Kulutuslevyt ja erikoislujat rakenneteräkset luotettavasta toimitusketjusta, sivu 4. Romuteräs teollisuuden raaka-aineeksi, sivu 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulutuslevyt ja erikoislujat rakenneteräkset luotettavasta toimitusketjusta, sivu 4. Romuteräs teollisuuden raaka-aineeksi, sivu 7"

Transkriptio

1 M -Suomen Posti Oyj Starckjohann Steel Oy Ab:n asiakaslehti KTK kuljettaa monivuotisella sopimuksella, sivu 3 Kulutuslevyt ja erikoislujat rakenneteräkset luotettavasta toimitusketjusta, sivu 4 Tervetuloa osastollemme A 802 Romuteräs teollisuuden raaka-aineeksi, sivu 7 BE Groupin toinen neljännes kaikkien aikojen paras, sivu 8 Uudet leikkauskoneet Lapuan teräspalvelukeskukseen Lapuan teräspalvelukeskuksessa on otettu elokuussa käyttöön uusi kaasuleikkauskone ja plasmaleikkauslaitteisto on korvattu hienosädeplasmalaitteistolla. Investointien myötä teräspalvelukeskuksen leikkaustekniikka monipuolistuu, kustannustehokkuus kasvaa ja tuotteiden laatu paranee. - Pystymme tarjoamaan entistä monipuolisempaa leikkaustekniikkaa yleisimmille leikkauspaksuuksille, kertoo tuotantopäällikkö Jouni Keski-Saari. - Teräspalvelukeskuksissamme koneiden käyttöaste on korkea ja materiaali voidaan hyödyntää optimaalisesti tietotekniikan avulla. Romu ja hukkakappaleet asiakkaan tuotannossa vähenevät, ja niiden käsittely ja varastointi jäävät pois. Meiltä asiakas saa valmiiksi tehdyt komponentit kokonaistaloudellisesti ajatellen edullisemmin kuin valmistamalla ne itse. - Osatoimitustemme perustana on, että asiakas maksaa sen osuuden levystä, jonka on käyttänyt. Loppuosa levystä jää tietokoneen muistiin jatkokäyttöä varten ja levyn sulatusnumerolla voidaan tietokoneelta tarkistaa, mikä levy mihinkin työhön on käytetty. Kaikki varastossa olevat teräslevyt ovat siis numeroituna ja tallennettuna tietokoneen muistiin, niin sanottuun palakorttiin, joten sopiva levy löytyy hetkessä - jopa leikatun levyn muoto on tallennettuna tietokoneelle. Tietokoneohjattu tuotanto mahdollistaa, että saman paksuisesta levystä voidaan ajaa yhdessä ajossa useiden eri asiakkaiden tilaukset. Tämä nopeuttaa selkeästi töiden läpimenoaikoja, Keski-Saari kertoo. Lapuan teräspalvelukeskuksen varastossa on tällä hetkellä noin 2500 tonnia teräslevyjä. Levyjen paksuudet vaihtelevat mm:iin. Levyjen leveys on 2450 mm ja pituudet vaihtelevat 3 metristä aina 12 metriin asti. Lapuan teräspalvelukeskuksessa ja sen yhteydessä toimivassa myyntiyksikössä työskentelee yhteensä 42 henkilöä. - Meillä on monipoltinvaunuja, joilla pystymme tekemään muotokappaleeseen viisteitä. Viisteet on helpompi tehdä koneella ja myös jälki on tasalaatuinen ja parempi. Kaikki tarvittava viisteet tehdään Lapualla. Myös yli kuusimetriset kappaleet leikataan Lapuan teräspalvelukeskuksessa, koska isot levyt varastoidaan siellä, kertoo Keski-Saari. Lapuan teräspalvelukeskuksesta toimitetaan vain esikäsiteltyä, mustaa terästä. Tyypillisiä tuotteita ovat erilaiset koneen osat mm. puujalostus-, kuljetusväline- ja kaivosteollisuuden koneisiin ja laitteisiin. Päätoiminnot ovat polttoleikkaus ja hienosädeplasmaleikkaus. Koneistus ostetaan tarvittaessa ulkopuolelta alihankintana. Jatkuu sivulla 2

2 2 Palveluiden hankinnalla lisää kilpailukykyä Vuosi 2006 on ollut positiivisen kehityksen aikaa maailmantaloudessa. Tämä kehityssuunta on tiukentanut teräsmarkkinoita ja kääntänyt terästuotteiden hinnat noususuuntaan, jota on jatkunut nyt jo useita kuukausia. Samaan aikaan on useiden tuotteiden saatavuudessa terästehtailta tapahtunut jonkinasteista huonontumista ja toimitusajat ovat kautta linjan pidentyneet aivan viime viikkojen aikana. Myös Suomessa talous on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Tilauskirjat ovat täyttyneet edellistä vuotta paremmin ja teollisuustuotanto onkin ollut melkoisen vahvassa nousussa lisäten kysyntää. Terästuotteiden kulutusennuste Suomessa tälle vuodelle näyttääkin noin kahdeksan prosentin kasvua edelliseen vuoteen. Nyt vallitseva tilanne on jälleen kerran tuonut voimakkaasti esiin kilpailukyvyn jatkuvan lisäämisen merkityksen yrityksille alati kansainvälistyvillä markkinoilla. Me tarjoamme tähän työkaluksi luottamuksellisen ja joustavan kumppanuuden sekä monipuoliset palvelut niin nykyisille kuin uusillekin asiakkaillemme. Huolellinen tutustuminen yrityksesi toimintaan, toimintatapoihin ja tarpeisiin takaa yksilöllisen, juuri oikean ja oikea-aikaisen ratkaisun yrityksellesi. Toimitamme tuotantosi vaatimalle tasolle jatkojalostetut tuotteet suoraan tuotantoosi nykyaikaisella logistiikkapalvelullamme, jonka avulla poistamme myös maantieteelliset etäisyysongelmat. Voit käyttää tuotantotilasi tehokkaammin, vapautat pääomaa ydinosaamiseesi, pidät tuotantosi läpimenoajat lyhyinä ja voit näin keskittyä hyödyntämään yrityksesi omia voimavaroja tuottavampaan toimintaan omaan tuotantoosi. Useat tarjolla olevat vakio- ja massaratkaisut eivät enää riitä, joten räätälöidään yhdessä uusi tapa toimia, jolla karsit kuluja merkittävällä tavalla. Olemme tänäkin vuonna jatkaneet kehitystyötämme tuotantopalveluidemme lisäämiseksi, monipuolistamiseksi ja tehostamiseksi, ja tämä työ on meillä jatkuvaa myös tulevaisuudessa. Tarjoamme käyttöösi tehokkaat ja käyttöasteeltaan korkeaa luokkaa olevat koneet sekä laajan tilauskannan mahdollistamaan alhaisen materiaalihukan. Asiakkaanamme hyödyt näistä säästöistä. Toimitustemme takeena on laaja materiaalivalikoimamme ja hyvä saatavuus, jonka mahdollistavat koko BE Group -konsernin vahvat ja läheiset suhteet niin kotimaisiin kuin kansainvälisiinkin teräksen ja metallien tuottajiin. Kilpailukykyä tarvitaan lisää, meillä on siihen työkalut. Haetaan niistä yhdessä juuri sinulle sopiva ja joustava ratkaisu. Toivotan menestyksellisiä Alihankintamessuja ja työntäyteistä loppuvuotta. Matti Tiira toimitusjohtaja Jatkoa etusivulta Viisteleikattujen tuotteiden laatu paranee Käytössä on neljä polttokonetta ja yksi hienosädeplasma. Hienosädeplasmakoneen ja kaasuleikkauskoneen toimitukseen sisältyivät uudet viisteleikkausvaunut, joiden myötä viisteleikkauksella leikattavien tuotteiden laatu paranee ja kustannustehokkuus kasvaa. Nyt kaikki kappaleisiin tehtävät muotoviisteet voidaan valmistaa automaattisesti saman työkierron aikana ilman, että leikatut kappaleet siirretään toiseen työvaiheeseen. Hienosädeplasmalla puolestaan päästään tarkempaan leikkausjälkeen verrattuna plasmaleikkaukseen. Erityisesti pienten reikien leikkaustarkkuus paranee merkittävästi, lupaa Keski-Saari. Koneiden asennus, koulutus ja käyttöönotto tapahtuivat kesän aikana ja tuotanto käynnistyi elokuussa. Hienosädeplasman toimitti Esab Oy ja kaasuleikkauslaitteiston Messer Cutting & Welding GmbH. Kuluvan vuoden aikana Starckjohann Steel investoi teräspalvelukeskustensa kaasu- ja plasmaleikkaukseen yhteensä noin euroa. Investointien taustalla on kaasu- ja hienosädeplasmaleikattujen tuotteiden voimakkaasti kasvanut kysyntä. Laadukas ja tasainen viiste voidaan uudella koneella valmistaa automaattisesti saman työkierron aikana. Uusien koneiden ansiosta Lapuan teräspalvelukeskuksen leikkauspalvelut monipuolistuvat, niiden kustannustehokkuus kasvaa ja tuotteiden laatu paranee, toteaa tuotantopäällikkö Jouni Keski-Saari. Kaasuleikkauslaitteisto leikkausala 6000 x mm, paksuus 150 mm viisi poltinta 1 automaattinen monipoltinvaunu, viistekulma maksimissaan 45 1 muistesuihkumerkkausvaunu Tekniset tiedot Hienosädeplasmalaitteisto leikkausala 3800 x mm, paksuus 40 mm 1 poltin viisteleikkauspäällä, viistekulma maksimissaan 45 1 plasmamerkkauslaite

3 KTK:n ja Starckjohann Steelin yhteistyön jatkuminen varmistettu uudella, monivuotisella sopimuksella 3 Yksityiset autoilijat alkoivat perustaa KTKtilauskeskuksia jo 1930-luvulla. Vuosien saatossa toiminta on kehittynyt taksitolppaan rinnastettavista yhteenliittymistä osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoisiksi markkinointiyrityksiksi, joissa kuljetusyrittäjät ovat edelleen pääomistajina. Valtaosa KTK-yrityksistä palvelee kauppaa ja teollisuutta, osa on keskittynyt maanrakennusurakointiin ja -kuljetuksiin. Yritykset ovat toisistaan riippumattomia, mutta toistensa luontaisia, ja yleensä suurimpia, yhteistyökumppaneita. Aiemmin Lahden Autokunta -nimellä tunnettu KTK Lahti ja Turussa toimiva Läänin Kuljetus Oy tarjoavat kaupalle ja teollisuudelle monipuolisia kuljetuspalveluja. Turun KTK:n yhdistyttyä Läänin Kuljetus Oy:n kanssa runsas vuosi sitten palvelu laajeni käsittämään myös maanrakennuksen, ja yrityksen viralliseksi nimeksi tuli Läänin Kuljetus Oy. KTK panostaa edelleen teräskuljetuksiin Starckjohann Steel ja Lahden ja Turun KTKyritykset jatkavat monivuotista kolmikantasopimusta, joka on merkittävimpiä ja jopa ainutlaatuinen KTK-yritysten keskinäisessä yhteistyössä. - Starckjohann Steel on KTK Lahden merkittävin asiakas. Terästuotteiden lisäksi kuljetamme paljon muun muassa rakennustarpeita ja huonekaluja, kertoo KTK Lahden toimitusjohtaja Timo Heikkinen. - Läänin Kuljetus Oy:n kuljetuksista 40 % tulee kauppa- ja teollisuussektorilta. Maanrakennuspuoli edustaa yli puolta volyymista. Meillä Turussa pakastelogistiikka on suhteellisen iso, mutta olemme myös opetelleet teräskuljetukset, jotka ovat vähintään yhtä vaativia. Lähtökohta on se, että kaikki kalusto on varustettu niin, että se soveltuu teräskuljetuksiin. Käytössä on monen tyyppisiä ajoneuvoja: on täysperää, puoliperää ja jatkettavaa. Yhteinen piirre niille on, että ne kaikki voidaan lastata katon kautta. Olemme hakeneet monimuotoisuutta, jotta voimme varmistua siitä, ettei kuljetus jää ainakaan kalustosta kiinni, kertoo markkinointipäällikkö Roger Jansson. Varmuutta kuljetusyrittäjille - Toiminnan kannalta on merkittävää, että KTK-yrityksissä osakkaat suurelta osin myös tekevät fyysisen työn. Suurin piirtein joka toisen terästä ajavan auton ratin takana istuu toimitusjohtaja eli kaluston omistaja-kuljettaja. Autoilijayrittäjä on usein yhden miehen yritys, jolla on erittäin suuret pääomakulut, Lahden ja Turun KTK-yritykset ja Starckjohannn Steel jatkavat kolmikantasopimustaan teräskuljetuspalvelusta. Jo toistakymmentä vuotta jatkunut kuljetusyhteistyö Etelä- ja Keski-Suomen alueella on hiottu toimivaksi, ja siitä on saatu asiakkailta hyvää palautetta. Yhteistyö jatkuu useamman vuoden kattavalla sopimuksella. koska kuorma-auto on aina yli euron investointi. Kun yrittäjät tietävät, että on luotettava sopimuskumppani, jolla on tietyt vaatimukset, se lisää investointihalukkuutta ja kalusto pystytään rakentamaan oikeaan tarpeeseen ja pitämään korkeatasoisena. Monivuotinen sopimus antaa varmuutta kuljetusyrittäjille, ja viime vuosina moni on investoinut uuteen autoon. Arviolta noin puolet kalustosta on enintään kolme vuotta vanhaa, toimitusjohtaja Heikkinen vahvistaa. - Starckjohann Steelin tuotesortimentti on hyvin laaja, ja teräksillä on paljon erilaisia KTK Lahden myyntipäällikkö Miko Kaapu (vas.), Starckjohann Steelin myyntijohtaja Timo Kallio, KTK Lahden toimitusjohtaja Timo Heikkinen ja Läänin Kuljetus Oy:n markkinointipäällikkö Roger Jansson KTK Lahden toimipaikan edessä. Keijo Hellsten lastaa kuormaa Lotilan teräspalvelukeskuksessa. Lastausjärjestys määräytyy purkujärjestyksen ja tuotteiden ominaisuuksien mukaan. Koska sama auto vie tavaran asiakkaan ovelle asti, toimitusvarmuus on huippuluokkaa. ominaisuuksia: on arkaa ja vähemmän arkaa tavaraa. Lastaus onkin melkoinen palapeli, jossa avainasia on oikea lastausjärjestys. Lastaus tapahtuu yleensä yhteistyössä KTK:n ja Starckjohann Steelin varastohenkilöstön kanssa, purkaminen hoidetaan tarvittaessa jopa työajan ulkopuolella. Koska autot ajavat usein Starckjohann Steelin väreissä, ja työasut ovat Steelin, kuljettajat mielletään Starckjohann Steelin henkilöstöksi. KTK:n kuljettaja onkin useimmiten nähty Starckjohann Steelin edustaja asiakkaan tiloissa, hän toteaa. Kustannuksia karsitaan yhdessä - Ajopäiväjärjestelmän mukaisina ajopäivinä ajamme eri suuntiin muuttuvia ja venyviä lenkkejä. Tavoitteenamme on pitää kuormakoot mahdollisimman suurina. Asiakkaat ovat oppineet, minä päivinä kuljetukset tulevat ja järjestävät tilauksensa sen mukaan. Ainakin syrjäseuduille tällaiset järjestelmät ovat pakollisia, jotta saadaan järkeviä kuormia. Sama auto, joka ottaa tavaran kyytiin, vie sen asiakkaan ovelle asti. Lastausjärjestys on purkujärjestyksen mukaan. Näin kuljetusvarmuus on ihan huipussaan, tavara ei katoa eikä kuljetusvahinkoja pääse tapahtumaan, Roger Jansson vahvistaa. - Pidämme laatupalavereja kuukausittain, eikä niissä juurikaan tule esille reklamaatioita. Koko ajan olemme dokumentoineet, mitä tehdään. Laatupalaverit ovat toimiva foorumi, jossa on aina myös kehitysprojekteja käynnissä. Pyrimme ratkaisemaan yhdessä asiakkaiden erikoistoivomukset ja kehittämään koko kuljetusketjua niin, että kulut saadaan mahdollisimman pieniksi. Volyymivaihtelut ovat suuria, mutta järjestelmä on viritetty niin, että siihen pystytään vastaamaan. Yhdessä luomme sellaiset olosuhteet, että voimme joustaa suunnitelmallisesti. Teemme yhteistyötä läpi koko organisaation. Se on päivittäistä kanssakäymistä, jolla varmistetaan, ettei ristiriitoja pääse juurtumaan, hän lisää. Myyntijohtaja Timo Kallio painottaa logistiikan kehittämisen merkitystä. - Kuljetuksilla on entistä suurempi merkitys toiminnassamme, ja logistiikan kehittäminen tärkeä kehityskohde. Siihen liittyviä uusia asioita ja kehittämiskohteita tulee koko ajan. Tavoitteenamme on tarjota asiakkaillemme tässäkin suhteessa parasta mahdollista palvelua, hän toteaa. Koko ketju asiakasta varten Läänin Kuljetus Oy:n kuljetusyrittäjä Keijo Hellsten ajaa Starckjohann Steelin teräksiä koko Etelä-Suomen alueella. - Tavaramääristä riippuen samaa reittiä ajaa kaksi, kolmekin autoa kerralla. Teräksiä on ollut kyydissä kahdeksan vuoden ajan, ja monista asiakkaista on tullut ystäviä. Heiltä saa monennäköistä vinkkiä. Joskus keskustellaan, miten toimintaa voisi tehostaa, useimmiten parannetaan maailmaa ylimalkaan. - Asiakkailta olen saanut hyvää palautetta toiminnastamme. Autot tulevat silloin kun on luvattu, jos ei tule yllätyksiä matkalla. Niihinkin on liikenteessä liikuttaessa aina varauduttava. Viimeiseen saakka pidetään kiinni siitä, että tehdään mitä luvataan. Täytyy aina pitää mielessä, ketä varten tien päällä ollaan. Koko ketju on olemassa asiakkaitamme varten, hän jatkaa. Heinolan Hitsauspalvelu Oy valmistaa painelaitteita ja teollisuusputkistoja noin kymmenen hengen voimin. Meillä on ollut todella pitkä asiakassuhde Starckjohann Steelin kanssa ja täytyy todeta, että kuljetukset ovat toimineet erittäin hyvin. Heinolaan tavaraa tulee kaksi, kolme kertaa viikossa. Lähes kolmeenkymmeneen vuoteen voi joku myöhästyminen sattua, mutta pääsääntöisesti kaikki on sujunut mallikkaasti, vahvistaa toimitusjohtaja Jouko Kokki. Läänin Kuljetus Oy:n kuljetusyrittäjä Keijo Hellsten on pyörittänyt kuorma-auton rattia alaikäisestä lähtien. Ensimmäisen oman auton ja liikenneluvan hän sai vuonna Nykyisen, kyljestä ja katosta avattavan autonsa hän hankki kolme vuotta sitten.

4 4 Dillidur ja Dillimax: Enemmän ominaisuuksia ja parempaa palvelua Kulutuslevyjä ja erikoislujia rakenneteräksiä käyttävä teollisuus on toiminut 2-3 viimeistä vuotta täydellä kapasiteetilla samoin kuin näitä tuotteita valmistava teollisuus. Kysyntää ovat luoneet etenkin hyvä suhdanne kaivosteollisuudessa, mikä johtuu pitkälti hyvästä kysyntätilanteesta teräs- ja metalliteollisuudessa sekä energia- ja kuljetusteollisuuden investointitarpeista. Tällaisessa tilanteessa vaaditaan toimitusketjulta luotettavuutta ja nopeutta. Dillinger Hüttenwerk on perinteikäs terästehdas, joka on perustettu jo vuonna Ensimmäisen valssaamalla valmistetun teräslevyn tehdas teki vuonna Teräslevyihin liittyvät palvelut ovat ajan myötä kehittyneet ja hioutuneet pääosaksi liiketoimintaa ja pitäneet osaltaan Dillinger Hüttenwerkin aina kehityksen kärjessä. Karkaistut ja nuorrutetut, siis kulutus- ja erikoislujat teräslevyt, tulivat tehtaan tuotanto-ohjelmaan neljännesvuosisata sitten. Näitä Dillinger Hüttenwerkin tuotteita edustaa Suomessa Starckjohann Steel. Kun otetaan huomioon myös Starckjohann Steelin pitkä historia ja kokemus teräskaupassa, kysymyksessä ovat todella kokeneet ja ammattitaitoiset yhteistyökumppanit. Yrityksillä on luottamukselliset suhteet, jotka ovat kehittyneet yhteisen kokemuksen ja toiminnan myötä. Myös Dillinger Hütte toimii asiakaslähtöisesti, ja molempien osapuolien yhteinen tavoite on kehittää toimintaansa niin, että näitä erikoistuotteita käyttävien asiakkaiden kilpailukyky markkinoilla olisi taattu. Jotta asiat sujuisivat käytännössä, on monien eri osatekijöiden tilaustoimitusketjussa pelattava yhteen. Esikäsittely- ja varastointipalvelu rahanarvoista kilpailukykyä yrityksellesi Dillidur- ja Dillimax-levyjen hinnoittelu sisältää joukon palveluita, joita kannatta käyttää hyväksi. Kokonaishintaan sisältyviä lisäpalveluita ovat mm. tekninen neuvonta, tuotekehitysapu (oikea materiaali oikeaan käyttötarkoitukseen), tuotteen käsittely ja työstäminen, pitkäjänteinen hintapolitiikka ja logistiikkapalvelut. Hankkimalla tuotteet valmiiksi esikäsiteltyinä, asiakas säästää tuotantotilaa ja keventää materiaalivarastoon sekä tuotantokoneisiin sitoutunutta pääomaa. Materiaalin kuljetus maksaa vain kappaleiden todellisen painon mukaan, eikä rahtia tarvitse maksaa levyn hukkapaloista, jotka joudutaan romuttamaan pajalla. Starckjohann Steel kierrättää nämä prosessiromut tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Käyttämällä esikäsittely- ja varastointipalveluja asiakas saa siis vieläkin enemmän vastinetta yrityksensä rahalle. Esikäsitellyn ja varastoidun tuotteen edut ja kilpailutekijät ovat huippuunsa viritetyt tuotantopalvelut, toimitusnopeus, luotettavuus, materiaalivarastoon sitoutuvan pääoman säästö, oman varastotilan säästö, koneinvestointien ja huoltokustannusten pieneneminen, säästöt kuljetuskustannuksissa sekä hukkamateriaalin kierrätyspalveluissa. Starckjohann Steelin myyntiyksikkö tekee mielellään laskelman tuotantoprosessin todellisista kuluista ja osoittaa rahallisen hyödyn esikäsittelypalveluiden käyttämisestä. Ihmiset tuotteen takana Hyvän ja kilpailukykyisen tuotteen takana on aina koko tehtaan organisaatio ihmiset. Kuvassa olevat Dillinger Hütten avainhenkilöt varmistavat, että asiat sujuvat myös Suomen markkina-alueella. Wolfgang Seiwert, kuvassa vasemmalla, on linkki myynnin ja tuotannon välillä, Christoph Waller vastaa levytuotannosta, Martin Klein on myyntipäällikkö, jolta var- masti löytyy ratkaisu asiakkaan ongelmaan. Rolf Maier vastaa kaikkien Dillingerin tuotteiden myynnistä maailmanlaajuisesti, Francis Martin on markkinointipäällikkö, jolta saa vastauksen kaikkiin teknisiin kysymyksiin. Äärimmäisenä oikealla Walter Groß, joka vastaa logistiikasta ja kuljetuksista.

5 5 Turun teräspalvelukeskuksen tuotantopäällikkö Mikko Matilainen korostaa levyn oikeaa käsittelyä ennen leikkausta, leikkausvaiheessa ja sen jälkeen. - Teräspalvelukeskuksessa levy esilämmitetään oikeaan lämpötilaan ennen leikkausta, ja leikkaus tehdään oikein. Leikkausvaiheen jälkeen levy jäähdytetään, kuten teräksen valmistaja sen on tarkoittanut tehtäviksi. Leikkaajat ovat saaneet koulutuksen eri levyjen leikkaukseen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Myös myynti tietää, miten ne pitää käsitellä, hän vakuuttaa. Varastovalikoima Dillidur 400V (6-8 mm) mm Dillidur 500V (6-8 mm) mm Dillimax 690T (6-8 mm) mm Myös muita karkaistuja ja nuorrutettuja teräslaatuja ja mittoja saatavana tarvittaessa tehdastoimituksena. Tekniset tiedot Tarkemmat tekniset tiedot ja työstöohjeet: Kovuus-, myötöraja-, vetolujuus-, murtovenymä- sekä sitkeysohjearvot < 25 mm:n levypaksuuksille DILLIDUR 275 C 325 L 400 V 450 V 500 V Kovuus [HB] 1) Myötöraja ReH[MPa] Vetolujuus Rm[MPa] Venymä A [%] 2) Iskusitkeys [J] 3) ) keskimääräinen pinnankovuus 2) pyörösauvavetokoe, poikittain 3) Charpy-V-pitkittäin -20 C:n lämpötilassa Tuotantopäällikkö Mikko Matilainen (oik.) seuraa, kun polttoleikkaaja Ari Koivisto ottaa talteen Dillidur-levyn tunnistetietoja ennen leikkausta. Dillidur-kulutuslevyt Teräkset kulumista vastaan Dillidur-teräkset ovat hienorakeisia ja karkaistuja kulutusteräksiä, joilla on erittäin hyvä hitsattavuus. Näissä teräksissä on lämpökäsittelyllä saatu aikaan erittäin suuri kovuus ja siten kulumiskestävyys. Kulutuslevyjä käytetään kaikenlaisiin kulutusosiin, joilta vaaditaan erittäin lujaa kulutuksen kestoa. Niillä saavutetaan hyvä kokonaistaloudellisuus: pidempi elinikä, alemmat kunnos- sapitokustannukset ja vähemmän huoltoseisokkeja. Helpon käsiteltävyyden ansiosta valmistuskustannuksia voidaan alentaa huomattavasti. Dillimax-rakennelevyt Teräkset rakenteen painon keventämiseen ja parempaan hyötykuormaan Dillimax-teräkset ovat hienorakeisia ja erikoislujia nuorrutettuja rakenneteräksiä, joilla on optimaaliset hitsausominaisuudet. Ne ovat ominaisuuksiltaan lujempia ja sitkeämpiä kuin perinteiset rakenneteräkset. Dillimaxin mekaanisiin ominaisuuksiin kuuluvat erittäin korkeat murto- ja venymärajat sekä hyvä sitkeys. Suuren lujuuden ansiosta teräsrakenteiden levyvahvuuksia voidaan pienentää huomattavasti. Ohuemmat levyvahvuudet keventävät painoa sekä helpottavat käsiteltävyyttä ja työstöominaisuuksia. BE Group -konserni edustaa Dillidur- ja Dillimax-tuotteita Skandinaviassa. Starckjohann Steelillä on ollut Dillinger Hütten levyjen yksinmyynti Suomessa vuoden 2002 alusta lähtien. Koko konsernin hankinnat Dillingeriltä suoritetaan keskitetysti, ja Dillidur- ja Dillimax-levyjä varastoidaan sekä Suomessa että Ruotsissa, minkä ansiosta saatavuus varmistetaan molemmilla markkinoilla. Molempia laatuja on suuri varastovalikoima eri toimitusmahdollisuuksin: suoraan varastosta tai valmiiksi esikäsiteltynä. Lisätietoja tuotteista antavat Starckjohann Steelin myyntiyksiköt ja ostopäällikkö Janne Miettinen, puh. (03) tai Myötörajan vähimmäisarvot levynpaksuuden mukaan Myötöraja ReHMPa:na (Rp 0,2 myötörajan ollessa tarkemmin määrittämättä) Levynpaksuus (mm) DILLIMAX DILLIMAX DILLIMAX DILLIMAX ) 560 1) DILLIMAX ) 630 1) DILLIMAX ) 830 1) DILLIMAX DILLIMAX ) Sopimuksesta voidaan säätää suurempia vähimmäisarvoja.

6 6 Syyskuu 2006 Maailmantalouden kehitys tukee markkinoita Vuoden 2006 alussa maailman teräsmarkkinat tiukkenivat nopeasti ja terästuotteiden hintataso kääntyi ylöspäin. Maailmanmarkkinoiden elpymistä johtivat Aasian ja Euroopan markkinat, kun taas Yhdysvalloissa hintataso alkoi toisen neljänneksen aikana lopulta myös nousta. Elokuussa 2006 hiiliterästen globaali hintaindeksi oli 25 % korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Levytuotteissa nousu on kuitenkin 30 %, kun pitkissä teräksissä se on vain 16 %. Vuoden kolmannella neljänneksellä Aasian hintataso on alkanut hiukan vajota, mikä painaa maailmanlaajuista hintatasoa. Euroopassa ja Yhdysvalloissa hintataso on pysynyt jokseenkin ennallaan, kun lähinnä sesonkiluontoiset tekijät ovat viime aikoina pysäyttäneet hintojen nousun hiljaisemmalla kesäkaudella. Ruostumattoman teräksen maailmanmarkkinat ovat alkuvuonna 2006 olleet erittäin vahvat ja hintataso nopeassa nousussa, mikä näyttää edelleen jatkuvan koko loppuvuoden. Maailmantaloutta lujittaa Yhdysvaltojen vahva kasvu, jonka jatkumiseen luotetaan yhä, vaikka pientä kasvun hidastumista on nähtävissä, koska öljyn hinnan ja korkotason nousu aiheuttaa epävarmuutta talouden kehityksessä. Yhdysvaltojen talouden tunnusluvut ovat viime aikoina kuitenkin olleet hyvässä nousussa. Tarkasti seurattu, tehdasteollisuuden aktiviteettia kuvaava ISM-indeksi on vuoden 2006 alkukuukausina liikkunut ylös ja alas, mutta selvästi yli 50-tason, mikä tarkoittaa tuotannon jatkavan hyvää kasvuaan. Heinäkuussa indeksi taas nousi ja odotuksia enemmän. Kiinan kasvu on sen talouskasvun hillitsemispyrkimyksistä huolimatta edelleen erittäin nopeaa, ja Japanin teollisuuden aktiviteetista kertova indeksi on edelleen nousussa. Euroopan markkinat ovat yhä selvemmin osoittaneet vahvan elpymisen jatkuvan vuoden 2006 kuluessa ja Euroopan talouskehityksen suunta jatkuu vahvasti ylöspäin. Tarkasti seuratun, Saksan liike-elämän luottamusta mittaavan Ifo-indeksin nousu on jatkunut vahvasti viime kuukaudet korkeimmillaan 15 vuoteen. Vaikka heinäkuussa indeksi hiukan laski, lukema on hyvä ja odotuksia parempi. Saksan talous elää nyt vahvan nousun kautta ja samoin näyttää olevan koko euro-alueella. Heinäkuussa tosin teollisuuden odotuksista kertovat indikaattorit laskivat monessa EU-maassa, mutta esimerkiksi Suomessa heinäkuussa teollisuuden luottamusindikaattori oli edelleen nousussa. Euro-alueen teollisuuden kehityksestä kertova PMI-indeksi on noussut vahvasti. Kesäkuussa kasvava tuotanto ja uudet tilaukset painoivat indeksiä edelleen ylöspäin, korkeimmilleen kuuteen vuoteen, ja vaikka heinäkuussa indeksi laski hiukan kesäkuusta, se on pysynyt korkealla tasolla. Teräsmarkkinoiden vahva alkuvuosi tasaantumassa Viisi kuukautta jatkunut taistelu Arcelorin omistuksesta sai kesäkuussa ratkaisunsa, kun sen hallitus hyväksyi Mittal Steelin kaksi kertaa korotetun, 26,9 mrd euron tarjouksen yhtiöstä. Lopulta Mittal Steel on hankkinut omistukseensa 92 % Arcelorin osakkeista, ja Mittalin perhe, joka omistaa Mittal Steelin, tulee omistamaan sopimuksen mukaan Arcelorista 43,6 %. Omistuksen katto on 45 %. Uuden yhtiön nimeksi tulee Arcelor Mittal ja sen kapasiteetti nousee 120 miljoonaan raakaterästonniin vuodessa. Uusi suuryhtiö laskee saavuttavansa 1,6 mrd euron synergiahyödyt hankinnoissa, markkinoinnissa ja valmistuksessa. Arcelor Mittal tulee myös olemaan vahva jokaisella osa-alueella teräksen tuotannossa, kun Arcelorin suuntautuminen korkean jalostusarvon tuotteisiin mm. levyteräksissä ja Mittal Steelin vahvuus tavallisissa hiiliteräksissä, mm. pitkissä bulkkituotteissa, yhdistyvät. Fuusion vaikutus maailman terästuotantoon jää nähtäväksi, jos uusi suuryhtiö pystyy säätelemään tuotantoa paremmin kysyntää vastaavaksi, tosin Kiinan osuus maailman tuotannossa on ylivoimainen ja yhä kasvussa. Maailman terästuotanto vuoden 2006 alkupuoliskolla kasvoi 7,9 %, mutta Kiinan tuotanto 18,3 %, jo 200 miljoonaan tonniin. Kiinan tuotannon kasvu nopeammin kuin muualla merkitsee Kiinan merkityksen jatkuvaa vahvistumista terästuottajana. Nyt sen osuus on jo kolmannes maailman raakateräksen tuotannosta. Kiinan ja osin myös Intian tuotannon kasvu nostavat Aasian osuuden koko maailman terästuotannosta 52 %:iin, kun laajentuneen EU:n (25) osuus on noin 17 %. Vaikka Kiinan tuotannon kasvu näyttää hallituksen terästuotantoon kohdistuvien rajoitustoimien takia hiukan hidastuneen vuoden 2005 vielä kovemmasta kasvuvauhdista, se pysyy maailman nopeimmin kasvavana tuotantoalueena. Kiinan kulutus kasvaa myös nopeasti ja välillä ylittääkin tarjonnan, mutta kapasiteetin kasvu on ollut ja on niin nopeaa, että kasvavan tuotannon kuluttaminen pidemmälläkin tähtäyksellä on markkinoiden jatkuva haaste. Teräslevytuotteiden hintataso nousi vuoden 2006 alkupuoliskolla eniten Aasiassa, jossa Kiinan kasvavaa tuotantoa vastasivat vahva kysyntä ja tuotantohäiriöt muualla maailmassa. Vuoden kolmannella neljänneksellä Aasian hintataso on kuitenkin kääntymässä laskuun, kun Kiinan kysyntä heikkenee ja muualla Aasiassa markkinat ovat sesonkiluontoisesti hiljaisemmat. Syksyn kuluessa hintatason odotetaan tasoittuvan. Yhdysvalloissa hintatason nousu alkoi toisen neljänneksen alussa ja hinnat nousivat kuukausittain, mutta lisääntyvä sekä kotimaan tuottajien että tuontitarjonta ja hiljentynyt kysyntä ovat painamassa levytuotteiden hintoja myös siellä. Yhdysvaltojen aikaisempi tiukka markkinatilanne on ainakin toistaiseksi helpottumassa, mistä kertoo myös teräspalvelukeskusten varastojen nousu taas korkeimmilleen vuoteen. Euroopan markkinat ovat vuoden kolmannella neljänneksellä vahvimmat. Hinta-taso on pitänyt myös hiljaisemmalla kesäkaudella ja nousupaine jatkuu. Euroopassa teräslevyjen hintataso alkoi maaliskuussa yleisesti nousta ja nousu jatkui kolmannelle neljännekselle, mutta tasoittui hiljaisemman kesäsesongin aikana. Elokuussa levytuotteiden keskimääräinen hintataso Saksan markkinoilla oli kuitenkin 25 % korkeampi kuin vuoden alussa. Vuodenneljännelle neljännekselle tuottajat ovat ilmaisseet pyrkimyksistään hinnankorotuksiin: yleisesti odotetaan ilmoituksia 20-50/ tonni korotuksista, mutta Euroopan lomakauden lopulla korotusten hyväksyminen ei vielä ole varmaa. Markkinoilla Euroopan tuottajien tarjonta pysyy edelleen tiukkana, mutta tuontipaine saattaa kasvaa muiden markkinoiden tiukkuuden hellittäessä. Kysyntä on hyvä, mutta saattaa vuoden lopulla olla hiukan alkuvuotta hiljaisempi. Teräsromun hintataso pysyi vuoden 2006 alussa suhteellisen vakaana, nousi sen jälkeen, mutta pysyi kesän aikana taas ennallaan. Maakohtaiset hintaerot ovat myös tasoittuneet ja keskihinta Euroopassa heinäelokuussa oli noin 220/tonni. Romun saatavuus talven aikana oli tiukka kylmän sään aiheuttaessa katkoksia toimituksiin. Toimitusmahdollisuudet ovat nyt parantuneet, mutta kysyntä on myös hyvä, joskin kesäsesonki on pitänyt markkinat viime aikoina hiljaisina. Toisaalta terästehtaat ovat olleet huolissaan romun saatavuudesta kesän aikana, kun monet tehtaat pitkien terästen hyvän kysynnän takia ovat lyhentäneet perinteisiä kesäseisokkejaan, mikä on lisännyt romun tarvetta myös perinteisellä lomakaudella. Pitkien terästen markkinoilla hintatason nousu Euroopassa jatkui kuusi kuukautta tammikuussa saavutetun pohjatason jälkeen, mutta nousu tasaantui elokuussa kysynnän sesonkiluontoisesti hiljentyessä. Tuotteittain ja markkinoittain hintakehityksessä on kuitenkin eroja. Betoniteräksen hinta elokuussa on noussut Saksan markkinoilla vuoden alusta keskimäärin noin 130/tonni, valssilangan noin 100/tonni ja kauppatangon ja rakenneterästen vain hiukan vähemmän. Betoniteräksessä ja valssilangassa hintatason nousu muualla Euroopassa on ollut hiukan maltillisempi. Toisaalta esimerkiksi Espanjassa niiden hintataso on Euroopan korkein, Italiassa kasvan tuonnin takia Euroopan matalin, mutta rakenneterästen hinnat ovat jatkaneet nousuaan myös kesän ajan ja ovat Euroopan korkeimmat. Pitkien terästen markkinat ovat yleisesti edelleen tiukat, kun tarjonta on pysynyt rajoitettuna. Tuontipaine Euroopan ulkopuolelta on kuitenkin kasvamassa, kun tuontihinnat tulevat kilpailukykyisemmiksi. Romun hintakehitys syksyllä ja vuoden viimeisellä neljänneksellä tulee pitkälti sanelemaan teräshintojen suunnan, lyhyellä tähtäyksellä hintoihin on kuitenkin nousupainetta. Ruostumattoman teräksen hinta huippukorkealle Ruostumattoman teräksen tuottajat maailmanlaajuisesti ovat kokeneet jopa dramaattisen muutoksen tilausten kasvussa, kun kysyntä pysyy vahvana ja varastot kaikilla tasoilla on jo aikaa siten ajettu alas. Markkinoilla tarjonta laahaa edelleen kysynnän perässä. Seurauksena on ollut markkinoiden ennennäkemätön tiukkuus, joka on painanut perushintoja ylöspäin. Kun samalla nikkelin hinta on tehnyt uusia ennätyksiä, myös seosainelisä on jatkanut nousuaan ennätyskorkeuksiin. Markkinoiden tiukkenemisen seurauksena kansainvälinen hintataso kääntyi nousuun vuoden 2006 alussa ja perushinnat alkoivat nousta. Maaliskuusta lähtien myös seosainelisä on noussut kuukausittain ja nousee edelleen, kun nikkelin hinta on kaikkien aikojen ennätystasollaan. Heinäkuussa kuukauden keskihinta nousi taas voimakkaasti, USD:iin /tonni. Euroopan markkinoilla seosainelisän nousu yhdessä perushinnan kanssa nosti ruostumattoman kylmävalssatun teräslevyn markkinahinnan elokuussa jo lähes 3000 euroon tonnilta. Kun nikkelin hinta elokuussa on taas uudessa ennätyskorkeudessa, ruostumattoman teräksen markkinahinta nousee nyt voimakkaasti kuukausittain. Nikkelin rakettimaisen hintasyöksyn takia jyrkin nousu teräshinnoissa on vuoden loppupuolella vielä edessä.

7 7 Euroopan hyvä kysyntä on saanut tuottajat nostamaan perushintoja vuoden alusta jo useita kertoja ja uusia korotuksia odotetaan vielä kuukausittain. Elokuussa perushinta nousi Saksan markkinoilla jo euroon tonnilta ja vuoden lopulla perushintanoteerausten odotetaan olevan jo tonni. Perushintojen hintahaitari on myös kasvamassa, kun markkinoiden tiukkuus kohtelee asiakkaita eri tavalla sopimuksista riippuen. Tuottajat pyrkivät nostamaan tarjontaa kaikin keinoin, mutta Euroopan kapasiteetti ei tässä markkinatilanteessa näytä riittävän, eikä myöskään terästuonti ole kasvanut. Metallien hinnat jatkavat ennätyskorkealla Vuoden 2006 aikana metallien maailmanmarkkinat olivat kaikkien aikojen nousussa ja metallien hinnat ovat saavuttaneet jatkuvasti uusia ennätyksiä. Kesäkuussa hintatason nousu rauhoittui ja hinnat kääntyivät lievään laskuun, mutta heinäkuussa koettiin taas uusi nousu, kun markkinoiden fundamentit pysyvät edelleen vahvoina. Maailmanmarkkinoiden elpyminen vuoden 2006 alussa alkoi kysynnän noususta, ja kun samalla tarjonta on pysynyt tiukkana, hintataso on noussut. Vuoden aikana koettu hintakierre ei kuitenkaan olisi mahdollinen ilman sijoitusrahastojen jatkuvaa kiinnostusta ja aktiviteettia metallimarkkinoilla. Alumiinimarkkinat seuraavat perinteisesti kuparimarkkinoita, mutta viime aikojen alumiinin hintakehitys on jäänyt kuparista jälkeen yhä enemmän. Alumiinimarkkinoiden fundamentit ovat viime kuukausina hiukan vahvistuneet, mutta pysyvät yleisesti ristiriitaisempina kuin kuparissa. Alumiinin fyysinen kysyntä on hyvä, ja hintatason lasku kesäkuussa sai monet kuluttajat takaisin markkinoille ja hankkimaan alumiinia alentuneisiin varastoihinsa, mikä näkyy myös LME-varastojen alentumisena. Ne putosivat kesän aikana noin tonnia. Varastotaso on suhteellisesti kuitenkin edelleen korkea, varsinkin muiden perusmetallien varastokehitykseen verrattuna. Alumiinin hinta nousi kolmessa kuukaudessa toukokuussa huipputasolleen USD 3 300/tonni, mutta menetti sitten muutamassa viikossa lähes koko nousun. Kesäkuusta lähtien alumiinin hinta on liikkunut melko kapeassa vaihteluvälissä USD /tonni,ja vuoden neljännelläkin neljänneksellä hintatason odotetaan pitävän samassa vaihteluvälissä. Energian hintakehitys on alumiinin tuotannon kannalta keskeinen, ja jos sen hinta pysyy huippukorkealla, tarjonnan tiukkuus saattaa jatkua. Toisaalta raaka-aineen, alumiinin, hinta on ollut laskussa, mikä voi taas lisätä tuotantoa. Kuusakoski Oy kierrättää romuteräksen terästeollisuuden raaka-aineeksi Starckjohann Steelillä on kolmatta vuotta voimassa valtakunnallinen sopimus romuteräksen ja -alumiinin kierrätyksestä Kuusakoski Oy:n kanssa. Aikaisemmin sen hoitivat osin paikalliset yritykset. Kuusakoski vastaa mietallien kierrätyksestä Starckjohann Steelin kaikissa teräspalvelukeskuksissa eli Lahdessa, Turussa ja Lapualla. Starckjohann Steelin tuotannossa syntyy karkeasti ottaen noin 12 erilaatuista metalliromua, jotka lajitellaan teräspalvelukeskuksissa. Kuusakosken toimittama palvelu kattaa keräilyvälineet, noutologistiikan, raportoinnin, romun jalostuksen ja myynnin terästeollisuudelle. Kuusakoski toimittaa joka laadulle omat keräilylavansa, käy tarkastamassa ne tarvittaessa jopa päivittäin ja tuo tyhjän tilalle. Kuusakosken Heinolan tehtailla kaikki romumetallit jalostetaan edelleen teollisuuden raaka-aineeksi. Pisimmälle jalostetaan alumiini, joka sulatetaan seosharkoiksi ja toimitetaan edeelleen teollisuuden käyttöön. Tehokasta ja vastuullista kierrätystä - Starckjohann Steel on vastuussa tuottamastaan jätteestä ja käyttää sen kierrättämiseen luotettavaa yhteistyökumppania, jolla myös on sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Kaikki Starckjohann Steelin tuotannossa syntyvä metalliromu käytetään siis uudelleen, kertoo teknisen asiakaspalvelun päällikkö Esa Valkonen. - Meillä Starckjohann Steelissä jalostusarvo on kasvussa. Materiaalin hyötykäytössä tärkeintä on kokonaistehokkuus ja taloudellisuus. Se vaatii toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Levy käytetään optimaalisesti hyväksi. Aina syntyy kuitenkin leikkausjätettä, romua, joka toimitetaan edelleen jalostettavaksi mahdollisimman tehokkaasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Valkonen neuvottelee yhteistyön perusperiaatteista Kuusakoski Oy:n aluejohtaja Risto Grönlundin kanssa. Paikallisina yhteyshenkilöinä toimivat Kuusakoski Oy:n asiakasvastaavat ja teräspalvelukeskusten tuotantopäälliköt, jotka tuntevat oman yksikkönsä tarpeet. - Metallien kierrätys on tiivistä yhteistyötä, joka vaatii aktiivisuutta myös asiakkaan puolelta. Meillä on keskusteluyhteys useammalla tasolla, Grönlund toteaa. - Autamme asiakkaitamme keskittymään ydinliiketoimintaansa. Palvelukokonaisuudesta sovimme yhdessä asiakkaan tarpeiden mukaan. Tarvittaessa noudamme romumetallit vaikka koneelta asti. Kuusakosken teollinen kierrätysjärjestelmä on läpinäkyvä ja kustannustehokas. - Meille on tärkeää, että yhteistyökumppanimme on luotettava, jotta voimme olla varmoja siitä, että romut käsitellään asianmukaisesti ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen, toteaa Starckjohann Steelin laatu- ja ympäristöpäällikkö Esa Koivisto. - Olemme tehneet auditoinnin Kuusakosken Heinolan toimipisteeseen varmistuaksemme heidän toimintansa asianmukaisuudesta. Myös Starckjohann Steelin tuotantopäälliköt ovat päässeet perehtymään siihen, kuinka meillä muodostunut romu jatkokäsitellään Kuusakoskella. Tärkeää on myös, että keräyslavat ovat siistejä ja ehjiä. Se innostaa myös meidän henkilökuntaamme ymmärtämään, että romulla on arvoa ja että pienellä lajitteluun panostamisella voidaan romunkäytön jatkoprosessia parantaa ja nopeuttaa. Hyväkuntoiset lavat ovat myös turvallisia käyttää, eikä niitä tarvitse piilotella tontin kauimmaisilla nurkilla. Teollisuuden uusiokäyttöön lähteviä alumiiniharkkoja Kuusakoski Oy:n kierrätystehtaalla Heinolassa. Kuva: Sami Repo Kierrätys on iloinen asia, todistavat aluejohtaja Risto Grönlund Kuusakoski Oy:stä ja Starckjohann Steelin teknisen asiakaspalvelun päällikkö Esa Valkonen. Kuusakoski kierrätystä jo vuodesta 1914 Kuusakoski Oy on pohjoisen Euroopan johtava teollinen kierrättäjä ja yksi maailman suurimmista kierrätysmetallien jalostajista ja toimittajista. Yritys toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Venäjällä, Baltian maissa, Puolassa, Kiinassa ja Taiwanissa ja sillä on yli 100 toimipistettä, joista 24 on Suomessa. Kierrätysmetallien hankinta-alueita ovat Suomi, Ruotsi, Baltia, Puola ja Venäjä. Markkina-alueina suurimpina ovat Eurooppa ja Aasia. Kuusakoski Group Oy:n liikevaihto oli 812 miljoonaa euroa v ja se työllistää lähes 3500 ammattilaista. Lähes satavuotinen teollinen kierrätysosaaminen, tehokkaat kuljetusmenetelmät ja ammattimainen asiakaspalvelu takaavat parhaat kierrätysratkaisut asiakkaille. Paalattu ruostumaton teräs on käytettävissä sellaisenaan terästehtaiden raaka-aineena. Kuva Kuusakoski Oy:n Heinolan kierrätystehtaalta. Kuva: Sami Repo

8 8 BE Groupin toinen neljännes kaikkien aikojen paras Starckjohann Steelin tuotantopalvelut Starckjohann Steelin emoyhtiö BE Group on julkaissut osavuosituloksensa. Sen mukaan konsernin liikevaihto kasvoi neljä prosenttia 339,1 miljoonaan euroon ensimmäisellä vuosipuoliskolla (326,8 miljoonaa euroa vuoden 2005 vastaavalla jaksolla). Myös toisella vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa BE Groupin liikevaihto nousi 173,8 miljoonaan euroon (168,7 miljoonaa euroa viime vuoden vastaavalla neljänneksellä). Liikevoitto puolestaan laski 23,5 miljoonaan euroon (24,2) ensimmäisen puolen vuoden aikana. Liikevoittoprosentti oli 6,9 (7,4). Liikevoiton lasku johtui uusille markkinaalueille siirtymisen aiheuttamista kustannuksista sekä markkinahintojen muutoksen aiheuttamista, edellistä vuotta alemmista varastovoitoista. Myös toisen neljänneksen liikevoitto nousi 1,8 miljoonaa euroa ja oli siten 13,9 miljoonaa euroa (12,1). Hyvä kysyntä kaikilla markkinoilla sekä viimevuotista korkeammat teräksen ja muiden metallien hinnat vaikuttivat liikevaihdon kehitykseen. Kaiken kaikkiaan tuloksena oli konsernin paras neljännes kautta aikojen. Terästuotteiden vahva kysyntä Suomessa jatkui Starckjohann Steel Oy Ab:n kotimarkkinoilla Suomessa terästuotteiden kysynnän vahvistuminen jatkui myös toisella vuosineljänneksellä teknologiateollisuuden kysynnän voimistumisen myötä. Teknologiateollisuuden tilauskanta olikin kesäkuun 2006 lopussa 22 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Tämä näkyi erityisesti lisääntyneenä tuotantopalveluiden myyntinä Starckjohann Steelissä. Starckjohann Steel Oy Ab:n ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto nousi ja oli näin 130,1 miljoonaa euroa (129,3). Tammi-kesäkuun liikevoitto 10,7 miljoonaa euroa oli sama kuin vuosi aiemmin. Liikevoittoprosentti pysyi samana ollen 8,2. Starckjohann Steelin toisen neljänneksen liikevaihto laski hieman 66,1 miljoonaan euroon (67,0), mutta liikevoitto nousi 5,9 miljoonaan euroon (5,1). Liikevoittoprosentti parani 8,9 prosenttiin (7,6). - Katsauskaudella jatkoimme kannattavuutemme parantamista. Operatiivisen pääoman tuotto oli kaikkien aikojen paras, mihin vaikutti mm. aiempaa parempi pääoman kiertonopeus. Erityisen hyvää tämä kehitys oli Suomessa, BE Groupin konsernijohtaja Håkan Jeppsson kertoo. - Piristynyt kysyntä näkyi erityisesti lisääntyneenä tuotantopalveluiden myyntinä. Odotamme, että kysyntä pysyy vahvana myös vuoden loppupuoliskolla. Starckjohann Steelin kannattavuus oli edelleen vakaa, mihin vaikuttivat aiempaa parempi kustannustehokkuus ja kasvanut tuotantopalveluiden myynti, sanoo Starckjohann Steelin toimitusjohtaja Matti Tiira. Vahvaa kasvua Baltiassa ja Itä-Euroopassa BE Groupin liiketoiminta kehittyi erityisen suopeasti Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Volyymilla mitattuna kokonaismyynti kasvoi kolme prosenttia, mutta yhtiön uusilla markkina-alueilla ja erityisesti Baltiassa ja Euroopan itäosissa myynti volyymeissa tarkasteltuna kasvoi peräti 44 prosenttia. BE Group jatkaa rivakkaa laajenemistaan itäiseen Eurooppaan. Uusimpana markkinaalueena on Venäjä, jossa liiketoiminta on jo käynnissä. Katsauskauden aikana BE Group myi kiinteistönsä Virossa ja Liettuassa kiinteistöyhtiölle. Raportointikauden loppumisen jälkeen myös Puolan kiinteistöstä on luovuttu. Starckjohann Steelin aiemmin julkistamat investoinnit Lapuan ja Turun teräspalvelukeskuksiin etenevät suunnitelmien mukaan. Lapualla otettiin elokuussa käyttöön uusi kaasuleikkauskone ja nykyinen plasmaleikkauslaitteisto korvattiin hienosädeplasmaleikkauslaitteistolla. Turussa on rakenteilla 7000 neliötä lisää tuotanto- ja varastotilaa. Tavoitteena on saada tilat ja uusi sinkopuhdistus- ja suojamaalauslinja käyttöön marraskuun 2006 aikana. Investointien uskotaan parantavan teräspalvelukeskusten kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä entisestään. Näkymät loppuvuodelle Uskomme Kiinan olevan edelleen hyvin tärkeä tekijä globaalille terästeollisuudelle. Tämä heijastuu teräksen ja muiden metallien hintojen kehitykseen. Länsi-Euroopan markkinat jatkanevat kasvuaan, ja itäpuolella kehitys pysynee voimakkaana. Arvioimme sekä kysynnän että hintojen kehityksen jatkuvan hyvänä koko loppuvuonna, konsernijohtaja Jeppsson arvioi. Liikevaihto- ja tulosluvut on muutettu Ruotsin kruunuista euroiksi kurssin 9,328 mukaan. Kurssimuutosten takia luvut eivät ole euroissa vertailukelpoisia eri neljännesten kesken: BE Group käyttää laskennassaan Ruotsin kruunuja ja ilmoittaa tulokset virallisesti kruunuissa. Mekaaninen leikkaus Leikkausvahvuudet Leikkauspituus Nauhaleikkaus Leikkausvahvuus Nauhan leveys Arkkileikkaus jaloteräkset 1-6 mm alumiinit 1-8 mm teräkset 1-8 mm mm 0,4-3,0 (4,0) mm mm Leikkausvahvuus 0,4-3,0 mm Arkin leveys mm Arkin pituus mm Polttoleikkaus Materiaalit: Rakenne- ja kulutuksen kestävät teräkset Leikkausvahvuudet mm Leikkausala x mm CNC-ohjaus Hienosädeplasma Materiaalit: Rakenne- ja kulutuksen kestävät teräkset Leikkausvahvuudet 2-40 mm Leikkausala x mm CNC-ohjaus Laserleikkaus Leikkausvahvuudet jaloteräkset 1-15 mm teräkset 1-16 mm Leikkausala x mm CNC-ohjaus Happiplasmaleikkaus Leikkausvahvuus Leikkausala 5-20 mm 4400 x mm Vesisuihkuleikkaus Nimitysuutisia Leikkausvahvuus mm Leikkausala 3000 x 6000 mm Sahaus Teräkset Suorakaide: 10 x x 360 mm Neliö: 10 x x 500 mm Pyöreä: Ø mm Kulman sahaus: ± 60 Ruostumattomat Neliö: 10 x x 380 mm Pyöreä: Ø mm Alumiinit Neliö: 10 x x 100 mm Pyöreä: Ø mm Huonekaluputket Suorakaide: 10 x x 85 mm Neliö: 12 x x 70 mm Pyöreä: Ø mm Seinämävahvuus: 1-4 mm Sahauspituus: mm Pituustoleranssi: ± 0,5 mm Alkupituus: mm Alkusahaus: min. pituus 15 mm Kiinnipitopala: pituus 35 mm Terän leveys: n. 2,5 mm Harjauspituus: mm Sinkopuhdistus ja suojamaalaus Puhdistusaste Sa 2 1/2 Maalikalvon paksuus 20 μ Maali Korro E Särmäys Maks. särmäyspituus mm Särmäysvahvuudet jaloteräkset 1-6 mm alumiinit 1-8 mm teräkset 1-8 mm Porin myyntiyksikkö Jari Pohjus on nimitetty yhtiön Porin myyntiyksikköön teräs- ja metallimyyjäksi alkaen. Hän on aiemmin toiminut Finnglass Oy:ssä tuotepäällikkönä. Julkaisija Starckjohann Steel Oy Ab Helsingintie 50 PL 54, Lahti Puh. (03) Faksi (03) Päätoimittaja Päivi Piirainen Painopaikka LahtiPrint Lahti 2006 Toimitus Myyntiyksiköt ja teräspalvelukeskukset Starckjohann Steel Oy Ab Mainostoimisto Fortuna Oy Taitto Mainostoimisto Fortuna Oy Osoitelähde Starckjohann Steel Oy Ab:n asiakasja kohderyhmärekisteri. Henkilöstörekisterilain Tampere Turku edellyttämä rekisteri- Puh. (03) Puh. (02) seloste on nähtävissä Starckjohann Faksi (03) Faksi (02) Steel Oy Ab:n toimitiloissa Helsingintie 50, Lahti. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Helsinki Joensuu Jyväskylä Lahti Puh. (09) Puh. (013) Puh. (014) Puh. (03) Faksi (09) Faksi (013) Faksi (014) Faksi (03) Lappeenranta Lapua Oulu Pori Puh. (05) Puh. (06) Puh. (08) Puh. (02) Faksi (05) Faksi (06) Faksi (08) Faksi (02)

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/04. Myönteinen markkinakehitys jatkui huhti-kesäkuussa

Osavuosikatsaus II/04. Myönteinen markkinakehitys jatkui huhti-kesäkuussa Osavuosikatsaus II/4 5.8.24 Jyrki Juusela, toimitusjohtaja stainless copper technology Myönteinen markkinakehitys jatkui huhti-kesäkuussa Ruostumattoman teräksen ja kuparituotteiden kysyntä pysyi hyvänä

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui

Smart way to smart products. Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Etteplan Q2: Vakaa kehitys jatkui Toimitusjohtaja Juha Näkki 12.8.2015 Markkinakatsaus Suunnittelupalveluiden kysyntä oli alkuvuonna 2015 keskimäärin viime vuoden kysyntää paremmalla tasolla. Tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Glaston tammi-syyskuu 2016

Glaston tammi-syyskuu 2016 Glaston tammi-syyskuu 216 31.1.216 Q3 lyhyesti Markkinat neljänneksen alussa hiljaiset mutta vilkastuivat katsauskauden loppupuolella Saadut tilaukset olivat 25,6 (28,2) miljoonaa euroa Machines tilaukset

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2005 ESITYS 25.7.2005 Liikevaihdon jakautuma 1-6/2005 Joustopakkaukset 35,0 milj. euroa 33 % Muut 5,5 milj. euroa 5 % Kosteuspyyhkeet 32 % Kuitukankaat 30

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA WÄRTSILÄ OYJ ABP 27 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 5.2.28 1 Wärtsilä Keskeistä Vuoden 27 tilauskertymä kasvoi vahvasti. Hyvä kysyntä jatkuu vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla Liikevaihto

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.8 Esitys 3.4.8 8 Suominen yhteensä Milj. EUR Q1/8 Q1/7 Q4/7 7 Liikevaihto 54,5 54,3 54,1 15, Liikevoitto ennen arvonalennuksia liikearvosta -,1 1,3 -,6 1,7 Liikevoitto -,1 1,3-6,8

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/28 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 29.1.28 Itävalta Latvia Liettua Norja Puola Romania Ruotsi Saksa Suomi Tanska Tshekki Unkari Venäjä

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 1 COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tuloslaskelma Me Q1 2014 Q1 2013 Muutos Tilauskanta 91 89 +2 % Liikevaihto 132 128 +3 % Käyttökate, ilman kertaluonteisia eriä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 24. huhtikuuta 2013 Sisällys 1 Q1 tulos 2 Markkinoiden kehitys 3 Näkymät 4 Ajankohtaiset painopisteet 5 Liitteet 24.4.2013 2 Disclaimer

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin. 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin. 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Taloudellinen kehitys 2010 Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehittäminen Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/ / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-9/ / Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-9/2013 1.11.2013 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Veroilmoitus_tehty Tarjouspyyntö_hyväksytty Eläkkeet_maksettu Asiakaspalaute vastaanotettu Työvuoro_vastaanotettu Asiakaspalaute_lähetetty

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2010 12.8.2010 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi Liikevaihto 67,8 miljoonaa euroa (61,9 MEUR), kasvua 9,7 % Liikevoitto

Lisätiedot

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014

Q1-Q4 2015 Q4 2015 Q4 2014 Atria Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn 1 Atria-konserni 1.1. 31.12. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 351,0 363,4 1 340,2

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONE Pörssi-ilta , Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE Pörssi-ilta 25.3.2013, Espoo Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Vuosi 2012 lyhyesti KONE lyhyesti myynnin ja henkilöstön jakautuminen vuonna 2012 Liikevaihto liiketoiminnoittain, yhteensä 6,3 miljadia

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014 Tähtäimessä vieläkin vihreämpi huolto KONE etsii jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja vähentää toimintojensa ympäristövaikutuksia. Huoltomiehillämme on maailmanlaajuisesti käytössään 10,000 huoltoautoa.

Lisätiedot

Tammi kesäkuun 2013 osavuosikatsaus, 18.7.

Tammi kesäkuun 2013 osavuosikatsaus, 18.7. Tammi kesäkuun 2013 osavuosikatsaus, 18.7. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä toisella vuosineljänneksellä Hatlapa-yritysosto heinäkuussa Saadut tilaukset

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI SIVU: 1/5 ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI Taloudellinen katsaus 1.1. 30.6.2006 Ensto-konsernin liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihto kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suominen Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen Oyj

Suominen Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen Oyj Suominen Oyj Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2012 Esitys 25.4.2012 Suominen Oyj 25.4.2012 1 Suominen tänään Kuitukankaaat lasten pyyhintään, henkilökohtaiseen hygieniaan ja kotitalouspyyhkeisiin Kosteuspyyhkeet,

Lisätiedot

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2013

Metsä Board Osavuosikatsaus 1Q 2013 Osavuosikatsaus 1Q 213 Merkittävimmät tapahtumat vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä Taivekartongin markkinatilanne parani edelliseen vuosineljännekseen verrattuna in laajennettujen taivekartonkikoneiden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved.

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved. Puolivuosikatsaus 11.8.2016 Q2 2016 1 Rakennamme tulevaisuutta, joka on älykkäämpi, turvallisempi ja sujuvampi 2 Liiketoiminta-alueet Video and Broadband Solutions Laajakaista- ja videovalvonta- ja informaatioratkaisut

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2008 5.8.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä edelleen vilkasta Vaneriteollisuuden markkinanäkymät heikentyneet viime kuukausien aikana. Hinnat laskussa ja tilauskannat

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.2009

Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2009. Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.2009 Raision osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 5.5.29 Tammi-maaliskuu 29 Liikevaihto 98,6 milj. euroa (118,9 milj. e) Liiketulos 5, milj. euroa (4,2 milj. e) eli 5,1

Lisätiedot