Retkeilyjaos: retkioppaana toimiminen MN

Transkriptio

1 Retkeilyjaos: retkioppaana toimiminen MN

2 Koulutus Suomen Latu ja Helsingin Latu SUOMEN LADUN KOULUTUKSET: Vaellusopaskoulutus, kesäkurssi ja talvikurssi , Vaelluksen yhteydessä, 1 viikko heinäkuussa, talvikurssi 1 viikko tammikuussa Kiilopäällä Lumikenkäilyn ohjaajakurssi (8h) Sauvakävelyn ohjaajakurssi (8h) 21.5 Helsinki Maastopyöräilyn ohjaajakoulutus Pyöräilynohjaajat ry:n kautta Ohjaamisen startti-koulutus Jyväskylä Pyöräilynohjaajakoulutus ja Jyväskylä Melonta, Suomen melonta- ja soutuliiton kautta melontaohjaajaksi HELSINGIN LADUN KOULUTUKSET: Retkeilyn peruskurssi, osallistujana tai kouluttajana, toukokuussa 2016 Suunnistuksen peruskurssi, osallistujana tai kouluttajana, toukokuussa 2016 Ensiapukurssit EA-1, EA-2 Suomen Ladun koulutukset Helsingin Latu maksaa oppaille, jotka sitoutuvat muutaman kerran vuodessa toimimaan oppaina tai apuoppaina, vaellusopaskoulutuksen maksusta maksetaan puolet (koko kurssi 450 euroa) Helsingin Ladun kursseille voi osallistua veloituksetta samoin edellytyksin. Tarve maastopainotteiselle EA-1 kurssille 2016?

3 Retken suunnittelu Kenelle suunnattu Minne mennään, kokoontumispaikka (julkinen liikenne) Milloin, vuodenaika, retken pituus, aikataulu, kulkunopeus Mahdollinen teema Mitä tehdään, tarkka suunnitelma Mitä varusteita tarvitaan Mahdolliset luvat, varaukset, kulut ja tuotot Ruokailu, vesihuolto Arvioitu osallistujamäärä, maksimimäärä Tarvittava oppaiden määrä, 1 opas / 15 osallistujaa Retken turvallisuus Tässä keskitytään reppuretkiin metsämaastossa, mutta monet asiat pätevät myös puoliurbaaneihin päiväretkiin

4 Reitin suunnittelu Turvallisuus alkaa reitin suunnittelusta ja päinvastoin Suunnitellaan omaan suunnistustaitoon sopiva reitti Suunnitellaan riittävän helppokulkuinen reitti Reitti käydään kävelemässä läpi ennen retkeä (olosuhteet, varmuus, kulkukelpoisuus) Suositaan valmiita kulku-uria, pienet polut, kärrypolut Kävellen ryhmän kanssa kulkunopeus taukoineen on vain 2-2,5 km/h 10 km päiväretkeen Nuuksiossa menee n. 4-5 h Vaikeat paikat: upottavat suot, liukkaat kalliot ja juuret sateella, jyrkät laskeutumiset, keväällä tulvat, purojen ja jokien ylitykset Hyvä reittisuunnitelma on lyhennettävissä ja muutettavissa Aikataulua ei tule tehdä liian haastavaksi, mieluummin väljäksi Helsingin Ladulla on suunnitteilla ensi vuodeksi ottaa käyttöön retkien jaottelu vaativuusasteen mukaan

5 Retken opastus Oppaat tulevat kokoontumispaikalle hyvissä ajoin, puoli tuntia ennen kokoontumisaikaa. (Pääopas varmistaa etukäteen, että apuoppaat tulevat.) Retkillä kuljetaan hitaimman mukaan. Joskus jos on todella hidas ihminen, opas voi hienovaraisesti ujuttaa hänet seurakseen eteen. KOKOONTUMISPAIKALLA Tervehtiminen, nimien kerääminen (lista mukana, jos ilmoittauduttu), lukumäärä! ALKUSPIIKKI Esittäytyminen ja kaikkien oppaiden esittely, nimetään jälkipään valvoja. Muutama sana Helsingin Ladusta, tulevista retkistä ja ajankohtaisista asioista. Kerrotaan alueen ominaispiirteistä ja luonnosta. Reitistä, pituus ja aikataulu, tauot 45 min. välein tai erityisillä paikoilla, evästauon paikka ja arvioitu paluuaika. Muutama sana turvallisuudesta, olosuhteista. Kerrotaan, että tarkoitus on kulkea rauhallisesti luonnosta nauttien ja että oppaille voi kertoa, jos vauhti on liian kova. Jos matkan varrella tulee jotain ongelmia, vaikka kenkä hiertää, niin oppaille voi kertoa ja pidetään tauko. Varmistetaan, että kaikilla on sopiva varustus, vaikka enää ei taida auttaa Lähdetään riittävän rauhallisesti matkaan!

6 Tauot Jos on kuuma tai kylmä, varustetauko n. 15 minuuttia lähdöstä, fleecet pois. Tauot vähintään 45 minuutin välein ja/tai kauniilla paikalla tai kun luonnosta löytyy ihmeteltävää. Kerro, että nyt on juomatauko (10 min.) ja reput voi ottaa selästä. Odota, että kaikki ovat paikalla, kun kerrot jotain! Tauko alkaa, kun viimeinen on paikalla! Matkan varrella opas usein hidastelee tai pysähtyy kootakseen porukan kasaan, se ei ole tauko. Voi kertoa, että pidetään sitten varsinainen tauko vartin päästä, kun päästään sopivaan paikkaan.

7 Matkan varrella Tärkeintä on, että porukka pysyy kasassa ja ainakin pääopas tietää missä mennään. Apuoppaidenkin olisi hyvä pysyä kartalla, jos jotain tapahtuu. Ajoittain pitää varmistaa, että jälkipään valvoja näkyy. Tarkkaile ryhmää. Kuuluuko pulinaa, hiljaisuus on huono merkki. Onko jollain vaikeuksia pysyä kyydissä tai muuten? Jos joku haluaa keskeyttää retken ja lähteä omille teilleen? Riippuu henkilöstä, reitistä, maastosta yms. Retken lopetus Varmista, että saman verran porukkaa palaa kuin lähtikin. KIITOS, tervetuloa uusille retkille. Pääseväthän kaikki kotiin?

8 Oppaan varusteet EA-laukku Kello Kartta ja kompassi Kartat ja EA apuoppaille Ladattu kännykkä (GPS) Puukko, stidit, sytykkeet, pilli Juotavaa, evästä Vessapaperia Osallistujaluettelo, kynä Turvallisuussuunnitelma mukana Lintukirja, kasvikirja, kiikarit Opastettaville varalla: vettä 1 l, energiapatukoita, -geeliä varapipo, hanskat

9 Apuoppaan rooli Apuoppaan rooli on retkellä yhtä tärkeä kuin pääoppaan. Apuoppaan tärkein tehtävä on varmistaa osallistujien turvallisuus ja ryhmän koossa pysyminen. (ja ilmoittaa ajoissa pääoppaalle, jollei pääse paikalle) Pääopas lähettää apuoppaalle turvallisuussuunnitelman ja hankkii tarvittavat kartat. Reitti käydään etukäteen läpi. Pääopas jakaa tehtävät ja paikat. Yksi on jälkipään valvoja, joka ei jätä ketään taakseen ja paimentaa sienten- ja marjojenkerääjät, valokuvaajat ja haahuilijat ruotuun. Jos letka katkeaa, otetaan yhteys eteen kännykällä (tai pillillä). Ryhmä repeää aina loppupäästä, joten jos on 40 osallistujaa, välissä oleva ohjaajat asettuvat paikoille 20 ja 30 ja tavallaan jojoilevat edellä kulkevan ryhmän ja takana kulkevan ryhmän välillä. Se on siis aktiivista toimintaa, ei kuljeskelua. Välissä kulkeva opas voi jäädä hankalakulkuiseen paikkaan varmistamaan, että kaikki pääsevät hyvin ja turvallisesti eteenpäin. Apuopas voi tauolla osallistua kertomalla omia juttuja ja kyselemällä pääoppaalta asioita, saadaan dialogia. Apuopas ei kuitenkaan voi ottaa pääoppaan roolia, oli kuinka ekstrovertti tahansa.

10 Apuoppaan varusteet Kartta ja kompassi Kello Ladattu kännykkä, sopivalla äänenvoimakkuudella tai värinällä Jälkipään varmistajalla EAlaukku (kiikarit, lintukirja, kasvikirja)

11 Turvallisuus ja oppaan taidot Kovat taidot: suunnistus, maastossa liikkuminen, ensiapu, erätaidot, lajitaidot; melonta, pyöräily, vaellus jne. Pehmeät taidot: Ryhmän johtaminen, selkeät ohjeet, opetustaidot, hyvän ilmapiirin ja ryhmähengen luominen. Lisäksi kyky johtaa, kommunikoida, arvioida tilanteita, tehdä päätöksiä ja toteuttaa ne. Oppaalla pitäisi olla jonkinlainen auktoriteetti, perustui se sitten asiantuntemukseen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Auktoriteetti syntyy jo ensivaikutelmasta oppaan esittäytyessä ja kertoessa retkestä. Oppaan hengissäpysymisohjeet: Ole realisti omien kykyjesi suhteen. Hanki oikea koulutus ja rutiini. Vältä riskejä. Usko vaistojasi. Älä tee mitään, mitä epäilet. Älä tee mitään kenenkään kanssa, jota epäilet. Älä ainakaan hätäile.

12 hyvä opas? Hyvä opas ajattelee asioita aina turvallisuuden kautta. Tiedot, taidot, asenne, kunto, rutiini, palveluhalukkuus, innostuneisuus, joustavuus, sosiaaliset taidot. Elä niin kuin opetat. Ihmiset seuraavat tekemisiäsi. Millaisen vaikutelman annat? Osallistujien pitää saada sellainen tunne, että he voivat luottavaisin mielin lähteä retkelle Ulkoiset tekijät eivät ratkaise, mutta jonkinlainen katu-uskottavuus (tai maasto-) saa olla.

13 Retken johtamisesta Oppaan toiminnan kannalta tärkeät muuttujat ovat aina retkestä riippumatta ryhmä, olosuhteet ja itse toiminta. Näitä etukäteen ja matkan varrella miettien toteutuu hyvä ja turvallinen retki. Oppaan persoonallisuus vaikuttaa hänen opastustyyliinsä. Ääripäinä ovat autoritäärinen käskyttäminen, joka soveltuu vaarallisin lajeihin ja vaaratilanteisiin ja antaa mennä vaan-asenne, jossa opas sulautuu ryhmään. Jostain väliltä löytyy selkeä ja jämäkkä opas, joka kyllä kuuntelee mielipiteitä, mutta tekee itse päätökset. Opastustyylejä on yhtä paljon kuin on oppaita. Luonto on kuitenkin aina pääosassa. Opas on aina läsnä, mutta ei aina esillä. Ryhmällä on aina vastuuopas ja vastuu on hänen. Sitä ei voi jaella. Tärkeintä on olla oma itsensä ja toimia aitona ihmisenä ihmisten kanssa Kaikkia ei voi miellyttää, mutta kaikille voi olla huomaavainen. Ihmisen on helpompi huomioida samankaltaiset ihmiset kuin itse on. Siksi pitäisi yrittää huomioida myös vastakkaisen tyyppiset persoonat.

14 Retken johtamisesta jatkoa Osallistujien odotukset ja tavoitteet vaikuttavat siihen, mitä he retkeltä tai oppaalta odottavat. Joku haluaa luonnon rauhaa, toinen tietoa, kolmas on liikkeellä treenimielessä. Retkestä annettavat ennakkotiedot vaikuttavat oleellisesti retken onnistumiseen. Täytyy miettiä tarkkaan ja laittaa oikeat ja riittävät tiedot matkasta, kestosta, vaativuudesta, varusteista. Jos mennään linturetkelle, niin tiiraillaan lintuja. Otetaan mukaan asiantuntija, ellei omat taidot riitä. Oppaan kannattaa olla varovainen ja neutraali uskontoon, politiikkaan ja henkilökohtaisiin valintoihin liittyvissä asioissa. Sen sijaan ihmisten luontokuvaa onkin tarkoitus avartaa. Opas rohkaisee esimerkillään roskattomaan retkeilyyn ja luonnon huomioimiseen. Yhdistyksen toiminnasta on hyvä kertoa osallistujille matkan varrella. Yhdistyksen sisäisiä asioita ei kuitenkaan suunnitella ja käsitellä retkiporukassa. Jos kaikesta turvallisuustoiminnasta huolimatta retkillämme tapahtuu isompia tai pienempiä loukkaantumisia tai onnettomuuksia, tiedotusvastuu on puheenjohtajalla (ja toiminnanjohtajalla) joille tapaturmista aina ilmoitetaan retken jälkeen. Niistä pidetään kirjaa. Oppaana toimiminen sopii kaikille hyvän peruskunnon omaaville tolkun ihmisille, joilla on motivaatio ja halu kehittää siinä itseään. Ei tarvitse olla eräjorma. Sitä voi tehdä omista lähtökohdistaan ja sitoutua sen verran kuin elämäntilanne antaa myöten. Matti Niemelä p