Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2005 = 100

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2005 = 100"

Transkriptio

1 MENETELMÄSELOSTE Syyskuu 2007 Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2005 = 100 Sisältö 1. Taustaa 2 2. Indeksin määritelmä ja käyttö 2 3. Painorakenteen muodostamisessa käytetyt lähtöarvotiedot 3 4. Painorakenne 5 5. Kustannustekijät ja hintaseuranta Palkat Välilliset palkat Polttoaineet Korjaus ja huolto Pääoman poisto Korot Vakuutukset Liikennöimismaksut Ylläpito Hallinto 8 6. Indeksin laskeminen 9 7. Julkaiseminen, tulosteet ja saatavuus 9

2 2 1. Taustaa Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksejä on uudistettu painorakenteeltaan ja hintanimikkeiltään vastaamaan vuoden 2005 kustannuksia. Indeksin uusi perusvuosi on Indeksin uudistamista on ohjattu työryhmässä, jonka jäseninä olivat Jouni Salakka Suomen Taksiliitto ry:stä, Harri Uusinäkki Liikenne- ja viestintäministeriöstä, Juhani Haapoja ja Mauri Koljander Suomen Palvelutaksit ry:stä, Mikael Söderlund Suomen Sairaankuljetusliitto ry:stä sekä Ilkka Lehtinen, Pirkko Hemmilä ja Pentti Wanhatalo Tilastokeskuksesta. Uudistamistyöhön on osallistunut myös Toni Udd Tilastokeskuksesta. Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksejä on tuotettu vuoden 1995 kesäkuusta lähtien (1994 kesäkuu = 100). Muiden Tilastokeskuksen kustannusindeksien tapaan indeksi uudistetaan vähintään viiden vuoden välein. Vuoden 2000 = 100 -uudistus toteutettiin hintapäivityksenä eli ainoastaan painorakennetta korjattiin kesäkuusta 1994 toteutuneilla hintojen muutoksilla. Tuolloin otettiin käyttöön myös invatakseille varallaolon kustannukset sisältävä indeksi. Sairaankuljetuksessa vastaava hälytysvalmiusajan kustannukset sisältävä erillinen indeksi on sisältynyt tilastoon alusta lähtien. Indeksiuudistus 2005 = 100 toteutettiin teoreettisena laskelmana toisin kuin aikaisemmin. Kustannukset laskettiin yhden auton vuotuisen ajosuoritteen perusteella. Oletuksena oli, että kaikki autoon tarvittavat työt ovat ostopalveluja. Invataksien varallaolokustannusten määrä perustuu kuitenkin alalla tehtyyn selvitykseen. 2. Indeksin määritelmä ja käyttö Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit kuvaavat taksi-, invataksija yksityisen sairaankuljetusliikenteen kustannustekijöiden hintojen muutoksia. Taksi- ja invataksiliikenteen kustannusindeksit mittaavat arvonlisäverottomien panoshintojen kehitystä. Sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksi mittaa arvonlisäverollisten panoshintojen kehitystä. Muiden Suomessa julkaistavien indeksien tapaan taksi-, invataksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit ovat kiinteäpainoisia indeksejä, joissa kustannustekijöiden osuudet kokonaiskustannuksista pysyvät muuttumattomina ajankohdasta toiseen. Ne ovat Laspeyres n indeksejä, joissa perusajankohdan painorakenne on kiinteä. Indeksit kuvaavat keskimääräistä kustannuskehitystä. Ne eivät kuvaa yksittäisen yrittäjän kustannusten kehitystä, jos yrityksen kustannusten rakenne poikkeaa olennaisesti indeksin rakenteesta. Indeksit eivät aina mittaa kaikkia alalla tapahtuneita kustannusten muutoksia. Esimerkiksi uuden menoerän tuleminen tai vanhan poistuminen eivät välttämättä näy pisteluvuissa indeksin kiinteän painorakenteen vuoksi. Hintaindeksi mittaa aina samojen tuotteiden hintakehitystä. Tuotteen laadunmuutoksen aiheuttama hinnan nousu tai lasku eliminoidaan hintaindekseistä. Taksi-, invataksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksejä käytetään taustatietona taksaneuvotteluissa, kun arvioidaan alalla tapahtuneita kustannusten muutoksia. Sitä voidaan käyttää myös vertailutietona seurattaessa yksit-

3 3 täisen yrityksen kustannuskehitystä suhteessa keskimääräiseen kustannuskehitykseen. 3. Painorakenteen muodostamisessa käytetyt lähtöarvotiedot 2005 = 100 -indeksien painorakenteet perustuvat teoreettisiin laskelmiin. Painorakenteen laskemisessa käytetyt lähtöarvotiedot on esitetty taulukossa 1. Taksi-, invataksi- ja sairaankuljetusliikenteen vuoden 2005 kustannukset on arvioitu euromääräisinä. Indeksin laskennan kannalta on kuitenkin tärkeintä, että kustannustekijöiden väliset suhteet, so. osuudet kokonaiskustannuksista, ovat oikein arvioitu. Taulukko 1. Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksien painorakenteen muodostamisessa käytetyt lähtöarvotiedot Painorakenteen lähtöarvotiedot Taksit Invataksit Sairaankuljetusautot Uuden auton hankintamenon vuosikustannus varusteineen pl. vaihtoauto (ilman autoveroa), sairaankuljetusauto, sis. alv 22 % Renkaat 2,5 renkaat / vuosi 2 renkaat / vuosi 1,6 renkaat / vuosi - yhdet talvirenkaat - yhdet talvi- ja kesärenkaat - yhdet kesärenkaat ja 0,6 talviren- - 1,5 kesärenkaat kaat Varusteet 683 /vuosi (tilataksi) 772,9 /vuosi /vuosi Muutostyöt 683 /vuosi /vuosi /vuosi Ajosuorite km/vuosi km/vuosi km/vuosi Auton pitoaika 3 vuotta, tilataksi 4 vuotta 4 vuotta 4 vuotta Varusteiden pitoaika 6 vuotta 8 vuotta 8 vuotta Polttoaineen kulutus Diesel 9,4 l/100 km, Bensa 11 l/100 km 12,6 l/100 km 12,6 l/100 km Palkkatunnit (kuljetustyöaika) h / vuosi h / vuosi h / vuosi Varallaolotunnit / Hälytysvalmiustunnit h / vuosi h / vuosi Kussakin indeksissä suurimman kustannuserän muodostavat palkkakustannukset. Palkkakustannukset perustuvat kuljetustyöajalta maksettuihin palkkoihin. Taksien kokonaisajotuntimääränä on 3600, invataksien 3240 ja sairaankuljetuksen 1753 tuntia vuodessa. Palkkakustannusten arvo on laskettu taksi- ja invataksiautoilla kahdelle työntekijälle ja yhdelle sijaiselle. Kokeneemman kuljettajan arvioitu vuotuinen ajotuntimäärä on 1720 tuntia, josta pyhätyötä on 292 tuntia. Toisen kuljettajan vuotuinen ajotuntimäärä on taksiliikenteessä 1515

4 4 tuntia, josta pyhätyötä on 258 tuntia. Invataksiliikenteessä toisen kuljettajan ajotunteja on vuodessa 1155 tuntia, josta pyhätyötä on 196 tuntia. Sijaisen vuotuinen ajotuntimäärä taksi- ja invataksiliikenteessä on 365, josta pyhätyötä on 62 tuntia. Pyhätyön määrä on taksi- ja invataksiliikenteessä 17 prosenttia kokonaisajomäärästä. Invataksien varallaolon tuntimäärä on 3341 tuntia vuodessa. Arvopainoihin varallaolon palkkasummaksi on laskettu 50 % normaalipalkasta. Sairaankuljettajien palkan arvopainon laskenta perustuu Suomen Sairaankuljetusliiton laskelmaan kahdelle henkilölle. Laskelmissa aktiivityöaika on 1753 tuntia vuodessa yhdellä henkilöllä työajan ollessa kello Muu aika on hälytysvalmiudessa oloa, jossa maksetaan 28 prosenttia aktiivityönajan palkasta. Laskelmissa on huomioituna lauantaityötä 10, sunnuntaityötä 15, iltatyötä 16,7 ja yötyötä 37,5 prosenttia. Laskelmien mukaan välillisten palkkojen osuus palkkakustannuksista on taksija invataksiliikenteessä 61,6 prosenttia ja sairaankuljetusliikenteessä 67,6 prosenttia. Pääomaan liittyviä menoja ovat autokalusto- ja varustekustannukset sekä muutostöiden aiheuttamat kustannukset. Pääoman poistokustannus on laskettu taksiautoille neljän ja invataksien ja sairaankuljetusautojen kahden yleisimmän automerkin ja -mallin hankintahinnasta vähennettynä arvioidulla jälleenmyyntihinnalla. Autot on valittu indeksiin vuoden 2005 ensirekisteröintitietojen perusteella. Tilataksit (1+8 henk.) on edustettuna taksi-indeksissä 28 prosentin osuudella. Autojen arvoihin on lisätty varusteet ja niiden asennuskustannukset. Autojen pitoaikana on takseilla kolme vuotta, tilatakseilla, invatakseilla ja sairaankuljetusautoilla neljä vuotta. Varusteiden kestoaika takseilla on kuusi vuotta ja tila- ja invatakseilla sekä sairaankuljetusautoilla kahdeksan vuotta. Polttoaineen kulutus perustuu indeksissä mukana olevien autojen valmistajien ilmoittamaan keskikulutukseen sadalla kilometrillä. Polttoaineen kulutus on laskettu kulutus kerrottuna ajosuoritteella. Lisäksi auton lisälämmittimien käytön on arvioitu lisäävän polttoainekulutusta takseilla 10 prosenttia ja muilla autoilla 40 prosenttia. Oletuksena on, että kaikki invataksit ja sairaankuljetusautot sekä tilataksit ovat dieselkäyttöisiä. Taksiautoilla bensiinin osuus polttoainekuluista on arvioitu kymmeneksi prosentiksi kokonaispolttoainekuluista. Taksiliikenteessä arvioidaan kuluvan 2,5 rengaskertaa vuodessa, yhdet talvirenkaat ja 1,5 kesärenkaat. Invatakseilla rengaskulutus on kaksi rengaskertaa eli sarja talvirenkaita ja sarja kesärenkaita. Sairaankuljetusautojen rengaskulutukseksi on arvioitu 1,6 rengaskertaa vuodessa eli yhdet kesärenkaat ja 0,6 kertaa talvirenkaita. Korkokustannus on laskettu olettamalla, että autokalusto hankitaan lainapääomalla. Vuotuinen korkokustannus on laskettu pääoman arvonlisäverolliseen autoverottomaan hankintamenoon lisäämällä 10 prosenttia käyttöpääomaa. Vakuutuksia ovat liikennevakuutus, autovakuutus sekä taksi- ja sairaankuljetusextra. Painorakenteissa on otettu huomioon liikenne- ja autovakuutusten bonukset. Liikennevakuutuksen keskimääräiset bonukset ovat taksiautoilla 65 prosenttia, invatakseilla ja sairaankuljetusautoilla 64 prosenttia. Autovakuutuk-

5 5 sien bonukset ovat takseilla 63 prosenttia, invatakseilla 61 prosenttia ja sairaankuljetusautoilla 58 prosenttia. Lisävakuutuksissa on keskittämisalennus kaikilla autoilla 15 prosenttia. Ulkopesu ja sisäpuhdistus arvioidaan tehtävän ostotyönä 150 kertaa vuodessa. Perusteellisempi sisäpuhdistus arvioidaan tehtävän 4 kertaa vuodessa ja moottorin pesu kaksi kertaa vuodessa. Sähkön kulutus on arvioitu indeksin taustaryhmässä. Sairaankuljetuksen hoitotarvikkeiden vuosikulutuksen on arvioinut Suomen Sairaankuljetusliitto. 4. Painorakenne Indeksin painorakenne koostuu seuraavista kustannustekijöistä: palkat, välilliset palkat, polttoaineet, korjaus ja huolto, pääoman poisto, korot, vakuutukset, liikennöimismaksut, ylläpito ja hallinto. Painorakenne on esitetty taulukossa 2. Indeksi lasketaan invatakseille ja sairaankuljetukselle kuljetustyöperusteisesti ja siten, että kuljetustyön lisäksi on huomioitu invataksiliikenteen varallaolotunnit ja sairaankuljetuksen hälytysvalmiustunnit. Taulukko 2. Taksi-, invataksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksien 2005 = 100 painorakenne, promillea Palkat Välilliset palkat Polttoaineet Korjaus ja huolto Pääoman poisto Korot Vakuutukset Liikennöimismaksut Ylläpito Hallinto Kustannukset yhteensä Taksit Invataksit Invataksit ml. varallaolo Sairaankuljetus Sairaankuljetus ml. hälytysvalmius 429,6 393,6 443,6 385,2 463,8 264,6 242,4 273,2 260,0 313,7 67,1 63,4 49,3 32,7 20,5 34,4 32,1 24,9 24,3 15,2 64,4 116,5 90,6 156,0 98,0 10,4 15,3 11,9 15,8 9,9 19,8 20,9 16,2 20,0 12,6 13,3 16,1 12,5 4,1 2,6 46,5 47,2 36,7 70,0 43,9 49,8 52,6 40,9 31,4 19,7 1000,0 1000,0 1000,0 1000,0 1000,0

6 6 5. Kustannustekijät ja hintaseuranta 5.1 Palkat 5.2 Välilliset palkat 5.3 Polttoaineet Palkkakustannusten muutoksia mitataan taulukkopalkoilla. Taksi- ja invataksiliikenteen palkkoja seurataan Taksiliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välisen Taksiliikenteen työehtosopimuksen tuntipalkalla. Työehtosopimuksen määräykset koskevat I paikkakuntakalleusluokassa työskenteleviä 2-4 vuoden ja yli 8 vuoden työkokemuksen omaavia tuntipalkkaisia kuljettajia. Sairaankuljetusalan palkkoja seurataan Sairaankuljettajia koskevan työehtosopimuksen taulukkopalkoilla. Kuukausipalkkoja seurataan kalleusluokista I ja II 4 vuoden kokemuslisillä (SK 4). Välilliset palkat koostuvat sosiaalipalkoista ja sosiaalivakuutuksista. Sosiaalipalkkoja ovat vuosilomapalkat, lomarahat, työajan lyhennys (palkalliset vapaapäivät ) sekä sairaus- yms. ajan palkat. Sosiaalivakuutusmaksut koostuvat lakisääteisistä ja työehtosopimuksissa sovituista maksuista. Näitä ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu, työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu, ryhmähenkivakuutusmaksu, potilasvakuutusmaksu ja työnantajan vastuuvakuutus. Tilastokeskus laskee välilliset palkkakustannukset sovitun menetelmän mukaisesti. Sosiaalipalkat määräytyvät prosenttiosuutena kuljettajan palkasta ja sosiaalivakuutusmaksut prosenttiosuutena kuljettajapalkan ja sosiaalipalkan muodostamasta palkkasummasta. Välillisten palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat siten paitsi välillisten palkkojen perusteissa tapahtuneet muutokset myös kuljettajien palkoissa tapahtuneet muutokset. Hintaseurannassa käytetään Kuluttajahintaindeksistä saatuja koko Suomea koskevia polttoaineiden keskihintoja. 5.4 Korjaus ja huolto Korjauksen ja huollon menoerään kuuluvat huollot, varaosat ja korjaukset sekä renkaat. Huollon osuus korjauksen ja huollon kokonaiskustannuksista on takseilla 36 prosenttia ja muilla autoilla 37 prosenttia. Huollon hintaa seurataan autojen määräaikaishuoltohinnoin sekä huolenpitosopimushinnoin, joita tietoja Tilastokeskus kerää. Korjaus- ja varaosakustannuksia seurataan Kuluttajahintaindeksin sarjalla Varaosat, joka sisältää yleisimpiä autojen varaosien hintoja suurimmilta varaosaliikkeiltä kysyttynä. Korjauskuluja seurataan Autoalan Keskusliiton keräämillä tuntiveloitushinnoilla. Renkaiden osuus korjaus- ja huoltokuluista on 36 prosenttia taksiautoilla, 33 prosenttia invatakseilla ja 27 prosenttia sairaankuljetusautoilla. Renkaiden hintaa seurataan Kuluttajahintaindeksin henkilöauton renkailla. Kesärenkaiden

7 7 5.5 Pääoman poisto hintoja seurataan huhtikuusta syyskuuhun ja talvirenkaiden hintoja lokakuusta maaliskuuhun. Hintoihin sisältyy asennus vanteille. Taksiliikenteen pääoman poiston oletettua hintakehitystä seurataan kolmen erimerkkisen taksiauton hinnalla ja yhden tilataksin hinnalla ml. muutostyöt. Takseilla pääoman poisto jakautuu seuraavasti: autot 78 prosenttia, varusteet 11 prosenttia ja muutostyöt 11 prosenttia. Invataksien hintaa seurataan kahden erimerkkisen auton ja kuuden erilaisen korin muutostyön hinnalla sekä kolmen erilaisen invahissin hinnalla. Pääoman poisto jakautuu invataksiautoilla seuraavasti: autot 51 prosenttia, varusteet 7 prosenttia ja muutostyöt 42 prosenttia. Taksi- ja invataksiautojen varusteina hintaseurannassa on taksiularadion ja datapäätteen kuukausivuokra, taksamittari, mustekirjoitin, toimikorttipääte, matkapuhelin, taksivalolaite ja koulukyytikupu. Sairaankuljetusautojen pääoman poiston hintakehitystä seurataan kahden erimerkkisen auton ja neljän erilaisen paarivarustellun auton korityön hinnalla. Pääoman poisto jakautuu sairaankuljetusautoilla seuraavasti: auto 35 prosenttia, varusteet 14 prosenttia ja muutostyöt 51 prosenttia. Hoitovälineiden hintakehityksen seurannassa on neljä erilaista hoitovälinettä, kiinteä hapenantojärjestelmä, hälytyslaukku B, pulssioksimetri ja defibrillaattori. Taulukossa 3. on esitetty pääoman poiston jakauma autoon, varusteisiin ja muutostöihin. Taulukko 3. Pääoman poiston jakauma autoon, varusteisiin ja muutostöihin Taksit Invataksit Sairaankuljetus Auto 78 % 51 % 35 % Varusteet 11 % 7 % 14 % Muutostyöt 11 % 42 % 51 % 5.6 Korot 5.7 Vakuutukset Korkojen osuus painorakenteessa vaihtelee autojen välillä alle prosentista puoleentoista prosenttiin. Korkokuluja seurataan yritysten uusien lainojen koroilla, jotka julkaistaan Suomen pankin Rahoitusmarkkinat -julkaisussa. Korot lasketaan prosentteina pääoman hinnasta, joten korkokustannusten kehitykseen vaikuttavat sekä korkoprosenttien muutokset että pääoman hintakehitys. Vakuutuskustannuksia seurataan liikennevakuutuksen, autovakuutuksen ja lisävakuutuksen taksoilla. Taksi- ja invataksiliikenteen liikennemaksujen hintaseurannassa on tariffialue HA 30 ja autovakuutusmaksujen seurannassa alueen 2 ja maksualueluokan 14 isokasko pienimmällä mahdollisella omavastuulla ilman bonusoikeutta.

8 8 Sairaankuljetusautojen liikennevakuutusmaksussa seurataan tariffialueen DO 30/18 maksua ja autovakuutusmaksussa EO 00 kaskovakuutusmaksua. Extravakuutusten, samoin kuin taksien autovakuutusten, maksut määräytyvät autokaluston hinnan mukaan. Laskelmissa otetaan huomioon autokaluston uudistuminen. Maksut kysytään vakuutuslaitoksilta. 5.8 Liikennöimismaksut Taksien liikennöimismaksuja ovat ajoneuvovero, käyttövoimavero, liikennelupa ja katsastusmaksu (katsastus + pakokaasumittaus). Lisäksi taksien liikennöimismaksuihin on luettu keskuspalvelumaksu, taksamittarin ohjelmanvaihto sekä taksamittarin ja maksupäätteen ylläpitohinta. Sairaankuljetusauton liikennöimismaksuja ovat virven käyttömaksu, liikennelupa- ja katsastusmaksu (katsastus + päästömaksu). Ajoneuvovero koostuu perusverosta ja käyttövoimaverosta. Taksiautoilla käytetään maksuperusteena 24 painoyksikköä (2400 kg) ja invatakseilla 34 painoyksikköä (3400 kg). Katsastusmaksuja seurataan Kuluttajahintaindeksin alasarjalla Katsastus. Liikennöimismaksut kysytään lupaviranomaisilta. 5.9 Ylläpito 5.10 Hallinto Ylläpidon kuluja ovat takseilla autotalli- ja pesukulut sekä autonhoitotarvikkeet. Sairaankuljetusliikenteen ylläpitokustannuksia ovat lisäksi sähkökulut ja hoitotarvikemenot sekä vara-autokustannukset. Autotallin vuokria ja vastikkeita mitataan Kuluttajahintaindeksin kokonaispisteluvulla. Pesukustannuksiin kuuluvat ulkopesu, perussisäpuhdistus ja moottoripesu. Ulkopesun hintakehitystä seurataan Kuluttajahintaindeksin alaryhmällä Henkilöauton pesu. Sisäpuhdistuksen ja moottorinpesun hintoja kysytään autojen pesuun erikoistuneilta yrityksiltä. Muiden ylläpitomenojen hintakehitystä seurataan Kuluttajahintaindeksin sarjalla Autotarvikkeet, joka sisältää pyyhkijän sulat ja lasinpesunesteen. Sairaankuljetuksen hoitotarvikkeiden hintakehityksen seurantaan sisältyvät elektrodien, happimaskien, lääkehapen ja infuusioliuosten hintoja. Sähkön hintaa seurataan Kuluttajahintaindeksin alaindeksillä Sähkö. Sairaankuljetusliikenteen vara-autokustannusta mitataan pääoman poiston pisteluvulla. Hallintokuluja ovat erilaiset jäsenmaksut, toimistokulut, terveydenhuolto- ja koulutusmenot sekä vaatekulut. Jäsenmaksuja ovat Suomen Taksiliitto ry:n, Suomen Palvelutaksit ry:n, Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n sekä Suomen Yrittäjien jäsenmaksut. Toimistokuluja ovat kirjanpitokustannukset, pankki-, puhelin-, postikulut, mainoskulut, paperitavara, lehdet, kirjallisuus ja edustusmenot. Lisäksi seurataan terveydenhuolto- ja koulutusmenoja sekä pukurahaa ja työvaatteiden pesulakustannuksia. Hallintomenojen kustannusjakautumat on arvioitu indeksin taustaryhmässä. Hallintokulujen hinnat saadaan osin Kuluttajahintaindeksin alaindekseistä, osin suoralla tiedonkeruulla.

9 9 6. Indeksin laskeminen Taksi ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksi lasketaan Laspeyresin indeksikaavalla Ind t n p = = w 1 0 i i p it i0, jossa n on indeksissä mukana olevien tuotteiden määrä, wi0 tuotteen arvopaino ja Pit tuotteen hinta ajankohdassa t. Indeksipisteluvut kuvaavat ko. ajankohtana hintojen muutosta verrattuna perusajankohtaan, tässä tapauksessa vuoteen Kiinteäpainoisen hintaindeksin ominaisuuteen kuuluu, että perusajankohdan painojakautuma ja tuotteiden valikoima säilyvät muuttumattomina kuukaudesta toiseen. Tilastokeskuksen indeksit uudistetaan yleensä viiden vuoden välein siten, että perusvuosi päättyy lukuun nolla tai viisi. Hintaseurannassa olevia tuotteita joudutaan kuitenkin muuttamaan useammin kuin määrävuosin. Tuotteen laadullinen muuttuminen tai tuotteen korvautuminen uudella tuotteella pyritään huomioimaan indeksissä siten, että laadunmuuttumisesta johtuva hinnanmuutos eliminoidaan indeksistä. 7. Julkaiseminen, tulosteet ja saatavuus Tilastokeskus laskee ja julkaisee Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit vuosineljänneksittäin kuukausitasolla. Indeksit julkaistaan tilastoitavaa neljännestä seuraavan kuukauden 20. päivä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Kullekin liikennetyypille tuotetaan kustannusryhmittäin eriteltyjä pistelukuja. Kustannusryhmittäin eriteltyjä pistelukuja tuotetaan myös invatakseille varallaoloaika mukaan lukien ja sairaankuljetusautoille hälytysvalmius mukaan lukien. Vanhojen kokonaisindeksien 1995=100 ja 2000=100 tuotantoa jatketaan ketjuttamalla. Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindekseistä tehdään neljännesvuosittain tuloste, joka on saatavissa paperiversiona tai sähköisenä Excel tiedostona. Tilaukset voi tehdä seuraaviin sähköpostiosoitteisiin: tai Tilastokeskuksen vaihteen puhelinnumero on Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit on maksullinen tilasto, joten sen pistelukuja ei ole saatavana maksuttomana Tilastokeskuksen internetsivuilta. Lisätietoja Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindekseistä saa Tilastokeskuksesta tai tilaston kotisivulta internetistä Tilastokeskus tuottaa vastaavia kustannusindeksejä myös linja- ja kuormaautoliikenteestä, talo- ja maarakentamisesta sekä maarakennus- ja metsäalan koneista.

Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2010 = 100

Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2010 = 100 MENETELMÄSELOSTE Heinäkuu 2012 Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit 2010 = 100 Sisältö 1. Taustaa 2 2. Indeksin määritelmä ja käyttö 2 3. Painorakenteen muodostamisessa käytetyt lähtöarvotiedot

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset

Lisätiedot

KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100

KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100 MENETELMÄSELOSTE 19.1.2004 KUORMA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2000=100 Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen, keskiraskaiden ja raskaiden kuorma-autojen sekä perävaunuyhdistelmien kustannusten

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,1 prosenttia huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen

Lisätiedot

Maarakennusalan konekustannusindeksi

Maarakennusalan konekustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2014, toukokuu Maarakennusalan konekustannukset nousivat toukokuussa 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2005=100

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2005=100 Menetelmäseloste 26.6.2007 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2005=100 Sisällysluettelo 1 TAUSTAA... 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 3 3 AJONEUVOTYYPIT JA PAINORAKENNE... 4 4 RAKENNE JA HINTASEURANTA

Lisätiedot

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi

Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Metsäalan kone- ja autokustannusindeksi 2014, toukokuu Metsäkoneiden kustannukset pysyivät ennallaan toukokuussa Tilastokeskuksen mukaan metsäkoneiden kustannukset pysyivät

Lisätiedot

HAKKURIEN KUSTANNUSINDEKSI 2005 = 100

HAKKURIEN KUSTANNUSINDEKSI 2005 = 100 MENETELMÄSELOSTE 5.5.2011 HAKKURIEN KUSTANNUSINDEKSI 2005 = 100 Sisältö 1 TAUSTAA... 1 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 2 3 PAINORAKENNE JA PERUSVUOSI... 2 4 INDEKSIN PERUSTEET... 3 5 KUSTANNUSTEKIJÄT

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja Sisällysluettelo 1 TAUSTAA... 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 3 3 AJONEUVOTYYPIT JA PAINORAKENNE... 3 4 RAKENNE JA HINTASEURANTA

Lisätiedot

METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2000 = 100

METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2000 = 100 MENETELMÄSELOSTE 16.9.2004 METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2000 = 100 Metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden kustannusten vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004 8 6 % 4 2 0-2 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2000=100 Kokonaisindeksin ja sopimusliikenteen vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004

Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2000=100 Kokonaisindeksin ja sopimusliikenteen vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004 MENETELMÄSELOSTE 27.8.2004 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2000=100 Kokonaisindeksin ja sopimusliikenteen vuosimuutokset tammikuu 2001 kesäkuu 2004 6 5 4 % 3 2 1 0-1 2001 2002 2003 2004 Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Menetelmäseloste 23.5.2014. Maarakennusalan konekustannusindeksi (Markki) 2010 = 100

Menetelmäseloste 23.5.2014. Maarakennusalan konekustannusindeksi (Markki) 2010 = 100 Menetelmäseloste 23.5.2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi (Markki) 2010 = 100 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Indeksin määritelmä ja käyttö... 3 3 Painorakenne... 4 4 Hintaseuranta kustannustekijöittäin...

Lisätiedot

MAARAKENNUSALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI MARKKI 2000 = 100

MAARAKENNUSALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI MARKKI 2000 = 100 MAARAKENNUSALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI MARKKI 2000 = 100 MENETELMÄSELOSTE Perinteisten maarakennuskoneiden, kunnossapitokoneiden ja ajoneuvonosturien kustannusten vuosimuutokset tammikuu 2000 - kesäkuu 2005

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Maarakennusalan konekustannusindeksi 2005 = 100

Maarakennusalan konekustannusindeksi 2005 = 100 1 MENETELMÄSELOSTE 27.01.2009 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2005 = 100 Sisällysluettelo 1 Taustaa...2 2 Indeksin määritelmä ja käyttö...3 3 Painorakenne...3 4 Hintaseuranta kustannustekijöittäin...6

Lisätiedot

METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2005 = 100

METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2005 = 100 MENETELMÄSELOSTE 25.4.2008 METSÄALAN KONEKUSTANNUSINDEKSI, MEKKI 2005 = 100 Metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden kustannusten vuosimuutokset tammikuu 2003 joulukuu 2007 8 6 % 4 2 0-2 2003 2004 2005 2006

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2005 = 100

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2005 = 100 MENETELMÄSELOSTE 3.10.2007 LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2005 = 100 SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 2 3 LIIKENNETYYPPIEN OMINAISUUKSIA... 3 Liikennelaitokset... 3 Sopimusliikenne...

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2011, 1. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 7,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

M E T S Ä A LAN K O N E - JA AUTOKUSTANNUSINDEKSI M E K K I 2010 = 100

M E T S Ä A LAN K O N E - JA AUTOKUSTANNUSINDEKSI M E K K I 2010 = 100 MENETELMÄSELOSTE 25.9.2013 M E T S Ä A LAN K O N E - JA AUTOKUSTANNUSINDEKSI M E K K I 2010 = 100 Metsäalan kone- ja autokustannusindeksien vuosimuutokset 1/2007-8/2013, % 2 METSÄALAN KONE- JA AUTOKUSTANNUSINDEKSI

Lisätiedot

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100

Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja Käsikirjoja 49 Käsikirjoja 49 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2010=100 Käyttäjän käsikirja Helsinki 2012 Tiedustelut: Matias

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennuskustannusindeksi 2014, tammikuu Maarakennusalan kustannukset nousivat 1,2 prosenttia tammikuussa Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 1,2

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2010 = 100

LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2010 = 100 MENETELMÄSELOSTE 8.8.2011 LINJA-AUTOLIIKENTEEN KUSTANNUSINDEKSI 2010 = 100 SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 2 3 LIIKENNETYYPPIEN OMINAISUUKSIA... 3 Sopimusliikenne... 3 Kaupunkiliikenne...

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2013 Maarakennuskustannusindeksi 2013, huhtikuu Maarakennusalan kustannukset pysyivät ennallaan huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset pysyivät ennallaan

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2016, 1. vuosineljännes Energian ja lannoitteiden hinnat vetivät maatalouden tuotantovälineiden ostohintoja alaspäin Maatalouden

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2009 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2009, 2. neljännes Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 7,6 prosenttia toisella vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahintaindeksi laski

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Maarakennuskustannusindeksi

Maarakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2013 Maarakennuskustannusindeksi 2013, helmikuu Maarakennusalan kustannukset nousivat helmikuussa 0,8 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 0,8

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2010, 1. neljännes Maatalouden tuottajahintaindeksi laski 10,3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 21.6.2010. Maidon jälkitilitys

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 2. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat prosenttia toisella vuosineljänneksellä Korjattu 24.8.2012.

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 1. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 4,4 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu

Lisätiedot

Hakkuri-indeksi 2011. Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja,

Hakkuri-indeksi 2011. Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja, Hakkuri-indeksi 2011 Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja, 1 Hakkuri-indeksi 2011 Kustannusindeksit ovat Tilastokeskuksen ylläpitämä, konetyöalojen ja autokuljetuksen

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2008 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2008, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahintaindeksi nousi 11,7 prosenttia

Lisätiedot

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi Hinnat ja kustannukset 2014 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2014, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 2. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 1,8 prosenttia toisella vuosineljänneksellä Maatalouden

Lisätiedot

Maatalouden tuottajahintaindeksi

Maatalouden tuottajahintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 3. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 11,7 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Talousmatematiikan verkkokurssi. Indeksit

Talousmatematiikan verkkokurssi. Indeksit Sivu 1/8 ja niiden käyttö Indeksi on jono lukuja, joilla seurataan jonkin hyödykkeen tai palvelun hinnan muuttumista ajan kuluessa. Indekseillä kuvataan hintatason tai määrien muuttumista. Eri maita koskevissa

Lisätiedot

Omistusasumisen hintaindeksit

Omistusasumisen hintaindeksit Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan vuoden toisella neljänneksellä

Lisätiedot

1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta

1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta 1 3.10.2011/TELA/Tuotonlaskentaryhmä/R.Vanne Yli vuoden mittaisen aikavälin tuoton raportointi 1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta FIVAn määräykset yksityisalojen työeläkevakuuttajille sisältävät

Lisätiedot

Menetelmäseloste 15.5.2009

Menetelmäseloste 15.5.2009 Menetelmäseloste 15.5.2009 MAATALOUDEN TUOTANTOVÄLINEIDEN OSTOHINTAINDEKSI 2005=100 2 Sisällysluettelo 1 TAUSTAA... 3 2 INDEKSIN MÄÄRITELMÄ JA KÄYTTÖ... 5 3 MAATALOUDEN HINTAINDEKSIN RAKENNE JA HINTASEURANTA

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 1. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä koko

Lisätiedot

AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET

AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry AJONEUVOJEN KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO Sivu JOHDANTO... 1 1 LASKENTAPERUSTEET... 1 1.1. Ajoneuvon uushankintahinta...

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 2,2 prosenttia vuodentakaisesta Maatalouden tuotantovälineiden

Lisätiedot

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi

Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2016 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2015, 4. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat laskivat 1,3 prosenttia vuodentakaisesta Maatalouden tuotantovälineiden

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2012, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu

Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu Studia Monetaria Samu Kurri 1 Käsiteltäviä aiheita Koettu inflaatio ja kuluttajien hintatietoisuus Koettu inflaatio 1996-2006 Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

SOPIMUSPALOKUNTIEN KUSTANNUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO

SOPIMUSPALOKUNTIEN KUSTANNUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO SOPIMUSPALOKUNTIEN KUSTANNUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO SISÄLLYSLUETTELO 1. VPK:NA TOIMIVIEN SOPIMUSPALOKUNTIEN KUSTANNUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO... 3 2. KYSELYLOMAKE:... 4 3. KUNNAN TAUSTATIEDOT... 7 4. VPK:NA

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Korvattavat kustannukset. Kustannuserä. tositteella kertoimella. Mäntykampus, kaupallinen malli, liite 1

Korvattavat kustannukset. Kustannuserä. tositteella kertoimella. Mäntykampus, kaupallinen malli, liite 1 Mäntykampus, kaupallinen malli, liite 1 Kustannuserä Korvattavat kustannukset Kohdistus Kohdistus tositteella kertoimella A ALLIANSSIHENKILÖSTÖ (hankkeelle työtä tekevät): A1 kuukausi ja tuntipalkat A2

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia Asuminen 2014 Kiinteistöjen hinnat 2013, 4 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia Korjattu 732014 klo 10:30 Korjaus on merkitty punaisella, oli aiemmin vuodessa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA Tilikausi 1.1.2011-31.12.2011 Jakso 12/11-12/11

TULOSLASKELMA Tilikausi 1.1.2011-31.12.2011 Jakso 12/11-12/11 Sivu 1 V a r s i n a i n e n t o i m i n t a Asiakirjat 3000 Alkuperätodistukset 10 237,34 12 562,00 51 250,00 47 377,00 3010 ATA Carnet 255,00 0,00 585,00 1 861,50 3070 Muut tuotot 3 616,46 1 929,50 15

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Kiinteistöjen hinnat. Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia. 2013, 1. vuosineljännes

Kiinteistöjen hinnat. Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia. 2013, 1. vuosineljännes Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2013, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta Asuminen 2014 Kiinteistöjen hinnat 2014, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2014 ensimmäisellä

Lisätiedot

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta Asuminen 2015 Kiinteistöjen hinnat 2015, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2015 ensimmäisellä

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Rakennuskustannusindeksi

Rakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi, syyskuu Rakennuskustannukset nousivat syyskuussa 3,6 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 3,6 prosenttia vuoden syyskuussa edellisen vuoden syyskuuhun

Lisätiedot

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2011.

Lisätiedot

Energia hintaindekseissä. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Energia hintaindekseissä. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Energia hintaindekseissä Kehittämispäällikkö Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 ENERGIA TUOTTAJAHINTAINDEKSEISSÄ TOL Paino o/oo NIMI THI Vienti Tuonti KMPHI TUKKU CA 1,1 91,1 31,8

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5)

LÄMPÖENERGIAN TOIMITUSSOPIMUS 1(5) 1(5) 1. Sopijaosapuolet Punkalaitumen kunta (jäljempänä Ostaja) Y-tunnus 0138037-5 Vesilahdentie 5 31900 PUNKALAIDUN Punkalaitumen Biotrio Oy (jäljempänä Myyjä) Y-tunnus 2625431-6 Karjanmaantie 55 31900

Lisätiedot

EMMAUS HELSINKI R.Y. EMMAUS HELSINGFORS R.F. T A S E K I R J A 31.12.2008. Visma Services Aleatus Oy Ab

EMMAUS HELSINKI R.Y. EMMAUS HELSINGFORS R.F. T A S E K I R J A 31.12.2008. Visma Services Aleatus Oy Ab EMMAUS HELSINKI R.Y. EMMAUS HELSINGFORS R.F. T A S E K I R J A 31.12.2008 Emmaus Helsinki r.y. - Emmaus Helsingfors r.f. Y-tunnus 0315404-8 TASEKIRJA 31.12.2008 Sivu V U O S I T I L I N P Ä Ä T Ö S Tuloslaskelma

Lisätiedot

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Tuntipalkka metsänhoitotöissä oli 12,43 euroa 2. neljänneksellä 2009 Metsätyöntekijöitä oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2012 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012 Valokuva: Herttoniemi Virva Kuparinen Keskivuokra 13,72 /m 2 /kk Keskivuokra huoneistotyypin mukaan:

Lisätiedot

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 1. neljännes Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan polttonesteiden kuluttajahinnat laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Rakennuskustannusindeksi

Rakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi, elokuu Rakennuskustannukset nousivat elokuussa 3,7 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 3,7 prosenttia vuoden elokuussa edellisen vuoden elokuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Rakennuskustannusindeksi

Rakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi, heinäkuu Rakennuskustannukset nousivat heinäkuussa 3,6 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 3,6 prosenttia vuoden heinäkuussa edellisen vuoden heinäkuuhun

Lisätiedot

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Ajoneuvoveron muutokset 2011 Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Sisältö: Suomen päästövähennystavoitteet Perusveromuutos 2010 Energiaverouudistus Käyttövoimaveromuutos 1.1.2012 Käyttövoimaverotasojen

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat

Lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Budjetti 2015 Ennuste 2014 Budjetti 2014 Toteuma 2013

TALOUSARVIO 2015 Budjetti 2015 Ennuste 2014 Budjetti 2014 Toteuma 2013 1 (12) V A R S I N AI N E N T O I M I N T A TIEDOTUSTOIMINTA 100 SAUNA-LEHTI JA MUU TIEDOTUSTOIMINTA T u o t o t 3010 Lehtituotot, tilatut lehdet 1 000,00 1 000,00 1 000,00 1 075,00 3011 Lehden ilmoitustuotot

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.

Lisätiedot

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

Miten arvonlisäveron alennus siirtyi ravintolapalveluiden hintoihin? Alustavat tulokset 08.11.2010

Miten arvonlisäveron alennus siirtyi ravintolapalveluiden hintoihin? Alustavat tulokset 08.11.2010 Miten arvonlisäveron alennus siirtyi ravintolapalveluiden hintoihin? Alustavat tulokset 08.11.2010 Ari Peltoniemi & Johanna Varjonen Tutkimuksen taustaa Ravintolapalveluiden alv:n laskeminen 22 prosentista

Lisätiedot

Rakennuskustannusindeksi

Rakennuskustannusindeksi Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi, huhtikuu Rakennuskustannukset nousivat huhtikuussa 3,7 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 3,7 prosenttia vuoden huhtikuussa edellisen vuoden huhtikuuhun

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot