Martta ratissa. Marianne Heikkilä 2/2015. Kylmän ja kuuman taitaja Tähtäimessä ammattiylpeys ja rakentamisen laatu Onko tämä mistään kotoisin?

Transkriptio

1 Motiva Energian ja materiaalien viisaan käytön asiantuntija Kylmän ja kuuman taitaja Tähtäimessä ammattiylpeys ja rakentamisen laatu Onko tämä mistään kotoisin? Marianne Heikkilä Martta ratissa

2 SISÄLLYS 4 AJASSA 5 VIERASKYNÄ 12 6 ECODRIVING Martta ratissa 8 ENERGIATEHOKKUUS Kylmän ja kuuman taitaja Energiatehokkuustyötä käytännössä Uusi kausi sopimuksille 12 HANKINNAT Palkitun ympäristötyön takasi loistotiimi 13 SORVIN ÄÄRELTÄ 14 RAKENTAMINEN Tähtäimessä ammattiylpeys ja rakentamisen laatu Tieto paremmin jakoon eri ammattiryhmien kesken Rakentamisen energiatehokkaita ratkaisuja 18 UUSIA TUULIA Höyryä puusta 20 ENERGIAVAIKUTTAJA Voimantuotantoon investointeja ja uusia ratkaisuja 23 NÄKÖKULMA 24 HYVIN TEHTY Onko tämä mistään kotoisin 26 TRANSSMART Linkker kehittää uutta sähköbussityyppiä Uusi toimintamalli kalustohankintoihin 28 KURJENMIEKKA Marko Koivisto Ilmestymispäivä M+ on kestävästä kehityksestä viestivä Motivan sidosryhmälehti. Julkaisija: Motiva Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, HELSINKI Puh Faksi Toimitus: Päätoimittaja: Iiris Lappalainen Viestintäjohtaja: Kati Laakso Toimitussihteeri: Sirpa Mustonen Toimitus: Jari Aalto, Kirsi-Maaria Forssell, Sari Kaste, Minna Kinnari, Minna Mattsson, Suvi Salmela ja Leila Timonen Toimituksen sihteeri: Sini Uotila Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla (takakannessa) tai puh Julkaisutilaukset myös sähköpostilla julkaisutilaukset@motiva.fi M+ ilmestyy 3 kertaa vuodessa sekä painettuna että Digipaper-versiona. M+ 3/15 ilmestyy joulukuussa. ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Vuosikerta: maksuton Painos: kpl Paino ja repro: Libris Oy Ulkoasu ja taitto: Merja Sainio / Designio Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Energiavirasto tukee lehden julkaisemista. 28 KYTKENNÄT Simo Nurmi Kansikuva: Marianne Heikkilä opettelemassa taloudellista ajotapaa. Kannen kuvasi Kimmo Haimi. Voimajärjestelmä ei ole uusiutunut siinä mittakaavassa, kuin sen olisi pitänyt. s Sisällysluettelon kuvat: Anne Sivula/Tamperetalo, Juha Sarkkinen, Olli Häkämies, Kimmo Haimi. Motiva asiantuntija energian ja materiaalien viisaassa käytössä. Kimmo Erkkilä 2

3 PÄÄKIRJOITUS Suomi uuteen nousuun kiertotaloudella Hyvinvointi rakennetaan nykyistä vähäisemmällä energian ja materiaalinkäytöllä. Siinä kierrätysmateriaalit, uusiutuvat raaka-aineet ja aineettomat hyödykkeet sekä palvelut ovat tärkeässä roolissa. Siirtyminen kulutusyhteiskunnasta kierrätysyhteiskuntaan vaatii uudenlaista yhteistyötä ja laajojen kokonaisuuksien tarkastelua. Perinteisistä sektorirajoista ja tutuista ajatusmalleista on päästävä eroon. Myönteinen signaali kehitykseen on se, että kiertotalous on nostettu nykyisessä hallitusohjelmassa keskeiseksi teemaksi. Yritysten, alueiden ja yksilöiden toimintaympäristön pitäisi olla kiertotaloutta kannustavaa. Valtion roolina on huolehtia siitä, että ohjauskeinot ja rahoitus tukevat tavoitetta. Motiva on mukana kiertotalouden edistämisessä. Vahvuutemme ovat verkottaminen, viestiminen ja vuoropuhelun edistäminen. Teollisten symbioosien FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) -toimintamalli vauhdittaa sivuvirtojen tarjoajien ja hyödyntäjien verkottumista. Se edesauttaa symbiooseja edistävien teknologioiden tai palveluiden tarjoajien ja asiantuntijoiden yhteistyötä. Yrityksille tarjotaan myös apua toiminnan ideointiin ja toteutukseen. Perinteisistä sektorirajoista ja tutuista ajatusmalleista on päästävä eroon. Teolliset symbioosit aikaansaavat yhteistyötä poikki toimialojen ja vauhdittavat resurssiviisaita toimintamalleja, jotka parantavat yritysten kannattavuutta ja luovat uutta liiketoimintaa. Tässä voidaan hyödyntää Suomen vahvuuksia puhtaiden teknologioiden ja biotalouden ratkaisujen edelläkävijänä myös vientiteollisuuden tarpeisiin. Sitran kehittämä ja nykyään Motivan ja Suomen ympäristökeskuksen koordinoima kuntien Fisu-verkosto on mahdollistaja, joka johtaa kuntien ja kaupunkien kehittymistä kohti resurssiviisautta. Julkisella sektorilla on edelläkävijän rooli liiketoimintamallien edistämisessä myös omilla hankinnoillaan ja investoinneillaan. Kiertotalous edellyttää uudenlaista suhtautumista koko arvoketjun toimijoihin. KUVA: JARI AALTO Motivan hankintapalvelu edistää vuoropuhelua tilaajien ja toimittajien välillä ja laatii yhteistyössä hankkijoiden ja yritysten kanssa ohjeita resurssitehokkaisiin hankintoihin. Kiertotalouden edistäminen edellyttää suunnitelmallista hankintatoimintaa sekä uudenlaista yhteistyötä ja yhdessä kehittämistä eri toimijoiden välillä. Isa-Maria Bergman ryhmäpäällikkö, Motiva Paula Eskola johtava asiantuntija, Motiva 3

4 AJASSA Kuluttajan kuuma linja Energia-asiat nousevat esiin kuluttajan arjessa varsinkin silloin, kun asuntoa ryhdytään rakentamaan tai peruskorjaamaan tai hankittavana on uusi kodinkone. Minkälaisen jääkaapin hankinta olisi fiksuinta? Miten usein ja milloin pakastin pitäisi sulattaa? Mitä tarvitaan hyvään ilmanvaihtoon tai valaistukseen? Mikä lämmitysvaihtoehto olisi järkevin? Miten öljylämmityksen käyttöä voisi tehostaa? Auttaako ilmalämpöpumppu vähentämään lämmityskustannuksia? Miten käytän polttopuuta tehokkaimmin? Kysymyksiä on paljon, ja niille on nyt myös selkeä osoite. Kuluttajien energianeuvonnan puhelin palvelee määrätunnein tiistaisin ja torstaisin ja netin kysymys-vastauspalsta on auki 24/7 eli ympäri vuorokauden kaikkina viikon päivinä. Olemme kouluttaneet energianeuvojia myös hybridilämmitykseen liittyvissä asioissa, kuten esimerkiksi aurinkolämmön yhdistäminen öljylämmitykseen, kertoo Motivan asiantuntija Sami Seuna. Neuvoja antaa kuluttajille ideoita ja perustietoja, lämmitysjärjestelmän toteutukseen tarvitaan tietenkin aina tarkempi asiantuntijan suunnitelma ja asennustyö. IL Energianeuvonnan puhelin tiistaisin klo ja torstaisin klo Oikaisu M+-lehden 1/2015 artikkelissa uusista energiakatselmuksista sivulla 10 määriteltiin suuri yhtiö väärin. Lain mukaan suureksi luokitellaan yritys tai konserni jolla on yli 250 työntekijää tai yli 50 miljoonan euron liikevaihto ja taseen loppusumma on yli 43 miljoonaa euroa. Virhe on korjattu lehden sähköiseen versioon KUVA: SHUTTERSTOCK Romutuspalkkiokokeilu vauhdittanut autokannan uusiutumista Romutuspalkkiokokeilu on vauhdittanut sekä autojen kierrätystä että uusien autojen myyntiä. Kampanja on ollut menestys. Kokeilun kestoksi laissa määriteltiin Budjettivaraus sille oli kolme miljoonaa euroa. Lähtökohta oli, että kokeilu kestää koko aikavälin tai niin kauan kuin rahaa riittää. Varattu määräraha loppui elokuussa. Jos kuluttaja ehti tilaamaan uuden auton ennen määrärahan loppumista, ja romutettu auto sekä uusi auto täyttivät lain kriteerit, saa hän romutuspalkkion, vaikka auton rekisteröinti tapahtuisi vasta myöhemmin, kuitenkin viimeistään tammikuun 2016 lopussa. Jos valtio päättää myöntää lisärahoitusta, kuten liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa, on muillakin kuin ensimmäisen joukkoon ehtineillä mahdollisuus saada romutuspalkkio vielä tämän syksyn LEENA LEDIN TERMINURKKA Materiaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten, että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana. Energiatehokkuus tarkoittaa energiankäytön hyötysuhdetta. Tarve tyydytetään tavanomaista pienemmällä energiamäärällä tai samalla energiamäärällä tavanomaista laadukkaammin. Energiatehokkuus on siis muutakin kuin energiansäästöä. Vähähiilinen yhteiskunta tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu ja kasvihuonekaasuja aikana. Kampanjan tavoitteena on uudistaa Suomen iäkästä autokantaa ja siten parantaa liikenneturvallisuutta sekä säästää ympäristöä. Romutuspalkkiokokeilussa kuluttaja on saanut euron alennuksen uudesta autosta kun on romuttanut yli 10 vuotta vanhan auton ja ostanut tilalle uuden auton, jonka CO 2 -päästöt ovat enintään 120 g/km tai jonka käyttövoimana on joko kokonaan tai osittain korkeaseosetanoli (flexifuel), metaani (maa- tai biokaasu) tai sähkö (täyssähköauto tai ladattava hybridi). Valtion osuus romutuspalkkiosta on euroa ja autoalan osuus 500 euroa yhtä uutta autoa kohden. Suomen Autokierrätyksen virallisissa vastaanottopisteissä autot romutetaan lain vaatimusten mukaisesti ympäristö huomioiden. Tänä keväänä tehdyn romutuskokeen perusteella kierrätysaste on 82,8 prosenttia ja hyödyntämisprosentti 97,3. SM syntyy huomattavasti nykyistä vähemmän. Teollinen symbioosi HARRI TARKKA on toimintatapa, joka tuottaa yrityksille lisäarvoa, kun ne hyödyntävät toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Kustannuseräksi koettu jäte muuttuukin rahanarvoiseksi tuotannon tekijäksi. 4

5 vieraskynä PALSTAOTSIKKO Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Biotalouden värikartta ja kestävä kasvu Biotalous on Suomelle suuri mahdollisuus. Meillä on runsaat uusiutuvat luonnonvarat, niiden käyttöön liittyvää osaamista, teollista tuotantoa ja kyky tuottaa kestäviä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten ehtyvät luonnonvarat, ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvarojamme ovat metsien, peltojen ja vesien eloperäinen aines eli biomassa sekä makea vesi. Myös luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat tärkeitä. Niiden varaan voidaan rakentaa myös liiketoimintaa. Vuonna 2013 biotalouden arvo oli 65 miljardia euroa eli noin 16 prosenttia koko kansantaloudesta. Biotaloutta voidaan kuvata värikarttana, jossa vihreä väri tarkoittaa metsätaloutta ja -teollisuutta, keltainen maa- ja elintarviketaloutta ja sininen vesi- ja kalavaroihin perustuvaa liiketoimintaa. Värikartalla on myös punainen väri, joka kuvaa biojalostamoita ja niiden ympärille syntyviä yrityksiä. Vihreän biotalouden tavoitteena on lisätä kotimaisen puun käyttöä. Teollisuus on kertonut merkittävistä biojalostamoinvestoinneista, jotka lisäävät kotimaisen puun kysyntää noin 14 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Se merkitsee jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Keltaiseen biotalouteen tarvitaan maaseudun palveluliiketoimintaa, jonka ratkaisuilla voidaan parantaa alueellista energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä edistää energia- ja materiaalitehokkuutta. Lähi- ja luomuruuan kysyntä avaa liiketoimintamahdollisuuksia maatiloille ja jatkojalostajille ja lisää siten maaseudun elinvoimaisuutta. Tavoitteena on tuottaa korkean lisäarvon tuotteita, jotka menestyvät myös maailmanmarkkinoilla. Sinisen biotalouden alalla on paljon kasvupotentiaalia, joka perustuu runsaisiin vesivaroihimme, tekniseen osaamiseen ja hyvään kansainväliseen maineeseen. Tuotannon nykyarvo, yli 8 miljardia euroa, on jo nyt merkittävä. Suurta kasvua odotetaan vesiviljelyyn, kalanjalostukseen ja kalakauppaan. Tavoitteena on yli uutta työpaikkaa Suomeen. Luonnontuotteet ja luonnon virkistyskäyttö kuuluvat vihreän, keltaisen ja sinisen biotalouden piiriin. Luonnontuotealan liiketoimintaa voidaan kasvattaa myös kosmetiikka- ja lääketeollisuuden tarpeisiin. Lisäksi luontomatkailua ja sen markkinointia on kehitettävä aktiivisesti. Punainen biotalous luo edellytyksiä uusien biojalostamoiden ja niiden ympärillä toimivien yritysten synnylle. Näitä voidaan nimittää myös biotalouden ekosysteemeiksi. Esimerkiksi selluntuotannon sivuvirroista voidaan jalostaa korkean lisäarvon tuotteita, kun lähellä toimii kemianteollisuutta. P.S. On tärkeää purkaa turhaa sääntelyä ja vahvistaa osaamispohjaa. Tarvitaan kärsivällistä julkisen sektorin turvaamaa riskirahoitusta. Biomassojen kilpailukykyinen hinta, raaka-ainemarkkinoiden toimivuus ja käytön kasvun hyväksyttävyys luovat menestyksen edellytyksiä. KUVA: MMM Joutsenmerkki rakennuksiin Suomessa on nyt käynnissä projekti, jonka tavoitteena on rakentaa maamme ensimmäinen joutsenmerkitty talo muiden Pohjoismaiden tapaan. Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty päiväkotirakennus taas etsii rakentajaa. Ruotsissa on rakennettu jo satoja joutsenmerkittyjä taloja ja päiväkotirakennuksia. Järvenpään Mestariasunnot on nyt rohkaistunut aloittamaan projektin, jonka tavoitteena on saada vihdoin ja viimein Suomeenkin joutsenmerkitty kerrostalo. Koska suurin kuluttajan tekemä investointi on yleensä asunto, pitäisi ympäristöja terveellisyysasiat huomioida pitkäjänteisesti rakentamisessa. Joutsenmerkki antaa tähän hyvät välineet, Joutsenmerkin asiantuntija Terhi Uusitalo Motiva Services Oy:stä sanoo. Turussa etsitään kuntaa tai yksityistä toimijaa, joka haluaisi lähteä suunnittelemaan ja rakentamaan joutsenmerkittyä päiväkotia. Hanketta koordinoi Turun ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on valmistella päiväkotihanke kumppaneiden kanssa vuoden 2015 aikana ja toteuttaa se vuosina Hankkeessa on mukana myös Turun yliopisto ja VTT. Joutsenmerkin vaatimukset liittyvät talon energiatehokkuuteen, hyvään sisäilmaan sekä talossa käytettyihin rakennusmateriaaleihin. Vaatimuksia on myös rakennusprosessin laatuohjaukselle sekä hallinnolle ja käytölle. IL Terhi Uusitalo, , terhi.uusitalo@ecolabel.fi 5

6 ECODRIVING Martta ratissa Pelkästään ajotyylin tarkistus voi säästää pitkän pennin. Myös martat hyödyntävät taloudellisen ajotavan oppeja säästääkseen kustannuksia ja ympäristöä. TEKSTI SIRPA MUSTONEN KUVAT KIMMO HAIMI Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä testasi uudistuneen EcoDriving-koulutuksen keväällä. Koulutuksen avulla hän leikkasi auton polttoaineen keskikulutusta merkittävästi ja oppi kohentamaan omaa ajotyyliään. Taloudellisen ajotavan opeilla myös liikenteen turvallisuus paranee kustannussäästöjen lisäksi. EcoDriving-koulutus oli aivan uusi kokemus, jonka aikana mietin, miksei meille aikoinaan jo autokoulussa opetettu vastaavia taitoja. Koulutus oli tehokas ja mielenkiintoinen, vaikka aluksi jännittikin vähän. Olen ajanut paljon ja siksi ensin omien ajomaneerien tarkistus vähän arvelutti, mutta haluan oppia uutta, Heikkilä toteaa. Koulutukseen Heikkilää motivoi myös se, että uusia taitoja voi varsin konkreettisesti soveltaa omassa perheessä. Hän kiittelee kouluttajana toimineen Esa Mikkolan rauhallista tapaa rupatella erilaisia asioita ajon aikana. Tunnelman keventämisestä huolimatta Mikkola teki samanaikaisesti teräviä ja osuvia havaintoja Heikkilän ajotyylistä ja -käsialasta. Koulutus ylitti odotukseni. Luulin, että käymme vain teoriaa läpi yhden ajokerran jälkeen, mutta kaikki opettajan neuvot testattiinkin vielä uudella ajokierroksella. Liikenteessä pitää huomioida tutuillakin kaupunkireiteillä niin monia asioita, että huolestutti ensin osaanko enää keskiikäisenä olla omaksuva ja ennakoida riittävästi. Harkittu koulutuskonsepti toimii Heikkilän mielestä koulutuskonsepti oli hyvin suunniteltu ja toteutettu, vaikka aluksi palautuikin mieleen inssiajon tunnelmat. Palautteenanto sekä kirjallisesti että suullisesti oli tärkeää. Kouluttaja tunsi hyvin ajoreitit ja osasi ohjata oppilastaan ammattimaisesti ja turvallisesti. Esa Mikkolan ajopalautteen mukaan Heikkilä on tehokas ja aktiivinen ajaja, jonka kiihdyttelyssä ja nopeudessa oli kuitenkin hieman hillitsemisen varaa. Esimerkiksi liikennevaloja lähestyttäessä Heikkilä ensimmäisellä kierroksella kiihdytti turhaan sen sijaan, että olisi käyttänyt pientä vaihdetta ja hiljaista nopeutta. Ajoin myös lievää ylinopeutta, 10 kilometriä tunnissa yli rajoituksen. Lähdin liikkeelle ykkösvaihteella, mutta en riittävän nopeasti vaihtanut kakkoselle ja kolmoselle, mikä ei kaupunkiajossa ole ollenkaan ekologista, Heikkilä muistelee saamaansa palautetta. Kouluttajan havaitsemia kehityskohteita olivat turhien pysähtymisten välttäminen, alamäkien hyödyntämi- 6

7 ECODRIVING Kustannussäästöjen lisäksi myös turvallisuus paranee taloudellisella ajotavalla. Marianne Heikkilän tulokset Ensimmäisellä kierroksella (ajotavan kartoitus): Keskikulutus 6,8 litraa/100 km Ajoaika 22 min Keskinopeus 28 km/h Koulutuksen jälkeen (sama reitti ajetaan uudestaan hyödyntäen kouluttajan antamaa palautetta): Keskikulutus 5,3 litraa/100 km ( 1,5 litraa) Ajoaika 26 min Keskinopeus 24 km/h Opetuksessa saa realistisen käsityksen omasta ajotaidosta ja huomaa, missä on parantamisen varaa. uutta voi oppia mielekkäästi, vaikka ajokortin suorittamisesta on vierähtänyt tovi. Olin ajatellut olevani todella ekologinen ja taloudellinen ajaja, mutta Esapa löysi niin paljon kehitettävää, että tätä harjoitellaan loppuelämä. Olen kiitollinen kaikista vinkeistä ja opeista, joista sekä minä että koko lähipiirini hyötyvät varmasti. Heikkilä kertoo kulkevansa paljon myös pyörällä, ratikalla, bussilla ja junalla. Nopeatempoisena ja kiireisenä ihmisenä hän pitää itselleen vaikeana ennakoivan ja rauhallisen ajotyylin omaksumista silloin kun kulkupelinä on henkilöauto. Tasaisen nopeuden ylläpitäminen alhaisilla kierrosluvuilla ja vaihtaminen ajoissa isommalle vaihteelle vaatii sekin opettelua. Oman ajotyylin päivittäminen ja omien luulojen purkaminen kannattaa. Autoillessa kuljettaja tekee jatkuvasti valintoja. Harva pystyy itse havainnoimaan niiden fiksuuden. Vain ulkopuolinen asiantuntija osaa arvioida tilanteen luotettavasti. Perherauhakin säilyy paremmin, kun ajotaitoa arvioi ammattilainen eikä kumppani. nen, kaarteiden parempi ennakointi, havainnointi joka suuntaan, vauhdin vähentäminen ja turhan kiihdyttämisen välttäminen. Riskianalyysissa mahdollisiksi riskeiksi kirjattiin törmäys pyöräilijään, rikesakko, päiväsakko liian vauhdin vuoksi, peräänajo edessä ajavaan sekä ketjukolarimahdollisuus. Onneksi sentään jäi kymmenen muuta riskitekijää mainitsematta. Ajokortin menetys, törmäys jalankulkijaan tai ulosajo tieltä olisivat kuulostaneet aika pahoilta riskeiltä. Käsitys omasta ajotaidosta tarkentuu Eniten Heikkilä kertoi yllättyneensä siitä, kuinka hiljaa kaupungissa ja esimerkiksi liikennevaloja lähestyttäessä pitäisi ajaa. Positiivinen yllätys oli se, että keskikulutus väheni koulutuksen ansiosta peräti 22 prosenttia ja että Ympäristö- ja talousasiat kiinnostavat marttoja Ympäristö- ja talousasiat ovat marttojen kotitalousneuvonnassa keskeisiä teemoja. Taloudellinen ajotapa sopii tähän kuvioon mainiosti. Suuri osa liikenteen aiheuttamista päästöistä syntyy henkilöliikenteessä, joten jokainen voi vaikuttaa. Kun kiinnitämme huomiota omaan ajotapaan, voimme vähentää omaa kuormaamme. Ympäristöhyötyjen lisäksi taloudellinen ajotapa vähentää polttoaineenkulutusta, joten oma talouskin kiittää. Taloudellinen ajotapa on myös turvallista, Heikkilä muistuttaa. Motiva ja Marttaliitto suunnittelevat yhteistyötä EcoDriving-konseptin tiimoilta. Suunnitelmissa on yhteistä viestintää ja aiheeseen liittyvää koulutusta vuonna

8 ENERGIATEHOKKUUS Kylmän ja kuuman taitaja Valio on ollut suomalaisen maidontuotannon keskiössä jo 110 vuotta. Yhtiö on 17 osuuskunnan omistama maidonjalostaja, joka työllistää suoraan ja välillisesti suomalaista ja kerää yli 80 prosenttia suomalaisesta maidosta. Maitojen, rasvojen ja juustojen tuotantoon tarvitaan kylmää ja kuumaa. TEKSTI JUHA KONTU KUVAT VALIO Valiolla on Suomessa 13 tehdasta ja meijeriä, ja niissä kuluu energiaa kymmenien miljoonien eurojen arvosta. Yhtiö toteuttaa elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimusta, joka solmittiin vuonna 2008 ja päättyy ensi vuoden lopussa. Sopimuskauden lopussa olemme toteuttaneet energiansäästötoimenpiteitä, joiden yhteenlaskettu energiansäästö vastaa 9 prosenttia vuoden 2005 kokonaisenergiankulutuksestamme, kertoo Valion energiapäällikkö Peter Fabritius, jonka vastuulla on konsernin energiatehokkuustoimet. Suomessa Valion energiatehokkuustyö on hajautettu tehdastasolle. Jokaisella tehtaalla on energiatehokkuudesta vastuullinen, joka tuntee oman yksikkönsä tilanteen ja tunnistaa mahdollisuudet löytää reittejä yhä tehokkaampaan energiankäyttöön. Pääkonttorin tehtävänä on tukea paikallista energiatehokkuustyötä. Käytännössä se tarkoittaa asiantuntija-apua ja neuvontaa, Fabritius avaa Valion energiatehokkuustyön arkea. Vientikielto käänsi kulutuksen kasvuun Vuonna 2014 Valion energian kokonaiskulutus oli 744 gigawattituntia, GWh, mikä on 5,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lämpöenergiaa tarvittiin 8

9 ENERGIATEHOKKUUS Eri tuotantolaitosten energiankulutuksissa on suuria eroja. Veden haihduttaminen maidosta sitoo runsaasti energiaa. Kuvassa maitopakkauksia Valion Joensuun tehtaalta. yhteensä 508 GWh, mikä on 41 GWh enemmän kuin edellisvuonna. Sähköä käytettiin 236 GWh. Edellisvuoteen verrattuna kulutus kasvoi 5,6 GWh. Tätä ennen kulutusluvut olivat laskusuunnassa. Mikä käänsi viime vuoden luvut nousuun? Syynä energiankäytön lisääntymiseen oli Venäjän vientikiellosta johtuva maitojauheiden kuivauksen lisääntyminen, Fabritius kertoo. Kuivatus sitoo merkittävästi lämpöenergiaa ja näkyy suoraan kulutusluvuissa. Vaikka toimimme aikaisempaa tehokkaammin, tuotannon rakenteen muutos näkyy energiankulutuksessa. Valion eri tuotantolaitosten kulutuksessa on suuria eroja. Erot johtuvat siitä, että tuotantolaitokset käsittelevät erisuuruisia maitomääriä ja siitä, että eri tuoteryhmät vaativat tuotantovaiheessa energiaa erilaisia määriä. Lämpöä käytettiin eniten juustoja sekä maito- ja herajauheita valmistavalla Lapinlahden tehtaalla, jossa lämpöenergiaa kului viime vuonna 120 GWh. Toiseksi suurin lämmönkulutus oli Seinäjoen tehtaalla, jossa lämpöä tarvittiin reilut 100 GWh. Muilla tehtailla, kuten Haapaveden ja Joensuun juustoloissa sekä Riihimäen, Jyväskylän ja Oulun meijereissä lämmöntarve on pienempi. Pienimmissä yksiköissä, kuten Äänekosken juustolassa, tarvittiin lämpöä viime vuonna alle 10 GWh. Jäähdytyksessä tarvittavan kylmäenergian olemme perinteisesti tuottaneet valtaosin sähkökäyttöisillä kompressoreilla. Viime vuosina kompressorien käyttöä kylmän tuotannossa on vähennetty energiatehokkailla lämpöpumpuilla. Kylmää tarvitaan siksi, että useimmat tuotteet lähtevät ulos alle 4-asteisina. Meijeriprosessit käyttävät höyryä ja sähköä eli kuumaa ja kylmää prosessin eri vaiheisiin. Sähköä tarvitaan prosessilaitteistojen käyttöön ja jäähdytykseen. Lämpöenergiaa tarvitaan erityisesti jauhemaisten tuotteiden kuivauksessa, tuotteiden lämpökäsittelyissä, pesuissa sekä kiinteistöjen lämmityksessä, Fabritius sanoo. JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA 9

10 ENERGIATEHOKKUUS Valmistuksenohjaaja Tanja Korhonen työn touhussa. EDELLISELTÄ AUKEAMALTA Veden haihduttaminen maidosta sitoo runsaasti energiaa. Tämä selittää esimerkiksi Lapinlahden ja Seinäjoen tehtaiden suuren lämpöenergian tarpeen. Kotimaista energiaa Lämpöenergian tuotantoon Valio käytti viime vuonna polttoaine-energiaksi laskettuna eniten turvetta (35 %), kotimaisia uusiutuvia polttoaineita (34 %) ja raskasta polttoöljyä (15 %). Valio on tehnyt useita lämpöpumppuinvestointeja. Kotimaisten polttoaineiden osuus energiantuotannossa on kasvanut tasaisesti ja oli vuonna 2014 jo 69 prosenttia. Energiatehokkuuden kehittäminen alentaa yksikkökustannuksia ja parantaa kannattavuutta, joten asialla on myös painava taloudellinen näkökulma. Valion energialasku on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Seuraamme tehtaiden energiankulutusta ja energiatehokkuutta kuukausitasolla. Eri tehtaiden ku- lutuslukujen vertailu ei anna oikeaa kokonaiskuvaa, koska tuotantoprofiilit vaihtelevat tehtaiden välillä. Sen sijaan saman tehtaan energiatehokkuuden kehityksen seuranta ominaiskulutuksen kautta on hyödyllistä. Se myös mahdollistaa nopean reagoinnin muutoksiin. Luvut kertovat tehtyjen energiatehokkuustoimenpiteiden ja -investointien vaikuttavuudesta. Liiketoiminnalliset tavoitteet Valion energiatehokkuustyössä punaisena lankana ovat liiketoiminnalliset tavoitteet, jotka täyttyvät toiminnan tehostumisen kautta. Toki haluamme myös profiloitua vastuullisesti toimivaksi ympäristöystävälliseksi yritykseksi, Fabritius sanoo. Valio on tehnyt energiatehokkuusanalyysejä jo vuosia ennen nykymuotoisten energiatehokkuussopimusten käyttöönottoa. Vuoden 2008 energiatehokkuussopimus merkitsi selvää lisäpotkua energiatehokkuuden kehittämiseen. Olemme tehneet sen jälkeen useita lämpöpumppuinvestointeja. Prosesseista saatiin viime vuonna talteen lämpöpumpuilla kaikkiaan 22 GWh hukkaenergiaa. Fabritiuksen mielestä Motivan malli tehdä energiatehokkuusanalyy- Energiatehokkuustyötä käytännössä Valion Seinäjoen tehtaalla tehtiin energiatehokkuusanalyysejä, joissa selvitettiin mm. lämpö- ja sähkövirtoja. Analyysien tuloksena teimme lämpöpumppuinvestointeja, joiden tuloksena hyödynnämme lämpöpumppuja sekä lämmön että kylmän tuotannossa. Aikaisemmin lämpö tuotettiin kokonaisuudessaan kattilalaitoksessa. Kattilalaitoksen tuottamaa lämpömäärää on nyt vähennetty lämpöpumpulla, Fabritius selittää. Kylmän tuotannossa on perinteisesti käytetty sähkökäyttöisiä kylmäkompresseja. Nyt myös kylmäntuotannon sähkönkulutusta pienennetään hyödyntämällä lämpöpumppuja. Saamme kylmää ja lämpöä noin 5,6 MWh alle 1 MWh:n sähköenergialla. Investoinnin takaisinmaksuaika on noin kolme vuotta. Myös varsinaisen tuotantoprosessin tehostamisessa on saatu hyviä tuloksia. Haapaveden tehtaalla tuotantoprosessia tehostettiin siten, että heran esijäähdytyksessä käytetyn kylmän veden sitomaa lämpöä pystytään edelleen hyödyntämään. Tämä on myös esimerkki lämmöntalteenotosta, jossa ei ole tarvittu lämpöpumpputekniikkaa. Samalla on voitu optimoida prosessin sisäistä lämmön ja kylmän käyttöä. Energiatehokkuus ei aina edellytä suuria investointeja. Usein pienin toimin syntyy merkittäviä säästöjä. Energiatehokkuutta on myös parannettu tehtaiden lämmitysverkostoja säätämällä. Säädöt ovat kannattavia, koska niissä ei tarvita käytännössä lainkaan investointeja. Myös ulko-ovien ilmaverhojen käytöllä säästetään, samoin valaistuksen aika- ja liikeohjauksella on vähennetty turhaa sähkönkulutusta. Myös poistoilman lämmöntalteenotto on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi vähentää energiankulutusta, Peter Fabritius listaa Valion käyttämää energiatehokkuusarsenaalia. 10

11 ENERGIATEHOKKUUS Valio liittyy myös uuteen energiatehokkuussopimukseen. sejä on tehokas työkalu löytää kehityskohteita. Olemme myös toteuttaneet seurantakatselmuksia ja toisen vaiheen energiatehokkuusanalyysejä. Silloin paneudutaan kohteisiin, joissa on parhaat mahdollisuudet löytää säästö- ja tehostamiskohteita. Niiden perusteella olemme tehneet investointeja lämpöpumppuihin ja hukkalämmön talteenottoon. Analyyseissä on usein löytynyt nopeasti toteutettavia kehityshankkeita, joiden takaisinmaksuajat ovat lyhyitä. Kannattavuusnäkökulmasta ne ovat erinomaisia ratkaisuja. Myös suurehkolla investoinnilla voi olla lyhyt takaisinmaksuaika. Tällainen on esimerkiksi Seinäjoen tehtaan lämpöpumppuhanke, jonka yhteydessä tehtaalle rakennettiin uusi lämmönjakeluverkosto. Sen ansiosta lämpöpumpuista saatiin irti maksimaalinen hyöty koko tehtaalle. Uusi kausi sopimuksille Nykyiset energiatehokkuussopimukset päättyvät vuoden 2016 lopussa. Sopimusten osapuolet neuvottelevat uudesta kaudesta. Toimivien ja tuloksellisten sopimusten ansiosta Suomessa on voitu lähestyä kansallisia ja EU-tason energiatehokkuustavoitteita vapaaehtoisin keinoin. Vuonna 2017 käynnistyvistä uusista sopimuksista neuvotellaan jo, sillä toiminnan halutaan jatkuvan saumattomasti nykyisen kauden päättyessä. Tavoite on, että uudella sopimuskaudella säilyy mahdollisuus hyödyntää työ- ja elinkeinoministeriön myöntämiä investointitukia energiatehokkuustoimien toteutukseen. Myös pk-yritysten ja kuntien energiakatselmustuista halutaan pitää kiinni. Suurille yrityksille sopimuksen ja energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ+) käyttöönotto riittävät täyttämään velvoitteen energiatehokkuuslain edellyttämistä pakollisista energiakatselmuksista. Direktiivin toimeenpanon ytimessä Voimassa olevat ja uudet sopimukset ovat tärkeässä roolissa energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden täyttämisessä. Direktiivin toimeenpano käynnistyi vuonna 2014 ja jatkuu vuoden 2020 loppuun. Sen velvoittamana Suomi on asettanut kansallisen sitovan energiansäästötavoitteen vuodelle 2020 ja välitavoitteen vuodelle Toteutuneiden säästöjen seurannassa EU-maat noudattavat yhtenäistä kumulatiivista laskentatapaa, jonka perusteella alkuvuosina tehdyillä toimilla on erityinen paino. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että kaikki sopimuksiin liittyneet toteuttavat ja raportoivat mahdollisimman paljon säästötoimia jo vuosina ja uusi sopimus pitää toiminnan aktiivisena myös sen jälkeen. Vain tällä tavoin energiatehokkuusdirektiivin mukainen kansallinen sitova energiansäästötavoite on mahdollista saavuttaa vapaaehtoisin toimin. Helpot ratkaisut tehty Tulevaisuudessa on yhä vaikeampi löytää suurta säästöpotentiaalia. Helpot asiat on nyt toteutettu. Niihin kuuluvat esimerkiksi investoinnit lämmön talteenottojärjestelmiin. Ne ovat vähentäneet kattilalaitoksissa tuotettavan lämmön tarvetta. Lämpöpumppuhankkeet ovat osoittautuneet onnistuneiksi, saamme niistä kaksinkertaisen hyödyn, Fabritius kertoo. Hyödynnämme samanaikaisesti lämpöpumpun kylmän- ja lämmöntuotto-ominaisuuksia. Tämä sopii tuotantoomme erinomaisesti, koska tarvitsemme suuria määriä lämpöä sekä kylmää tuotannon eri vaiheisiin. Kattilalaitoksilta on tarvittu aiempaa vähemmän lämpöä ja vastaavasti kylmälaitokselta vähemmän kylmää. Energiatehokkuuden kehittämisessä ei aina tarvita suuria investointeja. Pieneltä tuntuvat kehityshankkeet voivat tuottaa merkittäviä tuloksia. Esimerkiksi voi ottaa energiansäästölamppujen käytön kylmävarastoissa, Fabritius sanoo. Lämpöä tuottamattomien lamppujen käyttö kylmävarastoissa on vähentänyt kylmäkoneiden kuormitusta. Samalla kun säästämme lamppujen sähkönkulutuksessa, säästämme myös kylmäkoneiden energiankulutuksessa. Miten tästä eteenpäin? Valion nykyinen sopimuskausi päättyy vuonna Parhaillaan keskustellaan seuraavasta sopimuskaudesta eli vuodesta 2017 eteenpäin. Olemme ilman muuta mukana myös uudessa säästösopimuskaudessa, Fabritius sanoo. Toistaiseksi minulla ei ole yksityiskohtaista tietoa tulevan sopimuksen sisällöstä. Fabritius arvioi, että tulevaisuudessa huomiota kiinnitetään esimerkiksi hiilidioksidipäästöihin. Voisimme myös hyödyntää vielä enemmän kotimaisia kiinteitä bio- polttoaineita. Myös aurinkoenergian lisähyödyntämisellä voisi olla mahdollisuuksia. Lämpöpumpputekniikan kehittyminen varmasti jatkuu, ja sillä alueella päästään yhä parempiin tuloksiin. Esimerkiksi lämpöpumpuissa käytetyt uudet kylmäaineet mahdollistavat jo nyt yhä kuumempien vesien tuottamisen lämpöpumpuilla. Energiatehokkuuden kehittämisessä oman haasteensa tuo se, että varsinainen tuotantoprosessi kehittyy ja muuttuu koko ajan. Se lyhentää energiatehokkuusinvestointien takaisinmaksuaikavaatimuksia. Silloin myös energiatehokkuusinvestoinneista on saatava tuloksia yhä nopeammin. 11

12 HANKINNAT Palkitun ympäristötyön takana loistotiimi Tampere-talossa tehty ympäristötyö hakee vertaistaan. Erilaisia ympäristöalan palkintoja on ropissut. Talo sai ensimmäisenä kongressitalona maailmassa pohjoismaisen joutsenmerkin. Myös Motiva on palkinnut Tampere-talon vuoden 2015 kestävä julkinen hankkija -tittelillä. TEKSTI SUVI SALMELA KUVA ANNE SIVULA / TAMPERE-TALO T alon energiatehokkuus on huippuluokkaa rakennuksen ikään nähden. Vihreitä innovaatioita on otettu rohkeasti käyttöön. Pesuaineiden käyttö on korvattu ympäristöystävällisellä ja kustannuksiltaan edullisemmalla otsonivedellä ja talon kattoa peittää ilmaa puhdistava Noxite-kattopinnoite. Tampere-talon ravintolassa tarjoillaan paljon luomutuotteita, vältetään naudanlihan käyttöä ja talon jäätelöt valmistuvat oman nimikkolehmän maidosta. Miten näin kunnianhimoinen ympäristötyö ja uudistusten läpivienti onnistuu isossa organisaatiossa ja minkälaiset ihmiset toimivat muutosten ajureina? Elinkaariajattelua fiksusti Marko Koivisto on työskennellyt Tampere-talossa 25 vuotta. Hänen työnkuvaansa kuuluu vastuu kiinteistöstä ja yksi osa työnkuvasta on ympäristöasioiden hallinta. Monessa ympäristöhankkeessa hän on työrukkasena. Koivisto painottaa, ettei mitään muutoksia saada aikaan yksin, vaan tulokset syntyvät aina yhdessä tekemällä. Meillä on loistava tiimi, joka koostuu oman alansa ammattilaisista. Olemme sitoutuneita tekemään ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja ja oman tekemisen kyseenalaistaminen on meillä arkea, Koivisto kertoo. 12 Olemme ottaneet tavoitteeksi olla asioissa edelläkävijöitä. Tampere-talon kohdalla visio ei ole jäänyt vain johdon sanahelinäksi. Talon johto on sitoutunut vastuullisuuteen ja valintoja tarkastellaan kokonaiselinkaariajattelun näkökulmasta. Toisaalta ympäristönäkökohdat saattavat joskus painaa valinnoissa hintaa enemmän. Pidemmällä aikavälillä mitattuna ympäristön kannalta hyvät, mutta hankintahinnaltaan kalliimmat ratkaisut, osoittautuvat yleensä edullisemmiksi. Esimerkiksi siivouskemikaalien tilalla käytettävä otsonaattori maksoi itsensä takaisin yhdessä vuodessa, Koivisto kertoo. Muutosvastarintaa ei tunneta Uusia ideoita ja ehdotuksia ei yleensä suljeta pois. Jos oma ideani tyrmätään ja itse uskon asiaan, se on kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Silloin otetaan verbaliikka kehiin ja lähdetään entistä innokkaammin kaivamaan tietoa ja perusteluita, miksi uusi ratkaisu olisi parempi kuin vanha. Pyrin näkemään ideat aina mahdollisuutena, Koivisto toteaa. Tampere-talon kohdalla voisi puhua oppimishalukkuudesta. Tähän Koivisto näkee kaksi syytä. Toimintaympäristömme on jo itsessään muuttuva, koska kävijäkunta ja tapahtumat vaihtuvat päivittäin. Kehittäminen ja kehittyminen on jatkuvaa, ja se on osa meidän toimintakulttuuriamme. Kyseenalaistamme usein omaa tekemistämme ja mietimme voisiko tämän tehdä vielä paremmin. Muutoksen jarruina Koivisto näkee yleensä väärän motivaatiotason, eli halu toimia jostain syystä puuttuu. Myös tiedon puute on joskus uusien asioiden eteenpäinviemisen tiellä. Työyhteisön avoimuudella, hyvällä työilmapiirillä ja yhteishengellä on hänen mielestään suuri merkitys. Myös mittarit ovat tärkeitä. Kun voidaan osoittaa, että asioissa on menty eteenpäin ja omalla työllä on merkitystä, se motivoi ihmisiä, Koivisto perustelee. Hankintateemaviikko marraskuussa Jatkuvaa kehitystyötä tapahtuu myös Tamperetalon katolla. Marko Koiviston mukaan sinne on seuraavaksi suunnitteilla aurinkopaneeleja ja ruohokatto. Pieniä parannuksia tehdään jatkuvasti. Ensimmäistä kertaa järjestettävä yhteispohjoismainen teemaviikko nostaa kestävät hankinnat puheenaiheeksi Viikon aikana jaetaan hankintaosaamista suomalaisten ja pohjoismaisten hankkijoiden kesken ja tuodaan esiin innostavia hankintaesimerkkejä. Teemaviikkoa rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Motiva järjestää viikolla koulutuksia ja viestii erityisen edistyksellisistä hankinnoista.

13 HANKINNAT sorvin ääreltä Päivi Laitila yksikönpäällikkö Motiva KUVA: LEILA TIMONEN Lyhyt matka ideasta toteutukseen Monesti uudet villit ideat jäävät innostuneen puheen tasolle, mutta eivät välttämättä koskaan muutu teoiksi ja toiminnaksi. Jotta asiat eivät jumitu tähän vaiheeseen, pyritään Tampere-talossa aina sitouttamaan joku henkilö asian haltiaksi. Tässä vaiheessa Koivisto kiittelee jälleen omaa osaavaa henkilöstöä. Puoli vuotta sitten Koivisto kertoi tulevaisuuden toiveekseen, että Tampere-talon uuden osan katolle saataisiin aurinkovoimala. Nyt aurinkopaneeleille on jo tehty rakennussuunnittelussa tekninen varaus. Uusien asioiden matka ajatuksesta toteutukseen tuntuu Tampere-talossa olevan poikkeuksellisen lyhyt. Koivisto on tyytyväinen myös keittiön uuteen ilmanvaihtokoneeseen, joka ottaa lämmön keittiötiloista talteen ja josta rasva hajotetaan otsonaattorilla. Vaikka remontti oli iso, on uuden laitteiston takaisinmaksuaika alle viisi vuotta. Tämäkin energiatehokkuutta merkittävästi parantanut toimenpide tuottaa pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna säästöjä. Tuntuu hyvältä nähdä, että pieniä parannuksia tapahtuu jatkuvasti eri puolilla taloa, Koivisto iloitsee. Lue lisää Tampere-talon innovatiivisista ympäristöratkaisuista Avoin asenne vauhdittaa sorvausta Olen jatko-opinnoissani tutkinut tiedon ja osaamisen siirtämistä asiantuntijaorganisaatiossa. Selvitin aineistolähtöisessä lisensiaattityössäni, mitkä tekijät vaikuttavat siihen. Tuloksissa korostui asiantuntijan oma rooli. Positiivinen, ulospäin suuntautunut asenne ja halu oppia ovat keskeistä sekä omassa kehittymisessä että tiedon ja osaamisen siirtämisessä toiselle asiantuntijalle. Myös avoin ja kannustava kulttuuri on tärkeää. Tällaista kulttuuria kuvattiin termein yhdessä tekeminen, hyvä fiilis ja jakamalla kaikki lisääntyy. Erityisesti nuorelle asiantuntijalle esimies on tärkeä. Kannustaminen ja mahdollisuuksien tarjoaminen vaikuttavat sekä hänen kehittymiseensä että omaksumiinsa toimintatapoihin tiedon ja osaamisen siirtämisessä. Muistan itsekin kiitollisuudella omalta työuraltani ensimmäiseltä esimieheltä ja -naiselta saamaani tukea. Oma roolinsa on myös kollegoilla sekä käytössä olevilla menetelmillä, kuten kehityskeskusteluilla ja osaamiskartoituksilla. Menetelmät palvelevat, jos ne yhdistetään systemaattiseen ja pitkäjänteiseen osaamisen johtamiseen. Epävirallisiakaan keinoja, kuten kahvitaukojen tarjoamia mahdollisuuksia kohtaamisiin, ei pidä väheksyä. Asiantuntijoilla ja asiantuntijaorganisaatioissa on paljon tietoa ja osaamista, ja on vaikea tietää mitä siitä tulevaisuudessa tarvitaan. Tutkimukseni mukaan tärkeäksi on osoittautunut etenkin erilaisista toimintatavoista, kuten asiakaskontakteista, karttuneen tiedon ja osaamisen siirtäminen. Tällaisen tilannesidonnaisen, niin sanotun hiljaisen tiedon jakaminen on elintärkeää organisaation kilpailukyvyn kannalta. Meillä Motivassakin joudumme tämän tästä pohtimaan, miten saamme talteen kokeneen asiantuntijan tiedot ja osaamisen. Yksikkömme moniosaaja, johtava asiantuntija Pertti Koski jäi kesällä eläkkeelle. Onneksi meillä oli jonkin verran aikaa vaihtaa tietoja ja kokemuksia, aina sellaista jaksoa ei olekaan tarjolla. Kiitokset Pertille hänen monipuolisesta osaamisestaan sekä koko Motivan että omasta puolestani. Myös Sipilän hallitusohjelmassa 2015 todetaan, että Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle. Vuoden 2025 visiossa Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan. Tähän me jokainen voimme vaikuttaa avoimella asenteella ja toiminnalla. Nyt syksyllä on oiva tilaisuus aloittaa uusien oppien hankkiminen, opitun soveltaminen ja eteenpäin välittäminen. Laitila, Päivi. Tiedon ja osaamisen siirtäminen energia-alan asiantuntijaorganisaatiossa. Aalto University,

14 RAKENTAMINEN Tähtäimessä ammattiylpeys ja rakentamisen laatu Rakentamiseen liittyvät sisäilma- ja homeongelmat ovat olleet viime vuosina isoja ja saaneet paljon huomiota julkisuudessa. Lisäksi rakentamiseen liittyvät määräykset ovat kiristymässä entisestään. Build Up Skills -hanke etsii keinoja rakentamisen laadun kohottamiseen. TEKSTI SIRPA MUSTONEN KUVA JARI AALTO Motivan luotsaama Build Up Skills -hanke kouluttaa kouluttajia ja muutosagentteja nostamaan rakentamisen laatua työmailla. Laadun ohessa tähtäimessä on myös rakennusten energiatehokkuus. Muutosagentit ovat rakentamisen ammattilaisia, jotka osallistuvat koulutuksiin ja vievät oikeaa tietoa ja osaamista eteenpäin omissa organisaatioissaan. He miettivät rakentamisen laatuun ja energiatehokkuuteen liittyviä asioita ja toimivat mentoreina muille rakentajille, erityisesti uusille tulokkaille. Myös alihankintaketjussa olevien ulkomaalaisten rakentajien osaaminen ja motivaatio oikeisiin toimintatapoihin on varmistettava. Asia koetaan tärkeäksi, joten koulutusten vastaanotto on kaikkialla ollut hyvä. Keskustelua syntyy ja rakentamisen laatua sekä energiatehokkuutta halutaan aidosti parantaa, sanoo Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa työmaalähettiläs Risto Tenhunen, joka vie kosteudenhallinnan ja energiatehokkuuden osaamista paitsi rakennustyömaille myös oppilaitoksiin ja rakennusalan seminaareihin ja tilaisuuksiin. Tenhusen mukaan kaikki alalla tietävät, että nykyiset rakentamisen laatuongelmat voivat pahentua entisestään ellei tiettyjen teknisten asioiden varmistamista saada kuntoon. Päähuomio työmaissa Build Up Skills -hankkeen ydin ovat työmaat. Ammattilaiset on saatava heräämään siihen, että rakentamisen tiiveyteen on kiinnitettävä huomiota samoin kuin vaikkapa materiaalien suojaamiseen. Koko rakentamisen ketju alihankkijoineen on saatava toimimaan niin, että keskeinen tieto siirtyy toimijoiden välillä. Jos joku on tehnyt virheen, se pitää oikaista sen sijaan, että välinpitämättömästi rakennettaisiin virheen päälle. Koulutuksissa eri yrityksiä edustavat työnjohtajat, rakentajat ja kouluttajat pohtivat, mihin asioihin ja yksityiskohtiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Muutosagentti-koulutuksen käyneet voivat sitten yhdessä oman organisaationsa yritysjohdon ja työjohtajien kanssa etsiä konkreettisia tapoja hyödyntää hankkeen tuottamia materiaaleja. Työmaalähettiläs Risto Tenhunen vie kosteudenhallinnan ja energiatehokkuuden osaamista rakennustyömaille ja oppilaitoksiin. Build Up Skills -hanke kouluttaa sekä rakentamisen opettajia että rakentajia. Kevään koulutukset saavat jatkoa syksyllä: pian kymmenet muutosagentit vievät asiaa eteenpäin vielä kuluvan vuoden aikana. Rakentaminen, rakenteet ja materiaalit muuttuvat Tenhusen mukaan hyvän laadun varmistamisen keinot, kuten tiiveysmittauk set ja lämpökamerakuvaukset, ovat jo olemassa, mutta ne pitää saada 14

15 RAKENTAMINEN Kymmenet muutosagentit vievät asiaa eteenpäin. Build Up Skills -hanke on tuottanut aineistoja, joita voidaan käyttää työmailla. Ne ovat laminoituja kuvallisia työohjekortteja, joita on pian saatavissa viidellä eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti, venäjä ja viro). laajasti käyttöön. Toinen tärkeä asia on, että suunnittelijoiden ja rakentajien yhteistyö on saatava pelaamaan niin, että jos virheitä tapahtuu, niistä saadaan tietoa ja opitaan puolin ja toisin. Uudet rakenteet ja koneellinen ilmanvaihto ovat muuttaneet käyttönäkökulmaa ja rakennefysiikkaa merkittävästi. Mielestäni ensisijaisesti on kysymys siitä, että mainituista syistä virheet näkyvät nykyisin radikaalimmin. Perinteiset rakenteet antoivat enemmän anteeksi, mutta tulevaisuudessa virhetoleranssi on nolla, Tenhunen pohtii. Ristiriitainen tieto voi hämmentää Rakennusalalla on paljon uusia materiaaleja ja tuotteita sekä ristiriitaista tietoa niiden oikeasta asennustavasta. Rakentaja onkin eri puolilta tulvivan ja jopa ristiriitaisen tiedon ristipaineessa. Muutos on ollut nopeaa. Raakaaineiden hinnat ratkaisevat paljon: emme välttämättä edes tiedä, mitä raaka-aineita ja materiaaleja tulevaisuuden rakentamisessa käytetään. Silti toimintatavat ja tietotaito ovat monesti perua tietyntyyppisestä perinteisestä rakentamisesta. Markkinoilla on paljon tuotteita, joilla on omia asennusohjeita. On mahdollista, että eri tuotetoimittajilta tulee keskenään osin ristiriitaistakin tietoa, mikä vaatii rakentajalta aktiivisuutta ja intoa etsiä oikeita ratkaisuja. Rakentamisen hyvä laatu kilpailueduksi Tenhusen mielestä jokaisella aidolla rakentajalla on motivaatio oppia. Perusrakentaja haluaa tehdä työnsä hyvin ja kärsii, jos hän joutuu organisaationsa osana tuottamaan huonoa laatua. Toki poikkeuksiakin on joukossa. Suoraan koulusta tuleva ammattilainen on tavallaan raakile, jota työelämä jatkojalostaa. Vielä tällä hetkellä työelämässä voi oppia sekä hyviä että huonoja toimintatapoja. Omaa osaamista kannattaa ja voi kehittää. Yritysten näkökulmasta hyvä laatu on tärkeä kilpailuetu, Tenhunen muistuttaa. Sekä yritysten että yksittäisten rakentajien on mietittävä osaamisen kehittämistä. Mitkä ovat niitä konkreettisia keinoja, joilla osaamista rakennusyrityksissä kehitetään? Onko se perinteisen mestari-kisälli -mallin parempi hyödyntäminen vai työnohjaaminen vai jotain aivan muuta? Erilaiset oppimisen tavat on ainakin otettava huomioon. Tekemisen kautta voi oppia paljon, jos se on suunnitelmallista. Oppimisen välineitä voivat olla esimerkiksi malliasennukset ja havainnoimiseen keskittyvät laatukävelyt työmailla. 15

16 RAKENTAMINEN EDELLISELTÄ AUKEAMALTA Rakentami Tieto paremmin jakoon eri ammattiryhmien kesken Lämpökameran käytön opettelua kurssilla. KUVA: MINNA KUUSELA/TTS Rakennusten energian käyttöä on tehostettava entistä enemmän; energiankulutuksen mittaaminen ja seuranta korostuu. Lähes nollaenergiarakentaminen haastaa uusien rakennusten suunnittelun ja toteutuksen. Haasteita pohditaan lokakuussa Rakennusten energiaseminaarissa Finlandia-talossa. TEKSTI KIRSI-MAARIA FORSSELL KUVA NATHALIE WOUTERS /REHVA TEKSTI SIRPA MUSTONEN Keskustelu on vilkasta Työtehoseuran (TTS) Vantaan tiloissa huhtikuussa järjestetyllä muutosagenttikurssilla. Yksi kurssilainen heittää osuvasti: joka rakennusmontun reunalla on aina uusi bändi, jonkun on varmistettava, että nuotit ovat samat kaikilla. Osallistujien mielestä muun muassa pitkät alihankintaketjut ja väen vaihtuvuus, kirjava osaamistaso sekä kieliongelmat aiheuttavat paljon laatuongelmia. Suunnittelijoiden työssäkin nähdään puutteita: sähköpostisuunnittelu saa osallistujilta kritiikkiä. Aina suunnittelijoita ei nähdä tarpeeksi työmailla kokouksissa. Työmaalähettiläs Risto Tenhunen peräänkuuluttaakin tiedon jakamisen ja keskustelevan työmaakulttuurin kehittämistä rakennusalan eri ammattilaisten välillä. YIT:llä työskentelevän Samppa Kautosen mielestä tärkeää asiaa on tullut paljon, vaikka monet asiat ovat jo periaatteessa tuttuja juttuja. Itse hän kokee olevansa käytännön tekijä: Minulle asiat jäävät hyvin mieleen itse tekemällä. Tämä koulutus sopiikin parhaiten työnjohtajille, jotka ohjaavat muita, tai sitten aloitteleville rakentajille. Nämä asiat ovat sellaisia, joiden pitäisi olla ilmiselviä, mutta sitä ne eivät kuitenkaan aina työmailla ole. Kautosen mielestä rakennusalalla on ylipäätään paljon ristiriitaista tietoa. Teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa. Joillakin rakentajilla saattaa olla myös oma tyylinsä tehdä asioita, eivätkä kaikki ole halukkaita muuttamaan toimintatapojaan. Itse ainakin haluan tehdä asiat niin, ettei niitä tarvitse lähteä korjailemaan. Sikäli ammattiylpeys on kannatettava juttu. Eniten huolestuttavat tulevat tekijät, opiskelijoiden ja harjoittelijoiden todellinen kiinnostus alaa kohtaan on mielestäni heikko. Kouluunkin on tultu lähinnä hengailemaan. Toki on tästä poikkeuksiakin, hän lisää. 16

17 RAKENTAMINEN sen energiatehokkaita ratkaisuja Kysyimme Rakennusten energiaseminaarin pääjärjestäjän FIN- VAC ry:n puheenjohtaja, professori Olli Seppäseltä, mitkä ovat hänen mielestään tärkeimpiä tekijöitä niin uudisrakennusten kuin olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Uudisrakennusten kohdalla Olli Seppänen painottaa etenkin sitä, että rakennusten on toimittava alusta pitäen suunnitellulla tavalla. Siksi rakennuksen ja sen teknisten laitteiden käyttöönottoa pitää tehostaa ja nopeuttaa. Käyttäjien opastus pitäisi olla nykyistä parempaa, ja käyttöön kiinnittää enemmän huomiota. Käyttöön otettaessa varmistetaan, että rakennuksen talotekniikka Rakennusalalla tarvitaan sitovia määräyksiä ja ohjeita. Olli Seppäsen mukaan urakoitsijoiden pitäisi sitoutua nykyistä paremmin rakennuksen pitkäaikaiseen toimintaan, sen ylläpitoon ja käyttöön. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talossa Helsingissä Osanotto maksuton Energiatehokkaiden tuotteiden näyttely seminaarin yhteydessä Ohjelma ja lisätietoja tapahtumasta: toimii niin kuin on suunniteltu, ja että käyttäjä osaa käyttää sitä energiatehokkaasti. Tekniikkaa valitessa pitäisi suosia minimivaatimuksia parempia laitteita ja huomioida hankintahinnan lisäksi käyttökustannukset. Rakennuksissa olisi suosittava järjestelmiä ja laitteita, jotka eivät ole jatkuvasti päällä, vaan joita voidaan käyttää vain tarpeen mukaan. Se pätee erityisesti valaistukseen ja ilmanvaihtoon. Rakentamisessa on Seppäsen mukaan tärkeää se, että ei haeta pelkästään energiatehokkaita ratkaisuja tai korvata ostoenergiaa uusiutuvalla energialla. Mielestäni näitä ei pidä erotella, vaan on etsittävä energiankäytön tehostamisen ja uusiutuvien energioiden käytön optimaalinen yhdistelmä, jossa pitkän ajan vuosikustannukset ovat matalimmat. Vuosikustannuksiin voidaan vaikuttaa sekä energiankäyttöä vähentämällä että valitsemalla edullisia energian tuotanto- ja hankintatapoja mukaan lukien uusiutuva energia. Tarkasteluihin on olemassa valmiita laskentaohjelmia. Mittaa, seuraa ja vaikuta käyttöön Energiankäytön tehostaminen lähtee siitä, että tiedetään paljonko ja missä energiaa kulutetaan suhteessa aiempaan kulutukseen tai vertailukohteisiin. Näin ollen mittaaminen ja aktiivinen seuranta on ehkä tärkein keino nykyisissä rakennuksissa vähentää energian käyttöä kulutustottumusten ja ohjauksen kautta ilman merkittäviä lisäinvestointeja, korostaa Seppänen. Energian tarpeetonta käyttöä välttämällä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Seppäsen mukaan energiaa käyttävien laitteiden tarpeen mukainen ohjaus voidaan toteuttaa hyvinkin pienin lisäinvestoinnein joko manuaalisesti tai rakennusautomatiikkaa käyttäen. Rakentamisen sääntelyä tarvitaan edelleen Rakennusalalla tarvitaan sitovia määräyksiä ja ohjeita. Suurimmalla osalla rakennusten käyttäjistä ja ostajista ei ole ammattitaitoa arvioida valmiin rakennuksen laatua. Sääntely on Seppäsen mukaan välttämätöntä, jotta puutteet eivät jää piiloon ja että lopputulos vastaa tavoitteita. Hän toivoo, etteivät normienpurkutalkoot ensimmäisenä koskisi rakennusalaa. Energiapoliittiset tavoitteet eivät toteudu ilman sitovia määräyksiä ja niitä tukevia ohjeita. Rakennuskannan markkinaehtoinen muuttuminen on hidasta, eikä muutos ole koko yhteiskunnan kannalta optimaalinen. Yhteiskunnan ohjausta tarvitaan. Suurimmat haasteet ovat Seppäsen mukaan kuitenkin edessä korjausrakentamisessa, jossa on liikaakin tehty töitä vanhaan malliin ja urakoitsijoiden ehdoilla. Rakentamisen laatuun sekä energiankäyttöön on saatava pitkäjänteistä vastuuta. Rakentamisessa mukana olleiden urakoitsijoiden pitäisi sitoutua nykyistä paremmin rakennuksen pitkäaikaiseen toimintaan, sen ylläpitoon ja käyttöön. 17

18 UUSIA TUULIA Höyryä puusta Pyhännän teollisuusalueen Maustetien perunanpaistajat, pussikeiton ja mausteseosten tekijät ovat saaneet alkuvuodesta 2015 lähtien tehtailleen Latvaenergia Oy:n biopolttoaineilla tuottamaa höyryä ja lämpöä. TEKSTI IIRIS LAPPALAINEN KUVA JUHA SARKKINEN L atvaenergia tuottaa Pyhännällä höyryä ja lämpöä elintarviketeollisuudelle käyttäen polttoaineena metsähaketta, puumurskaa sekä sahan ja puuelementtitehtaan sivuvirtoja. Yrityksessämme ei ole aiempaa kokemusta höyryntuotannosta, mutta meillä oli halu hakea uusia asiakkuuksia ja laajentaa liiketoimintaamme. Tässä tapauksessa asiakkaat olivat kiinnostuneita siirtymään öljystä kotimaiseen polttoaineeseen, kertoo Latvaenergian toimitusjohtaja Pekka Kemppainen. Höyryfaktoja Bioenergialla tuotetaan höyryä vielä suhteellisen vähän Suomessa, vaikka potentiaalia voisi olla paljonkin. Bioenergia-lehti on kerännyt tietoja suomalaisista biopolttoainetta käyttävistä höyrykattiloista ja potentiaaleista. Nyt toteutettuja tai pian toteutettavia kohteita on viitisentoista, ja kapasiteetit vaihtelevat 1,2 megawatista 30:een. Potentiaalisia biohöyryn kohteita voi olla jopa tai varovaisemmin arvioiden 300. Hannes Tuohiniitty: Bioenergia 4/2015, s Yhtiö on toiminut lämpöyrittäjänä jo kymmenen vuotta ja tuottaa sekä kaukolämpöä Pyhännällä että Muhoksen Leppiniemen taajamaan. Rohkean yrittäjän höyryasiakkaina Pyhännällä ovat nyt perunalastuja valmistava Real Snacks Oy, pussikeittoja valmistava Feelia Oy sekä kastikkeita ja mausteseoksia tuottava Maustaja Oy. Monta hyvää syytä ostoenergiaan Meillä oli alun perin kolme syytä, miksi bioenergialla tuotetusta höyrystä ryhdyttiin neuvottelemaan, kertoo toimitusjohtaja Arto Tölli Maustaja Oy:stä. Öljyn hinnannousu oli alkuperäinen sysäys liikkeelle lähtöön, mutta yhtä painavia olivat myös ympäristönäkökohdat, uusiutuva polttoaine ja sen positiiviset vaikutukset liiketoimintaan. Ulkoinen toimija höyryn tuottajana houkutti myös, näin voimme keskittyä ydinliiketoimintaan, Tölli selittää. Positiivista on myös se, että kolme mukana olevaa yritystä oppii tekemään yhteistyötä, jota voi sitten soveltaa muillakin liiketoiminnan alueilla. Se tuo kilpailuetua. Höyryä eri tarpeisiin Kolme erilaista tuotantolinjaa vaikuttaa höyryntarpeen vaihteluihin. Asiakkaiden höyryntarve on ympärivuotista, mutta haasteena meillä on kolme hyvin erilaista asiakasta. Höyryn tuotanto on sopeutettava vaihtuviin kuormiin ja kuormituspiikkeihin. Vain perunanpaistajilla Pekka Kemppaisen luotsaama Latvaenergia halusi hakea laajentaa bioenergia-alan liiketoimintaa ja uusia asiakkuuksia. Niitä löytyi omalta paikkakunnalta Pyhännän teollisuusalueelta. 18

19 UUSIA TUULIA Asiakkaita laskutetaan käytetyn energian eli megawattituntien mukaan. on tasainen kulutus. Pussikeiton valmistajat tempaisevat sterilointiin käytettävää autoklaavia ladatessaan kerralla 600 kilowatin teholla höyryä, ja Maustajalla kuormat vaihtelevat 200 kilowatista kahteen megawattiin. Kyllä sytytyskäyrän säätämisen kanssa on saanut pähkäillä, Kemppainen selittää. Höyryntarpeen vaihtelut ovat yllättäneet myös asiakkaan. Ymmärrämme hyvin, että ensimmäisenä käyttövuonna on pitänyt paneutua tarkemmin säätöihin. Kyllä mekin yllätyimme höyryntarpeen vaihteluista, kun niitä on nyt pystynyt seuraamaan. Kokonaisuuteen olemme kuitenkin hyvin tyytyväisiä, Tölli kertoo. Polttoaineen sopiva kosteus Polttoainekoostumustakin on jouduttu justeeraamaan oikeaksi. Arinakuormaa pitää olla riittävästi, joten polttoaine ei saa olla liian kuivaa. Kuiviin puunjalostuksen sivutuotteisiin tarvitaan siten lisäksi metsähaketta. Alkuhankaluuksien jälkeen polttoaineseos on saatu nyt sopivaksi, Kemppainen sanoo. Polttoaine menee vaa an kautta kattilaan, ja samassa yhteydessä määritetään myös sen kosteus. Asiakkaita laskutetaan käytettyjen megawattituntien mukaan. Energiatehokkuus on avainasia Energiatehokkuus on ollut keskeinen asia laitosta suunniteltaessa. Kattilan todellisia hyötysuhteita myös selvitetään tutkimuksessa, jossa on mukana Oulun ammattikorkeakoulu. Höyryn energiasta palautuu lauhteena noin 70 prosenttia. Tässä vaiheessa en osaa sanoa miten kannattavaa höyryntuotanto on kaukolämpöön verrattuna, Kemppainen sanoo. 19

20 ENERGIAVAIKUTTAJA Voimantuotantoon investointeja ja uusia ratkaisuja Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi kaipaa voimantuotantoon investointeja ja monipuolisia tuotantotapoja. TEKSTI SIRPA MUSTONEN KUVAT OLLI HÄKÄMIES Suomi on entistä enemmän tuontienergian varassa. Huhtikuun alusta Energiaviraston ylijohtajana toiminut Simo Nurmi on yllättynyt siitä, ettei Suomessa ole vieläkään saatu käyntiin riittävästi investointeja energiantuotantoon.. Kärjistäen voisi sanoa, että kymmenen viime vuoden aikana on syntynyt vain tuettua tuulivoimatuotantoa. Lisäksi Olkiluodon ydinvoimala on ollut pitkään rakenteilla. Investoinnit ovat aika lailla jäissä. Voimajärjestelmä ei ole uusiutunut siinä mittakaavassa, kuin sen olisi pitänyt. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän olisi pitänyt voimallisemmin lähteä hakemaan keinoja, joilla saataisiin investointeja syntymään, Nurmi toteaa. Uusiutuvan energian tukijärjestelmä ja päästökauppa ovat olleet keinoina riittämättömiä. Päästöoikeuksien matala hintataso ja sähkön halpa hinta ovat vaikuttaneet lamaannuttavasti. Suomi on entistä enemmän tuontienergian varassa, vaikka talouden taantuma onkin vähentänyt teollisuuden energiankulutusta. Suomi on kiinteä osa Pohjoismaita ja yhteistä sähköverkkoa, joten täydelliseen omavaraisuuteen pyrkiminen ei olisi silti järkevää eikä mahdollistakaan. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kannattavuuskriisissä Sähkön ja lämmön energiatehokas ja ympäristöä säästävä yhteistuotanto on ollut suomalaisen energiapolitiikan peruskiviä. Viime aikoina sähkön edullisuus on tehnyt sähkön tuotannosta kannattamatonta. Tämä on johtanut siihen, että vähäiset investoinnit ovat kanavoituneet pelkkään lämmöntuotantoon. Tämä on ikävä kehitys, joka ei ole pitkällä aikavälillä lainkaan järkevää. Yhteiskunnassa pitäisi nyt yhteistuumin pohtia, miten saamme energian tuotantorakenteemme uudistettua kestävästi, Nurmi sanoo. Voimantuotantoon tarvitaan lähitulevaisuudessa isoja investointeja. Markkinoilta on poistunut ja poistumassa elinkaarensa loppupäässä olevaa tuotantoa. Nurmen mielestä järjestelmä kaipaa uudistamista ja uusia ratkaisuja. Vain yhdessä vaihtoehdossa pitäytyminen ei ole järkevää. Oikeampi tapa on löytää yhdistelmä erilaisia tuotantotapoja. Esimerkiksi ydinvoima ei voi olla ainoa vaihtoehto. Energiatehokkuuden parantaminen on yksi varteenotettava vaihtoehto. JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA 20