Romutuspalkkiokokeilussa kuluttaja on saanut euron alennuksen uudesta autosta kun on romuttanut yli 10 vuotta vanhan auton ja ostanut tilalle uuden auton, jonka CO 2 -päästöt ovat enintään 120 g/km tai jonka käyttövoimana on joko kokonaan tai osittain korkeaseosetanoli (flexifuel), metaani (maa- tai biokaasu) tai sähkö (täyssähköauto tai ladattava hybridi). Valtion osuus romutuspalkkiosta on euroa ja autoalan osuus 500 euroa yhtä uutta autoa kohden. Suomen Autokierrätyksen virallisissa vastaanottopisteissä autot romutetaan lain vaatimusten mukaisesti ympäristö huomioiden. Tänä keväänä tehdyn romutuskokeen perusteella kierrätysaste on 82,8 prosenttia ja hyödyntämisprosentti 97,3. SM syntyy huomattavasti nykyistä vähemmän. Teollinen symbioosi HARRI TARKKA on toimintatapa, joka tuottaa yrityksille lisäarvoa, kun ne hyödyntävät toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Kustannuseräksi koettu jäte muuttuukin rahanarvoiseksi tuotannon tekijäksi. 4

5 vieraskynä PALSTAOTSIKKO Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Biotalouden värikartta ja kestävä kasvu Biotalous on Suomelle suuri mahdollisuus. Meillä on runsaat uusiutuvat luonnonvarat, niiden käyttöön liittyvää osaamista, teollista tuotantoa ja kyky tuottaa kestäviä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten ehtyvät luonnonvarat, ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvarojamme ovat metsien, peltojen ja vesien eloperäinen aines eli biomassa sekä makea vesi. Myös luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat tärkeitä. Niiden varaan voidaan rakentaa myös liiketoimintaa. Vuonna 2013 biotalouden arvo oli 65 miljardia euroa eli noin 16 prosenttia koko kansantaloudesta. Biotaloutta voidaan kuvata värikarttana, jossa vihreä väri tarkoittaa metsätaloutta ja -teollisuutta, keltainen maa- ja elintarviketaloutta ja sininen vesi- ja kalavaroihin perustuvaa liiketoimintaa. Värikartalla on myös punainen väri, joka kuvaa biojalostamoita ja niiden ympärille syntyviä yrityksiä. Vihreän biotalouden tavoitteena on lisätä kotimaisen puun käyttöä. Teollisuus on kertonut merkittävistä biojalostamoinvestoinneista, jotka lisäävät kotimaisen puun kysyntää noin 14 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Se merkitsee jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Keltaiseen biotalouteen tarvitaan maaseudun palveluliiketoimintaa, jonka ratkaisuilla voidaan parantaa alueellista energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä edistää energia- ja materiaalitehokkuutta. Lähi- ja luomuruuan kysyntä avaa liiketoimintamahdollisuuksia maatiloille ja jatkojalostajille ja lisää siten maaseudun elinvoimaisuutta. Tavoitteena on tuottaa korkean lisäarvon tuotteita, jotka menestyvät myös maailmanmarkkinoilla. Sinisen biotalouden alalla on paljon kasvupotentiaalia, joka perustuu runsaisiin vesivaroihimme, tekniseen osaamiseen ja hyvään kansainväliseen maineeseen. Tuotannon nykyarvo, yli 8 miljardia euroa, on jo nyt merkittävä. Suurta kasvua odotetaan vesiviljelyyn, kalanjalostukseen ja kalakauppaan. Tavoitteena on yli uutta työpaikkaa Suomeen. Luonnontuotteet ja luonnon virkistyskäyttö kuuluvat vihreän, keltaisen ja sinisen biotalouden piiriin. Luonnontuotealan liiketoimintaa voidaan kasvattaa myös kosmetiikka- ja lääketeollisuuden tarpeisiin. Lisäksi luontomatkailua ja sen markkinointia on kehitettävä aktiivisesti. Punainen biotalous luo edellytyksiä uusien biojalostamoiden ja niiden ympärillä toimivien yritysten synnylle. Näitä voidaan nimittää myös biotalouden ekosysteemeiksi. Esimerkiksi selluntuotannon sivuvirroista voidaan jalostaa korkean lisäarvon tuotteita, kun lähellä toimii kemianteollisuutta. P.S. On tärkeää purkaa turhaa sääntelyä ja vahvistaa osaamispohjaa. Tarvitaan kärsivällistä julkisen sektorin turvaamaa riskirahoitusta. Biomassojen kilpailukykyinen hinta, raaka-ainemarkkinoiden toimivuus ja käytön kasvun hyväksyttävyys luovat menestyksen edellytyksiä. KUVA: MMM Joutsenmerkki rakennuksiin Suomessa on nyt käynnissä projekti, jonka tavoitteena on rakentaa maamme ensimmäinen joutsenmerkitty talo muiden Pohjoismaiden tapaan. Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty päiväkotirakennus taas etsii rakentajaa. Ruotsissa on rakennettu jo satoja joutsenmerkittyjä taloja ja päiväkotirakennuksia. Järvenpään Mestariasunnot on nyt rohkaistunut aloittamaan projektin, jonka tavoitteena on saada vihdoin ja viimein Suomeenkin joutsenmerkitty kerrostalo. Koska suurin kuluttajan tekemä investointi on yleensä asunto, pitäisi ympäristöja terveellisyysasiat huomioida pitkäjänteisesti rakentamisessa. Joutsenmerkki antaa tähän hyvät välineet, Joutsenmerkin asiantuntija Terhi Uusitalo Motiva Services Oy:stä sanoo. Turussa etsitään kuntaa tai yksityistä toimijaa, joka haluaisi lähteä suunnittelemaan ja rakentamaan joutsenmerkittyä päiväkotia. Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on valmistella päiväkotihanke kumppaneiden kanssa vuoden 2015 aikana ja toteuttaa se vuosina Hankkeessa on mukana myös Turun yliopisto ja VTT. Joutsenmerkin vaatimukset liittyvät talon energiatehokkuuteen, hyvään sisäilmaan sekä talossa käytettyihin rakennusmateriaaleihin. Vaatimuksia on myös rakennusprosessin laatuohjaukselle sekä hallinnolle ja käytölle. IL Terhi Uusitalo, , 5

6 ECODRIVING Martta ratissa Pelkästään ajotyylin tarkistus voi säästää pitkän pennin. Myös martat hyödyntävät taloudellisen ajotavan oppeja säästääkseen kustannuksia ja ympäristöä. TEKSTI SIRPA MUSTONEN KUVAT KIMMO HAIMI Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä testasi uudistuneen EcoDriving-koulutuksen keväällä. Koulutuksen avulla hän leikkasi auton polttoaineen keskikulutusta merkittävästi ja oppi kohentamaan omaa ajotyyliään. Taloudellisen ajotavan opeilla myös liikenteen turvallisuus paranee kustannussäästöjen lisäksi. EcoDriving-koulutus oli aivan uusi kokemus, jonka aikana mietin, miksei meille aikoinaan jo autokoulussa opetettu vastaavia taitoja. Koulutus oli tehokas ja mielenkiintoinen, vaikka aluksi jännittikin vähän. Olen ajanut paljon ja siksi ensin omien ajomaneerien tarkistus vähän arvelutti, mutta haluan oppia uutta, Heikkilä toteaa. Koulutukseen Heikkilää motivoi myös se, että uusia taitoja voi varsin konkreettisesti soveltaa omassa perheessä. Hän kiittelee kouluttajana toimineen Esa Mikkolan rauhallista tapaa rupatella erilaisia asioita ajon aikana. Tunnelman keventämisestä huolimatta Mikkola teki samanaikaisesti teräviä ja osuvia havaintoja Heikkilän ajotyylistä ja -käsialasta. Koulutus ylitti odotukseni. Luulin, että käymme vain teoriaa läpi yhden ajokerran jälkeen, mutta kaikki opettajan neuvot testattiinkin vielä uudella ajokierroksella. Liikenteessä pitää huomioida tutuillakin kaupunkireiteillä niin monia asioita, että huolestutti ensin osaanko enää keskiikäisenä olla omaksuva ja ennakoida riittävästi. Harkittu koulutuskonsepti toimii Heikkilän mielestä koulutuskonsepti oli hyvin suunniteltu ja toteutettu, vaikka aluksi palautuikin mieleen inssiajon tunnelmat. Palautteenanto sekä kirjallisesti että suullisesti oli tärkeää. Kouluttaja tunsi hyvin ajoreitit ja osasi ohjata oppilastaan ammattimaisesti ja turvallisesti. Esa Mikkolan ajopalautteen mukaan Heikkilä on tehokas ja aktiivinen ajaja, jonka kiihdyttelyssä ja nopeudessa oli kuitenkin hieman hillitsemisen varaa. Esimerkiksi liikennevaloja lähestyttäessä Heikkilä ensimmäisellä kierroksella kiihdytti turhaan sen sijaan, että olisi käyttänyt pientä vaihdetta ja hiljaista nopeutta. Ajoin myös lievää ylinopeutta, 10 kilometriä tunnissa yli rajoituksen. Lähdin liikkeelle ykkösvaihteella, mutta en riittävän nopeasti vaihtanut kakkoselle ja kolmoselle, mikä ei kaupunkiajossa ole ollenkaan ekologista, Heikkilä muistelee saamaansa palautetta. Kouluttajan havaitsemia kehityskohteita olivat turhien pysähtymisten välttäminen, alamäkien hyödyntämi- 6

7 ECODRIVING Kustannussäästöjen lisäksi myös turvallisuus paranee taloudellisella ajotavalla. Marianne Heikkilän tulokset Ensimmäisellä kierroksella (ajotavan kartoitus): Keskikulutus 6,8 litraa/100 km Ajoaika 22 min Keskinopeus 28 km/h Koulutuksen jälkeen (sama reitti ajetaan uudestaan hyödyntäen kouluttajan antamaa palautetta): Keskikulutus 5,3 litraa/100 km ( 1,5 litraa) Ajoaika 26 min Keskinopeus 24 km/h Opetuksessa saa realistisen käsityksen omasta ajotaidosta ja huomaa, missä on parantamisen varaa. uutta voi oppia mielekkäästi, vaikka ajokortin suorittamisesta on vierähtänyt tovi. Olin ajatellut olevani todella ekologinen ja taloudellinen ajaja, mutta Esapa löysi niin paljon kehitettävää, että tätä harjoitellaan loppuelämä. Olen kiitollinen kaikista vinkeistä ja opeista, joista sekä minä että koko lähipiirini hyötyvät varmasti. Heikkilä kertoo kulkevansa paljon myös pyörällä, ratikalla, bussilla ja junalla. Nopeatempoisena ja kiireisenä ihmisenä hän pitää itselleen vaikeana ennakoivan ja rauhallisen ajotyylin omaksumista silloin kun kulkupelinä on henkilöauto. Tasaisen nopeuden ylläpitäminen alhaisilla kierrosluvuilla ja vaihtaminen ajoissa isommalle vaihteelle vaatii sekin opettelua. Oman ajotyylin päivittäminen ja omien luulojen purkaminen kannattaa. Autoillessa kuljettaja tekee jatkuvasti valintoja. Harva pystyy itse havainnoimaan niiden fiksuuden. Vain ulkopuolinen asiantuntija osaa arvioida tilanteen luotettavasti. Perherauhakin säilyy paremmin, kun ajotaitoa arvioi ammattilainen eikä kumppani. nen, kaarteiden parempi ennakointi, havainnointi joka suuntaan, vauhdin vähentäminen ja turhan kiihdyttämisen välttäminen. Riskianalyysissa mahdollisiksi riskeiksi kirjattiin törmäys pyöräilijään, rikesakko, päiväsakko liian vauhdin vuoksi, peräänajo edessä ajavaan sekä ketjukolarimahdollisuus. Onneksi sentään jäi kymmenen muuta riskitekijää mainitsematta. Ajokortin menetys, törmäys jalankulkijaan tai ulosajo tieltä olisivat kuulostaneet aika pahoilta riskeiltä. Käsitys omasta ajotaidosta tarkentuu Eniten Heikkilä kertoi yllättyneensä siitä, kuinka hiljaa kaupungissa ja esimerkiksi liikennevaloja lähestyttäessä pitäisi ajaa. Positiivinen yllätys oli se, että keskikulutus väheni koulutuksen ansiosta peräti 22 prosenttia ja että Ympäristö- ja talousasiat kiinnostavat marttoja Ympäristö- ja talousasiat ovat marttojen kotitalousneuvonnassa keskeisiä teemoja. Taloudellinen ajotapa sopii tähän kuvioon mainiosti. Suuri osa liikenteen aiheuttamista päästöistä syntyy henkilöliikenteessä, joten jokainen voi vaikuttaa. Kun kiinnitämme huomiota omaan ajotapaan, voimme vähentää omaa kuormaamme. Ympäristöhyötyjen lisäksi taloudellinen ajotapa vähentää polttoaineenkulutusta, joten oma talouskin kiittää. Taloudellinen ajotapa on myös turvallista, Heikkilä muistuttaa. Motiva ja Marttaliitto suunnittelevat yhteistyötä EcoDriving-konseptin tiimoilta. Suunnitelmissa on yhteistä viestintää ja aiheeseen liittyvää koulutusta vuonna

8 ENERGIATEHOKKUUS Kylmän ja kuuman taitaja Valio on ollut suomalaisen maidontuotannon keskiössä jo 110 vuotta. Yhtiö on 17 osuuskunnan omistama maidonjalostaja, joka työllistää suoraan ja välillisesti suomalaista ja kerää yli 80 prosenttia suomalaisesta maidosta. Maitojen, rasvojen ja juustojen tuotantoon tarvitaan kylmää ja kuumaa. TEKSTI JUHA KONTU KUVAT VALIO Valiolla on Suomessa 13 tehdasta ja meijeriä, ja niissä kuluu energiaa kymmenien miljoonien eurojen arvosta. Yhtiö toteuttaa elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimusta, joka solmittiin vuonna 2008 ja päättyy ensi vuoden lopussa. Sopimuskauden lopussa olemme toteuttaneet energiansäästötoimenpiteitä, joiden yhteenlaskettu energiansäästö vastaa 9 prosenttia vuoden 2005 kokonaisenergiankulutuksestamme, kertoo Valion energiapäällikkö Peter Fabritius, jonka vastuulla on konsernin energiatehokkuustoimet. Suomessa Valion energiatehokkuustyö on hajautettu tehdastasolle. Jokaisella tehtaalla on energiatehokkuudesta vastuullinen, joka tuntee oman yksikkönsä tilanteen ja tunnistaa mahdollisuudet löytää reittejä yhä tehokkaampaan energiankäyttöön. Pääkonttorin tehtävänä on tukea paikallista energiatehokkuustyötä. Käytännössä se tarkoittaa asiantuntija-apua ja neuvontaa, Fabritius avaa Valion energiatehokkuustyön arkea. Vientikielto käänsi kulutuksen kasvuun Vuonna 2014 Valion energian kokonaiskulutus oli 744 gigawattituntia, GWh, mikä on 5,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lämpöenergiaa tarvittiin 8

9 ENERGIATEHOKKUUS Eri tuotantolaitosten energiankulutuksissa on suuria eroja. Veden haihduttaminen maidosta sitoo runsaasti energiaa. Kuvassa maitopakkauksia Valion Joensuun tehtaalta. yhteensä 508 GWh, mikä on 41 GWh enemmän kuin edellisvuonna. Sähköä käytettiin 236 GWh. Edellisvuoteen verrattuna kulutus kasvoi 5,6 GWh. Tätä ennen kulutusluvut olivat laskusuunnassa. Mikä käänsi viime vuoden luvut nousuun? Syynä energiankäytön lisääntymiseen oli Venäjän vientikiellosta johtuva maitojauheiden kuivauksen lisääntyminen, Fabritius kertoo. Kuivatus sitoo merkittävästi lämpöenergiaa ja näkyy suoraan kulutusluvuissa. Vaikka toimimme aikaisempaa tehokkaammin, tuotannon rakenteen muutos näkyy energiankulutuksessa. Valion eri tuotantolaitosten kulutuksessa on suuria eroja. Erot johtuvat siitä, että tuotantolaitokset käsittelevät erisuuruisia maitomääriä ja siitä, että eri tuoteryhmät vaativat tuotantovaiheessa energiaa erilaisia määriä. Lämpöä käytettiin eniten juustoja sekä maito- ja herajauheita valmistavalla Lapinlahden tehtaalla, jossa lämpöenergiaa kului viime vuonna 120 GWh. Toiseksi suurin lämmönkulutus oli Seinäjoen tehtaalla, jossa lämpöä tarvittiin reilut 100 GWh. Muilla tehtailla, kuten Haapaveden ja Joensuun juustoloissa sekä Riihimäen, Jyväskylän ja Oulun meijereissä lämmöntarve on pienempi. Pienimmissä yksiköissä, kuten Äänekosken juustolassa, tarvittiin lämpöä viime vuonna alle 10 GWh. Jäähdytyksessä tarvittavan kylmäenergian olemme perinteisesti tuottaneet valtaosin sähkökäyttöisillä kompressoreilla. Viime vuosina kompressorien käyttöä kylmän tuotannossa on vähennetty energiatehokkailla lämpöpumpuilla. Kylmää tarvitaan siksi, että useimmat tuotteet lähtevät ulos alle 4-asteisina. Meijeriprosessit käyttävät höyryä ja sähköä eli kuumaa ja kylmää prosessin eri vaiheisiin. Sähköä tarvitaan prosessilaitteistojen käyttöön ja jäähdytykseen. Lämpöenergiaa tarvitaan erityisesti jauhemaisten tuotteiden kuivauksessa, tuotteiden lämpökäsittelyissä, pesuissa sekä kiinteistöjen lämmityksessä, Fabritius sanoo. JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA 9

10 ENERGIATEHOKKUUS Valmistuksenohjaaja Tanja Korhonen työn touhussa. EDELLISELTÄ AUKEAMALTA Veden haihduttaminen maidosta sitoo runsaasti energiaa. Tämä selittää esimerkiksi Lapinlahden ja Seinäjoen tehtaiden suuren lämpöenergian tarpeen. Kotimaista energiaa Lämpöenergian tuotantoon Valio käytti viime vuonna polttoaine-energiaksi laskettuna eniten turvetta (35 %), kotimaisia uusiutuvia polttoaineita (34 %) ja raskasta polttoöljyä (15 %). Valio on tehnyt useita lämpöpumppuinvestointeja. Kotimaisten polttoaineiden osuus energiantuotannossa on kasvanut tasaisesti ja oli vuonna 2014 jo 69 prosenttia. Energiatehokkuuden kehittäminen alentaa yksikkökustannuksia ja parantaa kannattavuutta, joten asialla on myös painava taloudellinen näkökulma. Valion energialasku on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Seuraamme tehtaiden energiankulutusta ja energiatehokkuutta kuukausitasolla. Eri tehtaiden ku- lutuslukujen vertailu ei anna oikeaa kokonaiskuvaa, koska tuotantoprofiilit vaihtelevat tehtaiden välillä. Sen sijaan saman tehtaan energiatehokkuuden kehityksen seuranta ominaiskulutuksen kautta on hyödyllistä. Se myös mahdollistaa nopean reagoinnin muutoksiin. Luvut kertovat tehtyjen energiatehokkuustoimenpiteiden ja -investointien vaikuttavuudesta. Liiketoiminnalliset tavoitteet Valion energiatehokkuustyössä punaisena lankana ovat liiketoiminnalliset tavoitteet, jotka täyttyvät toiminnan tehostumisen kautta. Toki haluamme myös profiloitua vastuullisesti toimivaksi ympäristöystävälliseksi yritykseksi, Fabritius sanoo. Valio on tehnyt energiatehokkuusanalyysejä jo vuosia ennen nykymuotoisten energiatehokkuussopimusten käyttöönottoa. Vuoden 2008 energiatehokkuussopimus merkitsi selvää lisäpotkua energiatehokkuuden kehittämiseen. Olemme tehneet sen jälkeen useita lämpöpumppuinvestointeja. Prosesseista saatiin viime vuonna talteen lämpöpumpuilla kaikkiaan 22 GWh hukkaenergiaa. Fabritiuksen mielestä Motivan malli tehdä energiatehokkuusanalyy- Energiatehokkuustyötä käytännössä Valion Seinäjoen tehtaalla tehtiin energiatehokkuusanalyysejä, joissa selvitettiin mm. lämpö- ja sähkövirtoja. Analyysien tuloksena teimme lämpöpumppuinvestointeja, joiden tuloksena hyödynnämme lämpöpumppuja sekä lämmön että kylmän tuotannossa. Aikaisemmin lämpö tuotettiin kokonaisuudessaan kattilalaitoksessa. Kattilalaitoksen tuottamaa lämpömäärää on nyt vähennetty lämpöpumpulla, Fabritius selittää. Kylmän tuotannossa on perinteisesti käytetty sähkökäyttöisiä kylmäkompresseja. Nyt myös kylmäntuotannon sähkönkulutusta pienennetään hyödyntämällä lämpöpumppuja. Saamme kylmää ja lämpöä noin 5,6 MWh alle 1 MWh:n sähköenergialla. Investoinnin takaisinmaksuaika on noin kolme vuotta. Myös varsinaisen tuotantoprosessin tehostamisessa on saatu hyviä tuloksia. Haapaveden tehtaalla tuotantoprosessia tehostettiin siten, että heran esijäähdytyksessä käytetyn kylmän veden sitomaa lämpöä pystytään edelleen hyödyntämään. Tämä on myös esimerkki lämmöntalteenotosta, jossa ei ole tarvittu lämpöpumpputekniikkaa. Samalla on voitu optimoida prosessin sisäistä lämmön ja kylmän käyttöä. Energiatehokkuus ei aina edellytä suuria investointeja. Usein pienin toimin syntyy merkittäviä säästöjä. Energiatehokkuutta on myös parannettu tehtaiden lämmitysverkostoja säätämällä. Säädöt ovat kannattavia, koska niissä ei tarvita käytännössä lainkaan investointeja. Myös ulko-ovien ilmaverhojen käytöllä säästetään, samoin valaistuksen aika- ja liikeohjauksella on vähennetty turhaa sähkönkulutusta. Myös poistoilman lämmöntalteenotto on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi vähentää energiankulutusta, Peter Fabritius listaa Valion käyttämää energiatehokkuusarsenaalia. 10

11 ENERGIATEHOKKUUS Valio liittyy myös uuteen energiatehokkuussopimukseen. sejä on tehokas työkalu löytää kehityskohteita. Olemme myös toteuttaneet seurantakatselmuksia ja toisen vaiheen energiatehokkuusanalyysejä. Silloin paneudutaan kohteisiin, joissa on parhaat mahdollisuudet löytää säästö- ja tehostamiskohteita. Niiden perusteella olemme tehneet investointeja lämpöpumppuihin ja hukkalämmön talteenottoon. Analyyseissä on usein löytynyt nopeasti toteutettavia kehityshankkeita, joiden takaisinmaksuajat ovat lyhyitä. Kannattavuusnäkökulmasta ne ovat erinomaisia ratkaisuja. Myös suurehkolla investoinnilla voi olla lyhyt takaisinmaksuaika. Tällainen on esimerkiksi Seinäjoen tehtaan lämpöpumppuhanke, jonka yhteydessä tehtaalle rakennettiin uusi lämmönjakeluverkosto. Sen ansiosta lämpöpumpuista saatiin irti maksimaalinen hyöty koko tehtaalle. Uusi kausi sopimuksille Nykyiset energiatehokkuussopimukset päättyvät vuoden 2016 lopussa. Sopimusten osapuolet neuvottelevat uudesta kaudesta. Toimivien ja tuloksellisten sopimusten ansiosta Suomessa on voitu lähestyä kansallisia ja EU-tason energiatehokkuustavoitteita vapaaehtoisin keinoin. Vuonna 2017 käynnistyvistä uusista sopimuksista neuvotellaan jo, sillä toiminnan halutaan jatkuvan saumattomasti nykyisen kauden päättyessä. Tavoite on, että uudella sopimuskaudella säilyy mahdollisuus hyödyntää työ- ja elinkeinoministeriön myöntämiä investointitukia energiatehokkuustoimien toteutukseen. Myös pk-yritysten ja kuntien energiakatselmustuista halutaan pitää kiinni. Suurille yrityksille sopimuksen ja energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ+) käyttöönotto riittävät täyttämään velvoitteen energiatehokkuuslain edellyttämistä pakollisista energiakatselmuksista. Direktiivin toimeenpanon ytimessä Voimassa olevat ja uudet sopimukset ovat tärkeässä roolissa energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden täyttämisessä. Direktiivin toimeenpano käynnistyi vuonna 2014 ja jatkuu vuoden 2020 loppuun. Sen velvoittamana Suomi on asettanut kansallisen sitovan energiansäästötavoitteen vuodelle 2020 ja välitavoitteen vuodelle Toteutuneiden säästöjen seurannassa EU-maat noudattavat yhtenäistä kumulatiivista laskentatapaa, jonka perusteella alkuvuosina tehdyillä toimilla on erityinen paino. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että kaikki sopimuksiin liittyneet toteuttavat ja raportoivat mahdollisimman paljon säästötoimia jo vuosina ja uusi sopimus pitää toiminnan aktiivisena myös sen jälkeen. Vain tällä tavoin energiatehokkuusdirektiivin mukainen kansallinen sitova energiansäästötavoite on mahdollista saavuttaa vapaaehtoisin toimin. Helpot ratkaisut tehty Tulevaisuudessa on yhä vaikeampi löytää suurta säästöpotentiaalia. Helpot asiat on nyt toteutettu. Niihin kuuluvat esimerkiksi investoinnit lämmön talteenottojärjestelmiin. Ne ovat vähentäneet kattilalaitoksissa tuotettavan lämmön tarvetta. Lämpöpumppuhankkeet ovat osoittautuneet onnistuneiksi, saamme niistä kaksinkertaisen hyödyn, Fabritius kertoo. Hyödynnämme samanaikaisesti lämpöpumpun kylmän- ja lämmöntuotto-ominaisuuksia. Tämä sopii tuotantoomme erinomaisesti, koska tarvitsemme suuria määriä lämpöä sekä kylmää tuotannon eri vaiheisiin. Kattilalaitoksilta on tarvittu aiempaa vähemmän lämpöä ja vastaavasti kylmälaitokselta vähemmän kylmää. Energiatehokkuuden kehittämisessä ei aina tarvita suuria investointeja. Pieneltä tuntuvat kehityshankkeet voivat tuottaa merkittäviä tuloksia. Esimerkiksi voi ottaa energiansäästölamppujen käytön kylmävarastoissa, Fabritius sanoo. Lämpöä tuottamattomien lamppujen käyttö kylmävarastoissa on vähentänyt kylmäkoneiden kuormitusta. Samalla kun säästämme lamppujen sähkönkulutuksessa, säästämme myös kylmäkoneiden energiankulutuksessa. Miten tästä eteenpäin? Valion nykyinen sopimuskausi päättyy vuonna Parhaillaan keskustellaan seuraavasta sopimuskaudesta eli vuodesta 2017 eteenpäin. Olemme ilman muuta mukana myös uudessa säästösopimuskaudessa, Fabritius sanoo. Toistaiseksi minulla ei ole yksityiskohtaista tietoa tulevan sopimuksen sisällöstä. Fabritius arvioi, että tulevaisuudessa huomiota kiinnitetään esimerkiksi hiilidioksidipäästöihin. Voisimme myös hyödyntää vielä enemmän kotimaisia kiinteitä bio- polttoaineita. Myös aurinkoenergian lisähyödyntämisellä voisi olla mahdollisuuksia. Lämpöpumpputekniikan kehittyminen varmasti jatkuu, ja sillä alueella päästään yhä parempiin tuloksiin. Esimerkiksi lämpöpumpuissa käytetyt uudet kylmäaineet mahdollistavat jo nyt yhä kuumempien vesien tuottamisen lämpöpumpuilla. Energiatehokkuuden kehittämisessä oman haasteensa tuo se, että varsinainen tuotantoprosessi kehittyy ja muuttuu koko ajan. Se lyhentää energiatehokkuusinvestointien takaisinmaksuaikavaatimuksia. Silloin myös energiatehokkuusinvestoinneista on saatava tuloksia yhä nopeammin. 11

12 HANKINNAT Palkitun ympäristötyön takana loistotiimi Tampere-talossa tehty ympäristötyö hakee vertaistaan. Erilaisia ympäristöalan palkintoja on ropissut. Talo sai ensimmäisenä kongressitalona maailmassa pohjoismaisen joutsenmerkin. Myös Motiva on palkinnut Tampere-talon vuoden 2015 kestävä julkinen hankkija -tittelillä. TEKSTI SUVI SALMELA KUVA ANNE SIVULA / TAMPERE-TALO T alon energiatehokkuus on huippuluokkaa rakennuksen ikään nähden. Vihreitä innovaatioita on otettu rohkeasti käyttöön. Pesuaineiden käyttö on korvattu ympäristöystävällisellä ja kustannuksiltaan edullisemmalla otsonivedellä ja talon kattoa peittää ilmaa puhdistava Noxite-kattopinnoite. Tampere-talon ravintolassa tarjoillaan paljon luomutuotteita, vältetään naudanlihan käyttöä ja talon jäätelöt valmistuvat oman nimikkolehmän maidosta. Miten näin kunnianhimoinen ympäristötyö ja uudistusten läpivienti onnistuu isossa organisaatiossa ja minkälaiset ihmiset toimivat muutosten ajureina? Elinkaariajattelua fiksusti Marko Koivisto on työskennellyt Tampere-talossa 25 vuotta. Hänen työnkuvaansa kuuluu vastuu kiinteistöstä ja yksi osa työnkuvasta on ympäristöasioiden hallinta. Monessa ympäristöhankkeessa hän on työrukkasena. Koivisto painottaa, ettei mitään muutoksia saada aikaan yksin, vaan tulokset syntyvät aina yhdessä tekemällä. Meillä on loistava tiimi, joka koostuu oman alansa ammattilaisista. Olemme sitoutuneita tekemään ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja ja oman tekemisen kyseenalaistaminen on meillä arkea, Koivisto kertoo. 12 Olemme ottaneet tavoitteeksi olla asioissa edelläkävijöitä. Tampere-talon kohdalla visio ei ole jäänyt vain johdon sanahelinäksi. Talon johto on sitoutunut vastuullisuuteen ja valintoja tarkastellaan kokonaiselinkaariajattelun näkökulmasta. Toisaalta ympäristönäkökohdat saattavat joskus painaa valinnoissa hintaa enemmän. Pidemmällä aikavälillä mitattuna ympäristön kannalta hyvät, mutta hankintahinnaltaan kalliimmat ratkaisut, osoittautuvat yleensä edullisemmiksi. Esimerkiksi siivouskemikaalien tilalla käytettävä otsonaattori maksoi itsensä takaisin yhdessä vuodessa, Koivisto kertoo. Muutosvastarintaa ei tunneta Uusia ideoita ja ehdotuksia ei yleensä suljeta pois. Jos oma ideani tyrmätään ja itse uskon asiaan, se on kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Silloin otetaan verbaliikka kehiin ja lähdetään entistä innokkaammin kaivamaan tietoa ja perusteluita, miksi uusi ratkaisu olisi parempi kuin vanha. Pyrin näkemään ideat aina mahdollisuutena, Koivisto toteaa. Tampere-talon kohdalla voisi puhua oppimishalukkuudesta. Tähän Koivisto näkee kaksi syytä. Toimintaympäristömme on jo itsessään muuttuva, koska kävijäkunta ja tapahtumat vaihtuvat päivittäin. Kehittäminen ja kehittyminen on jatkuvaa, ja se on osa meidän toimintakulttuuriamme. Kyseenalaistamme usein omaa tekemistämme ja mietimme voisiko tämän tehdä vielä paremmin. Muutoksen jarruina Koivisto näkee yleensä väärän motivaatiotason, eli halu toimia jostain syystä puuttuu. Myös tiedon puute on joskus uusien asioiden eteenpäinviemisen tiellä. Työyhteisön avoimuudella, hyvällä työilmapiirillä ja yhteishengellä on hänen mielestään suuri merkitys. Myös mittarit ovat tärkeitä. Kun voidaan osoittaa, että asioissa on menty eteenpäin ja omalla työllä on merkitystä, se motivoi ihmisiä, Koivisto perustelee. Hankintateemaviikko marraskuussa Jatkuvaa kehitystyötä tapahtuu myös Tamperetalon katolla. Marko Koiviston mukaan sinne on seuraavaksi suunnitteilla aurinkopaneeleja ja ruohokatto. Pieniä parannuksia tehdään jatkuvasti. Ensimmäistä kertaa järjestettävä yhteispohjoismainen teemaviikko nostaa kestävät hankinnat puheenaiheeksi Viikon aikana jaetaan hankintaosaamista suomalaisten ja pohjoismaisten hankkijoiden kesken ja tuodaan esiin innostavia hankintaesimerkkejä. Teemaviikkoa rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Motiva järjestää viikolla koulutuksia ja viestii erityisen edistyksellisistä hankinnoista.

13 HANKINNAT sorvin ääreltä Päivi Laitila yksikönpäällikkö Motiva KUVA: LEILA TIMONEN Lyhyt matka ideasta toteutukseen Monesti uudet villit ideat jäävät innostuneen puheen tasolle, mutta eivät välttämättä koskaan muutu teoiksi ja toiminnaksi. Jotta asiat eivät jumitu tähän vaiheeseen, pyritään Tampere-talossa aina sitouttamaan joku henkilö asian haltiaksi. Tässä vaiheessa Koivisto kiittelee jälleen omaa osaavaa henkilöstöä. Puoli vuotta sitten Koivisto kertoi tulevaisuuden toiveekseen, että Tampere-talon uuden osan katolle saataisiin aurinkovoimala. Nyt aurinkopaneeleille on jo tehty rakennussuunnittelussa tekninen varaus. Uusien asioiden matka ajatuksesta toteutukseen tuntuu Tampere-talossa olevan poikkeuksellisen lyhyt. Koivisto on tyytyväinen myös keittiön uuteen ilmanvaihtokoneeseen, joka ottaa lämmön keittiötiloista talteen ja josta rasva hajotetaan otsonaattorilla. Vaikka remontti oli iso, on uuden laitteiston takaisinmaksuaika alle viisi vuotta. Tämäkin energiatehokkuutta merkittävästi parantanut toimenpide tuottaa pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna säästöjä. Tuntuu hyvältä nähdä, että pieniä parannuksia tapahtuu jatkuvasti eri puolilla taloa, Koivisto iloitsee. Lue lisää Tampere-talon innovatiivisista ympäristöratkaisuista Avoin asenne vauhdittaa sorvausta Olen jatko-opinnoissani tutkinut tiedon ja osaamisen siirtämistä asiantuntijaorganisaatiossa. Selvitin aineistolähtöisessä lisensiaattityössäni, mitkä tekijät vaikuttavat siihen. Tuloksissa korostui asiantuntijan oma rooli. Positiivinen, ulospäin suuntautunut asenne ja halu oppia ovat keskeistä sekä omassa kehittymisessä että tiedon ja osaamisen siirtämisessä toiselle asiantuntijalle. Myös avoin ja kannustava kulttuuri on tärkeää. Tällaista kulttuuria kuvattiin termein yhdessä tekeminen, hyvä fiilis ja jakamalla kaikki lisääntyy. Erityisesti nuorelle asiantuntijalle esimies on tärkeä. Kannustaminen ja mahdollisuuksien tarjoaminen vaikuttavat sekä hänen kehittymiseensä että omaksumiinsa toimintatapoihin tiedon ja osaamisen siirtämisessä. Muistan itsekin kiitollisuudella omalta työuraltani ensimmäiseltä esimieheltä ja -naiselta saamaani tukea. Oma roolinsa on myös kollegoilla sekä käytössä olevilla menetelmillä, kuten kehityskeskusteluilla ja osaamiskartoituksilla. Menetelmät palvelevat, jos ne yhdistetään systemaattiseen ja pitkäjänteiseen osaamisen johtamiseen. Epävirallisiakaan keinoja, kuten kahvitaukojen tarjoamia mahdollisuuksia kohtaamisiin, ei pidä väheksyä. Asiantuntijoilla ja asiantuntijaorganisaatioissa on paljon tietoa ja osaamista, ja on vaikea tietää mitä siitä tulevaisuudessa tarvitaan. Tutkimukseni mukaan tärkeäksi on osoittautunut etenkin erilaisista toimintatavoista, kuten asiakaskontakteista, karttuneen tiedon ja osaamisen siirtäminen. Tällaisen tilannesidonnaisen, niin sanotun hiljaisen tiedon jakaminen on elintärkeää organisaation kilpailukyvyn kannalta. Meillä Motivassakin joudumme tämän tästä pohtimaan, miten saamme talteen kokeneen asiantuntijan tiedot ja osaamisen. Yksikkömme moniosaaja, johtava asiantuntija Pertti Koski jäi kesällä eläkkeelle. Onneksi meillä oli jonkin verran aikaa vaihtaa tietoja ja kokemuksia, aina sellaista jaksoa ei olekaan tarjolla. Kiitokset Pertille hänen monipuolisesta osaamisestaan sekä koko Motivan että omasta puolestani. Myös Sipilän hallitusohjelmassa 2015 todetaan, että Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle. Vuoden 2025 visiossa Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan. Tähän me jokainen voimme vaikuttaa avoimella asenteella ja toiminnalla. Nyt syksyllä on oiva tilaisuus aloittaa uusien oppien hankkiminen, opitun soveltaminen ja eteenpäin välittäminen. Laitila, Päivi. Tiedon ja osaamisen siirtäminen energia-alan asiantuntijaorganisaatiossa. Aalto University,

14 RAKENTAMINEN Tähtäimessä ammattiylpeys ja rakentamisen laatu Rakentamiseen liittyvät sisäilma- ja homeongelmat ovat olleet viime vuosina isoja ja saaneet paljon huomiota julkisuudessa. Lisäksi rakentamiseen liittyvät määräykset ovat kiristymässä entisestään. Build Up Skills -hanke etsii keinoja rakentamisen laadun kohottamiseen. TEKSTI SIRPA MUSTONEN KUVA JARI AALTO Motivan luotsaama Build Up Skills -hanke kouluttaa kouluttajia ja muutosagentteja nostamaan rakentamisen laatua työmailla. Laadun ohessa tähtäimessä on myös rakennusten energiatehokkuus. Muutosagentit ovat rakentamisen ammattilaisia, jotka osallistuvat koulutuksiin ja vievät oikeaa tietoa ja osaamista eteenpäin omissa organisaatioissaan. He miettivät rakentamisen laatuun ja energiatehokkuuteen liittyviä asioita ja toimivat mentoreina muille rakentajille, erityisesti uusille tulokkaille. Myös alihankintaketjussa olevien ulkomaalaisten rakentajien osaaminen ja motivaatio oikeisiin toimintatapoihin on varmistettava. Asia koetaan tärkeäksi, joten koulutusten vastaanotto on kaikkialla ollut hyvä. Keskustelua syntyy ja rakentamisen laatua sekä energiatehokkuutta halutaan aidosti parantaa, sanoo Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa työmaalähettiläs Risto Tenhunen, joka vie kosteudenhallinnan ja energiatehokkuuden osaamista paitsi rakennustyömaille myös oppilaitoksiin ja rakennusalan seminaareihin ja tilaisuuksiin. Tenhusen mukaan kaikki alalla tietävät, että nykyiset rakentamisen laatuongelmat voivat pahentua entisestään ellei tiettyjen teknisten asioiden varmistamista saada kuntoon. Päähuomio työmaissa Build Up Skills -hankkeen ydin ovat työmaat. Ammattilaiset on saatava heräämään siihen, että rakentamisen tiiveyteen on kiinnitettävä huomiota samoin kuin vaikkapa materiaalien suojaamiseen. Koko rakentamisen ketju alihankkijoineen on saatava toimimaan niin, että keskeinen tieto siirtyy toimijoiden välillä. Jos joku on tehnyt virheen, se pitää oikaista sen sijaan, että välinpitämättömästi rakennettaisiin virheen päälle. Koulutuksissa eri yrityksiä edustavat työnjohtajat, rakentajat ja kouluttajat pohtivat, mihin asioihin ja yksityiskohtiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Muutosagentti-koulutuksen käyneet voivat sitten yhdessä oman organisaationsa yritysjohdon ja työjohtajien kanssa etsiä konkreettisia tapoja hyödyntää hankkeen tuottamia materiaaleja. Työmaalähettiläs Risto Tenhunen vie kosteudenhallinnan ja energiatehokkuuden osaamista rakennustyömaille ja oppilaitoksiin. Build Up Skills -hanke kouluttaa sekä rakentamisen opettajia että rakentajia. Kevään koulutukset saavat jatkoa syksyllä: pian kymmenet muutosagentit vievät asiaa eteenpäin vielä kuluvan vuoden aikana. Rakentaminen, rakenteet ja materiaalit muuttuvat Tenhusen mukaan hyvän laadun varmistamisen keinot, kuten tiiveysmittauk set ja lämpökamerakuvaukset, ovat jo olemassa, mutta ne pitää saada 14

15 RAKENTAMINEN Kymmenet muutosagentit vievät asiaa eteenpäin. Build Up Skills -hanke on tuottanut aineistoja, joita voidaan käyttää työmailla. Ne ovat laminoituja kuvallisia työohjekortteja, joita on pian saatavissa viidellä eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti, venäjä ja viro). laajasti käyttöön. Toinen tärkeä asia on, että suunnittelijoiden ja rakentajien yhteistyö on saatava pelaamaan niin, että jos virheitä tapahtuu, niistä saadaan tietoa ja opitaan puolin ja toisin. Uudet rakenteet ja koneellinen ilmanvaihto ovat muuttaneet käyttönäkökulmaa ja rakennefysiikkaa merkittävästi. Mielestäni ensisijaisesti on kysymys siitä, että mainituista syistä virheet näkyvät nykyisin radikaalimmin. Perinteiset rakenteet antoivat enemmän anteeksi, mutta tulevaisuudessa virhetoleranssi on nolla, Tenhunen pohtii. Ristiriitainen tieto voi hämmentää Rakennusalalla on paljon uusia materiaaleja ja tuotteita sekä ristiriitaista tietoa niiden oikeasta asennustavasta. Rakentaja onkin eri puolilta tulvivan ja jopa ristiriitaisen tiedon ristipaineessa. Muutos on ollut nopeaa. Raakaaineiden hinnat ratkaisevat paljon: emme välttämättä edes tiedä, mitä raaka-aineita ja materiaaleja tulevaisuuden rakentamisessa käytetään. Silti toimintatavat ja tietotaito ovat monesti perua tietyntyyppisestä perinteisestä rakentamisesta. Markkinoilla on paljon tuotteita, joilla on omia asennusohjeita. On mahdollista, että eri tuotetoimittajilta tulee keskenään osin ristiriitaistakin tietoa, mikä vaatii rakentajalta aktiivisuutta ja intoa etsiä oikeita ratkaisuja. Rakentamisen hyvä laatu kilpailueduksi Tenhusen mielestä jokaisella aidolla rakentajalla on motivaatio oppia. Perusrakentaja haluaa tehdä työnsä hyvin ja kärsii, jos hän joutuu organisaationsa osana tuottamaan huonoa laatua. Toki poikkeuksiakin on joukossa. Suoraan koulusta tuleva ammattilainen on tavallaan raakile, jota työelämä jatkojalostaa. Vielä tällä hetkellä työelämässä voi oppia sekä hyviä että huonoja toimintatapoja. Omaa osaamista kannattaa ja voi kehittää. Yritysten näkökulmasta hyvä laatu on tärkeä kilpailuetu, Tenhunen muistuttaa. Sekä yritysten että yksittäisten rakentajien on mietittävä osaamisen kehittämistä. Mitkä ovat niitä konkreettisia keinoja, joilla osaamista rakennusyrityksissä kehitetään? Onko se perinteisen mestari-kisälli -mallin parempi hyödyntäminen vai työnohjaaminen vai jotain aivan muuta? Erilaiset oppimisen tavat on ainakin otettava huomioon. Tekemisen kautta voi oppia paljon, jos se on suunnitelmallista. Oppimisen välineitä voivat olla esimerkiksi malliasennukset ja havainnoimiseen keskittyvät laatukävelyt työmailla. 15

16 RAKENTAMINEN EDELLISELTÄ AUKEAMALTA Rakentami Tieto paremmin jakoon eri ammattiryhmien kesken Lämpökameran käytön opettelua kurssilla. KUVA: MINNA KUUSELA/TTS Rakennusten energian käyttöä on tehostettava entistä enemmän; energiankulutuksen mittaaminen ja seuranta korostuu. Lähes nollaenergiarakentaminen haastaa uusien rakennusten suunnittelun ja toteutuksen. Haasteita pohditaan lokakuussa Rakennusten energiaseminaarissa Finlandia-talossa. TEKSTI KIRSI-MAARIA FORSSELL KUVA NATHALIE WOUTERS /REHVA TEKSTI SIRPA MUSTONEN Keskustelu on vilkasta Työtehoseuran (TTS) Vantaan tiloissa huhtikuussa järjestetyllä muutosagenttikurssilla. Yksi kurssilainen heittää osuvasti: joka rakennusmontun reunalla on aina uusi bändi, jonkun on varmistettava, että nuotit ovat samat kaikilla. Osallistujien mielestä muun muassa pitkät alihankintaketjut ja väen vaihtuvuus, kirjava osaamistaso sekä kieliongelmat aiheuttavat paljon laatuongelmia. Suunnittelijoiden työssäkin nähdään puutteita: sähköpostisuunnittelu saa osallistujilta kritiikkiä. Aina suunnittelijoita ei nähdä tarpeeksi työmailla kokouksissa. Työmaalähettiläs Risto Tenhunen peräänkuuluttaakin tiedon jakamisen ja keskustelevan työmaakulttuurin kehittämistä rakennusalan eri ammattilaisten välillä. YIT:llä työskentelevän Samppa Kautosen mielestä tärkeää asiaa on tullut paljon, vaikka monet asiat ovat jo periaatteessa tuttuja juttuja. Itse hän kokee olevansa käytännön tekijä: Minulle asiat jäävät hyvin mieleen itse tekemällä. Tämä koulutus sopiikin parhaiten työnjohtajille, jotka ohjaavat muita, tai sitten aloitteleville rakentajille. Nämä asiat ovat sellaisia, joiden pitäisi olla ilmiselviä, mutta sitä ne eivät kuitenkaan aina työmailla ole. Kautosen mielestä rakennusalalla on ylipäätään paljon ristiriitaista tietoa. Teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa. Joillakin rakentajilla saattaa olla myös oma tyylinsä tehdä asioita, eivätkä kaikki ole halukkaita muuttamaan toimintatapojaan. Itse ainakin haluan tehdä asiat niin, ettei niitä tarvitse lähteä korjailemaan. Sikäli ammattiylpeys on kannatettava juttu. Eniten huolestuttavat tulevat tekijät, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden todellinen kiinnostus alaa kohtaan on mielestäni heikko. Kouluunkin on tultu lähinnä hengailemaan. Toki on tästä poikkeuksiakin, hän lisää. 16

17 RAKENTAMINEN sen energiatehokkaita ratkaisuja Kysyimme Rakennusten energiaseminaarin pääjärjestäjän FIN- VAC ry:n puheenjohtaja, professori Olli Seppäseltä, mitkä ovat hänen mielestään tärkeimpiä tekijöitä niin uudisrakennusten kuin olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Uudisrakennusten kohdalla Olli Seppänen painottaa etenkin sitä, että rakennusten on toimittava alusta pitäen suunnitellulla tavalla. Siksi rakennuksen ja sen teknisten laitteiden käyttöönottoa pitää tehostaa ja nopeuttaa. Käyttäjien opastus pitäisi olla nykyistä parempaa, ja käyttöön kiinnittää enemmän huomiota. Käyttöön otettaessa varmistetaan, että rakennuksen talotekniikka Rakennusalalla tarvitaan sitovia määräyksiä ja ohjeita. Olli Seppäsen mukaan urakoitsijoiden pitäisi sitoutua nykyistä paremmin rakennuksen pitkäaikaiseen toimintaan, sen ylläpitoon ja käyttöön. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talossa Helsingissä Osanotto maksuton Energiatehokkaiden tuotteiden näyttely seminaarin yhteydessä Ohjelma ja lisätietoja tapahtumasta: toimii niin kuin on suunniteltu, ja että käyttäjä osaa käyttää sitä energiatehokkaasti. Tekniikkaa valitessa pitäisi suosia minimivaatimuksia parempia laitteita ja huomioida hankintahinnan lisäksi käyttökustannukset. Rakennuksissa olisi suosittava järjestelmiä ja laitteita, jotka eivät ole jatkuvasti päällä, vaan joita voidaan käyttää vain tarpeen mukaan. Se pätee erityisesti valaistukseen ja ilmanvaihtoon. Rakentamisessa on Seppäsen mukaan tärkeää se, että ei haeta pelkästään energiatehokkaita ratkaisuja tai korvata ostoenergiaa uusiutuvalla energialla. Mielestäni näitä ei pidä erotella, vaan on etsittävä energiankäytön tehostamisen ja uusiutuvien energioiden käytön optimaalinen yhdistelmä, jossa pitkän ajan vuosikustannukset ovat matalimmat. Vuosikustannuksiin voidaan vaikuttaa sekä energiankäyttöä vähentämällä että valitsemalla edullisia energian tuotanto- ja hankintatapoja mukaan lukien uusiutuva energia. Tarkasteluihin on olemassa valmiita laskentaohjelmia. Mittaa, seuraa ja vaikuta käyttöön Energiankäytön tehostaminen lähtee siitä, että tiedetään paljonko ja missä energiaa kulutetaan suhteessa aiempaan kulutukseen tai vertailukohteisiin. Näin ollen mittaaminen ja aktiivinen seuranta on ehkä tärkein keino nykyisissä rakennuksissa vähentää energian käyttöä kulutustottumusten ja ohjauksen kautta ilman merkittäviä lisäinvestointeja, korostaa Seppänen. Energian tarpeetonta käyttöä välttämällä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Seppäsen mukaan energiaa käyttävien laitteiden tarpeen mukainen ohjaus voidaan toteuttaa hyvinkin pienin lisäinvestoinnein joko manuaalisesti tai rakennusautomatiikkaa käyttäen. Rakentamisen sääntelyä tarvitaan edelleen Rakennusalalla tarvitaan sitovia määräyksiä ja ohjeita. Suurimmalla osalla rakennusten käyttäjistä ja ostajista ei ole ammattitaitoa arvioida valmiin rakennuksen laatua. Sääntely on Seppäsen mukaan välttämätöntä, jotta puutteet eivät jää piiloon ja että lopputulos vastaa tavoitteita. Hän toivoo, etteivät normienpurkutalkoot ensimmäisenä koskisi rakennusalaa. Energiapoliittiset tavoitteet eivät toteudu ilman sitovia määräyksiä ja niitä tukevia ohjeita. Rakennuskannan markkinaehtoinen muuttuminen on hidasta, eikä muutos ole koko yhteiskunnan kannalta optimaalinen. Yhteiskunnan ohjausta tarvitaan. Suurimmat haasteet ovat Seppäsen mukaan kuitenkin edessä korjausrakentamisessa, jossa on liikaakin tehty töitä vanhaan malliin ja urakoitsijoiden ehdoilla. Rakentamisen laatuun sekä energiankäyttöön on saatava pitkäjänteistä vastuuta. Rakentamisessa mukana olleiden urakoitsijoiden pitäisi sitoutua nykyistä paremmin rakennuksen pitkäaikaiseen toimintaan, sen ylläpitoon ja käyttöön. 17

18 UUSIA TUULIA Höyryä puusta Pyhännän teollisuusalueen Maustetien perunanpaistajat, pussikeiton ja mausteseosten tekijät ovat saaneet alkuvuodesta 2015 lähtien tehtailleen Latvaenergia Oy:n biopolttoaineilla tuottamaa höyryä ja lämpöä. TEKSTI IIRIS LAPPALAINEN KUVA JUHA SARKKINEN L atvaenergia tuottaa Pyhännällä höyryä ja lämpöä elintarviketeollisuudelle käyttäen polttoaineena metsähaketta, puumurskaa sekä sahan ja puuelementtitehtaan sivuvirtoja. Yrityksessämme ei ole aiempaa kokemusta höyryntuotannosta, mutta meillä oli halu hakea uusia asiakkuuksia ja laajentaa liiketoimintaamme. Tässä tapauksessa asiakkaat olivat kiinnostuneita siirtymään öljystä kotimaiseen polttoaineeseen, kertoo Latvaenergian toimitusjohtaja Pekka Kemppainen. Höyryfaktoja Bioenergialla tuotetaan höyryä vielä suhteellisen vähän Suomessa, vaikka potentiaalia voisi olla paljonkin. Bioenergia-lehti on kerännyt tietoja suomalaisista biopolttoainetta käyttävistä höyrykattiloista ja potentiaaleista. Nyt toteutettuja tai pian toteutettavia kohteita on viitisentoista, ja kapasiteetit vaihtelevat 1,2 megawatista 30:een. Potentiaalisia biohöyryn kohteita voi olla jopa tai varovaisemmin arvioiden 300. Hannes Tuohiniitty: Bioenergia 4/2015, s Yhtiö on toiminut lämpöyrittäjänä jo kymmenen vuotta ja tuottaa sekä kaukolämpöä Pyhännällä että Muhoksen Leppiniemen taajamaan. Rohkean yrittäjän höyryasiakkaina Pyhännällä ovat nyt perunalastuja valmistava Real Snacks Oy, pussikeittoja valmistava Feelia Oy sekä kastikkeita ja mausteseoksia tuottava Maustaja Oy. Monta hyvää syytä ostoenergiaan Meillä oli alun perin kolme syytä, miksi bioenergialla tuotetusta höyrystä ryhdyttiin neuvottelemaan, kertoo toimitusjohtaja Arto Tölli Maustaja Oy:stä. Öljyn hinnannousu oli alkuperäinen sysäys liikkeelle lähtöön, mutta yhtä painavia olivat myös ympäristönäkökohdat, uusiutuva polttoaine ja sen positiiviset vaikutukset liiketoimintaan. Ulkoinen toimija höyryn tuottajana houkutti myös, näin voimme keskittyä ydinliiketoimintaan, Tölli selittää. Positiivista on myös se, että kolme mukana olevaa yritystä oppii tekemään yhteistyötä, jota voi sitten soveltaa muillakin liiketoiminnan alueilla. Se tuo kilpailuetua. Höyryä eri tarpeisiin Kolme erilaista tuotantolinjaa vaikuttaa höyryntarpeen vaihteluihin. Asiakkaiden höyryntarve on ympärivuotista, mutta haasteena meillä on kolme hyvin erilaista asiakasta. Höyryn tuotanto on sopeutettava vaihtuviin kuormiin ja kuormituspiikkeihin. Vain perunanpaistajilla Pekka Kemppaisen luotsaama Latvaenergia halusi hakea laajentaa bioenergia-alan liiketoimintaa ja uusia asiakkuuksia. Niitä löytyi omalta paikkakunnalta Pyhännän teollisuusalueelta. 18

19 UUSIA TUULIA Asiakkaita laskutetaan käytetyn energian eli megawattituntien mukaan. on tasainen kulutus. Pussikeiton valmistajat tempaisevat sterilointiin käytettävää autoklaavia ladatessaan kerralla 600 kilowatin teholla höyryä, ja Maustajalla kuormat vaihtelevat 200 kilowatista kahteen megawattiin. Kyllä sytytyskäyrän säätämisen kanssa on saanut pähkäillä, Kemppainen selittää. Höyryntarpeen vaihtelut ovat yllättäneet myös asiakkaan. Ymmärrämme hyvin, että ensimmäisenä käyttövuonna on pitänyt paneutua tarkemmin säätöihin. Kyllä mekin yllätyimme höyryntarpeen vaihteluista, kun niitä on nyt pystynyt seuraamaan. Kokonaisuuteen olemme kuitenkin hyvin tyytyväisiä, Tölli kertoo. Polttoaineen sopiva kosteus Polttoainekoostumustakin on jouduttu justeeraamaan oikeaksi. Arinakuormaa pitää olla riittävästi, joten polttoaine ei saa olla liian kuivaa. Kuiviin puunjalostuksen sivutuotteisiin tarvitaan siten lisäksi metsähaketta. Alkuhankaluuksien jälkeen polttoaineseos on saatu nyt sopivaksi, Kemppainen sanoo. Polttoaine menee vaa an kautta kattilaan, ja samassa yhteydessä määritetään myös sen kosteus. Asiakkaita laskutetaan käytettyjen megawattituntien mukaan. Energiatehokkuus on avainasia Energiatehokkuus on ollut keskeinen asia laitosta suunniteltaessa. Kattilan todellisia hyötysuhteita myös selvitetään tutkimuksessa, jossa on mukana Oulun ammattikorkeakoulu. Höyryn energiasta palautuu lauhteena noin 70 prosenttia. Tässä vaiheessa en osaa sanoa miten kannattavaa höyryntuotanto on kaukolämpöön verrattuna, Kemppainen sanoo. 19

20 ENERGIAVAIKUTTAJA Voimantuotantoon investointeja ja uusia ratkaisuja Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi kaipaa voimantuotantoon investointeja ja monipuolisia tuotantotapoja. TEKSTI SIRPA MUSTONEN KUVAT OLLI HÄKÄMIES Suomi on entistä enemmän tuontienergian varassa. Huhtikuun alusta Energiaviraston ylijohtajana toiminut Simo Nurmi on yllättynyt siitä, ettei Suomessa ole vieläkään saatu käyntiin riittävästi investointeja energiantuotantoon.. Kärjistäen voisi sanoa, että kymmenen viime vuoden aikana on syntynyt vain tuettua tuulivoimatuotantoa. Lisäksi Olkiluodon ydinvoimala on ollut pitkään rakenteilla. Investoinnit ovat aika lailla jäissä. Voimajärjestelmä ei ole uusiutunut siinä mittakaavassa, kuin sen olisi pitänyt. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän olisi pitänyt voimallisemmin lähteä hakemaan keinoja, joilla saataisiin investointeja syntymään, Nurmi toteaa. Uusiutuvan energian tukijärjestelmä ja päästökauppa ovat olleet keinoina riittämättömiä. Päästöoikeuksien matala hintataso ja sähkön halpa hinta ovat vaikuttaneet lamaannuttavasti. Suomi on entistä enemmän tuontienergian varassa, vaikka talouden taantuma onkin vähentänyt teollisuuden energiankulutusta. Suomi on kiinteä osa Pohjoismaita ja yhteistä sähköverkkoa, joten täydelliseen omavaraisuuteen pyrkiminen ei olisi silti järkevää eikä mahdollistakaan. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kannattavuuskriisissä Sähkön ja lämmön energiatehokas ja ympäristöä säästävä yhteistuotanto on ollut suomalaisen energiapolitiikan peruskiviä. Viime aikoina sähkön edullisuus on tehnyt sähkön tuotannosta kannattamatonta. Tämä on johtanut siihen, että vähäiset investoinnit ovat kanavoituneet pelkkään lämmöntuotantoon. Tämä on ikävä kehitys, joka ei ole pitkällä aikavälillä lainkaan järkevää. Yhteiskunnassa pitäisi nyt yhteistuumin pohtia, miten saamme energian tuotantorakenteemme uudistettua kestävästi, Nurmi sanoo. Voimantuotantoon tarvitaan lähitulevaisuudessa isoja investointeja. Markkinoilta on poistunut ja poistumassa elinkaarensa loppupäässä olevaa tuotantoa. Nurmen mielestä järjestelmä kaipaa uudistamista ja uusia ratkaisuja. Vain yhdessä vaihtoehdossa pitäytyminen ei ole järkevää. Oikeampi tapa on löytää yhdistelmä erilaisia tuotantotapoja. Esimerkiksi ydinvoima ei voi olla ainoa vaihtoehto. Energiatehokkuuden parantaminen on yksi varteenotettava vaihtoehto. JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA 20

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla

Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi. Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Tehokas materiaalinkäyttö parantaa kilpailukykyäsi Merkittäviä säästöjä uuden Materiaalikatselmuksen avulla Materiaalikatselmus uusi työkalu säästökohteiden tunnistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat. 9.10.2014, Helsinki

Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat. 9.10.2014, Helsinki Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat 9.10.2014, Helsinki VNP periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa 13.6.2013 Cleantech ratkaisut: tuotteita,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola 16.9.2015

INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola 16.9.2015 INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN Ari Korhola 16.9.2015 MITÄ ON INNOVOINTI? Innovaa'o on uusi tai olennaises' paranne1u hyödyllinen ratkaisu idea, käytäntö tai esine. Etsitään yhdessä uusia

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Romutuspalkkiokokeilun taustat

Romutuspalkkiokokeilun taustat Romutuspalkkiokokeilun taustat Juha Kenraali 25.6.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Romutuspalkkiokokeilun tausta ja tavoitteet Edistää autokannan uudistumista Vähentää ajoneuvoliikenteestä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot