AINA OPETTAJAN IDEAPAKKI
|
|
- Hanna-Mari Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 1 AINA OPETTAJAN IDEAPAKKI AINA Kati Kaartinen Kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin studio Elsassa EHDOTUKSIA ENNAKKO- JA JÄLKITEHTÄVIKSI Jani Kiiskilä Palautetta tästä materiaalista sekä kommentteja tehtävistä ja niiden käytöstä voi lähettää osoitteeseen
3 2 ALUKSI Näytelmäkirjailija, Kati Kaartinen: Aina on näytelmä siitä, kun pieni lapsi joutuu yhtäkkiä kantamaan liian suurta vastuuta elämässään. Näytelmä on lasten puolustuspuhe aikuisuuden tärkeydestä ja se on kirjoitettu rohkaisuksi lapsille ja aikuisille, jotta lapsi saisi olla lapsi ja aikuinen olisi aikuinen. Kuten näytelmän lopuksi todetaan: "Voitte kysyy ihan mitä vaan, ihan keneltä vaan aikuiselta, jos teistä tuntuu siltä. Ei me aina osata vastata, tai ehkä ei kovinkaan usein, ainakaan oikein, mutta te saatte kysyä ihan mitä vaan." TEHTÄVISTÄ Aina-näytelmän ympärille on koottu tehtäviä, jotka soveltuvat eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Ainan katsominen ei vaadi ennakkoon niiden tekemistä, mutta tehtävien avulla voidaan tutustua näytelmän teemoihin ja virittäytyä katsomiskokemukseen. Tehtävien avulla voidaan myös purkaa näytelmän jälkeen tunnelmia ja tuntemuksia tai pureutua valittuun teemaan hiukan syvemmin. Ennakko- ja jälkitehtäväehdotukset on jaettu viiteen eri teemaan: Minä ja ympäristöni Ystävyyden salat Lasten ja aikuisten kohtaaminen Tunteiden tunnistaminen Rakkaus ja välittäminen Jokaisesta teemasta on yksi toiminnallinen ennakkotehtävä. Ennen näytelmän katsomista voidaan tehdä osa ennakkotehtävistä tai voidaan tutustua vain yhteen. Jälkitehtävät sisältävät draamallisia osioita, jotka soveltuvat myös luokkahuoneessa tehtäviksi. Osa lisätehtävistä soveltuu ennakkoon tehtäviksi, osa vasta näytelmän jälkeen. Lisätehtävissä on sekä toiminnallisia, draamallisia että kirjallisia tehtäväehdotuksia. Tehtäviä voi käsitellä joko lyhyesti yhden tunnin puitteissa tai jaksottaa useammalle eri kerralle. Materiaalia on runsaasti, jotta opettaja voi huomioida ryhmän tarpeet ja valita ryhmälleen sopivimmat teemat ja tehtävät. Tehtäväehdotusten loppuun on koottu erillinen osio, jossa käsitellään teatterin tekemistä eri näkökulmista. Osio on nimeltään: Näytelmästä nähtyä
4 3 EHDOTUKSIA ENNAKKO- JA JÄLKITEHTÄVIKSI T = toiminnallinen tehtävä D = draamallinen tehtävä K = kirjallinen tehtävä Minä ja ympäristöni Ennakkotehtävä Oma kuva T Piirretään oma kuva, jonka ympärille kerätään itsestä positiivisia asioita. Jälkitehtävä Kartta D Piirretään kartta itselle tärkeistä paikoista. Piirretään polkuja paikkojen välille. Lisäksi Parityöskentely. Kuljetaan kynällä polku ja puhutaan "tää"-kielellä, mitä kertoja ajattelee, kun kulkee paikkojen välillä tai tulee tärkeisiin kohtiin. (Tää menis nyt kotiin ja tää aukaisis oven. Tää näkis kotona valot ja sitten tää haistais pullan tuoksun.) Koulu T Piirretään taululle pohjapiirros koulusta. Oppilaat piirtävät itsensä taululle paikkaan, jossa he ovat koulussa mieluiten. Piirretään verkostokartta itselleen läheisistä ihmisistä K Piirretään paperin keskelle omakuva tai symboli. Piirretään kuvan ympärille neljä sektoria (perhe, suku, kaverit, koulu). Kirjoitetaan jokaiseen sektoriin ne henkilöt, jotka ovat keskushenkilölle läheisiä. Piirretään keskushenkilön lähelle henkilö, joka on läheisin ja sen jälkeen hiukan kauemmaksi seuraava, jne. Verkoston voi esitellä opettajalle tai haluamallensa parille. Positiivisuuslautaset T Ryhmän jokaisen henkilön selkään teipataan iso paperilautanen. Jokainen ryhmäläinen kirjoittaa muiden selässä olevaan lautaseen positiivisen asian ko. henkilöstä.
5 4 Ystävyyden salat Ennakkotehtävä Ystävyys T Piirretään ryhmissä ajatuskartta, jossa vastataan kolmeen kysymykseen: Minkälainen on hyvä ystävä? Mikä ystäviä yhdistää? Mitä eroavaisuuksia ystävien välillä voi olla? Jälkitehtävä Käydään yhteisesti ajatuskartat lävitse ja keskustellaan niiden avulla ystävyyden monimuotoisuudesta. Ainan ystävät D Asetetaan ryhmän eteen tyhjä tuoli. Kuvitellaan siihen istumaan Aina. Lapset esittävät kysymyksiä Ainalle siitä, millaisia ystäviä hänellä on. Kuka tahansa oppilaista voi istua Ainaksi tuolille ja vastata Ainana kysymyksiin. Pyritään, että kysymyksiin tulisi useita vastauksia. Lisäksi Keskustellaan Ainan vastauksista esiin nousseista aiheista ja kootaan vielä yhdessä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Ketkä olivat Ainan ystäviä? Mitä he tekivät Ainan hyväksi? Mitä muuta he olisivat voineet tehdä? Miten Jenni toimi Ainaa kohtaan? Oliko Jenni kaikin tavoin hyvä ystävä Ainalle? Kenen etua Jenni tavoitteli järjestäessään synttäreitä Ainalle? Oma ystävä K Kirjoitetaan omasta ystävästä tarina. Miten olette tavanneet? Miksi olette ystäviä? Mikä teitä yhdistää? Mikä teitä erottaa? Yksinolo ja yksinäisyys K Mitä eroa on yksinololla ja yksinäisyydellä? Minkälaista on olla yksin? Mitä voi tehdä, että kenenkään ei tarvitse olla yksin? Mitä opettaja voi tehdä? Mitä vanhemmat voivat tehdä? Kirjoitelma aiheesta: Kaipaan yksinoloa, pelkään yksinäisyyttä. Lautapeli T Suunnitellaan ryhmissä lautapeli, jonka nimi on Ystävän tuntomerkit.
6 5 Lasten ja aikuisten kohtaaminen Ennakkotehtävä Lasten oikeudet T Tutustutaan YK:n lasten oikeuksien julistukseen. Unicefin lasten oikeuksien julistus: Luetaan julistus pareittain ja valitaan sieltä kaksi kohtaa. Esitellään kohdat muulle luokalle. Jälkitehtävä Aikuisen velvollisuudet D Kootaan taululle yhteinen ajatuskartta siitä, minkälainen on välittävä ja huolehtivainen aikuinen. Lisäksi Onko eroa sillä onko aikuinen oma vanhempi, isä/äitipuoli, opettaja, sukulainen jne.? Täydennetään ajatuskartta keskustelun pohjalta tai tehdään eri aikuisille omat ajatuskartat. Väittely. Väitellään ryhmissä aiheesta: Aikuinen on aina oikeassa. Ryhmä jaetaan kahtia. Toinen puolisko edustaa väitettä Aikuinen on aina oikeassa. Toinen puoli edustaa väitettä Aikuinen voi olla väärässä. Ryhmät pohtivat aluksi argumentteja oman väittämän puolesta. Tämän jälkeen ryhmät puolustavat omaa väitettään toista ryhmää vastaan. Pääpaino väittelyssä on perusteluissa. Väittelyn jälkeen ryhmien aiheet käännetään päinvastoin ja ryhmät puolustavat alunperin omalle ryhmälle päinvastaista väitettä. Keskustellaan lopuksi. Voiko täydellistä ihmistä olla? Mitä heikkouksia aikuisella voi olla? Mitä aikuisen heikkouksia lapsen tulisi sietää? Mitä ei? Noloja tilanteita D Keskustellaan pareittain tai pienryhmissä. Kenelle näytelmässä sattui noloja tilanteita? Minkälaisia? Mitä noloja tilanteita sinulle on sattunut? Vanhempien kanssa? Kavereiden kanssa? Koulussa? Valitaan keskustelusta ryhmässä yksi nolo tilanne ja tehdään siitä patsas tai pienoisnäytelmä.
7 6 Erilaisia rooleja D Ihminen käyttäytyy eri tavalla erilaisissa tilanteissa. Se ilmenee muun muassa siten, että ihmiset käyttävät eri rooleissa erilaista kieltä. Minkälaisia eri rooleja lapsilla on? Entä aikuisilla? Mikä Jennin kielenkäytössä ärsytti aikuisia? Oletko itse kohdannut vastaavaa? Miten voisi toimia toisin? Käännetään Jennin puhelinkeskustelu ystävälliseksi, mutta niin, että sen sisältö säilyy. JENNI: Moi äiti. Emmä haluu. Emäähaluuuemmähaluuuemmähaluu kuuletsä tyhmä! Mä haluun uuden konsolin ja uuden takin. Koska mä haluun. Koska meillä on sijainen! Älä soittele mulle kesken koulupäivän. Et tule hakemaan! Kirjoitetaan tai tehdään pieniä esityksiä, joissa korostuu kaksi eri tapaa puhua. Luetaan, esitetään. Vaihdetaan sitten kieli toisin päin ja pohditaan eroa. Aarren kysymykset K Aarre esittää näytelmässä isoja kysymystä. Mikä on elämä? Miks ihminen kuolettuu? Kirjoitetaan vastaus Aarrelle. Pyritään selittämään asia niin, että 4-vuotias lapsi ymmärtää sen. Keskustellaan vastauksista. Mikä oli vaikeata? Vastata kysymyksiin vai muuttaa vastaus pienen lapsen ymmärrettäväksi?
8 7 Tunteiden tunnistaminen Ennakkotehtävä Minä olen T Opettaja kirjoittaa pahvikorteille seuraavat lauseiden alut. Jälkitehtävä Olen iloinen kun... Olen surullinen, kun... Suutun, jos... Minua harmittaa, kun... Olen itkenyt, kun... Jne... Istutaan piirissä. Kortit levitetään lattialle nurinpäin ja oppilaat nostavat satunnaisesti jonkun lauseen aluista. Oppilaat jatkavat lausetta. Ainan tunteet D Miltä Ainasta tuntui kun... - Aina pyysi äitiä viemään Aarren tarhaan, mutta äiti ei vastannut. - hän seisoi Aarren kanssa tarhan portilla ja näki, että tarha on suljettu. - hän haki Aarren tarhasta ja Aarre halasi Ainaa. - Jenni kyseli ja painosti Ainaa synttäreiden järjestämisestä. - Naapurin setä lupasi auttaa Ainaa synttäreiden järjestämisessä. - Naapurin setä lauloi Ainalle. - Aina näki sijaisen katolla ja tunnisti hänet. Lisäksi Tehdään tilanteista patsaita ja kuunnellaan Ainan ajatuksia. Kun opettaja laittaa Ainaa esittävän henkilön olkapäälle käden, Aina kertoo mitä hän tilanteessa ajattelee. Vaikea sanoa T Keskustellaan pareittain tai pienissä ryhmissä. Mitä asioita on vaikea sanoa ääneen? Kootaan taululle keskusteluissa esille tulleita asioita. Koetetaan ryhmitellä ne. Miksi eri ryhmien asioita on vaikea sanoa ääneen? Miltä vaikean asian ääneen sanominen tuntuu? Helpottaako se vai tuleeko vielä pahempi olo? Suru T Millä tavalla menettäminen oli läsnä näytelmässä? Miten eri henkilöt kokivat Ainan isän poissaolon? Miten Ainan äidistä näkyi suru? Miten se vaikutti lasten elämään?
9 8 Mitä Aina olisi voinut tehdä toisin? Miten ystävät voivat tukea, jos ystävällä on suru tai paha olla? Millaisia menetyksiä sinulla on ollut omassa elämässä? Miten sinua lohdutettiin? Kirje K Kirjoitetaan kirje näytelmän isälle. Ainan kirje isälle. Aarren kirje isälle. Äidin kirje isälle. Mitä isä olisi vastannut kirjeisiin?
10 9 Rakkaus ja välittäminen Ennakkotehtävä Rakkaudesta ja välittämisestä T Mitä on rakkaus? Onko se tunne vai olotila? Onko rakkaus samaa kuin ihastuminen? Voiko rakkaus olla ikuista tai voiko se loppua? Onko rakkaus samaa kuin välittäminen? Miten lähimmäisen rakkaus eroaa kahden henkilön välisestä rakastumisesta? Ketkä sinulle ovat läheisiä ihmisiä? Jälkitehtävä Kirje D Kirjoitetaan kirje näytelmän Ainalle tai Aarrelle. Mitä näytelmä kertoo Ainan ja Aarren välisestä suhteesta? Minkälainen oli Ainan ja Aarren välinen suhde? Mistä sisarusten kiistelyt johtuivat? Muuttuiko sisarusten välinen suhde näytelmän aikana? Miten? Mitä muita näytelmistä, elokuvista tai kirjallisuudesta tunnettuja sisaruspareja tiedät? Kerrotaan heidän välisistään suhteista. Lisäksi Asetutaan jommankumman sisaruksen asemaan ja kirjoitetaan kirje Ainalle tai Aarrelle. Juliste K Valitaan näytelmästä kaksi teemaa. Tehdään näytelmästä juliste, jossa yhdistyvät molemmat teemat. Elämä D Luetaan näytelmän sijaisen uskontunnustus: SIJAINEN: Minä uskon rakkauteen, kaikenkattavaan ja äärettömään, loppumattomaan suojaan. Ja itseeni, ihmiseen, joka on hyvä ja riittävä. Ja sinuun, ystävääni, joka olet hyvä ja riittävä. Luetaan Raamatusta uskontunnustus. Keskustellaan yhdessä. Miten sijaisen uskontunnustus eroaa Raamatun uskontunnuksesta? Mitä samaa? Keskustellaan parin kanssa tai pienessä ryhmässä. Mikä omassa elämässäsi on tärkeintä?
11 10 Milloin olet onnellinen? Mistä voisit luopua? Mistä et? Pidetään markkinat, joissa annetaan pois asioita, joista voi luopua. Kerätään lopuksi yhteen ne asiat, joista ei halua luopua. Keskustellaan yhdessä esille nousevista asioista. Turvallinen paikka T Näytelmässä Aarre piti aina illalla Ainaa kädestä kiinni. Mikä sinua pelotti tai jännitti pienenä? Missä koet turvallisuutta? Mikä tekee omasta olosta turvallisen? Kirjoitetaan lapuille paikkoja, jotka ovat omasta mielestä turvallisia. Ei omaa nimeä. Kerätään, luetaan ja keskustellaan. Piirretään tai askarrellaan turvallinen paikka.
12 11 Näytelmästä nähtyä Henkilögalleria T Tehdään taululle sosiogrammi näytelmän henkilöistä. Keitä ihmisiä oli näytelmässä? Ketkä olivat päähenkilöitä? Ketkä sivuhenkilöitä? Minkälaiset suhteet heillä oli toisiinsa? Roolianalyysi T Parityö. Valitaan yksi näytelmän henkilöistä ja kootaan faktoja hänestä. Nimi? Ikä? Suhteet muihin henkilöihin? Mitä henkilö halusi näytelmässä? Saiko henkilö haluamansa? Mitä keinoja henkilö käytti saavuttaakseen tavoitteen? Esitellään henkilö muille. Juonikaavio D Kerätään taululle tapahtumia näytelmästä. Järjestetään tapahtumat kronologiseen järjestykseen. Tehdään elävä juonikaavio. Jakaudutaan ryhmiin. Ryhmät tekevät patsaan yhdestä valituista kohtauksista. Järjestetään patsaat kronologisesti, eläväksi juonikaavioksi. Puvustus K Keskustellaan henkilöiden puvustuksesta. Miten kuvailisitte eri roolien puvustusta? Erosivatko roolihenkilöiden vaatteet arkielämästä? Olivatko uskottavia? Miksi teatteripuvustus voi erota arkipukeutumisesta? Mitä sillä voidaan kertoa näyttämöllä? Miten roolihenkilöitä oli tässä näytelmässä nuorennettu? Millä tavoin henkilöiden luonnetta oli kuvattu vaatteilla? Minkälainen muu puvustus henkilöillä olisi voinut olla? Piirretään / maalataan / askarrellaan roolihenkilöitä. Puvustetaan ne joko näytelmän tavalla tai omilla ideoilla.
13 12 Lavastus T Mitä tapahtumapaikkoja näyttämöllä oli? Mitä tapahtumapaikkoja ei ollut näyttämöllä? Miten näyttämön tapahtumapaikat erosivat arkimaailman paikoista? Mitä samaa? Miten liituseiniä oli käytetty? Minkälaisia asioita oli piirretty liituseiniin? Miksi? Piirretään tai askarrellaan oma näkemys yhdestä tapahtumapaikoista. Valo ja ääni T Näytelmässä korostettiin asioiden merkittävyyttä tai erityislaatuisuutta sekä valolla että äänellä. Kenen henkilön roolia nostettiin esiin valolla? Miksi? Kenen henkilön ääntä muutettiin kaiuttamalla? Miksi? Minkälaisia eri tunnelmia näytelmässä oli? Miten näitä hetkiä tuettiin valo- ja äänisuunnittelulla? Miten muuten valoa ja ääntä käytettiin näytelmässä siirryttäessä kohtauksesta toiseen? Tuodaan mukana kouluun mielimusiikkia ja maalataan siihen liittyvä abstraktiteos. Esitellään musiikin soidessa oma maalaus ja kerrotaan, minkälaisia mielikuvia ja tunnelmia musiikki ja maalaus herättävät. Näyttelijäntyö D Kaikkia roolihenkilöitä näyttelivät aikuiset. Kuinka näyttelijät korostivat lapsiroolia? Kuinka aikuisroolia? Miten eri roolit erosivat toisistaan puhetavaltaan, liikkeeltään, asenteeltaan ja reagoinniltaan? Mitä samaa ja mitä eroa lapsirooleissa oli verrattuna arkielämään? Entä aikuisissa? Pantomiimiryhmät. Kirjoitetaan näytelmän henkilöitä paperilapuille. Lappuja tulee olla yhtä monta kuin oppilaita on luokassa. Kukin vuorollaan nostaa itselleen henkilön, jota ei paljasta muille. Tämän jälkeen oppilaat alkavat kulkemaan luokassa ja esittävät äänettä omia roolihenkilöitään. Henkilöt koittavat löytää muut samaa roolia esittävät ja kokoontuvat yhteen. Kun kaikki ovat löytäneet omat ryhmänsä, arvotaan uudet henkilöt.
Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotTekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi
MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotD R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E
D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotMonitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa
Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotOPETTAJIEN MATERIAALI
OPETTAJIEN MATERIAALI Anna-Maija Tuokko, Matti Leino ja Jon-Jon Geitel ALUKSI Julkisuudessa puhutaan erilaisuuden hyväksymisestä ja suvaitsevaisuuden tärkeydestä lähes päivittäin. Ja syystä. Suuret pakolaisvirrat
LisätiedotSäännöt. useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille
ET, monialaiset, opetusideoita Säännöt useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille Johdattelua sääntöihin - lautapeli: oppilaille annetaan pelilauta ja heidän tulee kehittää peliin omat säännöt koonta:
LisätiedotMaija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23
Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotJohn Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT. Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala
John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala Ennen näiden harjoitusten tekemistä opiskelijoiden olisi hyvä tuntea näytelmän tarina. Voitte esimerkiksi käydä katsomassa
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotMitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?
Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
LisätiedotMATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!
MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,
LisätiedotLUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille
LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu
61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotKÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle
KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on
LisätiedotYksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija
Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat
LisätiedotNuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020
Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi
LisätiedotNeljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko
Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta
LisätiedotYritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille
Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä koulutus 9.11.2012 Yritysvierailut eri tarkoituksiin Kysy pois! Tutustutaan yrityksen kokonaisvaltaiseen
LisätiedotSeija Pylkkö Valkealan lukio
ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotSanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
LisätiedotPIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen
PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
LisätiedotErilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä
Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326 Sisaruussuhde
LisätiedotKirjakettu/Hopeakettu tehtävät
Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,
LisätiedotSanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella
Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.
Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat
LisätiedotTYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine
TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö
Lisätiedot2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.
2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun
Lisätiedot2.12.2011. Titta Hänninen
2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu
52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta
LisätiedotSijaishuoltopaikkaan tulo
Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotSosiaaliset suhteet - ohje
Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotTehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi
Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi
LisätiedotOsallistujan palautelomake
Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
Lisätiedot1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.
OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotTOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU
TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä
LisätiedotOmat rajat ja turvaohjeet
Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa
LisätiedotTUNTEIDEN TUNNISTAMINEN
TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut
Lisätiedot9.-luokkalaisen kulttuurikansio
9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -
LisätiedotVANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:
LisätiedotMiten löytää itselle sopiva ala? (dia 3) Tuntiin voi virittäytyä pohtimalla dian kysymyksiä yhdessä ryhmän kanssa.
17. Löydä oma alasi Keskeiset sisällöt eri ammattialoihin tutustuminen omien kiinnostuksen kohteiden tunnistaminen Tuntitehtäviä Miten löytää itselle sopiva ala? (dia 3) Tuntiin voi virittäytyä pohtimalla
LisätiedotOULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI. Alakoulun tehtävät
OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävät Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi aikuisen kanssa minkä tehtävän teet mistäkin lukemastasi kirjasta.
LisätiedotGepa Käpälä Jännittävä valinta
Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotUuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle
7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee
LisätiedotLeirikirjan omistajan muotokuva:
Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä
LisätiedotMirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?
Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotSisaruuskortit. Esimerkkiohjeet:
Sisaruuskortit Sisaruuskortit on luotu avuksi pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sisarusten tunteiden tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Kortteja on 48 ja niissä kaikissa on yksi sitaatti. Lisäksi
LisätiedotMummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja
Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Käsikirjoitus: Onni Sarvela ja Jouni Piekkari Tavoitteet: Eläytyä yhteen mahdolliseen maahanmuuttajanuoren tarinaan, joka pohjautuu elävän elämän
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030
VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotOMPELUKONEAJOKORTTI H A R J O I T U K S I A O M P E L U K O N E E N H A L L I N T A A N. Piirrä oma ajorata
H A R J O I T U K S I A O M P E L U K O N E E N H A L L I N T A A N Piirrä oma ajorata Anna oppilaan piirtää oma ajorata itse: - Ohjaa aloittamaan kulmasta ja pitämään kynä kiinni paperissa koko ajan.
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.
ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa
LisätiedotTunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto
Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
LisätiedotNuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa
Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun
LisätiedotHerään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi
Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan
LisätiedotVanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu
Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan
Lisätiedot