kansainvälinen verkosto yritysten apuna elintarvikeala nyt ja tulevaisuudessa elintarviketurvallisuudesta ruokaturvaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kansainvälinen verkosto yritysten apuna elintarvikeala nyt ja tulevaisuudessa elintarviketurvallisuudesta ruokaturvaan"

Transkriptio

1 2013 Elintarvikekehityksen klusteriohjelman vuosijulkaisu kansainvälinen verkosto yritysten apuna elintarvikeala nyt ja tulevaisuudessa elintarviketurvallisuudesta ruokaturvaan Yritysvastuu on toiminnan ytimessä

2 Sisällys Pääkirjoitus 3 Elintarvikekehityksen klusterin kansainvälinen verkosto 4 Kansainvälinen pioneeri 6 Suomalaiset herkut esittäytyivät Moskovassa 8 Itämeren alue paljon muutakin kuin vettä 10 Elintarviketurvallisuudesta ruokaturvaan 12 Luomuruoan suosiminen 14 Mieltymysprofiili kertoo syyt makueroihin 15 Yritysvastuu on toiminnan ytimessä 16 Mahdollisuuksia, vastuullisuutta, työtä ja haasteita 18 Teknologiat hyötykäyttöön 20 Marjaisaa yhteistyötä! 21 Ravitsemusskannauksia ja valistavia pakkauksia? 22 Ruokaprovinssi 24 Rikotaan rajoja 25 Tutkimuslaitosyhteistyö johti uuteen avaukseen 26 Yhteystiedot 27 Makustele on Elintarvikekehityksen osaamisklusterin vuosijulkaisu. Julkaisija Elintarvikekehityksen osaamisklusteri Päätoimittaja Tuire Hautala Taitto Siru Lämsä, BSTR Luova Konttori Oy Käännökset Multiprint Oy / Multidoc Painatus Waasa Graphics Elintarvikekehityksen osaamisklusteri kuuluu kansalliseen Osaamiskeskusohjelmaan (OSKE), jota hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö. Vuosijulkaisu ilmestyy kerran vuodessa. 6. vuosikerta. Palaute lehdestä: 2013

3 JUKKA LÄHTEENKORVA Ohjelmajohtaja Pääkirjoitus Aikansa kutakin tavataan sanoa, kun siirrytään vanhasta uuteen nyt siis vanhasta OSKE-ohjelmasta kohti uutta INKA-ohjelmaa. Klusterimuotoinen Elintarvikekehityksen OSKE tulee toimineeksi vuoden lopussa 7 vuotta. Aikaansaannoksia on paljon, - toki opittavaakin uutta varten. OSKE:n saavutukseksi voidaan ilman muuta mainita verkostomaisen yhteistyön oppiminen ja hyödyntäminen niin OSKE-toimijoiden kesken kuin yritysmaailmassakin. Erityisen tyytyväinen olen siitä, että olemme onnistuneet viemään läpi projekteja, joissa keskenään kilpailutilanteessa olevat yritykset ovat löytäneet yhteisen tekemisen idean. Erityisesti tämä näkyy kansainvälistymistoimissa, konkreettisina esimerkkeinä vaikkapa toimenpiteet Venäjän markkinoiden kehittämisessä tai marja-alan kehittämisessä. Samaan hengenvetoon voin kuitenkin todeta, että yhteistyötahtoa tarvittaisiin runsaasti enemmän. Olemme pieni kansa, jolla on rajalliset resurssit. Niitä ei kannata hukata keskittymällä oman erinomaisuuden ihailemiseen. Tällaistakin olen havainnut, enkä voi muuta kuin ihmetellä sen vaikuttimia. Toinen merkittävä saavutus, mihin Elintarvikekehityksen klusteri on pystynyt, on toimialarajat ylittävän kehittämisen toteuttaminen. Tästäkin meillä on konkreettisia tuloksia muun muassa ruokaturvallisuusratkaisuihin liittyen. Nämä tulokset ovat erityisen hyviä siksi, että niiden markkinat ovat ehdottomasti kansainväliset. Unohtaa ei myöskään sovi Food Safety Management Finland -yhdistystä, joka perustettiin juuri yhteisiä kansainvälistymisponnisteluja helpottamaan. Mukaan pääsee. Vaikka OSKE loppuu, niin FSMF jatkaa. Yksi vuoden 2013 merkittävistä yhteistyötoimista on usean OSKE-klusterin yhdessä ulkoministeriön Team Finland -konseptin kanssa toteutettavaksi suunniteltu roadshow Venäjällä ja mahdollisesti Kiinassa. Suunnittelu etenee tiukalla aikataululla, joten mukaan kannattaa hypätä heti. Tässä jos jossakin voimme näyttää sitä yhteistyön voimaa, millä suomalaiset menestyvät maailmalla. Haluan kiittää kaikkia Elintarvikekehityksen klusterin osaamiskeskuksia, yritys-, tutkimuslaitos-, ja viranomaiskumppaneita tuloksellisesta yhteistyöstä. Toivottavasti uusi INKA-ohjelma tuo uusia mahdollisuuksia myös elintarvikealan kehittämiseen vahvana ja yhteistyöhaluisena, kansainvälisyyteen suuntautuvana kansallisena kokonaisuutena. 3

4 Elintarvikekehityksen klusterin kansainvälinen verkosto: Elintarvikekehityksen klusterilla on kattava kansainvälinen verkosto yritysten hyödynnettävissä. Klusterin verkostojen tärkeimpiä osa-alueita ovat Itämeren alue, Venäjä kokonaisuutena, Kiina ja Japani. Kartasta löydät tärkeimmät yhteistyöalueemme. Suomi 01 Helsinki 02 Jokioinen 03 Kuopio 04 Seinäjoki 05 Turku Belgia 06 Brysseli Kiina 07 Shanghai Tanska 08 Aalborg Viro 09 Tallinna 10 Tarto Ranska 11 Pariisi 12 Dijon 13 Lille Saksa 14 Düsseldorf 15 Greifswald 16 Rostock Unkari 17 Debrecen 18 Budabest Irlanti 19 Corc Italia 20 Pavia 21 Novara Japani 22 Tokio 23 Nagoya Kazakstan 24 Kirgisia 25 Latvia 26 Riga Liettua 27 Vilnius Alankomaat 28 Wageningen Norja 29 Stavanger Peru 30 Lima Puola 31 Varsova Venäjä 32 Pietari 33 Moskova Singapore 34 Singapore Espanja 35 Villaviciosa 36 Valencia 37 Azaro Fundazioa Ruotsi 38 Tukholma 39 Malmö 40 Linköping 41 Göteborg Ukraina 42 Kiev 4

5 5

6 Kansainvälinen pioneeri TEKSTI: Tuire Hautala, KUVAT: KOMETOS OY Tehokkuus, laatu, kyky kehittyä, kansainvälisyys ja ratkaisukeskeisyys höystettynä vaativilla olosuhteilla muodostavat raamit Kometos Oy:n toimintaan. Kometos Oy on kansainvälisesti toimiva yritys, joka tekee äärimmäisiin erikoisolosuhteisiin sopivia elintarvikelaitoksia. Tuotteet on suunniteltu toimimaan säällä kuin säällä, oli kyse 50 asteen pakkasesta tai trooppisesta lämmöstä. Tuotteemme sopivat kaikkialle, tropiikkiin, ikuisen roudan alueelle tai vaikka ponttonien päälle rakennettuna tundralle, yrityksen toimitusjohtaja Raimo Niemi esittelee. Teurastamoista autonpesulinjoihin Kometoksen päätuotteita ovat sulatushuoneet ja moduulirakenteiset elintarvikelaitokset. Valikoimiin kuuluvat lisäksi pyörien päällä liikkuvat mobile-teurastamot sekä yllättäen myös autonpesulinjat. Norjasta otettiin meihin yhteyttä, koska Oslon lähellä olevien autopesuloiden rakenteissa alkoi olla kosteusvaurioita. Autopesuloiden ongelmat ovat osittain samanlaiset kuin elintarvikealalla. Haasteena ovat isot lämpötilaerot, kosteus ja veden kondensoituminen rakennuksen sisäpuolelle, Niemi kertoo. Yrityksessä huomattiin nopeasti, että Kometoksen moduulien sandwich-elementti taipui erinomaisesti autopesuloiden vaatimuksiin ja tästä syntyi moduulirakenteinen 24 tuntia vuorokaudessa toimiva miehittämätön pesuhalli. Jatkuva tuotekehitys onkin luonut suuntaviivoja Kometoksen toiminnalle alusta lähtien. Yrityksen sulatuslaitteistot kehitettiin 90-luvun alussa ratkaisuksi joulukinkun sulatusongelmiin. Mobiiliteurastamot puolestaan ideoitiin porohoidon tarpeisiin ja kiinteät laitokset syntyivät lakimuutosten aiheuttamien tukiratkaisujen myötä. 90-luvun alussa toimintansa aloittaneessa yrityksessä huomattiin varsin nopeasti, että Suomen rajojen ulkopuolella odottavat potentiaaliset markkinat. Kokenut kansainvälinen toimija Tuotantolaitosten moduulit rakennetaan Kauhajoella, mistä ne kuljetetaan rekkalastissa tarvittaessa toiselle puolelle maailmaa. Toimitus sisältää tuotantolaitoksen pystytyksen paikan päällä sekä kaikki tuotantolaitoksessa tarvittavat välineet aina kumisaappaisiin asti. Koulutamme myös tarvittaessa työntekijät toimimaan tuotantolaitoksissa. Sanonnan Siperia opettaa voi meidän kohdallamme kääntää muotoon me opetamme Siperiaa, sillä olemme kouluttaneet yli 400 eläinlääkäriä Suomessa, Niemi naurahtaa. 90-luvun alussa toimintansa aloittaneessa yrityksessä huomattiin varsin nopeasti, että Suomen rajojen ulkopuolella odottavat potentiaaliset markkinat. Noin vuosi toiminnan aloittamisen jälkeen suuntana Ruokaturvallisuusosaaminen kansainvälisenä valttikorttina Suomalainen ruokaturvallisuusosaaminen on maailman huipputasoa. Elintarvikekehityksen klusteri tukee ruokaturvallisuusosaamisen kansainvälistämistä ja kaupallistamista sekä Food Safety Management Finland ry:n että Elintarviketurvallisuus vientituotteeksi -hankkeen avulla. Food Safety Management Finland ry on suomalaisen ruokaturvallisuusosaamisen vienninedistäjä. Etelä-Suomen alueella toimivan Elintarviketurvallisuus vientituotteeksi -hankkeen tavoitteena on vahvistaa suomalaisen elintarviketurvallisuusosaamisen kaupallistamista. 6

7 Ennakointi Kometos on toimittanut teurastamon muun muassa kilometrin päähän Koillis-Venäjälle Chukotkan alueelle. Kuvassa oikealla toimitusjohtaja Raimo Niemi. Kometos Toimittaa sulatushuoneita ja moduulirakenteisia elintarvikelaitoksia sekä autopesulinjoja avaimet käteen -periaatteella Yrityksen kotipaikkakunta on Kauhajoki Etelä-Pohjanmaalla, toimipiste myös Helsingissä 90 prosenttia liiketoiminnasta on kansainvälistä Vuonna 2013 Kometos Oy:n liikevaihto nousee 12 miljoonaan euroon > 30 henkilöä töissä 7 maata/aluetta, jossa on oma jakeluverkosto, 20 operaatiokeskusta oli itänaapuri ja kaupunkina Moskova. Alkuvuosina ei ollut kilpailua, sillä olimme ainoa yritys alallamme. Olemme alusta asti olleet alan pioneereja ja sillan rakentajia, Niemi kiteyttää. Nykyään kilpailu on kovaa, mutta Kometos on edelleen säilyttänyt markkinajohtajan aseman. Kilpailuetunaan yritys näkee laadun, tehokkuuden ja nopeuden. Meillä on hallussamme epävirallisen makkaranteon maailmanennätys. Rakensimme makkaratehtaan Kazakstaniin ja toisena päivänä moduulien pystyttämisen jälkeen tein tehtaassa ensimmäiset makkarat. Nopeus kuuluu konseptiimme ja se on ratkaisevaa, Niemi lisää. Yrityksen kansainvälisen toiminnan osuus on 90 prosenttia. Tärkeimmät kohdealueet ovat Venäjä, Pohjoismaat, Saksa ja Baltia. Verkostot apuna asiakkaiden etsinnässä Pienestä kaupungista käsin toimivalle yritykselle verkostot ja suhteet ovat erityisen tärkeitä. Tulevat asiakkaat eivät välttämättä tunne Kometosta ja toimitusjohtaja kertookin, että useimmiten yritys itse etsii asiakkaansa. Kontakteja on ja niitä luodaan jatkuvasti ympäri maailmaa. Kometoksella on laaja toimiva jälleenmyyntiverkosto, mutta omaa jakeluverkostoa muodostetaan parhaillaan. Tavoitteenamme on rakentaa Eurooppaan ja Aasiaan kattava jakeluverkosto seuraavien vuosien aikana. Ensi vuonna jakeluverkostomme kattaa jo seitsemän maata. Lisäpontta verkostojen luomiseen Kometos hakee suomalaisesta ruokaturvallisuusalan yhdistyksestä, Food Safety Management Finland ry:stä. Yhdistyksen tarjoamat verkostot ja kansainväliset kontaktit sekä yhteinen brändi houkuttelivat Kometoksen toimintaan mukaan. Odotamme yhdistyksestä mahdollisuutta päästä osaksi laajempiin kontaktiverkostoihin, joissa on tietotaitoa eri alueen osaajista ja toimijoista, Niemi toteaa. Yrityksen elintarvikelaitokset viedään elementteinä rekka-autojen kyydissä asiakkaan tilauksesta vaikka toiselle puolelle maapalloa. 7

8 Suomalaiset herkut esittäytyivät Moskovassa TEKSTI: Eeva-Liisa Lilja, KUVA: Fennopromo oy Venäjän kiinnostaa yhä useampia elintarvikeyrityksiä. Helmikuisilla Prodexpo-messuilla oli mukana useampia suomalaisyrityksiä kuin koskaan aikaisemmin. Messuilla esittäydyttiin ensimmäistä kertaa Food from Finland -yhteisbrändin alla. Elintarvikeviennissä katseet kohdistuvat yhä useammin kohti itää. Prodexpo-messut ( ) Moskovassa ovat Venäjän suurin elintarvikealan ammattilaistapahtuma. Suomalaisille yrityksille messut ovat tärkeä mahdollisuus tuotteidemme ja osaamisemme esittelyyn. Brändistä lisäarvoa Suomalaiset esittäytyivät messuilla yhteisosastolla ensimmäistä kertaa Food from Finland -brändin alla. Osaston moderni ilme kuvasti tuotteidemme matkaa Venäjälle, suomalaista luontoa, puhtaita makuja, ekologisuutta sekä korkeatasoista suomalaista designia. Osaston toteuttivat Finpro, ExpoEast Oy, Fennopromo Oy sekä Elintarvikekehityksen osaamiskeskus OSKE. Ruotsi rakensi aikoinaan elintarvikevientinsä perustaa Food from Sweden -brändin avulla. Ruotsalaisyritykset saivat brändistä ponnistusvoimaa tuotemerkkiensä tunnettuuden edistämiseen. Samaa etenemistapaa käytämme nyt myös Suomessa, kertoo brändin haltijan Fennopromo Oy:n toimitusjohtaja Eeva- Liisa Lilja. Prodexpo-messujen jälkeen tavoitteena on, että esittäydymme Food from Finland -brändin alla myös muilla kansainvälises- ti tärkeillä elintarvikemessuilla. Seuraava Suomen maaosasto toteutetaan Anuga -messuilla Saksassa syksyllä 2013, jatkaa Lilja. Erikoistuotteilla Venäjälle Suomalaisilta odotetaan Venäjän markkinoilla laadukkaita erikoistuotteita. Food from Finland -osastolla olikin esillä edustava valikoima lisäarvotuotteitamme. Näytteillä olivat kylmäpuristetut ruokaöljyt, korkealaatuiset lihajalosteet, ruissipsit, tattarileivonnaiset, gluteenittomat, laktoosittomat ja vehnättömät leipomotuotteet, aidot maalaislimput ja kahvileivät. Messuvieraat pääsivät tutustumaan myös suomalaisiin luomukauratuotteisiin ja juustoihin, unohtamatta hienointa kaviaaria, jota tarjosimme venäläisille eettisesti ja ekologisesti tuotettuna. Suomen ruokalähettiläs, keittiömestari Kim Palhus esitteli herkkuja osastolla ja maistatti niitä messuvieraille. Venäläisten asiakkaiden kiinnostus yllätti Suomen osastolla tuoksuivat kahvipöydän leivonnaiset ja kakut. Laitilan Leipä Oy osallistui Prodexpo-messuille makeilla leivonnaisillaan. Olimme mukana Anuga-messuilla Saksassa Mielenkiintoinen havainto oli, että tuotteemme kiinnostivat etenkin venäläisiä asiakkaita. Siitä heräsi oma mielenkiinto Venäjän vientimahdollisuuksia kohtaan. Päätimme lähteä esittelemään tuotteitamme asiakkaille paikan päälle, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Mika Heinonen. Messujen kautta maailmalle Messuille osallistumista Laitilan Leipä pitää hyvänä tapana uusille markkinoille tuloon. Toimitusjohtaja kannustaa suomalaisyrittäjiä ottamaan aktiivisesti osaa messuille ja olemaan näyttävästi esillä. Venäjä on uudenlainen markkina ja toistaiseksi vielä yrityksellemme monelta osin vieras. Messumarkkinointi toimii kuitenkin joka maassa samalla tavoin. Messuilla ovat läsnä juuri oikeat ostajat, jotka etsivät tuoteuutuuksia ja haluavat solmia uusia liikesuhteita. Suoraan asiaan voi messuilla päästä nopeammin kuin muilla tavoin asiakkaita kontaktoiden, toteaa Heinonen. Food from Finland -palvelu Food from Finland -palvelu auttaa elintarvikeyrityksiä kansainvälistymisessä. Palvelu tarjoaa valikoiman keinoja vientimarkkinointiin ja myynninedistämiseen. Food from Finland -brändi on asiakasyritysten käytössä markkinointitilaisuuksissa ja tuotepakkauksissa. Palvelun kautta voi vuokrata vientipäällikön käyttöönsä. Palvelun nettisivustolla esitellään suomalaisten vientituotteiden valikoima. Toimintaa tukevat maa- ja metsätalousministeriö, ulkoministeriö ja MTK. Palvelun ylläpitäjä on Fennopromo Oy. 8

9 Valmistautuminen tärkeää viennin käynnistämisessä Yritys aloitti Venäjän viennin valmistelutoimet heti Anuga-messujen jälkeen. Sertifikaatit laitettiin hakuun ja kielenkäännökset vireille. Valmistautuminen vientimahdollisuuksien selvittämiseen oli Laitilan Leivälle strateginen päätös. Viennin avaaminen merkitsee investointia ja riskinottoa. Eteneminen täytyy tehdä suunnitellusti. Kokeiluluonteisilla toimilla ei saavuteta tuloksia, painottaa toimitusjohtaja. Ensimmäiset Pietariin suuntautuneet vientitoimet ovat olleet lupaavia, joten myös Prodexpo-messuille lähdettiin positiivisin odotuksin, toteaa Heinonen. Hyvä maku on tärkein Suomen messuosastolta löytyivät mehevät tattarista valmistetut limput, riisi-tattaripiirakat sekä minirevityt leivät, jotka saivat hyvän leivän ystävät hersyttelemään makuhermojaan. Tuotteita esitteli Vuohelan Herkku Oy, joka on Suomen suurin gluteenittomien tuoretuotteiden valmistaja. Etenemme vientimarkkinoille varovasti tunnustellen. Kansainvälistymisen mahdollisuuksia on tähän saakka kartoitettu etupäässä Saksasta. Nyt lähdimme katsomaan, millaisen vastaanoton tuotteemme saavat Venäjällä, kertoo yrityksen laatupäällikkö Reetta Ruotsalainen. Tattari maistuu venäläisille Tattaria käytetään Venäjällä paljon. Tuotteen erityispiirteet, gluteenittomuus ja vehnättömyys tulevat asiakkaille kylkijäisinä. Allergiavapaiden tuotteiden kysyntä on vasta heräämässä Venäjällä. Avainasia on hyvä maku. Yrityksen mukaan messuja hyödynnetään asiakaskontaktien avaamisen lisäksi myös tuotteiden koemarkkinoinnissa. Messuvieraiden mielipiteet ovat tuotekehittäjille arvokkaita. Valmistauduimme keräämään tietoa asiakkaiden odotuksista ja tuotteidemme soveltuvuudesta venäläiseen makumaailmaan. Messut olivat ainutlaatuinen mahdollisuus tuotetestaukseen, käytimme sen tarkkaan hyödyksemme, Ruotsalainen kertoo. Herkullisuutta vaalitaan Leipomon tuotteet valmistetaan perinteisin menetelmin pääsääntöisesti suomalaisista raaka-aineista. Tuotteiden turvallisuus erikoisruokavaliota noudattaville voidaan myös taata, koska leipomossa valmistetaan ainoastaan gluteenittomia tuotteita. Vientimarkkinoille lähtöön löytyy uskallusta, kun tiedämme tuotteidemme täyttävän asiakkaan odotukset. Voimme aidosti tuottaa tuotteillamme asiakkaille lisäarvoa niin Suomessa kuin maailmalla, iloitsee Ruotsalainen. 9

10 Itämeren alue paljon muutakin kuin vettä TEKSTI: Salme Haapala, Tuire Hautala, kuvat: Anna Kilpelä, shutterstock Itämeren ympärillä sijaitsevat maat ovat oiva kohde vientiä suunnitteleville yrityksille. Alue on maantieteellisesti lähellä ja maat ovat monissa asioissa melko samankaltaisia keskenään, minkä vuoksi ne sopivat monelle suomalaiselle yritykselle viennin aloituskohteeksi. Itämeren alueella on jo muutaman vuoden ajan toteutettu erilaisia kehittämishankkeita. Näiden hankkeiden jatkoksi syntyi hanke nimeltään BSR Food Cluster Network eli Itämeriverkosto. Hankkeen tärkein tavoite on tukea ja tarjota konkreettisia välineitä elintarvikealan pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälistymiseen. Itämeriverkosto tarjoaa apua jo kotimaassa BSR Food Cluster Network -hanke pyrkii hakemaan kaikista Itämeren ympäristövaltioista toimijoita, jotka pystyvät auttamaan elintarvikejalostajaa viennin aloitustoimien ja osaamisen kanssa. Loppujen lopuksihan naapurissa on kaikkein läheisin vientimarkkina monella tapaa ja myös ruokakulttuurin kannalta melko samantapainen ympäristö tuotteelle. Pellavatuotteita jalostava Linseed Oy on yksi hankkeen pilottiyrityksistä. Lähdimme mukaan hankkeeseen, koska tarkoituksenamme on käynnistää vienti tänä vuonna tunnustellen ja hanke antaa meille mahdollisuuden tähän, Linseedin toimitusjohtaja Barbara Kankaanpää taustoittaa. BSR Food Cluster Network -hanke tarjoaa osaamispalveluita suomalaisille yrityksille liittyen tuotteisiin ja pakkauksiin sekä kaupallistamis- ja ostajan kohtaamisopastusta. Jokaisen hankkeeseen osallistuvan pilottiyrityksen kanssa on toteutettu kansainvälistymisklinikka, jossa valmiudet vientiin on kartoitettu ja sovittu mitä palveluita hanke tarjoaa tilanteen parantamiseksi. Kansainvälistymiskartoitustilaisuus oli todella antoisa, erityisesti Finpro tarjosi asiantuntevaa apua. Tällä hetkellä mietimme haluammeko selvittää vielä jotain kohdemaasta, vai riittävätkö tämänhetkiset tietomme, Kankaapää jatkaa. Palveluiden lisäksi hanke järjestää seminaareja ja työpajoja edellä mainittujen aihealueiden ympärille sekä kokoaa yrityksiä fact finding -matkoille saamaan näkemystä kohdemarkkinasta. Ostajatapaamisten lisäksi odotamme hankkeelta matkoja, koska meillä on jo markkinoille valmis tuote. Toivottavasti aikataulumme sopivat tulevaan Ruotsiin suuntautuvaan matkaan. Kankaanpään mukaan hankkeissa ja niiden järjestämissä matkoissa useimmiten antoisinta on verkostoituminen muiden yritysten kanssa ja kumppanuuksien hakeminen. BSR Stars BSR Food Cluster Network kutsuttiin hiljattain mukaan BSR Stars -yhteisöön, jossa toimivat monet Itämeren alueen kansainväliset hankkeet. Näin ruokakin on tunnustettu tärkeäksi sektoriksi alueen elinvoiman kehittämisessä. Hanke näkyy nyt BSR Stars -nettisivulla (www.bsrstars. se ) nimellä BSR Food ja tulevaisuus näyttää lupaavalta. Verkostossa on jäseniä kaikista Itämereen rajoittuvista valtioista paitsi Venäjältä ja tavoitteena on luoda kaikille yhteisiä rahoitushakemuksia, joilla verkoston toimintaa voidaan vahvistaa ja tiivistää. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus saada aikaan BSR Food -teeman hanke, jossa on mukana mahdollisimman monta BSRmaata ja joka osana tulevaa Itämeriohjelmaa toteuttaa elintarvikesektorin tarvitsemia osaamispalveluita ja verkostoitumista. Monet raaka-aineista lähtevät tekijät ovat maille yhteisiä, kuten luonnonmarjat, puutarhatuotteet, tumma vilja, lautasmallit, paikallisen ruoan arvostus. Kulttuuristen erojen hyödyntäminen oman maan rajojen ulkopuolella saattaa avata monelle yritykselle merkittäviä markkinoita kotimaassa menestyvälle tuotteelle ihan rajan takana. Lisätietoja: BSR Food Cluster Network -hanke Eeva-Liisa Lehto, projektipäällikkö

11 Linseed Oy Kauhajoella toimiva yritys jalostaa pellavaa sekä teollisuusasiakkaille että kuluttajille ja kehittää uusia tuotteita. Yritys voitti VALO 24h paahdettu rouhittu pellava + mustikka tuotteella Elintarviketeollisuusliiton järjestämän vuoden suomalainen elintarvikekilpailun, Tähtituote Tuote sisältää 100 prosenttista paahdettua pellavaa, eikä siitä ole puristettu öljyä pois, kuten kaikista muissa pellavarouheista, jotka ovat markkinoilla. Marja-aines sisältää kokonaisten marjojen ohella muun muassa spraykuivattua mustikkaa, joka antaa välittömästi voimakkaan mustikan maun tuotetta maistettaessa. Tuote on saanut erittäin hyvän vastaanoton kuluttajamarkkinoilla, osansa siinä on hyvällä pakkauksella, jonka suunnittelussa on käytetty parasta osaamista mitä löytyy. BSR Food Cluster Network -hanketta toteuttavat Suomessa Foodwest Oy (koordinointi), Funktionaalisten Elintarvikkeiden Kehittämiskeskus ja Viikki Food Centre. Hankkeessa on koottu Suomesta pilottiryhmä yrityksiä, joiden tarpeita pyritään täyttämään muodostuvan kansainvälisen verkoston palveluiden kautta. Hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus ESR-rahoituksena. BSR Food Cluster Network jatkaa Itämeren alueen ympäristöön kohdennettujen hankkeiden sarjaa. Aikaisempia alueella toteutettuja projekteja ovat BSR InnoNet ja Baltfood. Pakkausmuotoiluun keskittynyt InnovaatioPubi on yksi Itämeriverkoston avoimista seminaareista. 11

12 Elintarviketurvallisuudesta ruokaturvaan TEKSTI: Timo Mansikka-aho, KUVAT: SHUTTERSTOCK Ruoan riittävän määrän ja laadun varmistaminen on globaali ongelma tutkimusta, kehitystyötä ja kaupallistamishankkeita on tehtävä yli rajojen, jotta alati kasvaviin haasteisiin pystyttäisiin vastaamaan. Suomalaiset ovat edelläkävijöitä niin elintarviketurvallisuuden kehitystyössä kuin alan yritysten verkottumisessakin. Yksi konkreettisimmista esimerkeistä on kansallisen Elintarvikekehityksen osaamisklusterin toiminnan kautta syntynyt Food Safety Management Finland ry, joka edistää koko suomalaisen elintarviketurvallisuusosaamisen vientiä maailmalle. Esimerkiksi elintarvikkeiden mikrobiologisen laadun, hygienian, kylmäketjun ja yleisen jäljitettävyyden suhteen suomalainen osaaminen on jo osoittanut maailmanluokan tasonsa, kertoo Food Safety Mangement Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Lähteenkorva. Tulevaisuuden haasteet ulottuvat entistä enemmän ruokaturvaan ja sitä kautta elintarviketurvallisuuden lisäksi myös ruoan ravitsemuksellisen laadun varmista- miseen, toteaa Kuopio Innovation Oy:n kehitysjohtaja Marja-Leena Laitinen. Food Safety Management Finland ry tekeekin aktiivista yhteistyötä Inhimilliseen turvallisuuteen keskittyvän Human Security Finland -verkoston kanssa. Verkosto yhdistää useita osaamisaloja ja -klustereita, tavoitteenaan edistää suomalaisten yritysten ja osaajien yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia kehittyvissä maissa ja kriisialueilla. Tulevaisuuden haasteet entistä monimuotoisempia Ruokaturva on yksi inhimillisen turvallisuuden osa-alue. Maailmanlaajuiset trendit ja ruokaturvaan liittyvät kriisit osoittavat, että tarvetta elintarviketurvallisuutta ja ravitsemusta yhdistävälle osaamiselle ja verkottumiselle on jatkossa yhä enemmän. Globaalien raakaainemarkkinoiden hallinta, ali- ja yliravitsemus sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat ruuantuotannossa viittaavat yhä laajempiin ja monimuotoisempiin haasteisiin, Marja- Leena Laitinen toteaa. Kansainvälisillä markkinoilla menestyäkseen ruokaturvaosaamisen ja teknologioiden yhteiskonseptin on katettava koko elintarvikeketju, sen teknologiat ja vahva ravitsemusosaaminen. On selvää, että tällöin ei alueellisen tason yhteistyö Suomessa riitä juuri siksi toimintaa tehdään valtakunnallisen klusterin puitteissa ja jopa yhteistyössä eri toimialojen kanssa. Tehokas verkottuminen on suomalaisten yritysten ainoa keino päästä mukaan 12

13 esimerkiksi kansainvälisiin kriisinhallintaja kehitysyhteistyöprojekteihin. Kaupalliseen menestykseen ei ole oikotietä Suomalaisen elintarviketurvallisuusosaamisen läpilyönti tehtiin Shanghain maailmannäyttelyssä vuonna Silloin klusteri oli näkyvästi esillä Kirnu-paviljongissa, saavuttaen laajalti huomiota ja kiinalaisten markkinoiden kiinnostuksen. Kaupallistaminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä Jukka Lähteenkorva toteaakin, että monen vuoden pitkäjänteisen työnteon tuloksena varsinainen liiketoiminta Kiinan markkinoilla on käynnistynyt laajemmin vasta nyt. Osaamisen ja teknologioiden kaupallistaminen ja konseptointi edellyttää paljon kansallista yhteistyötä. Lisäksi tarvitaan tiivistä toimintaa sekä kotimaan että kohdemaan viranomaisten kanssa, samoin koulutus on syytä hallita. Suhteiden on oltava kunnossa ja yritysten välisiä tapaamisia edellytetään todella paljon. Pitkäjänteinen toiminta on välttämätöntä, sillä ihannetapauksessakin kansainvälistymiseen liittyvä prosessi voi viedä useita vuosia. Kun ajattelee esimerkiksi Kiinaa markkina-alueena, on selvää että tehokasta verkottumista tarvitaan, jotta pystytään osoittamaan uskottavia ja kriittiseltä massaltaan tarpeeksi isoja kokonaisuuksia. Verkostoyhteistyö tarjoaa toimijoille tuntosarvia ympäri maailman, tehokkaan tiedonvaihtokanavan sekä informaatiolähteen esimerkiksi uusista trendeistä ja tarpeista. Yksi yritys ei millään pysty kaikkeen tähän, ja suomalaisten osaajien yhteistyö onkin ollut ilahduttavan avointa ja tuloksellista, Marja-Leena Laitinen toteaa. Kiinan jälkeen seuraavat painopistealueet näyttäisivät olevan Venäjä ja Keski-Aasia. Sinne ollaan paraikaa muodostamassa osaajien verkostoja ja tunnustelemassa yhteistyömahdollisuuksia paikallisten toimijoiden kanssa.

14 Luomuruoan suosiminen statuskuluttamisen uusi muoto? TEKSTI: Harri Luomala Ihmiset ovat kautta aikojen eri kulttuureissa kilpailleet statuksesta välittämällä itsestään epäitsekästä kuvaa. Evoluutiopsykologisen selityksen mukaan julkiset epäitsekkäät teot, kuten vastuullisesti tuotetun ruoan suosiminen on viesti, joka kertoo lähettäjänsä kyvystä ottaa kontolleen sellaisia kustannuksia, jotka lopulta koituvat kaikkien hyväksi. Tällaisilla valinnoilla rakennetaan viime kädessä mainetta ja arvovaltaa itsestä pyritään välittämään houkuttelevan vuorovaikutuspartnerin vaikutelmaa. Ohjauksessani äskettäin valmistunutta pro gradu -tutkielmaa varten haastateltujen mukaan Suomesta löytyy vastuullisten ja samaan aikaan statushakuisten kuluttajien ryhmä. Heidän jopa uskottiin kilpailevan arvovallasta keskenään ja luovan uraa näyttävien luomu- ja lähiruokavalintojen avulla. Samojen haastateltavien mukaan tietyissä elintarvikkeissa yhdistyy saumattomasti vastuullisuus ja korkea statusarvo. Tyylikkäästi pakattu sekä orgaanisen tuotannon että reilun kaupan sertifioinnit omaava Clipper-kaakao on esimerkki tällaisesta tuotteesta. Statuskuluttamisen ilmenemisen monimuotoistumisen ja hienovaraistumisen myötä voidaan siis puhua ideologisen statuskuluttamisen yleistymisestä Suomessa. Tämä tarjoaa elintarvikealan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Autenttisuus, ainutlaatuisuus, käsintehdyn leima, orgaanisuus, lähiruokamaisuus ja korkeampi hinta näyttävät olevan tekijöitä, jotka kuluttajat yhdistävät vastuulliseen ja statusarvoiseen elintarvikkeeseen. Lisäksi yrityksiltä vaaditaan niiden onnistunutta viestimistä toimivien pakkausratkaisujen avulla. Itse asiassa kommunikointikysymykset ovat ilmiön kaupallisen hyödyntämisen ytimessä, sillä se edellyttää panostamista toimenpiteisiin, jotka tuovat kuluttajan vastuulliset valinnat myös muiden tiettäväksi. Voivatko yritykset esimerkiksi rakentaa sosiaalisesti näkyvän merkityksenantosysteemin, mikä toimisi ideologisen statuskuluttamisen julkisena näyttämönä? Systeemin lähettämät signaalit kertoisivat sen, kenellä on varaa tehdä eniten hyvää maailmalle. Harri Luomala on Vaasan yliopiston ja Epanet-verkoston kuluttajakäyttäytymisen tutkimusprofessori Lähde: Lundahl, Outi (2012). Statushakuista ekokulutusta vastuullisuuden ja statuksen toisiinsa kytkeytyminen elintarvikekontekstissa. Markkinoinnin pro gradututkielma, Vaasan yliopisto. Clipper-kaakaossa yhdistyy kuluttajan mielessä sekä vastuullisuus että statusarvo. 14

15 Mieltymysprofiili kertoo syyt makueroihin TEKSTI: Tuire Hautala, Mari Norrdal, Suvi Luoma Mieltymysprofiili on tutkimuspalvelu, jota voidaan käyttää apuna sekä elintarvikeyritysten tuotekehityksessä että tuotteiden markkinoinnissa. Tutkimuksessa yhdistetään kuluttajatutkimuksesta saatava tieto kuluttajien mieltymyksistä sekä koulutetun astinvaraisen raadin arviot tuotteen ominaisuuksista. Kuluttaja osaa kertoa pitääkö hän tuotteesta vai ei, mutta syy miksi hän jostain tuotteesta pitää jää tavallisessa kuluttajatutkimuksessa tulkinnanvaraiseksi. Mieltymysprofiili kertoo mitkä tuoteominaisuudet selittävät kuluttajien mieltymyksiä, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen kehityspäällikkö Mari Norrdal kertoo. Menetelmän avulla saadaan hyvin seikkaperäistä tietoa siitä, mitä tuoteominaisuuksia asiakkaan kannattaa tuotekehityksessään painottaa. Mieltymysprofiilin lopputuloksena on niin sanottu ideaali tuoteprofiili, joka vastaa kuluttajan toiveita, Foodwestin markkinatutkimuspäällikkö Suvi Luoma täydentää. Mieltymysprofiili toteutetaan Foodwestin markkinatutkimuksen ja Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen koulutetun raadin yhteistyönä. Lisätietoja: Suvi Luoma, Foodwest Oy, puh Mari Norrdal, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, puh

16 Yritysvastuu on toiminnan ytimessä TEKSTI: Anna Hillgrén, KUVAT: SHUTTERSTOCK Sanopa nyt, mitä se vastuullisuus oikein tarkoittaa. Tähän pyyntöön ovat klusterimme edustajat saaneet vastata ahkerasti siitä saakka, kun vuoden 2010 syksyllä lähdimme valmistelemaan vastuullisuudesta kärkihanketta klusterille. Ajattelutapa, termit, asenteet ja ilmapiiri ovat tuosta ajasta kokeneet nopean muutoksen. Yritysvastuu näyttäisi nyt vakiintuneen käyttökelpoisimmaksi termiksi. Yritysvastuun voi sanoa olevan linkki yrityksen ja yhteiskunnan välillä, kuvailee yhteiskuntavastuun asiantuntija Ulla Roiha Yritysvastuuverkosto FiBSistä. Kun yritys ymmärtää sekä oman toimintansa vaikutukset yhteiskuntaan että yhteiskunnan toimijoiden odotukset, se pystyy reagoimaan paremmin muuttuvan maailmaan haasteisiin ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Yritysvastuun avulla voidaan myös säästää kustannuksissa, suojautua maineriskeiltä ja erottautua kilpailijoista. "Yritysvastuu ei enää ole pelkkä viestinnän tai riskienhallinnan työkalu, vaan yhä useammassa yrityksessä se on osa yrityksen strategista suunnittelua ja jokapäiväistä operatiivista johtamista." Kuulostaa järkevältä. Kuten kenellä tahansa meistä tavallisista kansalaisista, on yritykselläkin vastuu omasta toiminnastaan ja niistä vaikutuksista, joita se aiheuttaa ympäröivälle yhteiskunnalle ja ympäristölle. Jos epähuomiossa teen lommon naapurin auton kylkeen tai kerään ongelmajätteet lähimetsään, olen aiheuttamastani vahingosta vastuussa. Vaikka en jäisi kiinni, tietäisin silti toimineeni väärin. Vastuullista olisi ilmoittaa vahingosta ja auttaa korjaamaan se sekä alun alkaen toimia niin, ettei vahinkoa edes tapahtuisi. Samasta asiasta on kysymys yritysten kohdalla, kun puhutaan jäljitettävyydestä, ympäristöjärjestelmistä tai työntekijöiden oikeuksista kokoluokka vain on paljon suurempi. Kestävä pohja tulevaisuudelle Monessa yrityksessä mietitään, miten toimintaa ja kaikkia siihen liittyviä vastuita voidaan hallita parhaiten. Yritysvastuun näkökulmien ottaminen mukaan tarjoaa työkalun johtamiselle. Esimerkiksi ISO standardi auttaa yritysvastuunäkökulmien saattamisessa osaksi toimintaa ohjaten muun muassa yrityksen ympäristöön, työelämän käytäntöihin ja kuluttajiin suuntautuvaa toimintaa. Yritysvastuu ei enää ole pelkkä viestinnän tai riskienhallinnan työkalu, vaan yhä useammassa yrityksessä se on osa yrityksen strategista suunnittelua ja jokapäiväistä operatiivista johtamista, toteaa Ulla Roiha. Tällä hetkellä Ulla Roihan mukaan edelläkävijät pyrkivät aktiivisesti kehittämään sellaisia tuotteita ja palveluita, joiden avulla voidaan ratkaista ympäristö- tai sosiaalisia ongelmia. Yritykset ja yhteiskunta voivat myös pyrkiä samaan suuntaan, luomalla yhdessä ratkaisuja, jotka hyödyttävät molempia. Lähtökohtaisesti suomalaiset yritykset hoitavat oman tonttinsa suhteellisen hyvin. Yritysvastuu ei kuitenkaan kovin monessa yrityksessä vielä ole ylimmän johdon agendalla ja kestävän kehityksen liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä voitaisiin vielä tehostaa. Päämäärää tavoitellessa ei keinoja kuitenkaan saa unohtaa: on tärkeää, että myös oma toiminta on eettisesti kestävää ja läpinäkyvää. 16

17 Koko tuotantoketjun asia Pramia Oy, pieni viinatehdas Etelä- Pohjanmaalta, on kansainvälisestikin palkittu ympäristövastuun edelläkävijä. Pramialla vannotaan jatkuvan kehityksen nimeen, sillä yritysvastuu ei tule valmiiksi. Meillä puhutaan kahvipöydässäkin hiilijalanjäljestä, sanoo Pramian tuotepäällikkö Raisa Siltala. Vastuullisuus ohjaa koko firmaa, eikä ole johtamisasia vaan kaikkien asia. Oma tuulivoimala ja uusien pullojen raaka-aineeksi kierrätettävät muovipullot ovat vähentäneet tehtaan ympäristövaikutuksia siinä määrin, että Pramia voi kutsua itseään Suomen ensimmäiseksi hiilipäästöttömäksi tuotantolaitokseksi. Osoituksena siitä, että vähilläkin resursseilla voidaan saada paljon aikaiseksi. Siltala kertoo Pramian tehneen YK:n Global compactiin pohjautuvan vastuullisuusselvityksen kaikista raaka-aineistaan viime vuonna. Yrityksen vajaat 50 raaka-ainevalmistajaa sijaitsevat ympäri maapalloa, mutta nyt yrityksellä on tieto jokaisen ympäristö- ja työturvallisuusolosuhteista. Yritysvastuu ulottuu myös viestintään Jatkumona klusterimme vuoden 2011 kärkihankkeelle Perjantai Markkinointiviestintä valmentaa parhaillaan Pramiaa sekä 29 muuta yritystä ja kolmea tutkimuslaitosta vastuullisuusviestinnässä. Monialaisessa vastuullisuusviestinnän vauhditushankkeessa on mukana kolmen eri OSKE-klusterin kohderyhmää (hankkeesta lisää ohessa). Hyvin hoidetun vastuullisuuden tulee näkyä myös viestinnässä, jotta asiakkaat ja muut sidosryhmät tietävät, missä mennään. Ensin pitää kuitenkin olla tekoja, vasta sitten sanoja. Vastuulliset toimintatavat näkyviksi! Vastuullisuusviestinnän vauhditushanke on Elintarvikekehityksen, Matkailun ja elämystuotannon sekä Älykkäiden koneiden OSKE-klustereiden yhteinen hanke. Osallistujina 30 yritystä ja 3 tutkimuslaitosta, jotka toimivat ryhminä Jyväskylässä, Seinäjoella, Helsingissä ja Turussa. Hanketta koordinoi Turun yliopisto ja viestintää sparraa Perjantai Markkinointiviestintä yhdessä Gaia Consultingin kanssa. Hankeaika , rahoittajana Pohjois-Pohjanmaan ELY Manner- Suomen ESR. Lisää tietoa hankkeesta: oske.net/elintarvikekehitys/toiminta/ vastuullisuus/vastuullisuusviestinta/ Aiheesta on kirjoitettu myös Matkailun vuosijulkaisussa 17

18 Mahdollisuuksia, vastuullisuutta, työtä ja haasteita Elintarvikeala nyt ja tulevaisuudessa TEKSTI: Tuire Hautala Elintarviketeollisuus on neljänneksi suurin toimiala Suomessa tarjoten yli välitöntä työpaikkaa. Kun huomioidaan alkutuotanto, logistiikka ja kauppa, alan välillinen työllistävä vaikutus on kymmenkertainen. Miltä elintarviketoimiala näyttää nyt ja tulevaisuudessa päättäjien näkökulmasta? Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Veli-Pekka Talvela sekä Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja Heikki Juutinen näkevät alan tilanteen valoisana. Suomalainen ruoka on aina ollut minulle elämäni johtolanka ja olen hyvin tyytyväinen siitä, että olen voinut työskennellä suomalaisen ruuan parissa ja sen hyväksi koko työurani ajan. Olen ylpeä suomalaisesta ruuasta; sen hyvästä laadusta, puhtaudesta, maittavuudesta, turvallisuudesta, valikoimista sekä ruoka- ja juomakulttuurin kehittymisestä. Elintarvikealalla on aina asiakkaita, koska ihmiset syövät myös talouskriisien keskellä. Tärkeää on tuottaa laadukkaita ja kohtuuhintaisia tuotteita, jotka vastaavat kuluttajien tarpeisiin. Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 % on Suomessa valmistettua ja raaka-aineistakin kaksi kolmasosaa on alkuperältään kotimaista. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia lähiruoasta, ruoan tuotantotavoista ja alkuperästä, Risikko pohtii. Vaikka suomalainen ruoka on säilyttänyt markkina-asemansa kotimarkkinoilla kohtalaisen hyvin, tehtävääkin on. Toki alalla riittää myös haasteita. Elintarvikeyritysten kannattavuus on liian alhaisella tasolla ja kapasiteettia on vajaakäytössä riittämättömän kotimaisen kysynnän takia. Usko alan kasvun mahdollisuuksiin on kuitenkin korkealla. Se näkyy investointien kasvuna niin kotimaahan kuin ulkomaille sekä viennin lisääntymisenä, Juutinen kertoo. Kansainvälinen pala purtavana Elintarvikekehityksen klusteri on tukenut alan kansainvälistymistä usean vuoden ajan. Suomalaisten elintarvikkeiden hyvästä kilpailukyvystä huolimatta kansainvälistyminen on haaste kaikille, myös paikallisille kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. Jokaisen yritysjohtajan tulisi arvioida, miten kansainvälinen kehitys esimerkiksi raaka-ainemarkkinoilla, kaupan toimintatavoissa, kauppapolitiikassa ja kuluttajakäyttäytymisessä vaikuttaa oman yrityksen toimintamahdollisuuksiin, Juutinen muistuttaa. Ruuan kysynnän kasvuodotukset maailmalla ja kehittyvät markkinat ovat mahdollisuus niille, joille kansainvälistyminen on tavoitteena. Joillekin yrityksille paikallinen toiminta ilman suurta kasvun tavoitetta voi olla sopivaa, sillä ruuan tuotanto on aina varsin paikallista yritysten kansainvälistymisestä huolimatta, Juutinen lisää. Mitä kansainvälisille markkinoille haluavien yritysten tulisi tehdä menestyäkseen? Suomalaisen ruoan omaleimaisuutta sekä EU:n nimi- ja alkuperäsuojausta kannattaisi hyödyntää laajemmin, jotta ala menestyy kansainvälisessä kilpailussa. Emme pärjää bulkkituotteilla, vaan persoonallisuudella ja avoimuudella. Lisäarvotuotteita on kehitettävä raakaaineviennin sijaan, Talvela pohtii. 18

19 Risikko nostaa kilpailuvaltiksi terveyttä edistävät tuotteet. Suomi on kansainvälisesti tunnettu maa, joka on onnistunut dramaattisesti vähentämään sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta. Olemme onnistuneet kehittämään esimerkiksi runsaskuituisia ja vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa sisältäviä tuotteita. Tuottavuuden kasvu, kilpailukykyinen hinta, investoinnit, vastuullisuus, asiakaslähtöisyys, toimitusvarmuus, ennakointi, hyvä johtaminen ja osaaminen ovat tärkeitä osa-alueita yritysten menestymisessä. Juutinen toivoo kuitenkin, että korkea laatu sekä vastuulliset toimintatavat saavat nykyistä suuremman roolin kuluttajien ja kaupan ostopäätöksissä. INKA tarjoaa uudet raamit kehitystyöhön Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) korvaa osittain joulukuussa 2013 päättyvän osaamiskeskusohjelman. Työ- ja elinkeinoministeriön INKA-ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymisten syntymisen Suomeen. Pelkona on vielä tässä vaiheessa liika alueellistuminen ja resurssien hajauttaminen sekä elintarvikeinnovoinnin putoaminen pois ohjelmasta. Toivottavasti pelkoni osoittautuu aiheettomaksi ja uusi innovaatio-ohjelma kytkee pienen maan osaajat tiiviimmin yhteen etsimään uusia mahdollisuuksia, Juutinen toteaa. Myös Risikko toivoo elintarvikealan näkymistä ja yhteistyön jatkumista uudessa ohjelmassa. Odotan, että innovaatio-ohjelma luo uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja myös elintarvikealalle. Kansallisten ja paikallisten resurssien yhteensovittaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme luoda uutta liiketoimintaa ja toimintamalleja. On tärkeää, että elintarvikeala ja ravitsemusosaaminen ovat vahvasti mu- kana uudessa INKA-ohjelmassa. Elintarvikekehityksen klusteri on yksi OSKE-ohjelman menestyjistä, ministeri muistuttaa. Toimialat ylittäen voidaan saavuttaa hyviä tuloksia esimerkiksi matkailualan, elintarviketurvallisuussektorin sekä maatalous- ja elintarvikealojen kone- ja laitevalmistajien kanssa, Talvela lisää. Suomalainen ruoka merkitsee minulle hyvinvointia, mielihyvää ja yhteisöllisyyttä. Olen iloinen siitä, että suomalainen ruokakulttuuri on nousussa ja alamme pikkuhiljaa ymmärtää, millainen aarreaitta meillä on käden ulottuvilla; sienimetsät, mansikkapaikat ja muut herkut. Toivon, että jaksaisimme nykyistä useammin kokoontua yhteisen pöydän ääreen ja nauttia myös yhdessä tekemisen ilosta. Paula Risikko Suomalainen ruoka merkitsee erityisesti perinteitä ja sesonkeja. Työtä ja toimeentuloa suomalaisille maanviljelijöille ja elintarviketyöläisille. Veli-Pekka Talvela 19

20 Turos Team Oy valmistaa biomateriaalia polttoaineena käyttäviä CHP-laitteistoja eri kokoluokissa. Tällä hetkellä suurin 1,2 megawatin laitteisto voi tuottaa esimerkiksi keskikokoisen kasvihuoneen ylläpitoon tarvittavan energian. Teknologiat hyötykäyttöön TEKSTI: Timo Mansikka-aho, KUVA: TUROS TEAM OY Innovatiivinen ajattelu auttaa elintarviketeollisuutta löytämään uusia mahdollisuuksia jo kehitetyistä ratkaisuista. Vaikka teknologia olisikin alunperin kehitetty palvelemaan jotain toista tarvetta tai teollisuudenalaa, pystytään sen käyttömahdollisuuksia laajentamaan hyvinkin nopeasti ja kustannustehokkaasti verrattuna siihen, että kehitystyö aloitettaisiin alusta. Kyse on ensisijaisesti tarjolla olevien mahdollisuuksien tiedostamisesta ja innovatiivisesta ajattelusta niiden hyödyntämiseksi uudessa ympäristössä. Yksi elintarvikekehityksen osaamisklusterin uusista painopistealueista on pyrkimys hyödyntää olemassa olevia, muilla osaamisaloilla jo käytössä olevia teknologioita elintarvikealan hyödyksi. Elintarvikealan yritysten tarpeita ja teknologioiden sovellusmahdollisuuksia on käyty läpi yritysten kanssa ja eri asiantuntijaryhmissä. Tämän pohjalta on edistetty verkottumista eri toimialojen yritysten ja tutkimustahojen kanssa sekä suunnattu kehitystyötä elintarvikealan yritystarpeita vastaavaksi. Klusterin koordinaattori Jukka Lähteenkorva toteaakin, että rajapintayhteistyössä tehtävä kehitystyö tuo koko ajan markkinoille uusia ratkaisuja ja osaajia. Menestys ei kuitenkaan tule automaattisesti, vaan tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä. Turos Team Oy Energiaa sivuvirroista ilman päästöjä tai lauhteita Kuopio Innovationissa on kartoitettu energiatoimialan mahdollisuuksia uusien teknologiasovellusten saamiseksi elintarvikealalle. Tästä yhteistyöstä syntyi ajatus esimerkiksi kuorinta- tai muiden elin- Ratkaisumme hyödyntää elintarvikealan sivuvirtoja aiempaa paremmalla hyötysuhteella ja pienemmillä päästöillä. Yrityksemme CHP-laitteistot käyttävät lämmön ja energian tuottamiseen myös erilaisia ja eri kosteuspitoisuuden sisältäviä biomateriaaleja. Turos Team Oy:n tekniikasta ja suunnittelusta vastaava Timo Heimonen tarvikealan sivuvirtojen tehokkaammasta hyödyntämisestä energiatuotannossa. Lupaavan, erityisesti pk-sektorin tarpeisiin soveltuvan energiatuotantoratkaisun on kehittänyt karttulalainen Turos Team Oy. Ratkaisumme hyödyntää elintarvikealan sivuvirtoja aiempaa paremmalla hyötysuhteella ja pienemmillä päästöillä. Yrityksemme CHP-laitteistot (Combined Heat and Power) käyttävät lämmön ja energian tuottamiseen paitsi haketta, myös erilaisia ja eri kosteuspitoisuuden sisältäviä biomateriaaleja, kertoo tekniikasta ja suunnittelusta vastaava Timo Heimonen. Turos Team ja Kuopio Innovation ovat tehneet yhteistyötä laitteiston kehittämisessä ja tuotteistamisessa. Parhaillaan yrityksessä testataan elintarvikealan sivuvirtojen hyödyntämistä CHP-laitteiston 20

21 polttoaineena ja uusia hyödynnettäviä sivuvirtoja etsitään testattavaksi koko ajan. Idean työstäminen valmiiksi ja sen kaupallistaminen on kokonaisuudessaan miltei poikkeuksetta usean vuoden prosessi, eikä siinä koskaan pääse helpolla. Läpilyönti vaatii hyvän suunnitelman ja rajusti päättäväisyyttä viedä se maaliin. Oikotietä menestykseen ei tässäkään ole, mutta eri alojen voimia yhdistämällä sinne on huomattavasti paremmat mahdollisuudet päästä. Olemme auttaneet projektimme yrityksiä tässä varsin vaativassa ja pitkäjänteisessä työssä, tiivistää projektipäällikkö Juha Vilhunen Kuopio Innovationista. Kuopio näyttää verkottumisen esimerkkiä Kuopiossa on vahva osaaminen ja yhteistyö usean eri osaamisalan kesken; esimerkiksi ympäristö-, hyvinvointi- ja lääketeollisuus ovat onnistuneet kehittämään uusia ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää elintarvikealalla. Kuopiossa mainittujen alojen teknologiaosaamista löytyy samasta organisaatiosta, ja sillä on ratkaiseva rooli, kun yhteistyömahdollisuuksia halutaan toden teolla tutkia, Kuopio Innovationin kehitysjohtaja Marja-Leena Laitinen toteaa. Verkottumisessa on oltava aktiivinen, eikä henkilökohtaisten keskustelujen merkitystä voi aliarvioida. Rajapintojen yli menevä ajattelumalli on Kuopiossa eri toimijoiden kesken luontaista. Tietoa jaetaan ja kokemuksia vaihdetaan avoimesti; ymmärretään, että yhdessä toimimalla uuden innovaation löytymisen mahdollisuudet moninkertaistuvat, Laitinen jatkaa. Marjaisaa yhteistyötä! TEKSTI: Johanna Eronen, Marja-Leena Laitinen Elintarvikekehityksen klusterin marja-alan kärkihanke päättyi viime keväänä. Yksi tärkeimpiä tuloksia on alan toimijoiden tiivistynyt yhteistyö, joka jatkuu edelleen yritystapaamisina muutamia kertoja vuodessa. Yritysryhmänä toimien hankkeessa pystyttiin myös toteuttamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintakokonaisuuksia, joihin yksittäisellä pk-yrityksellä ei olisi ollut resursseja. Hankkeen jatkotoimina on edistetty yhteismarkkinointia, verkotettu toimijoita ja työstetty satoennusteasioita. Viimeisimpänä valmistui selvitys marjojen terveysvaikutusten tutkimusnäytöstä. Lisäksi on toteu- tettu alan tutkimusfoorumeita, joista viimeisin aivan uudella konseptilla. Yritykset kutsuivat tutkimustahoja luokseen kertomaan tutkimusideoita annetusta aihealueesta. Tällä hetkellä kartoitetaan yritysryhmiä eri tutkimusideoiden eteenpäin viemiseksi. Suunnitteilla on myös marja-alan tapahtuma kevääksi Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä kehitysjohtaja Marja-Leena Laitiseen, puh tai 21

22 Ravitsemusskannauksia ja valistavia pakkauksia? Tulevaisuus on jo täällä TEKSTI: johanna kähkönen Miltä ruokaketjun tulevaisuus näyttää? Mitä Suomessa viljellään? Minkälaisia elintarvikkeita jalostetaan asiakkaiden tarpeisiin? Mistä ja miten hankimme ruokamme? Miten ja missä muodossa sen nautimme? Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeessa (VARRU) toteutetaan parhaillaan alueellista elintarvikealan tulevaisuusprosessia. Prosessin tavoitteena on hyödyntää jo olemassa olevaa tulevaisuustietoa, kartoittaa tulevaisuuden liiketoimintaosaamista elintarvikealalla sekä etsiä uusia avauksia ja innovaatioita. ElintarvikeOSKEn synnyttämä VARRU on luonut Varsinais-Suomeen uudenlaista toimintakulttuuria, jossa uusia ruokaket- jun liiketoimintamahdollisuuksia kartoitetaan innovatiivisesti yli toimialarajojen. Elintarvikeyrityksessä ennakointi ulottuu koko liiketoimintaan. Ennakointi on elintärkeää muun muassa kysynnän, ja täten myynnin ja tuotantopanosten suunnittelemisessa sekä toimintaympäristön muutoksiin reagoitaessa. Tulevaisuuden ennakointi ja sen aikaväli riippuu pitkälti elintarvikeyrityksen koosta. Isommat yritykset kertovat katsovansa vähintään kolmen, mutta korkeintaan kymmenen vuoden päähän. Pienille yrityksille vuosikin on ajoittain pitkä aika, mutta yleisimmin katse suunnattaan vuoden tai kahden päähän. Elintarvikeyritykset toivovat ennakoinnilta lisää tietoa muun muassa tulevaisuuden trendeistä, kuluttajakäyttäytymisestä ja jopa väestönmuutoksista ja -ennusteista. VARRUn tulevaisuusprosessi ulottuu vuodesta 2030 jopa vuoteen Ruokatrendeistä on siirrytty kohti biotaloutta ja agribusinesta. Tulevaisuustyöpajoissa keskustelu on laajentunut alueellisesta näkökulmasta nopeasti koko Suomea koskeviin muutoksiin ja maailmanlaajuisiin mahdollisuuksiin. Globaaleina ajureina nähdään muun muassa väestönkasvu, raaka-aineiden ja etenkin puhtaan veden niukkeneminen sekä ruokakriisit ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät riskit. Toimintaympäristömme muutokset tulevat muuttamaan radikaalisti ruoantuotantoamme. Esimerkiksi Ruotsissa on jo ennakoitu ilmastonmuutoksen ja ruokapulan vaikutuksia ostamalla ja vuokraamalla viljelysmaata Venäjältä ja Ukrainasta. Tulevaisuuden visioissa näkyy selvästi ruoantuotannon yhdistyminen entistä vahvemmin palveluihin ja ihmisten kans- 2. Ennakointitiedon tuottaminen - toimintaympäristöjen kartoitus - heikot signaalit ja trendit - kuluttajatiedon kerääminen Kuluttajan osallistuminen Tuote- ja konseptikehitys 4. Yrityskohtaiset tulevaisuuspajat Konseptit 1. Asiakasneuvottelut - tarpeiden selvittäminen Yritysten ristipölytys ja ennakkotiedon pureskelu Yritykset jalostavat ideat itsenäisesti 5. Prototuotteet Yrityskohtainen Ideasta prototuotteeksi -prosessi

23 sakäymiseen. Yhteisöllisyys, jakaminen ja ruoantuotantoon osallistuminen lisäävät varmuutta ruoan saatavuudesta ja riittävyydestä. Kuluttajien omistamat osuuspohjaiset maatilat ja ruokapiirit ohjaavat, miten ja missä ruokaa tuotetaan. Aika, jolloin ruokaa oli tarjolla mielin määrin, jopa poisheitettäväksi, on ohi. Tulevaisuudessa älypakkaukset kertovat meille tuoreuden lisäksi valintojemme seurauksista. Myös ruokaileminen nähdään entistä moninaisempana: ulkona syöminen lisääntyy ja ruokaa nautitaan ja tehdään hyvin eri tilanteisiin ja elämänrytmeihin. Ruoankulutus ja ruokavalinnat pirstaloituvat ja yksilöllistyvät edelleen. Terveys linkittyy entistä vahvemmin elintarvikkeisiin, jopa yksilöllisellä tasolla ja seurannoilla, kuten ravitsemusskannauksella ja ruokavaliota ohjaavilla jääkaapeilla. Lisätietoa tulevaisuuskuvista ja hankkeesta: Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanketta toteuttavat Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Hanketta rahoittaa Varsinais- Suomen ELY-keskus ja se toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Varsinais-Suomesta saatujen hyvien kokemusten siivittämänä lähdetään hyödyntämään tulevaisuustietoa osana ruokaketjun yritysten tuotekehitysprosessia. Tulevaisuuspyörä on elintarvikeklusterin yhteinen voimainponnistus pyörä joka jatkaa pyörimistään osaamiskeskusohjelman jälkeenkin. Se antaa pk-yrityksille mahdollisuuden päästä käsiksi vaivattomasti trendi- ja tulevaisuustietoon sekä niistä johdettavaan kehittämistoimintaan. Tulevaisuuspyörässä tutkijat keräävät heikkoja signaaleja, nousevia trendejä ja tuovat ymmärrystä tulevaisuuden kuluttajan tarpeista. Ruokaketjun yritykset pureksivat tätä tietoa yhdessä muiden toimialojen yritysten kanssa: katsomalla asiaa eri suunnista löytyy aina jotain uutta. Merkittävänä osana alkavaa hanketta on syntyneiden ideoiden jatkojalostus yritysten sisällä. Ideasta prototuotteeksi -prosessiin OSKE tuo asiantuntemusta ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Tarjolla on mm. tutkimustietoa, innovaatioprosessien osaajia, tuotekehitysasiantuntemusta, koulutettu makuraati, konseptoinnin ammattilaisia sekä moninaisia kuluttajatutkimuksen osaajia tueksi prosessin eri vaiheisiin. Pyörä pyörähtää eteenpäin keväällä Yritysten yhteiset ristipölytyspajat toteutetaan kuluvan vuoden aikana ja niitä seuraa yrityskohtainen ideoiden jalostus. Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Mari Norrdal, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, , mari.norrdal(at)utu.fi

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Leipomosektori- Kasvua naapurimaista

Leipomosektori- Kasvua naapurimaista Leipomosektori- Kasvua naapurimaista Leipää ja Lähiruokaa - toimialapäivä Säätytalo, Helsinki 8.12.2015 1 Elintarvikkeiden viennin taustaa Suomen elintarvikevienti on kasvussa ja sen arvo on tällä hetkellä

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Food from Finland ohjelma

Food from Finland ohjelma Food from Finland ohjelma Kasvuohjelman esittely 21.09.2015 Turku, 22.09.2015 Tampere ja 23.09.2015 Oulu 21.09.2015 Finpro 1 Food from Finland -ohjelma Food from Finland on Team Finland in Kasvuohjelma

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Luomua myös vientimarkkinoille

Luomua myös vientimarkkinoille Luomua myös vientimarkkinoille Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry. 10.4.2014 Kansallinen Ruokastrategia 2030 - elintarvikeala on kasvuala Mistä kasvua? Tuonnin kanssa kyettävä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Pirjo Hakanpää 4.3.2015 Huittinen Tekes -palvelut 2 Elintarvikkeiden vientiohjelman taustaa Elintarvikevienti ja kansainvälistymien Suomen elintarvikevienti

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat Tekes, Pasila 17.03.2015. 17.03.2015 Finpro

Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat Tekes, Pasila 17.03.2015. 17.03.2015 Finpro Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat Tekes, Pasila 17.03.2015 1 Elintarvikkeiden vientiohjelman taustaa Suomen elintarvikevienti on kasvussa ja sen arvo on tällä hetkellä 1,6 miljardia euroa.

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle Johanna Mattila Turun yliopiston koulutus ja kehittämiskeskus Brahea LounaFood Aitoa Makua Varsinais Suomesta hanke LOUNAFOOD

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3.

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3. Kehittämiskeskus Oy Häme MAHDOLLISUUKSIEN enäjä asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille 1 Venäjä on Euroopan nopeimmin kasvava markkina-alue. Se tarjoaa

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014

Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014 Yhdessä maailmalle! Sari Paavilainen kansainvälistymisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.11.2014 Mitä hyötyä vientiverkostosta ja kumppanuusohjelmasta on yritykselle? Kustannustehokas tapa avata

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Laajenna liiketoimintaasi Ruotsin markkinoille

Laajenna liiketoimintaasi Ruotsin markkinoille Laajenna liiketoimintaasi Ruotsin markkinoille Kansainvälisty! Ruotsin tarjoamat mahdollisuudet ja menestyksekäs myyntityö 25.11.2015, Etelä-Savon ELY-keskus Aiheitamme tänään 1. Miten Suomalais-ruotsalainen

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä. Openphoto.net OuluHealth Labs Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö Hanke-esittely 15.10.2015 Timo Alalääkkölä Openphoto.net Oulu Sote Labs Hankkeen tavoitteena on tuotteistetun ja verkostomaisen innovaatio-, testaus-

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot