RAPORTTI ON TUOTETTU YHTEISTYÖSSÄ: Living Planet raportti. Tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI ON TUOTETTU YHTEISTYÖSSÄ: Living Planet 2014 -raportti. Tiivistelmä"

Transkriptio

1 RAPORTTI ON TUOTETTU YHTEISTYÖSSÄ: RAPORTTI REPORT IT N 2014 Living Planet raportti Tiivistelmä 1

2 2 LUONNON MONIMUOTOISUUS VÄHENEE NOPEASTI KESTÄMÄTTÖMÄLLÄ TASOLLA JA KASVUSSA. MAAILMANLAAJUISESTI YLI PUOLELLA VUODESTA NYKYISEEN UUSIUTUVIEN LUONNONVAROJEN LUONNON PÄÄOMAA, MIKÄ VAIKEUTTAA TULEVIEN VÄESTÖN JA SUUREN ASUKASKOHTAISEN EKOLOGISEN LUONNONVAROIHIN KOHDISTUVAN PAINEEN. MAITA SUUREMPI EKOLOGINEN JALANJÄLKI. IHMISTEN ELINOLOJA ja samalla pitää jalanjälki RIIPPUU LUONNONVAROISTA, KUTEN VEDESTÄ, EKOSYSTEEMIPALVELUISTA, KUTEN PÖLYTYKSESTÄ, MAAILMAN KÖYHIN VÄESTÖNOSA ON EDELLEEN ENERGIATURVALLISUUS VAIKUTTAVAT MEIHIN KAIKKIIN. TARJOAA MEILLE RATKAISUJA SE KESKITTYY LUONNON JÄRKEVÄMPÄÄN KULUTTAMISEEN, RAHAVIRTOJEN RESURSSIEN HALLINTAAN. NYKYISEN SUUNNAN ETSIMINEN EI OLE HELPPOA. SE ON KUITENKIN

3 SAMALLA KUN LUONNONVAROJEN KYSYNTÄ ON LAJIEN POPULAATIOIDEN KOKO ON PIENENTYNYT TARVITSEMME 1,5 MAAPALLOA VASTATAKSEMME KYSYNTÄÄMME. SE TARKOITTAA, ETTÄ KULUTAMME SUKUPOLVIEN TARPEIDEN TYYDYTTÄMISTÄ. KASVAVAN JALANJÄLJEN YHTEISVAIKUTUS MONINKERTAISTAA KEHITTYNEEMMILLÄ MAILLA ON YLEENSÄ KÖYHEMPIÄ KEHITYSMAIDEN HAASTEENA ON KEHITTÄÄ kestävällä tasolla. IHMISTEN HYVINVOINTI VILJELYSMAASTA, KALAKANNOISTA JA METSISTÄ, SEKÄ RAVINTEIDEN KIERROSTA JA EROOSION HALLINNASTA. HAAVOITTUVAISIN, MUTTA ruoka-, VESI- JA WWF:N YHDEN PLANEETAN AJATTELUMALLI PÄÄOMAN SUOJELEMISEEN, PAREMPAAN TUOTANTOON, UUDELLEENOHJAUKSEEN JA OIKEUDENMUKAISEMPAAN MUUTTAMINEN JA VAIHTOEHTOISTEN POLKUJEN MAHDOLLISTA, JA SE ON TEHTÄVÄ NOPEASTI. 3

4 ESIPUHE Käsissäsi oleva uusin Living Planet -raportti ei ole mukavaa luettavaa. Se kertoo, että maailman luonnon monimuotoisuuden tila näyttää juuri nyt huonommalta kuin koskaan. Uusi monimuotoisuuden mittaustapa osoittaa, että 40 vuodessa selkärankaislajien populaatioiden koko on puolittunut. Lajit katoavat ja populaatiot pienenevät, koska me kulutamme maapalloamme loppuun. Keskivertosuomalainen käyttää luonnonvaroja yli kolme kertaa enemmän kuin mihin meillä olisi maailmanlaajuisesti varaa. Suomi kuuluu niihin korkean tulotason maihin, joissa ekologinen jalanjälki on suhteettoman suuri. Meidän hyvinvointimme ei ole ilmaista: sen maksavat pääosin ne köyhemmät maat, joiden ekosysteemit kärsivät eniten. Olemme ulkoistaneet ongelmamme, joten on meidän tehtävämme osallistua niiden korjaamiseen. Voimme aloittaa muuttamalla omia kulutustottumuksiamme, tuotantotapojamme ja tekemällä kehitysyhteistyötä. Kyse on lopulta valinnoista. Fossiilisten polttoaineiden käyttö energian tuottamiseksi muodostaa yli puolet ekologisesta jalanjäljestämme. Energiatehokkuudella, siirtymällä uusiutuvaan energiaan ja vähentämällä sähkön ja lämmön kulutusta voimme leikata jäljestämme leijonanosan. Luonnossa elää nyt keskimäärin puolet vähemmän nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja kuin 1970-luvulla. Uhanalaiset saimaannorppa ja tiikeri eivät selviä ilman meitä. Lajien katoaminen voidaan pysäyttää vain, jos siihen löytyy yhteistä tahtoa. WWF tekee töitä yhdessä valtioiden, organisaatioiden ja mikä tärkeintä, ihmisten kanssa, jotta yksikään laji ei enää kuolisi sukupuuttoon. Suomalaisten tuella suojelemme luonnon monimuotoisuutta kotimaamme lisäksi etenkin Himalajalla, Borneossa, Itä-Afrikassa ja arktisella alueella. Raporttia lukiessa on välillä vaikea pysyä toiveikkaana. Hyviäkin uutisia on silti viime aikoina kuulunut, esimerkiksi uusiutuvan energian saralta. Suomi on noussut puhtaan teknologian tutkimuksen ja kehityksen kärkimaaksi. Tukemalla innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista voimme vaikuttaa myös luonnon hyvinvointiin. Talouden tiukkoina aikoina on muistettava, että luonnonsuojelu ei ole ylellisyyttä. Se on elinehto. Hyvinvoiva maapallo on edellytys puhtaalle vedelle, raikkaalle ilmalle, turvalliselle ruualle ja yhteiskunnalliselle vakaudelle. Ratkaisut ovat ulottuvillamme, meidän tarvitsee vain päättää tarttua niihin. TUKEMALLA PUHTAAN ENERGIAN INNOVAATIOIDEN KEHITTÄMISTÄ JA KAUPALLISTAMISTA VOIMME VAIKUTTAA MYÖS LUONNON HYVINVOINTIIN Tomi Parkkonen Liisa Rohweder Pääsihteeri WWF Suomi 4

5 LAJIT JA ELINTILAT, IHMISET JA ALUEET Yhteiskuntamme ja taloutemme tarvitsevat tervettä planeettaa Kuva 1: Ekosysteemit pitävät yllä yhteiskuntia, jotka luovat talouksia. Living Planet raportti Tämä tiivistelmä on koostettu WWF:n kymmenennestä Living Planet -raportista. Maapallon tilaa kuvaava raportti julkaistaan joka toinen vuosi. Siinä tarkastellaan luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemien ja ihmisten kuluttamien luonnonvarojen määrän vaihtelua ja esitellään niiden vaikutuksia ihmisiin. Englanninkielisen raportin koko tekstin voi ladata osoitteesta wwf.panda.org/lpr Kestävä kehitys on ollut näkyvästi esillä kansainvälisessä keskustelussa yli neljännesvuosisadan ajan. Vaikka me puhumme kestävän kehityksen ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista, taloudellinen ulottuvuus on edelleen ratkaisujen lähtökohtana ympäristön kustannuksella. Jos emme ymmärrä perustavanlaatuista riippuvuuttamme luonnosta, vaarannamme myös yhteiskunnan ja talouden kehityksen. Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat mahdollisia vain, jos maapallo on terve. Ekosysteemit pitävät yllä yhteiskuntia, jotka mahdollistavat taloudellisen toiminnan, ei toisin päin. Ihmiset muokkaavat kiihtyvään tahtiin ekologisia järjestelmiä, ja näin tehdessämme emme vaaranna vain terveyttämme, vaurauttamme ja hyvinvointiamme, vaan koko tulevaisuutemme. Living Planet raportti paljastaa, mitä vaikutuksia maapallolle asettamillamme paineilla on ja selvittää näiden paineiden seurauksia yhteiskunnalle. Lisäksi se korostaa, kuinka tärkeää on varmistaa valinnoillamme ja teoillamme, että tämä elävä planeetta riittää jatkossakin meille kaikille. EKOLOGINEN ULOTTUVUUS SOSIAALINEN ULOTTUVUUS TALOUDELLINEN ULOTTUVUUS 5

6

7 ELÄVÄ PLANEETTA~ Luonnossa elää enää vain noin 880 vuorigorillaa, joista noin 200 asuu Virungan kansallispuistossa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Vaikka gorillat ovat edelleen äärimmäisen uhanalaisia, ne ovat intensiivisten suojelutoimien seurauksena ainoita isoja ihmisapinoita, joiden yksilömäärä on kasvussa. Vuorigorillat ovat yksi Virungan 218 nisäkäslajista, joiden lisäksi kansallispuistossa elää 706 lintulajia, 109 matelijalajia, 78 sammakkoeläinlajia ja yli kasvilajia. Puiston pintaalasta 85 prosenttiin on kuitenkin myönnetty öljynporausoikeudet, mikä kyseenalaistaa alueen tulevaisuuden pitkällä aikavälillä. Öljynporaus voi johtaa elinympäristön pilaantumiseen ja sen takia puisto voi menettää suojelustatuksensa ja paikkansa maailmanperintöluettelossa. Tällöin alueen luonto jäisi yhä haavoittuvammaksi. Maailmanlaajuisesti merkittävimmät uhat luonnon monimuotoisuudelle ovat elinympäristöjen katoaminen ja pilaantuminen, metsästys ja ilmastonmuutos. Ne ovat vaikuttaneet Living Planet -indeksin 52 prosentin laskuun vuodesta 1970 toisin sanoen, kanssamme planeetallamme elävien nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen määrä on puolittunut. naturepl.com / Andy Rouse / WWF-Canon Laji = Eliöt, jotka ovat keskenään samankaltaisia ja pystyvät lisääntymään keskenään. Populaatio = Niiden yksilöiden joukko, jotka kuuluvat samaan lajiin ja elävät samanaikaisesti samalla alueella. Ekosysteemi = Tietyssä paikassa olevien eliöiden ja elottoman ympäristön muodostama kokonaisuus. Ekosysteemipalvelu = Kaikki ihmisen luonnosta saamat aineelliset ja aineettomat hyödyt.

8 LIVING PLANET -INDEKSI Eläinten yksilömäärä luonnossa on puolittunut viimeisten 40 vuoden aikana Maailman luonnon monimuotoisuuden tila näyttää huonommalta kuin koskaan. Living Planet -indeksi (LPI) eli monimuotoisuusindeksi, joka mittaa tuhansien selkärankaislajien populaatioiden kehitystä, on laskenut yli 50 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2010 (kuva 2). Toisin sanoen maailman nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen määrä on keskimäärin suunnilleen puolet siitä, mitä se oli 40 vuotta sitten. Tämä aiemmin raportoitua paljon suurempi pudotus johtuu uudesta painotetusta laskentamenetelmästä, joka pyrkii kuvaamaan edustavammin maailman luonnon monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuus on laskussa niin lauhkeilla kuin trooppisillakin alueilla, mutta tropiikissa lasku on nopeampaa. Lauhkeiden vyöhykkeiden, joihin myös Suomi kuuluu, monimuotoisuusindeksin lajin populaation koko on laskenut 36 prosentilla vuosien 1970 ja 2010 välillä. Trooppisten vyöhykkeiden indeksissä lajin populaation koko on laskenut samalla ajanjaksolla 56 prosenttia. Lasku on ollut jyrkintä Latinalaisessa Amerikassa 83 prosenttia. Laskun merkittävimpiä syitä ovat elinympäristöjen katoaminen ja pilaantuminen sekä luonnon hyväksikäyttö metsästämällä ja kalastamalla. Seuraavaksi yleisin uhka on ilmastonmuutos, ja populaatioihin kohdistuu todennäköisesti sen seurauksena enemmän painetta tulevaisuudessa. Kuva 2: Living Planet -indeksi Maailmanlaajuisessa Living Planet -indeksissä näkyy 52 prosentin lasku aikavälillä Tämä viittaa siihen, että selkärankaislajien populaatiot ovat keskimäärin kooltaan noin puolet siitä, mitä ne olivat 40 vuotta sitten. Tiedot perustuvat populaatioon, jotka edustavat nisäkäs-, lintu-, matelija-, sammakkoeläin- ja kalalajia. Musta viiva kuvaa indeksiä ja varjostukset ilmentävät trendiin liittyvää 95 %:n varmuusrajaa (WWF, ZSL, 2014). Selite Maailmanlaajuinen Living Planet -indeksi Varmuusrajat 2 Indeksin arvo (1970 = 1) 1 52 % Vuosi 8

9 -39% MAALLA ELÄVIEN LAJIEN INDEKSI PIENENI 39 PROSENTTIA VUOSINA Maalla elävien lajien LPI Maalla elävien lajien yksilömäärä väheni 39 prosentilla vuosina , eikä tämän suuntauksen hidastumisesta näy merkkejä. Elinympäristöjen katoaminen ihmisten maankäytön, erityisesti maanviljelyn, kaupungistumisen ja energiantuotannon tieltä on edelleen merkittävä uhka. Kestämätön metsästys lisää tätä uhkaa entisestään. -76% MAKEAN VEDEN LAJIEN INDEKSI ROMAHTI 76 PROSENTTIA 40 VUODESSA Makean veden lajien LPI Makean veden lajien yksilömäärä väheni keskimäärin 76 prosenttia 40 vuodessa. Makean veden lajien suurimmat uhat ovat elinympäristöjen katoaminen ja pirstoutuminen, saastuminen ja vieraslajit. Vedenkorkeuden muutokset ja esimerkiksi kastelun ja vesivoimapatojen aiheuttamat muutokset makean veden vesistöissä ovat vaikuttaneet elinympäristöihin huomattavasti. -39% MERILAJIEN INDEKSI LASKI 39 PROSENTTIA VUOSINA Merilajien LPI Merilajien yksilömäärä väheni 39 prosenttia vuosina Pudotus oli suurin vuoden 1970 ja 1980-luvun puolenvälin välillä, minkä jälkeen tilanne oli jonkin verran vakaampi ennen toista, viimeaikaista laskusuhdannetta. Suurin pudotus näkyy tropiikissa ja Eteläisellä jäämerellä. Vähentymässä olevia lajeja ovat merikilpikonnat, monet hait sekä suuret muuttavat merilinnut, kuten jättiläisalbatrossi. 9

10 EKOLOGINEN JALANJÄLKI Kulutamme enemmän kuin maapallo pystyy tuottamaan Yli 40 vuoden ajan ihmisten luonnonvarojen kulutus on ylittänyt maapallon uusiutumiskyvyn. Tarvitsisimme 1,5 maapallon uusiutumiskyvyn korvataksemme tällä hetkellä kuluttamamme luonnonvarat. Liikakulutus on mahdollista, koska voimme hakata puita nopeammin kuin ne kasvavat, kalastaa nopeammin kuin valtamerten kalakannat uusiutuvat ja päästää ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin metsät ja valtameret voivat sitoa. Seurauksena ovat luonnonvarojen väheneminen ja jätteen syntyminen nopeammin kuin ekosysteemit voivat sitä hajottaa tai kierrättää. Ilmakehän kasvava hiilidioksidipitoisuus on tästä esimerkki. Ekologinen jalanjälki muodostuu tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta ja niiden tuottamiseen tarvittavista luonnonvaroista. Se sisältää biologisesti tuottavan pinta-alan (biokapasiteetin), joka tarvitaan viljelys- tai laidunmaiksi, rakennetuiksi ympäristöksi, kalastusvesiksi ja metsätuotteiden tuottamista varten. Se sisältää myös metsien pinta-alan, joka tarvitaan sitomaan ylimääräiset hiilidioksidipäästöt, joita valtameret eivät pysty sitomaan. Ekologista jalanjälkeä ja biokapasiteettia kuvataan samalla yksiköllä, globaalihehtaarilla (gha). Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat muodostaneet ihmisten ekologisen jalanjäljen merkittävimmän osan yli puolen vuosisadan ajan, ja niiden osuus on edelleen kasvussa. Vuonna 1961 hiilidioksidipäästöjen osuus kokonaisjalanjäljestämme oli 36 prosenttia; vuoteen 2010 mennessä se oli noussut 53 prosenttiin. YKSI globaali- HEHTAARI tarkoittaa HEHTAARIN kokoista ALUETTA, jonka TUOTTAVUUS VASTAA maapallon KESKIARVOA. Ekologinen jalanjälki (Maapallojen lukumäärä) Vuosi Kuva 3: Ekologisen jalanjäljen osa-alueet: hiilidioksidipäästöjen osuus maailmanlaajuisesta ekologisesta jalanjäljestä on yli puolet (Global Footprint Network, 2014). Selite Hiilidioksidi Kalastus Viljelysmaat Rakennettu ympäristö Metsät Laitumet 10

11 Teknologinen kehitys sekä maatalouden tehostamistoimet, kuten lannoitus ja kastelu, ovat lisänneet tuottavalta hehtaarilta saatavaa keskimääräistä satoa erityisesti viljelysmaan kohdalla. Planeetan kokonaisbiokapasiteetti on kasvanut 9,9 miljardista 12 miljardiin globaalihehtaariin (gha) vuosien 1961 ja 2010 välillä. Samalla ajanjaksolla maailman väestö on kuitenkin kasvanut 3,1 miljardista lähes 7 miljardiin, jolloin käytettävissä oleva biokapasiteetti henkeä kohti on laskenut 3,2:sta 1,7 globaalihehtaariin. Samaan aikaan ekologinen jalanjälki on kasvanut 2,5:stä 2,7 globaalihehtaariin henkeä kohti. Toisin sanoen, vaikka maailman biokapasiteetti on kasvanut, sitä riittää vähemmän jaettavaksi. Maailmassa on ennustettu olevan 9,6 miljardia ihmistä vuoteen 2050 mennessä ja 11 miljardia vuoteen 2100 mennessä, joten henkeä kohti käytettävissä oleva biokapasiteetti vähenee entisestään. Teknologisella kehityksellä ja maatalouden tehostamisella on myös kääntöpuolensa. Biokapasiteetin lisääminen on paikoin aiheuttanut maaperän heikkenemistä ja saastumista, vesivarojen laadun ja maaperän laatua ylläpitävien ekosysteemipalvelujen heikkenemistä. Tulevaisuudessa biokapasiteetin ylläpitäminen voi tulla yhä vaikeammaksi. VUONNA 2010 maailmanlaajuinen ekologinen JALANJÄLKI oli 18,1 miljardia globaalihehtaaria ELI 2,6 gha:ta henkeä kohti. MAAPALLON KOKONAISbiokapasiteetti oli 12 miljardia GLObAALIHEHTAARIA eli 1,7 gha:ta henkeä kohti. Kuva 4: Kasvava maailmanlaajuinen jalanjälki: Käytettyjen luonnonvarojen tuottamiseen tarvittavaa pinta-alaa mittaava ekologinen jalanjälki kasvoi nopeammin kuin maapallon biokapasiteetti, eli maa-ala, joka todellisuudessa on käytettävissä näiden palvelujen tuottamiseen. Maapallon tuottavuuden kasvu ei ole riittänyt vastaamaan maailman kasvavan väestön tarpeisiin (Global Footprint Network 2014). Selite Biokapasiteetti Ekologinen jalanjälki Väestö Indeksi (muutos vuodesta 1961, 1961 = 100 %) 300% 250% 200% 150% 100% 50% Ekologinen jalanjälki: 1961: 7,6 miljardia gha 2010: 18,1 miljardia gha Biokapasiteetti: 1961: 9,9 miljardia gha 2010: 12 miljardia gha Väestö: 1961: 3,09 miljardia 2010: 6,9 miljardia 0% Vuosi 11

12 JALANJÄLKI MAITTAIN 12 Kuva 5: Maiden ekologiset jalanjäljet asukasta kohden vuonna Tämä vertailu sisältää kaikki maat, joiden asukasluku on yli miljoona ja joista on saatavilla kattavat tiedot (Global Footprint Network 2014). 10 Selite Ekologinen jalanjälki asukasta kohti (gha) Rakennettujen alueiden jalanjälki Kalastuksen jalanjälki Metsätuotteiden jalanjälki Laiduntamisen jalanjälki Viljelyn jalanjälki Hiilijalanjälki Maapallon keskimääräinen biokapasiteetti 2 0 Kuwait Qatar Yhdistyneet arabiemiirikunnat Tanska Belgia Trinidad ja Tobago Singapore Yhdysvallat Bahrain Ruotsi Kanada Hollanti Australia Irlanti Suomi Uruguay Itävalta Sveitsi Tšekki Viro Oman Mongolia Ranska Slovenia Saksa Italia Portugali Iso-Britannia Kazakstan Kreikka Etelä-Korea Mauritius Saudi-Arabia Israel Kypros Liettua Puola Valko-Venäjä Venäjä Espanja Paraguay Japani Turkmenistan Latvia Slovakia Libanon Libya Kroatia Meksiko Venezuela Uusi-Seelanti Bulgaria Brasilia Makedonia Malesia Chile Iran Unkari Argentiina Botswana Papua-Uusi-Guinea Maailman keskiarvo Ukraina Turkki Etelä-Afrikka Gabon Bosnia ja Hertsegovina Serbia Bolivia Costa Rica Romania Mauritania Niger Thaimaa Panama Kiina Jamaika El Salvador Maa 12

13 Maan asukaskohtaisen ekologisen jalanjäljen koko ja rakenne perustuvat kyseisen maan asukkaan keskimäärin käyttämiin tuotteisiin ja palveluihin sekä siihen, kuinka tehokkaasti resursseja fossiiliset polttoaineet mukaan luettuina käytetään näiden tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Odotetusti useimmat niistä 25 maasta, joiden asukaskohtainen ekologinen jalanjälki on suurin, ovat korkean tulotason maita. Lähes jokaisessa näistä jalanjäljistä hiili oli suurin yksittäinen osa-alue. Eri maiden osuus maailmanlaajuisesta ekologisesta ylikulutuksesta vaihtelee. Jos esimerkiksi kaikilla maailman ihmisillä olisi keskimääräisen Suomen asukkaan jalanjälki, tarvitsisimme 3,1 maapalloa. Jos eläisimme tyypillisen yhdysvaltalaisen tapaan, tarvitsisimme 3,9 planeettaa. Tanskan tyypillisen asukkaan osalta luku olisi 4,3 ja Venäjän 2,3 maapalloa, kun taas nepalilaiselle riittäisi puolikas. Tansanian tyypillisen asukkaan elämäntapa vaatisi 0,7 ja thaimaalaisen 1,3 maapalloa. Neljäsosassa kaikista vertailussa mukana olevista maista hiilijalanjäljen OSUUS kansallisella tasolla on yli puolet ekologisesta jalanjäljestä Maapallon keskimääräinen biokapasiteetti henkeä kohden vuonna 2010 oli 1,7 gha. Jamaika El Salvador Jordania Myanmar Ecuador Tunisia Kolumbia Mali Egypti Albania Chad Guatemala Ghana Uzbekistan Algeria Swazimaa Guinea-Bissau Gambia Kuuba Guinea Honduras Syyria Vietnam Moldova Azerbaidžan Armenia Irak Peru Burkina Faso Marokko Nicaragua Sudan Dominikaaninen tasavalta Benin Kirgisia Indonesia Zimbabwe Senegal Uganda Nigeria Laos Pohjois-Korea Sri Lanka Kamerun Keski-Afrikan tasavalta Tansania Georgia Liberia Somalia Kambodža Etiopia Madagaskar Sierra Leone Filippiinit Lesotho Angola Togo Norsunluurannikko Kenia Intia Kongo Burundi Jemen Sambia Ruanda Mosambik Tadžikistan Nepal Malawi Kongon demokraattinen tasavalta Bangladesh Pakistan Afganistan Haiti Eritrea Palestiina Itä-Timor 13

14 TARPEET OVAT PAIKALLISIA, MUTTA PAINEET MAAILMANLAAJUISIA~ Vitshumbin viikoittaisilla markkinoilla ihmiset ostavat tuoreita vihanneksia ja Edwardinjärvestä pyydettyä kalaa. Järvi oli aiemmin brittiläisen Soco International PLC:n öljynetsinnän keskus. Yhtiö suostui vetäytymään Virungan kansallispuistosta aiemmin tänä vuonna WWF:n johtaman kansainvälisen kampanjan ansiosta. Harva maa on biokapasiteetiltaan ja luonnonvaroiltaan Kongon demokraattista tasavaltaa rikkaampi. Silti sen asukkailla on yksi maailman pienimmistä ekologisista jalanjäljistä ja maa on YK:n tasa-arvokorjatun inhimillisen kehityksen indeksin pohjalla. Öljyn poraaminen Virungassa korkeamman elintason maiden kestämättömien elintapojen ylläpitämiseksi voi tuoda lyhyen aikavälin taloudellisia voittoja osakkeenomistajille. Se ei kuitenkaan edistä kestävää kehitystä. Niger-joen suistossa köyhyyden ja epätasa-arvon mittarit osoittavat olojen huonontuneen öljyn löytymisen jälkeen. Pitkällä aikavälillä kongolaiset pystyvät täyttämään tarpeensa ja parantamaan tulevaisuudennäkymiään ainoastaan maan luonnonvarojen kestävän hallinnan ja järkevän käytön avulla.

15 Brent Stirton / Getty Images / WWF-Canon

16 EPÄOIKEUDENMUKAISIA TARPEITA JA SEURAUKSIA Matalan tulotason mailla on pienin jalanjälki, mutta niiden ekosysteemit kärsivät eniten Useimmissa korkean tulotason maissa asukaskohtainen jalanjälki on yli puolen vuosisadan ajan pysynyt suurempana kuin planeetan asukaskohtainen biokapasiteetti. Nämä maat ovat pitkälti olleet riippuvaisia muiden maiden biokapasiteetista oman elämäntapansa tukemiseksi. Matalan ja keskitason tulotason maiden asukkaiden suhteellisen pieni asukaskohtainen jalanjälki ei ole juuri kasvanut samalla ajanjaksolla. Ekologinen jalanjälki (gha henkeä kohden) Vuosi Kuva 6: Ekologinen jalanjälki henkeä kohden (gha) korkean, keskitason ja matalan tulotason maissa (Maailmanpankin luokitus ja tiedot) vuosina Vihreä viiva kuvaa maailman biokapasiteetin keskiarvoa henkeä kohden (Global Footprint Network 2014). Selite Korkea tulotaso Keskitason tulotaso Matala tulotaso Maailman biokapasiteetti /hlö 16

17 Luonnon monimuotoisuuden muutosten (LPI) vertailu eri tulotasojen maissa osoittaa jyrkkiä eroja. Siinä missä korkean tulotason maissa luonnon monimuotoisuudessa näkyy kasvua (10 prosenttia), keskitason maissa näkyy laskua (18 prosenttia) ja matalan tulotason maissa dramaattista ja selvää laskua (58 prosenttia). Tässä ei kuitenkaan näy ennen vuotta 1970 tapahtunut luonnon monimuotoisuuden merkittävä häviäminen Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Käyrä saattaa myös heijastaa sitä, miten korkean tulotason maat tuovat luonnonvaroja muualta ulkoistaen luonnon monimuotoisuuden häviämisen ja sen vaikutukset matalan tulotason maihin. Matalan tulotason maissa kehitys- SUUNTA on edelleen katastrofaalinen NIIN luonnon monimuotoisuuden kuin IHMISTENKIN kannalta. Kuva 7: LPI ja maiden tulotasoryhmät (Maailmanpankin luokitus), (ZSL, WWF 2014). Selite Korkea tulotaso Keskitason tulotaso Matala tulotaso Indeksin arvo (1970 = 1) Vuosi 17

18 TIE KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Mikään maa ei ole vielä saavuttanut korkeaa kehityksen tasoa niin, että sen ekologinen jalanjälki pysyy maailmanlaajuisesti katsottuna kestävällä tasolla. Osa on kuitenkin menossa oikeaan suuntaan. Jotta maa pystyisi maailmanlaajuisesti kestävään kehitykseen, sen asukaskohtaisen ekologisen jalanjäljen olisi oltava pienempi kuin maapallon asukaskohtaisen käytettävissä olevan biokapasiteetin. Samalla maan tulisi ylläpitää kohtuullista elintasoa. Ensimmäinen ehto tarkoittaa alle 1,7 gha:n ekologista jalanjälkeä asukasta kohden. Se on suurin mahdollinen jalanjälki, joka maalla voi olla ilman, että maapallon biokapasiteetti ylittyy. Kohtuullisen elintason alaraja voidaan määrittää YK:n tasaarvokorjatun inhimillisen kehityksen indeksin (IHDI) pisteluvuksi 0,71. Tällä hetkellä mikään maa ei täytä yhtä aikaa molempia näistä kriteereistä. Matala inhimillinen kehitys Keskitason inhimillinen kehitys Korkea inhimillinen kehitys Erittäin korkea inhimillinen kehitys Maailmanlaajuisen kestävän kehityksen alue YK:n tasa-arvokorjattu inhimillisen kehityksen indeksi (IHDI) Ekologinen jalanjälki henkeä kohden (gha) Kuva 8: Ekologisen jalanjäljen suhde tasa-arvokorjattuun inhimillisen kehityksen indeksiin (viime vuodelta). Tasa-arvokorjattu indeksi ottaa huomioon hyvinvoinnin jakautumisen kunkin maan sisällä. Kutakin maata esittävät pisteet on väritetty niiden maantieteellisen alueen mukaan ja niiden koko on suhteutettu maan väestöön. Mikään maa ei vielä ole maailmanlaajuisen kestävän kehityksen alueella kuvion oikeassa alakulmassa. Selite Afrikka Lähi-itä/ Keski-Aasia Aasia-Tyynenmeren alue Latinalainen Amerikka Väli-Amerikka/ Karibian alue Pohjois-Amerikka EU Muu Eurooppa 18

19 Kuva 9: Ekologinen jalanjälki suhteessa HDI:hin. Kehityksen suunta ( ) on esitetty muutaman maan osalta. Katkoviivat osoittavat matalan, keskitason, korkean ja erittäin korkean inhimillisen kehityksen HDI-rajat (Global Footprint Network 2014). HUOM: Koska IHDI ei ollut käytössä vuonna 2010, tässä kaaviossa HDI-indeksiä ei ole tasaarvokorjattu. Matala inhimillinen kehitys Keskitason inhimillinen kehitys Korkea inhimillinen kehitys YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) Kiina Brasilia Turkki Erittäin korkea inhimillinen kehitys Yhdysvallat Saksa Maailmanlaajuisen kestävän kehityksen alue Ekologinen jalanjälki henkeä kohden (gha) Osa maista on kuitenkin menossa oikeaan suuntaan. Kehityssuunta vaihtelee maakohtaisesti. Kuvasta 9 näkyy, että jotkin maat ovat lisänneet inhimillistä kehitystään merkittävästi jalanjäljen kasvaessa suhteellisen vähän, kun taas osa on pienentänyt jalanjälkeään samalla, kun ne ovat pitäneet yllä korkeaa kehitystasoa. KORKEAN tulotason maiden korkean INHIMILLISEN kehityksen kustannuksena on ollut suuri ekologinen jalanjälki. Tämän riippuvuussuhteen purku ja KEHITYKSEN suunnan kääntäminen on KESKEINEN maailmanlaajuinen haaste. 19

20 MAAPALLON RAJAT Turvallisen toiminta-alueen määrittäminen ihmisten toiminnalle maapallolla Erilaiset käsitteet ja mittarit syventävät ja laajentavat ymmärrystämme maapallostamme. Niiden avulla on mahdollista saada laaja kuva maailmanlaajuisesta kehityksestä tai tarkempi kuva tietyistä alueista tai lajeista. Ihminen on hyötynyt valtavasti viimeisten vuoden ajan vallinneista poikkeuksellisen ennustettavista ja vakaista ympäristöolosuhteista. Tätä geologista ajanjaksoa kutsutaan holoseeniksi, ja se on mahdollistanut ihmisyhteisöjen kehittymisen lopulta tämän päivän moderneiksi yhteiskunniksi. Maailma on kuitenkin siirtynyt uuteen aikakauteen, antroposeeniin, jossa ihmisen toiminta on maapallon mittakaavassa suurin muutoksen aiheuttaja. Muutos on niin nopea ja laaja, että meidän on varauduttava siihen, että saatamme pian saavuttaa kriittisiä käännekohtia, jotka voivat äkillisesti ja peruuttamattomasti muuttaa elinolosuhteita maapallolla. Ilmastonmuutos Kuva 10: Planeettamme rajat: Olemme ylittäneet jo kolme yhdeksästä maapallon rajasta. Ne määrittelevät turvallisen toiminta-alueen, jossa pysyessämme takaamme parhaalla mahdollisella tavalla kestävän kehityksen (Stockholm Resilience Centre, 2009). Selite Valtamerten happamoituminen Tilanne vuonna 2009 Turvallinen toiminta-alue Ilmakehän aerosolikuormitus Stratosfäärin otsonikato Luonnon monimuotoisuuden häviäminen Muutos maankäytössä Maailmanlaajuinen makean veden käyttö Typpikierto Fosforikierto Kemikaalisaasteet 20

21 Planeetan rajojen malli kuvaa ympäristöprosesseja, jotka säätelevät maapallon vakautta. Se pyrkii määrittämään kunkin prosessin osalta turvalliset rajat parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella. Näiden riskirajojen ylityttyä astumme vaara-alueelle, jossa äkillisistä ja haitallisista muutoksista tulee todennäköisiä. Vaikka tarkkoja riskirajoja on mahdotonta määrittää juuri millään varmuudella, vaikuttaa siltä, että kolme maapallon riskirajaa on jo ylitetty: luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ilmastonmuutos ja typpikierto. Ylityksellä on jo näkyviä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä ruoan, veden ja energian saatavuuteen. Planeetan rajojen malli osoittaa, että meille holoseenikaudelta tutun ja koko sen ajan meitä hyödyttäneen maapallon tulevaisuus riippuu nyt siitä, miten me hoidamme sitä jatkossa. Kuva 11: Oxfamin donitsi turvallinen ja oikeudenmukainen ihmisten toiminta-alue. Alue on turvallinen, koska ympäristön riskirajat eivät ylity, ja oikeudenmukainen, koska se varmistaa jokaisen ihmisen mahdollisuuden saavuttaa tietty terveyden, vaurauden, vallan ja osallistumisen taso (Raworth 2012). LUONNON MONIMUOTOI- SUUDEN HÄVIÄMINEN OTSONIKATO MAANKÄYTÖN MUUTOS TERVEYS ILMASTONMUUTOS RUOKA YMPÄRISTÖN RAJAT SOSIAALISET PERUSTUKSET SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO YHTEIS- KUNNALLINEN OIKEUDEN- MUKAISUUS ENERGIA VESI TULOT TYÖPAIKAT KOULUTUS TURVALLINEN JA OIKEUDENMUKAINEN IHMISKUNNAN TOIMINTA-ALUE ILMAKEHÄN AEROSOLIKUORMITUS PALAUTUMISKYKY ÄÄNIVALTA MAKEAN VEDEN KÄYTTÖ OSALLISTAVA JA KESTÄVÄ TALOUDELLINEN KEHITYS KEMIKAALISAASTEET FOSFORIKIERTO VALTAMERIEN TYPPI- JA HAPPAMOITUMINEN Planeetan rajojen malli herättää myös kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta ja kehityksestä planeetan sietokyvyn rajoissa. Oxfamin donitsi kuvaa tätä ideaa. Heti ympäristön rajojen ulkopuolella alkaa ympäristön stressitila, ja sosiaalisten perustuksien sisäpuolella on alue, jossa ihmiset elävät puutteellisissa oloissa. Niiden väliin Oxfamin donitsi määrittelee turvallisen ja oikeudenmukaisen toiminta-alueen ihmisille. Alue on turvallinen, koska se ei ylitä ympäristön riskirajoja, mikä voisi tehdä maapallosta elinkelvottoman. Se on oikeudenmukainen, koska se takaa jokaiselle ihmiselle oikeuden terveyteen, omaisuuteen, vaikuttamiseen ja osallistumiseen. 21

22

23 Brent Stirton / Getty Images / WWF-Canon KIRKKAITA KIPINÖITÄ~ Energian tuottamisen ei tarvitse vahingoittaa ympäristöä. Tämä hitsaaja työskentelee Mutwangassa Kongon demokraattisessa tasavallassa vesivoimaprojektissa, jossa käytetään Virungan kansallispuistosta peräisin olevaa vettä. Kongon ympäristöviranomaisten käynnistämä projekti tuottaa sähköä ihmiselle. Se tuottaa sähköä myös kouluille, sairaalalle ja orpokodille ja luo työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla lähistön asukkailla on suurempi kannustin huolehtia puiston metsistä ja kosteikoista, jotka varmistavat veden saannin. Toisin kuin monilla väärin sijoitetuilla ja huonosti suunnitelluilla vesivoimahankkeilla eri puolilla maailmaa, tällä projektilla on erittäin pieni kielteinen vaikutus ekosysteemeihin. Eri puolilla maailmaa tehtävät samankaltaiset projektit osoittavat, että kehitys ja ympäristönsuojelu eivät sulje toisiaan pois, ja että luonnon pääoman suojeleminen voi tuottaa aitoa yhteiskunnallista ja taloudellista edistystä.

24 MIKSI MEIDÄN PITÄISI VÄLITTÄÄ? Ympäristön muutokset vaikuttavat meihin kaikkiin Monille meistä maapallo ja sen elämä ovat suojelemisen arvoisia itsessään. Kunnioitus luontoa kohtaan on olennainen osa monia kulttuureja ja uskontoja. Ihmiset ymmärtävät vaistonvaraisesti tunnetun sanonnan: emme peri maapalloa esi-isiltämme, vaan lainaamme sitä lapsiltamme. Silti emme pidä hyvää huolta ainoasta planeetastamme. Tavat, joilla nykyään täytämme tarpeemme, vaarantavat tulevien sukupolvien mahdollisuudet täyttää omansa. Tämä ei ole kestävää kehitystä. 3,6 MILJARDIA VUONNA ,3 MILJARDIA VUONNA 2050 Suurin osa maapallon väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, ja kaupungistuminen kiihtyy. 1,7 MILJARDIA IHMISTÄ ENEMMÄN 2 MILJARDIA 70% & 30% Metsien ekosysteemit tarjoavat suojaa, elinkeinoja, vettä, polttoainetta ja ruokaturvaa yli 2 miljardille ihmiselle. Suurin osa maailman väestönkasvusta vuoteen 2030 mennessä tapahtuu kehittyvän maailman kaupungeissa. Maailman ruuan tuotannon osuus vedenkulutuksesta on noin 70 % ja energiankulutuksesta 30 %. 15% 45% Kalastus tuottaa 15 % ruokavaliomme eläinproteiinista, monissa Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa sen osuus on yli 50 %. Teollistuneissa maissa käytettävästä makeasta vedestä 45 % kuluu energiantuotantoon. 24

25 Ihmisten hyvinvoinnin ja menestyksen, eli itse asiassa koko olemassaolomme ehtona ovat terveet ekosysteemit ja niiden tarjoamat palvelut makeasta vedestä ja elinkelpoisesta ilmastosta ruokaan, polttoaineeseen ja hedelmälliseen maahan. Luonnon pääoman ja ekosysteemipalveluiden taloudellisen arvon mittaamisessa on kehitytty viime vuosina. Arvonmäärittely tekee luonnonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä talousasian, vaikka ekosysteemipalvelujen arvon määrittäminen on aina äärettömyyden karkeaa aliarvioimista, sillä ilman niitä maapallolla ei voi olla elämää. 660 MILJOONAA Merien ekosysteemit ylläpitävät yli 660 miljoonaa työpaikkaa maailmassa. KOLMASOSA Kolmasosa maapallon suurkaupungeista saa juomavetensä luonnollisista vesivarannoista. 6,6 BILJOONAA DOLLARIA >40% Ympäristövahinkojen arvioitu kustannus maailmanlaajuisesti vuonna 2008 oli 6,6 biljoonaa dollaria eli 11 % koko maailman bruttokansantuotteesta. Makean veden maailmanlaajuisen tarpeen on ennustettu ylittävän nykyiset varat yli 40 prosentilla. 768 MILJOONAA 39/ miljoonalla ihmisellä ei ole turvallista ja puhdasta vettä. 63 suurimmasta kaupunkialueesta 39:llä on suuri riski altistua vähintään yhdelle luonnonkatastrofille, kuten tulville, pyörremyrskyille ja kuivuudelle. 25

26 RUOKAA, VETTÄ JA ENERGIAA Tarpeemme linkittyvät biosfäärin terveydentilaan Maapallon väestön ennustetaan kasvavan 2 miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Ruuan, veden ja energian tuottaminen ja oikeudenmukainen jakaminen kaikille tarvitseville on jo nyt suuri haaste. Nykyään lähes miljardi ihmistä näkee nälkää, 768 miljoonaa elää ilman puhdasta vettä ja 1,4 miljardilla ei ole luotettavaa sähkölähdettä. Ilmastonmuutos ja ekosysteemien ja luonnonvarojen loppuun kuluminen pahentavat tilannetta entisestään. Maailman köyhin väestönosa on edelleen haavoittuvaisin, ja ruoka-, vesi- ja energiaturvallisuus vaikuttavat meihin kaikkiin. Ruoka-, vesi- ja energiaturva sekä ekosysteemin terveys ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Keskinäinen riippuvuus tarkoittaa sitä, että pyrkimykset turvata yksi osa-alue voivat helposti horjuttaa muita; esimerkiksi yritykset lisätä maatalouden tuottavuutta voivat lisätä veden ja energian kulutusta sekä vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Se, miten täytämme tarpeemme, vaikuttaa ekosysteemien terveyteen, ja ekosysteemien terveys vaikuttaa kykyymme turvata nämä tarpeet. Tämä on yhtä tärkeää köyhimmille maaseutuyhteisöille, jotka usein saavat elantonsa suoraan luonnosta, kuin maailman suurimmille kaupungeille, jotka ovat yhä alttiimpia ympäristön tilan huononemisesta johtuville tulville ja saasteille. Luonnon suojeleminen ja luonnonvarojen vastuullinen käyttö ovat edellytyksiä inhimilliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille sekä kestävien, terveiden yhteisöjen rakentamiselle. NYKYÄÄN lähes miljardi ihmistä näkee nälkää, 768 miljoonaa elää ilman puhdasta vettä JA 1,4 miljardia ilman luotettavaa SÄHKÖLÄHDETTÄ. 26

27 RUOKA VETTÄ TARVITAAN RUUANTUOTANTOON RUUANTUOTANTO VAIKUTTAA VEDEN SAANTIIN TOIMIVA EKOSYSTEEMI VESI ENERGIAA VOIDAAN TUOTTAA RUOKAKASVEISTA Kuva 12: Biosfäärin sekä ruoka-, vesi- ja energiaturvallisuuden väliset suhteet ja riippuvuudet. Se, miten tuotamme ruokaa, käytämme vettä tai tuotamme energiaa, vaikuttaa näitä tarpeita tukevaan biosfääriin. RUUANTUOTANTO KÄYTTÄÄ PALJON ENERGIAA ENERGIA VETTÄ TARVITAAN ENERGIANTUOTANTOON ENERGIAA KÄYTETÄÄN VEDEN VARASTOINTIIN, PUHDISTAMISEEN JA SIIRTÄMISEEN TERVEET yhteisöt ovat fyysisen, henkisen JA sosiaalisen hyvinvointimme perusta. TERVEIDEN yhteisöjen perusta PUOLESTAAN on terve ympäristö. 27

28 YHDEN PLANEETAN RATKAISUT Parempia valintoja voi tehdä ja käytännön ratkaisuja on olemassa WWF:n yhden planeetan malli esittää parempia vaihtoehtoja luonnonvarojen hallintaan, käyttöön ja jakamiseen planeetan asettamien reunaehtojen mukaisesti niin, että ruokaa, makeaa vettä ja energiaa riittää kaikille. Luonnon pääoman suojelu vahingoittuneiden ekosysteemien elvyttäminen, tärkeiden elinympäristöjen häviämisen pysäyttäminen, suojeltujen alueiden merkittävä laajentaminen PAREMPAA tuotantoa raaka-aineiden ja jätteen määrän pienentäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, uusiutuvan energian tuotannon merkittävä lisääminen Järkevämpää kuluttamista pienemmän jalanjäljen mukaisten elintapojen, kestävän energiankäytön ja terveellisemmän ruuankulutuksen kautta Rahavirtojen uudelleenohjaus luonnon arvostaminen, ympäristöllisten ja sosiaalisten kustannusten huomioonottaminen, suojelun tukeminen ja palkitseminen, kestävä luonnonvarojen hallinta ja innovointi Oikeudenmukainen luonnon- VAROJEN jakaminen käytettävissä olevien luonnonvarojen jakaminen, oikeudenmukaisten ja ekologisten tietoisten valintojen tekeminen, hyvinvoinnin mittaaminen muutenkin kuin BKT:n avulla 28

29 RAHA- VIRTOJEN UUDELLEEN- JÄRJESTELY YHDEN PLANEETAN MALLI LUONNON PÄÄOMAN SUOJELU PAREMPI TUOTANTO JÄRKEVÄMPI KULUTUS LUONNON- VAROJEN OIKEUDEN- MUKAINEN JAKAMINEN Kuva 13: WWF:n yhden planeetan malli EKOSYSTEEMIN TOIMIVUUS LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN RUOKA-, VESI- JA ENERGIATURVA 29

30 YHDEN PLANEETAN AJATUSMALLI KÄYTÄNNÖSSÄ Nämä esimerkit ja lisätietoa löytyy osoitteessa wwf.panda.org/lpr Tanska: Tanskan joulukuun 2013 sähkönkulutuksesta 57 % tuotettiin tuulivoimalla, mikä on seurausta vuosikymmeniä kestäneestä innovoinnista ja taloudellisista kannustimista. Earth Hour -haaste: Yhä useampi kaupunki haluaa johtaa muutosta kohti pienempää hiilijalanjälkeä ja kestävämpää tulevaisuutta. Useat suomalaiskaupungit osallistuvat tänä vuonna Earth Hour -haasteeseen. Vuonna 2013 Lappeenranta oli mukana menestyksekkäästi. Belize: Uusi rannikkoalueiden hoitosuunnitelma ottaa huomioon koralliriuttojen ja mangrovesoiden kaltaisten luonnon ekosysteemien suunnattoman arvon turismille, kalastukselle ja rannikkoalueiden suojelulle. Chile: Luonnonsuojelijat suojelevat yhtä maailman tärkeimmistä meriekosysteemeistä muun muassa alkuperäisasukkaiden yhteisöjen, kalastusteollisuuden ja valtion kanssa. 30

31 Ruanda/Uganda: Ekoturismihanke on tuonut merkittävää hyötyä paikallisille yhteisöille samalla, kun se on auttanut kasvattamaan erittäin uhanalaisten vuorigorillojen määrää. Etelä-Afrikka: Älykäs maankäytön suunnittelu on auttanut tärkeän kosteikon ennallistamisessa ja tehnyt mahdolliseksi kaupallisten puuviljelmien ja maailmanperintökohteen menestyksekkään yhteiselon. Australia: Tehokkaammat sokerinviljelyn käytännöt auttavat Ison valliriutan suojelussa vähentämällä kemikaali- ja maaainesvalumien vaikutuksia. 31

32 HARPPAUS TULEVAISUUTEEN~ Kongon demokraattisen tasavallan väestö on maailman nuorimpien ja nopeimmin kasvavien joukossa. Millainen tulevaisuus näillä Edwardinjärven etelärannalla sijaitsevan Vitshumbin kalastajakylän lapsilla on edessään? Virungan kansallispuisto on heidän perintönsä ja se tarjoaa heille valtavat mahdollisuudet. WWF:n äskettäin teettämän tutkimuksen mukaan vakaassa tilanteessa, jossa puisto olisi asianmukaisesti suojeltu, sen taloudellinen arvo voisi olla yli miljardi dollaria vuodessa. Vastuullinen kehitys ja uudet elinkeinot, kuten turismi, voisivat tarjota työpaikan ihmiselle.

33 Brent Stirton / Getty Images / WWF-Canon

34 KOHTI OIKEAA SUUNTAA Monimuotoisuuden lasku voidaan pysäyttää nopeilla teoilla ja hyvillä päätöksillä Living Planet -indeksin jatkuva lasku tai ekologisen ylikulutuksemme kasvu eivät ole väistämättömiä. Ne ovat tulosta miljoonista päätöksistä, jotka on tehty huomioimatta juurikaan niiden vaikutusta luontoon: huonosta hallinnosta paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla; politiikasta, joka on keskittynyt lyhytnäköiseen taloudelliseen hyötyyn ja harvojen etuun; liiketoimintamalleista, jotka keskittyvät lyhyen aikavälin voittoihin eivätkä ota huomioon pitkän aikavälin kustannuksia. Tehottomista, vanhentuneista ja kestämättömistä tavoista tuottaa ja käyttää energiaa, pyytää kalaa, kasvattaa ruokaa tai kuljettaa tavaroita ja ihmisiä; epätoivoisista strategioista elannon saamiseksi. Liiallisesta kulutuksesta, joka tekee vain harvoista onnellisempia tai terveempiä. Jokaisessa tapauksessa on olemassa parempikin vaihtoehto. Suunnan kääntäminen ja uusien polkujen etsiminen ei ole helppoa. Se on kuitenkin mahdollista ja välttämätöntä. Rio+20-konferessissa vuonna 2012 valtiot vahvistivat sitoutumisensa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään planeettamme tulevaisuuteen niin nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien hyödyksi. Tämä on yhteinen visiomme, johon meidän on tähdättävä. Se toteutuu raportissa kuvatulla inhimillisen ja ekologisen kestävän kehityksen alueella (kuva 8), jossa kaikki voisivat nauttia korkeasta inhimillisen kehityksen tasosta mutta ekologinen jalanjälki olisi maapallon biokapasiteetin rajoissa. Yksikään maa ei kuitenkaan ole vielä yltänyt sinne. Kulutusta ja sen seurauksia on aina tarkasteltava maailman mittakaavassa. Ruoka-, vesi- ja ilmastokriisit eivät pysähdy maiden rajoille. Suomen biokapasiteetti on korkea, mutta me kulutamme silti liikaa. Jos kaikki käyttäisivät luonnonvaroja kuten suomalaiset, me tarvitsisimme yli kolme maapalloa. WWF:n yhden planeetan malli (kuva 13) antaa meille ideoita, miten voisimme luoda kaikille kestävät elinolot käytännön teoilla. Meidän on investoitava ympäristöongelmien syiden sijasta niiden ratkaisuihin, kuten uusiutuviin energiamuotoihin. Suomi on puhtaan energian innovaatioiden kärkimaita. Meidän on yhä enemmän tuettava ideoiden kehittämistä ja kaupallistamista, jotta luonto ja talous voivat hyötyä käsi kädessä. Meidän on kulutettava luonnonvaroja vähemmän ja jaettava niitä oikeudenmukaisemmin. Meidän on suojeltava ja ennallistettava tärkeitä ekosysteemejä, kuten Itämerta ja arktista aluetta, jäljellä olevan luonnon pääoman säilyttämiseksi. Meidän on tuotettava paremmin ja kulutettava järkevämmin. Tiedämme, missä haluamme olla. Tiedämme, miten pääsemme sinne. Nyt meidän on vain lähdettävä kohti oikeaa suuntaa. Tule mukaan VAIKUTTAMAAN ja tekemään MUUTOKSESTA TOTTA: wwf.fi. 34

35 WWF:N VERKOSTO WWF:n toimistot* Armenia Australia Azerbaidžan Belgia Belize Bhutan Bolivia Brasilia Bulgaria Chile Ecuador Espanja Etelä-Afrikka Etelä-Korea Fiji Filippiinit Gabon Gambia Georgia Ghana Guatemala Guayana Hollanti Honduras Hongkong Indonesia Intia Iso-Britannia Italia Itävalta Japani Kambodža Kamerun Kanada Keski-Afrikan tasavalta Kiina Kolumbia Kongon demokraattinen tasavalta Kuuba Kreikka Kenia Laos Madagaskar Malesia Mauritania Meksiko Mongolia Mosambik Myanmar Namibia Nepal Norja Pakistan Panama Papua-Uusi-Guinea Paraguay Peru Puola Ranska Ranskan Guayana Romania Ruotsi Salomonsaaret Sambia Saksa Senegal Singapore Suomi Suriname Sveitsi Tansania Tanska Thaimaa Tunisia Turkki Uganda Unkari Uusi-Seelanti Venäjä Vietnam Yhdistyneet arabiemiirikunnat Yhdysvallat Zimbabwe WWF:n kumppanit Fundación Vida Silvestre (Argentina) Pausaules Dabas Fonds (Latvia) Nigerian Conservation Foundations (Nigeria) *Heinäkuussa 2014 Julkaisun tiedot Julkaistu syyskuussa Julkaisija WWF Maailman luonnonsäätiö, Gland, Sveitsi. Lähde: WWF Living Planet -raportti 2014: Tiivistelmä. [McLellan, R., Iyengar, L., Jeffries, B. and N. Oerleans (Eds.). WWF Gland, Sveitsi. Teksti ja kuvat: 2014 WWF Kaikki oikeudet pidätetään. Julkaisun kopiointi opetuskäyttöön ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin on sallittu ilman tekijänoikeuksien haltijan erillistä kirjallista ennakkosuostumusta. WWF pyytää kuitenkin toimittamaan kirjallisen ennakkoilmoituksen sekä varmistamaan asianmukaiset viittauskäytännöt. Julkaisun kopiointi myyntiin tai muihin kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty ilman tekijänoikeuksien haltijan erillistä kirjallista ennakkosuostumusta. Maantieteellisten kokonaisuuksien valinta tähän kirjaan ja aineiston esitykset eivät sisällä WWF:n mielipiteiden ilmaisuja koskien minkään maan, itsehallinnollisen alueen, alueen tai sen viranomaisten oikeudellista asemaa tai sen rajojen tai raja-alueiden määrittämistä. Ulkoasu: millerdesign.co.uk Kannen kuva: Euroopan avaruusjärjestö ISBN Painotalo: Libris Tarkemmat viite- ja lähdetiedot: Living Planet Report Tämä tiivistelmä on painettu FSC-sertifioidulle paperille. 35

36 LIVING PLANET -RAPORTTI 2014 ALUEET Metsistä jokiin ja riuttoihin luonnon ekosysteemit ovat terveiden ja kestävien yhteisöjen rakentamisen perusta. IHMISET Tarpeemme, hyvinvointimme ja vaurautemme ovat riippuvaisia luonnosta. Miksi meitä tarvitaan? WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. panda.org/lpr LAJIT Living Planet -indeksin mukaan selkärankaislajien populaatioiden koko on puolittunut vuoden 1970 jälkeen Panda Symbol WWF World Wide Fund for Nature (aiemmin World Wildlife Fund). WWF is a WWF Registered Trademark. WWF, Avenue du Mont-Blanc, 1196 Gland, Switzerland Puh , fax Lisätietoja raportista: wwf.fi/lpr sekä panda.org/lpr (englanniksi) ELINTILAT TÄMÄ TIIVISTELMÄ ON PAINETTU FSC-SERTI- FIOIDULLE PAPERILLE Ekosysteemeihin kohdistuva paine on kasvussa, sillä ihmisten tarpeet ovat nykyään 1,5-kertaiset planeetan sietokykyyn nähden. NASA LIVING PLANET -RAPORTTI 2014 WWF.ORG

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12.2015 COM(2015) 597 final ANNEXES 1 to 5 LIITTEET asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen

Lisätiedot

ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO

ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO 1 ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO Voimassa 1.1.2013 alkaen HINNAT, SOPIMUSASIAKKAAT Kohdemaa /min Afganistan 1,65 Alankomaat 0,24 Alankomaat - matkapuhelimet 0,47 Alankomaiden Antillit 1,42 Albania 0,51 Albania

Lisätiedot

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja

Lisätiedot

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti N:o 1088 2965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET JÄSENTIEDOTE TYÖMARKKINAT 10/2009 SK, MK 23.12.2009 1 (3) TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2010 I TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2010 Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Päivärahat Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä

Päivärahat Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä Päivärahat 2012 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Päivärahan enimmäismäärä (euro) Työmatkan kestoaika yli 6 tuntia (osapäiväraha) 16,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 36,00

Lisätiedot

N:o Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita

N:o Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita N:o 667 1863 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita, kuitenkin lukuun ottamatta kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia,

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP Vaasan Pörssiaamu

WÄRTSILÄ OYJ ABP Vaasan Pörssiaamu WÄRTSILÄ OYJ ABP Vaasan Pörssiaamu 10.3.2016 Marica Lassus, Viestintäjohtaja, Wärtsilä Finland 1 TÄMÄ ON WÄRTSILÄ Keskeistä 2015 Tilauskertymä 4.932 milj. euroa, -3% Liikevaihto 5.029 milj. euroa, +5%

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

EU:n etuuskohtelusopimukset: Viennissä tarvittavat alkuperäselvitykset

EU:n etuuskohtelusopimukset: Viennissä tarvittavat alkuperäselvitykset EU:n etuuskohtelusopimukset: Viennissä tarvittavat alkuperäselvitykset Sopimusmaa Sopimus EFTA - Islanti ETA ( EUR- - Liechtenstein ETA ( EUR- - Norja ETA ( EUR- - Sveitsi Vapaakauppasopimus ( EUR- Albania

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 1.8.2015 FI L 206/69 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1338, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2015, kolmansien maiden neuvoston direktiivin 96/23/EY 29 artiklan mukaisesti toimittamien suunnitelmien

Lisätiedot

Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2017

Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2017 Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2017 Verohallinto on tehnyt 30.11.2016 päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2017 (dnro: A177/200/2016). 1 Vuodelta 2017 toimitettavassa

Lisätiedot

Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät

Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät naturepl.com/ Andy Rouse / WWF Canont Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät Liisa Rohweder, pääsihteeri WWF Suomi 16.4.2016 Sisältö:

Lisätiedot

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2017

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2017 Dnro A177/200/2016 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2017 Verohallinto on tuloverolain (1535/1992) 73 :n ja 75 :n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä 73 :n

Lisätiedot

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016 Antopäivä: 1.12.2015 Diaarinumero: A175/200/2015 Voimassaolo: 1.1.2016 Verohallinto on tuloverolain (1535/1992) 73 :n ja 75

Lisätiedot

0.3 Jos valintana on 5 B) tai 5 C): Käännös tavaroiden ja palveluiden luettelosta kieleen, jolla jälkikäteen tehtävä nimeäminen toimitetaan WIPOon

0.3 Jos valintana on 5 B) tai 5 C): Käännös tavaroiden ja palveluiden luettelosta kieleen, jolla jälkikäteen tehtävä nimeäminen toimitetaan WIPOon Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (SMHV) SMHV:n merkintöjä varten: Saapumispäivä Sivumäärä Jälkikäteen tehtävä nimeäminen Madridin pöytäkirjan mukaan SMHV:n lomake V. 3/04 EM 4 FI (vastaavuus: WIPOn

Lisätiedot

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan N:o 318 983 LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan 1) lemmikkieläinrehua täyssäilykkeenä, jonka valmistukseen on voitu käyttää suuririskisestä eläinjätteestä peräisin olevaa eläinproteiinia,

Lisätiedot

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2009 Verohallinnon päätös Dnro 2033/32/2008,

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2009 Verohallinnon päätös Dnro 2033/32/2008, Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2009 Verohallinnon päätös Dnro 2033/32/2008, 9.12.2008 7611 Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2008 Verohallitus on 30 päivänä

Lisätiedot

VEROHALLINNON PÄÄTÖS VEROVAPAISTA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSISTA 2012

VEROHALLINNON PÄÄTÖS VEROVAPAISTA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSISTA 2012 VEROHALLINNON PÄÄTÖS VEROVAPAISTA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSISTA 2012 Verohallinto on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 73 :n ja 75 :n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen

Lisätiedot

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2012

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2012 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2012 Antopäivä: 7.12.2011 Diaarinumero: 816/32/2011 Voimassaolo: Toistaiseksi Verohallinto on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.11.2013 COM(2013) 772 final 2013/0380 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten sekä väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden, joiden asemapaikka

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2013 21.11.2014 Aarre Peltola Puuta tuotiin 11 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteita

Lisätiedot

0.3 jos valintana on 5 b) tai 5 c): Käännös tavaroiden ja palveluiden luettelosta kieleen, jolla jälkikäteen tehtävä nimeäminen toimitetaan WIPOon,

0.3 jos valintana on 5 b) tai 5 c): Käännös tavaroiden ja palveluiden luettelosta kieleen, jolla jälkikäteen tehtävä nimeäminen toimitetaan WIPOon, EUIPO täyttää: Saapumispäivä Sivumäärä 0 (välttämätön) Jälkikäteen tehtävä nimeäminen Madridin pöytäkirjan mukaan Tiedot EUIPO:ssa käytävää menettelyä varten 0.1 Kieli, jolla jälkikäteen tehtävä nimeäminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2012 Verohallinnon päätös. verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2012 Verohallinnon päätös. verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2012 828/2012 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2012

Lisätiedot

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit)

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Suomen matkatoimistoalan liitto ry Association of Finnish Travel Agents Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Ero toteutumassa 2012 2011 2012 /

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Liite 1 Ulkomaan päivärahat ja hotellikorvausten enimmäismäärät

Liite 1 Ulkomaan päivärahat ja hotellikorvausten enimmäismäärät Liite 1 Ulkomaan päivärahat ja hotellikorvausten enimmäismäärät / Euroa 2011 Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen ja hotellikorvausten enimmäismäärät ovat: MAA TAI ALUE korvauksen

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2010

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 40/2011 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2010 10.10.2011 Aarre Peltola Puun tuonti ja metsäteollisuustuotteiden vienti

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: ulkomaanjaksot

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: ulkomaanjaksot Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

L u e t t e l o vuonna 2017 toimitettavissa kuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista

L u e t t e l o vuonna 2017 toimitettavissa kuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista Liite L u e t t e l o vuonna 2017 toimitettavissa kuntavaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista Valtio Toimituspaikka Edustusto Toimitusaika Afganistan

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Karttahuoneen karttavalikoima 2009

Karttahuoneen karttavalikoima 2009 www kartat marras 2009.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2009 16.11.2009 * tuote on kirja Hallwag Distoguide tiekartat 978-3-8283-0033-0 Alankomaat 1:200 000 978-3-8283-0005-7 Australia 1:4 milj.

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Copyright Roadscanners Oy All Rights Reserved.

Copyright Roadscanners Oy All Rights Reserved. Copyright Roadscanners Oy 2012. All Rights Reserved. Arktinen Liiketoiminta Suuri Mahdollisuus Saariselkä 16.4.2014 ROADSCANNERS ARKTISILLA ALUEILLA Copyright Roadscanners 2014. All Rights Reserved. ROADSCANNERS

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

vähintään 80 C:n lämpötilan. D =kuumennuskäsittely, jonka aikana valmisteeseen käytetty liha kauttaaltaan saavuttaa

vähintään 80 C:n lämpötilan. D =kuumennuskäsittely, jonka aikana valmisteeseen käytetty liha kauttaaltaan saavuttaa 2014 N:o 741 LIITE 6 Merkkien selitykset: Käsittelyvaatimukset lueteltuina järjestyksessä tehokkaimmasta käsittelystä vähiten tehokkaaseen käsittelyyn: B = käsittely ilmatiiviissä säiliössä Fc-arvoon 3

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014

Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa

Lisätiedot

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat /1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat /1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011 SUOMEN VOIMASSA OLEVAT, ALLEKIRJOITETUT, PARAFOIDUT JA NEUVOTELTAVANA OLEVAT TULOVEROSOPIMUKSET (MUKAAN LUKIEN SÄÄSTÖJEN TUOTTAMIA KOR- KOTULOJA KOSKEVAT SOPIMUKSET), TILANNE 6.9.2016 Valtio Sopimuksen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2016 ja 2015 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa).

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2016 ja 2015 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa). Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2016 ja 2015 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa). Ero toteumassa 2016/2015 EUROOPPA 2016 2015 % Koko Espanja yhteensä 235

Lisätiedot

1/7 ULKOMAANPÄIVÄRAHAT VUODELLE 2013

1/7 ULKOMAANPÄIVÄRAHAT VUODELLE 2013 1/7 ULKOMAANPÄIVÄRAHAT VUODELLE 2013 MAA TAI ALUE Päiväraha Hotellikorvauksen enimmäismäärä ISO 3166-1-alpha-2 code euro euro Afganistan 56 215 AF Alankomaat* 63 250 NL Albania 50 180 AL Algeria 69 250

Lisätiedot

Tiedot EUIPO:ssa käytävää menettelyä varten Hakijan/edustajan viite: Kieli, jolla kansainvälinen hakemus toimitetaan WIPOon: ranska englanti espanja

Tiedot EUIPO:ssa käytävää menettelyä varten Hakijan/edustajan viite: Kieli, jolla kansainvälinen hakemus toimitetaan WIPOon: ranska englanti espanja EUIPO täyttää Vastaanottopäivä Sivumäärä Kansainvälinen hakemus Madridin sopimuksen mukaan 0 Tiedot EUIPO:ssa käytävää menettelyä varten Hakijan/edustajan viite: 0.1 Kieli, jolla kansainvälinen hakemus

Lisätiedot

JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET

JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET C 306/6 29.11.2008 JÄSENVALTIOIDEN ANTAMAT TIEDOTTEET ARVONLISÄVERO (ALV) (VEROTON SIJOITUSKULTA) Luettelo neuvoston direktiivin 2006/112/EY 344 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävistä

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Mitä tulevaisuuden ympäristökasvatus. tarvitsee? Hämeenlinna Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF. Kuva: Aiki-Pekka Sinikoski / WWF

Mitä tulevaisuuden ympäristökasvatus. tarvitsee? Hämeenlinna Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF. Kuva: Aiki-Pekka Sinikoski / WWF Kuva: Aiki-Pekka Sinikoski / WWF Mitä tulevaisuuden ympäristökasvatus tarvitsee? Hämeenlinna 4.10.2016 Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF WWF eli Maailman luonnonsäätiö Tehtävämme on pysäyttää luonnon köyhtyminen

Lisätiedot

Case: Vahterus Oy Agentti- / Jälleenmyyjäverkosto

Case: Vahterus Oy Agentti- / Jälleenmyyjäverkosto Case: Vahterus Oy Agentti- / Jälleenmyyjäverkosto FokusPiste-hanke - kansainvälistymisseminaari Laitila 22.08.2013 Jarmo Hannula Markkinointipäällikkö Vahterus Oy MITÄ ON MARKKINOINTI? Tunnetuin lainaus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO: 1. TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINNAN 2. VEROILMOITUSTEN PALAUTUSAJANKOHDAT

SISÄLLYSLUETTELO: 1. TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINNAN 2. VEROILMOITUSTEN PALAUTUSAJANKOHDAT SISÄLLYSLUETTELO: 1. TUTKIMUS JA KEHITTÄMISTOIMINNAN LISÄVÄHENNYS 2. VEROILMOITUSTEN PALAUTUSAJANKOHDAT 3. TÄRKEITÄ LUKUJA 2013 4. TÄYDENNYSMAKSU JA ENNAKKOVEROT 5. OHJE ARVONLISÄVEROLAIN LASKUTUSVAATIMUKSISTA

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (SMHV) toimitetaan WIPOon: ranska englanti espanja. d) Puhelin: Faksi: Sähköposti:

Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (SMHV) toimitetaan WIPOon: ranska englanti espanja. d) Puhelin: Faksi: Sähköposti: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (SMHV) SMHV täyttää Vastaanottopäivä Sivumäärä 0 (Välttämätön) Kansainvälinen hakemus Madridin sopimuksen mukaan Tiedot SMHV:ssa käytävää menettelyä varten Hakijan/asiamiehen

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan N:o 180 465 LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan 1) lemmikkieläinrehua täyssäilykkeenä, jonka valmistukseen on voitu käyttää suuririskisestä eläinjätteestä peräisin olevaa eläinproteiinia,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

(2000/C 321/02) Voimassa vuonna 2001

(2000/C 321/02) Voimassa vuonna 2001 C 321/2 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 10.11.2000 Luettelo 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun neuvoston direktiivin 77/388/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä lokakuuta 1998 annetulla

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Analyysi korkeakoulutuksen opiskelijarahoituksesta Isossa-Britanniassa

Analyysi korkeakoulutuksen opiskelijarahoituksesta Isossa-Britanniassa Kv-tutkinto-opiskelijoiden koulutus voittoa tuottavaksi liiketoiminnaksi? Analyysi korkeakoulutuksen opiskelijarahoituksesta Isossa-Britanniassa Kv-kevätpäivät 2013 Paula.Merikko@csc.fi* *Esitys pohjautuu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4

Lisätiedot

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat /1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit. 53/2005 ja 77/2005 6/2017

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat /1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit. 53/2005 ja 77/2005 6/2017 SUOMEN VOIMASSA OLEVAT, ALLEKIRJOITETUT, PARAFOIDUT JA NEUVOTELTAVANA OLEVAT TULOVEROSOPIMUKSET (MUKAAN LUKIEN SÄÄSTÖJEN TUOTTAMIA KOR- KOTULOJA KOSKEVAT SOPIMUKSET), TILANNE 8.2.2017 Valtio Sopimuksen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Satakunnan Monikulttuuriyhdistys

Satakunnan Monikulttuuriyhdistys Satakunnan Monikulttuuriyhdistys 5.10.2016 Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry Perustettu 1996 Yhdistyksen tarkoitus on: Lisätä eri kulttuuriryhmien kohtaamisia Antaa kokonaisvaltaista neuvontaa ja tukea

Lisätiedot