YLÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINTOSÄÄNTÖ alkaen

Transkriptio

1 1 YLÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINTOSÄÄNTÖ alkaen I LUKU Yleiset määräykset 1. Soveltamisala Tässä hallintosäännössä määrätään Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän hallintorakenteesta, johtamisjärjestelmästä, päätöksenteko- ja kokousmenettelystä sekä talouden hoidosta. 2. Kuntayhtymän tehtävä ja sen toteuttaminen Hallintosäännön ohella kuntayhtymän hallintoa ohjaavat kuntayhtymän perussopimus, yhtymävaltuuston työjärjestys ja tarkastussääntö, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisesti. Kuntayhtymän tehtävät on määritelty perussopimuksessa. Kuntayhtymä omistaa ja ylläpitää Ylä-Savon ammattiopisto nimisen oppilaitoksen, jonka koulutustehtävä on määritelty opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämässä koulutuksen järjestämisluvassa. II LUKU Luottamushenkilöorganisaatio 3. Kuntayhtymän toimielimet 4. Yhtymähallituksen yleiset tehtävät Yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen valitsemisesta, jäsenmäärästä ja toiminnan perusteista on määrätty perussopimuksessa. 5. Yhtymähallituksen ratkaisuvalta Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymän hallintoa ja taloutta ja vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta ja edunvalvonnasta. Yhtymähallitus vastaa myös kuntayhtymän yleisestä johtamisesta ja kehittämisestä yhtymävaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Yhtymähallitus toimii lainsäädännön tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä, ellei toisin ole määrätty. 1. päättää yleisohjeiden antamisesta kuntayhtymän hallintoon kuuluvista asioista, 2. päättää koulutustehtävän muuttamisesta silloin kun muutos ei edellytä valtion viranomaisen lupaa, 3. päättää selvityksen antamisesta yhtymävaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos hallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen, 4. määrää tarvittaessa edustajan käyttämään kuntayhtymän puhevaltaa, edustamaan kuntayhtymää yhteisöissä sekä tekemään oikeustoimia,

2 2 5. päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, vuokraamisesta ja vaihtamisesta, ellei muualla ole toisin määrätty, 6. päättää rakennustöiden pääpiirustusten, lopullisen kustannusarvion ja työselityksen hyväksymisestä, 7. päättää virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta työsopimussuhteeksi, Kuntayhtymän johtaja/rehtorin, rehtorin, tulosaluejohtajien sekä henkilöstöjohtajan virkoja lukuun ottamatta, joista päättää yhtymävaltuusto, 8. päättää paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemisestä, 9. päättää virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta, ellei päätösvaltaa ole siirretty muualle 10. päättää yhtymävaltuuston hyväksymän talousarvion rajoissa lainojen ottamisesta, takaisinmaksusta, lainaehtojen muuttamisesta ja vakuuksien luovuttamisesta 11. hyväksyy palvelujen hinnoittelu- ja sopimusperusteet, 12. päättää muistakin kuntayhtymän hallintoon ja talouteen liittyvistä asioista, ellei asia kuulu yhtymävaltuuston toimivaltaan tai ellei asiaa ole määrätty muun viranomaisen ratkaistavaksi. Yhtymähallitus voi päätöksellään siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. III LUKU Henkilöstöorganisaatiota koskevat yleiset määräykset 6. Henkilöstöorganisaatio Kuntayhtymän henkilöstöorganisaation johtajana toimii kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän johtaja toimii samalla myös Ylä-Savon ammattiopiston rehtorina. Koulutuskuntayhtymän toiminta on organisoitu prosessijohtamisen periaatteiden mukaisesti kahdeksaan toiminnalliseen osaamisalueeseen ja ne on sisällytetty viiteen tulosalueeseen. Tulosalueet ja niistä vastaavat tilivelvolliset viranhaltijat ovat: 1. Yhtymähallinto; kuntayhtymän johtaja - tarkastustoimi - luottamushenkilöhallinto - yleishallinto - henkilöstöosaamisen osaamisalue; henkilöstöjohtaja 2. Kehittämispalvelut; kehitysjohtaja - asiakkuus- ja opiskelijahankinnan osaamisalue, - kehittämisen osaamisalue - laadunhallinnan osaamisalue - oppisopimuskoulutus 3. Yhtymäpalvelut; talousjohtaja - resurssienhallinnan osaamisalue - sisäisten palveluiden osaamisalue 4. Teknologian ja liikenteen osaamisalue; koulutusjohtaja 5. Hyvinvoinnin ja liiketoiminnan osaamisalue, koulutusjohtaja Tulosalueet jakaantuvat vastuualueisiin yhtymähallituksen päättämällä tavalla, tulosyksikkötason päättää kuntayhtymän johtaja.

3 3 Tulosyksikön toiminnasta, taloudesta ja esimiestehtävistä vastaavasta virka- tai työsuhteisesta esimiehestä käytetään yhteisesti nimitystä tulosyksikön päällikkö. Kuntayhtymän organisaatiokaavio on tämän hallintosäännön liitteenä. 7. Esimiehen yleiset tehtävät Jokaisen esimiesasemassa olevan tehtävänä on 1. johtaa ja kehittää yksikkönsä toimintaa, ja vastata sille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, toiminnan raportoinnista ja sisäisestä valvonnasta, 2. toimia työnantajan edustajana ja johtaa alaisensa henkilöstön työtä sekä käyttää henkilöstöasioissa esimiehelle annettua toimivaltaa alaisensa henkilöstön osalta, 3. vastata alaistensa toimenkuvien määrittelystä ja työn vaativuuden arvioinnista palkkauksen määrittämistä varten, 4. huolehtia yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa, 5. vastata johtamansa yksikön henkilöstön, talouden ja toiminnan suunnittelusta ja seurannasta, 6. vastata töiden ja työvuorojen suunnittelusta, työmenetelmien kehittämisestä, työtehtävien jakamisesta ja työhön perehdyttämisestä ja opastuksesta sekä alaistensa työnjaosta, 7. vastata työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista, työkyvyn ylläpidosta; henkilöstön osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä johtamassaan yksikössä sekä valmius-, väestönsuojelu- ja pelastustoimeen liittyvistä velvoitteista lainsäädännön edellyttämällä tavalla, 8. huolehtia vuotuisista kehityskeskusteluista, välittömästä yhteistoiminnasta ja yhteistoimintamenettelyistä, 9. vastata tietojen välittämisestä organisaatiossa, 10. vastata henkilörekisteriasioiden, arkistoasioiden sekä tietoturva- ja tietosuojaasioiden asianmukaisesta hoidosta 11. päättää toimialueensa hankinnoista yhtymähallituksen päättämissä rajoissa. Henkilöstöasioiden hoidossa toimitaan hyväksytyn henkilöstöprosessin, henkilöstösuunnitelman ja henkilöstöjohtajan antaman ohjeistuksen mukaisesti. 8. Esimiehen ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Esimiesasemassa olevan viran- tai toimenhaltijan päätösvaltaan kuuluu alaisensa henkilöstön osalta 1. antaa virkamatkamääräyksen, 2. määrää / sopii tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai-, sunnuntai- tai hätätyöhön sekä varalla oloon, 3. päättää alaistensa vuosilomat, 4. toimii lausunnon antajana alaistensa henkilöiden koulutusanomuksissa 5. myöntää sellaiset virkavapaudet, joihin henkilöllä on oikeus lainsäädännön tai virkaehtosopimuksen mukaan sekä enintään kahden päivän harkinnanvaraiset virkavapaudet 9. Vakinaisen henkilöstön ottaminen 1. Yhtymävaltuusto valitsee kuntayhtymän johtajan. 2. Yhtymähallitus valitsee tulosaluejohtajat. 3. Kuntayhtymän johtaja valitsee esimiestehtävissä toimivat viran- ja toimenhaltijat

4 4 4. Henkilöstöjohtaja valitsee kuntayhtymän muun vakinaisen henkilöstön. Virkojen ja työsuhteisten tehtävien täytössä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Virka, johon henkilö on tarkoituksenmukaista ja perusteltua ottaa palvelussuhdettaan koskevien uudelleenjärjestelyjen vuoksi, sekä vakituisen työsuhteisen henkilöstön palvelussuhteiden uudelleenjärjestelyissä niiden muodostaessa tuotannollistaloudellisen irtisanomisperusteen, voidaan täyttää myös ilman julkista hakumenettelyä. 10. Määräaikaisen henkilöstön ottaminen 1. Kuntayhtymän johtaja päättää tulosaluejohtajan sijaisen enintään kahden vuoden ajaksi. 2. Henkilöstöjohtaja ottaa muun henkilöstön määräaikaiset viranhaltijat ja työsuhteiset henkilöt enintään kahdeksi vuodeksi. 11. Harkinnanvaraiset virkavapaudet Harkinnanvaraisen virkavapauden tai vapautuksen työstä, jonka kesto on yli kaksi päivää, myöntää kuntayhtymän johtaja tai henkilöstöjohtaja. Kuntayhtymän johtaja päättää tulosaluejohtajien ja henkilöstöjohtaja muun henkilöstön harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämisestä. Yhtymähallituksen valitsemille viranhaltijoille yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää kuitenkin yhtymähallitus. Kuntayhtymän johtajan osalta harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää yhtymähallitus. 12. Virka- ja työsuhteet Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän palveluksessa oleva henkilöstö on virka- tai työsuhteessa. Virat perustetaan viranomaistehtäviä varten. Muut tehtävät hoidetaan työsuhteisina tehtävinä. 13. Palvelussuhteen irtisanominen, purkaminen, varoituksen antaminen, lomauttaminen, virantoimituksesta pidättäminen ja eräät virkasuhdetta koskevat muutokset Palvelukseen ottava viranomainen irtisanoo tai purkaa palvelussuhteen. Viranhaltijan ja työntekijän lomauttamisesta tuotannollisista ja taloudellisista syistä päättää palvelukseen ottava viranomainen. Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää yhtymähallitus. Väliaikaisesta virasta pidättämisestä päättää kuntayhtymän johtaja. Kuntayhtymän johtajan virantoimituksesta pidättämisestä on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 48 :ssä. Työsopimuslaissa ja kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tarkoitetun varoituksen antamisesta päättää palvelukseen ottava viranomainen; kuntayhtymän johtajan osalta kuitenkin yhtymähallitus. Kokoaikaisen virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi, virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta ja viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen päättää palvelukseen ottava viranomainen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaisesti.

5 5 14. Palkkauksen määrääminen Yhtymähallitus päättää kuntayhtymän johtajan, tulosaluejohtajien sekä henkilöstöjohtajan palkkauksesta. Kuntayhtymän johtaja päättää esimiesten palkkauksesta. Muun henkilöstön palkkauksesta päättää henkilöstöjohtaja. Palkkatason määrittelyssä noudatetaan yhtymähallituksen hyväksymiä perusteita. 15. Sivutoimilupa ja sivutoimi-ilmoitus Yhtymähallitus päättää sivutoimiluvan myöntämisestä tai kieltämisestä Kuntayhtymän johtaja/rehtorille. Kuntayhtymän johtaja päättää sivutoimiluvan myöntämisestä tai kieltämisestä tulosaluejohtajien osalta. Henkilöstöjohtaja päättää sivutoimiluvan myöntämisestä tai kieltämisestä muun henkilöstön osalta. Sivutoimiluvan menettelytavat koskevat myös sivutoimi-ilmoituksia. IV LUKU Viran- ja toimenhaltijoiden vastuualueet ja ratkaisuvalta 16. Kuntayhtymän johtaja 1. vastaa yhtymähallitukselle ja yhtymävaltuustolle kuntayhtymän hallinnosta, taloudesta, tuloksellisesta toiminnasta ja strategisen suunnittelun johtamisesta tilivelvollisena, 2. vastaa kuntayhtymän sisäisen valvonnan toteuttamisesta, 3. vastaa kuntayhtymän yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteiden hoitamisesta, 4. valvoo yhtymähallitukselle esiteltävien asioiden valmistelua ja päätösten täytäntöönpanoa, 5. vastaa kuntayhtymältä pyydettyjen lausuntojen, suunnitelmien ja selvitysten toimittamisesta, 6. seuraa ja ohjaa kuntayhtymän eri toimintayksiköiden toimintaa toimien henkilöstöorganisaation ylimpänä esimiehenä. Päättää: 7. kuntayhtymää koskevasta tiedottamisesta sekä neuvottelu-, edustus- ja yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämisestä, 8. kuntayhtymän merkkipäivälahjojen hankkimisesta, huomionosoituksen ja kannatusilmoituksen antamisesta sekä lahjoitusten tekemisestä tavanomaisiin tarkoituksiin, 9. jäsenten nimeämisestä ammattiosaamisen toimielimiin, neuvottelukuntiin, projektien ohjausryhmiin ja muihin vastaaviin toimielimiin, ellei päätösvaltaa ole määrätty muille, 10. kuntayhtymän luottamushenkilöiden koulutukseen osallistumisesta, 11. niistä kuntayhtymän asioista, joita ei ole säädetty muille.

6 6 17. Talousjohtaja Vastaa: 1. kuntayhtymän kokonaistaloudesta, taloushallinnosta, rahoitustoiminasta ja yleisen hallinnon kehittämisestä, 2. tulosalueensa toiminnasta ja taloudesta tilivelvollisena yhtymähallitukselle, 3. toimialaansa kuuluvien yhtymähallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta, 4. kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tilinpäätöksen valmistelusta. 5. päättää kassavarojen sijoittamisesta rahalaitoksiin ja päättää käteisvarojen myöntämisestä kuntayhtymän toimintayksiköille, 6. päättää yhtymähallituksen päättämien perusteiden mukaisesti hankinnoista ja irtaimen omaisuuden myynnistä, kun päätösvaltaa ei ole muille säädetty, 7. antaa taloudenhoitoa koskevia ohjeita, 8. päättää lyhytaikaisen lainan ottamisesta kuntayhtymän maksuvalmiuden turvaamiseksi, 9. päättää pankkitilien avaamisesta ja lopettamisesta, 10. päättää kuntayhtymän kiinteistöomaisuuteen liittyvistä vuosikorjauksista ja korjausinvestointien toteutuksista ja kiinteistövakuutuksista yhtymähallituksen päättämien valtuutusten mukaisesti, 11. päättää saatavien poistamisesta tileistä, 12. Kuntayhtymän johtajan ollessa esteellinen, estynyt tai poissa, käyttää kuntayhtymän johtajan päätösvaltaa ja toimii kuntayhtymän johtajan sijaisena. 18. Ammattiopiston rehtori Vastaa: 1. Ylä-Savon ammattiopiston opetustoiminnan osaamisalueen toiminnasta ja taloudesta tilivelvollisena yhtymähallitukselle, 2. opetustoiminnan osalta yhtymähallituksen päätösten toimeenpanosta, 3. opetustoimelle lainsäädännössä annetuista tehtävistä ellei niitä ole siirretty koulutusjohtajien tehtäväksi 4. alkavista koulutuksista huomioiden koulutuksen järjestämisluvan mukaiset ja yhtymähallituksen määräämät aloituspaikat, 5. toimialueensa toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelusta. Päättää: 6. ammattiopistoa koskevien aloitteiden, esitysten ja lausuntojen toimittamisesta viranomaisille, ellei asia ole periaatteellinen tai laajakantoinen, 7. opettajakuntaa kuultuaan ammattiopiston työ- ja loma-ajoista, 8. ammattiopiston tiedottamisesta ja edustustilaisuuksien järjestämisestä, 9. niistä opetus- ja koulutuspalveluita koskevista asioista, joita ei ole säädetty muille. 19. Henkilöstöjohtaja 1. Vastaa kuntayhtymän henkilöstön rekrytoinnista, kehittämisestä, henkilöstösuunnitelman valmistelusta ja toimeenpanosta sekä muista henkilöstön työsuhteeseen liittyvien asioiden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta 2. päättää koko oppilaitoksen yhteisestä henkilöstökoulutuksesta ja tekee päätökset niistä henkilöstökoulutukseen liittyvistä asioista, joita ei ole säädetty muille. 3. antaa määräyksen tai oikeuden osallistua koulutukseen paitsi hankkeiden osalta, joista päätöksen tekee hankepäällikkö.

7 7 Henkilöstöjohtaja toimii myös kuntayhtymän KT- yhdyshenkilönä ja päättää virka- ja työehtosopimuksen teknisestä soveltamisesta sekä palvelusajan perusteella myönnettävien palkanosien myöntämisestä ellei muualla ole toisin määrätty. 20. Koulutusjohtaja Koulutusjohtajan tehtävä rinnastetaan laissa ammatillisesta koulutuksesta 1998/630, 40 määriteltyyn rehtorin tehtävään tehdessään opetukseen, oppilaitoksen toimintaan tai opiskelijoihin liittyviä päätöksiä. Koulutusjohtaja vastaa: 1. opiskelijavalinnoista ja opiskelijan ottamisesta erityisopiskelijaksi, 2. tutkintojen järjestämissopimusten ajantasaisuudesta. 3. myöntää osaamisalueensa opiskelijalle eron ja päättää opiskelijan eronneeksi katsomisesta, 4. opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta, jos sitä ei ole säädetty muille, 5. päättää koulutusalojensa opetusjärjestelyistä ja opetusryhmien muodostamisesta 6. vahvistaa oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat Lisäksi Hyvinvoinnin ja liiketoiminnan osaamisalueen koulutusjohtaja 7. toimii ammattiopiston vararehtorina ja päättää niistä rehtorin päätösvaltaan kuuluvista asioista, joissa rehtori on esteellinen tai estynyt, 21. Kehitysjohtaja 1. vastaa aluekehittämistoiminnasta ja muusta oppilaitoksen toiminnan kehittämisestä 2. toimii strategia- ja ennakointitoiminnan asiantuntijana. 3. vastaa oppilaitoksen työelämäpalveluista ja asiakkuuksien ja asiakasyhteistyön kokonaisvaltaisesta kehittämisestä yhteistyössä asiakkuuspäällikön, oppisopimusjohtajan ja koulutusjohtajien kanssa 4. vastaa oppisopimuskoulutuksesta yhteistyössä oppisopimusjohtajan kanssa 5. vastaa oppilaitoksen markkinoinnista ja opiskelijahankinnasta yhteistyössä koulutuspäälliköiden kanssa sekä markkinointikoordinaattorin kanssa 6. vastaa oppilaitoksen laadunhallinnasta yhteistyössä laatupäällikön kanssa 22. Koulutuspäällikkö Vastaa: 1. vastuualueensa yritys- ja sidosryhmäyhteistyöstä yhteistyössä asiakkuuspäällikön kanssa 2. toimialueensa operatiivisesta johtamisesta ja toiminnan tuloksellisuudesta, 3. vastuualueensa opetussuunnitelmien laatimisesta, 4. on mukana koulutustarjousten valmistelussa. 5. hyväksyy henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, henkilökohtaistamissuunnitelmat ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat sekä päättää opintojen tunnustamisesta Asiakkuuspäällikkönä toimiva koulutuspäällikkö vastaa em. lisäksi 6. Ammattiopiston työelämäpalveluiden koordinoinnista 7. koulutus- ja muiden tarjousten valmistelusta yhteistyössä muiden esimiesten ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa 8. Tarjouspyyntöjen seurannasta 9. Tarjousasiakirjojen valmistelusta, lähettämisestä ja tallentamisesta 10. Yhteydenpidosta keskeisiin asiakasryhmiin yhteistyössä muiden asiakastyötä tekevien henkilöiden kanssa

8 8 11. Asiakastilaisuuksien koordinoinnista Luonnonvaraosaamisen koulutuspäällikkö (Peltosalmi) 12. Käyttää päätösvaltaa niissä opetusmaatilojen asioiden hoidossa, jota ei ole säädetty muille Palveluosaamisen koulutuspäällikkö 13. toimii myös Laitospalvelut sekä Ruokapalvelut tulosyksiköiden päällikkönä. Koulutuspäälliköiden muista erillistehtävistä päättää kuntayhtymän johtaja 23. Oppisopimusjohtaja Oppisopimusjohtaja vastaa kuntayhtymälle oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä kuuluvista tehtävistä toimien yhteistyössä kehitysjohtajan, asiakkuuspäällikön, koulutusjohtajien ja koulutuspäälliköiden kanssa. Ratkaisuvalta: 1. päättää oppisopimusten hyväksymisestä ja purkamisesta ja allekirjoittaa todistukset, 2. päättää oppisopimuksen tietopuolisen koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien hankkimisesta, 3. päättää koulutuskorvausten suorittamisesta sekä oppilaskohtaisten kustannusten maksamisesta, 24. Koulutusvastaava Koulutusvastaavan nimittää enintään neljäksi vuodeksi rehtori. Koulutusvastaavan lähimpänä esimiehenä toimii koulutuspäällikkö. Koulutusvastaava toimii koulutusalansa, tutkintoalansa tai vastuualueensa tiimin vetäjänä. Tehtävänä on huolehtia opetussuunnitelman sekä näyttötutkintojärjestelmän mukaisen opetuksen ja tutkintojen järjestämisestä, opetuksen käytännön järjestelyistä ja koulutuspäällikön määräämistä muista tehtävistä. 25. Hankintapäällikkö Hankintapäällikkö vastaa kokonaisvaltaisesti kuntayhtymän hankintatehtävistä ja niiden toteuttamisesta. Tehtävään sisältyy myös hankintatoimen suunnittelu, ohjaus ja kehittäminen. Hankintapäällikkö laatii hankintastrategian ja hankinnan toimintamallin ja vastaa niiden jalkauttamisesta koko koulutuskuntayhtymässä. Hankintapäällikön tehtäviin kuuluu analysoida ja raportoida hankintojen onnistumisesta säännöllisesti. Hankintapäällikön vastuulla on lisäksi kuntayhtymän vakuutusasiat. 26. Tietohallintopäällikkö Tietohallintopäällikkö toimii tietohallintopalvelut -tulosyksikön päällikkönä ja vastaa kuntayhtymätasolla hallinnon- ja opetuksen tietoteknisen ympäristön toiminnasta, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä tietotekniikan hyödyntämisen yleisestä edistämisestä, siten että nämä palvelevat mahdollisimman hyvin ydintehtävien hoitamista ja johtamista asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti.

9 Tietohallintopäällikkö vastaa tietoturvan kehittämisestä, toteutuksen valvonnasta ja tietoturvatietouden edistämisestä Kiinteistöpäällikkö Kiinteistöpäällikkö toimii kiinteistöpalvelut tulosyksikön päällikkönä ja vastaa kiinteistöjen ylläpidosta, kunnossapidosta ja vuosikorjaushankkeiden toteuttamisesta talousarvion, käyttösuunnitelman ja tehtyjen päätösten mukaisesti. Rakennuttajatehtävät: uudisrakentamisen ja korjaustöiden suunnittelu-, kilpailutusja sopimusasiakirjojen valmistelu, osallistuu työmaakokouksiin rakennuttajan edustajana; työmaavalvonta siltä osin kuin sitä ei ole muille määrätty. Kiinteistöpäällikkö huolehtii sisäisen vuokrajärjestelmän ylläpidosta. 28. Työsuojelupäällikkö Kuntayhtymässä on työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukaisesti asetettu työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät lainsäädännön ja voimassa olevan kuntayhtymän yhteistoimintamenettelyä koskevan sopimuksen mukaisesti. Työsuojelupäällikön tehtävät voivat olla liitetty jonkun viranhaltijan muihin tehtäviin. Työsuojelupäällikkö on kuntayhtymän johtajan alainen. 29. Laatupäällikkö Laatupäällikkö vastaa kuntayhtymän laadunhallinnan toteuttamisesta yhteistyössä kehitysjohtajan, prosessinomistajien ja tulosalueiden ja -yksiköiden esimiesten kanssa. Hänen tehtäviinsä kuuluu laatudokumentaation ylläpito, laatuauditointien suorittaminen sekä kokonaisvaltainen laaduntarkkailu ja havaintojen raportointi kuntayhtymän johtoryhmälle. Hän päättää kuntayhtymän laatu- ja asiakaspalautteiden keräämisestä ja valmistelee niihin liittyvät käytännön toimenpiteet. Laatupäällikkö vastaa myös palautteiden analysoinnista sekä raportoinnista. 30. Hankepäällikkö Hankepäällikkö vastaa vastuualueellaan olevien kehittämishankkeiden ja projektien valmistelusta ja toteuttamisesta yhteistyössä koulutusjohtajien, koulutuspäälliköiden, kehitysjohtajan, projektipäälliköiden ja -koordinaattoreiden kanssa. Hankepäälliköiden esimiehenä toimii kehitysjohtaja. Tarkempi tehtävänkuva on kuvattu Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän projektiohjeessa. Hankepäällikkö hyväksyy myös hankkeisiin liittyvät virka- ja koulutusmatkat. 31. Tilanhoitaja Tilanhoitaja toimii koulutila-tulosyksiköiden päällikkönä ja vastaa koulutilojen hoidosta koulutuspäällikön antaman ohjeistuksen mukaisesti. Tilanhoitaja toimii Peltosalmen koulutilan henkilöstön esimiehenä. Tilanhoitaja vastaa maatilojen EU:n ja muiden tukien hakemisesta ja allekirjoittaa tukihakemukset kuntayhtymän puolesta. 32. Prosessikategorian omistaja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän prosessit on koottu prosessikategorioihin. Kategorian omistajana toimii aina joku tulosaluejohtajista. Prosessikategorian

10 10 omistajan tehtävänä on hyväksyä kategoriaan kuuluvien prosessien muutokset prosessiryhmien esitysten ja laatupäällikön vaikutusarvioinnin jälkeen. Mikäli muutosesitykset vaikuttavat myös muihin prosessikategorioihin, päätöksen prosessin hyväksymisestä tekee tällöin kuntayhtymän johtaja. 33. Prosessinomistaja Prosessinomistajuus ei ole virka tai työsuhde, vaan kuntayhtymän johtajan päätöksellä annettu erillisvastuu kuntayhtymän virka- tai työsuhteiselle työntekijälle. Prosessinomistajana toimivien henkilöiden vastuulla on toimia prosessiryhmän koordinaattorina ja prosessin toimivuuden arviointiin ja kehittämiseen tähtäävien kokousten koolle kutsujana. Prosessinomistaja vastaa prosessidokumentaation ajantasaisuudesta sekä muutostarpeiden informoinnista laatupäällikölle sekä tarvittavien muutosten läpiviennistä. Prosessinomistajan tehtävänä on myös suorittaa prosessin toimivuuden mittaamista ja arviointia prosessikohtaisten mittareiden avulla. 34. Kuntayhtymän johtoryhmä Kuntayhtymässä on kuntayhtymän johtoryhmä, jonka puheenjohtaja on Kuntayhtymän johtaja/rehtori ja jäseninä tulosaluejohtajat, henkilöstöjohtaja sekä henkilöstön ja oppilaskunnan keskuudestaan valitsema edustaja. Kuntayhtymän johtaja nimeää johtoryhmän sihteerin. Kuntayhtymän johtoryhmään voidaan ottaa lisää varsinaisia jäseniä tai siihen voidaan kutsua asiantuntijajäseniä kuntayhtymän johtajan päätöksellä. Kuntayhtymän johtoryhmän tehtävät: 1. vastaa valtuustossa ja hallituksessa tehtyjen päätösten ja strategian toteuttamisesta 2. vastaa kuntayhtymän strategisesta suunnittelusta, tulosten seurannasta ja arvioinnista sekä laadunhallinnasta 3. vastaa henkilöstöpolitiikan kehittämisestä 4. käsittelee hallituksen päätöksentekoon menevät merkittävät asiat 5. valmistelee kuntayhtymän kehittämistä koskevia asioita. 35. Seutusopimuksen johtokunta Ylä-Savon seutusopimuksen johtokunta toimii Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen alaisena toimielimenä, jonka tehtävänä on päättää kuntien myöntämän aluekehitysrahan jakamisesta erillisille rahoitettaville hankkeille, joihin tarvitaan kuntarahoitusosuuksia. Johtokunnan perustamisesta ja sen tehtävistä on tehty kuntalain mukainen yhteistoimintasopimus Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Lapinlahden, Sonkajärven ja Vieremän kuntien sekä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän kanssa. Johtokunta toimii kuntien valtuustojen toimikauden mukaisesti. ja siinä on 8 jäsentä. Kukin kunta nimeää yhden edustajan, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä yhden ja seudun yrittäjäjärjestöt kaksi edustajaa. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajuudet kiertävät kuntien ja kuntayhtymän nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä siten, että vaalikausi jaetaan kahteen kaksivuotiseen osaan. Varapuheenjohtajana toimii yrittäjäjärjestöjen edustaja.

11 Äänivalta jakautuu johtokunnan jäsenten kesken siten, että jokaisella johtokunnan jäsenellä on yksi ääni. Kuntayhtymä nimeää johtokunnan esittelijän ja muun tarvittavan henkilökunnan. Kuntayhtymän johtajalla ja sopimuksen solmineilla kaupungin- ja kuntienjohtajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus johtokunnan kokouksissa. Kuntayhtymällä ei ole otto-oikeutta yhteiselle toimielimelle siirrettyihin asioihin. Johtokunnan toiminnassa syntyvät asiakirjat arkistoidaan kuntayhtymän arkistoon. Muista johtokunnan toimintaan liittyvistä asioista ja sopimuksen muuttamisesta päätetään erillisissä toimintaa koskevissa sopimuksissa Muut johtoryhmät, työryhmät ja prosessiryhmät Kuntayhtymän johtaja voi asettaa muitakin johtoryhmiä, työryhmiä ja prosessiryhmiä sekä määrätä niiden jäsenet ja tehtäväalueet. 37. Muu organisaatio ja tehtävien määrittely Kuntayhtymän muusta organisaatiosta ja tulosalueiden jakaantumisesta tulosyksiköihin päättää kuntayhtymän johtaja. Viranhaltijan tehtävät ja vastuualue on määritelty laissa, viran perustamispäätöksessä, hallintosäännössä tai muussa johtosäännössä. Työsopimussuhteessa olevan tehtävät on määritelty työsopimuksessa. Viranhaltijan ja työsopimussuhteessa olevan tehtävät voidaan tarkemmin määritellä tehtäväkuvauksessa sekä prosessikuvauksessa ja siihen liittyvässä toimintaohjeessa. Tehtäväkuvauksen hyväksyy yhtymähallitus kuntayhtymän johtajan osalta, kuntayhtymän johtaja johtoryhmän jäsenten osalta ja johtoryhmän jäsenet alaistensa osalta. Prosessikuvausten vahvistamismenettelystä päättää yhtymähallitus. 38. Toimivallan edelleen siirtäminen Viranhaltija voi päätöksellään siirtää tämän hallintosäännön mukaista ratkaisuvaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle (subdelegointi). Viranhaltija tekee subdelegoinnista kirjallisen päätöksen, josta on käytävä ilmi, kenelle ja missä asioissa toimivaltaa on siirretty edelleen. Delegoiva viranhaltija pitää ajantasaista luetteloa siirtämästään toimivallasta.

12 12 V LUKU Opetustoiminta 39. Ammattiopiston omistaja, kotipaikka ja opetuskieli Ylä-Savon ammattiopisto sijaitsee Iisalmessa, minkä lisäksi opistolla on pysyvä toimipiste Kiuruvedellä ja muita toimipisteitä koulutustarjonnan mukaan muissakin kunnissa. Opiston omistaja on Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Opiston opetuskieli on suomi. Tarvittaessa koulutusta voidaan järjestää muullakin kielellä. 40. Ammattiosaamisen toimielin Ylä-Savon ammattiopistossa on neljä (4) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) tarkoittamaa ammattiosaamisen toimielintä: teknologian ja liikenteen osaamisalueella kaksi sekä liiketoiminnan ja hyvinvoinnin osaamisalueella kaksi toimielintä. Toimielinten tehtävät: 1. hyväksyy Ylä-Savon ammattiopiston opetussuunnitelmien liitteinä olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista 2. valvoo näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista 3. päättää ja määrää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat 4. käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset 5. toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset 6. toimii asiantuntijaelimenä opetussuunnitelmaa ja opetuksen kehittämistä koskevissa asioissa sekä elinkeinoelämän koulutustarpeiden selvittämisessä 7. vastaa muista yhtymähallituksen määräämistä tehtävistä Toimielimen jäsenet nimittää kuntayhtymän johtaja enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimielimen puheenjohtajana toimii koulutusjohtaja ja varapuheenjohtajana koulutuspäällikkö. 41. SORA-toimielin Koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Toimielimessä tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa koulutuksen järjestäjä nimeää toimielimeen lisäksi opiskelijan työssäoppimispaikan edustajan. Sora-toimielimen jäsenet nimittää Kuntayhtymän johtaja enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimielimen puheenjohtajana toimii rehtori ja varapuheenjohtajana vararehtori/koulutusjohtaja. 42. Opettajakunta Ammattiopiston opettajakunnan muodostavat rehtori, muut opetuksen esimiehet, päätoimiset opettajat sekä opetuksen ohjaushenkilöstö. Opettajakunta voi kokouksien pitoa tai muuta tehtävää varten jakaantua jaostoihin. Sivutoiminen opettaja kuuluu opettajakuntaan silloin, kun käsitellään hänen opetusalaansa tai opetustehtäväänsä kuuluvia asioita tai opetustoiminnan yleisiä säännöksiä ja periaatteita.

13 Opettajakunnan tehtävänä on muualla määriteltyjen tehtävien lisäksi päättää tai tehdä esityksiä opiskelijoille annettavista stipendeistä ja antaa rehtorin tai yhtymähallituksen pyytämiä lausuntoja. Opettajakunnan kokouksista, pöytäkirjoista ja muista asiakirjoista on soveltuvin osin voimassa mitä yhtymähallituksen kokouksista on määrätty Koulutustiimit Koulutusjohtaja voi nimetä koulutusala-, oppiaine- tai tutkintokohtaisia tiimejä, joiden tehtävänä on toimia alansa pedagogisina asiantuntijaeliminä. Tiimi voi tehdä esityksiä opetuksen tai tutkintojen järjestämistä koskevissa asioissa ja tehdä esityksen opettajien työnjaoksi. Tiimin vetäjänä toimii koulutusvastaava. 44. Opettajat Ammattiopiston opettajan tehtävänä on opiskelijan taitojen ja tietojen kehittäminen sekä opiskelijan ammatillisen kasvun ja yhteiskuntavastuun tukeminen. Opettajan keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet) - vastata osaltaan opiskelijoiden opetussuunnitelman ja näyttötutkintojärjestelmän mukaisesta opetuksesta ja tutkintojen järjestämisestä sisältäen niihin liittyvän materiaalien hankinnan ja laskujen asiatarkastuksen - osallistua oppilaitoksen opiskelijoiden ohjaukseen, kasvatukseen ja henkilökohtaistamiseen - suunnitella ja kehittää omaa opetustaan ja sitä tukevaa työtä - arvioida opiskelijoiden edistymistä - tehdä moniammatillista yhteistyötä sekä yksikön sisällä että yksikön sidosryhmien kanssa - pitää yhteyttä oman alansa elinkeinoelämään ja sidosryhmiin - pitää yhteyttä alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin - huolehtia osaltaan opetus- ja kasvatustyöhön liittyvästä järjestyksestä, turvallisuudesta ja taloudellisuudesta - ohjata palvelu- ja työtoimintaa sekä huolehtia koneiden ja muiden opetusvälineiden hoidosta ja kunnossapidosta - osallistua opetusjärjestelyiden suunnitteluun, organisointiin ja toiminnan kehittämiseen - kehittää ja ylläpitää omaa ammattitaitoaan pedagogisten ja työelämän vaatimusten mukaisesti - toimia ryhmänohjaajana/vastuuopettajana - suorittaa oppilaitoksen toimintaan kuuluvia työnjohto- (esimerkiksi kvv-työnjohtaja, sähkötöiden ja rakennustyön vastaava), valvonta- tai muita tehtäviä - vastaa opetussuunnitelman mukaisesta työssäoppimisen/työharjoittelun ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä ja ohjaamisesta - toteuttaa vastuualueidensa työtehtävät prosessikuvausten ja niitä tarkentavien ohjeistuksien mukaisesti - pitää annettujen ohjeiden mukaista työajan seurantaa - suorittaa erikseen säädetyt tai esimiehen määräämät tehtävät. 45. Oppilaskunta Oppilaitoksessa toimii oppilaskunta. Sen tehtävänä on tehdä esityksiä opiskelijoiden oppimis- ja työskentelyolojen kehittämiseksi, järjestää erilaisia tilaisuuksia tai tapahtumia ja antaa pyydettäessä lausuntoja. Oppilaitoksen johto tekee yhteistyötä oppilaskunnan kanssa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa voidaan valita erilliset oppilaskunnan hallitukset Iisalmen, Peltosalmen ja Kiuruveden toimipaikoille. Vastaavasti aikuiskoulutukseen voidaan valita erillinen oppilaskunnan hallitus. Opiskelijat valitsevat oppilaskunnan hallitukseen keskuudestaan edustajat ja kullekin

14 14 heistä varaedustajan lukuvuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin. Ensimmäisen kokouksen puheenjohtajana toimii rehtorin määräämä henkilö. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet valitaan oppilaitoksen rehtorin koolle kutsumissa kokouksissa. Vaali toimitetaan syyskuun loppuun mennessä. Oppilaskunnan kokouksista, pöytäkirjoista ja muista asiakirjoista on soveltuvin osin voimassa mitä yhtymähallituksen kokouksista on määrätty. VI LUKU Kokousmenettely 46. Soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan yhtymävaltuustoa lukuunottamatta kuntayhtymän toimielimissä ellei ao. toimielimen ohjeistuksessa ole muuta päätetty. 47. Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja, esittelijä tai enemmistö toimielimen jäsenistä katsoo sen tarpeelliseksi. 48. Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsu on annettava vähintään neljä päivää ennen kokousta luettuna sen päivän aamusta, jolloin kokouskutsu annetaan, kokouspäivä määräaikaan mukaan lukien. Kiireellisissä asioissa voidaan noudattaa lyhyempääkin koollekutsumisaikaa. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla, joko kirjallisena tai sähköistä tiedonvälitystä käyttäen. 49. Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 50. Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 51. Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen

15 15 laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi ottaa käsiteltäväkseen sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 52. Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 53. Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 54. Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: yhtymähallituksen kokouksissa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla; muun toimielimen kokouksessa yhtymähallituksen puheenjohtajalla ja kuntayhtymän johtajalla, ellei laista muuta johdu. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Yhtymähallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä. Valtuuston kokoukset ovat julkisia kuntalain mukaisesti. 55. Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän esitys on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Yhtymähallituksessa asiat ratkaistaan kuntayhtymän johtajan tai talousjohtajan esittelystä. Esittelijän estyneenä tai esteellisenä ollessa esittelijänä toimii sijaiseksi määrätty henkilö tai muu toimielimen määräämä viranhaltija. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 56. Esteellisyyden toteaminen Esteellisen henkilön on itse ilmoitettava esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 57. Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään.

16 Pöytäkirjan laatiminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtaja johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aikaisemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään 1) järjestäytymistietoina: - toimielimen nimi - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; - läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2) asian käsittelytietoina: - asiaotsikko - asian valmistelijan nimi ja yhteystiedot - selostus asiasta - päätösehdotus - esteellisyys - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; - äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos - vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos - päätöksen toteaminen; sekä eriävä mielipide 3) laillisuustietoina: - oikaisuvaatimusohjeet ja tarvittaessa valitusosoitus - puheenjohtajan allekirjoitus - pöytäkirjanpitäjän varmennus - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 59. Yhtymähallituksen otto-oikeus Kuntayhtymän viranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta tai viranhaltijapäätöksen allekirjoittamisesta ilmoitettava kuntayhtymään johtajalle niistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :ssä säädetyn otto-oikeuden perusteella ottaa yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän johtaja ilmoittaa omista päätöksistään vastaavalla tavalla yhtymähallituksen puheenjohtajalle. Päätöksen otto-oikeuden käyttämisestä voi tehdä yhtymähallitus, yhtymähallituksen puheenjohtaja tai kuntayhtymän johtaja. Päätös otto-oikeuden käyttämisestä on tehtävä oikaisuvaatimusajan kuluessa. Päätös voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jos asian luonne tai kiireellisyys sitä vaatii.

17 17 VII LUKU Kuntayhtymän talous 60. Talousarvion täytäntöönpano Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat hyväksyy ao. tulosalueen johtaja. 61. Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. 62. Pysyviin vastaaviin kuuluvan omaisuuden myynti Taseen pysyviin vastaaviin (käyttöomaisuuteen) kuuluvien kiinteistöjen myynnistä päättää yhtymävaltuusto. Muun käyttöomaisuuden myynnistä päättää yhtymähallitus, ellei päätösvaltaa ole muulle siirretty. 63. Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Yhtymävaltuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta yhtymähallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Yhtymähallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 64. Rahatoimen hoitaminen Yhtymävaltuusto päättää talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää yhtymähallitus, ellei päätösvaltaa ole siirretty viranhaltijalle. 65. Maksujen määrääminen Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää yhtymähallitus. Yhtymähallitus voi siirtää toimivaltaansa viranhaltijalle. 66. Riskienhallinta Yhtymähallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta.

18 18 VIII LUKU Muut määräykset 67. Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Kuntayhtymän nimen kirjoittaa kuntayhtymän puolesta ja tehtävät sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa yhtymähallituksen puheenjohtaja, kuntayhtymän johtaja, rehtori tai talousjohtaja ja varmentaa kuntayhtymän johtaja, rehtori, talousjohtaja, koulutusjohtaja, henkilöstöjohtaja tai kehitysjohtaja, jollei hallitus ole valtuuttanut muita henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Kuntayhtymälle tulevia tiedoksiantoja vastaanottaa hallituksen puheenjohtaja, kuntayhtymän johtaja, talousjohtaja tai rehtori. Viranhaltijalla on oikeus yksin allekirjoittaa kuntayhtymän puolesta ne asiakirjat sekä ne hankinta- ja muut sopimukset, jotka kuuluvat hänen vastuualueeseensa ja ratkaisuvaltaansa hallituksen päättämissä rajoissa. Opetukseen liittyvät oppilaitoksen puolesta tehtävät sopimukset, asiakirjat ja sitoumukset allekirjoittaa rehtori. Hänen ollessaan poissa, esteellinen tai estynyt toimii oppilaitoksen nimenkirjoittajana koulutusjohtaja. Koulutusjohtaja allekirjoittaa yhdessä asiakkuuspäällikön kanssa lisä- ja täydennyskoulutuksen myymistä koskevat tarjoukset sekä myyntisopimukset. Työpaikoilla tapahtuvaa työssäoppimista koskevat puitesopimukset allekirjoittaa kuntayhtymän ja ammattiopiston puolesta koulutuspäällikkö ja muut sopimukset hänen määräämänsä ryhmänohjaaja. Opiskelijoille annettavat päättötodistukset, tutkintotodistukset ja tutkintoon valmistavan koulutuksen todistukset allekirjoittaa koulutusjohtaja ja varmentaa (tarvittaessa) koulutusjohtajan määräämä esimies tai opettaja. Muut oppilaitoksen toimintaan liittyvät asiakirjat ja todistukset allekirjoitetaan rehtorin määräämällä tavalla. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet tai jäljennökset todistaa oikeaksi toimielimen esittelijä, kokouksen pöytäkirjanpitäjä, johdon sihteeri (arkistovastuuhenkilö) tai tehtävään valtuutettu muu henkilö. 68. Voimaantulo Tämä hallintosääntö tulee voimaan ja samalla kumotaan yhtymävaltuuston hyväksymä hallintosääntö. Valmisteleviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen tämän säännön voimaantuloa. Edellä oleva hallintosääntö on yhtymävaltuuston päätöksen mukainen.