Pidättäydytään lannoittamasta korkean ravinnetilan omaavia peltoja. Edistetään suojavyöhykkeiden toteuttamista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pidättäydytään lannoittamasta korkean ravinnetilan omaavia peltoja. Edistetään suojavyöhykkeiden toteuttamista"

Transkriptio

1 AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA Pidättäydytään lannoittamasta korkean ravinnetilan omaavia peltoja Edistetään suojavyöhykkeiden toteuttamista pikaisesti suojavyöhykekartoituksessa tarpeellisiksi katsotuille paikoille mm. em. neuvontapalvelun kautta Edistetään kosteikkojen, laskeutusaltaiden säätösalaojituksen ja muiden tehokkaiden, valumavesien viipymään ja ravinteiden pidättymiseen vaikuttavien vesiensuojelutoimien toteuttamista mm. neuvontahankkeen ja kosteikkojen mitoitusta selvittävien hankkeiden kautta Tehostetaan lannan ja jätevesilietteen hyötykäyttöä Käynnistetään esiselvityshanke Aurajoen lumo -hankkeesta, jonka sisältönä muodostaa luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua palvelevia puustoisia suojavyöhykkeita Käynnistetään Aurajoen vesistöalueen osa-alueilla toteutettavia hydrologisia kunnostustoimia, kuten patoja, pienten patoaltaiden ketjuja sekä kosteikkoja, joilla pyritään lisäämään veden viipymää ja siten tehostamaan ravinteiden pidättymistä. Lisäksi selvitetään mallinnuksen avulla kustannustehokkaita vesiensuojelumenetelmiä sekä kosteikkojen ja laskeutusaltaiden mitoitukseen ja sijoittamiseen liittyviä kysymyksiä. Huolehditaan rakennettujen patoaltaiden huollosta ja altaan pohjalle saostuvan lietteen keräyksestä Tehostetaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä Käynnistetään Agenda 21 -kestävän kehityksen toiminta kunnissa, joissa toimintaa ei vielä ole Tehostetaan jäteveden puhdistamoiden toimintaa ja valvontaa Käynnistetään tarkempi suunnittelu yläjuoksun kuntien jätevesien johtamisesta Turkuun Kartoitetaan veden laadun riskikohteet koko vesistöalueella Vaikka yleisellä tasolla asenteet ovat vesiensuojelulle myönteisiä, tarkempaa tietoa jokivarren asukkaiden ja viljelijäväestön suhtautumisesta eri vesiensuojeluratkaisuihin, joen virkistyskäyttöön, kulttuuriin, luontoon ja joen yleiseen merkitykseen ei ole tehty. Asennemittauksella pyritään kartoittamaan eri ryhmien asenteet ja seuraamaan mahdollisia asennemuutoksia. Maatalouden ympäristötuen perusosaan sitoutuminen on Aurajoen vesistöalueella kuten muuallakin Suomessa korkealla tasolla. Paikoitelleen Varsinais-Suomen peltojen fosforiarvot ovat korkeita. Korkean P-arvon omaavilla pelloilla tulisi pidättyä lannoituksesta kunnes P-luku on alentunut riittävästi. Vesiensuojelullisesti tehokkaita erityistukitoimenpiteitä on toteutettu varsin vähän. Näiden toteutusta voidaan edistää tilakohtaisen neuvonnan kautta tehokkaasti, kuten v toteutettu jokivarren viljelijöille maksuton neuvontapalvelu osoitti. Hyvän pohjan suojavyöhykkeiden perustamista edistävään työhön muodostaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatima suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Aurajoen vesistöalueella. Lisäksi ryhdytään selvittämään mahdollisuuksia rahoittaa vesiensuojelutoimia rahastotoiminnan kautta, käyttäen hyväksi mm. Pyhäjärven suojelurahaston kokemuksia. Aurajoen Haagan koekentällä suoritetut pitkäkestoiset tutkimukset ovat osoittaneet kevennettyjen pellon muokkausmenetelmien vähentävän merkittävästi peltoeroosiota ja typen huuhtoutumista syyskyntöön tai tavanomaiseen syysviljaviljelyyn nähden. Neuvonnalla ja tutkimustuloksista tiedottamalla 40

2 pyritään herättämään kiinnostusta kevennettyyn muokkaukseen, johon on v alkaneella uudella tukikaudella saatavissa myös ympäristötukea perustuen lisätoimenpiteenä. Lannan ja jätevesilietteiden hyötykäytön tehostaminen vähentää karjatalouden päästöjä ja vähentää lannoitustarvetta. Nitraattidirektiivin myötä karjatiloilla tulee vuoden 2002 alusta lukien huolehtia lannan varastoinnista tiiviissä säiliöissä. Paitsi lantaloista, myös maatilojen öljysäiliöistä on aiheutunut ajoittain päästöjä Aurajokeen. Säiliöiden kuntokartoituksella pyritään ehkäisemään säiliövuodot. Suojavyöhykkeet oikein toteutettuna voivat palvella vesiensuojelun lisäksi maisemanhoitoa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Ohjelman puitteissa käynnistetään esiselvityshanke, jossa tutkitaan mahdollisuuksia käynnistää laaja, monivuotinen hanke, jonka sisältönä olisi puustoisten suojavyöhykkeiden suunnittelu ja pilottiluonteinen perustaminen sekä jokiluonnon monimuotoisuuden lisääminen. Hankkeessa muodostettaisiin jokivarteen saarekkeita, joilla olisi maisemaa elävöittävä vaikutus sekä myönteisiä vaikutuksia myös veden laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen. Suojavyöhykkeiden puusto ja pensaisto vähentää eroosiota, sitoo ravinteita, jäsentää maisemaa ja parantaa myös joen pohjaeläinten ja kalojen elinoloja. Muutoinkin kaikissa vesiensuojelua koskevissa suunnitelmissa tulee jatkossa ottaa entistä painokkaammin huomioon myös maisemanhoitoon ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvät tavoitteet. Viljelyalueiden valumavesien hallintamallin (VIHTA) mukaan (Äijö ja Tattari, 2000) hyvin toimivat kosteikot ovat kustannustehokkuudeltaan laskeutusaltaita ja suojavyöhykkeitä tehokkaampia vesiensuojelukeinoja. Ohjelman puitteissa käynnistetään selvitystyö Aurajoen vesistöalueen hydrologian ja ominaispiirteet parhaiten huomioivien vesiensuojelumenetelmien mitoituksesta ja sijoittamisesta. Erityisesti selvitetään kosteikkojen mitoitukseen ja sijoitukseen liittyviä kysymyksiä käyttäen VIHTA-mallia ja hyödyntäen muiden Suomessa tehtyjen kosteikkojen suunnitteluun liittyvien kokeiluhankkeiden tuloksia. Laskeutusaltaat tai etenkin pienten patoaltaiden ketju voi tehokkaasti pidättää kiintoainesta ja kiintoainekseen sitoutuneita ravinteita. Pienten patoaltaiden ketjuttamisesta on saatu hyviä kokemuksia mm. Pyhäjärven suojeluprojektissa (Mattila ja muut, 2001). Patoaltaiden kunnolla on merkitystä joen kiintoainekuormitukseen ja kiintoainekseen sitoutuneiden ravinteiden aiheuttamaan kuormitukseen. Altaat sakkauttavat pohjalle kiintoainesta, joka altaan täyttyessä karkaa jokeen. Patoaltaiden säännöllinen hoito ja kiintoaineksen poisto ovat tärkeitä vesiensuojelutoimia. Asumajätevedet aiheuttavat jokeen kuormitusta, jonka merkitys vuositasolla on vähäinen, mutta joka ajallisesti ja paikallisesti etenkin joen yläjuoksulla aiheuttaa huomattavaa haittaa mm. joen virkistyskäytölle. Jäteveden puhdistamoiden toimintaa tulee tehostaa ja etenkin tulva-aikaisiin toimintahäiriöihin tulee puuttua. Tämän vuoksi tulisi käynnistää yksityiskohtainen suunnittelu yläjuoksun taajamajätevesien johtamisesta siirtoviemäriä pitkin Turkuun. Vähäisessä määrin kuormitusta tulee Aurajokeen myös satunnaispäästöistä. Viime vuo- urajoen kehittämisohjelma

3 AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA 9.2 Aurajoen kulttuurimaisema kunniaan Nykytila Peltoviljely ja elävä maaseutu ovat jatkossakin kulttuurimaiseman säilymisen elinehto. JK sina päästöjä on tullut mm. öljysäiliöistä, lantaloista ja säiliöiden pesuvesistä. Ohjelman puitteissa tehdään yksityiskohtainen kartoitus riskikohteista ja toimenpide-ehdotukset riskien minimoimiseksi. Agenda 21 -toiminta tähtää kestävän kehityksen huomioimiseen kaikessa yksittäisten asukkaiden ja kuntien toiminnassa. Jokivarren kunnista Agenda-ohjelmaan kuuluvat Turku ja Lieto. Paikallisagendatoiminta pyritään aloittamaan jatkossa myös muissa kunnissa. Ohjelmaa toteuttavat hankkeet Aurajoen lumo -esiselvityshanke Aurajoen kosteikot -hanke Vesiensuojelurahaston perustamista koskeva selvitys Erityistukineuvojan palkkaaminen AHA 21 - haja-asutusalueiden jätevesihanke Savijoen MYTVAS-hanke Savijoen MICROHARP-hanke Ihmisille on tärkeää kotipaikkatunne, identiteetti. Identiteetin yksi perusta on asuinympäristö rakennuksineen. Historiallisesti kerroksinen asuinympäristö, jossa hahmottuu eri aikoina eläneiden ihmisten jäljet on rikas ja paikallisidentiteettiä vahvistava. Aurajoen kulttuuriympäristö ja siihen liittyvät perinteet ovat merkittävä osa kansallista kulttuuriperintöä, jokivarren kuntien identiteetin keskeinen teema, osa viihtyisää asuinympäristöä ja kestävää kehitystä. Aurajoen kulttuuri- ja kansallismaiseman suojelu ja hoito on myös kansallinen velvollisuus. Aurajokilaakson kulttuuriympäristön eri osasista, kulttuurimaisemasta, rakennusperinnöstä ja muinaisjäännöksistä on olemassa melko hyvä tietämys. Keskeisiä inventointeja ovat muinaisjäännösinventoinnit, rakennetun ympäristön inventoinnit sekä maisema-alueen luontokohteiden kartoitus. Muinaisjäännösten osalta Liedon inventointi on vielä kesken. Oripäästä ei ole tuoreita inventointitietoja. Lisäksi v aloitettiin Liedossa ja Pöytyällä kuntatason kulttuuriympäristöohjelmien laatiminen. Hankkeiden tuottamat julkaisut on koottu taulukkoon 12. Inventoinneissa on kartoitettu arvokkaat luontokohteet, harvalukuisten kasvilajien esiintyminen, esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset, arvokkaat rakennetun ympäristön kokonaisuudet sekä arvotettu kohteita eri arvoluokkiin (paikallisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti arvokas). Vastuu kulttuuriperinnöstä ja ympäristöstä kuuluu jo hallitusmuodonkin perusteella kaikille. Valtakunnallisesti on asetettu alueellis- 42

4 uutta ja paikallisuutta korostavia painotuksia kulttuuriympäristön hoidossa. Kunnalliset kulttuuriympäristöohjelmat välittävät paikallisille asukkaille tietoa alueen kulttuuriarvoista ja pyrkivät sitomaan asukkaat osaksi ympäristöään koskevaa suunnittelua. Aurajokilaaksossa kulttuuriympäristöohjelmien laadinta on aloitettu Liedossa ja Pöytyällä. Muissa kunnissa ei ole toistaiseksi vireillä vastaavia suunnitelmia. Myös joitakin paikallisia maisemanhoitosuunnitelmia ja -projekteja on toteutettu. Pöytyän Pöylijoen alueella on toteutettu paikallisvoimin maisemanhoitosuunnitelma ja maisematien kunnostustoimia. Lisäksi Auran kunnassa toteutettiin keskustaajamaan kohdistunut maisemanhoitohanke EU:n Leader II -ohjelman rahoituksella. Taulukko 12. Aurajokilaakson kulttuuriympäristöä koskevat inventoinnit. Aurajokilaaksossa on eräitä valtakunnallisestikin arvokkaita rakennetun ympäristön kokonaisuuksia, joiden säilymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ympäristöministeriön ja Museoviraston julkaisemassa selvityksessä (Museovirasto, 1993) mainitut kohteet on lueteltu luvussa 7.1. Lisäksi alueella on runsaasti paikallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kokonaisuuksia (Lehtonen, 2000b; Lehtonen, 1997). Koska vanhaa, ennen vuotta 1921 rakennettua rakennuskantaa on Suomessa jäljellä enää n. 5 % (Ympäristöministeriö, 2001), on kaikkien vanhojen rakennusten säilyttämiseen suhtauduttava vakavasti. Yleisesti vanhaa rakennuskantaa uhkaa monin paikoin rapistuminen ja talojen autioituminen. Merkittävä osa rakennettua ympäristöä ovat myös erilaiset maaseudun tuotantomaisemaan liittyvät rakenteet, kuten aidat, portit, vajat ja ladot. Näiden kunnosta huolehtiminen on osa kulttuuriympäristön hoitoa. Taulukko 13. Vuonna 2001 puolletut perinnebiotooppi-, luonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset hehtaareina Aurajoen pääuoman kunnissa. Aurajoen kulttuurimaiseman keskeinen ydin ovat viljelykäytössä olevat pellot. Peltoviljely, maaseudun yleisistä tuotantoedellytyksistä huolehtiminen ja elävä maaseutu ylipäätään ovat jatkossakin kulttuurimaiseman säilymisen elinehto (Ks. myös Sepänmaa, 1997). urajoen kehittämisohjelma

5 AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA Monen mielestä kulttuurimaiseman arvokkainta osaa edustavat perinteisen maatalouden ylläpitämät luontotyypit. JK Taulukko 14. Hoidetut muinaisjännökset Aurajoen pääuoman kuntien alueella *. Kunta Lieto Lieto Lieto Lieto Lieto Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Kohde Kotokallio, pronssikautinen hautaröykkiö Kukkarkoski, kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto Merola, rautakautinen kalmisto Ristinpelto, varhaiskristillinen kalmisto Vanhalinna, linnavuori ja rautakautinen kalmisto Halinen, asuinpaikka 1, rautakautinen asuinpaikka ja uhrikallio Komonen, kaksi rautakautista kumpua Koroinen, keskiaikaisen piispanlinnan ja -kirkon perustat Halinen, Kotirinteen kivikautinen asuinpaikka Kuralan Kylämäki, rautakautinen kalmisto Pähkinämäki, rautakautinen hautaröykkiö Virnamäki, rautakautinen kalmistoalue * Turun osalta mainittu vain Aurajoen lähellä sijaitsevat kohteet ympäristötukien avulla. Eniten perinnebiotooppien hoitosopimuksia on tehty Liedossa ja Pöytyällä. Vuoden 2000 alussa voimassaolevien erityistukisopimusten määrät on esitetty luvussa Vuoden 2001 puolletut perinnebiotooppi-, luonnon monimuotoisuusja maisemanhoitosopimukset hehtaareina on esitetty taulukossa 13. Perinnemaisemia on hoidettu jonkin verran myös talkoovoimin ja erilaisten projektien kautta. Vuonna 2000 alkaneessa työllistettyjen voimin toteutetussa niittoprojektissa on hoidettu yhteensä 7 pienialaista niittykohdetta Turussa, Liedossa, Aurassa ja Pöytyällä käsin niittämällä. Puhtaasti maisemallisista lähtökohdista tehtyä Aurajokilaakson maisemaselvitystä ja maisemanhoito-ohjelmaa ei ole toistaiseksi tehty. Varsinais-Suomen maisemaselvityksessä (Rautamäki, 1990) todetaan jokilaaksojen ongelmaksi paikoitellen vesiuoman huono erottuminen tasaisella peltotasangolla. Myös Aurajoella vesi-uoman sijaintia osoittava rantavyöhyke on hyvin kapea ja monin paikoin ilman rantapuustoa tai pensaita. Rantapuusto ei saa kuitenkaan sulkea kokonaan maisemaa, kuten on käynyt eräissä jokivarren kohteissa. Paikoitellen Aurajokimaisemaa vaivaavat myös maisemaan sopimattomat yhtenäiset istutuskuusikot. Kulttuurimaiseman monien mielestä arvokkainta osaa edustavat perinteisen maatalouden, lähinnä laidunkulttuurin synnyttämät ja ylläpitämät luontotyypit, perinnemaisemat. Yleisesti ottaen perinnemaisemien tila niin Aurajokilaaksossa kuin koko Suomessa on huono. Entiset laidunniityt ovat umpeutumassa. Yksittäisiä, yleensä suhteellisen pienialaisia kohteita hoidetaan maatalouden erityis- Muinaisjäännökset tuovat kulttuurimaisemaan lisää merkitystä ja sisältöä. Osaa kohteista hoitaa Museoviraston Varsinais-Suomen hoitoyksikkö. Hoitokohteet on lueteltu taulukossa 14. Merkittävä osa Aurajokilaakson kulttuuriperintöä ovat jokeen liittyvät perinteet, tapahtumat, muistot ja mielikuvat. Suullista peri- 44

6 mätietoa liittyy joen hyötykäyttöön, kuten myllyihin, sahoihin, jäännostoon sekä vapaaajan toimintoihin, kuten uimiseen, kalastukseen ja jokijäällä järjestettyihin hevoskilpailuihin. Jokeen liittyvää suullista perimätietoa ja perinteitä ei ole tallennettu kuin satunnaisesti Tavoitteet Tavoitteena on hoidettu kulttuurimaisema, jossa näkyy historiallinen kerroksisuus ja ympäristön monimuotoisuus niin luonnonympäristön kuin rakennetun ympäristönkin osalta. Tavoitteena on säilyttää kulttuurimaiseman olennaiset piirteet, kuten avoimuus. Tähän liittyy maiseman pitkälti luoneen viljelyn säilyminen elinvoimaisena jatkossakin. Kulttuuriympäristön hoitoa pyritään edistämään suunnitemallisella hoitotyöllä ja neuvonnalla, joka kohdistetaan viljelijöihin ja jokivarren muihin asukkaisiin. Kulttuuriympäristön osana vanha rakennuskanta pyritään pitämään kunnossa ja asuttuna. Perinteisen maatalouden synnyttämiä perinnemaisemia pyritään säilyttämään suunnitelmallisella hoito- ja ennallistamistyöllä. Jokiuoman erottumista maisemassa pyritään parantamaan kiinnittämällä huomiota rantavyöhykkeiden kasvillisuuteen. Neuvontaa ja ohjausta pyritään myös kohdistamaan kulttuurimaiseman kannalta tärkeisiin selänteiden metsiköihin, peltojen ja metsien reunavyöhykkeisiin, puuryhmiin ja maisemapuihin Toimenpiteet Laaditaan maisemanhoidon yleissuunnitelma valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle Lisätään kulttuuriympäristöä koskevaa tiedotusta jokivarren asukkaille Tehdään selvitys maisemamuutoksista historiallisen kartta-aineiston pohjalta Laaditaan kuntakohtaiset kulttuuriympäristöohjelmat kuntiin, joista se puuttuu Edistetään kyläkohtaisten kulttuuriympäristösuunnitelmien tekemistä Edistetään asukasosallistumista Aurajoen kulttuurimaisemaa koskevassa suunnittelussa ja hoitotoiminnassa Edistetään perinnemaisemakohteiden hoitoa suunnitelmallisella hoito- ja ennallistamistyöllä Edistetään maisemaa elävöittävien suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamista ohjaamalla neuvontaa ja tukipalveluja viljelijöille tukihakemuksiin liittyen Käynnistetään jokiluonnon ennallistamishanke Aurajoen lumo aluksi esiselvityksellä, jossa laaditaan tarkempi hankesuunnitelma ja toteuttavuusselvitys. Ennallistamishankkeessa pyritään palauttamaan jokivarsille lehtosaarekkeita, joilla on vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden lisäksi vesiensuojeluun ja maisemaan. Edistetään vanhan rakennuskannan suojelua ja kunnostusta Edistetään vanhojen teiden, kuten Vanhan Tampereentien maisemanhoitoa Muodostetaan Vanhasta Tampereentiestä maisematie opasteineen ja opaskarttoineen Pidättäydytään laajoista hakkuista ja peltojen metsityksistä maisemaalueella, etenkin maisemaa reunustavilla selännealueilla ja lakimetsissä urajoen kehittämisohjelma

7 AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA Kiinnitetään huomiota maisemaa elävöittävien reunavyöhykkeiden, puuryhmien ja yksittäisten maisemapuiden hoitoon Tehdään aloite Turun Aurajokivarsimaiseman nimeämisestä kansalliseksi kaupunkipuistoksi Lisätään jokivarren asukkaiden tietoisuutta kulttuuriympäristöstä mm. toteuttamalla Aurajoen kulttuurimaisemaa esittelevä kiertonäyttely sekä edistämällä kulttuuriympäristökasvatusta Edistetään asukasosallistumista Aurajoen kulttuurimaiseman hoitoa koskevassa suunnittelussa Aloitetaan joen hyötykäyttöön, kuten myllyihin sekä muuhun joen äärellä tapahtuneeseen toimintaan liittyvän suullisen perimätiedon kerääminen Tehdään aloite luonnonsuojelulain mukaisen maisema-alueen perustamisesta Kulttuurimaisemaa koskevia yleissuunnitelmia tarvitaan kuntien kaavoituksen ja maankäytön pohjaksi. Aurajokilaakson maisemaaluetta sivuavalle Hämeen Härkätielle on laadittu maisemanhoidon suunnitelma. Aurajoen osalta sellainen on laatimatta. Jokilaakson maisemanhoidon yleissuunnitelma olisi eräänlainen jokivarsiyleiskaava, jossa osoitettaisiin eri alueiden ominaispiirteet ja maankäytön ohjeisto. Suunnitelmassa tulee eritellä maiseman rakenteita, maisemallisia solmukohtia ja arvokohteita ja muutoinkin tehdä tarkka maisema-analyysi sekä antaa konkreettisia hoitosuosituksia. Osana maisemanhoitosuunnitelmaa tehdään myös selvitys maisemamuutoksista historiallisen kartta-aineiston pohjalta. Tämän lisäksi kartoitetaan myös muut vesistöalueen paikallisesti arvokkaat maisemakokonaisuudet esim. sivujokien varsilla sekä laaditaan hoito-ohjeet näille. Kulttuurimaiseman vaalimiseen pyritään sitouttamaan laajasti jokivarren asukkaat ja kyläyhteisöt mm. edistämällä kunta- ja kyläkohtaisten kulttuuriympäristöohjelmien laatimista ja toteuttamista. Keskeistä on saada asukkaat mukaan Aurajoen kulttuurimaisemaa koskevaan suunnitteluun. Maaseudun elävänä pysyminen ja aktiiviviljely ovat Aurajoen kulttuurimaiseman keskeinen ydin jatkossakin. Tiedotustoiminnassa tulee korostaa tätä. Kulttuurimaisema kunniaan - eräänä toimenpiteenä aloitetaan joen hyötykäyttöön, mm. myllyihin liittyvän suullisen perimätiedon kerääminen. LS Kulttuurimaiseman ja viljelyluonnon helmiä ovat perinteisen maatalouden, lähinnä laidunkulttuurin ja niiton synnyttämät ja ylläpitämät luontotyypit, perinnebiotoopit. Perinnebiotooppien hoitoon pyritään kannustamaan viljelijöitä palkkaamalla erityistukineuvoja, joka maksutta konsultoi tukiasioissa ja tarvittaessa laatii hoitosuunnitelmia kohteisiin. Neuvontaa annetaan myös muista maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä tuki- 46

8 muodoista, kuten maisemanhoitosopimuksista ja luonnon monimuotoisuus-sopimuksista, joita koskevien hakemusten läpimenoa edesauttaa Aurajoen lukeutuminen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden joukkoon. Neuvonnalla ja tukipalveluilla pyritään kannustamaan viljelijöitä myös maisemaa elävöittävien kosteikkojen ja laskeutusaltaiden perustamiseen. Henkilökohtaisen neuvonnan on havaittu useissa selvityksissä olevan keskeistä erityistukien haun edistämisessä. Jokiuoman erottumista maisemassa pyritään parantamaan kiinnittämällä huomiota rantavyöhykkeen kasvillisuuteen. Rantavyöhykkeen monipuolinen kasvillisuus sekä puu- ja pensasryhmät tuovat elävyyttä viljelymaisemaan, ovat tehokas ravinteiden pidättäjä ja tärkeä muutoin avoimen maisematilan jäsentäjä (ks. myös Rautamäki, 1997). Ohjelman puitteissa käynnistetään esiselvityshanke Aurajoen lumo -projektista, jonka sisältönä on lisätä jokiluonnon monimuotoisuutta luomalla sekapuustoisia ja pensaikkoisia saarekkeita maisemallisesti luonteviin kohteisiin jokivarsille. Saarekkeet toimivat suojavyöhykkeinä, luonnon monimuotoisuutta lisäävinä ja maisemallista elävyyttä tuovina tekijöinä. Maisemaa koskevan yleissuunnittelun yhteydessä tulee kartoittaa maiseman kriittiset pisteet, jotka ovat esim. arvorakennuksia ja maisemaa reunustavia selännemetsiä. Selänteiden lakimetsissä erityisesti laajojen hakkuiden aiheuttamat maisemavauriot ovat näkyviä ja hallitsevia ja sellaisina niistä tulee pidättäytyä. Rakennusperinnön hoitoon on saatavilla hyvin niukasti yhteiskunnan rahoitustukea. Jokilaakson vanhaa rakennuskantaa voitaisiin hoitaa työllistämisvaroin - malli, jota on käytetty mm. perinnemaisemien hoidossa. Myös rahastotyyppisen toiminnan mahdollisuuksia kannattaa selvittää. Turun jokivarsimaiseman nimeäminen uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi kansalliseksi kaupunkipuistoksi on ollut ideana esillä muutaman vuoden ajan. Päätökset kansallisista kaupunkipuistoista tekee ympäristöministeriö kunnan hakemuksesta tai kunnan ollessa hakemuksen puoltajana. Puiston tulee nimeämiskriteerien mukaan heijastella kansallista tai paikallista historiaa, olla viherrakenteeltaan yhtenäinen ja lisäksi sen tulee olla keskeinen osa kaupunkirakennetta. Ohjelman puitteissa käynnistetään prosessi Turun Aurajokivarsimaiseman nimeämiseksi kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Uusi luonnonsuojelulaki mahdollistaa maisema-alueiden perustamisen luonnon- tai kulttuurimaiseman tai historiallisten ominaispiirteiden säilyttämiseksi. Maisema-alueiden perustamisen yhteydessä voidaan antaa maisemanhoitoa koskevia määräyksiä. Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista päätöksen tekee ympäristöministeriö ja muista maisema-alueista paikallinen ympäristökeskus maakuntaliiton aloitteesta. Ohjelman puitteissa käynnistetään myös selvitystyö luonnonsuojelulain 32 mukaisten maisema-alueiden perustamisesta. Aurajokeen liittyy paljon jokivarren asukkaiden muistoja ja mielikuvia mm. myllytoiminnasta. Ohjelman puitteissa ryhdytään keräämään tätä jokeen liittyvää suullista perimätietoa osana kulttuuriperinnön vaalimista. urajoen kehittämisohjelma

9 AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA 9.3 Monimuotoisesta jokiluonnosta viihtyvyyttä Nykytila Monimuotoinen jokiluonto on arvo sinänsä ja toimii myös puskurina ulkoisille muutostekijöille. Lisäksi monimuotoinen luonto luo edellytykset viihtyisälle asuinympäristölle, virkistystoiminnalle ja matkailulle. Muinaisjäännökset tuovat kulttuurimaisemaan lisää merkitystä ja sisältöä. Kuvassa Koroisten aluetta. TMM Työn tuloksia voidaan jalostaa kirjoiksi, näytelmiksi ja tapahtumiksi, jotka ylläpitävät osaltaan juuria sekä edistävät sosiaalista kestävyyttä ja kotiseudun arvostusta. Muinaisjäännökset, joita on Aurajokilaaksossa varsin runsaasti, ovat osa kulttuuriympäristön merkityssisältöä. Tiedotuksella ja kohteiden entistä laajemmalla hoitotyöllä pyritään nostamaan jokivarren asukkaiden tietoisuutta muinaisjäännöksistä, jokilaakson pitkästä asutushistoriasta ja vahvistamaan näin asukkaiden sidettä kotiseutuunsa. Ohjelmaa toteuttavat hankkeet Verkkomuseohanke Aurajoen lumo Muistojen myllyt Aurajokilaakson maisemanhoidon yleissuunnitelma Maisemamuutokset käyttäen venäläistä topografikartta-aineistoa Erityistukineuvojan palkkaaminen Niittoprojekti Vahvasti kulttuurivaikutteisen Aurajokilaakson arvokkaimmat luontotyypit ovat jokivarsilehdot ja perinteisen maanviljelyn muokkaamat perinneympäristöt, kuten hakamaat ja kedot. Jonkin verran jokilaaksossa on myös luontaisesti muodostuneita ketoja paahteisilla kallioilla, kuten Turun Virnamäessä ja Liedon Vanhalinnassa. Arvokkaita luontokohteita on inventoitu viimeksi vv , jolloin toteutettiin koko jokilaakson kattava luontokartoitus (Komulainen ja muut, 2000). Kartoituksessa löydettiin lähinnä pääuoman tuntumasta 16 arvokasta luontokohdetta, joista lehtokasvillisuutta oli 11 kohteessa ja ketokasvillisuutta 10 kohteessa sekä arvokasta rantakasvillisuutta 2 kohteessa. Lisäksi eräitä em. selvitykseen kuulumattomia perinneluontokohteita on inventoitu Varsinais-Suomen perinnemaisemainventoinnin yhteydessä (Lehtomaa, 2000). Lisäksi Aurajoen alueelta on olemassa muutamia kunta- ja paikkakohtaisia luontoselvityksiä. Parhaiten inventoituja kohteita on Liedon Nautelankoski, josta on kartoitettu kasvillisuuden lisäksi myös linnusto, perhoset ja maakotilolajisto. Aurajoen sivu-uomien luontokartoitustilanne on sen sijaan huonompi. Myös rantaja vesikasvillisuus on Aurajoen osalta huo- 48

10 nosti tunnettu. Viimeisin laajempi selvitys on vuodelta 1960 (Tuominen, 1960). Arvokkaista luontokohteista jyrkimmillä rinteillä säästyneitä muutamia pienialaisia jokivarsilehtoja uhkaavat lähinnä hakkuut. Perinneympäristöjä uhkaa niin Aurajokilaaksossa kuin muuallakin Suomessa entisten laidunkarjan ja niittokulttuurin avoimena ja lajirikkaana pitämien niittyjen umpeenkasvu ja rehevöityminen. Perinneympäristöjen hoitotoimintaan voi saada EU:n erityisympäristötukea. Arvokkaita pienialaisia luontokohteita voi sisältyä myös Aurajokilaakson maisema-aluetta reunustaviin metsäisiin selänteisiin. Jyrkänteiden alusmetsät ovat uudessa metsälaissa luetelluista arvokkaista elinympäristöistä yksi tyyppi. Metsälain arvokkaiden elinympäristöjen kartoitus on koko Varsinais-Suomessa vielä kesken. Itse selänteiden karut metsät ovat lajistollisesti köyhiä, mutta maisemallisesti sitäkin tärkeämpiä. Selänteillä ei tulisikaan suorittaa laajoja, maisemavaurioita aiheuttavia hakkuita. Aurajoen rantavyöhyke on pääosin kapea ja lajiköyhä. Rikkaampaa lajistoa tapaa lähinnä muutamilla koskialueilla esim. Nautelankoskella ja Auran pappilan koskialueella Jär- Perinnebiotooppeja koskevia hoitosopimuksia oli vuoden 2000 tilastojen mukaan tehty vain Liedossa (26 ha) ja Pöytyällä (15,5 ha). Muita, luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä erityistukitoimenpiteitä ovat suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustaminen, maiseman kehittäminen ja hoito sekä alkuperäisrotujen kasvattaminen. Voimassaolevien erityistukisopimusten määrät on esitelty luvussa 7.4. Uudella, v alkaneella tukikaudella luonnon monimuotoisuuden hoitoon voi saada tukea myös perustuen lisätoimenpiteenä. Auran pappilan koskialueella Järvijoen varrella on rikas kasvilajisto. JM Luontokohteista suojeltuja on Aurajokilaaksossa vain Nautelankosken alue, jossa suojeluperusteena on ollut jokivarsilehdon luontoarvot sekä niittyalueen hoito. Nautelankosken lisäksi suojelunarvoisia lehtokohteita olisi etenkin joen yläjuoksulla. Virnamäen arvokasta kallioketoa koskevia suojelusuunnitelmia on myös vireillä. Lohikalojen nousuesteistä hankalin on Nautelankosken pato Liedossa. JK urajoen kehittämisohjelma

11 AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA vijoen varrella. Rantakasvillisuudella ja - puustolla on merkitystä myös pohjaeläimille ja kaloille suojana ja ravinnonlähteenä. Tuoreiden tutkimusten (Haapala, 2001) mukaan jokien rantametsiköiden tulisi olla pohjaeläimistön kannalta myös monilajisia, sillä eri puuja pensaslajeilla on erilainen merkitys eri vuodenaikoina. Kasvillisuuden ohella Aurajoen pohjaeläimistö ja kalasto tunnetaan kohtuullisella tarkkuudella. Pohjaeläimistä on muutamilta koskialueilta usean vuoden aineisto, jota tosin ei ole vielä julkaistu. Kalastoa on selvitetty viimeksi laajemmin 1990-luvun alussa (Kääriä ja muut, 1992). Tämän jälkeen on tehty satunnaisia koekalastuksia lähes vuosittain. Kalalajisto on varsin monipuolinen. Halistenkosken kalaportaan valmistuttua v lohikalojen luontaiselle lisääntymiselle muodostui edellytykset. Ensimmäiset merkit taimenen ja merilohen luontaisesta lisääntymisestä kalaportaan valmistumisen jälkeen saatiin v Laajemmin poikastuotantoalueita ei ole kuitenkaan kartoitettu. Edelleen nousuesteitä on patoalueilla, joista hankalin on Nautelankoski. Halisten- ja Liedon Nautelankoskella on toteutettu Lounais-Suomen Kalastusalueen toimesta kalataloudellisia koskikunnostuksia, joissa on rakennettu suojapaikkoja ja kutusoraikkoja. Myös nahkiainen nousee myös Halistenkosken alaosaan, mutta sen lisääntymisestä Aurajoessa ei ole tarkkaa tietoa. Nahkiainen on eräs UHEKS-laji. JK Aurajoen kalakantoja hoidetaan suunnitelmallisesti mm. istuttamalla vuosittain taimenen ja lohenpoikasia. Istutuksia tehdään lähinnä Halisten- ja Nautelankoskeen. Pääosa taimenistutuksista on velvoiteistutuksia, jotka kuuluvat Turun jätevesiluvan ehtoihin. Istutuksissa käytetään taimenen osalta 2-vuotiasta, Aurajoen omista emokaloista tuotettua poikaskantaa. Jokialueen kalakantojen käytöstä ja hoidosta julkaistaan tietyn väliajoin erillinen suunnitelma. Viimeisin Lounais-Suomen Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma ilmestyi v (Walls ja muut,1994). Tietoisuutta Aurajoen luontoarvoista pyritään nostamaan mm. ympäristökasvatustyön avulla. MK Asukkaiden tietoisuus Aurajoen luontoarvoista on varsin vähäistä. Osasyynä tähän on 50

12 se, että kohteisiin tutustumista palvelevia luontopolkuja on ainoastaan Nautelankoskella. Muilta osin luontokohteisiin ei ole opastusta, viitoitusta eikä opaskarttoja Tavoitteet Tavoitteena on turvata harvalukuisten lajien elinympäristöjen ja arvokkaiden luontokohteiden ominaispiirteiden säilyminen sekä lisätä jokilaakson luonnon monimuotoisuutta suunnitelmallisella neuvonta-, ennallistamis- ja hoitotyöllä. Neuvontaa kohdistetaan etenkin viljelijöille maatalouden ympäristötukiin liittyen. Hoito- ja ennallistamistoimia kohdistetaan perinteisen maatalouden synnyttämiin perinneympäristöihin, rantavyöhykkeeseen ja monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin pellon ja metsän reunavyöhykkeisiin. Vesiympäristön osalta tavoitteena on pohjaeläimistön ja kalaston elinmahdollisuuksien turvaaminen mm. kiinnittämällä huomiota suojaa ja ravintoa tarjoavaan rantakasvillisuuteen ja puustoon, kalojen nousuesteisiin ja kutualueisiin. Asukkaiden tietoisuutta Aurajoen luontoarvoista pyritään nostamaan tiedotus- ja ympäristökasvatustyön kautta ja luomalla jokivarren kuntiin jokiluonnon esittelykohteita Toimenpiteet Laaditaan Aurajoen alueelle luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Kannustetaan maanviljelijöitä maatalouden ympäristötuen toimenpiteinä toteuttaviin perinnebiotooppien hoitotoimiin sekä solmimaan luonnon monimuotoisuus -hoitosopimuksia Edistetään yleisiä, maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta kohottavia toimia, kuten torjunta-aineiden käytön vähentämistä, siirtymistä luonnonmukaiseen tuotantoon, lannoitteiden käytön tehostamista, kevennettyä maanmuokkausta ja viljelykasvilajiston monipuolistamista Aloitetaan perinnebiotooppien hoidon seurantaa ja hoidon vaikutusten tutkimusta Edistetään suojavyöhykkeiden toteuttamista siten, että niissä otetaan huomioon myös luonnon monimuotoisuus Edistetään kosteikkojen toteuttamista Edistetään muiden maisemanhoitoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tukimuotojen toteuttamista Käynnistetään jokiluonnon ennallistamishanke Aurajoen lumo aluksi esiselvityksellä, jossa laaditaan tarkempi hankesuunnitelma ja toteuttavuusselvitys. Ennallistamishankkeessa pyritään palauttamaan jokivarsille lehtosaarekkeita, joilla vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden lisäksi vesiensuojeluun ja maisemaan. Palkataan maatalouden erityistukineuvoja maaseutuympäristöjen hoitosuunnitelmien laadintaan Edistetään luonnon monimuotoisuuden vaalimisen tulemista osaksi maatilojen normaalia viljelytoimintaa esim. erillisten LUMO-suunnitelmien kautta Edistetään perinnemaisemanhoitoa kartoittamalla viljelijöiden halukkuus laidunmaitten vuokraamiseen tai luovuttamiseen laidunkäyttöön tiloilla, joilla omaa karjaa ei ole. Edistetään muulla tavoin, esim. kyläyhdistysten talkoilla toteutettavia perinneympäristöjen hoitotoimia Kiinnitetään huomiota peltojen ja metsien reunavyöhykkeisiin, ojiin, pientareisiin ja metsäsaarekkeisiin monimuotoisuuden kannalta tärkeinä alueina viljely-ympäristössä urajoen kehittämisohjelma

13 AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA Järjestetään monimuotoisuutta koskevaa tiedotustoimintaa viljelijöille Kartoitetaan tärkeimpien sivujokien arvokkaat luontokohteet ja huomionarvoisten eliölajien esiintyminen Kartoitetaan liito-oravan esiintymispaikat Jatketaan harvinaisten lajien, kuten ketunsaran, esiintymispaikkojen seurantaa ja hoitoa Laaditaan harvalukuisten lajien esiintymispaikkojen hoitosuunnitelmat Kartoitetaan Aurajoen vesi- ja rantakasvillisuus Kartoitetaan metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laaditaan suunnitelma kalatien toteuttamisesta Nautelankosken padon yhteyteen. Kiinnitetään huomiota rantapuuston säilyttämiseen kalojen ja pohjaeläinten kannalta tärkeänä suojan antajana ja ravinnonlähteenä. Selvitetään uhanalaisten vimman ja nahkiaisen kantojen suuruus ja lisääntymisalueet Vaikutetaan jokiveden laatua parantaviin toimiin Laaditaan julkaisu Aurajoen pohjaeläimistöstä Lisätään jokivarren asukkaiden tietoisuutta Aurajoen luontoarvoista luomalla kuntiin lähiluontokohteita luontopolkuineen Toteutetaan perinnemaisemia ja niiden hoitoa käsittelevä kiertonäyttely Viljelyalueiden luonto on merkittävä osa Suomen luonnon monimuotoisuutta. Uhanalaisista lajeista noin viidesosa on riippuvaisia kulttuuriympäristöistä, etenkin perinteisen maatalouden tuottamista ja ylläpitämistä perinneympäristöistä. Tehostuneen maatalouden vallitessa perinneympäristöjen säilyminen edellyttää erillisiä hoitotoimia, joihin on saatavilla tukirahoitusta. Aurajokilaaksossa perinnemaisemien yleistila on huono. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmalla pyritään hakemaan uusia viljely-ympäristön monimuotoisuuskohteita ympäristötukien piiriin sekä kartoittamaan myös muut monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet jokilaaksossa. Osana hanketta tehdään myös kohteiden hoitosuunnitelmia. Myös tavanomaisilla viljelykäytäntöjen muutoksilla voidaan kohottaa maaseutuluonnon monimuotoisuutta. Tällaisia toimia ovat mm. maaperäeliöstön elinoloja parantavat kevyemmät maanmuokkausmenetelmät, torjuntaaineiden käytön vähentäminen sekä viljelykasvilajiston monipuolistaminen. Useissa selvityksissä myös luonnonmukaisen tuotannon on todettu lisäävän luonnon monimuotoisuutta. Perinnebiotooppien hoitoon pyritään kannustamaan viljelijöitä palkkaamalla erityistukineuvoja, joka maksutta konsultoi tukiasioissa ja tarvittaessa laatii hoitosuunnitelmia kohteisiin. Neuvontaa annetaan myös muista maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä tukimuodoista, kuten maisemanhoitosopimuksista ja luonnon monimuotoisuus-sopimuksista, joita koskevien hakemusten läpimenoa edesauttaa Aurajoen lukeutuminen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden joukkoon. Henkilökohtaisen neuvonnan on havaittu olevan keskeistä erityistukien haun edistämisessä. Myös hoitotyön seurannasta tulee huolehtia ja hoidon vaikutuksia selvittävää tutkimusta tulee lisätä (Heikkilä, 2001; Perinnemaisemien hoitotyöryhmä, 2000). Tietoa perinnemaisemista ja niiden hoidosta le- 52

14 vitetään toteuttamalla perinnemaisemia käsittelevä kiertonäyttely. Maatalouden ympäristötukineuvonnan tulee olla kokonaisvaltaista niin, että myös lähinnä vesiensuojeluun kohdentuvissa ratkaisuissa, kuten suojavyöhykkeissä otetaan luonnon monimuotoisuus huomioon. Ohjelman puitteissa käynnistetään esiselvityshanke Aurajoen lumo -projektista, jonka sisältönä on ennallistaa jokiluontoa ja lisätä jokiluonnon monimuotoisuutta luomalla sekapuustoisia lehtosaarekkeita jokivarsille. Lehtosaarekkeet toimivat suojavyöhykkeinä, luonnon monimuotoisuutta lisäävinä ja maisemallista elävyyttä tuovina tekijöinä. Kosteikot ovat paitsi vesiensuojelun kannalta tehokkaita lisäämällä veden viipymää ja sitomalla ravinteita, myös maisemaa elävöittävä ja luonnon monimuotoisuutta lisäävä tekijä viljelymaisemassa. Kosteikoilla viihtyvät monet lajit, mm. sorsalinnut ja kahlaajat. Aurajoella kosteikkoja on erityisympäristötukitoimenpiteenä rakennettu hyvin vähän. Viljelijöitä kannustetaan kosteikkojen toteuttamiseen em. neuvontaprojektin kautta palkkaamalla keväisin erityistukineuvoja jokialueelle. Perinneympäristöjen ja reunavyöhykkeiden lisäksi monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ovat suojavyöhykkeet, kesantoalueet, ojien pientareet ja pensaikot, joilla viihtyvät mm. monet peltolinnut. Ojanvarsien viljelemättömät vyöhykkeet ovat tärkeitä ekologisia käytäviä monille lajeille. Yleisen tiedotusja valistustyön kautta pyritään saamaan luonnon monimuotoisuuden vaaliminen osaksi normaalia viljelytoimintaa ja kestävää maataloutta, koska erityistuella voidaan hoitaa vain pientä osaa viljelyalueen luonnosta. Tähän pyritään myös tilakohtaisten LUMO-suunnitelmien kautta, joiden laadintaan erikseen Aurajokialueelle palkattu neuvoja voi antaa neuvontaa ympäristötukineuvonnan yhteydessä. Monimuotoisuutta lisääviin ja ylläpitäviin toimiin voi saada myös maatalouden ympäristötukea perustuen lisätoimenpiteenä. Perinnemaisemia voidaan elvyttää myös kyläläisten yhteisvoimin. Varsinkin pienialaisissa kohteissa, joita on Aurajokivarressa useita, usein ainoa keino hoitaa perinneympäristöjä on talkootoiminta. Laiduneläimien käytön tehostamiseksi tulisi kartoittaa halukkuus laidunten vuokraamiseen tai luovuttamiseen laidunkäyttöön tiloilla, joilla omaa karjaa ei ole. Lehtosaarekkeet toimivat suojavyöhykkeinä, luonnon monimuotoisuutta lisäävinä ja maisemallista elävyyttä tuovina tekijöinä Myös talkoovoimin voidaan hoitaa perinneympäristöjä. MK urajoen kehittämisohjelma

15 AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA Peltojen ja metsien reunavyöhykkeet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ympäristötukineuvonnan yhteydessä ja muulla tiedotustoiminnalla tulee kiinnittää asukkaiden huomio reunavyöhykkeiden hoitamiseen. Inventointitilanne luontoarvojen suhteen on vielä huono eräiden alueiden ja eliöryhmien osalta. Erityisesti tärkeimpien sivujokien, kuten Savijoen, Jalkalanjoen, Järvijoen ja Paattistenjoen arvokkaat luontokohteet ja harvalukuisten lajien esiintyminen tulee kartoittaa pikaisesti. Koko Aurajoen osalta tulee kartoittaa aiempaa tarkemmin liito-oravan esiintymispaikat sekä metsälain arvokkaat elinympäristöt. Aurajokilaaksossa tavataan eräitä muualla Varsinais-Suomessa harvalukuisia lajeja, kuten ketunsara, hetesara ja metsälitukka. Näiden osalta tulee tarkastaa esiintymispaikat säännöllisesti ja turvata niiden elinympäristöjen säilyminen. Myös muiden, Aurajokilaaksossa harvalukuisten kasvilajien esiintymispaikkojen turvaamiseksi tulee laatia lajeille hoitosuunnitelmat. Vesiluonto on maaympäristöä huonommin tunnettua valtakunnallisestikin. Aurajoen ranta- ja vesikasvillisuus kartoitetaan ja saadaan pohjatietoa muutosten seurantaan. Veden laadun koheneminen luo edellytykset myös vesieliöstön monipuolistumiselle. Meriaimenen ja -lohen luontaisesta lisääntymisestä on havaittu ensimmäiset merkit Aurajoella kalaportaan valmistumisen jälkeisenä aikana v Poikastuotantoalueet ja luontaisen lisääntymisen laajuus tulisi kartoittaa ja käynnistää niiden säännöllinen seuranta tarkemmin nyt, kun Halistenkosken kalatie on ollut toiminnassa 6 vuotta. Vieläkin joessa on nousuesteitä, jotka estävät taimenen ja muiden nousukalojen kutuvaelluksen yläjuoksulle. Merkittävin nousueste on Nautelankoski, johon tulee suunnitella alueen kulttuuriympäristöön ja vanhoihin patorakenteisiin hyvin sopiva kalatie. Myös muut nousuesteet tulee kartoittaa. Viime vuosina tutkimuksissa on vahvistunut käsitys rantakasvillisuuden ja -puuston merkityksestä pohjaelämille ja kaloille. Alueen maanomistajille suunnataan rantametsiköiden merkitystä korostavaa tiedotusta. Nahkiaiskannan koosta ja lisääntymisestä Aurajoessa ei ole tarkkaa käsitystä. Meneillään olevassa hankkeessa kartoitetaan nahkiaisen toukka-asteiden esiintymistä joessa. Samassa yhteydessä tulisi tutkia nahkiaisen siirtomahdollisuuksia yläjuoksulle. Omakohtaiset kokemukset ja elämykset ovat tehokkainta ympäristövalistusta. Jokivarren asukkaiden tietoisuutta Aurajoen luontoarvoista pyritään nostamaan luomalla kaikkiin jokivarren kuntiin jokiluonnon esittelykohteita opasteineen ja luontopolkuineen. Ohjelmaa toteuttavat hankkeet Aurajoen lumo -esiselvityshanke Aurajoen luonnon monimuotoisuus -yleissuunnitelma Erityistukineuvojan palkkaaminen Nahkiais-projekti Niitto-projekti Aurajoen lähiluontokohteet 54

16 9.4 Aurajoesta virkistystä Nykytila Yläjuoksun järvettömillä alueilla Aurajoki sivujokineen on lähes ainoa veteen liittyvä virkistyskohde. Mielenkiinto jokeen liittyvään virkistystoimintaan on riippuvainen veden laadun kehityksestä. Omakohtaiset, joen eri virkistyskäyttömuotojen kautta välittyvät kokemukset lisäävät yleistä viihtyvyyttä alueella, vahvistavat paikallisidentiteettiä ja mielenkiintoa joen suojelua kohtaan. Aurajoen virkistyskäyttöedellytykset ovat parantuneet merkittävästi joen yleisen tilan kohennuttua lähinnä karjatalouden päästöjen vähennyttyä ja kunnallisten jäteveden puhdistamoiden aloitettua toimintansa luvuilla. Nykyisin joen yläjuoksun hygieeniset haitat vähävirtaamaisina aikoina, leväkukinnat kuivina jaksoina etenkin alajuoksulla sekä ajoittaiset päästöpiikit mm. Halisten alueella haittaavat tuntuvasti joen virkistyskäyttöä. Virkistyskäytön turvaamiseksi on jatkossakin turvattava veden laadun suotuisa kehitys. vuosina huomattavasti. Ainakin osin lasku on näennäistä ja johtuu lääninkohtaisen vieheluvan voimaantulosta. Läänikohtaisella luvalla saa kalastaa nykyisin Aurajoessa lukuunottamatta alajuoksun koskialueita, joihin siis edelleenkin tarvitaan erityinen erikseen lunastettava kalastuslupa. Nautelankoskeen myydään vuosittain n. 500 kalastuslupaa. Liedon ja Turun lisäksi perustettiin v Auran Hypöistenkoskeen Kallen kalastuskunnan hallinnoima kalastusalue. Nautelankosken ja Halistenkosken kalastuspaikat ovat vakiinnuttaneet asemansa varsinais-suomalaisten perhokalastajien keskuudessa. Halistenkosken suosio on ehkä jonkin verran ollut laskussa viime vuosina. Huolimatta vakiintuneesta asemastaan, molemmissa kohteissa olisi paljon parannettavaa opasteiden ja muun infrastruktuurin osalta. Kalastajien suunnalta on tullut toiveita mm. perkuupaikoista ja yleisesti nähtävillä olevasta saaliskirjanpidosta. Myös perhokalastuskursseja on kysytty. Halistenkoskelle on valmistunut erillinen virkistyskäytön kehittämissuun- Joen virkistyskäyttöä on kasvattanut myös projektitoiminta, josta merkittävä osa on kohdistunut Aurajoen virkistyskäytön edistämiseen tiedostustoiminnan, kalastuskohteiden perustamisen ja melontaedellytysten parantamisen kautta. Projektitoimintaa on kuvattu luvussa 5. Ensimmäiset virkistyskalastuskohteet perustettiin v Turun Halistenkoskelle ja v Liedon Nautelankoskelle. Molempiin kohteisiin myydään koskikalastuslupia, jotka oikeuttavat perho- ja viehekalastukseen. Halistenkosken lupamyynti on laskenut viime Nautelankosken ja Halistenkosken kalastuspaikat ovat vakiinnuttaneet asemansa varsinais-suomalaisten perhokalastajien keskuudessa. AK urajoen kehittämisohjelma

17 AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA nitelma, jossa on suunniteltu parannustoimia myös kalastuksen osalta. Suunnitelmaa on osittain jo lähdetty toteuttamaan osana EU:n Tavoite 2 - ohjelman tuella toteutettavaa hanketta Elävä ja viihtyisä Halistenkoski. Nykyisin voimassaolevan kalastuslupajärjestelmän mukaan onginta ja pilkintä ovat jokamiehenoikeuksia ja mahdollistavat vapaan kalastuksen lohi- ja siikapitoisten jokien koskialueita lukuunottamatta. Suosittuja onkipaikkoja ovat Aurajoella mm. Halistenkosken alajuoksu jossa järjestetään säännöllisesti onkikilpailuja. Viimeisimmät suuret kilpailut, kilpaonginnan SM-kilpailut v. 2001, keräsivät yli 1000 kilpaonkijaa eri puolilta Suomea. Halistenkosken lisäksi onkikilpailuja on järjestetty myös Auran Kuuskoskella. Muualla Aurajoella tapahtuvasta kalastuksesta ei ole tilastotietoa. Melonnan suosio on aivan viime vuosina ollut selvästi kasvussa. Merkittävin yksittäinen tekijä tässä on ollut kanoottien vuokraustoiminnan käynnistyminen Aurajoen opastuskeskuksessa Halistenkoskella. Hyvin merkittävä rooli melontaa kohtaan tunnetun mielenkiinnon kasvussa ja yleisesti Aurajoen tunnetuksi tekemisessä on ollut jo vuodesta 1992 järjestetty Aurajoki-melonta, joka viime vuosina on kerännyt n. 130 melojaa. Taimen- ja lohikannan kalastettavuus pysyy hyvällä tasolla säännöllisten istutusten johdosta. JK Aurajoen melontamahdollisuuksia on myös suunnitelmallisesti parannettu EU:n Leader II -ohjelman tuella toteutetussa Aurajoen melontareitin kehittämishankkeessa, jossa kunnostettiin ohituspolut koskialueille sekä laadittiin opaskartta. Aurajoen melontareitti on mukana myös valtakunnallisessa melontareittioppaassa yhtenä harvoista varsinais-suomalaisista reiteistä. Monilta osin reitissä on vieläkin parannettavaa. Rantautumisolot ovat paikoin hankalat ja edellyttäisivät laitureiden rakentamista. Myös majoituskohteita on kysytty. Koskimelontaa ajatelleen Aurajoki ei tarjoa erityisen hyvää harjoittelumaastoa. Satunnaisesti kevättulvien aikaan koskimelojia on käynyt harjoittelemassa suurimmilla koskilla, Liedon Nautelankoskella ja Turun Halistenkoskella. Aurajoki-melonta ajoittuu perinteisesti heinäkuun alkuun. AK Turusta Liedon Nautelankoskelle ulottuva Aurajoen pyöräilyreitti toteutettiin Aurajokisäätiön, kuntien ja maakuntaliiton voimin 56

18 v Reitti kulkee jokivarressa ja noudattelee olemassa olleita vanhoja kyläteitä. Reitti on merkitty valtakunnallisella retkipyöräreittitunnuksella. Reitin markkinoimiseksi on järjestetty useana vuonna Aurajoki-pyöräilytapahtuma, joka on kerännyt toistuvasti yli sata pyöräilijää. Myös yläjuoksulla kulkee vanhaa Tampereentietä valtakunnalliseen reitistöön kuuluva osuus, joka ei kuitenkaan ole sisällytetty Aurajoen pyöräilyreittiin. Aurajoen pyöräilyreitistä on laadittu myös opaskartta, johon on merkitty reitin varteen sijoittuvat tutustumiskohteet esittelyineen. Jokivarressa harjoitetaan myös muuta ulkoilua ja luonnossa liikkumista. Tätä palvelevia patikointireittejä ei kuitenkaan ole juurikaan rakennettu. Paikoin jokirannassa kulkee myös muita vakiintuneita polkuja, joita kunnostamalla, viitoittamalla ja luontoon tutustumista palvelevia opastauluja lisäämällä voitaisiin oleellisesti edistää Aurajoen kehittymistä suosituksi ulkoilu- ja virkistysalueeksi. Virkistystoiminta Aurajoella on nykyisin pitkälti omaehtoiseen aktiivisuuteen pohjautuvaa. Jokivarressa toimii muutamia yrittäjiä, jotka tarjoavat majoitusta ja ruokailua sekä opaspalveluita. Myös joen virkistystoimintaa palvelemaan perustettiin v Halistenkoskelle vanhaan myllykiinteistöön Aurajoen opastuskeskus, joka toimii kanoottien vuokrauspisteenä ja yleisenä Aurajokeen, kalastukseen ja melontaan liittyvänä neuvontapisteenä Tavoitteet Tavoitteena on edistää Aurajoen tulemista osaksi jokivarren asukkaiden viihtyisää asuinympäristöä kohottamalla joen yleisiä virkistyskäyttöedellytyksiä. Tavoitteeseen pyritään parantamalla puitteita virkistyskalastukselle, melonnalle ja muulle ulkoilulle. Tavoitteena on perustaa lisää virkistyskalastuskohteita joen yläjuoksulle ja parantaa olemassaolevien kohteiden opasteita ja palveluja. Melontamahdollisuuksia pyritään kohentamaan lisäämällä kanoottien vuokrauspisteitä joen yläjuoksulle sekä parantamalla melontareitin rantautumispaikkoja ja kehittämällä reitin oheispalveluja, kuten leiriytymis- ja levähdyspaikkoja. Muun ulkoilun osalta tavoitteena on perustaa jokivarteen luontoon tutustumista palvelevia luontopolkuja ja muita patikointireittejä Toimenpiteet Turvataan veden laadun myönteinen kehitys Vähennetään kuivien jaksojen hygieenisiä haittoja jätevesikuormitusta ja karjatalouden päästöjä vähentämällä Vähennetään Turun vesilaitoksen piikkimäisiä päästöjä Halisten alueella Perustetaan kanoottien vuokrauspisteitä joen yläjuoksulle Parannetaan Aurajoen melontareitin rantautumispaikkoja mm. rakentamalla laitureita koskipaikoille Helpotetaan koskialueiden ohitusta järjestämällä kanoottien siirtokärryjen lainausmahdollisuus urajoen kehittämisohjelma

19 AURAJOEN KEHITTÄMISOHJELMA Kehitetään melontareitin oheispalveluja perustamalla leirintä- ja levähdyspaikkoja jäteastioineen ja kuivakäymälöineen Markkinoidaan melontareittiä järjestämällä tapahtumia ja melontakursseja Perustetaan uusia kalastuskohteita joen yläjuoksulle Parannetaan olemassaolevien kalastuspaikkojen opasteita ja muita palveluja Rakennetaan Halistenkoskelle kalastusmahdollisuus myös liikuntaesteisille Järjestetään kalastuskursseja ja -tapahtumia Toteutetaan kaikkiin jokivarren kuntiin jokiluontoon tutustumista varten lähiluontokohteita luontopolkuineen ja opasteineen Edistetään patikointireittien toteuttamista jokivarteen Veden laadun kehittyminen parempaan suuntaan on ehdoton edellytys myös Aurajoen virkistyskäyttömahdollisuuksien kohentumiselle. Pyritään luvussa 9.1 tarkemmin esitellyillä keinoilla turvaamaan veden laadun suotuisa kehitys. Retkimelonta on selvästi kasvusuunnassa ja siitä onkin muodostumassa yksi merkittävä Aurajoen vetovoimatekijä, jatkossa mahdollisesti ajatellen myös matkailua. Aurajoella on monia edellytyksiä kasvaa nykyisestä huomattavasti suositummaksi retkimelontakohteeksi. Aurajoen vahvuutena on hyvä sijainti lähellä Turun seutua ja hyviä liikenneyhteyksiä sekä rikas historia, jota voidaan hyödyntää matkailussa. Melonnan oheen voidaan matkailupaketeissa yhdistää kulttuurikohteiden tarjonnan lisäksi mm. kalastusta. Melontaedellytysten edelleen parantamiseksi tulisi kuntayhteistyöllä kohentaa rantautumispaikkoja. Paikoin rannat ovat jyrkkiä ja hankalia etenkin niukan veden aikoina. Rantautumista helpottaisi monin paikoin kelluvien, joen pinnan vaihteluita myötäilevien laitureiden sijoittaminen koskialueille. Melonnan kasvaessa eteen tulevat myös melontaretkien leiriytymisja levähdyspaikat. Kuntayhteistyöllä ja mahdollisesti muulla erillisrahoituksella tulisi rakentaa melontaretkeä ajatellen sopiviin kohteisiin leiriytymis- ja levähdyspaikkoja jäteastioineen ja kuivakäymälöineen. Tällöin on olennaista sopia myös reitin huoltovastuusta, joka voitaisiin ohjata kunnille, yrittäjälle tai liikuntaseuroille erillistä korvausta vastaan. Koskikalastus on vakiinnuttanut asemansa kohteissa, joihin on myyty jo vuosikaudet erillisiä kalastuslupia. Aurajoen kalastuskohteiden etuna on helppo saavutettavuus ja etenkin Halistenkoskella melko hyvä saalistodennäköisyys. Taimen- ja lohikannan kalastettavuus pysyy hyvällä tasolla säännöllisten istutusten johdosta. Myös onkikalastajille joki tarjoaa monipuolista kalastettavaa. Kalastuskohteita on kuitenkin niukalti joen yläjuoksulla, jossa kuitenkin on runsaasti hyvin luonnonkauniita koskialueita. Ohjelman puitteissa käynnistetään selvitys uusien kalastuskohteiden perustamisesta joen yläjuoksulle. Uusien kalastuskohteiden perustaminen edellyttäisi kalastettavan kannan turvaamista, kalastusohjeistoa, lupamyynnin järjestämistä sekä mahdollisesti myös nousuesteiden tutkimista ja poistamista, jotta ainakin imagomielessä tärkeä lohikalojen nousu yläjuoksulle mm. ohi Nautelankosken padon olisi turvattu. Olemassaolevien kalastuskohteiden tarjonnassakin on paljon parannettavaa. Tehokkaalla lupavalvonnalla tulee puuttua luvanvastaisiin kalastustapoihin, joista on tullut ongelma etenkin 58

20 Halistenkoskella. Tämä on omiaan puhdistamaan ilmaa ja parantamaan kohteiden mainetta. Kohteiden opasteet ja saaliskirjanpito tulee olla myös kunnossa ja myös yleisesti nähtävillä, jotta kohde houkuttelee jatkossakin ja jotta saadaan tarkkaa tietoa mm. kalaistutusten tuloksellisuudesta. Kalastusedellytyksiä voidaan parantaa myös rakentamalla kalastuslaitureita ja taukopaikkoja. Myös erityisryhmiä, kuten liikuntarajoitteisia, tulisi ainakin Halistenkoskella huomioida. Tämä edellyttää laajempaa suunnittelua kulkuramppien ja kalastuslaitureiden osalta ja myös erillistä rahoitusta hankkeeseen. Halistenkosken puitteiden parantamista kalastukselle ja muulle virkistystoiminnalle ollaan parhaillaan siinnittelemassa ja osin myös toteuttamassa osana EU:n Tavoite 2 -hanketta Elävä ja viihtyisä Halistenkoski. Sekä kalastuksen että melonnan markkinointia jokivarren asukkaille tulee tehostaa. Parhain kanava on järjestää erilaisia tapahtumia ja kursseja, joissa asukkaat pääsevät oppaan johdolla kokeilemaan ohjatusti melontaa ja vaikkapa perhokalastusta. Tätä on jo usean vuoden ajan toteutettu menestyksellisesti jokivarren koulujen piirissä Aurajoen opastuskeskuksessa Halistenkoskella. Toimintaa tulisi laajentaa myös yläjuoksun kuntiin. Yläjuoksun kunnissa tarvitaan myös uusien kalastuskohteiden lisäksi kanoottien vuokrauspisteitä, jotta melonta voisi yleistyä myös siellä. Myös soutuveneiden vuokraamista harkitaan. Uusia melontatapahtumiakin voitaisiin ajatella nykyisen Aurajoki-melonnan lisäksi, joka ajoittuu perinteisesti heinäkuun alkuun, tavallisesti hyvin kuivaan jaksoon kesästä. Etenkin luonnonkaunista joen yläjuoksua Pöytyän Koskelankoskelta alkaen voisi hyvin markkinoida järjestettyjen retkien kautta etenkin aikoina, jolloin on riittävästi vettä yläjuoksun pienten koskien laskemiseen. Jokirannat ovat myös muussa ulkoilukäytössä, ainakin satunnaisesti. Liikkuminen on paikoin hankalaa, koska erillisiä polkuverkostoja ei ole rakennettu. Valmisteilla on hankkeita, joissa on tarkoitus toteuttaa kaikkiin jokivarren kuntiin lähiluontokohteita, joihin rakennettaisiin polut, viitoitukset ja opastetaulut luontoon tutustumista varten. Luontopolut voivat sisältää aineksia myös historiasta. Aurajoen merkittävimmässä luontokohteessa, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetulla Nautelankosken alueella on ollut toiminnassa luontopolku jo pitkään. Polku on kuitenkin rapistunut, umpeutunut ja kaipaa kunnostusta. Luontopolun uusimisen yhteydessä lisätään kulkua helpottavia pitkospuita, levähdyspaikkoja penkkeineen sekä uusitaan kaikki opasteet. Alueen yleistä profiilia nostetaan myös tehokkaammalla tiedotuksella. Koskialueet ovat kaikkialla Aurajoella suosittuja käyntikohteita. Varsinkin yläjuoksulla on erittäin kauniita, lähes luonnontilaisia koskia rantametsiköineen. Luontevaa olisi toteuttaa luontopolkuja nimenomaan koskialueille. Tämä edellyttää huolellista suunnittelua, maanomistajakeskusteluja ja tarkempia luontokartoituksia. Laajapohjainen yhteistyö mm. museoviranomaisten kanssa on tärkeää, jotta opasteisiin saadaan sisällön monipuolisuutta esim. historian kautta. Virkistystoiminta jokivarressa voi olla omaehtoista tai palveluihin perustuvaa. Jälkim- urajoen kehittämisohjelma

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET AURAJOKI -OHJELMA 2014-2020 TEEMAT JA TOIMENPITEET Aurajokisäätiön hallitus teki vuonna 2011 aloitteen uuden Aurajoki-ohjelman työstämisestä. Työn tarkoituksena oli kirjata ylös Aurajoki-työn tavoitteita

Lisätiedot

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET

AURAJOKI -OHJELMA TEEMAT JA TOIMENPITEET AURAJOKI -OHJELMA 2014-2020 TEEMAT JA TOIMENPITEET Aurajokisäätiö aloitti vuonna 2013 työs tämään Aurajoen toimenpideohjelmaa. Työn päämääränä oli kirjata ylös Aurajoki-työn tavoitteita ja konkreettisia

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN Viranomaislähtöiset inventoinnit, ohjelmat, seurannat ja julkaisut perinneympäristöihin liittyen Inventoinnit tehtiin 1990-luvulla koko maassa SYKE:n

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -

KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu - KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan tilanne Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä 29.1.2013 Kysely PERKAUS -hankkeen toteuttamista varten tarvitsimme taustatietoja ELYissä tehtävästä peruskuivatustoiminnan

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012

VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Paimionjoki Mitä nyt Paimionjoki? seminaari 28.11.2012 VIRKISTÄYTYMÄÄN PAIMIONJOELLE kehittämishanke 1.8. - 31.12.2012 Elina Tuomarila Projektikoordinaattori Puhelin 041 742 1181 elina.tuomarila@marttila.fi

Lisätiedot

MaaIlman poluille. Ulkoilureittisuunnitelma Turun Maariaan ja Liedon Ilmarisiin

MaaIlman poluille. Ulkoilureittisuunnitelma Turun Maariaan ja Liedon Ilmarisiin MaaIlman poluille Ulkoilureittisuunnitelma Turun Maariaan ja Liedon Ilmarisiin Turun kaupunki / yleiskaavayksikkö Liedon kunta / kaavoitustoimi Tuuli Vesanto 11.6. 2013 Katse seudullisiin ulkoilureitteihin

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät Maatalousluonnon monimuotoisuus FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila vaihtopäivät 17.-18.1.2017 Maatalousluonnon monimuotoisuus on vähentynyt Ilmastonmuutos + Lumo Vieraslajit Luontotyypit Lajistollinen

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2. Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.2017 Perinnebiotoopit ovat arvokas osa maaseutuamme Perinteisen laidunnuksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI Valkeakoski MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa Kalvola KÄRJENNIEMENSELKÄ VANAJANSELKÄ VANAJAVESIKESKUS TAKAJÄRVI RENKAJÄRVI Hattula Hämeenlinna Lammi Hämeenkoski PÄÄJÄRVI Hämeeseen on perustettu laaja-alainen

Lisätiedot

1.6.2016. Yleiskuvaus

1.6.2016. Yleiskuvaus Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 1. HANKKEEN TAUSTA Edeltävät projektit: Maankäytön muutostilanteen hallinta, I vaihe, saastuneet maa-alueet Oulun kaupunki/tekninen keskus

Lisätiedot

AURAJOKI M A A L I S K U U

AURAJOKI M A A L I S K U U AURAJOKI viesti M A A L I S K U U 2 0 0 3 AURAJOKI viesti M A A L I S K U U 2 0 0 3 Aurajokisäätiö 10 vuotta! Maisemanhoitosuunnitelma Aurajokilaaksoon Nautelankosken luontopolun yleisilme kohenee Aurajoesta

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Esityksen sisältö Metsähallituksen luontopalvelut Suomen

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Perinnebiotooppien inventointien periaatteet

Perinnebiotooppien inventointien periaatteet Perinnebiotooppien inventointien periaatteet Ritva Kemppainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi, osasto 15.1.2016 Perinnemaisemien inventointiohje laadittu kesän-syksyn 2015

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä Kulttuuriympäristö kunniaan 23.4.2012 1 SISÄLTÖ ELY-keskuksen tehtävät VAT ja kaavoitusjärjestelmä VAT ja kulttuuriympäristö

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot