LAUSUNTOTIIVISTELMÄ ENERGIAN SISÄMARKKINAPAKETIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KÄSIT- TELEVÄSTÄ TYÖRYHMÄRAPORTISTA

Transkriptio

1 LAUSUNTOTIIVISTELMÄ LAUSUNTOTIIVISTELMÄ ENERGIAN SISÄMARKKINAPAKETIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KÄSIT- TELEVÄSTÄ TYÖRYHMÄRAPORTISTA 1 Johdanto 2 Lausunnonantajat Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän loppuraportti EY:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin täytäntöönpanosta Suomessa oli lausunnolla Lausuntoja annettiin yhteensä 30 kpl. Kolmannen energian sisämarkkinapaketin keskeisiä asiakysymyksiä ovat markkinasääntöjen laatimisen siirtyminen yhteisötasolle, sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustaminen, siirtoverkkotoiminnan omistuksen tosiasiallinen eriyttäminen tuotannosta ja jakelusta, kansallisten sääntelyviranomaisten tehtävien ja toimivaltuuksien harmonisointi sekä vähittäismarkkinoiden kuluttajansuojan parantaminen. Työryhmä käsittelee raportissaan sisämarkkinapaketin edellyttämiä sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevia muutoksia ja esittää ehdotuksensa toimenpiteiden täytäntöönpanoksi. Sisämarkkinapaketin lisäksi työryhmä antaa raportissaan ehdotuksensa EY:n neuvoston energiainfrastruktuuriin liittyvien investointihankkeiden ilmoittamisesta annetun asetuksen edellyttämien muutosten täytäntöönpanoksi. Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi lausuntoa alla mainituilta tahoilta (*:llä merkityt tahot antoivat lausunnon). Oikeusministeriö * Sosiaali- ja terveysministeriö Valtiovarainministeriö * Energiamarkkinavirasto * Finanssivalvonta Huoltovarmuuskeskus * Kilpailuvirasto * Korkein hallinto-oikeus * Kuluttajariitalautakunta Kuluttajavirasto * Markkinaoikeus * Tilastokeskus * TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax

2 2 (16) Ahvenanmaan maakuntahallitus Elinkeinoelämän keskusliitto ry * Energiateollisuus ry * Kemianteollisuus ry Kuluttajat-Konsumenterna ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Metsäteollisuus ry * Pienvesivoimayhdistys ry * Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Suomen Kaasuyhdistys ry Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kuluttajaliitto ry Suomen luonnonsuojeluliitto ry * Suomen Omakotiliitto ry Suomen Tuulivoimayhdistys ry * Suomen Yrittäjät ry* Teknologiateollisuus ry * Vindkraftföreningen rf Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry * Fingrid Oyj * Gasum Oy Lisäksi lausunnon ovat antaneet Liikennevirasto EK12 Verkko ryhmä (JE-Siirto Oy, Kuopion Energia Liikelaitos, Lappeenrannan Energiaverkot Oy, LE-Sähköverkko Oy, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy, Pori Energia Sähköverkot Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Turku Energia Sähköverkot Oy, Vaasan Sähköverkko Oy, Vantaan Energia Sähköverkot Oy) Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy Helen Sähköverkko Oy ja Vantaan Energian Sähköverkot Oy Inergia Oy Kemijoki Oy Outokumpu Oyj Rovakaira Oy Suomen ElFi Oy UPM Sähkönsiirto Oy Vattenfall Verkko Oy 3 Yleisiä arvioita Kilpailuvirasto ja Elinkeinoelämän keskusliitto toteavat, ettei niillä ole mietinnöstä huomautettavaa. Suomen Yrittäjät toteaa, että työryhmän ehdotukset ovat pääpiirteissään hyväksyttäviä ja kannatettavia. Huoltovarmuuskeskus toteaa, että energia on elinkeinoelämälle ja yhteiskunnan perustoiminnoille välttämätön hyödyke, joten energian häiriöttömän saannin turvaaminen on erittäin tärkeää. Huoltovarmuuskeskuksen näkemyksen mukaan kolmas sisämarkkinapaketti tukee ener-

3 3 (16) giamarkkinoiden toimivuuden valvontaa. Sisämarkkinapaketilla on Suomelle sähkömarkkina-, toimitusvarmuus- ja huoltovarmuushyötyä. Öljy- ja Kaasualan keskusliitto pitää työryhmän ehdottamia muutosehdotuksia maakaasumarkkinoihin alan etujen mukaisina. Suomen tuulivoimayhdistys ry toteaa lausunnossaan, että direktiivin yksi keskeinen tarkoitus on kilpailun ja toimintavarmuuden tehostaminen. Suomen tuulivoimayhdistys ry haluaa muistuttaa, ettei lainsäädäntöön tule hyväksyä mitään muutosta, joka heikentää uusien toimijoiden pääsyä järjestelmään. Outokumpu Oyj toteaa lausunnossaan, että työryhmän tehtäväalue oli laaja ja työn lopputuloksella on suuri merkitys kaikille sähkön tuottajille ja käyttäjille Suomessa. Outokumpu Oyj toteaa, että sähkön käyttäjät eivät olleet edustettuna työryhmässä eivätkä sähkön käyttäjien asema ja näkemykset ole Outokummun mielestä näkyneet riittävästi mietinnössä. Outokumpu toivoo sähkön käyttäjien ottamista mukaan jatkossa. 4 Yksityiskohtaiset huomautukset Maakaasupoikkeus Sääntelyviranomaisen nimeäminen ja riippumattomuus Energiamarkkinaviraston toimivalta Öljy- ja Kaasualan keskusliitto sekä Huoltovarmuuskeskus kannattavat työryhmän ehdotusta siitä, että Suomi jatkaa edelleen maakaasudirektiivin markkinoiden avaamisen ja siirtoverkon eriyttämiseen liittyvien poikkeusmahdollisuuksien soveltamista. Suomen luonnonsuojeluliitto puolestaan katsoo, ettei tätä poikkeusta pidä ottaa käyttöön. Luonnonsuojeluliitto toteaa lausunnossaan, että on erittäin tärkeää, että kolmansille osapuolille varmistetaan mahdollisuus käyttää maakaasuverkkoa esimerkiksi puuperäisen kaasun syöttämiseksi maakaasuverkkoon. Luonnonsuojeluliiton mukaan verkkoon syötetyn kaasun puhtausvaatimusten tulisi olla kohtuullisia suhteutettuna syötettyyn määrään ja kaasun käyttötarkoitukseen. Valtiovarainministeriö esittää lausunnossaan, että säännös poiketa mahdollisuudesta siirtää Energiamarkkinaviraston ylijohtaja valtioneuvoston käytettäväksi lisättäisiin Energiamarkkinavirastoa koskevaan hallintolakiin eikä työryhmän ehdotuksen mukaisesti valtion virkamieslakiin. Samoin ylijohtajan viran määräaikaisuudesta tulisi valtiovarainministeriön mukaan säätää Energiamarkkinavirastoa koskevassa hallintolaissa eikä valtion virkamieslakiin. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että työryhmän mietinnössä esitetään uusia päätöksentekotilanteita, joiden osalta saattaisi olla tarpeen säätää Energiamarkkinaviraston toimivallasta tehdä valituskelpoinen hallintopäätös. Ensimmäinen näistä koskee Energiamarkkinaviraston tehtävää ratkaista erikseen valituskelpoisella päätöksellään, mitkä verkon osat kuuluvat kantaverkkoon. Toinen päätöksentekotilanne koskee kantaver-

4 4 (16) kon laajuuden muutoksia ja kolmas kantaverkon asiakkaan oikeutta saada Energiamarkkinaviraston käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi asia, joka koskee kantaverkkoon kuulumatonta verkonosaa ja tämän verkonosan kustannusten kattamista. Edustus ACER-virastossa Oikeusministeriö muistuttaa lausunnossaan, että direktiivien vaatimus yhden sääntelyviranomaisen nimeämisestä edustamaan Suomea ACER-viraston sääntelyneuvostossa edellyttää itsehallintolain mukaista yhteistoimintaa Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa. Viranomaisten yhteistyö Kytkentä rahoitusmarkkinalainsäädäntöön Seuraamusmaksu Markkinaoikeuden näkemyksen mukaan valvontaa suoritettavien viranomaisten yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen ja tehostaminen, kuten Energiamarkkinaviraston ja Kilpailuviraston välisen tietojenluovutusoikeuden edistäminen on kannatettavaa. Tilastokeskus toteaa lausunnossaan, että Energiamarkkinaviraston ja Tilastokeskuksen välisestä työnjaosta voidaan sopia tarvittaessa, kun Energiamarkkinavirasto on tehnyt suunnitelman siitä, miten järjestää seurantatehtävät. Valtiovarainministeriö kiinnittää lausunnossaan erityistä huomiota sähkön ja kaasun sisämarkkinadirektiivien täytäntöönpanon yhteyteen rahoitus- ja johdannaismarkkinoiden sääntelyyn. Valtiovarainministeriö kannattaa ehdotusta, jonka mukaan työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Energiamarkkinavirasto ja Finanssivalvonta yhdessä selvittävät yksityiskohtaisemmin miten kotimainen valvontatyö olisi tarkoituksenmukaista järjestää ja miten sisämarkkinapaketin vaatimukset tarkoituksenmukaisimmin kytketään rahoitusmarkkinalainsäädännön kehitystyöhön. Seuraamusmaksun määräämisestä Oikeusministeriö toteaa, että hallinnollisista sanktioista säädettäessä on huomiota kiinnitettävä kieltoon syyttää tai rangaista samasta teosta kahdesti. Oikeusministeriö pitää tarpeellisena, että tulevassa sääntelyssä suljetaan pois mahdollisuus määrätä seuraamusmaksu tilanteessa, jossa samaa rikkomusta koskeva asia on vireillä esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa rikosasiana taikka samasta rikkomuksesta on lainvoimaisesti tuomittu rangaistus. Markkinaoikeus yhtyy työryhmän näkemykseen siitä, että seuraamusmaksua ei olisi esitettävä silloin, kun menettelyä on pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kysymyksessä olevien säännösten tavoitteiden kannalta muutoin perusteettomana. Markkinaoikeus pitää tärkeänä, että seuraamusmaksun vanhentumisesta yhtäältä seuraamusmaksua koskevan esityksen tekemisen ja toisaal-

5 5 (16) ta seuraamusmaksun määräämisen osalta säädettäisiin laissa. Markkinaoikeus toteaa myös, että seuraamusmaksujärjestelmän osalta on tarpeen ottaa huomioon kilpailunrajoituksista annetun lain soveltamiskäytäntö sekä ehdotetun kilpailulain säännökset ja esityö. Oikeusministeriö kiinnittää huomioita siihen, että jatkovalmistelussa tulisi selvittää, missä määrin seuraamusmaksuasiat edellyttävät hallintolainkäyttölakiin nähden erityisiä menettelysääntöjä (esim. säännös seuraamusmaksua tarkoittavan esityksen sisällöstä). Rikkomusten yksilöiminen säädöksissä Käytännön viranomaistyönsä helpottamiseksi Energiamarkkinavirasto haluaa jatkovalmistelussa kiinnittää huomiota siihen, että rikkomukset joista seuraamusmaksu voidaan määrätä, yksilöidään säädöksissä riittävän selvästi ja tarkasti. Lisäksi Energiamarkkinavirasto pitää tärkeänä, että lainsäädäntötyössä varmistutaan siitä, että seuraamusmaksujen määrääminen olisi mahdollista myös tilanteissa, joissa velvoite on yksilöity kansallisessa asetuksessa. Markkinaoikeus puolestaan katsoo, että seuraamusmaksun määrääminen voisi tulla kyseeseen kansallisen lainsäädännön sisältämän velvoitteen osalta vain lain tasolla säädetyn velvoitteen rikkomisesta. Markkinaoikeus toteaa, että direktiivin riittävän laajan täytäntöönpanon varmistamiseksi voidaan lähtökohtaisesti katsoa olevan perusteltua asettaa seuraamusmaksu mahdolliseksi sanktioksi myös EU:n sähkökauppa-asetuksen (714/2009) tai sen nojalla annettujen säännösten rikkomisesta. Markkinaoikeuden näkemyksen mukaan seuraamusmaksun määrääminen tulee olla mahdollista myös EU:n virastoasetuksen (713/2009) 8 artiklan mukaisella päätöksellä asetetun velvoitteen rikkomisesta. Markkinaoikeus kiinnittää huomiota siihen, että tulevan hallituksen esityksen perusteluissa käsiteltäisiin riittävällä tarkkuudella se, minkä velvoitteiden rikkomiseen seuraamusmaksun määräämisen mahdollisuus ulottuu. Asiaa käsittelevä viranomainen Markkinaoikeus esittää, että seuraamusmaksujärjestelmä toteutettaisiin työryhmän esittämällä tavalla parhaiten siten, että asian ensimmäisessä asteessa käsittelee markkinaoikeus, joka tekee päätöksensä Energiamarkkinaviraston esityksestä. Markkinaoikeuden päätöksestä tulisi olla valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus ei kannata työryhmän ehdotusta, jonka mukaan asian käsittelisi ensi asteena markkinaoikeus Energiamarkkinaviraston esityksestä. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että seuraamusmaksujärjestelmän valmistelua tulee jatkaa siltä pohjalta, että uusista hallinnollisista seuraamuksista päätöksen tekee ensi asteessa Energiamarkkinavirasto itse ja että muutoksenhaku ohjataan ensi asteessa hallinto-oikeuteen. Jos uuden seuraamusjärjestelmän jokin osa koskee olennaisesti samaa kysymyksenasettelua kuin mitä nyt jo kuuluu markkinaoikeuden toimival-

6 6 (16) Komission tiedonsaantioikeus Verkkomääritelmät taan, niin tältä osin markkinaoikeus voisi toimia ensi asteen muutoksenhakutuomioistuimena. Korkein hallinto-oikeus toteaa lisäksi, että vaatimukset seuraamusjärjestelmän sisällölle ovat samat sekä sellaisessa järjestelmässä, jossa päätösvaltaa käyttää ensi asteessa hallintoviranomainen, että myös järjestelmässä, jossa päätösvaltaa käyttää tuomioistuin. Seuraamus tulee määritellä yhtä tarkkarajaisesti riippumatta siitä, asettaako ensi asteena viranomainen tai tuomioistuin seuraamuksen. Korkein hallinto-oikeus kiinnittää ministeriön huomiota siihen, että komission tiedonsaantioikeuden yleisenä perusteena voidaan pitää julkisuuslain 30 :ää (täydennettynä julkisuuslain 29.1 :n 4 kohdalla), joten komission tiedonsaantioikeudesta säätäminen erikseen ei ole lähtökohtaisesti tarpeellista. Markkinaoikeus katsoo työryhmän loppuraportissa ehdotetut ratkaisut direktiivin sisältämän siirtoverkon käsitteen tarkemmasta määrittelemisestä lainsäädännön tasolla aiheellisiksi. Markkinaoikeus katsoo myös, että on tarpeen määritellä nykyiset alueverkot ja jakeluverkot niille asetettuine velvoitteineen yksityiskohtaisesti lain tasolla. Kantaverkko Energiamarkkinavirasto katsoo, että työryhmän loppuraportissa esitetyt sähkön siirtoverkon määrittelyä ja rajaamista koskevat kriteerit on esitetty liian tulkinnanvaraisesti. Energiamarkkinavirasto pitää tärkeänä, että kriteerit (kuten suuri kulutuskeskittymä ) määriteltäisiin käsitteinä tarkemmin varsinaisessa lainvalmistelussa, jotta vältyttäisiin turhilta kiistoilta ja pitkittyneistä muutoksenhakuprosesseista Energiamarkkinaviraston päätöksiin. Outokumpu Oyj esittää lausunnossaan, että jatkossa pyrittäisiin entistä selkeämpään kantaverkkopalvelun rajaukseen, siten että kriteerit, kuten rengasmaisuus ja alueellinen kattavuus, on selkeästi määritelty ja näitä pyritään noudattamaan verkkoa kehitellessä. Teknologiateollisuus ry:n mukaan työryhmän esittämä kantaverkon määrittely on oikea ja nykytilannetta selkeämpi. Metsäteollisuus ry toteaa lausunnossaan, että on hyvä, että kantaverkon määrittelyperiaatteet varmistavat kantaverkon käyttövarmuuden, liittyjien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä maantieteellisen kattavuuden. Metsäteollisuus ry:n mielestä säteittäisten johtojen, jännitetasosta riippumatta, ei kuitenkaan tulisi kuulua kantaverkkoon. Metsäteollisuus ry:n mukaan tämä työryhmän ehdotus on ristiriidassa raportissa tärkeiksi mainittujen kriteerien (tasapuolisuus, yhteneväisyys ja syrjimättömyys) kanssa. Vattenfall Verkko Oy esittää lausunnossaan, ettei se hyväksy työryhmän esitystä koskien yksittäisten säteittäisten yli 110 kv johtojen kehittämis-

7 7 (16) velvollisuuden vastuun siirtämistä kantaverkonhaltijalle. Vattenfall Verkko Oy:n mielestä raportissa ei ole esitetty riittäviä perusteita muuttaa nykyistä käyttötarkoitukseen perustuvaa kantaverkon rajausta, jossa säteittäiset johdot jännitetasosta riippumatta eivät kuulu kantaverkkoon. Suomen ElFi Oy:n mielestä kantaverkkomäärittelyssä tulee pyrkiä selkeyteen ilman että määrittely jättää liiaksi tulkinnanvaraa, jotta varmistetaan kustannustehokas kantaverkkopalvelu verkonkäyttäjille tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin. Suomen ElFi Oy pitää työryhmän ehdottamaa kantaverkon määrittelyä pääosin selkeyttävänä ja oikeansuuntaisena. Suomen ElFi Oy toteaa kuitenkin, että Fingrid Oyj:n ehdotus rajata säteittäiset johtoyhteydet kantaverkon ulkopuolelle täsmentää ja selkeyttää kantaverkkomäärittelyä ja se tulee huomioida lopullisessa kantaverkon määrittelyssä. Kemijoki Oy:n mukaan työryhmän esittämä uusi kantaverkon rajauskriteeri, jonka mukaan suurta kulutuskeskittymää syöttävä yksittäinen yli 110 kilovoltin säteittäinen yhteys kuuluisi kantaverkonhaltijan kehittämisvastuulle, on selkeästi ristiriidassa raportissa mainittujen käyttövarmuus-, tasapuolisuus-, yhteneväisyys- ja syrjimättömyys kriteerien kanssa. Kemijoki Oy:n mukaan uuden rajauskriteerin seurauksena muut kantaverkkoasiakkaat joutuvat lisäksi osallistumaan yhden asiakkaan tarpeita varten rakennetun siirtoyhteyden kustannuksiin. UPM Sähkönsiirto Oy:n mielestä raportin perusteet eivät ole riittäviä muuttamaan nykyistä selkeää käyttötarkoitukseen perustuvaa kantaverkon rajausta, jossa säteittäiset johdot jännitetasosta riippumatta eivät kuulu kantaverkkoon. Sekä UPM Sähkönsiirto Oy että Fingrid Oyj toteavat lausunnoissaan, etteivät hyväksy työryhmän esitystä koskien säteittäistä yli 110 kilovoltin johdon kehittämisvelvollisuuden vastuun siirtämistä kantaverkonhaltijalle. Molemmat lausunnonantajat katsovat työryhmän esityksen olevan ristiriidassa raportissa olevan tasapuolisuus-, yhteneväisyys- ja syrjimättömyys kriteerien kanssa ja johtavan erimielisyyksiin ja vastaavanlaisiin vaateisiin muiden kantaverkkoon liittyneiden tai liittymistä suunnittelevien asiakkaiden kanssa. Outokumpu Oyj toteaa, että se ei kannata esitettyä suuria kulutuskeskittymiä syöttävien säteittäisverkkojen erityiskohtelua, vaan se pitää Fingridin kantaa asiassa oikeana. Outokumpu toteaa, että mikäli toisaalta halutaan kantaverkon koskevan myös yllämainittuja säteittäisverkkoja, tulee niihin lukea myös teollisuutta palvelevat säteittäisverkot, sillä niihin kohdistuu myös normaalista poikkeavia vaatimuksia ja niiden kehittäminen on kansantaloudellisesti tärkeää. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy pitää työryhmän ehdottamaa kantaverkon määritelmää liian väljänä ja tulkinnanvaraisena. Fortum pitää työryhmän raportissa esitettyä Fingridin ehdottamaa määritelmää huomattavasti täsmällisempänä kuin työryhmän ehdotus. Fortumin mielestä rengaskäyttöisyys (Fingridin ehdotuksesta poiketen) ei kuitenkaan voi automaattisesti toimia määrittävänä tekijänä kantaverkon ja jakeluverkon rajauksen suhteen. Fortum esittää, että Fingridin ehdotusta muutetaan sellaiseen muotoon, jossa kantaverkko sisältää ainoastaan ne (rengaskäyttöisen) verkon osat, jotka vaaditaan koko

8 8 (16) valtakunnan alueella toimivan kantaverkon N-1 käyttövarmuustason saavuttamiseen. EK 12 Verkko ryhmä toteaa, kuten myös Helen Sähköverkko Oy ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy yhteisessä lausunnossaan, että kantaverkon rajauksen ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa eikä niihin ole aiemmin löydetty ratkaisuja. Nämä lausuvat edelleen, että työryhmän nyt ehdottamat ratkaisut mahdollistavat konkreettisen kehityspolun kohti tasapuolista kantaverkkopalvelua. EK 12 Verkko ryhmä, Helen Sähköverkko Oy ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy pitävät välttämättömänä, että kantaverkon perusmääritelmää täydennetään riittävän selkeällä verkkojen rajausta yhtenäistävään suuntaan ohjaavalla kriteerillä. Lausuntojen mukaan työryhmän esittämä yli 110 kilovoltin johtoa koskeva kriteeri toimii välivaiheita ohjaavana tekijänä ja on nykytilanteessa ehdottoman tarpeellinen, jotta kantaverkon rajaus lähtee kehittymään kohti asetettuja tavoitteita. Lausuntojen mukaan kriteeriä tulisi selvyyden vuoksi täydentää maininnalla 400/110 kilovoltin muunnon kuulumisesta myös säteisjohdon tapauksessa kantaverkonhaltijan vastuulle, jotta jakeluverkonhaltijan liittyminen kantaverkkoon olisi tässäkin tapauksessa mahdollista 110 kilovoltin jännitetasolla. Helen Sähköverkko Oy:n ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n lausunnon mukaan Fingridin ehdotus tarkoittaisi historiallisen käytännön jatkamista, mikä merkitsisi kehittyvän metropolialueen sulkemista kantaverkon kehittämisen ulkopuolelle. Tällaista tilannetta yhdessä noudatettavan tasahinnoittelumallin kanssa Helen Sähköverkko Oy ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy pitävät yhtiöitään ja varsinkin asiakkaitaan syrjivinä, eivätkä he sitä lausunnon mukaan voi hyväksyä. EK 12 verkko ryhmän käsityksen mukaan työryhmän esitys kokonaisuutena selkeyttää kantaverkon rajausasiaa, ohjaa verkon kehittämistä oikeaan suuntaan, edistää tasapuolista kustannusten jakoa Fingridin asiakkaiden kesken, eikä toisaalta uhkaa yhdenkään jakeluverkonhaltijan nykyisin saamaa kantaverkkopalvelun tasoa. Rovakaira Oy pitää raportin toteamusta, jonka mukaan kantaverkonhaltijan vastuualueeseen kuuluu koko valtakunta (pois lukien Ahvenanmaa), erityisen hyvänä. Rovakaira toteaa lausunnossaan, että tällä hetkelläkään ei koko kantaverkossa välttämättä toteudu vaatimus rengaskäyttöisyydestä ja N-1 käyttövarmuuskriteeri. Rovakairan mielestä olisi tarkoituksenmukaista, että näitä kriteereitä käytetään kantaverkon määrittelykriteereinä vain yli 110 kilovoltin osalta. Rovakaira toteaa edelleen, että Lapin sammutettu 110 kilovoltin verkko tulisi liittää kantaverkkoon siirtoverkkojen kokonaistaloudellisen, oikea-aikaisen kehittämisen ja uusimisen toteutumiseksi. Suurjännitteinen jakeluverkko Metsäteollisuus ry kannattaa työryhmän ehdotusta, että sähkömarkkinalakiin lisätään määritelmä suurjännitteinen jakeluverkko, joka käytännössä vastaa nykyisiä alueverkkoja. Fortum Sähkönsiirto Oy:n ja Fortum Espoo Distribution Oy:n mukaan esitettyyn suurjännitteiseen jakeluverkon määritelmään ei tule sisällyttää keinotekoista teknistä ylärajaa jakeluverkossa käytettävästä suurimmas-

9 9 (16) ta sallitusta jännitetasosta, jota suuremman jakelujännitteen käyttäminen automaattisesti tarkoittaisi myös kyseisen johdon tai verkonosan siirtymistä osaksi kantaverkkoa. Valtakunnan rajan ylittävät kaupalliset sähköjohdot Suomen ElFi Oy toteaa lausunnossaan, että markkinoiden tehokkaan toiminnan kannalta on ongelmallista, jos rajajohdot ovat kaupallisten toimijoiden operoimia ja hallinnassa. Suomen ElFi Oy pitää tarpeellisena, että määräaikaisesti myönnettävän poikkeusluvan päättymisen jälkeen kaupallisiin rajayhdysjohtoihin kohdistetaan sähkökauppaasetuksen sekä kansallisen lainsäädännön tavoitteiden toteutumisen edellyttämät sääntelytoimenpiteet. Inergia Oy kuvaa lausunnossaan alueelleen tulevaa 110 kilovoltin tuontijohtoa Venäjältä ja toteaa tämän olevan erityistapaus. Inergia Oy toteaa, että tällaiseen alueverkkoon ei ole syytä noudattaa erityistä regulaatioperiaatetta, vaan verkko toimii puhtaasti kaupallisella pohjalla. Suljetut jakeluverkot Energiamarkkinavirasto pitää suljettujen jakeluverkkojen käsitteen mukaan ottamista sähkömarkkinalakiin tervetulleena. Ehdotus selkeyttää Energiamarkkinaviraston mukaan nykyisin sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuudesta vapautettujen yritysten oikeuksia ja velvoitteita. Energiamarkkinavirasto toteaa, että ehdotuksesta aiheutuu jonkin verran lisätyötä sekä osalle yhtiöitä sekä Energiamarkkinavirastolle. Liikennevirasto esittää lausunnossaan näkemyksensä, että 25 kv ja 2x25 kv ratasähköverkko olisi suljettu jakeluverkko. Liikennevirasto perustelee kantansa Energiamarkkinaviraston antaman lausunnolla, jonka mukaan ratasähköverkko on tänä päivänä kiinteistöryhmän sisäistä jakeluverkkoa. UPM Sähkönsiirto Oy pitää työryhmän ehdotuksia suljetusta jakeluverkosta hyvinä, mutta toivoo edelleenkin vielä yksityiskohtaisempaa asian käsittelyä suljetun sähköverkon vaatimusten ja velvoitteiden osalta. Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Suomen ElFi Oy ja UPM Sähkönsiirto Oy pitävät hyvänä ja kannatettavan työryhmän ehdotusta, että suljetuille jakeluverkoille olisi mahdollisimman kevyt hallinnollinen menettely ja sääntely, sillä se vähentäisi yritysten hallinnollista työtä ja siten vaikuttaisi kustannuksia vähentävästi. UPM Sähkönsiirto Oy ja Metsäteollisuus ry toteavat lausunnoissaan, että veroseuraamuksien sekä verotuskäytännön osalta suljetulle jakeluverkolle tulisi olla sama status kuin nykyiselle alueverkolle. Liittymisjohto Fingrid ehdottaa raportin mukaisen käyttöpaikan määritelmän lisäämistä sähkömarkkinalain 3 :ään, jotta myös lainsäädäntöön saataisiin selkeästi mukaan raportin tarkoitus, jonka mukaan yksittäisellä sähkönkäyttöpaikalla voisi sähkön kulutuksen lisäksi olla myös sähkön tuotantoa.

10 10 (16) Suomen ElFi Oy ehdottaa, että liittymisjohtomääritelmää laajennettaisiin vielä työryhmän ehdotuksesta siten, että sama liittymisjohto voisi palvella myös esimerkiksi teollisuuslaitoksen lähellä olevaa yhtä tai useampaa tuulivoimalaa. Suomen tuulivoimayhdistys ry toteaa, että ehdotettu liittymisjohtomääritelmän laajentaminen on erittäin tärkeä parannus lähekkäin suunniteltavien maa- ja/tai merituulivoimahankkeiden kannalta. Yhdistyksen mukaan on myös erittäin hyvä, että liittymisjohdon jännitetaso ei vaikuttaisi johdon luonteeseen, eli liittymisjohto voisi toimia myös jatkossa kantaverkkojännitteeseen luettavalla vähintään 220 kilovoltin jännitetasolla. Suomen tuulivoimayhdistys ry ehdottaa, että selvitetään myös mitä etuja ja haittoja olisi, jos liittymisjohdon laajempi määritelmä koskisi myös liittymistä 20 kilovoltin verkkoon. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy pitää liittymisjohdon laajentamista liittymisverkoiksi, joilla useampi sähköntuotantolaitos liitetään verkkoon, ongelmallisena. Fortum näkee, että ensisijainen verkoston rakentaja kuuluisi olla alueen jakeluverkonhaltija, koska verkonhaltijalla on suurempi motiivi katsoa alueen kehittämistä kokonaisuuden kannalta. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy kaipaa selkeyttämistä koskien raportin toteamaa, että liittymisjohto ei kuulu verkkotoiminnan sitoutuneeseen pääomaan, vaikka sen omistaisi verkonhaltija. Outokumpu Oyj:n mielestä liittymisjohdon määrittelyssä jäi epäselväksi tilanne jossa kulutusta palvelevan liittymisjohdon päähän liittyy, mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa, tuotantoa. Outokummun mukaan on varmistettava, ettei tällainen muutos aiheuta liittymisjohdolle ylimääräistä (taloudellista, hallinnollista ym.) rasitusta. Verkkoon pääsy Verkon rakentaminen ja verkkoon liittyminen Pienvesivoimayhdistys ry toteaa, että on varmistettava, ettei suljetun jakeluverkon perustaminen estä energian ylijäämätuotannon myymistä ulkopuolisen jakeluverkon kautta ja vajeen täyttämistä energian hankinnalla. Pienvesivoimayhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliitto kannattavat työryhmän ehdotusta, jonka mukaan myös kiinteistöissä toimiville yrityksille säädettäisiin mahdollisuus siirtyä ostamaan sähkö sähköverkon kautta. Fortum Sähkönsiirto Oy ja Fortum Espoo Distribution Oy pitää työryhmän ehdotusta sähkömarkkinalain 18 4 momentin muuttamiseksi ongelmallisena ja raportissa mainittujen tavoitteiden kanssa ristiriidassa. Fortumin näkemyksen mukaan kaikkien suurjännitteisten johtojen osalta pitäisi lupaprosessin osana tehdä tarveharkinta ja siinä erityisesti huomioida jo olemassa olevat verkot. Liian väljät kriteerit verkon rakenta-

11 11 (16) Kantaverkkohinnoittelun kehittäminen Hajautetun tuotannon huomioon ottaminen Siirtoverkonhaltijan tehtävät misluvan myöntämiselle johtaisi Fortumin mielestä ns. tariffijohtojen rakentamiseen ja ei-toivottuun osaoptimointiin. Kohdan b) muotoilu tulisi Fortumin mukaan muuttaa siten, että asiassa olisi aina tarpeen sähkömarkkinaviranomaisen tarveharkinta ja ensisijainen liittymismahdollisuus olisi lähimpään 110 kilovoltin verkkoon kuten ehdotuksen kohdassa a). Suomen tuulivoimayhdistys ry toteaa lausunnossaan, että kanta- ja alueverkon rajan tarkka määrittäminen tuo osaltaan selkeyttä siihen mitkä kustannukset tulevat liittyjän, mitkä verkkoyhtiön katettavaksi. Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan läpinäkyvyyttä kaivataan myös tilanteisiin, joissa jakelu-, kanta- tai alueverkkoon liityntä ei ole ollut mahdollista siitä kohdasta, johon verkkoon on haluttu tai sillä kapasiteetilla kuin on suunniteltu. Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan liittyjälle olisi annettava täydellinen verkkokuvaus, jotta se voi yhdessä verkonhaltijan kanssa etsiä kustannustehokkain ratkaisu. Yhdistys ehdottaa lisäksi, että liittymispisteeksi olisi pääsääntöisesti valittava liittyjää lähimpänä oleva verkon piste. Tästä tulisi poiketa vain, jos on selkeä näyttö siitä, ettei tämä ole kokonaisuuden kannalta kustannustehokkain ratkaisu. Outokumpu Oyj pitää nykyistä kantaverkkopalvelun hinnoittelumallia, jossa sähkön kuluttajat maksavat valtaosan kantaverkon kustannuksista, kestämättömänä ja niin teollisuutta kuin kuluttajia rasittavana. Outokummun mukaan valtaosa kantaverkkoinvestoinneista palvelee sähkön tuotantohankkeita, osan hyödystä siirtyessä rajojemme ulkopuolelle rajajohtojen kautta. Outokumpu esittää, että kantaverkkokustannukset kehitettäisiin niin, että kustannukset jaetaan kulutuksen ja voimantuotannon kesken. Pienvesivoimayhdistys ry ottaa lausunnossa kantaa hajautetusti tuotetun uusiutuvan energian huomioon ottamiseen sisämarkkinapaketin täytäntöönpanossa ja taloudellisessa arvostuksessa Suomessa. Pienvesivoimayhdistys ry ehdottaa, että Suomessa säädettäisiin vastaavanlainen laki kuin Ruotsissa, jonka mukaan verkonhaltijan on korvattava verkkohäviöiden vähentymisen hyöty pientuottajalle laissa säädetyn hinnan mukaisesti. Sähködirektiivin ja Suomen lainsäädännön aukottomuuden varmistamiseksi Fingrid Oyj ehdottaa lausunnossaan, että sähködirektiivissä järjestelmävastuuseen määrätylle kantaverkonhaltijalle määritellyt tehtävät siirrettäisiin suoraan sähkömarkkinalakiin. Fingrid ehdottaa sähkömarkkinalain 9, 10 ja 16 muokkaamista siten, että sähködirektiivin tehtävät ovat helposti löydettävissä. Kysyntäjouston edistäminen Teknologiateollisuus ry korostaa, että sähkön käyttäjien näkökulmasta kysyntäjouston edistäminen ja niihin liittyvien palvelujen tarjoaminen on

12 12 (16) tärkeää. Teknologiateollisuus ry esittää lausunnossaan, että sähkön käyttäjille tulee luoda lainsäädännölliset puitteet osallistua tehoreserviin. Suomen ElFi Oy toteaa, että siirtoverkon tuote- ja hinnoittelurakenteen tulee edistää sähkönkäyttäjien kysyntäjoustoa ja osallistumisedellytyksiä esimerkiksi tehoreserviin. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää sähkön kysyntäjouston edistämistä hyvin tärkeänä. Luonnonsuojeluliitto kannattaa työryhmän ehdotusta lisätä sähködirektiivin 12 artiklan kysyntäjouston edellyttämien palvelujen tarjoamista koskevat tehtävät sähkömarkkinalakiin. Verkonkehittämissuunnitelma Julkisen palvelun velvoitteet ja kuluttajan suoja Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan on erittäin hyvä, että siirtoverkonhaltija velvoitetaan laatimaan 10-vuotisen kansallisen verkonkehittämissuunnitelman. Sen enempää ottamatta kantaa suunnitelman laatimiseen ja sen oikeudellisiin velvoitteisiin, Suomen tuulivoimayhdistys ry haluaa tuoda esille kysymyksen siitä ketä tai mitä tahoja ovat relevantit asiakkaat ja kuinka varmistetaan, että heitä kuullaan? Suomen luonnonsuojeluliitto pitää kannatettavana siirtoverkkojen kehitystyön koordinointia yhteistyössä laajemman verkkosuunnittelun kanssa sekä avoimuuden lisäämistä verkon suunnittelussa. Fingrid Oyj toteaa, että sähkömarkkinalain 38 :ssä sähkömarkkinaviranomaiselle annettu tehtävä seurata yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa sähkön tarjonnan ja kysynnän tasapainon kehitystä Suomessa liittyy läheisesti kantaverkonhaltijan ENTSO-E:n verkon kymmenvuotissuunnitelmaa varten laatimaan kansalliseen tuotannon riittävyysnäkymiin. Sähkömarkkinaviranomaisen ja kantaverkonhaltijan päällekkäisen työn välttämiseksi Fingrid ehdottaa, että sähkömarkkinalakiin lisätään sähkömarkkinaviranomaisen ja kantaverkonhaltijan välisen tiedonvaihdon mahdollistavat säädökset sekä lisätään sähkömarkkinalain 38 :n toiseen momenttiin yhteistyö myös kantaverkonhaltijan kanssa. Heikossa asemassa olevat kuluttajat Kuluttajavirasto toteaa, että se on pitänyt heikkojen kuluttajaryhmien aseman turvaamista esillä jo pitkään. Kuluttajavirasto määrittelee käsitteen laajemmin kuin työryhmän ehdotuksessa, mutta pitää joka tapauksessa sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin tältä osin ehdotettuja muutoksia myönteisinä. Tietoisuuden lisääminen Kuluttajavirasto pitää kuluttajien tietoisuuden lisäämistä myönteisenä asiana. Kuluttajavirasto toteaa myös, että on hyvä, että tietojenantovelvoite koskee sekä sähkön myyjää että verkonhaltijaa.

13 13 (16) Laskutusvirhe Kuluttajavirasto toteaa, että laskutuksen oikeellisuus ja virheettömyys ovat kuluttajien kannalta keskeisiä asioita. Kuluttajavirasto sanoo lausunnossaan pitävänsä ehdotettuja muutoksia kuluttajien kannalta positiivisina. Energiateollisuus ry pitää hyvänä, että virheeseen liittyvältä osin työryhmän esityksessä on pidättäydytty direktiivin sanamuodossa eikä laskutusvirhettä ole ulotettu kuluttajia laajempaan ryhmään. Sekä Energiamarkkinavirasto että Oikeusministeriö pitävät laskutusvirheen rinnastamisen suoritusvirheeseen työryhmän ehdottamalla tavalla ongelmallisena. Oikeusministeriö toteaa, että laskutusvirhe voi olla sellainen, että asiakasta on laskutettu liian vähän, jolloin asianmukaiseksi seuraamukseksi ei sovi hinnanalennus. Oikeusministeriö toteaa, että jos kuluttajalta on peritty liian pientä sähkömaksua, jatkovalmistelussa olisi syytä harkita esimerkiksi sitä, kuinka pitkältä ajalta laskutusta voidaan taannehtivasti oikaista ja miten mahdollisesti suureksikin nouseva lisälasku voidaan kohtuullisella tavalla jaksottaa pitemmälle ajalle. Energiamarkkinavirasto ehdottaa harkittavaksi, että sähködirektiivin liitteessä 1 olevaan luettelon tehty lisäys virheellisestä ja viivästyneestä laskutuksesta saatettaisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä muuttamalla vastaavasti sähkömarkkinalain 25 c :ssä olevaa listaa. Todellisten kulutustietojen antaminen Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan kolmesti vuodessa annettava tieto sähkön todellisesta kulutuksesta ei motivoi riittävästi sähkön kulutuksen vähentämiseksi. Luonnonsuojeluliitto esittää, että sähkön toimittajat tulisi velvoittaa tarjoamaan asiakkailleen sähkön todellinen kulutustieto lisäksi Internet-palveluun pohjautuen, jolloin kuluttaja voisi aina halutessaan nähdä todellisen kulutustietonsa. Laskuissa oleva tieto Kuluttajavirasto katsoo, ettei laskuihin ehdotettujen lisäinformaatiovaatimusten mahdollisesti aiheuttamia lisäkuluja saisi allokoida kuluttajien maksettavaksi, erityisesti ottaen huomioon sen, että tiedonantovelvollisuus aiheutuu EU-lainsäädännöstä, jota elinkeinonharjoittajien olisi joka tapauksessa noudatettava. E-laskun yleistyessä asia voitaisiin Kuluttajaviraston mukaan ratkaista esimerkiksi siten, että paperittoman laskun valinneet voisivat saada laskutapa-alennusta kun samanaikaisesti paperilaskun valinneet saisivat laskunsa samaan hintaan kuin ennen lainmuutosta. Kuluttajavirasto esittää, että olisi myös hyvä, jos sähkönkuluttajille tuotettaisiin vertailutietoa vastaavankokoisten kotitalouksien sähkönkäytöstä. Energiateollisuus ry katsoo, että laskussa kerran vuodessa tapahtuva ilmoitusvelvollisuus tulisi riittää täyttämään vaatimusta kuluttajien informoimisesta riita-asioissa käytettävistä riitojenratkaisukeinoista. Vastaavaa käytäntöä noudatetaan sähkön alkuperän ilmoittamisessa. Kulutta-

14 14 (16) Viestinnän ja tuotemerkkien sisältö jariitalautakuntaan vietyjen sähköntoimituksiin liittyvien valitusten vähäisen määrän takia ei ole Energiateollisuus ry:n mukaan perusteltua edellyttää jokaisessa laskussa kerrottavan riitojenratkaisukeinoista. Valitusmahdollisuuksista tiedottaminen jokaisessa laskussa saattaisi pahimmillaan johtaa siihen, että valituksia tehtäisiin ennen kuin ongelmista on reklamoitu sähköntoimittajille. Älykkäät mittausjärjestelmät Suomen luonnonsuojeluliitto kannattaa työryhmän ehdotusta siitä, että työ- ja elinkeinoministeriö laatisi arvioinnin älykkäiden mittausjärjestelmien hyödyntämismahdollisuuksista maakaasusektorilla. Ympäristönsuojelua koskevien velvoitteiden asettaminen Suomen luonnonsuojeluliitto on lausuntonsa mukaan pettynyt työryhmän julkisen palvelun velvoitteisiin liittyviin ehdotuksiin. Luonnonsuojeluliiton mukaan työryhmä ei ole tarttunut direktiivin luomaan mahdollisuuteen asettaa sähkö- ja maakaasualalla toimiville yrityksille julkisen palvelun ympäristönsuojelua (mukaan lukien energiatehokkuus, uusiutuvista lähteistä tuotettu energia ja ilmastonsuojelu) koskevia velvoitteita. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää lausunnossaan, että julkisen palvelun velvoitteiden mahdollisuudet energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi olisi selvitettävä perusteellisesti ja parhaat käytännöt pantava toimeen kansallisen lainsäädännön kautta sähkö- ja maakaasudirektiivejä toteutettaessa. Energiatehokkuuden edistäminen Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa, että työryhmä ei ole esittänyt uusia energiatehokkuutta edistäviä lainsäädäntömalleja pohjautuen sähködirektiivin 3 artiklan 11 kohtaan ja maakaasudirektiivin 3 artiklan 8 kohtaan. Luonnonsuojeluliitto esittää, että lainsäädäntöön pohjautuvia energiantehokkuuden edistämismahdollisuuksia selvitetään perusteellisesti ja hyödynnetään sähkö- ja maakaasudirektiivien tarjoamat mahdollisuudet kansallisen lainsäädännön kehittämisessä energiansäästön ja -tehokkuuden edistämiseksi. Oikeusministeriö toteaa jakeluverkonhaltijoiden viestintää ja tuotemerkkien osalta, että ehdotus on merkityksellinen perustuslain 12 :n 1 momentissa turvatun sananvapauden kannalta. Ehdotettava sääntely ei Oikeusministeriön arvion mukaan muodostune ongelmalliseksi, mutta säännösehdotusta laatiessa tulee kiinnittää huomiota sääntelyn täsmällisyyteen ja tarkkarajaisuuteen. Energiamarkkinavirasto katsoo, että työryhmän ehdotusta voidaan tulkita myös siten, että oikeudellisesti eriytetty verkonhaltija voisi jatkossa käyttää viestinnässään ja tuotemerkeissään oman nimensä yhteydessä myös myyntiyhtiön nimeä tai tuotemerkkiä. Energiamarkkinavirasto pitää tärkeänä, että asiakkaalle on aina selvää onko hän tekemisessä verkkovai myyntiyhtiön kanssa ja että verkkoyhtiöt eivät suosi omassa viestinnässään ja toiminnassaan ketään myyntiyhtiötä. Tämän varmistamiseksi

15 15 (16) Energiamarkkinaviraston valvonta- ja käyttömaksut Energiamarkkinavirasto esittää harkittavaksi, että niin oikeudellisesti eriytetty verkonhaltija kuin myyjä saisivat esiintyä pelkästään omalla nimellään silloin kun on kysymys näiden omasta viestinnästään ja palveluiden tarjonnasta. Oikeusministeriö jakaa raportissa esitetyn käsityksen, että sähkön- ja maakaasuverkonhaltijoiden valvontamaksut ovat perustuslain 81 :ssä tarkoitettuja veroja. Toisin kuin työryhmä, Oikeusministeriö toteaa, että myös päästökaupparekisterin käyttömaksu saattaa muodostua veroksi. Oikeusministeriö toteaa, että ehdotettu sääntely sähkö- ja maakaasuverkonhaltijoiden valvontamaksuista voi olla ongelmallinen Ahvenanmaan itsehallinnon toteutumisen kannalta, sillä valtionverot peritään automaattisesti myös maakunnassa. 5 Muut huomautukset ja ehdotukset Direktiivien täytäntöönpanotapa Taloudelliset vaikutukset Korkein hallinto-oikeus pitää hyväksyttävänä lähtökohtana työryhmän esitystä, jonka mukaan sähkömarkkinalakia, maakaasumarkkinalakia ja Energiamarkkinavirastosta annettua lakia muutettaisiin ja että sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta säädettäisiin uusi laki. Sääntelykokonaisuuden selkeyden kannalta korkein hallinto-oikeus esittää, että Energiamarkkinavirastosta annettuun lakiin sisällytettäisiin vain yleinen kuvaus viraston tehtävistä sisällyttämättä mainittuun lakiin miltään osin tarkempia säännöksiä viraston tehtävistä. Näin menetellen Energiamarkkinavirastosta annettu laki noudattaisi yleisiä lainvalmistelun periaatteita siitä, että virastolakeihin ei sisällytetä aineellisia säännöksiä eikä viranomaisen toimivaltaa koskevia säännöksiä. Valtiovarainministeriö toteaa, että kaikkiin loppuraportissa tehtyihin ehdotuksiin, jos työ- ja elinkeinoministeriö harkitsee niiden eteenpäin viemistä, tulee otettavaksi kantaa kehyspäätös- ja talousarvioprosesseissa. Valtiovarainministeriö toteaa edelleen, että ehdotukset eivät näyttäisi edellyttävän Energiamarkkinavirastolle lisäresursseja nykytilaan tai vuoden 2011 talousarvioesitykseen nähden. Jos kuitenkin asian jatkovalmistelussa toisin ilmenisi, valtiovarainministeriö pitää tärkeänä, että ensisijaisesti arvioidaan mahdollisuudet priorisoida hallinnonalan tehtäviä ja uudelleen kohdentaa resursseja pitäen lähtökohtana valtiontalouden kehyspäätöksen sisältö ja valtion tuottavuusohjelman tavoitteet. Markkinaoikeus toteaa lausunnossaan, että mikäli ehdotetaan direktiivien uusien asioiden osalta muutoksenhakumahdollisuutta päätöksiin markkinaoikeuteen, vaikutuksia tulisi tarkastella siltä kannalta, miten markkinaoikeudelle turvataan riittävät resurssit toteuttaa odotetulla tavalla asetettavat uudet tehtävät.

16 16 (16) Jatkovalmistelu Valtiovarainministeriö toteaa, että jos työ- ja elinkeinoministeriö asian jatkovalmistelussa lähtee viemään eteenpäin sähkö- ja maakaasuverkonhaltijoiden valvontamaksujen korvaamista vastaavilla veroilla, asian jatkovalmistelussa on tarpeen olla yhteydessä valtiovarainministeriöön, ja että verolaeista tulee myös pyytää valtiovarainministeriön esittelylupa.