Jalostuksen tavoiteohjelma Labradorinnoutaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jalostuksen tavoiteohjelma 2010-2014. Labradorinnoutaja"

Transkriptio

1 Jalostuksen tavoiteohjelma Labradorinnoutaja

2 2 LABRADORINNOUTAJAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty SKL-FKK ry:n jalostustieteellisessä toimikunnassa Hyväksytty Labradorinnoutajakerho ry:n yleiskokouksessa Päivitykset hyväksytty Labradorinnoutajakerhon hallituksen kokouksessa Sisällys: 1. Yhteenveto Rodun historia Suomen kanta Järjestöorganisaatio ja sen historia Nykytilanne Populaation koko ja rakenne Tehollinen kannan koko Sukusiitosasteet Isien ja emien lukumäärän suhde Jalostuskoirien käyttömäärät Urosten käyttö neljän viimeisimmän sukupolven aikana Eniten käytettyjen jalostuskoirien välisiä sukulaisuuksia Siitokseen käytettyjen koirien osuus kaikista rekisteröidyistä koirista Yhteenveto ja jalostustavoitteet Luonne ja käyttöominaisuudet Luonne Käyttöominaisuudet Koiria virka- ja muissa työtehtävissä käyttävien tahojen kokemuksia labradorinnoutajasta Yhteenveto ja tavoitteet Terveys PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Terveyskysely Terveysongelmat virkakoirilla Geenitestattavat sairaudet Kuolinsyytilastot Suomesta Sairaus- ja kuolinsyytilastoja Ruotsista ja Englannista Muita labradorinnoutajalla esiintyviä perinnöllisiä sairauksia ja ongelmia Yhteenveto ja tavoitteet Ulkomuoto Näyttelykäynnit Yhteenveto ja tavoitteet Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Visio Rotujärjestön tavoitteet vuosille Rotujärjestön strategia Uhat ja mahdollisuudet Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta Lähteet ja lisätietoa Liitteet... 56

3 3 1. YHTEENVETO Labradorinnoutaja on lähtöisin Kanadasta. Se on levinnyt Iso-Britannian kautta ympäri maailmaa ja on hyvin suosittu kaikkialla. Englannin kennelliitto (The Kennel Club) hyväksyi labradorinnoutajan roduksi vuonna Suomessa rodun kasvatus alkoi 1950-luvulla. Labradorinnoutajan vuotuiset rekisteröintimäärät Suomessa ovat viime vuosien aikana olleet 1500 pennun luokkaa, ja tällä lukumäärällä rotu löytyy rekisteröityjen koirien suosikkilistan sijalta. Labradorinnoutajaa käytetään noutavana koirana vesilinnustuksessa, mutta myös muun pienriistan talteen ottamisessa sekä haavoittuneen, loukkaantuneen riistan jäljestämisessä. Rodun monipuolisuudesta kertoo, että koirat toimivat myös opaskoirina, huume- ja pommikoirina, terapiakoirina, liikuntavammaisten avustajakoirina, sienikoirina sekä muissa, monenlaisissa haju- ja etsintätehtävissä. Suurin suosio rodulla maailmanlaajuisesti ajatellen on kuitenkin seurakoirana. Labradorinnoutajan jalostuksessa on käytetty paljon samoja, suosittuja kotimaisia sukuja, mikä on kaventanut jalostuspohjaa. Jalostukseen käytetään yhä enenevässä määrin ulkomaisia uroksia. Yhtenä jalostustavoitteena onkin kasvattaa tehollista kannan kokoa ja siten nostaa kannan monimuotoisuutta. Tähän pyritään pitämällä yksittäisen koiran ensimmäisen polven jälkeläismäärä vastaisuudessa alle kahdessa prosentissa sekä toisen polven jälkeläisten määrä alle neljässä prosentissa sukupolven rekisteröintimäärästä. Jalostukseen käytettävien urosten ja narttujen lukumäärää kasvatetaan, ja eri sukuja käytetään jalostukseen monipuolisemmin ja tasaisemmin. Labradorinnoutajan suurimmat terveysongelmat ovat erilaiset atopiaan viittaavat tulehdukset ja allergiat sekä luusto-ongelmat. Tavoitteena on vähentää näiden esiintymistä. Allergia- ja tulehdusalttiita koiria ei tule käyttää jalostuksessa. Jalostukseen ei tule käyttää myöskään koiraa, jolla on todettu ristisidevamma, nivelen kasvuhäiriö tai irtopaloja jossakin nivelessä tai jolla on muita luustoon liittyviä ongelmia, kuten esimerkiksi spondyloosia. Jotta labradorinnoutajilla esiintyvät lisääntymisongelmat eivät yleistyisi, jalostuksessa tulee suosia yksilöitä ja sukuja, joilla ei ole lisääntymisvaikeuksia. Kasvattajia kannustetaan käyttämään saatavilla olevia geenitestejä apuna sairaiden koirien syntymisen estämisessä. Tavoitteena on jatkuvasti kerätä tietoa kannassa esiintyvistä sairauksista ja ongelmista sekä koirien omistajilta että kasvattajilta. Kaikki tieto auttaa rotua eteenpäin ja voi estää sairauksien ja ongelmien leviämisen laajemmalle. Käyttöominaisuudet ovat tuomarien mukaan kehittyneet varsinkin metsästyslinjaisilla labradoreilla viime vuosina huimasti. Tavoitteena on pitää taipumuskoekäyntiaktiivisuus sekä koeosallistumisaktiivisuus rodun käyttöominaisuuksia mittaavissa ja kuvaavissa kokeissa vähintään nykyisellä tasolla. Luonteen ja käyttöominaisuuksien arvioimiseksi ja säilyttämiseksi jalostuskoirien on suositeltavaa läpäistä taipumuskoe. Myös koiran osallistuminen ja menestyminen erilaisissa muissa koemuodoissa voidaan katsoa näytöksi labradorinnoutajan monipuolisista käyttöominaisuuksista, vaikka nämä kokeet eivät mittaakaan noutotaipumuksia. Labradorinnoutajan luonne vastaa melko hyvin rotumääritelmää. Liiallista pehmeyttä tai suoranaista arkuutta esiintyy kuitenkin jonkin verran. Arkojen koirien osuus ei saa lisääntyä. Tavoitteena on säilyttää labradorinnoutajan luonne edelleen hyväntuulisena, eloisana, hyvin toiminnanhaluisena sekä sopeutuvaisena. Jalostuskoirien tulee olla luonteeltaan tyypillisiä labradorinnoutajia, eli niillä tulee olla hyvä hermorakenne, toiminta- ja keskittymiskyky, eivätkä ne saa olla liian pehmeitä. Jalostukseen ei tule käyttää arkoja tai aggressiivisia koiria. Useimpien labradorinnoutajien ulkomuoto vastaa tällä hetkellä rotumääritelmää. Rodun rakenne on pysynyt ilahduttavan terveenä ja liioittelemattomana. Tavoitteena on pitää ulkomuoto vastaisuudessakin rotumääritelmää vastaavana ja vähentää mahdollisten äärityyppien esiintymistä.

4 4 2. RODUN HISTORIA Labradorinnoutaja on yksi maailman suosituimmista koiraroduista. Labradorinnoutajan juuret juontavat Labradorin niemimaalle, Newfoundlandin saarelle, josta rodun kantavanhemmat tiedetään tuotetun Brittein saarille. Rotu on levinnyt Iso-Britannian kautta kaikkialle maailmaan. Kanadan itärannikolla on kuvattu labradorinnoutajia muistuttavia koiria ensimmäisen kerran luvulla. Nämä koirat toimivat kalastajien apuna noutaen vedestä kaloja, verkonnaruja, ym. Niitä käytettiin myös metsästyksessä ja muissa tehtävissä. Niillä oli voimakas noutotaipumus ja into mennä veteen sekä paksu, vettähylkivä turkki. Näitä koiria kulkeutui kalastusalusten mukana Englantiin. Noutajien käyttö metsästyksessä ei vielä 1800-luvun alussa ollut kovin yleistä, mutta labradorinnoutajan kantavanhemmat todettiin pian erinomaisiksi apureiksi niin fasaanijahdeissa kuin vesilintujen metsästyksessä, ja näistä koirista tuli nopeasti arvostettuja. Koirien tuonti Newfoundlandista kuitenkin väheni 1800-luvun loppua kohti ja tyrehtyi vuosisadan vaihteessa kokonaan. Varhaisimmat brittiläiset kasvattajat pyrkivät pitämään rodun niin puhtaana kuin mahdollista, vaikka risteytyksiä tehtiin eri noutajarotujen välillä. Viisaan jalostustyön tuloksena alkuperäisen Labradorinkoiran ominaisuudet onnistuttiin säilyttämään rodussa. Alkuaikoina kaikki labradorit olivat mustia. Satunnaisesti esiintyvistä keltaisista ei pidetty, ja ruskea väri oli harvinainen. Englannin kennelliitto hyväksyi labradorinnoutajan roduksi vuonna Rotu, joka 1800-luvulla kamppaili olemassaolostaan, on nykyisin yksi maailman yleisimmistä koiraroduista. Aluksi rodun suosio perustui sen erinomaisiin käyttöominaisuuksiin metsästyskoirana, mutta pian sen ystävällinen luonne ja helppo koulutettavuus tekivät siitä myös suositun seurakoiran. Rekisteröintiluvut nousivat nopeasti niin rodun kotimaassa Iso-Britanniassa kuin kaikkialla muuallakin minne rotu levisi. Vaikka useimmissa maissa ihanteena pidetäänkin koiraa, jossa yhdistyvät rotutyypillinen ulkomuoto ja hyvät käyttöominaisuudet (ns. dual purpose -koira), II maailmansodan jälkeen rodussa tapahtuneen kahtiajakautumisen vuoksi metsästyslinjaisten labradorien kasvatus on eriytynyt muista labradoreista. Viimeinen rodun kaksoisvalio Iso-Britanniassa oli Dual Ch Knaith Banjo, joka syntyi v Nykytyypit eroavat toisistaan niin ulkomuodoltaan ja luonteeltaan kuin myös käyttötavoiltaan, mutta koska rodussa on edelleen käyttökoevaatimus muotovalionarvoa varten, ja näyttelypalkintovaatimus käyttövalionarvoa varten, ei täydellistä jakaantumista "show" ja "field trial" -tyyppiin ei ole tapahtunut. Labradori rotuna onkin hyvin monipuolinen harrastuskoira, joka täyttää seurakoiravaatimuksetkin erinomaisesti. 2.1 Suomen kanta Suomeen tuotiin joitakin yksilöitä jo 1900-luvun alussa, mutta nykyinen kanta on saanut alkunsa 1950-luvulla tuoduista koirista. Vuonna 1954 Englannista tuotiin musta narttu Whatstandwell Sonya, jonka pentue vuonna 1956 toisen englannintuonnin, Anvil of Alderbournen kanssa oli ensimmäinen maassamme rekisteröity labradoripentue. Kanta vahvistui vähitellen, ja uusia koiria tuotettiin pääasiassa Ruotsista ja Englannista. Vuonna 1965 maassamme rekisteröitiin 39, vuonna ja vuonna 1975 jo 321 labradorinnoutajaa luvulla käytettiin runsaasti ruotsalaisia jalostuskoiria, mutta 1980-luvulla alkoi korkeatasoisia jalostuskoiria löytyä omastakin maasta, vaikka myös tuontimateriaalia Englannista ja Ruotsista käytettiin. Ensimmäiset puhtaasti metsästyslinjaiset koirat, veljekset Drakeshead Wade ja Drakeshead Will, tuotiin Suomeen Iso-Britanniasta vuonna 1985, jolloin rekisteröintien kokonaismäärä oli noussut jo 1346 koiraan. Suomen karanteenirajoituksen poistuminen vuonna 1988 mahdollisti astutusmatkat ja tuonnit myös muualta Euroopasta, samoin yhteyksiä Amerikkaan syntyi luvulla kantaa on laajennettu niin tuoreella kuin pakastetullakin spermalla tehdyillä keinosiemennyksillä, ja rodun taso on nyt erittäin korkea. Viime vuosina lukuisia koiria on viety Suomesta muualle maailmaan, ja suomalaisia koiria on ollut muissa maissa siitoslainassa.

5 5 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Labradorinnoutajakerho ry perustettiin vuonna 1980, ja rotujärjestöoikeudet yhdistys sai Rotua harrastavana yhdistyksenä Labradorinnoutajakerho toimi vuosina Aikaisemmin labradorien rotujärjestö oli Suomen Noutajakoirajärjestö ry. Labradorinnoutajakerho on rodun virallinen edustaja Suomessa. Se on Suomen Kennelliiton jäsenyhdistys ja toimii yhteistyössä muiden alan yhdistysten kanssa. Rotujärjestönä se vastaa rotunsa jalostuksesta ja jalostusneuvonnasta. Labradorinnoutajakerhossa on jäseniä noin Labradorinnoutajakerho ry:n jäsenmäärän kehitys: Vuosi Jäseniä Kerhon toiminnan tavoitteena on edistää korkeatasoisten labradorinnoutajien jalostusta ja aktivoida koirien omistajia rodunomaisen harrastustoiminnan pariin. Tavoitteena on terve, ulkomuodoltaan ja luonteeltaan rodunomainen, monipuoliseksi harrastus- ja virkakoiraksi soveltuva labradorinnoutaja. Labradorinnoutajakerho julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Labradori-lehteä sekä järjestää valtakunnallista koe- ja näyttelytoimintaa. Yhdistys on järjestänyt vuosittain leirin, jonka ohjelmassa on muun muassa koulutustoimintaa ja luentoja. Yhdistyksellä on lisäksi suurimmissa kaupungeissa ns. pentukummitoimintaa. Labradorinnoutajakerhon asioita ja taloutta hoitaa hallitus, jonka muodostavat puheenjohtaja ja yhdeksän (9) muuta jäsentä. Puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi ja hallituksen jäsenten kolme. Hallituksen avuksi voidaan asettaa tarpeellinen määrä toimikuntia valmistelemaan tai hoitamaan niille annettuja tehtäviä hallituksen alaisuudessa. Toimikunta voidaan asettaa kalenterivuodeksi tai määräajaksi. Syyskokous valitsee toimikuntien puheenjohtajat, jotka taas esittävät toimikuntien jäsenet hallituksen hyväksyttäväksi. Hallituksen alaisuudessa toimii vuonna 2009 seitsemän toimikuntaa: jalostus-, NOME-, MEJÄ-, TOKO-, ulkomuototuomari-, näyttely- ja julkaisutoimikunta. Lisäksi rotujärjestössä toimii PK-yhteyshenkilö.

6 6 4. NYKYTILANNE Labradorinnoutajaa käytetään noutavana koirana vesilinnustuksessa, mutta myös muun pienriistan talteen ottamisessa sekä haavoittuneen, loukkaantuneen riistan jäljestämisessä. Suurin suosio rodulla on kuitenkin seurakoirana. Rodun monipuolisuudesta kertoo, että koirat toimivat myös opaskoirina, huume- ja pommikoirina, terapiakoirina, liikuntavammaisten avustajakoirina, sienikoirina sekä monenlaisissa muissa haju- ja etsintätehtävissä. Labradorien jalostuksessa pyritään yleensä seuraamaan rodun kotimaan esimerkkiä, ja Iso-Britanniasta tuotetaankin paljon jalostusmateriaalia muualle maailmaan. Poikkeuksen tekevät maat, joissa kantaa edelleenkin vahvistetaan paljon amerikkalaisilla koirilla. Amerikan tilanne poikkeaa muista maista siinä, että labradoreja tuotettiin sinne hyvin varhain, ja sinne muodostui omia, jonkin verran englantilaisesta poikkeavia koiratyyppejä. Englannissa ja Amerikassa on kummassakin selkeästi omat näyttely- ja metsästyslinjansa. Näyttelytyyppi on raskaampi, eikä näyttelyvaliotitteliin ole koepalkintovaatimusta tai koepuolen titteleihin näyttelytulosvaatimusta. Englannin nykyinen näyttelytyyppi on aavistuksen kevyempi kuin amerikkalainen, mutta Amerikan kohdalla on varottava karkeita yleistyksiä. Manner on niin suuri, että sinne on kehittynyt useita erilaisia tyyppejä. Niin sanottu vanha amerikkalainen tyyppi on verrattuna englantilaisiin koiriin korkeampi, aavistuksen kevyempi ja huonokarvaisempi, ja sille on tyypillistä pitkät päät ja heikot otsapenkereet. Toinen tyyppi on "English show type". Nämä koirat ovat raskaampia, turkit ovat vielä runsaampia ja rungot usein syvempiä, myösja päät ovat raskaskalloisempia ja usein lyhytkuonoisempia. Pääpiirteittäin tyyppi on kuitenkin selvästi englantilainen. Vanhan tyypin ja English show tyypin väliin mahtuu laaja kirjo kaikennäköisiä koiria. Amerikassa kadunmiehellä näkyvä seurakoiralabradori on tasoltaan ja tyypiltään huomattavasti heikkotasoisempi kuin esimerkiksi suomalainen "kotikoirakanta". Näyttelykoirakasvatus on selkeästi erikoistunutta, ja tavalliset ihmiset ostavat lemmikkikoiransa muualta kuin näyttelykoirakenneleistä, kun taas Suomessa samasta pentueesta menee koiria harrastus- ja jalostuskoiriksi sekä lemmikeiksi. Valtavasta suosiostaan ja laajasta levinneisyydestään huolimatta labradoreissa tulee kiinnittää vakavaa huomiota riittävän perinnöllisen vaihtelun takaamiseen. Rotu on lähtöisin varsin pienestä kantakoirien joukosta, eikä risteytyksiä ole edes historian alkuhämärissä juuri harrastettu. Rodun kotimaan valtavirtaukset leviävät aina hetkessä muihinkin maihin. Englannissa on perinteisesti käytetty ahdastakin linjasiitosta, puhumattakaan tiettyjen sukujen ja siitosurosten suosimisesta. Rodun terveystilanne kaikkialla maailmassa antaa viitteitä siihen suuntaan, että riittävästä perinnöllisestä vaihtelusta on huolehdittava Populaation koko ja rakenne Labradorinnoutajien populaatio on kokonaisuutena hyvin suuri. Iso-Britanniassa vuotuiset rekisteröinnit liikkuvat kymmenissä tuhansissa, USA:ssa yli sadassatuhannessa koirassa (Taulukko 1). Vuodesta 1991 labradorinnoutaja on ollut USA:n suosituin rotu, ja rekisteröintimäärät ovat siellä valtaisat verrattuna muihin rotuihin. Myös Englannissa labradorinnoutaja on roduista suosituin. Seuraavana tulee cockerspanieli yli puolta pienemmällä rekisteröintimäärällä. Labradorinnoutajan vuotuiset rekisteröinnit Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat olleet pennun luokkaa. Tuontikoiria on rekisteröity vuosittain muutamia kymmeniä (Taulukko 2). Labradorinnoutaja on jakautunut kahteen linjaan: käyttöominaisuuksia voimakkaasti korostavaan linjaan sekä enemmän ulkomuodollisten ja monipuolisten harrastusominaisuuksien jalostukseen tähtäävään linjaan. Suomessa on kuitenkin edelleen käyttökoevaatimus muotovalionarvoa varten ja näyttelypalkintovaatimus käyttövalionarvoa varten, joten täydellistä jakaantumista näyttely- ja metsästystyyppiin ei ole tapahtunut. Linjoja ei tässä populaatiorakenteen tarkastelussa eroteltu, koska Suomen Kennelliiton jalostustietokannasta ei saa tehtyä linjakohtaisia listauksia. Koirat voidaan kuitenkin sukutaulun perusteella jakaa linjoihin. Näitä jakoperusteita käytetään esimerkiksi Labradorinnoutajakerhon pentuvälityksessä (www.labradori.fi). Vuosina Suomessa rekisteröitiin yhteensä noin 1300 metsästyslinjaista labradorinnoutajaa, eli metsästyslinjaisten koirien osuus kaikista on noin 11 %.

7 7 Taulukko 1. Labradorinnoutajan rekisteröintejä ulkomailla neljän viimeisimmän sukupolven aikana. Rekisteröintivuosi Iso-Britannia USA Ruotsi Taulukko 2. Labradorinnoutajan suomalaisiin rekisteröinteihin liittyviä tietoja neljän viimeisimmän sukupolven ajalta (lähde: Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä, Koiranet ). VUOSI Rekisteröinnit Tuonnit Pentueet Pentuekoko Kasvattajat Isät Isien ikä* Emät Emien ikä* , v 9kk 321 3v 11kk , v 8kk 226 3v 11kk , v 7kk 193 4v 4kk , v 5kk 170 4v , v 1kk 144 4v 1kk , v 9kk 141 4v 4kk , v 1kk 143 4v , v 157 4v 2kk 11kk , v 5kk 162 3v 10kk , v 4kk 167 3v 10kk , v 7kk 196 4v , v 1kk 195 3v 8kk , v 211 3v 2kk 10kk , v 235 3v 6kk , v 5kk 246 3v 5kk , v 10kk 262 3v 8kk *Keskimääräinen jalostuskäytön ikä Tehollinen kannan koko Kaikki koirarodut ovat suljettuja kantoja, jos niissä ei tehdä rotuun ottoja tai risteytyksiä. Suljetussa kannassa koirista tulee vähitellen sukulaisia keskenään, ja sukulaisuus myös lisääntyy sukupolvi toisensa jälkeen. Siksi myös koirien keskimääräinen sukusiitosaste nousee pitkällä aikavälillä tarkastellessa. Mitä nopeampaa sukusiitosasteen nousu on, sitä nopeampaa on myös geneettinen köyhtyminen. Geneettistä köyhtymistä saa parhaiten estettyä käyttämällä jalostukseen mahdollisimman suurta osaa koirista sekä huolehtimalla, ettei yksittäisen koiran tai suvun jälkeläismäärä kasva liian suureksi. Tehollinen kannan koko (Ne) kuvaa rodun geneettistä monimuotoisuutta ja jalostuspohjan laajuutta. Se on yhteydessä eri sukuisten jalostuskoirien lukumäärään ja on aina pienempi kuin varsinainen kannan koko tai jalostuskoirien lukumäärä. Mitä pienempi tehollinen koko on, sitä nopeammin rodusta häviää erilaisia geeniversioita. Tehollinen koko on suorassa yhteydessä kannan keskimääräisen vuosittaisen sukusiitosasteen

8 8 kasvunopeuteen: mitä pienempi tehollinen koko, sitä nopeammin rodun keskinäinen sukulaisuus lisääntyy ja sukusiitosaste kasvaa. Turvallisen tehollisen koon tulisi olla vähintään Luotettavin keino arvioida tehollista kokoa on laskea se sukusiitosasteen kasvunopeudesta. Jos aineiston sukupuut eivät ole tarpeeksi pitkiä näyttääkseen nousevaa sukusiitosastetta, tehollinen kannan koko voidaan arvioida myös jalostuskoirien lukumääristä kaavalla Ne = (4 x Nu x Nn) / (Nu + Nn), missä Nu = jalostukseen käytettyjen urosten lukumäärä sukupolvea kohden ja Nn = jalostukseen käytettyjen narttujen lukumäärä sukupolvea kohden. Muun muassa Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmä käyttää tätä tapaa. Tämä antaa kuitenkin tehollisesta koosta moninkertaisen yliarvion, koska käytettävä laskentakaava olettaa, etteivät jalostuskoirat ole toisilleen sukua ja että niillä on tasaiset jälkeläismäärät. Koiranetin mukaan labradorinnoutajan tehollinen koko on neljän viimeisimmän sukupolven aikana eli viimeisen kuudentoista vuoden ajanjaksolla ollut välillä (Taulukko 3). Jalostuspohjan laajuutta ja tehollisen kannan kokoa voidaan arvioida myös esimerkiksi jalostukseen käytettävien koirien osuudesta koko kantaan nähden sekä jalostuskoirien keskinäisistä sukulaisuuksista ja käyttömääristä. Suurin jalostuspohjaa pienentävä tekijä on erisukuisten jalostuskoirien pieni lukumäärä ja yksittäisten urosten käyttäminen liian moneen kertaan. Myös isien ja emien lukumäärän suhde vaikuttaa tehollisen kannan kokoon. Vähempilukuisen sukupuolen eli urosten lukumäärä rajoittaa tehollista kokoa, vaikka narttuja olisi jalostuskäytössä lukemattomia Sukusiitosasteet Koiran kaikki geenit esiintyvät pareittain. Kunkin geeniparin geeniversioista koira saa yhden isältään ja toisen emältään. Sukusiitosaste tarkoittaa todennäköisyyttä, että satunnaisesti valittu geenipari sisältää samat geeniversiot eli alleelit, ja että nämä alleelit ovat peräisin yhdeltä ja samalta esivanhemmalta, joka on siis sekä isän että emän sukutaulussa. Jotta sukusiitosaste olisi suurempi kuin nolla, täytyy koiran vanhempien olla keskenään sukua. Jos koiran vanhemmat ovat esimerkiksi serkuksia, on koiran sukusiitosaste 6,25 %. Jos taas koiran vanhemmat ovat keskenään täyssisaruksia, on sukusiitosaste 25 %. Suositus sukusiitosasteen ylärajaksi on 6,25 % viiden polven mukaan laskettuna. Mitä suurempi sukusiitosaste on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä väistyvät, haitalliset geeniversiot tulevat koirassa esiin aiheuttaen esimerkiksi koiran sairastumisen johonkin tiettyyn sairauteen. On kuitenkin muistettava, että samalla tavalla kuin huonot geenit kertautuvat, kertautuvat myös hyvät geenit. Eläinjalostuksessa on käytetty sukulaisparitusta kautta aikojen vakiinnuttamaan haluttuja hyviä ominaisuuksia kantaan. Labradorinnoutajan keskimääräinen sukusiitosaste on vuodesta 1993 laskenut tasaisesti (Taulukko 3). Tosin laskenta on tehty sukupuista, jotka eivät riitä linkittämään koiria kantakoiriin asti. Esimerkiksi runsas tuontikoirien käyttö pienentää sukusiitosastetta, koska tuontikoirille tallennetaan Suomen Kennelliiton tietokantoihin vain kolme sukupolvea esivanhempia. Lisäksi Kennelliiton tietokannoista puuttuu suuri osa ennen vuotta 1978 rekisteröidyistä koirista sekä melkein kaikki ennen vuotta 1971 rekisteröidyt. Kaikkea tietokannoissa olevaa sukulaistietoa ei myöskään oteta mukaan sukusiitosasteiden laskentaan, eikä kaikkea edes saada esille oikealla tavalla johtuen mm. siitä, että tietokannassa voi sama koira esiintyä neljälläkin eri rekisterinumerolla ja ohjelma käsittää nämä neljäksi eri yksilöksi. Vuoteen 1999 mennessä labradoriaineistoa oli ehtinyt kertyä Kennelliiton tietokantoihin niin, että 15 prosentilla koirista oli kuusi ja 53 prosentilla viisi kokonaista esivanhempaissukupolvea tiedostossa (Mäki ym. 2001). Vuoteen 2007 mennessä näihin lukuihin on tullut kahdeksan vuotta eli kaksi koirasukupolvea lisää Isien ja emien lukumäärän suhde Koirien sukulaistumista saadaan hidastettua ja rodun monimuotoisuutta säilytettyä, kun jalostukseen käytetään mahdollisimman useita erisukuisia koiria. Kun isien määrä jaetaan emien määrällä, saadaan suhdeluku, joka kuvaa kannan jalostuskäytön monipuolisuutta ja sitä kautta myös tehollista kannan kokoa. Kun suhde on yksi, eli uroksia käytetään yhtä paljon kuin narttuja, säilyy monimuotoisuutta tehokkaimmin. Labradorinnoutajalla suhde oli sukupolven aikana vain 0,39, ja sen jälkeen keskimäärin 0,46 (Taulukko 3).

9 9 Taulukko 3. Isien ja emien lukumäärän suhde, tehollinen kannan koko, sekä vuosittainen sukusiitosaste (Koiranet ). REK. Isät/Emät suhde Tehollinen kannan Sukusiitosaste % VUOSI per sukupolvi koko per sukupolvi* , , , /693 = 0, , , , , /434 = 0, , , , , /513 = 0, , , , , /713 = 0, ,49 *Yliarvio, koska jalostuskoirien välisiä sukulaisuuksia ja epätasaisia jälkeläismääriä ei oteta huomioon laskukaavassa (4*Nu*Nn/(Nu+Nn), missä Nu on lisääntyvien urosten ja Nn lisääntyvien narttujen lukumäärä sukupolvea kohden) Jalostuskoirien käyttömäärät Erään määritelmän mukaan uroksella on liikaa jälkeläisiä, kun sen elinikäinen jälkeläismäärä vastaa kymmentä prosenttia kahden vuoden tai viittä prosenttia neljän vuoden eli sukupolven rekisteröintimääristä. Suurilukuisessa rodussa jo 2-3 prosentin ylittymistä neljän vuoden aikana voidaan pitää liikakäyttönä. Raja on elinikäinen, mutta se lasketaan yhden sukupolven rekisteröintimääristä, sellaisesta sukupolvesta, minkä aikana koira on ollut jalostuskäytössä. Toisen polven jälkeläisiä yksittäisellä koiralla saisi olla korkeintaan 4-6 prosenttia laskettuna yhden sukupolven rekisteröintimäärästä. Suurin osa kaikkien aikojen käytetyimmistä labradoriuroksista on syntynyt 70- ja 80-luvuilla (Taulukko 4). Tuolloin noutajarotujen räjähdysmäinen suosio toi mukanaan negatiivisia asioita. Koirien terveysongelmat lisääntyivät, luonne huononi, ja labradorinnoutaja oli monen kaupallisen kasvattajan suosikkirotu. Tilanne johti muutamien urosten liialliseen jalostuskäyttöön ja myös siihen, että melko suuri osa pennuista tuotettiin rekisteröimättöminä. Myös karanteerimääräykset aiheuttivat, että jalostusmielessä vaihtoa käytiin käytännössä vain Ruotsin ja Norjan kanssa. Kaikkien aikojen käytetyimmällä uroksella on ensimmäisen polven jälkeläisiä 760, käytetyimmällä nartulla niitä on 46. Taulukossa 4 listattujen urosten lisäksi 20 muulla uroksella on yli 300 toisen polven jälkeläistä (kullakin ). Toisen polven jälkeläisiä voi nartuillakin olla paljon: yhteensä 17 nartulla niitä on enemmän kuin 300 (Taulukko 5). Näiden narttujen poikia on siis käytetty paljon jalostukseen. Käytetyimmistä jalostuskoirista usea on myös keskenään läheistä sukua. Tämä kaventaa kantaa entisestään.

10 10 Taulukko 4. Kaikkien aikojen käytetyimmät 20 urosta ensimmäisen ja toisen polven jälkeläismäärineen sekä jälkeläismäärien osuus kaikista sukupolven koirista (lähde: Koiranet, kevät 2008). Huom! Kaikki tämän taulukon urokset ovat syntyneet ja 1980 luvuilla. Uros ja sen syntymävuosi 1. polvi %-osuus 1) 2. polvi %-osuus 2) Zeiban Av Hamborg , ,9 Fågelängens Hawker Hunter , ,9 Kupros Kassidy , ,3 Charway Sea Badger , ,0 Lennek Birdie Nam Nam , ,9 Kivisaran Archibald , ,4 Nattens Sportsman , ,8 Hirsipirtin Q-makoira , ,5 Dalimattas Winnerboy , ,7 Priorise Sebastian , ,2 Konyac , ,9 Pastime s Tripe-Hound , ,2 Biggas Rolling Stone , ,5 Kuju , ,9 Narjana s Lamborghini , ,8 Mellows Uncle Tom , ,1 Ethusan Yliveto , ,1 Mellows Samuli , ,2 Lascoeds Royal Warrior , ,7 Charway Huckleberry , ,6 1) %-osuus sukupolvesta, joka alkaa kaksi vuotta uroksen syntymävuoden jälkeen. Esimerkiksi Zeiban Av Hamborgilla vuodet ) %-osuus sukupolvesta, joka alkaa viisi vuotta uroksen syntymävuoden jälkeen Taulukko 5. Nartut, joilla on yli 300 toisen polven jälkeläistä sekä toisen polven jälkeläismäärän osuus kaikista sukupolven koirista (lähde: Koiranet, kevät 2008). Narttu ja sen syntymävuosi 1. polvi 2. polvi 2. polven %- osuus 1) Hirsipirtin Emma ,5 Mallards Caddis Worm ,6 Zeiban s Donna ,1 Susanset Dominetta ,7 Biggas Indira ,0 Mallards Caddis Cased ,7 Sara ,8 Tanja n. 18,2 2) Biggas Emelie ,3 Biggas Elinor ,2 Jane ,7 Loresho Oystercatcher ,3 Kamrats Barbara ,6 Jayncourt Jingle Jangle ,6 Aroscas Sun Maiden ,5 Rosanan Taste Of Honey ,6 Loresho Jell-O ,3 1) %-osuus sukupolvesta, joka alkaa kuusi vuotta nartun syntymävuoden jälkeen. Esimerkiksi Hirsipirtin Emmalla vuodet ) Vuodelta 1977 ei saatavissa täydellisiä rekisteröintilukuja

11 Urosten käyttö neljän viimeisimmän sukupolven aikana Sukupolven jalostusuroksista neljän uroksen kokonaisjälkeläismäärät kasvoivat yli kolmen prosentin eli niillä oli yli 174 jälkeläistä; eniten käytetyllä oli jopa 760 jälkeläistä (13 prosenttia yhden sukupolven rekisteröinneistä, Taulukko 6). Sukupolven uroksista viiden kokonaisjälkeläismäärä ylitti kolmen prosentin rajan eli 115 pentua (Taulukko 7). Sukupolvessa tällaisia uroksia oli neljä (yli 142 jälkeläistä, Taulukko 8), ja viimeisimmässä sukupolvessa, , kaksi (yli 189 jälkeläistä, Taulukko 9). Metsästyslinjaisia uroksia on Taulukossa 6 Flaxdale Jarvey, Taulukossa 7 Drakeshead Felix ja Taulukossa 8 Fieldcourt Dancing Pirate. Taulukko 6. Kymmenen käytetyintä urosta sukupolven aikana. Kyseisen sukupolven 5798 rekisteröidystä koirasta joka viidennen koiran isä löytyi kahdeksan käytetyimmän uroksen joukosta, joka neljännen 11 käytetyimmän joukosta, ja puolet koirista oli 35 uroksen jälkeläisiä (lähde: Koiranet ). Uros ja sen syntymävuosi Tilastointiaikana Yhteensä Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Biggas Rolling Stone , Zeiban Av Hamborg , Biggas Ynga , Narjana s Ian , Exhibition Man De Saint Urban , (synt.aika ei rekisterissä) Bubbling Churchill , Tweedledum Steamy Windows , Flaxdale Jarvey , Musical s Phantom Of The , Opera 1992 M Ladys Snow-Ball , Taulukko 7. Kymmenen käytetyintä urosta sukupolven aikana. Kyseisen sukupolven 3839 rekisteröidystä koirasta joka viidennen koiran isä löytyi yhdeksän käytetyimmän uroksen joukosta, joka neljännen 12 käytetyimmän joukosta, ja puolet koirista oli 34 uroksen jälkeläisiä (lähde: Koiranet ). Uros ja sen syntymävuosi Tilastointiaikana Yhteensä Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Rosanan Chelsea Bun , Drakeshead Felix , Rosanan Royal Prince , Bubbling Churchill , Biggas Mellow Fellow , Loresho Ozzie , Loresho Tango , Upwards Alfonso , Rosanan Paul Pry , Brookhill s Daddy s Hope ,

12 Taulukko 8. Kymmenen käytetyintä urosta sukupolven aikana. Kyseisen sukupolven 4718 rekisteröidystä koirasta joka viidennen koiran isä löytyi yhdeksän käytetyimmän uroksen joukosta, joka neljännen 12 käytetyimmän joukosta, ja puolet koirista oli 36 uroksen jälkeläisiä (lähde: Koiranet ). Uros ja sen syntymävuosi Tilastointiaikana Yhteensä Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Danjacs Finnegan , Mailiksen Gentleman , Follies Storm Petrel , Bubbling Picasso , Kamitan My Name Is Bond , Mallorn s Valentine , Tweedledum Against Allodds , Bear s Oscar , Fieldcourt Dancing Pirate , Rocheby Smokescreen , Taulukko 9. Kymmenen käytetyintä urosta sukupolven aikana. Kyseisen sukupolven 6312 rekisteröidystä koirasta joka viidennen koiran isä löytyi yhdentoista käytetyimmän uroksen joukosta, joka neljännen 15 käytetyimmän joukosta, ja puolet koirista oli 50 uroksen jälkeläisiä (lähde: Koiranet ). Uros ja sen syntymävuosi Tilastointiaikana Yhteensä Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja Follies Mon Oncle , Loresho Liberty , Strongline s Dalwhinnie , Talimar Mallorns Storm Warning , Mallorn s Romeo , Tsarodej Wellington , Mallorn s Capuccino , Upwards Goodwill Gunnar , Linjor Shakespeare , Cannonpowder Dream Lover , Eniten käytettyjen jalostuskoirien välisiä sukulaisuuksia Suurin osa eniten käytetyistä jalostuskoirista on keskenään sukua. Kun tarkastellaan pelkästään lähisukulaisuuksia, huomataan, että esimerkiksi Taulukoissa 4 ja 5 puolisisaruksia (isä Licithas Blizzard) ovat urokset Zeiban av Hamborg ja Hirsipirtin Q-makoira sekä nartut Mallards Caddis Worm, Mallards Caddis Cased ja Rosanan Taste of Honey. Kaksi ensimmäistä narttua ovat keskenään täyssisaruksia. Lisäksi Licithas Blizzard on Taulukon 4 Fågelängens Hawker Hunterin ja Pastime s Tripe-Houndin emänisä, Mallards Caddis Wormin ollessa ensimmäisen ja Mallards Caddis Casedin jälkimmäisen emä. Kaikkien aikojen toiseksi käytetyin uros Fågelängens Hawker Hunter on isänä Dalimattas Winnerboylle, Biggas Rolling Stonelle, Biggas Indiralle ja Biggas Mellow Fellow lle (Taulukot 4, 5 ja 7), sekä emänisänä Biggas Yngalle ja M Ladys Snow-Ballille (kummatkin Taulukossa 6). Taulukon 4 Biggas Rolling Stonella ja Dalimattas Winnerboylla on sama emänisä (Kevin Keegan av Sverresborg) ja emänemä (Kamitan Henriikka), koska niiden emät ovat täyssisaruksia. Kevin Keegan on myös isänä saman taulukon Ethusan Ylivedolle sekä nartuille Biggas Emelie ja Biggas Elinor (kummatkin Taulukossa 5), jotka ovat keskenään täyssisaruksia. Biggas Elinor on täyssisarusten Biggas Rolling Stone ja Biggas Indira emä, ja Biggas Emelie on Dalimattas Winnerboyn emä. Edelleen pysyen Taulukoissa 4 ja 5: Kupros Kassidy on Hirsipirtin Emman isä ja Hirsipirtin Q-makoiran emänisä. Nattens Sportsman on Rosanan Taste of Honeyn emänisä. Kupros Kassidyn emänisä, Nattens Sportsmanin isänisä sekä Aroscas Sun Maidenin emänisä on sama koira (Sandylands Mark). Charway Sea Badger on Loresho Oystercatcherin isä. Hirsipirtin Q-makoiran emä Hirsipirtin Emma on myös Pastime s Tripe-Houndin isänemä. Pastime s Tripe-Houndin isänisä ja Narjana s Lamborghinin emänisä ovat sama koira (Sandylands April Madness). Samoin Pastime s Tripe-Houndin emänemä ja Mallards Caddis Wormin sekä Mallards Caddis Casedin emä ovat sama koira (Mallards Sand Eel). Lisäksi Tanja on Kujun emä ja Sara Kivisaran Archibaldin emä. Kamrats Barbara on Ethusan Ylivedon emä. 12

13 13 Aroscas Sun Maiden on Mellows Samulin emä ja Zeiban s Donna Konyacin emä. Janen emänemä ja Kivisaran Archibaldin isänemä on sama narttu (Duchess). Taulukon 6 Exhibition Man De Saint Urban on Rosanan Chelsea Bunin (Taulukko 7) emänisä, ja sillä on sama isänisä kuin Taulukon 5 Loresho Jell-O lla (Mardas Master Mariner). Taulukossa 6 on Jayncourt Jingle Janglen (Taulukko 5) poika Tweedledum Steamy Windows, ja Taulukossa 8 on kaksi sen pojanpoikaa, Tweedledum Against Allodds ja Kamitan My Name Is Bond. Lisäksi Tweedledum Steamy Windowsin täyssisar on Rosanan Paul Pryn (Taulukko 7) emä, niillä on siis yhteinen isä ja emänisä (Guideline s Copyright), joka on myös Musical s Phantom Of The Operan (Taulukko 6) isä ja Tweedledum Against Alloddsin ja Kamitan My Name Is Bondin (kumpikin Taulukossa 8) isänisä. Taulukoiden 6 ja 7 Bubbling Churchill on Loresho Oystercatcherin (Taulukko 5) poika ja Loresho Ozzien (Taulukko 7) isä. Taulukon 7 Loresho Tango on Loresho Ozzien poika ja sen emä on Loresho Jell-O (Taulukko 5). Taulukon 7 Brookhill s Daddy s Hopen emänisä on M Ladys Snow-Ball (Taulukko 6), ja Brookhill s Daddy s Hope itse on Follies Storm Petrelin (Taulukko 8) isä. Taulukon 7 Upwards Alfonso on Biggas Yngan (Taulukko 6) poika ja Taulukon 8 Mailiksen Gentleman ja Bears Oscar ovat Biggas Yngan tyttärenpoikia. Taulukon 8 Bubbling Picasso on Loresho Oystercatcherin (Taulukko 5) tyttärenpoika. Taulukossa 9 on kaksi ja Taulukossa 8 yksi Mailiksen Gentlemanin poikaa: Loresho Liberty, Tsarodej Wellington ja Mallorn s Valentine. Mailiksen Gentleman esiintyy itse Taulukossa 9. Taulukon 9 Mallorn s Capuccino on Mallorn s Valentinen poika, ja sen emänisä on Taulukon 8 Bubbling Picasso. Mallorn s Romeo on Follies Mon Onclen isä, ja Taulukon 8 Follies Storm Petrel on sen emänisä. Strongline s Dalwhinnien isänisä on Loresho Tango (Taulukko 7). Upwards Goodwill Gunnarin emänemä on Upwards Alfonson (Taulukko 7) täyssisar. Cannonpowder Dream Lover on 3. ja 4. polvessa linjattu Upwards Alfonsoon ja Biggas Yngaan. Jos otetaan esimerkiksi viimeisin sukupolvi (Taulukko 9), nähdään myös, että uroksia on käytetty jalostukseen runsaasti jo hyvin nuorina. Vuosina syntyneiden koirien yleisimmät isäurokset ovat itse syntyneet vuosina Vuonna 2006 syntyneellä uroksella on ollut jo kesäkuuhun 2009 mennessä 11 rekisteröityä pentuetta Siitokseen käytettyjen koirien osuus kaikista rekisteröidyistä koirista Mitä pienempää osuutta rodun koirista käytetään siitokseen, sitä pienempi on myös tehollinen kannan koko. Vuonna 2001 julkaistun tutkimuksen mukaan jalostuskoirien osuus syntyneistä labradorinnoutajista laski koko 1980-luvun ajan ollen vuonna 1991 rekisteröidyillä uroksilla 4,6 % ja nartuilla 14,0 % (Mäki ym. 2001). Tutkittu jakso sisälsi jalostuskäyttöiän ohittaneet koirat. Labradorinnoutajan ja kultaisennoutajan luvut olivat yhteneväiset ja tutkimuksen alhaisimmat. Suurimmat luvut olivat suomenajokoiralla, jolla rekisteröidyistä uroksista % ja nartuista % käytettiin siitokseen. Muut tutkitut rodut olivat rottweiler, pitkäkarvainen collie ja saksanpaimenkoira. Tänä päivänä voitaneen tarkastella koiria taaksepäin syntymä- tai rekisteröintivuoteen 2001 saakka, jos oletetaan, että koira on 7-8 -vuotiaana jo tehnyt ainakin ensimmäisen pentueensa. Siitokseen käytettyjen koirien osuus kaikista rekisteröidyistä koirista jatkoi vuoden 1991 jälkeen laskuaan ollen vuonna ,7 % uroksista ja 10,2 % nartuista, kunnes alkoi jälleen nousta vuonna Osuus oli taas laskussa vuosina , ja vuonna 2001 rekisteröidyistä uroksista käytettiin siitokseen 4,0 % ja nartuista 22,0 %. Siitokseen käytettyjen urosten osuus on huolestuttavan pieni, ja suunta on tällä hetkellä edelleen pienenemään päin: 96 % vuonna 2001 syntyneistä ei siis jatkanut sukuaan ollenkaan. Tämä yhdessä eniten käytettyjen urosten läheisen sukulaisuuden kanssa tekee jalostuspohjan hyvin kapeaksi. Mutta näissä luvuissa ovat tosin mukana vain Suomeen rekisteröidyt koirat. Pentueiden isinä on lisäksi käytetty ulkomailla asuvia uroksia ja tämä suuntaus näyttää jatkuvan. Kolmen edellisen kohdan ( ) perusteella voidaan kuitenkin sanoa jalostuspohjan olevan kapea. Myös ulkomailla käytetään jalostukseen hyvin pientä osuutta syntyneistä koirista.

14 14 Jalostuskoirien o suus rekisteröidyistä (%) Nartut Urokset Rekisteröintivuosi Kuva 1. Rekisteröityjen, siitokseen käytettyjen labradorinnoutajaurosten ja narttujen osuus kaikista koirista rekisteröintivuosittain (lähde: Koiranet ) Yhteenveto ja jalostustavoitteet Ohjelmassa tarkasteltujen neljän sukupolven perusteella aiemmalta ajalta tuttu tiettyjen sukujen ylikäyttö on edelleen huomattavaa. Lisäksi aivan liian pieni osuus koirista, varsinkin kotimaisista uroksista, jatkaa sukuaan. Pentueiden isinä on yhä enemmän ulkomaisia koiria. Labradoreja rekisteröidään paljon ja tämän perusteella voisi olettaa myös jalostusmateriaalia olevan paljon tarjolla. Sukujen yksipuolisen jalostuskäytön vuoksi käytössä oleva jalostusmateriaali ei kuitenkaan ole perimältään tarpeeksi monipuolista. Monia uroksia on myös käytetty runsaasti jalostukseen jo nuorella iällä, ennen kuin niiden jälkeläisten tasosta tai edes niiden omista (muista kuin PEVISA:an kuuluvista) ominaisuuksista on ehtinyt tulla tietoja. Jalostuksen tavoitteena on kasvattaa tehollista kannan kokoa ja siten nostaa kannan monimuotoisuutta. Uroksia ja narttuja tulee käyttää mahdollisimman tasaisesti jalostukseen. Jalostuskoirien käyttömäärien tulee olla maltillisia, jotta kannan keskinäinen sukulaistuminen hidastuu. Jalostuskoiria tulisi saada käyttöön myös muista kuin yleisistä sukulinjoista. Monimuotoisella kannalla on mahdollisimman monta eri esivanhempaa. Rotujärjestö suosittelee, että yksittäisen koiran elinikäinen jälkeläismäärä pysyy alle kahdessa prosentissa siitä koiramäärästä, joka rekisteröidään yhden sukupolven eli neljän vuoden aikana. Tällä hetkellä tämä tarkoittaa alle 126 pentua, koska sukupolven rekisteröitiin 6312 koiraa. Yksittäisen koiran toisen polven jälkeläismääräksi suositellaan enintään 252 koiraa. Näillä suosituksilla saadaan toivottavasti nostettua jalostusurosten lukumäärää. Samalla kasvaa myös jalostusurosten ja -narttujen lukumäärän suhde, jonka toivotaan muuttuvan nykyisestä 0,47:stä 0,60-0,80:aan. 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Luonne Labradorinnoutajan kuuluu olla luonteeltaan hyväntuulinen, eloisa ja hyvin toiminnanhaluinen, sopeutuvainen ja uskollinen seuralainen. Se ei koskaan saa olla hyökkäävä eikä arka. Sillä tulee olla hyvä vainu ja pehmeä ote riistan suhteen, ja se on yleensä erinomainen uimari. Labradorinnoutajan luonne on yksi sen tavaramerkki ja tekee siitä monipuolisen käyttökoirarodun, mutta myös miellyttävän seurakoiran ja kumppanin. Labradorin erikoispiirre muita metsästyskoirarotuja ajatellen on sen miellyttämishalu, "will to please". Niin kauan kuin luonne säilyy mahdollisimman alkuperäisenä, säilyttää labradorinnoutaja myös miellyttävän käyttö- ja perhekoiran roolinsa. Tyypillisimmillään labradori on helposti koulutettavissa metsästäjän apuriksi, ja on samalla myös koko perheen seuralainen ja lasten kumppani.

15 Luonteen ei-toivottavia piirteitä ovat yliaktiivisuus, mikä tyypillisesti ilmenee rauhattomuutena ja keskittymiskyvyn puutteena, liiallinen pehmeys (jopa arkuus), vahtimistaipumus, aggressiivisuus, sekä uroksilla yliseksuaalisuus. Keväällä 2004 ja talvella labradorinomistajille tehtyjen terveystiedustelujen yhteydessä oli kysymyksiä myös koirien luonteesta. Vastauksia saatiin vuonna 2004 yhteensä 159 koirasta ja vuonna 2007 yhteensä 332 koirasta (144 uroksesta ja 188 nartusta). Kummassakaan kyselyssä ei luonteen osalta tullut ilmi mitään erityisen huolestuttavaa. Kyselyissä pyydettiin ensin kuvailemaan koiran luonnetta omin sanoin ja kysyttiin sitten rasti ruutuun -menetelmällä, onko koira ääniherkkä (esimerkiksi ukonilmalle tai ilotulitukselle) tai onko koira paukkuarka (esimerkiksi laukaukselle). Lisäksi kysyttiin, miten koira suhtautuu samaa sukupuolta edustavia kohtaan ja miten eri sukupuolta olevia kohtaan. Viimeisimmässä kyselyssä omistajat kuvailivat koiriensa luonteita pääasiassa sanoilla iloinen, kiltti, rauhallinen, tottelevainen, miellyttämishaluinen ja ystävällinen. Myös itsepäisiä koiria löytyi (23 kpl). Mainintoja energisyydestä, vilkkaudesta, sosiaalisuudesta ja toiminnanhaluisuudesta oli useita. Piirteitä, joita voidaan pitää labradorinnoutajalle kuulumattomina, eli arkuutta vieraita ihmisiä tai outoja asioita kohtaan, varovaisuutta, pidättyväisyyttä, tai mainintaa, että koira on pehmeä tai sen hermorakenne ei ole paras mahdollinen, oli yhteensä 43 kpl. Nartuilla hieman arka tai varauksellinen oli kolmanneksitoista yleisin maininta (12 koiraa, 6 % kaikista nartuista). Muutama ylivilkas koira oli myös mukana. Erilaisia mainintoja oli enemmän kuin koiria, eli samaa koiraa on kuvailtu usealla adjektiivilla. Urokset suhtautuivat toisiin koiriin enimmäkseen leikkisästi ja ystävällisesti, mutta 13 mainintaa oli uroksista, jotka eivät sietäneet joitakin muita uroksia tai olivat ärhäköitä, dominoivia tai uhoavia. Kolme mainintaa toisia uroksia kohtaan pelokkaasta, epävarmasta tai arastelevasta uroksesta saatiin. Narttujen suhtautuminen toisiin narttuihin oli enimmäkseen ongelmatonta tai normaaliin narttujen väliseen käyttäytymiseen kuuluvaa, kuten muutamat maininnat varautuneisuudesta tai epävarmuudesta. Koirien käytöksessä vastakkaista sukupuolta kohtaan ei yleensä ollut ongelmia Käyttöominaisuudet Suomessa on paljon labradorinnoutajia, joita käytetään käytännön metsällä, ja niiden toiminta siellä on varsin korvaamatonta muun muassa pienriistan talteenotossa. Labradorit ovat parhaimmillaan erinomaisia ja monipuolisia metsästyskoiria. Toisaalta suurin osa labradorinomistajista ei metsästä, vaan koiraa käytetään muissa harrastusmuodoissa tai koira on seurana. Varsinkin vaativimmissa rodunomaisissa, englantilaistyyppisissä kokeissa käyvät lähes ainoastaan metsästyslinjaiset labradorit, kun taas muissa kokeissa ja näyttelyissä käytetään enimmäkseen muita kuin metsästyslinjaisia labradoreja. Toisaalta kokeeseen osallistujien määrää ei voida yksinomaan käyttää koirien tason mittarina, vaan enemmän merkitystä on sillä minkä verran kokeissa palkitaan koiria Rodunomaiset kokeet Labradorinnoutajien luonteen ja taipumusten perusmittarina voidaan käyttää noutajien taipumuskoetta (NOU). Taipumuskoe vaaditaan metsästyskokeeseen osallistumiseen, ja se on muotovalion arvon (FIN MVA) saamisen edellytyksenä tarvittavien näyttelytulosten lisäksi. Noutajien perinteinen koelaji on noutajien metsästyskoe (NOME- B). NOME:n lisäksi noutajia testataan noutajien käytännönmetsästyskokeessa (NKM). Koira saa käyttövalion arvon (FIN KVA), kun sillä tarvittavien koetulosten lisäksi hyväksytty NKM-suoritus sekä näyttelytulos (laatuarvostelussa vähintään hyvä, H, koiran täytettyä 15 kk). Edellä mainittujen lisäksi noutajien uusia, kansainvälisiä, rodunomaisia kokeita ovat NOME-A ja Noutajien Working Test (NOWT). Kumpikin tuli Suomessa viralliseksi vasta FIN KVA -arvon saavuttamiseksi on vaihtoehtona hyväksytylle NKM-suoritukselle vähintään 3-tulos NOME-A kokeesta muiden vaadittavien tulosten lisäksi. Koiran tulee olla rodunomaisiin kokeisiin osallistuessa vähintään yhdeksän kuukauden ikäinen. Noutajien taipumuskoe (NOU) Taipumuskokeen tarkoituksena on sääntöjen mukaan todeta, onko koiran luonne kyseiselle noutajarodulle tyypillinen, ja onko koiralla edellytyksiä koulutettavaksi pienriistan talteenottoon ja noutajien metsästyskokeeseen. Koiria arvosteltaessa otetaan huomioon metsästysominaisuuksia koskevat jalostukselliset tavoitteet. Taipumuskoe on suomalainen koemuoto, eikä sitä käytetä muissa maissa sellaisenaan. Kokeessa testataan koiran

16 sosiaalinen käyttäytyminen toisia koiria ja vieraita ihmisiä kohtaan, halukkuus vesinoutoon, halukkuus maanoutoon, kyky löytää riistaa, riistankäsittely ja kyky jäljestää, sekä itseluottamus ja aloitekyky. Yhtenä arvostelun osa-alueena on myös yhteistyö. Kokeessa käytetään kylmää riistaa ja ammutaan vähintään kaksi laukausta riistannoudon yhteydessä. Koe arvostellaan hyväksytty/hylätty periaatteella. Vuosina syntyneiden, taipumuskokeeseen osallistuneiden labradorinnoutajien määrä on vaihdellut vuosittain välillä (Kuva 2). Tämä vastaa prosenttia vuosittain syntyneistä (Kuva 6). Kuvan 2 viimeisimpinä vuosina syntyneet koirat ovat tavoiteohjelmaa tehdessä vielä nuoria, joten osallistujien lukumäärä näille vuosille kasvaa tulevina vuosina. Osa koirista on yrittänyt taipumuskokeen läpäisyä useammin kuin kerran. Ensimmäisellä osallistumiskerralla hyväksymisprosentti on vaihdellut 51 ja 66 prosentin välillä. Kaikki kerrat mukaan laskettuna prosenttia osallistuneista koirista on suorittanut taipumuskokeen hyväksyttävästi. 16 Lukumäärä Koiria NOU0 NOU Syntymävuosi Kuva 2. Vuosina syntyneiden labradorinnoutajien osallistuminen taipumuskokeeseen. NOU0 = hylätty taipumuskoe, NOU1 = hyväksytty taipumuskoe (lähde: Koiranet ). Jalostuskoirien taipumuskoekäynnit Taipumuskokeella testattujen jalostusurosten osuus on kasvanut viimeisten sukupolvien aikana (Taulukot 10 ja 11). Nartuilla testattujen osuus kasvoi ensin, mutta laski taas viimeisimmässä sukupolvessa. Runsaat 90 prosenttia kokeessa käyneistä jalostusuroksista ja runsaat 80 prosenttia nartuista on läpäissyt kokeen. Jalostusuroksista on testattu suurempi osuus kuin nartuista. Taulukko 10. Jalostusurosten osallistuminen taipumuskokeisiin sekä hyväksyttyjen ja hylättyjen lukumäärä ja osuus (lähde: Koiranet, kevät 2008). Jalostusuroksen Jalostusurosten lkm Testattujen osuus NOU1 NOU0 rek.vuosi jalostusuroksista % 70 (92 %) 6 (8 %) % 62 (90 %) 7 (10 %) % 68 (92 %) 6 (8 %) % 77 (94 %) 5 (6 %) NOU1 = hyväksytty taipumuskoe, NOU0 = hylätty taipumuskoe

17 17 Taulukko 11. Jalostusnarttujen osallistuminen taipumuskokeisiin sekä hyväksyttyjen ja hylättyjen lukumäärä ja osuus (lähde: Koiranet, kevät 2008). Jalostusnartun Jalostusnarttujen lkm Testattujen osuus NOU1 NOU0 rek.vuosi jalostusnartuista % 173 (81 %) 40 (19 %) % 136 (82 %) 18 (12 %) % 170 (81 %) 39 (19 %) % 164 (86 %) 27 (14 %) NOU1 = hyväksytty taipumuskoe, NOU0 = hylätty taipumuskoe Noutajien B-metsästyskoe (NOME-B) Noutajien metsästyskokeessa arvostellaan noutajien soveltuvuutta ja halua työskennellä metsästyksenomaisissa tehtävissä, ottaen huomioon jalostusta koskevat tavoitteet. Suomessa kokeessa käytetään kylmää riistaa, mutta voittajaluokassa koe voidaan suorittaa myös käyttämällä kylmän riistan tilalla dummyja (kankaasta tehty täytetty noutoesine). Koe pyritään saamaan mahdollisimman lähelle todellista metsästystilannetta. NOME:ssa on kolme eri luokkaa. Alokasluokkaan (ALO) saavat osallistua taipumuskokeen hyväksytysti suorittaneet koirat ilman ikärajoitusta. ALO1-palkinnon saanut koira siirtyy avoimeen luokkaan (AVO), josta kaksi kertaa AVO1-palkinnon saaneet koirat siirtyvät edelleen voittajaluokkaan (VOI). Koira voi jatkaa osallistumistaan alemmassa luokassa sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin se on saavuttanut ylempään luokkaan oikeuttavan tuloksen. Kun koira osallistuu ylempään luokkaan, se ei enää saa osallistua alempaan luokkaan. Kokonaissuoritukseltaan erinomainen koira saa ensimmäisen (1.) palkinnon, hyvä koira toisen (2.) palkinnon ja tyydyttävä kolmannen (3.) palkinnon. Jos koiran kokonaissuoritus ei riitä hyväksyttyyn palkintoon tai tuomari joutuu keskeyttämään kokeen, merkitään palkintosijan kohdalle nolla (0). Jos taas ohjaajan keskeyttää kokeen tilanteessa, jossa tuomarin mielestä koiralla olisi vielä ollut mahdollisuus yltää palkintosijoille, merkitään tulokseksi viiva (-). Vuosina syntyneiden, noutajien metsästyskokeeseen osallistuneiden labradorinnoutajien lukumäärä on ollut vuosittain , eli 7-32 prosenttia syntyneistä (Kuvat 3 ja 6). Osuus on laskenut runsaasti 1990-luvun alkuvuosista. Kuvan 3 viimeisimpinä vuosina syntyneitä koiria tulee kuitenkin kokeeseen tulevaisuudessa vielä lisää. Lukumäärä Koiria (väh. ALO-) AVO VOI Syntymävuosi Kuva 3. Vuosina syntyneiden labradorinnoutajien osallistuminen noutajien metsästyskokeeseen. ALO = alokasluokka, AVO = avoin luokka, VOI = voittajaluokka (lähde: Koiranet ).

18 18 Jalostuskoirien NOME-käynnit (NOME-B) Vuosina rekisteröidyistä jalostusuroksista noin kolmasosa ja jalostusnartuista viidesosa on osallistunut noutajien metsästyskokeeseen (Taulukot 12 ja 13). Osallistuneiden osuus on pysynyt melko tasaisena näiden vuosien aikana. Jalostusurosten osallistumisaktiivisuus oli narttuja selvästi suurempi. Taulukko 12. Jalostusurosten osallistuminen noutajien metsästyskokeisiin (lähde: Koiranet, kevät 2008). Jalostusuroksen rek.vuosi Jalostusurosten lkm NOME-osallistujia (väh. ALO-) (31 %) (38 %) (32 %) (32 %) Taulukko 13. Jalostusnarttujen osallistuminen noutajien metsästyskokeisiin (lähde: Koiranet, kevät 2008). Jalostusnartun rek.vuosi Jalostusnarttujen lkm NOME-osallistujia (väh. ALO-) (18 %) (23 %) (19 %) (20 %) Noutajien käytännönmetsästyskoe (NKM) Kokeessa arvostellaan noutajien B-metsästyskokeiden voittajaluokassa menestyneiden noutajien käyttöominaisuuksia aidossa metsästystilanteessa. Kokeessa arvioidaan koiran toimintaa koko metsästyspäivän ajan. Koira joko hyväksytään tai hylätään. Hyväksytty suoritus edellyttää koiralta moitteetonta ja tehokasta toimintaa koko metsästyksen ajan sekä vähintään kolmen vasta-ammutun riista- tai vahinkoeläimen noutoa. Noutajien käytännönmetsästyskokeeseen osallistuu vuosittain kymmenisen koiraa. Koirat käyvät NKM-kokeessa saavuttaakseen KVA-arvon. Noutajien Working Test (NOWT) Noutajien Working Testiin päästäkseen koiran täytyy ensin suorittaa taipumuskoe hyväksytysti. Tehtävät sijoittuvat pääsääntöisesti pellolle tai metsään. NOWT on koemuoto, jossa koe yritetään saada mahdollisimman metsästyksenomaiseksi ilman riistaa. Noutoesineenä käytetään dummyja. NOWT on alun perin kehitetty harjoittelumuodoksi NOME-A koetta varten. Vuonna 2006 NOWT-kokeita järjestettiin 5 kpl, vuonna Osallistujia oli kussakin vajaasta kymmenestä jopa viiteenkymmeneen labradorinnoutajaan. Noutajien A-metsästyskoe (NOME-A) Koira saa NOME-A kokeen osallistumisoikeuden, kun se on saavuttanut AVO1-tuloksen joko NOME-B- tai NOWTkokeesta. NOME-A -kokeet järjestetään vain VOI-luokassa, ja ne ovat lämpimän riistan kokeita, jahteja. Kokeessa arvioidaan koiran kykyä toimia hyvässä yhteistyössä ohjaajansa kanssa oikeassa metsästystilanteessa. Koiran tulee noutaa halutut riistat suoraviivaisesti sekä niin nopeasti ja tehokkaasti kuin mahdollista. Se ei saa jahdata elävää riistaa. Lisäksi koiralta vaaditaan ehdotonta äänettömyyttä ja kuuliaisuutta, vaikka osallistujina on useita koiria yhtä aikaa, ja kokeessa nähdään usein runsaasti pudotuksia. Vaihtoehtona NKM-kokeelle KVA-arvon saavuttamiseen on NOME-A -kokeesta vähintään 3-tulos. NOME-A -kokeita järjestettiin vuonna kpl ja kpl. Osallistujamäärä vaihteli kolmen ja viidentoista labradorinnoutajan välillä.

19 Muut kokeet Metsästyskoirien jälkikoe (MEJÄ) Metsästyskoirien jälkikokeessa selvitetään koiran kyky seurata haavoitetun riistaeläimen jälkiä. Kaksi kertaa avoimen luokan (AVO) ensimmäisen palkinnon saavuttanut koira siirtyy voittajaluokkaan (VOI), eikä tämän jälkeen voi kilpailla avoimessa luokassa. Osallistuakseen VOI-luokkaan koiralla tulee olla myös tulos näyttelystä. Valionarvoon (FIN JVA) tarvitaan 3 x VOI1-tulos vähintään kahdelta eri tuomarilta, sekä näyttelystä vähintään laatuarvostelu hyvä (H), joka on saavutettu vähintään 15 kuukauden iässä. Vuosina syntyneistä labradorinnoutajista on osallistunut metsästyskoirien jälkikokeeseen vuosittain (2-18 %; kuvat 4 ja 6). Viimeisimpinä vuosina syntyneiden, kokeisiin osallistuneiden koirien lukumäärä kasvaa vielä tulevaisuudessa. Lukumäärä Koiria (väh. AVO-) VOI Syntymävuosi Kuva 4. Vuosina syntyneiden labradorinnoutajien osallistuminen metsästyskoirien jäljestämiskokeeseen. AVO = avoin luokka, VOI = voittajaluokka (lähde: Koiranet ). Tottelevaisuuskoe (TOKO) Tottelevaisuuskokeissa arvostellaan koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä sekä koiralle opetetun käyttäytymisen tasoa. Koiran tulee olla tottelevaisuuskokeeseen osallistuessaan vähintään 10 kuukauden ikäinen. Kokeen luokat ovat alokasluokka (ALO), avoin luokka (AVO), voittajaluokka (VOI) sekä erikoisvoittajaluokka (EVL). Koira siirtyy alokasluokasta avoimeen luokkaan saavutettuaan yhden 1. palkinnon alokasluokassa. Saatuaan yhden 1. palkinnon avoimessa luokassa, koira siirtyy voittajaluokkaan. Erikoisvoittajaluokassa kilpailevat 15 kuukautta täyttäneet koirat, jotka ovat saaneet yhden 1. palkinnon voittajaluokassa. Tottelevaisuusvalion arvoon (FIN TVA) tarvitaan vähintään kolme 1. palkintoa EVL-luokasta kahden eri tuomarin arvostelemana. Lisäksi koiran tulee olla saavuttanut näyttelyissä laatuarvostelutuloksen hyvä (H). Tottelevaisuuskokeeseen osallistuneiden labradorinnoutajien lukumäärä on laskenut vuonna 1993 syntyneiden koirien huippulukeman (152 koiraa) jälkeen (Kuva 5). Toisaalta viimeisimpinä vuosina syntyneiden, kokeeseen osallistuneiden koirien lukumäärä kasvaa vielä. Vuosittain syntyneistä koirista yhdestä kolmeentoista prosenttia on osallistunut tottelevaisuuskokeeseen.

20 Lukumäärä Syntymävuosi Kuva 5. Tottelevaisuuskokeeseen osallistuneiden, vuosina syntyneiden labradorinnoutajien lukumäärä (lähde: Koiranet ). Luonnetesti Vain pieni osuus labradorinnoutajista käy luonnetestissä. Koiriansa testauttavat labradorinomistajat ovat pääasiassa PK-harrastajia, jotka ovat melko harvinaisia rodussamme. Rodunomaiset kokeet soveltuvat luonnetestiä paremmin labradorinnoutajien tyypillisen luonteen testaamiseksi, joten luonnetestitulokset eivät luultavasti tulevaisuudessakaan lisäänny kovin paljon. Vuoden 2005 loppuun mennessä luonnetestattuja koiria oli yhteensä 307. Näiden tulokset löytyvät Luonnetestitietokannasta, mihin on tallennettu myös jokaisen koiran osatestipisteet. Vuoden 2005 jälkeen luonnetestitulokset löytyvät Koiranetistä, mutta sinne on tallennettu koirista vain loppupisteet. Pelkkien loppupisteiden perusteella koiran käyttäytymisestä testin aikana ei voida päätellä juuri mitään. Labradorinnoutajien luonnetestituloksia on vuonna 2008 analysoitu opinnäytetyössä (Liite 6). Palveluskoira- ja vesipelastuskokeet sekä agility Palveluskoirakokeista eniten osallistujia vuosina rekisteröityjen labradorinnoutajien joukossa on ollut palveluskoirien käyttäytymiskokeessa (PAKK, keskimäärin 12 koiraa vuodessa), jälkikokeessa (PAJÄ, keskimäärin 11 koiraa vuodessa), etsintäkokeessa (PAEK, keskimäärin 9 koiraa vuodessa) ja hakukokeessa (PAHA, keskimäärin 9 koiraa vuodessa, Taulukko 14). Nämä luvut sisältävät osittain samoja koiria, koska yksi koira voi osallistua useampaan koemuotoon ja saavuttaa myös käyttövalionarvon vaikka jokaisessa koemuodossa.. Agility (AGI) ja vesipelastus (VEPE) ovat labradorinnoutajalle marginaalisia harrastusmuotoja, niihin on osallistunut vain muutamia koiria. Labradorinnoutaja ei ole rakenteensa eikä muidenkaan ominaisuuksiensa puolesta tyypillinen agilityrotu, vesipelastukseen se sen sijaan sopii hyvin.

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT Näyttelykarjis s. 2 Veteraani s. 3 Pentu s. 4 Kasvattaja s. 4-5 PK-karjis s. 6 PEKO-karjis s. 6 VEPE-karjis s. 6 Agility s. 7 TOKO-karjis s. 7 Rally-Toko s. 8 Säännöt on tarkistettu ja hyväksytty 18.10.2015

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

6. Yhdistyksen hallitus voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin.

6. Yhdistyksen hallitus voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin. Salon Seudun Noutajat ry Kiertopalkintojen säännöt 9.1.2014 Valionarvomuisto Yhdistys jakaa vuosittain (vuosikokouksessa) kaikille menneenä vuonna valioarvon saavuttaneille koirille muistoesineen ja kunniakirjan

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Vuoden 2011 parhaat haussa!

Vuoden 2011 parhaat haussa! Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

AURAN NUUSKUT ry:n VUODEN KOIRA -PALKINNOT

AURAN NUUSKUT ry:n VUODEN KOIRA -PALKINNOT AURAN NUUSKUT ry:n VUODEN KOIRA -PALKINNOT Yleiset säännöt 1 Palkinnot jaetaan vuosittain huomioiden kalenterivuoden tulokset. Palkinnon tulee olla esinepalkinto, johon on kaiverrettu palkinnon nimi, vuosiluku

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

LÄNSI-POHJAN NOUTAJAKOIRAYHDISTYS RY:N VUODEN NOUTAJA 2014 TITTELIT

LÄNSI-POHJAN NOUTAJAKOIRAYHDISTYS RY:N VUODEN NOUTAJA 2014 TITTELIT LÄNSI-POHJAN NOUTAJAKOIRAYHDISTYS RY:N VUODEN NOUTAJA 2014 TITTELIT OVAT VIIMEINKIN HAUSSA! Hei jäsenet! Haettavien palkintojen lajikirjoa on kavennettu edellisvuosista vastaamaan yhdistyksen jäsenillensä

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain: Vuoden Kettuterrieri, Vuoden Metsästyskettuterrieri, Vuoden Näyttelykettuterrieri (erikseen molemmille

Lisätiedot

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely Astuu voimaan vuonna 2015 Näyttelykilpailujen säännöt Vuoden Coton ja Vuoden VeteraaniCoton-kilpailuihin osallistuu vakituisesti Suomessa asuvan Coton de Tuléar Suomen Coton de Tuléar ry:n jäsenen omistuksessa

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain: Vuoden Kettuterrieri, Vuoden Metsästyskettuterrieri, Vuoden Näyttelykettuterrieri (erikseen molemmille

Lisätiedot

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Palkinnoista voi kilpailla ainoastaan Imatran Kennelkerho ry:n jäsenen omistama tai jäsenen luona asuva koira. Palkintojen saamisen edellytyksenä on,

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

NäyttelyP uli PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT

NäyttelyP uli PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT PULIT RY. PALKINTOSÄÄNNÖT NäyttelyP uli 1. Kilpailun tarkoitus on kannustaa harrastamaan, ja painotus on osallistumisessa näyttelymenestyksen ja koiramäärien tai näyttelytyyppien sijaan. 2. Näyttelypuli-kilpailussa

Lisätiedot

Kiertopalkintoja hakemaan

Kiertopalkintoja hakemaan Kiertopalkintoja hakemaan On taas aika kerätä kokoon kuluneen vuoden tulokset ja osallistua kilpailuun kiertopalkinnoista. Kopioita arvosteluista ei tarvitse lähettää, mutta hakemuksissa on oltava tieto

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

PINSERIT RY:n VUODEN PINSERI SÄÄNNÖT

PINSERIT RY:n VUODEN PINSERI SÄÄNNÖT PINSERIT RY:n VUODEN PINSERI SÄÄNNÖT Kilpailuihin voi osallistua: - Suomessa vakituisesti asuva ja Pinserit ry:n jäsen. - Pinseri joka on rekisteröity Suomen Kennelliiton FIN, FI, ER tai EJ rekisteriin.

Lisätiedot

PINSERIT RY:n VUODEN PINSERI SÄÄNNÖT

PINSERIT RY:n VUODEN PINSERI SÄÄNNÖT PINSERIT RY:n VUODEN PINSERI SÄÄNNÖT Kilpailuihin voi osallistua: - Suomessa vakituisesti asuva ja Pinserit ry:n jäsen. - Pinseri joka on rekisteröity Suomen Kennelliiton FIN, FI, ER tai EJ rekisteriin.

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Palkinnoista voi kilpailla ainoastaan Imatran Kennelkerho ry:n jäsenen omistama tai jäsenen luona asuva koira. Palkintojen saamisen edellytyksenä on,

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

VUODEN KOIRA -KILPAILU

VUODEN KOIRA -KILPAILU VUODEN KOIRA -KILPAILU Tämä koskee kaikkia Vuoden Koira -kilpailuja: Vuoden Koira -kilpailuun voivat osallistua ne SBCAK ry:n jäsenet, joiden jäsenmaksu on maksettu kyseisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Lisätiedot

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.)

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.) Vuoden koirat-pisteiden laskuohjeisiin on tullut pieniä muutoksia ja tarkennuksia, nämä uudet muutokset on tummennettu. Suurin muutos on kotimaan näyttelykoira-kilpailussa, jossa tästä lähtien kaikki karvanlaadun

Lisätiedot

Vuoden Dalmatiankoira -kilpailut

Vuoden Dalmatiankoira -kilpailut Vuoden Dalmatiankoira -kilpailut Yleistä Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ry:n jäsen. Näyttelyjä koskevissa kilpailuissa pisteitä lasketaan ainoastaan kotimaisista virallisista näyttelyistä sekä yhdistyksen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle

Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle Jalostuksen tavoiteohjelma Beagle Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto Toukokuu 2015 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117

Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117 Saksanseisojakerho ry Jalostustoimikunta JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 1.1.2016 31.12.2020 PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA DEUTSCH LANGHAAR 117 Tämä jalostuksen tavoiteohjelma on laaja tietopaketti pitkäkarvaisesta

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Rotujärjestötehtäviä yhdistys hoitaa vuonna 2015 seuraavan toimintasuunnitelman mukaisesti:

Rotujärjestötehtäviä yhdistys hoitaa vuonna 2015 seuraavan toimintasuunnitelman mukaisesti: KULTAINEN RENGAS - GOLDEN RING GR RY Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 Yleistä Kultaistennoutajien rotujärjestönä yhdistyksen tärkein tehtävä on kultaistennoutajien jalostuksen ohjaus. Yhdistys järjestää

Lisätiedot

Vuoden parhaat -pistelaskusäännöt

Vuoden parhaat -pistelaskusäännöt Vuoden parhaat -pistelaskusäännöt SSSK ry Vuoden parhaat pistelaskusäännöt voimassa 1.1.2013 alkaen Pistelaskussa huomioidaan Suomen Kennelliiton (SKL) ja Suomen Palveluskoiraliiton (SPKL) kokeet. Lisäksi

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [6.6.5] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO

Lisätiedot

Vuoden Koirat 2015 kilpailu

Vuoden Koirat 2015 kilpailu Vuoden Koirat 2015 kilpailu Yleistä Näyttelykoirakilpailussa koiran omistajan on oltava LeVeK ry:n jäsen. Muissa lajeissa koiran ohjaajan on oltava LeVeK ry:n jäsen. Vuoden Agilitytulokas ja Agilitykoira

Lisätiedot

RALLY-TOKOKILPAILUJEN SÄÄNNÖT

RALLY-TOKOKILPAILUJEN SÄÄNNÖT RALLY-TOKOKILPAILUJEN SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 23.11.2013 Voimassa 1.5.2014 lähtien 1 RALLY-TOKON KILPAILUSÄÄNTÖ A. RALLY-TOKOKILPAILUN SÄÄNNÖT... 2 1. RALLY-TOKOKILPAILUJEN TARKOITUS...

Lisätiedot

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.09.2012

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 27.09.2012 NOVASCOTIANNOUTAJIEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Rodun novascotiannoutaja rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 22.4.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

KULTAINEN RENGAS - GOLDEN RING GR RY

KULTAINEN RENGAS - GOLDEN RING GR RY KULTAINEN RENGAS - GOLDEN RING GR RY Toimintasuunnitelma vuodeksi 2011 Yleistä Kultaistennoutajien rotujärjestönä yhdistyksen tärkein tehtävä on kultaistennoutajien rodunjalostus. Yhdistys järjestää taipumus-

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

Suomen Snautserikerho ry Vuoden Snautseri-kilpailujen säännöt

Suomen Snautserikerho ry Vuoden Snautseri-kilpailujen säännöt 1 VUODEN SNAUTSERI Vuoden Snautseri kilpailuun saa pisteitä seuraavien kilpailusijoitusten perusteella Vuoden Näyttely-Snautseri tai Vuoden Näyttely-Snautseri, Veteraani (koira voi saada pisteet ainoastaan

Lisätiedot

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat

Jakauma eri linjoihin. Yksiväriset 1 Kirjavat 2 Käyttö 3. Linjat Rodun käyttäytyminen käytöskyselyn satoa Cockerspanielit ry aloitti kesällä 29 sähköisen tiedon keruun koirien käyttäytymisestä, jolloin sekä Cockerspanieli lehdessä että kerhon nettisivuilla julkaistiin

Lisätiedot

Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry - PALKINTOSÄÄNNÖT. Palkintosäännöt

Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry - PALKINTOSÄÄNNÖT. Palkintosäännöt Palkintosäännöt Yleistä Säännöt koskevat Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry:n jäseniä ja heidän omistuksessaan, osaomistuksessaan tai hallinnassaan olevia koiria. Vuoden toko-, palvelus- ja agilitykoira-

Lisätiedot

Vuoden Parhaiden Koirien valintaperusteet

Vuoden Parhaiden Koirien valintaperusteet Palveluskoirayhdistys ry sivu 1(1) Vuoden Parhaiden Koirien valintaperusteet Hyväksytty Lappeenrannan Palveluskoirayhdistyksen syyskokouksessa 9.11.2011 Yleistä LPKY valitsee ja palkitsee vuosittain kevätkokouksessa

Lisätiedot

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle Katariina Mäki Useimmat koirien jalostettavista ominaisuuksista, kuten myös lonkka- ja kyynärnivelen kasvuhäiriöt, ovat periytymistavaltaan kvantitatiivisia eli määrällisiä.

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 Suursnautseri Jalostuksen tavoiteohjelma 6- Suursnautseri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 7.3.5 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys. YHTEENVETO... 3. RODUN TAUSTA... 4 3.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pääkaupunkiseudun Kultaiset ry 2 YLEISTÄ Pääkaupunkiseudun Kultaiset ry (PSK ry) on yksi rotujärjestön Golden Ring GR ry:n alueyhdistyksistä. PSK ry järjestää jäsenilleen tapahtumia,

Lisätiedot

Lappeenrannan 9.11.2014 Palveluskoirayhdistys ry sivu 1(8)

Lappeenrannan 9.11.2014 Palveluskoirayhdistys ry sivu 1(8) Palveluskoirayhdistys ry sivu 1(8) Vuoden Parhaiden Koirien valintaperusteet Hyväksytty Lappeenrannan Palveluskoirayhdistyksen syyskokouksessa 9.11.2011, päivittetty 30.11.2014 ja lisätty parhaan rallytoko-koiran

Lisätiedot

VUODEN KÄÄPIÖPINSERI KILPAILUT (AGI, TOKO, RALLY-TOKO, MUUT)

VUODEN KÄÄPIÖPINSERI KILPAILUT (AGI, TOKO, RALLY-TOKO, MUUT) VUODEN KÄÄPIÖPINSERI KILPAILUT (AGI, TOKO, RALLY-TOKO, MUUT) Suomen Kääpiöpinserit ry:n hallitus on kokouksessaan 4/2015 hyväksynyt säännöt. Suomen Kääpiöpinserit ry:n yleiskokous on hyväksynyt säännöt

Lisätiedot

Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018

Suomen kromfohrländer ry. Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 Suomen kromfohrländer ry Kromfohrländerin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2014-2018 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 14.10.2014 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...3 2. RODUN TAUSTA...4

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Kultainennoutaja

Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Kultainennoutaja 1 Jalostuksen tavoiteohjelma 2015-2019 Kultainennoutaja Koonnut: Victoria Ahlström, Susanna Fontell, Johanna Helminen, Piia Joki-Erkkilä, Erika Jylhä- Pekkala, Johanna Koskiahde, Viveca Lahokoski, Henna

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto 7 / 2013 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Pääkaupunkiseudun Kultaiset ry 2 YLEISTÄ Pääkaupunkiseudun Kultaiset ry järjestää jäsenilleen tapahtumia, koulutuksia ja erilaisia kursseja. Yhdistys pyrkii tarjoamaan toimintaa

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna 1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 2 Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä

Lisätiedot

Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Sisällys: 1. YHTEENVETO

Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA. Sisällys: 1. YHTEENVETO Amerikankettukoirayhdistys (AMKY) ry AMERIKANKETTUKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Sisällys: 1. YHTEENVETO Tässä amerikankettukoiran jalostuksen tavoiteohjelmassa (JTO) käydään läpi lyhyesti rodun alkuperä

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

Suomen Snautserikerho ry

Suomen Snautserikerho ry 1 VUODEN SNAUTSERI Vuoden Snautseri kilpailuun saa pisteitä seuraavien kilpailusijoitusten perusteella Vuoden Näyttely-Snautseri tai Vuoden Näyttely-Snautseri, Veteraani (koira voi saada pisteet ainoastaan

Lisätiedot

Lyhytkarvainen collie. Jalostuksen tavoiteohjelma

Lyhytkarvainen collie. Jalostuksen tavoiteohjelma Jalostuksen tavoiteohjelma 2009-2013 Lyhytkarvaisen collien jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa: 13.04.2008 Hyväksytty Suomen Kennelliiton jalostustieteellisessä toimikunnassa:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pääkaupunkiseudun Kultaiset ry 2 YLEISTÄ Pääkaupunkiseudun Kultaiset ry (PSK ry) on yksi rotujärjestön Golden Ring GR ry:n alueyhdistyksistä. PSK ry järjestää jäsenilleen tapahtumia,

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira 06-09 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 04.0.04 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 6.06.05 Sisällys. YHTEENVETO... 4. RODUN TAUSTA... 5

Lisätiedot

KULTAINEN RENGAS - GOLDEN RING GR RY

KULTAINEN RENGAS - GOLDEN RING GR RY KULTAINEN RENGAS - GOLDEN RING GR RY Toimintasuunnitelma vuodeksi 2013 Yleistä Kultaistennoutajien rotujärjestönä yhdistyksen tärkein tehtävä on kultaistennoutajien rodunjalostus. Yhdistys järjestää taipumus-

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi.

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi. Tampereen Seudun Koirakerho ry VUODEN KOIRA -KILPAILUSÄÄNNÖT kaudelle 1.1.2014 31.12.2014 Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot