Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2005 = 100

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2005 = 100"

Transkriptio

1 MENETELMÄSELOSTE Syyskuu 2007 Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2005 = 100 Sisältö 1. Taustaa 2 2. Indeksin määritelmä ja käyttö 2 3. Painorakenteen muodostamisessa käytetyt lähtöarvotiedot 3 4. Painorakenne 5 5. Kustannustekijät ja hintaseuranta Palkat Välilliset palkat Polttoaineet Korjaus ja huolto Pääoman poisto Korot Vakuutukset Liikennöimismaksut Ylläpito Hallinto 8 6. Indeksin laskeminen 9 7. Julkaiseminen, tulosteet ja saatavuus 9

2 2 1. Taustaa Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksejä on uudistettu painorakenteeltaan ja hintanimikkeiltään vastaamaan vuoden 2005 kustannuksia. Indeksin uusi perusvuosi on Indeksin uudistamista on ohjattu työryhmässä, jonka jäseninä olivat Jouni Salakka Suomen Taksiliitto ry:stä, Harri Uusinäkki Liikenne- ja viestintäministeriöstä, Juhani Haapoja ja Mauri Koljander Suomen Palvelutaksit ry:stä, Mikael Söderlund Suomen Sairaankuljetusliitto ry:stä sekä Ilkka Lehtinen, Pirkko Hemmilä ja Pentti Wanhatalo Tilastokeskuksesta. Uudistamistyöhön on osallistunut myös Toni Udd Tilastokeskuksesta. Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksejä on tuotettu vuoden 1995 kesäkuusta lähtien (1994 kesäkuu = 100). Muiden Tilastokeskuksen kustannusindeksien tapaan indeksi uudistetaan vähintään viiden vuoden välein. Vuoden 2000 = 100 -uudistus toteutettiin hintapäivityksenä eli ainoastaan painorakennetta korjattiin kesäkuusta 1994 toteutuneilla hintojen muutoksilla. Tuolloin otettiin käyttöön myös invatakseille varallaolon kustannukset sisältävä indeksi. Sairaankuljetuksessa vastaava hälytysvalmiusajan kustannukset sisältävä erillinen indeksi on sisältynyt tilastoon alusta lähtien. Indeksiuudistus 2005 = 100 toteutettiin teoreettisena laskelmana toisin kuin aikaisemmin. Kustannukset laskettiin yhden auton vuotuisen ajosuoritteen perusteella. Oletuksena oli, että kaikki autoon tarvittavat työt ovat ostopalveluja. Invataksien varallaolokustannusten määrä perustuu kuitenkin alalla tehtyyn selvitykseen. 2. Indeksin määritelmä ja käyttö Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit kuvaavat taksi-, invataksija yksityisen sairaankuljetusliikenteen kustannustekijöiden hintojen muutoksia. Taksi- ja invataksiliikenteen kustannusindeksit mittaavat arvonlisäverottomien panoshintojen kehitystä. Sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksi mittaa arvonlisäverollisten panoshintojen kehitystä. Muiden Suomessa julkaistavien indeksien tapaan taksi-, invataksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit ovat kiinteäpainoisia indeksejä, joissa kustannustekijöiden osuudet kokonaiskustannuksista pysyvät muuttumattomina ajankohdasta toiseen. Ne ovat Laspeyres n indeksejä, joissa perusajankohdan painorakenne on kiinteä. Indeksit kuvaavat keskimääräistä kustannuskehitystä. Ne eivät kuvaa yksittäisen yrittäjän kustannusten kehitystä, jos yrityksen kustannusten rakenne poikkeaa olennaisesti indeksin rakenteesta. Indeksit eivät aina mittaa kaikkia alalla tapahtuneita kustannusten muutoksia. Esimerkiksi uuden menoerän tuleminen tai vanhan poistuminen eivät välttämättä näy pisteluvuissa indeksin kiinteän painorakenteen vuoksi. Hintaindeksi mittaa aina samojen tuotteiden hintakehitystä. Tuotteen laadunmuutoksen aiheuttama hinnan nousu tai lasku eliminoidaan hintaindekseistä. Taksi-, invataksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksejä käytetään taustatietona taksaneuvotteluissa, kun arvioidaan alalla tapahtuneita kustannusten muutoksia. Sitä voidaan käyttää myös vertailutietona seurattaessa yksit-

3 3 täisen yrityksen kustannuskehitystä suhteessa keskimääräiseen kustannuskehitykseen. 3. Painorakenteen muodostamisessa käytetyt lähtöarvotiedot 2005 = 100 -indeksien painorakenteet perustuvat teoreettisiin laskelmiin. Painorakenteen laskemisessa käytetyt lähtöarvotiedot on esitetty taulukossa 1. Taksi-, invataksi- ja sairaankuljetusliikenteen vuoden 2005 kustannukset on arvioitu euromääräisinä. Indeksin laskennan kannalta on kuitenkin tärkeintä, että kustannustekijöiden väliset suhteet, so. osuudet kokonaiskustannuksista, ovat oikein arvioitu. Taulukko 1. Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksien painorakenteen muodostamisessa käytetyt lähtöarvotiedot Painorakenteen lähtöarvotiedot Taksit Invataksit Sairaankuljetusautot Uuden auton hankintamenon vuosikustannus varusteineen pl. vaihtoauto (ilman autoveroa), sairaankuljetusauto, sis. alv 22 % Renkaat 2,5 renkaat / vuosi 2 renkaat / vuosi 1,6 renkaat / vuosi - yhdet talvirenkaat - yhdet talvi- ja kesärenkaat - yhdet kesärenkaat ja 0,6 talviren- - 1,5 kesärenkaat kaat Varusteet 683 /vuosi (tilataksi) 772,9 /vuosi /vuosi Muutostyöt 683 /vuosi /vuosi /vuosi Ajosuorite km/vuosi km/vuosi km/vuosi Auton pitoaika 3 vuotta, tilataksi 4 vuotta 4 vuotta 4 vuotta Varusteiden pitoaika 6 vuotta 8 vuotta 8 vuotta Polttoaineen kulutus Diesel 9,4 l/100 km, Bensa 11 l/100 km 12,6 l/100 km 12,6 l/100 km Palkkatunnit (kuljetustyöaika) h / vuosi h / vuosi h / vuosi Varallaolotunnit / Hälytysvalmiustunnit h / vuosi h / vuosi Kussakin indeksissä suurimman kustannuserän muodostavat palkkakustannukset. Palkkakustannukset perustuvat kuljetustyöajalta maksettuihin palkkoihin. Taksien kokonaisajotuntimääränä on 3600, invataksien 3240 ja sairaankuljetuksen 1753 tuntia vuodessa. Palkkakustannusten arvo on laskettu taksi- ja invataksiautoilla kahdelle työntekijälle ja yhdelle sijaiselle. Kokeneemman kuljettajan arvioitu vuotuinen ajotuntimäärä on 1720 tuntia, josta pyhätyötä on 292 tuntia. Toisen kuljettajan vuotuinen ajotuntimäärä on taksiliikenteessä 1515

4 4 tuntia, josta pyhätyötä on 258 tuntia. Invataksiliikenteessä toisen kuljettajan ajotunteja on vuodessa 1155 tuntia, josta pyhätyötä on 196 tuntia. Sijaisen vuotuinen ajotuntimäärä taksi- ja invataksiliikenteessä on 365, josta pyhätyötä on 62 tuntia. Pyhätyön määrä on taksi- ja invataksiliikenteessä 17 prosenttia kokonaisajomäärästä. Invataksien varallaolon tuntimäärä on 3341 tuntia vuodessa. Arvopainoihin varallaolon palkkasummaksi on laskettu 50 % normaalipalkasta. Sairaankuljettajien palkan arvopainon laskenta perustuu Suomen Sairaankuljetusliiton laskelmaan kahdelle henkilölle. Laskelmissa aktiivityöaika on 1753 tuntia vuodessa yhdellä henkilöllä työajan ollessa kello Muu aika on hälytysvalmiudessa oloa, jossa maksetaan 28 prosenttia aktiivityönajan palkasta. Laskelmissa on huomioituna lauantaityötä 10, sunnuntaityötä 15, iltatyötä 16,7 ja yötyötä 37,5 prosenttia. Laskelmien mukaan välillisten palkkojen osuus palkkakustannuksista on taksija invataksiliikenteessä 61,6 prosenttia ja sairaankuljetusliikenteessä 67,6 prosenttia. Pääomaan liittyviä menoja ovat autokalusto- ja varustekustannukset sekä muutostöiden aiheuttamat kustannukset. Pääoman poistokustannus on laskettu taksiautoille neljän ja invataksien ja sairaankuljetusautojen kahden yleisimmän automerkin ja -mallin hankintahinnasta vähennettynä arvioidulla jälleenmyyntihinnalla. Autot on valittu indeksiin vuoden 2005 ensirekisteröintitietojen perusteella. Tilataksit (1+8 henk.) on edustettuna taksi-indeksissä 28 prosentin osuudella. Autojen arvoihin on lisätty varusteet ja niiden asennuskustannukset. Autojen pitoaikana on takseilla kolme vuotta, tilatakseilla, invatakseilla ja sairaankuljetusautoilla neljä vuotta. Varusteiden kestoaika takseilla on kuusi vuotta ja tila- ja invatakseilla sekä sairaankuljetusautoilla kahdeksan vuotta. Polttoaineen kulutus perustuu indeksissä mukana olevien autojen valmistajien ilmoittamaan keskikulutukseen sadalla kilometrillä. Polttoaineen kulutus on laskettu kulutus kerrottuna ajosuoritteella. Lisäksi auton lisälämmittimien käytön on arvioitu lisäävän polttoainekulutusta takseilla 10 prosenttia ja muilla autoilla 40 prosenttia. Oletuksena on, että kaikki invataksit ja sairaankuljetusautot sekä tilataksit ovat dieselkäyttöisiä. Taksiautoilla bensiinin osuus polttoainekuluista on arvioitu kymmeneksi prosentiksi kokonaispolttoainekuluista. Taksiliikenteessä arvioidaan kuluvan 2,5 rengaskertaa vuodessa, yhdet talvirenkaat ja 1,5 kesärenkaat. Invatakseilla rengaskulutus on kaksi rengaskertaa eli sarja talvirenkaita ja sarja kesärenkaita. Sairaankuljetusautojen rengaskulutukseksi on arvioitu 1,6 rengaskertaa vuodessa eli yhdet kesärenkaat ja 0,6 kertaa talvirenkaita. Korkokustannus on laskettu olettamalla, että autokalusto hankitaan lainapääomalla. Vuotuinen korkokustannus on laskettu pääoman arvonlisäverolliseen autoverottomaan hankintamenoon lisäämällä 10 prosenttia käyttöpääomaa. Vakuutuksia ovat liikennevakuutus, autovakuutus sekä taksi- ja sairaankuljetusextra. Painorakenteissa on otettu huomioon liikenne- ja autovakuutusten bonukset. Liikennevakuutuksen keskimääräiset bonukset ovat taksiautoilla 65 prosenttia, invatakseilla ja sairaankuljetusautoilla 64 prosenttia. Autovakuutuk-

5 5 sien bonukset ovat takseilla 63 prosenttia, invatakseilla 61 prosenttia ja sairaankuljetusautoilla 58 prosenttia. Lisävakuutuksissa on keskittämisalennus kaikilla autoilla 15 prosenttia. Ulkopesu ja sisäpuhdistus arvioidaan tehtävän ostotyönä 150 kertaa vuodessa. Perusteellisempi sisäpuhdistus arvioidaan tehtävän 4 kertaa vuodessa ja moottorin pesu kaksi kertaa vuodessa. Sähkön kulutus on arvioitu indeksin taustaryhmässä. Sairaankuljetuksen hoitotarvikkeiden vuosikulutuksen on arvioinut Suomen Sairaankuljetusliitto. 4. Painorakenne Indeksin painorakenne koostuu seuraavista kustannustekijöistä: palkat, välilliset palkat, polttoaineet, korjaus ja huolto, pääoman poisto, korot, vakuutukset, liikennöimismaksut, ylläpito ja hallinto. Painorakenne on esitetty taulukossa 2. Indeksi lasketaan invatakseille ja sairaankuljetukselle kuljetustyöperusteisesti ja siten, että kuljetustyön lisäksi on huomioitu invataksiliikenteen varallaolotunnit ja sairaankuljetuksen hälytysvalmiustunnit. Taulukko 2. Taksi-, invataksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksien 2005 = 100 painorakenne, promillea Palkat Välilliset palkat Polttoaineet Korjaus ja huolto Pääoman poisto Korot Vakuutukset Liikennöimismaksut Ylläpito Hallinto Kustannukset yhteensä Taksit Invataksit Invataksit ml. varallaolo Sairaankuljetus Sairaankuljetus ml. hälytysvalmius 429,6 393,6 443,6 385,2 463,8 264,6 242,4 273,2 260,0 313,7 67,1 63,4 49,3 32,7 20,5 34,4 32,1 24,9 24,3 15,2 64,4 116,5 90,6 156,0 98,0 10,4 15,3 11,9 15,8 9,9 19,8 20,9 16,2 20,0 12,6 13,3 16,1 12,5 4,1 2,6 46,5 47,2 36,7 70,0 43,9 49,8 52,6 40,9 31,4 19,7 1000,0 1000,0 1000,0 1000,0 1000,0

6 6 5. Kustannustekijät ja hintaseuranta 5.1 Palkat 5.2 Välilliset palkat 5.3 Polttoaineet Palkkakustannusten muutoksia mitataan taulukkopalkoilla. Taksi- ja invataksiliikenteen palkkoja seurataan Taksiliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välisen Taksiliikenteen työehtosopimuksen tuntipalkalla. Työehtosopimuksen määräykset koskevat I paikkakuntakalleusluokassa työskenteleviä 2-4 vuoden ja yli 8 vuoden työkokemuksen omaavia tuntipalkkaisia kuljettajia. Sairaankuljetusalan palkkoja seurataan Sairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen taulukkopalkoilla. Kuukausipalkkoja seurataan kalleusluokista I ja II 4 vuoden kokemuslisillä (SK 4). Välilliset palkat koostuvat sosiaalipalkoista ja sosiaalivakuutuksista. Sosiaalipalkkoja ovat vuosilomapalkat, lomarahat, työajan lyhennys (palkalliset vapaapäivät ) sekä sairaus- yms. ajan palkat. Sosiaalivakuutusmaksut koostuvat lakisääteisistä ja työehtosopimuksissa sovituista maksuista. Näitä ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutusmaksu, potilasvakuutusmaksu ja työnantajan vastuuvakuutus. Tilastokeskus laskee välilliset palkkakustannukset sovitun menetelmän mukaisesti. Sosiaalipalkat määräytyvät prosenttiosuutena kuljettajan palkasta ja sosiaalivakuutusmaksut prosenttiosuutena kuljettajapalkan ja sosiaalipalkan muodostamasta palkkasummasta. Välillisten palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat siten paitsi välillisten palkkojen perusteissa tapahtuneet muutokset myös kuljettajien palkoissa tapahtuneet muutokset. Hintaseurannassa käytetään Kuluttajahintaindeksistä saatuja koko Suomea koskevia polttoaineiden keskihintoja. 5.4 Korjaus ja huolto Korjauksen ja huollon menoerään kuuluvat huollot, varaosat ja korjaukset sekä renkaat. Huollon osuus korjauksen ja huollon kokonaiskustannuksista on takseilla 36 prosenttia ja muilla autoilla 37 prosenttia. Huollon hintaa seurataan autojen määräaikaishuoltohinnoin sekä huolenpitosopimushinnoin, joita tietoja Tilastokeskus kerää. Korjaus- ja varaosakustannuksia seurataan Kuluttajahintaindeksin sarjalla Varaosat, joka sisältää yleisimpiä autojen varaosien hintoja suurimmilta varaosaliikkeiltä kysyttynä. Korjauskuluja seurataan Autoalan Keskusliiton keräämillä tuntiveloitushinnoilla. Renkaiden osuus korjaus- ja huoltokuluista on 36 prosenttia taksiautoilla, 33 prosenttia invatakseilla ja 27 prosenttia sairaankuljetusautoilla. Renkaiden hintaa seurataan Kuluttajahintaindeksin henkilöauton renkailla. Kesärenkaiden

7 7 5.5 Pääoman poisto hintoja seurataan huhtikuusta syyskuuhun ja talvirenkaiden hintoja lokakuusta maaliskuuhun. Hintoihin sisältyy asennus vanteille. Taksiliikenteen pääoman poiston oletettua hintakehitystä seurataan kolmen erimerkkisen taksiauton hinnalla ja yhden tilataksin hinnalla ml. muutostyöt. Takseilla pääoman poisto jakautuu seuraavasti: autot 78 prosenttia, varusteet 11 prosenttia ja muutostyöt 11 prosenttia. Invataksien hintaa seurataan kahden erimerkkisen auton ja kuuden erilaisen korin muutostyön hinnalla sekä kolmen erilaisen invahissin hinnalla. Pääoman poisto jakautuu invataksiautoilla seuraavasti: autot 51 prosenttia, varusteet 7 prosenttia ja muutostyöt 42 prosenttia. Taksi- ja invataksiautojen varusteina hintaseurannassa on taksiularadion ja datapäätteen kuukausivuokra, taksamittari, mustekirjoitin, toimikorttipääte, matkapuhelin, taksivalolaite ja koulukyytikupu. Sairaankuljetusautojen pääoman poiston hintakehitystä seurataan kahden erimerkkisen auton ja neljän erilaisen paarivarustellun auton korityön hinnalla. Pääoman poisto jakautuu sairaankuljetusautoilla seuraavasti: auto 35 prosenttia, varusteet 14 prosenttia ja muutostyöt 51 prosenttia. Hoitovälineiden hintakehityksen seurannassa on neljä erilaista hoitovälinettä, kiinteä hapenantojärjestelmä, hälytyslaukku B, pulssioksimetri ja defibrillaattori. Taulukossa 3. on esitetty pääoman poiston jakauma autoon, varusteisiin ja muutostöihin. Taulukko 3. Pääoman poiston jakauma autoon, varusteisiin ja muutostöihin Taksit Invataksit Sairaankuljetus Auto 78 % 51 % 35 % Varusteet 11 % 7 % 14 % Muutostyöt 11 % 42 % 51 % 5.6 Korot 5.7 Vakuutukset Korkojen osuus painorakenteessa vaihtelee autojen välillä alle prosentista puoleentoista prosenttiin. Korkokuluja seurataan yritysten uusien lainojen koroilla, jotka julkaistaan Suomen pankin Rahoitusmarkkinat -julkaisussa. Korot lasketaan prosentteina pääoman hinnasta, joten korkokustannusten kehitykseen vaikuttavat sekä korkoprosenttien muutokset että pääoman hintakehitys. Vakuutuskustannuksia seurataan liikennevakuutuksen, autovakuutuksen ja lisävakuutuksen taksoilla. Taksi- ja invataksiliikenteen liikennemaksujen hintaseurannassa on tariffialue HA 30 ja autovakuutusmaksujen seurannassa alueen 2 ja maksualueluokan 14 isokasko pienimmällä mahdollisella omavastuulla ilman bonusoikeutta.

8 8 Sairaankuljetusautojen liikennevakuutusmaksussa seurataan tariffialueen DO 30/18 maksua ja autovakuutusmaksussa EO 00 kaskovakuutusmaksua. Extravakuutusten, samoin kuin taksien autovakuutusten, maksut määräytyvät autokaluston hinnan mukaan. Laskelmissa otetaan huomioon autokaluston uudistuminen. Maksut kysytään vakuutuslaitoksilta. 5.8 Liikennöimismaksut Taksien liikennöimismaksuja ovat ajoneuvovero, käyttövoimavero, liikennelupa ja katsastusmaksu (katsastus + pakokaasumittaus). Lisäksi taksien liikennöimismaksuihin on luettu keskuspalvelumaksu, taksamittarin ohjelmanvaihto sekä taksamittarin ja maksupäätteen ylläpitohinta. Sairaankuljetusauton liikennöimismaksuja ovat virven käyttömaksu, liikennelupa- ja katsastusmaksu (katsastus + päästömaksu). Ajoneuvovero koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta. Taksiautoilla käytetään maksuperusteena 24 painoyksikköä (2400 kg) ja invatakseilla 34 painoyksikköä (3400 kg). Katsastusmaksuja seurataan Kuluttajahintaindeksin alasarjalla Katsastus. Liikennöimismaksut kysytään lupaviranomaisilta. 5.9 Ylläpito 5.10 Hallinto Ylläpidon kuluja ovat takseilla autotalli- ja pesukulut sekä autonhoitotarvikkeet. Sairaankuljetusliikenteen ylläpitokustannuksia ovat lisäksi sähkökulut ja hoitotarvikemenot sekä vara-autokustannukset. Autotallin vuokria ja vastikkeita mitataan Kuluttajahintaindeksin kokonaispisteluvulla. Pesukustannuksiin kuuluvat ulkopesu, perussisäpuhdistus ja moottoripesu. Ulkopesun hintakehitystä seurataan Kuluttajahintaindeksin alaryhmällä Henkilöauton pesu. Sisäpuhdistuksen ja moottorinpesun hintoja kysytään autojen pesuun erikoistuneilta yrityksiltä. Muiden ylläpitomenojen hintakehitystä seurataan Kuluttajahintaindeksin sarjalla Autotarvikkeet, joka sisältää pyyhkijän sulat ja lasinpesunesteen. Sairaankuljetuksen hoitotarvikkeiden hintakehityksen seurantaan sisältyvät elektrodien, happimaskien, lääkehapen ja infuusioliuosten hintoja. Sähkön hintaa seurataan Kuluttajahintaindeksin alaindeksillä Sähkö. Sairaankuljetusliikenteen vara-autokustannusta mitataan pääoman poiston pisteluvulla. Hallintokuluja ovat erilaiset jäsenmaksut, toimistokulut, terveydenhuolto- ja koulutusmenot sekä vaatekulut. Jäsenmaksuja ovat Suomen Taksiliitto ry:n, Suomen Palvelutaksit ry:n, Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n sekä Suomen Yrittäjien jäsenmaksut. Toimistokuluja ovat kirjanpitokustannukset, pankki-, puhelin-, postikulut, mainoskulut, paperitavara, lehdet, kirjallisuus ja edustusmenot. Lisäksi seurataan terveydenhuolto- ja koulutusmenoja sekä pukurahaa ja työvaatteiden pesulakustannuksia. Hallintomenojen kustannusjakautumat on arvioitu indeksin taustaryhmässä. Hallintokulujen hinnat saadaan osin Kuluttajahintaindeksin alaindekseistä, osin suoralla tiedonkeruulla.

9 9 6. Indeksin laskeminen Taksi ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksi lasketaan Laspeyresin indeksikaavalla Ind t n p = = w 1 0 i i p it i0, jossa n on indeksissä mukana olevien tuotteiden määrä, wi0 tuotteen arvopaino ja Pit tuotteen hinta ajankohdassa t. Indeksipisteluvut kuvaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajankohtaan, tässä tapauksessa vuoteen Kiinteäpainoisen hintaindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan painojakautuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toiseen. Tilastokeskuksen indeksit uudistetaan yleensä viiden vuoden välein siten, että perusvuosi päättyy lukuun nolla tai viisi. Hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan kuitenkin muuttamaan useammin kuin määrävuosin. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai tuotteen korvautuminen uudella tuotteella pyritään huomioimaan indeksissä siten, että laadunmuuttumisesta johtuva hinnanmuutos eliminoidaan indeksistä. 7. Julkaiseminen, tulosteet ja saatavuus Tilastokeskus laskee ja julkaisee Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit vuosineljänneksittäin kuukausitasolla. Indeksit julkaistaan tilastoitavaa neljännestä seuraavan kuukauden 20. päivä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Kullekin liikennetyypille tuotetaan kustannusryhmittäin eriteltyjä pistelukuja. Kustannusryhmittäin eriteltyjä pistelukuja tuotetaan myös invatakseille varallaoloaika mukaan lukien ja sairaankuljetusautoille hälytysvalmius mukaan lukien. Vanhojen kokonaisindeksien 1995=100 ja 2000=100 tuotantoa jatketaan ketjuttamalla. Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindekseistä tehdään neljännesvuosittain tuloste, joka on saatavissa paperiversiona tai sähköisenä Excel tiedostona. Tilaukset voi tehdä seuraaviin sähköpostiosoitteisiin: tai Tilastokeskuksen vaihteen puhelinnumero on Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit on maksullinen tilasto, joten sen pistelukuja ei ole saatavana maksuttomana Tilastokeskuksen internetsivuilta. Lisätietoja Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindekseistä saa Tilastokeskuksesta tai tilaston kotisivulta internetistä Tilastokeskus tuottaa vastaavia kustannusindeksejä myös linja- ja kuormaautoliikenteestä, talo- ja maarakentamisesta sekä maarakennus- ja metsäalan koneista.

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, maaliskuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat maaliskuussa 0,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2000=100 Kokonaisindeksin ja sopimusliikenteen vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2000=100 Kokonaisindeksin ja sopimusliikenteen vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004 MENETELMÄSELOSTE 27.8.2004 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2000=100 Kokonaisindeksin ja sopimusliikenteen vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004 6 5 4 % 3 2 1 0-1 2001 2002 2003 2004 Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2009, 1. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi nousi 1,0 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 1. vuosineljännes Energian ja lannoitteiden hinnat vetivät maatalouden tuotantovälineiden ostohintoja alaspäin Maatalouden

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Julkisten menojen hintaindeksi 2016, 3. vuosineljännes Julkisten menojen hintaindeksi nousi kuntataloudessa ja valtiolla Julkisten menojen hintaindeksi nousi valtiolla Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2011, 2. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 10,2 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,3 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maarakennuskustannusindeksi 2015, maaliskuu Maarakennusalan kustannukset laskivat maaliskuussa 2,0 prosenttia vuodentakaisesta Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maarakennuskustannusindeksi 2016, maaliskuu Maarakennusalan kustannukset laskivat maaliskuussa 2,9 prosenttia vuodentakaisesta Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,5 prosenttia Korjaus 8.2.2016. Korjattu kohta on merkitty

Lisätiedot

ASUNTO-OY REVONTULENTIE 4 1 (5) Yhtiökokouksen 10.11.2016 hyväksymä versio HOITOMENOJEN TALOUSARVIO AJALLE 1.7.2016-30.6.2017 ================================================== KIINTEISTÖN TUOTOT Hoitovastikkeet

Lisätiedot

Toteutunut Lv-%

Toteutunut Lv-% 11:12 13.06.2016 Sivu 1 Myyntituotot Yleiset myyntitilit 3000 Myynti 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 L I I K E V A I H T O 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 3750 Vuokratuotot

Lisätiedot

TULOSLASKELMA Jakso 01/15-12/15

TULOSLASKELMA Jakso 01/15-12/15 Sivu 7.1 MYYNTITUOTOT Yleiset myyntitilit 3000 Myynti 22%/23% 297 322,91 280 559,59 Yhteensä 297 322,91 280 559,59 Myynti, rakentamispalvelut 3188 Myynti rakentamispalv. 0%(käänn. alv) 0,00 1 140,00 Yhteensä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 4. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 1,3 prosenttia vuodentakaisesta Maatalouden tuotantovälineiden

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 2. vuosineljännes Energian ja lannoitteiden hinnat laskivat edelleen Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2009, heinäkuu Maatalouden tuottajahintaindeksi laski vuodessa 11,8 prosenttia Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 11,8 prosenttia vuoden

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen 2016 Omistusasumisen hintaindeksit, 4 neljännes Omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia vuoden neljännellä

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia Korjattu 1062015 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maarakennuskustannusindeksi 2012, huhtikuu Maarakennusalan kustannukset nousivat huhtikuussa prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat prosenttia

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 3. vuosineljännes Lannoitteiden hinnat laskivat viidenneksen vuodentakaisesta Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta

Lisätiedot

Lomakkeen 15 täyttäminen

Lomakkeen 15 täyttäminen Tässä esityksessä lomakkeen kohdat käydään läpi käytännöllisessä täyttöjärjestyksessä, joka poikkeaa osittain lomakkeen numerojärjestyksestä. 1. Nimi, henkilötunnus 2. Taiteen ala tai ammatti, esim. kuvataide

Lisätiedot

Tilastoaineistoa 2007

Tilastoaineistoa 2007 Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia Asuminen 2011 Kiinteistöjen hinnat 2010, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2010

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 37 2010 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2010 Keskivuokra 12,96 /m 2 /kk Kuva: Raimo Riski Keskivuokra huoneistotyypin mukaan: Yksiöt 16,88 /m 2

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen

Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen Valtiokonttori Rahoitus Hakulomake 3/2013 Lainaehtojen määräaikainen muuttaminen Lainansaaja Isännöitsijän nimi Yritys- ja yhteisötunnus Sähköpostiosoite Kunta Lähiosoite Talon osoite Postitoimipaikka

Lisätiedot

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 YT-rules Oy YT-rules Oy 1/11 YT-rules Oy 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Kankaanpää Timo Osoite Iiriksentie 7 B 2 Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet ja laskin. Laskut erilliselle konseptille, vastaus selkeästi näkyviin!!! Palauta tenttipaperi!!

Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet ja laskin. Laskut erilliselle konseptille, vastaus selkeästi näkyviin!!! Palauta tenttipaperi!! 1 School of Business and Management Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Opiskelijanumero ja nimi: CS31A0101 KUSTANNUSJOHTAMISEN PERUSKURSSI Tentti 01.02.2016 Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA

LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Suunnittelupalvelut LIITE 3 LIIKENNÖINTIKORVAUKSEN LASKENTATAPA KANNUSTEURAKKASOPIMUKSESSA Posti- ja käyntiosoite Laskutusosoite Puhelin Faksi www.kuopio.fi

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

TILIKARTTA. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry

TILIKARTTA. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry TILIKARTTA Suomen Kinestetiikkayhdistys ry 1.1.2016 31.12.2016 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 1200 Koneet ja kalusto Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma VVMPS VVMPS 1/11

Liiketoimintasuunnitelma VVMPS VVMPS 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 14.12.2015 VVMPS VVMPS 1/11 VVMPS 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Lumme Anssi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kansalaisuus

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TALOUSMATEMATIIKKA. Perusasioita kustannuslaskennasta maalareille ja pintakäsittelijöille.

TALOUSMATEMATIIKKA. Perusasioita kustannuslaskennasta maalareille ja pintakäsittelijöille. TALOUSMATEMATIIKKA Perusasioita kustannuslaskennasta maalareille ja pintakäsittelijöille. KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEITA Yritysten on tehtävä kustannuslaskentaa voidakseen toimia kunnolla. Jos laskentaa

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisvuodesta Asuminen 2017 Kiinteistöjen hinnat 2016, 4 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisvuodesta Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2016 neljännellä

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Eri osapuolten rooli romutuspalkkiokokeilussa

Eri osapuolten rooli romutuspalkkiokokeilussa Romutuspalkkiokokeilun käytännön toimet maahantuojan ja jälleenmyyjän näkökulmasta Koulutus- ja kehittämispäällikkö Jari Ketola Autoalan Keskusliitto ry Eri osapuolten rooli romutuspalkkiokokeilussa Kuluttaja

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n hallitukselle JÄSENYYSHAKEMUS. Pyydämme, että allekirjoittanut toiminimi otettaisiin Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi.

Teknologiateollisuus ry:n hallitukselle JÄSENYYSHAKEMUS. Pyydämme, että allekirjoittanut toiminimi otettaisiin Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi. Teknologiateollisuus ry:n hallitukselle JÄSENYYSHAKEMUS Pyydämme, että allekirjoittanut toiminimi otettaisiin Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi. Sitoudumme noudattamaan Teknologiateollisuuden sääntöjä

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SUOMEN GOLFLIITON TALOUDEN TUNNUSLUKUJA SGL LIITTOVALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN GOLFLIITON TALOUDEN TUNNUSLUKUJA SGL LIITTOVALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN GOLFLIITON TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2010-2016 SGL LIITTOVALTUUSTON KEVÄTKOKOUS 23.45.2016 SGL JA FGC TULOSKEHITYS 2010 2016B (T ) 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016B SGL + 65 + 14-287 - 85 + 93-158

Lisätiedot

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä

HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Raija Wessman 2.2.2015 1 Yksinkertaistetut kustannusmallit Käytetään ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus Kokonaisvuokran määräytyminen Sisältö Hoitojäämät/Jälkilaskelmat Budjetin rakentaminen Pääomavuokra Hoitovuokra Jälkilaskelmat 1 Hekan on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Palvelujen tuottajahintaindeksit

Palvelujen tuottajahintaindeksit Hinnat ja kustannukset 2010 Palvelujen tuottajahintaindeksit 2010, 1. neljännes Palvelujen tuottajahinnat nousivat prosenttia tammi-maaliskuussa Palvelujen tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Palvelujen tuottajahintaindeksit

Palvelujen tuottajahintaindeksit Hinnat ja kustannukset 2011 Palvelujen tuottajahintaindeksit 2011, 2. vuosineljännes Palvelujen tuottajahinnat nousivat 2,1 prosenttia huhti kesäkuussa Palvelujen tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri Eritellyt tiedot taloudellisesti merkittävistä verotuista valtion talousarvion tehtäväalueen ja veromuodon mukaan Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa euroa Huomautuksia 1. Yleinen hallinto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kiekun kustannuslaskennan ratkaisu - jakopalkat

Kiekun kustannuslaskennan ratkaisu - jakopalkat Kiekun kustannuslaskennan ratkaisu - jakopalkat Nykytilanne ja jatkosuunnitelmat Juho Ajo Kiekun kustannuslaskennan ratkaisun sisältö: tilanne 2.9.2013 Meno- ja tulokirjaukset siirretään esijärjestelmistä

Lisätiedot

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia. losaiiii Opasti nailta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 14/1975 90-140011 M 0 N I T 0 I MI K 0 N E I D E N T U 0 T 0 S- A KUS T ANNUS T I L AS T 0 V U0 DE L T A 1 9 7 4 J Jukka Taipale AINEISTO Metsätehon

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2017 Sato 35 tn/ha Sato 40 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot (ei sis. kasvubonusta) Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas (sis. leike)

Lisätiedot

TP TA TA Muutos% Muutos eur

TP TA TA Muutos% Muutos eur Haapaveden kaupunki Sivu 1 Talousarvio 8:53:25 002200 Ympäristöpalv. hallinto TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Korvaukset kunnilta ja kuntayht 3100 Myyntituotot kunnilta 355 3.000 100,0-3.000

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä palkkakirjanpidosta ja palkkalaskennasta.

Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä palkkakirjanpidosta ja palkkalaskennasta. 4.4 Palkanmaksu 4.4.1 Palkkalaskenta ja palkkakirjanpito Tässä kohdassa käsitellään palkanmaksua pääasiassa kirjanpidon kannalta. Valtio ei kuulu kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisiin, joille ennakkoperintälain

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 15.7.2010 korjattu painos Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus heikkeni vuonna 2008 Korjattu 15.7.2010. Korjatut kohdat on merkitty punaisella

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2013

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 37 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Keskivuokra 14,51 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,71 /m 2 /kk Keskivuokra

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen

Lisätiedot

Mikkelin seudun ympäristölautakunta Liite 1 94

Mikkelin seudun ympäristölautakunta Liite 1 94 Mikkelin seudun ympäristölautakunta 3.11.2016 Liite 1 94 Ympäristölautakunta TA 2017 Toimielimen ehdotus, Periodic 2017.Yhteensä Ympäristölautakunta ja hallinto 311500 Muut yhteistoimintak. kunnilta ja

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu. Kiikoisten taksa ilman kunnan kompensaatiota

Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu. Kiikoisten taksa ilman kunnan kompensaatiota Sastamala-Kiikoinen vesihuollon yhdistymistarkastelu Kiikoisten taksa ilman kunnan 60 000 kompensaatiota Kompensaatio 60 000 on tarkastelussa jaettu tasan vesi- ja viemäritaksoihin 30 000 ja laskettu käyttömaksuun

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot