Voimalaitokset asettavat ominaiset haasteensa automaatiojärjestelmille johtuen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voimalaitokset asettavat ominaiset haasteensa automaatiojärjestelmille johtuen"

Transkriptio

1 69 7 Voimalaitosautomaation järjestelmät 7.1 Voimalaitosautomaation erityispiirteitä Voimalaitokset asettavat ominaiset haasteensa automaatiojärjestelmille johtuen voimantuotannon varmuusvaatimuksista, järjestelmältä vaadittavasta suorituskyvystä ja korkeasta automaatioasteesta sekä vaatimuksista hallita voimalaitosprosessin häiriö- ja vaaratilanteita. Käytössä ovat pääasiallisesti samat automaatiojärjestelmät kuin prosessiteollisuudessakin. Järjestelmien toteutuksessa korostuvat kuitenkin voimalaitosten erityisvaatimukset. Esimerkiksi suurten lauhdevoimalaitoksien automaatiossa vasteaikavaatimukset ovat tiukat. Teollisuusvoimalaitoksissa (esimerkiksi metsäteollisuuden vastapainelaitoksissa) on käytetty lähes poikkeuksetta samoja ratkaisuja kuin prosessiteollisuudessakin. Voimalaitosautomaation rakentamisessa on tavallista, että nojaudutaan jo hyväksi koettuun. Uusien järjestelmäratkaisujen kokeileminen ensimmäisenä ei ole kovin suosittua. Esimerkiksi kenttäväyläratkaisujen käyttöönotto on ollut voimalaitoksilla hidasta ja rajoittunut lähinnä uudempiin teollisuusvoimalaitoksiin, jossa taajuusmuuttajat ja/tai moottoriohjaukset on kytketty esimerkiksi Profibus DP-väylällä järjestelmään. Voimalaitoksen automaatioon vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: nopea prosessi tehoa pystyttävä säätöjen avulla muuttamaan suhteellisen nopeasti ylös- ja alasajojen tulee olla riittävän nopeita monimutkainen kokonaisuus, jossa säädöt ovat suoraan tai prosessin kautta vuorovaikutuksessa kiinteät polttoaineet aiheuttavat hankaluuksia säädölle höyryturbiiniin syötettävän höyryn paineen ja lämpötilan säätötoleranssit ovat melko pienet o pyrkimys mahdollisimman korkeaan hyötysuhteeseen, jolloin toimitaan materiaalien kestokyvyn äärirajoilla o materiaalien rasittumisen välttäminen pitämällä paine ja lämpötila toleransseissaan järjestelmällä oltava hyvä vikasietoisuus prosessin hallinta vähäisellä miehityksellä tai jopa kaukokäytöllä o korkea automaatioaste erilaisten ajotapojen määrä on suuri, erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannossa 7.1 Voimalaitosautomaation järjestelmät Voimalaitoksen automaatio toteutetaan harvoin yhdessä järjestelmässä. Tavallisimmin hankitaan yksi pääautomaatiojärjestelmä, jolla toteutetaan pääosa voimalaitoksen valvonnasta, ohjauksesta ja säädöstä. Lisäksi laitoksen järjestelmiin kuuluvat turvallisuuteen liittyvä järjestelmä (TLJ), erilliset ohjausjärjestelmät ja prosessitietojärjestelmä (PTJ). Koulutussimulaattoreita käytetään operaattorien harjaannuttamisessa erilaisiin ajotilanteisiin. Voimalaitoksilla on korkeat käytettävyysvaatimukset, jotka edellyttävät hyvää häiriötilanteisiin varautumista. Myös alas- ja ylösajo täytyy hallita hyvin.

2 Pääautomaatiojärjestelmä Pääautomaatiojärjestelmä on tyypillisesti DCS (digitaalinen hajautettu automaatiojärjestelmä ). Siihen liitetään kaikki tavanomaiset pääprosessin mittaukset, ohjaukset ja säädöt. Säätö-, ohjaus- ja valvontatoiminnot toteutetaan prosessiasemien sovellusohjelmistoissa Laitteistot Pääautomaatiojärjestelmän osajärjestelmät, laitteistot ja komponentit: valvomolaitteet (operaattorityöasemat, kirjoittimet) prosessiasemat keskusyksikköineen ja I/O-liityntöineen väyläjärjestelmät järjestelmäkaapit virransyöttölaitteet suunnittelutyöasemat, muut suunnittelu- ja huoltolaitteet raportointi-/historia-asema (PC- tai palvelinlaitteisto) Perusvaatimuksia Vikasietoisuus Tunnistettu yksittäinen vika ei saa aiheuttaa turhaa alasajoa tai tehonrajoitusta, estää turvallista alasajoa tai antaa virheellistä vapautusta toiminnalle. Häiriöiden leviämisen esto Jos järjestelmässä esiintyy häiriöitä, ne on pystyttävä rajaamaan mahdollisimman pienelle alueelle. Kun suojaukset (käytetään laitteiden pakko-ohjaamiseen turvalliseen tilaan) toimivat, laukaistaan vain minimimäärä laitteita ja pyritään pitämään prosessi käynnissä. Muistien varmistus Järjestelmämuistit varmistetaan niin, että mitään tietoja ei menetetä sähkökatkoissa tai muissa häiriöissä pidemmälläkään aikavälillä. Systeemiaika ylläpidetään niin, että kellonaika säilyy erilaisissa häiriötilanteissa. Riittävä informaationkeruu Häiriöiden ja alasajojen syyt ja seuraukset on voitava selvittää automaatiojärjestelmän tuottaman informaation avulla. Ohjauskäskyt on voitava varmistaa. Vasteaikojen on oltava lyhyitä Joissain säädöissä toimilaitteen ajoaika on muutamia sekunteja. Moottoriventtiilien ohjauksissa momenttikytkimen tulee ohjata jännite pois alle 50 ms:ssa (0,05 s). Kytkinlaitoksen (joka hoitaa sähköliikunnat mm. verkkoon) hälytykset on pystyttävä ilmaisemaan riittävällä resoluutiolla. Perusvasteajan tulee olla 1 s tai nopeampi. Yksittäisiä käyttö- ja toimilaitteita on voitava operoida myös käsin yksittäisohjauksella.

3 71 Vianhaun on oltava nopeaa (kehittyneen laitetekniikan, vianhakuohjelmien ja järjestelmähälytyksien käyttö) Tiedon saanti vaaditussa ajassa Jokaisella väylään liitetyllä asemalla on voita lukea mitä tahansa prosessitietoa. Kaikkien tietojen on oltava vaaditussa sykliajassa käytettävissä seurantaan, laskentaan, ohjauksiin ja säätöihin riippumatta siitä missä ne fyysisesti sijaitsevat. Järjestelmän joustavuus ja laajennettavuus Järjestelmän on oltava muuteltavissa ja laajennettavissa kaikkiin sovelluksiin. Mikä tahansa prosessiasema on voitava ohjelmoida, muuttaa, siirtää tai poistaa väylältä ilman muiden asemien häirintää. Varayksiköihin on voitava tehdä muutoksia laitoksen käydessä. I/O-yksiköitä on voitava lisätä/ purkaa ilman käytön keskeytystä. Tietoturvaongelmat minimoitava Joko järjestelmän verkkorakenteella tai muilla teknisillä ratkaisuilla. Automaatiojärjestelmän verkot on erotettava toimistoverkosta ja muista verkoista reitittimen tai muun vastaavan tekniikan avulla. Järjestelmässä on oltava valmiit toimilohkot monimutkaistenkin säätöjen ja sekvenssien toteutuksiin Vikasietoisuuden luominen ja häiriöiden selvittäminen Vikasietoisuuden luominen: redundanssi (kahdentaminen, kolmentaminen) hajautus impulssiohjausperiaate ohjauskäskyjen varmistus Häiriöiden ja vikojen selvittämiseksi suoritetaan toimenpiteet: hälytysten ja tapahtumien ilmaisu näytöissä ja tulostuksissa, rekisteröinti järjestelmän muistiin vähintään 10 ms resoluutiolla (kytkinlaitokselle vielä tarkempi resoluutio) alkusyyn selvittämiseksi käytetään hyväksi järjestelmän selauskykyä, tarkastellaan tiettyä aikaväliä tai prosessialuetta häiriötilanneraporttien käyttö Järjestelmän syöttöakustot mitoitetaan tavallisesti kestämään vähintään puolen tunnin sähkökatkoksen ajan. 7.3 Turvallisuuteen liittyvä järjestelmä - TLJ TLJ on suojausjärjestelmä, joka keskeyttää prosessin tai ohjaa sen turvalliseen tilaan prosessin ajautuessa vaaralliseen tilaan. TLJ käsittää koko suojausketjun anturit-logiikka-toimilaitteet, ja toimii itsenäisesti erillään pääautomaatio- ja muista järjestelmistä. Sen toiminta testataan määräajoin.

4 72 Muutamissa automaatiojärjestelmissä turvajärjestelmät muodostuvat turvallisuuskäyttöön sertifioiduista automaatiojärjestelmän komponenteista, jotka voidaan sijoittaa automaatiojärjestelmän kaappeihin muun elektroniikan joukkoon. Kuva 47. TLJ toimii itsenäisesti erillään muista järjestelmistä Turva-automaatiolla toteutetaan mm. Kattilasuoja o Hätäpysäytys, kuiviinkiehumisen valvonta, savutien sulkeutumisen valvonta, tulipesän paineen valvonta, tuuletuksen valvonta Poltinsuoja o Palamisilman riittävyyden valvonta, palamisen valvonta Turbiinin ylikierrossuoja, muut suojat o Ylikierrossuoja osa turbiinitoimitusta, vastapainesuoja, voiteluöljyn painesuoja, aksiaalisen siirtymän valvonta, laakerilämpötilojen valvonta Erilliset järjestelmät Erilliset ohjausjärjestelmänsä on säännönmukaisesti osaprosesseilla ja laitteistoilla kuten turbiineilla generaattoreilla savukaasun puhdistuslaitteilla (esim. sähkö- ja letkusuodattimet) Nämä liitetään tavallisesti pääautomaatiojärjestelmään niin, että niitä voidaan operoida ja valvoa pääautomaatiojärjestelmän operointiasemien kautta päävalvomosta.

5 73 Sivu- ja apuprosessien automaatio voidaan toteuttaa joko pääautomaatiojärjestelmässä, erillisellä ohjelmoitavalla logiikalla (PLC) tai jollain muulla erillisjärjestelmällä. Tällaisia ovat mm. vedenkäsittelylaitos (lisäveden valmistus, lauhteen käsittely) kiinteän polttoaineen vastaanotto- ja kuljetuslaitteistot pneumaattiset kuljetuslaitteistot (esim. lentotuhkalähettimet) LVI-laitteet (pääprosessitilat, sähkö- ja automaatiotilat) Taloudelliset ja hankinnalliset syyt voivat puoltaa näiden automaation toteuttamista erillisjärjestelmissä, kokonaisuuden hallinta ja automaation kunnossapito taas toteutusta pääautomaatiojärjestelmässä. Joka tapauksessa erillisjärjestelmätkin liitetään osaksi pääautomaatiojärjestelmää ainakin valvonnan ja operoinnin vuoksi. Hankinnoissa syntyy näin tiettyä päällekkäisyyttä verrattuna toteutukseen pääautomaatiojärjestelmässä. Jotta voimalaitoksen kunnossapito pysyisi paremmin hallinnassa, erillisjärjestelmien määrä ja laitevalikoiman kirjavuus tulisi pyrkiä minimoimaan. 7.5 Prosessitietojärjestelmä - PTJ Prosessitietojärjestelmien (PTJ) avulla pyritään käyttöhistorian tallentamiseen ja laitoksen käyttötalouden, käytettävyyden ja turvallisuuden parantamiseen. Käyttäjille ja eri sidosryhmille tuotetaan ja jaellaan infromaatiota PTJ:n kautta. PTJ on yleensä yhteydessä ainakin toimistoverkkoon ja mahdollisesti suojatun yhteyden yli myös esimerkiksi konsernitason hallintajärjestelmään. Prosessitietojärjestelmän toimintoja ovat prosessihistorian ja mittaustietojen keruu, tallennus ja halinta hälytys-, tapahtuma- ja operointitietojen tallennus (häiriötilanteiden analysointiin) tase- ja käyttötuloslaskennat, tunnusluvut erilaiset laskennat, visualisoinnit ja raportoinnit sisäiseen käyttöön ja sidosryhmille (esim. päästöraportointi viranomaisille) 7.6 Laskentasovellukset Voimalaitoksen laskentasovelluksilla jalostetaan informaatiota perusdatasta. Käyttötarkoituksia sovelluksille ovat suorituskyvyn ja kunnon valvonta, tuotannon valvonta, päästöjen valvonta jne. Sovellusten laajuus riippuu laitoksesta ja sen tarpeista. Laskentasovellusten tarvetta ovat lisänneet sähkömarkkinoiden reaaliaikaisuus ja laitosten ajotavan muutokset, jotka vaativat myös käyttötalouden reaaliaikaista seurantaa. Muutoksia on tapahtunut myös kunnossapidon organisoinnissa ja laitoksille asetettavissa vaatimuksissa, joten prosessin ja laitteiden kunnon tulee olla jatkuvasti tarkasti selvillä.

6 74 Laskenta toteutetaan yleensä prosessitietojärjestelmässä (PTJ), ja sovellusten tuloksia käyttävät käyttöhenkilöstön lisäksi esimerkiksi kunnossapitohenkilöstö ja viranomaiset. Laitoskohtainen laskenta voi liittyä myös koko yrityksen järjestelmiin (esimerkiksi energianhallinta). Laskentasovellusten lähtötietoina käytetään tietoa mm. seuraavista: Prosessihistoriatietokanta (Päästö)mittaukset Laboratorioanalyysit Polttoaineiden kuorma- ja laatutiedot Hintatiedot (polttoaine ja tuotettu energia) Laskentaan käsin syötetyt kertoimet Tuloksena laskentasovelluksista saadaan mm. Tuotanto- ja kulutustiedot: laskutusperusta, erityisesti yhteistuotannossa (lämpö, sähkö, prosessihöyry) Suorituskykyä ja kuntoa kuvaavat tunnusluvut: laitoksen ja komponenttien toiminnan seuraaminen, puhdistustarpeen seuranta (esim. kattilan nuohous), tärkeimpien metallikomponenttien viruminen ja väsyminen... Päästölaskenta: valvonnan toteuttaminen EU-direktiivien ja viranomaisten vaatimuksien mukaan Tulokset voidaan esittää prosessikohtaisesti muokatuilla näytöillä tai niistä voidaan laatia erilaisia raportteja, trendejä ja visualisointeja. Laskentasovellukset voidaan ryhmitellä käyttötarkoituksen mukaan: 1. Käytön- ja tuotannonvalvonta 2. Suorituskyvyn valvonta 3. Kunnonvalvonta 4. Päästövalvonta 5. Energianhallinta ja optimointi Käytön- ja tuotannonvalvonta Käytön- ja tuotannonvalvonta kattaa tyypillisesti koko laitoksen eli taseraja kulkee laitoksen ympärillä. Sen avulla voidaan suorittaa tuotannon ja kulutusten valvonta (polttoaineen kulutus; höyryn, lämmön ja sähkön tuotanto; häviöt; lämmönsiirto; suorituskykyparametrit kuten kokonaishyötysuhde ja rakennusaste) kustannusten jako, jos laitoksella on useampia omistajia polttoainetietojen hallinta (vaaka-asemien tiedot; laboratorioanalyysit; toimittaja-, tuote- ja muut perustiedot; raportit toimittaja- ja tuotekohtaisista polttoainemääristä, polttoaineiden lämpöarvot ja kustannukset) ylös- ja alasajoanalyysi (tapahtuma- ja tilatiedot; prosessimittaushistoria; laskennalliset suureet kuten ylösajon kesto,

7 75 omakäyttö ja polttoaineen kulutus; laitevalmistajien antamien ohjekäyrien ja rajoitusten noudattaminen) Suorituskyvyn valvonta Suorituskyvyn valvonta pureutuu tarkemmin yksittäisten komponenttien toimintaan. Taseraja on komponentin (esim. kattila, turbiini) ympärillä. Suorituskyvyn valvontaan kuuluvat Kattilan suorituskyvyn seuranta Turbiinin suorituskyvyn valvonta Pumppujen, puhaltimien ja lämmönsiirtimien suorituskyvyn valvonta (nostokorkeus, ominaiskulutus, hyötysuhde, lämmönläpäisykerroin jne.) Kattilan suorituskyvyn valvonta perustuu DIN 1942 standardiin. Kattilalle määritetään lämpötase: SISÄÄN ULOS Polttoainetehot kattilaan (kiinteät, nesteet, kaasut) Polttoilman lämpöteho kattilaan Apulaitteiden tuoma lämpöteho Syöttöveden ja ruiskutusveden tuoma lämpöteho Korkeapainehöyryn lämpöteho Välitulistushöyryn lämpöteho kattilaan ja kattilasta Säteily- ja konvektiohäviöt Hajotus- ja nuohoushöyryn lämpöhäviöt Savukaasuhäviöt CO-häviöt savukaasussa Tuhkan ja palamattomien häviö Kattilalle lasketaan myös suorituskykyparametrit, tärkeimpänä kattilahyötysuhde, joka voidaan määrittää suorasti (mitataan kattilasta saatu hyötylämpövirta ja verrataan sitä kattilaan syötettyyn energiavirtaan) tai epäsuorasti (häviöiden kautta). Höyryturbiinin suorituskyvyn valvonta tehdään DIN ja ASME PTC 6-standardien mukaisesti massa- ja lämpötaseiden kautta. Määritettäviä suorituskykyparametreja ovat mm. Isentrooppiset hyötysuhteet Höyryn ominaiskulutus Rakennusaste Kaukolämpöteho

8 Kunnonvalvonta Kunnonvalvonnan laskentasovellukset pureutuvat laitoskomponenttien sisälle. Niiden tarve kasvaa laitoskoon ja komponenttikoon kasvaessa. Suorien mittausten ja standardien mukaisesti voidaan laskea kuntoa kuvaavia tunnuslukuja ja ennakoida huoltotarpeita. Tunnuslukuja vertaillaan laitevalmistajien antamiin takuuarvoihin ja ohjekäyriin, jolloin voidaan havainnoida poikkeamat laitteiden kunnossa tai toiminnassa. Kattilan likaantumisen valvonta seuraa lämmönsiirtopintojen todellista lämpötehoa. Jos pinnoille muodostuu kerrostumaa, lämmönsiirto heikkenee. Likaantumisenvalvonta vertaa todellisen lämmönsiirron tunnuslukuja vertailuarvoihin. Laskentasovelluksen avulla voidaan määrittää optimaalisen nuohousvälin ja laajuus ja havaita pysyväksi muuttuvat kerrostumat, joita ei saada poistettua nuohouksella. Kattilan eliniän valvontaa voidaan käyttää kunnossapidon suunnitteluun ja erilaisten ajotapojen vaikutusten vertailuun. Sen seuraamia asioita ovat Paksuseinämäisten komponenttien virumis- ja väsymistasot (lämpötilagradientit, keskilämpötilat, muutosnopeudet, toiminta-ajat kussakin lämpötilaluokassa, jännitys, virumis- ja väsymistaso) Tulistin- ja välitulistinputkien lämpötilat (min, max, ka) Lämpötilaprofiilit Ylös/alasajot, kuorman muutokset ja niiden nopeudet - vaikuttavat materiaalien kestävyyteen Kaasuturbiinin referenssianalyysi korjaa suoritusarvot referenssitilaan, koska kaasuturbiinilla olosuhteet vaikuttavat huomattavasti suoritusarvoihin. Kunnonvalvonta voi seurata mm. kompressorin ja suodattimen likaantumisesta aiheutuvia menetyksiä (tehollisia ja taloudellisia) Päästöjen valvonta ja raportointi Kuten jo aiemmassa kappaleessa kerrottiin, päästöjen valvonta ja raportointi tehdään tarkkojen määräysten mukaisesti. Päästöjenvalvontasovellus seuraa mittauslaitteiden käytettävyyttä. Se tallentaa kalibrointi-, häiriö- ja huoltoajat. Liian pitkät katkokset mittauksissa voivat aiheuttaa koko vuorokauden tuloksen hylkäämisen. Raja-arvoon verrattavan pitoisuuden laskennassa huomioidaan vain mittaukset normaalissa käyntitilassa. Tämä tieto saadaan yleensä automaatiojärjestelmästä. Kokonaispäästöt summataan kuitenkin koko käyntiajalta. LCP-laitoksella mitataan jatkuvasti savukaasuista SO 2, NO x ja hiukkaset (pitoisuudet NTP-olosuhteissa, kuivassa savukaasussa, happiredusoituna). Päästöjenvalvontasovellus laskee kokonaispäästöt, ajan jolloin pitoisuus on ollut alle rajan sekä mittausjärjestelmän ja puhdistuslaitteistojen häiriöajat. Jätteenpolttolaitoksen raporttiin kuuluvat SO 2, NO x, hiukkaset + CO, TOC, HCl, HF (pitoisuudet NTPolosuhteissa, kuivassa savukaasussa, 11 % O 2) sekä raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien kokonaispäästöt. Sovellus laskee kokonaispäästöt, ajan jolloin pitoisuus on ollut alle rajan (valvonta 10 min tasolla), pitoisuuksien ylitysajat sekä mittausjärjestelmän ja puhdistuslaitteistojen häiriöajat.

9 Energianhallinta ja optimointi Energianhallintasovellukset ovat tyypillisesti yhtiönlaajuisia järjestelmiä, joihin on liitetty useita laitoksia. Järjestelmässä on reaaliaikaiset tuotanto- ja kulutustiedot laitosten automaatio- ja prosessitietojärjestelmistä. Jos energianhallintasovellusta ei ole, yksittäisellä laitoksella voidaan toteuttaa pienemmässä mittakaavassa esimerkiksi tuotannon ja kulutusten ennustaminen ja tuotannon optimointi, jos käytettävissä on vaihtoehtoisia tuotantoresursseja. Kuva 48. Energianhallinta ja optimointi - huomiotavat virrat Tuotannon optimointi on sen ajotavan etsintää, joka minimoi kustannukset ja maksimoi tuotot. Voimalaitoksella minimoidaan funktiota f( polttoainekustannukset + ostosähkö tuotot sähkön myynnistä + lisäkustannukset ) Optimointisovelluksen osia ovat Lähtötiedot: energiantarve, hinnat (polttoaine ja ostosähkö), rajoitteet Malli: hyötysuhteet ja rajoitteet, höyryverkon rakenne, energia- ja massataseet Lineaarinen optimointi Energianhallinta ja optimointi voi toimia online (lukee ajastetusti tietokantaa ja tekee päätöksiä) tai offline ("mitä jos" -skenaariot). Energianhallinta- ja optimointisovelluksen tuloksia voidaan käyttää mm. Tuotannon ja toiminnan suunnitteluun, kuorman jakoon laitosten tai yksiköiden kesken Lyhyen aikavälin optimointiin (turbiinien, kattiloiden jne. alas/ylösajot) Pitkän aikavälin optimointiin (budjetointi, sähkönostosopimusten optimointi) Suunnittelu, analyysi (toteutettavuus, mitoitus...)

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,

Lisätiedot

1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos... 4 4 Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...

1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos... 4 4 Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta... ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2015 Kari Alanne Oppimistehtävä 2: Keravan biovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

MITTAUSPALVELUT. Päästö-, takuu- ja kunnonvalvonta-, melu ja tuulimittaukset

MITTAUSPALVELUT. Päästö-, takuu- ja kunnonvalvonta-, melu ja tuulimittaukset MITTAUSPALVELUT Päästö-, takuu- ja kunnonvalvonta-, melu ja tuulimittaukset 2 PÄÄSTÖMITTAUKSET Pöyry tarjoaa monipuoliset mittauspalvelut teollisuudelle ja energialaitoksille. Päästömittauspalvelumme on

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2

SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS 1/6 HYDROSET ER - O2 SAVUKAASUJEN VALVONTAKESKUS /6 ER-O2- valvontakeskus on tarkoitettu höyry- ja vesikattiloiden savukaasujen valvontaan ja säätöön. Keskus tunnustelee savukaasuja Lambda-anturin ja Pt - anturin välityksellä.

Lisätiedot

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren

Lisätiedot

Kylmäjärjestelmien etävalvonta

Kylmäjärjestelmien etävalvonta Kylmäjärjestelmien etävalvonta Palvelumme on reaaliaikainen, jonka avulla asiakkaamme kaupan ja kylmäalalla saavat reaaliaikaista tietoa etäkohteista. Mikäli kohteissa tapahtuu jotain poikkeuksellista,

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Ilmapäästöjen ennakoiva valvonta teollisuusympäristössä

Ilmapäästöjen ennakoiva valvonta teollisuusympäristössä Ilmapäästöjen ennakoiva valvonta teollisuusympäristössä Ympäristömittauspäivät 3-4.4.2008 Sokos Hotel Vuokatti, Sotkamo Maria Nurmoranta Esityksen sisältö Vaatimukset ja haasteet ilmapäästöjen valvonnalle

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana

Lisätiedot

Turva-automaation suunnittelu

Turva-automaation suunnittelu Tero Lehtimäki / 15.10.2006 1 (15) Tiivistelmä: Luennon tarkoituksena on käsitellä TLJ-järjestelmissä käytettävien turvaautomaatio ratkaisujen suunnittelussa huomioitavia asioita yleisellä tasolla siten,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa

Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa Energiatehokkuuden parantaminen talousveden jakelussa DI Mika Kuronen 20.5.2015 Sisältö Pohjana samanniminen diplomityö, Aalto-yliopisto Tilaaja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, mukana myös VVY,

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

6$70$7,&9$+9$67,352-(.7,72,0,78.6,66$

6$70$7,&9$+9$67,352-(.7,72,0,78.6,66$ 6$70$7,&9$+9$67,352-(.7,72,0,78.6,66$ 6lKN LVW\VMD$XWRPDDWLRUDNHQWDPLQHQRQ\KlYRLPDNNDDPPLQVLLUW\PlVVl \KWHLVW\ SRKMDLVHHQWRLPLQWDDQ 9HUNRVWRVVDYDKYXXGHWO \W\YlW SllWRLPLWWDMDWRWHXWWDDKDOXDPDQVDRVXXGHQ

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille

Standalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Anni Orrain TIEDONKERUUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN VOIMALAITOKSEN TOIMINNAN TEHOSTAMISESSA Työn tarkastajat: Professori,

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2: Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012. 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2012 31.10.2012 NI Days 2012 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

TILOJEN VAIKUTUS LAITTEIDEN TURVALLISUUTEEN JA KUNNONVALVONTA

TILOJEN VAIKUTUS LAITTEIDEN TURVALLISUUTEEN JA KUNNONVALVONTA TILOJEN VAIKUTUS LAITTEIDEN TURVALLISUUTEEN JA KUNNONVALVONTA SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tilojen vaikutus laitteiden

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Joka päivän alussa, asentaja saa ohjeistuksen päivän töille.

Joka päivän alussa, asentaja saa ohjeistuksen päivän töille. Taitaja 2011 kilpailutehtävän kuvaus. 26.4.2011 Viitetarina Prosessilaitokseen tulee uusi pullotusjärjestelmä tuotteen näytteistykseen. Pullotusyksikkö tulee ottamaan näytteitä prosessin säiliön 1 nesteestä.

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

Voimalaitosprosessien ohjaus

Voimalaitosprosessien ohjaus Voimalaitosprosessien ohjaus Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Johdanto Automaatiolle asetettavien

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

ASAF seminaari 7.10.2004 Vaatimusten hallinta turvallisuuteen liittyvän järjestelmän suunnittelussa Tapio Nordbo / Enprima Oy.

ASAF seminaari 7.10.2004 Vaatimusten hallinta turvallisuuteen liittyvän järjestelmän suunnittelussa Tapio Nordbo / Enprima Oy. ASAF seminaari 7.10.2004 Vaatimusten hallinta turvallisuuteen liittyvän järjestelmän suunnittelussa Tapio Nordbo / Enprima Oy Toteutussuunnittelu Hierarkinen vaatimusten johtaminen, lähteenä lait, standardit,

Lisätiedot

Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN

Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma- /osaamisalakokeilu TUTKINNON PERUSTEET KOKEILUA VARTEN Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2014 Voimarinne, Sastamalan Karkku

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

MODERNISAATIO. Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa. 2010 Konecranes. Kaikki oikeudet pidätetään. 11.5.2011 1 Modernisaatio

MODERNISAATIO. Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa. 2010 Konecranes. Kaikki oikeudet pidätetään. 11.5.2011 1 Modernisaatio MODERNISAAIO Edullinen tapa maksimoida suorituskyky ja säästää luontoa 11.5.2011 1 Modernisaatio 11.5.2011 2 Modernisaatio MODERNISAAIO ON AVAIN OPIMOINIIN urvallinen ja luotettava nosturi on häiriöttömän

Lisätiedot

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Säästää syödessäänkin Hyvän sisäilman kustannukset saadaan jo etukäteen selville. Ennakointi, käytön optimointi ja tiedot todellisista

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Mittausverkko Finland WSN-TUTKIMUSTULOSTEN KAUPALLISTAMINEN. Wirepas Oy. Jarmo Lehto Toimitusjohtaja

Mittausverkko Finland WSN-TUTKIMUSTULOSTEN KAUPALLISTAMINEN. Wirepas Oy. Jarmo Lehto Toimitusjohtaja WSN-TUTKIMUSTULOSTEN KAUPALLISTAMINEN Wirepas Oy Jarmo Lehto Toimitusjohtaja YITYS Wirepas Oy (Mittausverkko Finland) on 4.5.2010 perustettu suomalainen spin-off Tampereen Teknillisestä Yliopistosta. Omistajat

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 3:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 3: Teollisuusautomaation standardit Osio 3 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU www.hedtec.fi Mittarit Teollisuuden ja kiinteistöjen energianmittauksiin ja sähköverkon analysointiin. Täydellinen etäkäyttö.

Lisätiedot

Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki. Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy

Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki. Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy Kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien toimivuus 19.11.2015 Helsinki Hannu Eromäki, Inspecta Tarkastus Oy Kiinteistöjen turvatekniikka ja sen toimivuus Kysymys: Ovatko tarkastuslaitokset havainneet ettei

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Hyötysuhdelaskenta Keravan Energian biovoimalaitokselle

Hyötysuhdelaskenta Keravan Energian biovoimalaitokselle Aleksi Törmänen Hyötysuhdelaskenta Keravan Energian biovoimalaitokselle Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Insinöörityö 24.4.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301

Pamemetrilista ADAP-KOOL. EKC 201 ja EKC 301 Pamemetrilista ADAP-KOOL EKC 201 ja EKC 301 RC.8A.D1.02 RC.8A.D2.02 08-1999 DANFOSS EKC201/301-SÄÄTIMiEN OHJELMOINTI Danfossin elektronista ohjauskeskusta (elektronista termostaattia) malli EKC:tä toimitetaan

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Ilmanvirtauksen mittarit

Ilmanvirtauksen mittarit Swema 3000 yleismittari/monitoimimittari sisäilmastomittauksiin Ilmastoinnin yleismittari, Vahva metallirunkoinen Swema 3000 on suunniteltu ilmastoinnin, sisäilmaston ja olosuhdemittausten tarpeisiin erityisesti

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy

Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana Mauri Patrikainen Landis+Gyr Oy Jun-09 1 - Landis+Gyr - Mittausteknologia uusien palveluiden mahdollistajana - Mauri Patrikainen Uusia palvelumahdollisuuksia

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella

Lisätiedot

MATIAS HYTTI VOIMALAITOKSEN KÄYTÖNAIKAISEN OPTIMOINNIN ONLINE- SEURANTATYÖKALUN SUUNNITTELEMINEN. Diplomityö

MATIAS HYTTI VOIMALAITOKSEN KÄYTÖNAIKAISEN OPTIMOINNIN ONLINE- SEURANTATYÖKALUN SUUNNITTELEMINEN. Diplomityö MATIAS HYTTI VOIMALAITOKSEN KÄYTÖNAIKAISEN OPTIMOINNIN ONLINE- SEURANTATYÖKALUN SUUNNITTELEMINEN Diplomityö Tarkastaja: professori Antti Oksanen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s -

T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - T o i m i i k o ta l o s i l ä m m i t y s - l a i t t e i s t o t u r v a l l i s e s t i, e n e r g i a t e h o k k a a s t i j a y m pä r i s t ö ä s ä ä s tä e n? Ky s y n u o h o o j a l t a s i!

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland 2 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasutuskaasu sisältää polttoaineesta

Lisätiedot

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot