RAPORTTI ON TUOTETTU YHTEISTYÖSSÄ: Living Planet raportti. Tiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI ON TUOTETTU YHTEISTYÖSSÄ: Living Planet 2014 -raportti. Tiivistelmä"

Transkriptio

1 RAPORTTI ON TUOTETTU YHTEISTYÖSSÄ: RAPORTTI REPORT IT N 2014 Living Planet raportti Tiivistelmä 1

2 2 LUONNON MONIMUOTOISUUS VÄHENEE NOPEASTI KESTÄMÄTTÖMÄLLÄ TASOLLA JA KASVUSSA. MAAILMANLAAJUISESTI YLI PUOLELLA VUODESTA NYKYISEEN UUSIUTUVIEN LUONNONVAROJEN LUONNON PÄÄOMAA, MIKÄ VAIKEUTTAA TULEVIEN VÄESTÖN JA SUUREN ASUKASKOHTAISEN EKOLOGISEN LUONNONVAROIHIN KOHDISTUVAN PAINEEN. MAITA SUUREMPI EKOLOGINEN JALANJÄLKI. IHMISTEN ELINOLOJA ja samalla pitää jalanjälki RIIPPUU LUONNONVAROISTA, KUTEN VEDESTÄ, EKOSYSTEEMIPALVELUISTA, KUTEN PÖLYTYKSESTÄ, MAAILMAN KÖYHIN VÄESTÖNOSA ON EDELLEEN ENERGIATURVALLISUUS VAIKUTTAVAT MEIHIN KAIKKIIN. TARJOAA MEILLE RATKAISUJA SE KESKITTYY LUONNON JÄRKEVÄMPÄÄN KULUTTAMISEEN, RAHAVIRTOJEN RESURSSIEN HALLINTAAN. NYKYISEN SUUNNAN ETSIMINEN EI OLE HELPPOA. SE ON KUITENKIN

3 SAMALLA KUN LUONNONVAROJEN KYSYNTÄ ON LAJIEN POPULAATIOIDEN KOKO ON PIENENTYNYT TARVITSEMME 1,5 MAAPALLOA VASTATAKSEMME KYSYNTÄÄMME. SE TARKOITTAA, ETTÄ KULUTAMME SUKUPOLVIEN TARPEIDEN TYYDYTTÄMISTÄ. KASVAVAN JALANJÄLJEN YHTEISVAIKUTUS MONINKERTAISTAA KEHITTYNEEMMILLÄ MAILLA ON YLEENSÄ KÖYHEMPIÄ KEHITYSMAIDEN HAASTEENA ON KEHITTÄÄ kestävällä tasolla. IHMISTEN HYVINVOINTI VILJELYSMAASTA, KALAKANNOISTA JA METSISTÄ, SEKÄ RAVINTEIDEN KIERROSTA JA EROOSION HALLINNASTA. HAAVOITTUVAISIN, MUTTA ruoka-, VESI- JA WWF:N YHDEN PLANEETAN AJATTELUMALLI PÄÄOMAN SUOJELEMISEEN, PAREMPAAN TUOTANTOON, UUDELLEENOHJAUKSEEN JA OIKEUDENMUKAISEMPAAN MUUTTAMINEN JA VAIHTOEHTOISTEN POLKUJEN MAHDOLLISTA, JA SE ON TEHTÄVÄ NOPEASTI. 3

4 ESIPUHE Käsissäsi oleva uusin Living Planet -raportti ei ole mukavaa luettavaa. Se kertoo, että maailman luonnon monimuotoisuuden tila näyttää juuri nyt huonommalta kuin koskaan. Uusi monimuotoisuuden mittaustapa osoittaa, että 40 vuodessa selkärankaislajien populaatioiden koko on puolittunut. Lajit katoavat ja populaatiot pienenevät, koska me kulutamme maapalloamme loppuun. Keskivertosuomalainen käyttää luonnonvaroja yli kolme kertaa enemmän kuin mihin meillä olisi maailmanlaajuisesti varaa. Suomi kuuluu niihin korkean tulotason maihin, joissa ekologinen jalanjälki on suhteettoman suuri. Meidän hyvinvointimme ei ole ilmaista: sen maksavat pääosin ne köyhemmät maat, joiden ekosysteemit kärsivät eniten. Olemme ulkoistaneet ongelmamme, joten on meidän tehtävämme osallistua niiden korjaamiseen. Voimme aloittaa muuttamalla omia kulutustottumuksiamme, tuotantotapojamme ja tekemällä kehitysyhteistyötä. Kyse on lopulta valinnoista. Fossiilisten polttoaineiden käyttö energian tuottamiseksi muodostaa yli puolet ekologisesta jalanjäljestämme. Energiatehokkuudella, siirtymällä uusiutuvaan energiaan ja vähentämällä sähkön ja lämmön kulutusta voimme leikata jäljestämme leijonanosan. Luonnossa elää nyt keskimäärin puolet vähemmän nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja kuin 1970-luvulla. Uhanalaiset saimaannorppa ja tiikeri eivät selviä ilman meitä. Lajien katoaminen voidaan pysäyttää vain, jos siihen löytyy yhteistä tahtoa. WWF tekee töitä yhdessä valtioiden, organisaatioiden ja mikä tärkeintä, ihmisten kanssa, jotta yksikään laji ei enää kuolisi sukupuuttoon. Suomalaisten tuella suojelemme luonnon monimuotoisuutta kotimaamme lisäksi etenkin Himalajalla, Borneossa, Itä-Afrikassa ja arktisella alueella. Raporttia lukiessa on välillä vaikea pysyä toiveikkaana. Hyviäkin uutisia on silti viime aikoina kuulunut, esimerkiksi uusiutuvan energian saralta. Suomi on noussut puhtaan teknologian tutkimuksen ja kehityksen kärkimaaksi. Tukemalla innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista voimme vaikuttaa myös luonnon hyvinvointiin. Talouden tiukkoina aikoina on muistettava, että luonnonsuojelu ei ole ylellisyyttä. Se on elinehto. Hyvinvoiva maapallo on edellytys puhtaalle vedelle, raikkaalle ilmalle, turvalliselle ruualle ja yhteiskunnalliselle vakaudelle. Ratkaisut ovat ulottuvillamme, meidän tarvitsee vain päättää tarttua niihin. TUKEMALLA PUHTAAN ENERGIAN INNOVAATIOIDEN KEHITTÄMISTÄ JA KAUPALLISTAMISTA VOIMME VAIKUTTAA MYÖS LUONNON HYVINVOINTIIN Tomi Parkkonen Liisa Rohweder Pääsihteeri WWF Suomi 4

5 LAJIT JA ELINTILAT, IHMISET JA ALUEET Yhteiskuntamme ja taloutemme tarvitsevat tervettä planeettaa Kuva 1: Ekosysteemit pitävät yllä yhteiskuntia, jotka luovat talouksia. Living Planet raportti Tämä tiivistelmä on koostettu WWF:n kymmenennestä Living Planet -raportista. Maapallon tilaa kuvaava raportti julkaistaan joka toinen vuosi. Siinä tarkastellaan luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemien ja ihmisten kuluttamien luonnonvarojen määrän vaihtelua ja esitellään niiden vaikutuksia ihmisiin. Englanninkielisen raportin koko tekstin voi ladata osoitteesta wwf.panda.org/lpr Kestävä kehitys on ollut näkyvästi esillä kansainvälisessä keskustelussa yli neljännesvuosisadan ajan. Vaikka me puhumme kestävän kehityksen ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista, taloudellinen ulottuvuus on edelleen ratkaisujen lähtökohtana ympäristön kustannuksella. Jos emme ymmärrä perustavanlaatuista riippuvuuttamme luonnosta, vaarannamme myös yhteiskunnan ja talouden kehityksen. Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat mahdollisia vain, jos maapallo on terve. Ekosysteemit pitävät yllä yhteiskuntia, jotka mahdollistavat taloudellisen toiminnan, ei toisin päin. Ihmiset muokkaavat kiihtyvään tahtiin ekologisia järjestelmiä, ja näin tehdessämme emme vaaranna vain terveyttämme, vaurauttamme ja hyvinvointiamme, vaan koko tulevaisuutemme. Living Planet raportti paljastaa, mitä vaikutuksia maapallolle asettamillamme paineilla on ja selvittää näiden paineiden seurauksia yhteiskunnalle. Lisäksi se korostaa, kuinka tärkeää on varmistaa valinnoillamme ja teoillamme, että tämä elävä planeetta riittää jatkossakin meille kaikille. EKOLOGINEN ULOTTUVUUS SOSIAALINEN ULOTTUVUUS TALOUDELLINEN ULOTTUVUUS 5

6

7 ELÄVÄ PLANEETTA~ Luonnossa elää enää vain noin 880 vuorigorillaa, joista noin 200 asuu Virungan kansallispuistossa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Vaikka gorillat ovat edelleen äärimmäisen uhanalaisia, ne ovat intensiivisten suojelutoimien seurauksena ainoita isoja ihmisapinoita, joiden yksilömäärä on kasvussa. Vuorigorillat ovat yksi Virungan 218 nisäkäslajista, joiden lisäksi kansallispuistossa elää 706 lintulajia, 109 matelijalajia, 78 sammakkoeläinlajia ja yli kasvilajia. Puiston pintaalasta 85 prosenttiin on kuitenkin myönnetty öljynporausoikeudet, mikä kyseenalaistaa alueen tulevaisuuden pitkällä aikavälillä. Öljynporaus voi johtaa elinympäristön pilaantumiseen ja sen takia puisto voi menettää suojelustatuksensa ja paikkansa maailmanperintöluettelossa. Tällöin alueen luonto jäisi yhä haavoittuvammaksi. Maailmanlaajuisesti merkittävimmät uhat luonnon monimuotoisuudelle ovat elinympäristöjen katoaminen ja pilaantuminen, metsästys ja ilmastonmuutos. Ne ovat vaikuttaneet Living Planet -indeksin 52 prosentin laskuun vuodesta 1970 toisin sanoen, kanssamme planeetallamme elävien nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen määrä on puolittunut. naturepl.com / Andy Rouse / WWF-Canon Laji = Eliöt, jotka ovat keskenään samankaltaisia ja pystyvät lisääntymään keskenään. Populaatio = Niiden yksilöiden joukko, jotka kuuluvat samaan lajiin ja elävät samanaikaisesti samalla alueella. Ekosysteemi = Tietyssä paikassa olevien eliöiden ja elottoman ympäristön muodostama kokonaisuus. Ekosysteemipalvelu = Kaikki ihmisen luonnosta saamat aineelliset ja aineettomat hyödyt.

8 LIVING PLANET -INDEKSI Eläinten yksilömäärä luonnossa on puolittunut viimeisten 40 vuoden aikana Maailman luonnon monimuotoisuuden tila näyttää huonommalta kuin koskaan. Living Planet -indeksi (LPI) eli monimuotoisuusindeksi, joka mittaa tuhansien selkärankaislajien populaatioiden kehitystä, on laskenut yli 50 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2010 (kuva 2). Toisin sanoen maailman nisäkkäiden, lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen määrä on keskimäärin suunnilleen puolet siitä, mitä se oli 40 vuotta sitten. Tämä aiemmin raportoitua paljon suurempi pudotus johtuu uudesta painotetusta laskentamenetelmästä, joka pyrkii kuvaamaan edustavammin maailman luonnon monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuus on laskussa niin lauhkeilla kuin trooppisillakin alueilla, mutta tropiikissa lasku on nopeampaa. Lauhkeiden vyöhykkeiden, joihin myös Suomi kuuluu, monimuotoisuusindeksin lajin populaation koko on laskenut 36 prosentilla vuosien 1970 ja 2010 välillä. Trooppisten vyöhykkeiden indeksissä lajin populaation koko on laskenut samalla ajanjaksolla 56 prosenttia. Lasku on ollut jyrkintä Latinalaisessa Amerikassa 83 prosenttia. Laskun merkittävimpiä syitä ovat elinympäristöjen katoaminen ja pilaantuminen sekä luonnon hyväksikäyttö metsästämällä ja kalastamalla. Seuraavaksi yleisin uhka on ilmastonmuutos, ja populaatioihin kohdistuu todennäköisesti sen seurauksena enemmän painetta tulevaisuudessa. Kuva 2: Living Planet -indeksi Maailmanlaajuisessa Living Planet -indeksissä näkyy 52 prosentin lasku aikavälillä Tämä viittaa siihen, että selkärankaislajien populaatiot ovat keskimäärin kooltaan noin puolet siitä, mitä ne olivat 40 vuotta sitten. Tiedot perustuvat populaatioon, jotka edustavat nisäkäs-, lintu-, matelija-, sammakkoeläin- ja kalalajia. Musta viiva kuvaa indeksiä ja varjostukset ilmentävät trendiin liittyvää 95 %:n varmuusrajaa (WWF, ZSL, 2014). Selite Maailmanlaajuinen Living Planet -indeksi Varmuusrajat 2 Indeksin arvo (1970 = 1) 1 52 % Vuosi 8

9 -39% MAALLA ELÄVIEN LAJIEN INDEKSI PIENENI 39 PROSENTTIA VUOSINA Maalla elävien lajien LPI Maalla elävien lajien yksilömäärä väheni 39 prosentilla vuosina , eikä tämän suuntauksen hidastumisesta näy merkkejä. Elinympäristöjen katoaminen ihmisten maankäytön, erityisesti maanviljelyn, kaupungistumisen ja energiantuotannon tieltä on edelleen merkittävä uhka. Kestämätön metsästys lisää tätä uhkaa entisestään. -76% MAKEAN VEDEN LAJIEN INDEKSI ROMAHTI 76 PROSENTTIA 40 VUODESSA Makean veden lajien LPI Makean veden lajien yksilömäärä väheni keskimäärin 76 prosenttia 40 vuodessa. Makean veden lajien suurimmat uhat ovat elinympäristöjen katoaminen ja pirstoutuminen, saastuminen ja vieraslajit. Vedenkorkeuden muutokset ja esimerkiksi kastelun ja vesivoimapatojen aiheuttamat muutokset makean veden vesistöissä ovat vaikuttaneet elinympäristöihin huomattavasti. -39% MERILAJIEN INDEKSI LASKI 39 PROSENTTIA VUOSINA Merilajien LPI Merilajien yksilömäärä väheni 39 prosenttia vuosina Pudotus oli suurin vuoden 1970 ja 1980-luvun puolenvälin välillä, minkä jälkeen tilanne oli jonkin verran vakaampi ennen toista, viimeaikaista laskusuhdannetta. Suurin pudotus näkyy tropiikissa ja Eteläisellä jäämerellä. Vähentymässä olevia lajeja ovat merikilpikonnat, monet hait sekä suuret muuttavat merilinnut, kuten jättiläisalbatrossi. 9

10 EKOLOGINEN JALANJÄLKI Kulutamme enemmän kuin maapallo pystyy tuottamaan Yli 40 vuoden ajan ihmisten luonnonvarojen kulutus on ylittänyt maapallon uusiutumiskyvyn. Tarvitsisimme 1,5 maapallon uusiutumiskyvyn korvataksemme tällä hetkellä kuluttamamme luonnonvarat. Liikakulutus on mahdollista, koska voimme hakata puita nopeammin kuin ne kasvavat, kalastaa nopeammin kuin valtamerten kalakannat uusiutuvat ja päästää ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin metsät ja valtameret voivat sitoa. Seurauksena ovat luonnonvarojen väheneminen ja jätteen syntyminen nopeammin kuin ekosysteemit voivat sitä hajottaa tai kierrättää. Ilmakehän kasvava hiilidioksidipitoisuus on tästä esimerkki. Ekologinen jalanjälki muodostuu tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta ja niiden tuottamiseen tarvittavista luonnonvaroista. Se sisältää biologisesti tuottavan pinta-alan (biokapasiteetin), joka tarvitaan viljelys- tai laidunmaiksi, rakennetuiksi ympäristöksi, kalastusvesiksi ja metsätuotteiden tuottamista varten. Se sisältää myös metsien pinta-alan, joka tarvitaan sitomaan ylimääräiset hiilidioksidipäästöt, joita valtameret eivät pysty sitomaan. Ekologista jalanjälkeä ja biokapasiteettia kuvataan samalla yksiköllä, globaalihehtaarilla (gha). Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat muodostaneet ihmisten ekologisen jalanjäljen merkittävimmän osan yli puolen vuosisadan ajan, ja niiden osuus on edelleen kasvussa. Vuonna 1961 hiilidioksidipäästöjen osuus kokonaisjalanjäljestämme oli 36 prosenttia; vuoteen 2010 mennessä se oli noussut 53 prosenttiin. YKSI globaali- HEHTAARI tarkoittaa HEHTAARIN kokoista ALUETTA, jonka TUOTTAVUUS VASTAA maapallon KESKIARVOA. Ekologinen jalanjälki (Maapallojen lukumäärä) Vuosi Kuva 3: Ekologisen jalanjäljen osa-alueet: hiilidioksidipäästöjen osuus maailmanlaajuisesta ekologisesta jalanjäljestä on yli puolet (Global Footprint Network, 2014). Selite Hiilidioksidi Kalastus Viljelysmaat Rakennettu ympäristö Metsät Laitumet 10

11 Teknologinen kehitys sekä maatalouden tehostamistoimet, kuten lannoitus ja kastelu, ovat lisänneet tuottavalta hehtaarilta saatavaa keskimääräistä satoa erityisesti viljelysmaan kohdalla. Planeetan kokonaisbiokapasiteetti on kasvanut 9,9 miljardista 12 miljardiin globaalihehtaariin (gha) vuosien 1961 ja 2010 välillä. Samalla ajanjaksolla maailman väestö on kuitenkin kasvanut 3,1 miljardista lähes 7 miljardiin, jolloin käytettävissä oleva biokapasiteetti henkeä kohti on laskenut 3,2:sta 1,7 globaalihehtaariin. Samaan aikaan ekologinen jalanjälki on kasvanut 2,5:stä 2,7 globaalihehtaariin henkeä kohti. Toisin sanoen, vaikka maailman biokapasiteetti on kasvanut, sitä riittää vähemmän jaettavaksi. Maailmassa on ennustettu olevan 9,6 miljardia ihmistä vuoteen 2050 mennessä ja 11 miljardia vuoteen 2100 mennessä, joten henkeä kohti käytettävissä oleva biokapasiteetti vähenee entisestään. Teknologisella kehityksellä ja maatalouden tehostamisella on myös kääntöpuolensa. Biokapasiteetin lisääminen on paikoin aiheuttanut maaperän heikkenemistä ja saastumista, vesivarojen laadun ja maaperän laatua ylläpitävien ekosysteemipalvelujen heikkenemistä. Tulevaisuudessa biokapasiteetin ylläpitäminen voi tulla yhä vaikeammaksi. VUONNA 2010 maailmanlaajuinen ekologinen JALANJÄLKI oli 18,1 miljardia globaalihehtaaria ELI 2,6 gha:ta henkeä kohti. MAAPALLON KOKONAISbiokapasiteetti oli 12 miljardia GLObAALIHEHTAARIA eli 1,7 gha:ta henkeä kohti. Kuva 4: Kasvava maailmanlaajuinen jalanjälki: Käytettyjen luonnonvarojen tuottamiseen tarvittavaa pinta-alaa mittaava ekologinen jalanjälki kasvoi nopeammin kuin maapallon biokapasiteetti, eli maa-ala, joka todellisuudessa on käytettävissä näiden palvelujen tuottamiseen. Maapallon tuottavuuden kasvu ei ole riittänyt vastaamaan maailman kasvavan väestön tarpeisiin (Global Footprint Network 2014). Selite Biokapasiteetti Ekologinen jalanjälki Väestö Indeksi (muutos vuodesta 1961, 1961 = 100 %) 300% 250% 200% 150% 100% 50% Ekologinen jalanjälki: 1961: 7,6 miljardia gha 2010: 18,1 miljardia gha Biokapasiteetti: 1961: 9,9 miljardia gha 2010: 12 miljardia gha Väestö: 1961: 3,09 miljardia 2010: 6,9 miljardia 0% Vuosi 11

12 JALANJÄLKI MAITTAIN 12 Kuva 5: Maiden ekologiset jalanjäljet asukasta kohden vuonna Tämä vertailu sisältää kaikki maat, joiden asukasluku on yli miljoona ja joista on saatavilla kattavat tiedot (Global Footprint Network 2014). 10 Selite Ekologinen jalanjälki asukasta kohti (gha) Rakennettujen alueiden jalanjälki Kalastuksen jalanjälki Metsätuotteiden jalanjälki Laiduntamisen jalanjälki Viljelyn jalanjälki Hiilijalanjälki Maapallon keskimääräinen biokapasiteetti 2 0 Kuwait Qatar Yhdistyneet arabiemiirikunnat Tanska Belgia Trinidad ja Tobago Singapore Yhdysvallat Bahrain Ruotsi Kanada Hollanti Australia Irlanti Suomi Uruguay Itävalta Sveitsi Tšekki Viro Oman Mongolia Ranska Slovenia Saksa Italia Portugali Iso-Britannia Kazakstan Kreikka Etelä-Korea Mauritius Saudi-Arabia Israel Kypros Liettua Puola Valko-Venäjä Venäjä Espanja Paraguay Japani Turkmenistan Latvia Slovakia Libanon Libya Kroatia Meksiko Venezuela Uusi-Seelanti Bulgaria Brasilia Makedonia Malesia Chile Iran Unkari Argentiina Botswana Papua-Uusi-Guinea Maailman keskiarvo Ukraina Turkki Etelä-Afrikka Gabon Bosnia ja Hertsegovina Serbia Bolivia Costa Rica Romania Mauritania Niger Thaimaa Panama Kiina Jamaika El Salvador Maa 12

13 Maan asukaskohtaisen ekologisen jalanjäljen koko ja rakenne perustuvat kyseisen maan asukkaan keskimäärin käyttämiin tuotteisiin ja palveluihin sekä siihen, kuinka tehokkaasti resursseja fossiiliset polttoaineet mukaan luettuina käytetään näiden tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Odotetusti useimmat niistä 25 maasta, joiden asukaskohtainen ekologinen jalanjälki on suurin, ovat korkean tulotason maita. Lähes jokaisessa näistä jalanjäljistä hiili oli suurin yksittäinen osa-alue. Eri maiden osuus maailmanlaajuisesta ekologisesta ylikulutuksesta vaihtelee. Jos esimerkiksi kaikilla maailman ihmisillä olisi keskimääräisen Suomen asukkaan jalanjälki, tarvitsisimme 3,1 maapalloa. Jos eläisimme tyypillisen yhdysvaltalaisen tapaan, tarvitsisimme 3,9 planeettaa. Tanskan tyypillisen asukkaan osalta luku olisi 4,3 ja Venäjän 2,3 maapalloa, kun taas nepalilaiselle riittäisi puolikas. Tansanian tyypillisen asukkaan elämäntapa vaatisi 0,7 ja thaimaalaisen 1,3 maapalloa. Neljäsosassa kaikista vertailussa mukana olevista maista hiilijalanjäljen OSUUS kansallisella tasolla on yli puolet ekologisesta jalanjäljestä Maapallon keskimääräinen biokapasiteetti henkeä kohden vuonna 2010 oli 1,7 gha. Jamaika El Salvador Jordania Myanmar Ecuador Tunisia Kolumbia Mali Egypti Albania Chad Guatemala Ghana Uzbekistan Algeria Swazimaa Guinea-Bissau Gambia Kuuba Guinea Honduras Syyria Vietnam Moldova Azerbaidžan Armenia Irak Peru Burkina Faso Marokko Nicaragua Sudan Dominikaaninen tasavalta Benin Kirgisia Indonesia Zimbabwe Senegal Uganda Nigeria Laos Pohjois-Korea Sri Lanka Kamerun Keski-Afrikan tasavalta Tansania Georgia Liberia Somalia Kambodža Etiopia Madagaskar Sierra Leone Filippiinit Lesotho Angola Togo Norsunluurannikko Kenia Intia Kongo Burundi Jemen Sambia Ruanda Mosambik Tadžikistan Nepal Malawi Kongon demokraattinen tasavalta Bangladesh Pakistan Afganistan Haiti Eritrea Palestiina Itä-Timor 13

14 TARPEET OVAT PAIKALLISIA, MUTTA PAINEET MAAILMANLAAJUISIA~ Vitshumbin viikoittaisilla markkinoilla ihmiset ostavat tuoreita vihanneksia ja Edwardinjärvestä pyydettyä kalaa. Järvi oli aiemmin brittiläisen Soco International PLC:n öljynetsinnän keskus. Yhtiö suostui vetäytymään Virungan kansallispuistosta aiemmin tänä vuonna WWF:n johtaman kansainvälisen kampanjan ansiosta. Harva maa on biokapasiteetiltaan ja luonnonvaroiltaan Kongon demokraattista tasavaltaa rikkaampi. Silti sen asukkailla on yksi maailman pienimmistä ekologisista jalanjäljistä ja maa on YK:n tasa-arvokorjatun inhimillisen kehityksen indeksin pohjalla. Öljyn poraaminen Virungassa korkeamman elintason maiden kestämättömien elintapojen ylläpitämiseksi voi tuoda lyhyen aikavälin taloudellisia voittoja osakkeenomistajille. Se ei kuitenkaan edistä kestävää kehitystä. Niger-joen suistossa köyhyyden ja epätasa-arvon mittarit osoittavat olojen huonontuneen öljyn löytymisen jälkeen. Pitkällä aikavälillä kongolaiset pystyvät täyttämään tarpeensa ja parantamaan tulevaisuudennäkymiään ainoastaan maan luonnonvarojen kestävän hallinnan ja järkevän käytön avulla.

15 Brent Stirton / Getty Images / WWF-Canon

16 EPÄOIKEUDENMUKAISIA TARPEITA JA SEURAUKSIA Matalan tulotason mailla on pienin jalanjälki, mutta niiden ekosysteemit kärsivät eniten Useimmissa korkean tulotason maissa asukaskohtainen jalanjälki on yli puolen vuosisadan ajan pysynyt suurempana kuin planeetan asukaskohtainen biokapasiteetti. Nämä maat ovat pitkälti olleet riippuvaisia muiden maiden biokapasiteetista oman elämäntapansa tukemiseksi. Matalan ja keskitason tulotason maiden asukkaiden suhteellisen pieni asukaskohtainen jalanjälki ei ole juuri kasvanut samalla ajanjaksolla. Ekologinen jalanjälki (gha henkeä kohden) Vuosi Kuva 6: Ekologinen jalanjälki henkeä kohden (gha) korkean, keskitason ja matalan tulotason maissa (Maailmanpankin luokitus ja tiedot) vuosina Vihreä viiva kuvaa maailman biokapasiteetin keskiarvoa henkeä kohden (Global Footprint Network 2014). Selite Korkea tulotaso Keskitason tulotaso Matala tulotaso Maailman biokapasiteetti /hlö 16

17 Luonnon monimuotoisuuden muutosten (LPI) vertailu eri tulotasojen maissa osoittaa jyrkkiä eroja. Siinä missä korkean tulotason maissa luonnon monimuotoisuudessa näkyy kasvua (10 prosenttia), keskitason maissa näkyy laskua (18 prosenttia) ja matalan tulotason maissa dramaattista ja selvää laskua (58 prosenttia). Tässä ei kuitenkaan näy ennen vuotta 1970 tapahtunut luonnon monimuotoisuuden merkittävä häviäminen Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Käyrä saattaa myös heijastaa sitä, miten korkean tulotason maat tuovat luonnonvaroja muualta ulkoistaen luonnon monimuotoisuuden häviämisen ja sen vaikutukset matalan tulotason maihin. Matalan tulotason maissa kehitys- SUUNTA on edelleen katastrofaalinen NIIN luonnon monimuotoisuuden kuin IHMISTENKIN kannalta. Kuva 7: LPI ja maiden tulotasoryhmät (Maailmanpankin luokitus), (ZSL, WWF 2014). Selite Korkea tulotaso Keskitason tulotaso Matala tulotaso Indeksin arvo (1970 = 1) Vuosi 17

18 TIE KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Mikään maa ei ole vielä saavuttanut korkeaa kehityksen tasoa niin, että sen ekologinen jalanjälki pysyy maailmanlaajuisesti katsottuna kestävällä tasolla. Osa on kuitenkin menossa oikeaan suuntaan. Jotta maa pystyisi maailmanlaajuisesti kestävään kehitykseen, sen asukaskohtaisen ekologisen jalanjäljen olisi oltava pienempi kuin maapallon asukaskohtaisen käytettävissä olevan biokapasiteetin. Samalla maan tulisi ylläpitää kohtuullista elintasoa. Ensimmäinen ehto tarkoittaa alle 1,7 gha:n ekologista jalanjälkeä asukasta kohden. Se on suurin mahdollinen jalanjälki, joka maalla voi olla ilman, että maapallon biokapasiteetti ylittyy. Kohtuullisen elintason alaraja voidaan määrittää YK:n tasaarvokorjatun inhimillisen kehityksen indeksin (IHDI) pisteluvuksi 0,71. Tällä hetkellä mikään maa ei täytä yhtä aikaa molempia näistä kriteereistä. Matala inhimillinen kehitys Keskitason inhimillinen kehitys Korkea inhimillinen kehitys Erittäin korkea inhimillinen kehitys Maailmanlaajuisen kestävän kehityksen alue YK:n tasa-arvokorjattu inhimillisen kehityksen indeksi (IHDI) Ekologinen jalanjälki henkeä kohden (gha) Kuva 8: Ekologisen jalanjäljen suhde tasa-arvokorjattuun inhimillisen kehityksen indeksiin (viime vuodelta). Tasa-arvokorjattu indeksi ottaa huomioon hyvinvoinnin jakautumisen kunkin maan sisällä. Kutakin maata esittävät pisteet on väritetty niiden maantieteellisen alueen mukaan ja niiden koko on suhteutettu maan väestöön. Mikään maa ei vielä ole maailmanlaajuisen kestävän kehityksen alueella kuvion oikeassa alakulmassa. Selite Afrikka Lähi-itä/ Keski-Aasia Aasia-Tyynenmeren alue Latinalainen Amerikka Väli-Amerikka/ Karibian alue Pohjois-Amerikka EU Muu Eurooppa 18

19 Kuva 9: Ekologinen jalanjälki suhteessa HDI:hin. Kehityksen suunta ( ) on esitetty muutaman maan osalta. Katkoviivat osoittavat matalan, keskitason, korkean ja erittäin korkean inhimillisen kehityksen HDI-rajat (Global Footprint Network 2014). HUOM: Koska IHDI ei ollut käytössä vuonna 2010, tässä kaaviossa HDI-indeksiä ei ole tasaarvokorjattu. Matala inhimillinen kehitys Keskitason inhimillinen kehitys Korkea inhimillinen kehitys YK:n inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) Kiina Brasilia Turkki Erittäin korkea inhimillinen kehitys Yhdysvallat Saksa Maailmanlaajuisen kestävän kehityksen alue Ekologinen jalanjälki henkeä kohden (gha) Osa maista on kuitenkin menossa oikeaan suuntaan. Kehityssuunta vaihtelee maakohtaisesti. Kuvasta 9 näkyy, että jotkin maat ovat lisänneet inhimillistä kehitystään merkittävästi jalanjäljen kasvaessa suhteellisen vähän, kun taas osa on pienentänyt jalanjälkeään samalla, kun ne ovat pitäneet yllä korkeaa kehitystasoa. KORKEAN tulotason maiden korkean INHIMILLISEN kehityksen kustannuksena on ollut suuri ekologinen jalanjälki. Tämän riippuvuussuhteen purku ja KEHITYKSEN suunnan kääntäminen on KESKEINEN maailmanlaajuinen haaste. 19

20 MAAPALLON RAJAT Turvallisen toiminta-alueen määrittäminen ihmisten toiminnalle maapallolla Erilaiset käsitteet ja mittarit syventävät ja laajentavat ymmärrystämme maapallostamme. Niiden avulla on mahdollista saada laaja kuva maailmanlaajuisesta kehityksestä tai tarkempi kuva tietyistä alueista tai lajeista. Ihminen on hyötynyt valtavasti viimeisten vuoden ajan vallinneista poikkeuksellisen ennustettavista ja vakaista ympäristöolosuhteista. Tätä geologista ajanjaksoa kutsutaan holoseeniksi, ja se on mahdollistanut ihmisyhteisöjen kehittymisen lopulta tämän päivän moderneiksi yhteiskunniksi. Maailma on kuitenkin siirtynyt uuteen aikakauteen, antroposeeniin, jossa ihmisen toiminta on maapallon mittakaavassa suurin muutoksen aiheuttaja. Muutos on niin nopea ja laaja, että meidän on varauduttava siihen, että saatamme pian saavuttaa kriittisiä käännekohtia, jotka voivat äkillisesti ja peruuttamattomasti muuttaa elinolosuhteita maapallolla. Ilmastonmuutos Kuva 10: Planeettamme rajat: Olemme ylittäneet jo kolme yhdeksästä maapallon rajasta. Ne määrittelevät turvallisen toiminta-alueen, jossa pysyessämme takaamme parhaalla mahdollisella tavalla kestävän kehityksen (Stockholm Resilience Centre, 2009). Selite Valtamerten happamoituminen Tilanne vuonna 2009 Turvallinen toiminta-alue Ilmakehän aerosolikuormitus Stratosfäärin otsonikato Luonnon monimuotoisuuden häviäminen Muutos maankäytössä Maailmanlaajuinen makean veden käyttö Typpikierto Fosforikierto Kemikaalisaasteet 20

21 Planeetan rajojen malli kuvaa ympäristöprosesseja, jotka säätelevät maapallon vakautta. Se pyrkii määrittämään kunkin prosessin osalta turvalliset rajat parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella. Näiden riskirajojen ylityttyä astumme vaara-alueelle, jossa äkillisistä ja haitallisista muutoksista tulee todennäköisiä. Vaikka tarkkoja riskirajoja on mahdotonta määrittää juuri millään varmuudella, vaikuttaa siltä, että kolme maapallon riskirajaa on jo ylitetty: luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ilmastonmuutos ja typpikierto. Ylityksellä on jo näkyviä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä ruoan, veden ja energian saatavuuteen. Planeetan rajojen malli osoittaa, että meille holoseenikaudelta tutun ja koko sen ajan meitä hyödyttäneen maapallon tulevaisuus riippuu nyt siitä, miten me hoidamme sitä jatkossa. Kuva 11: Oxfamin donitsi turvallinen ja oikeudenmukainen ihmisten toiminta-alue. Alue on turvallinen, koska ympäristön riskirajat eivät ylity, ja oikeudenmukainen, koska se varmistaa jokaisen ihmisen mahdollisuuden saavuttaa tietty terveyden, vaurauden, vallan ja osallistumisen taso (Raworth 2012). LUONNON MONIMUOTOI- SUUDEN HÄVIÄMINEN OTSONIKATO MAANKÄYTÖN MUUTOS TERVEYS ILMASTONMUUTOS RUOKA YMPÄRISTÖN RAJAT SOSIAALISET PERUSTUKSET SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO YHTEIS- KUNNALLINEN OIKEUDEN- MUKAISUUS ENERGIA VESI TULOT TYÖPAIKAT KOULUTUS TURVALLINEN JA OIKEUDENMUKAINEN IHMISKUNNAN TOIMINTA-ALUE ILMAKEHÄN AEROSOLIKUORMITUS PALAUTUMISKYKY ÄÄNIVALTA MAKEAN VEDEN KÄYTTÖ OSALLISTAVA JA KESTÄVÄ TALOUDELLINEN KEHITYS KEMIKAALISAASTEET FOSFORIKIERTO VALTAMERIEN TYPPI- JA HAPPAMOITUMINEN Planeetan rajojen malli herättää myös kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta ja kehityksestä planeetan sietokyvyn rajoissa. Oxfamin donitsi kuvaa tätä ideaa. Heti ympäristön rajojen ulkopuolella alkaa ympäristön stressitila, ja sosiaalisten perustuksien sisäpuolella on alue, jossa ihmiset elävät puutteellisissa oloissa. Niiden väliin Oxfamin donitsi määrittelee turvallisen ja oikeudenmukaisen toiminta-alueen ihmisille. Alue on turvallinen, koska se ei ylitä ympäristön riskirajoja, mikä voisi tehdä maapallosta elinkelvottoman. Se on oikeudenmukainen, koska se takaa jokaiselle ihmiselle oikeuden terveyteen, omaisuuteen, vaikuttamiseen ja osallistumiseen. 21

22

23 Brent Stirton / Getty Images / WWF-Canon KIRKKAITA KIPINÖITÄ~ Energian tuottamisen ei tarvitse vahingoittaa ympäristöä. Tämä hitsaaja työskentelee Mutwangassa Kongon demokraattisessa tasavallassa vesivoimaprojektissa, jossa käytetään Virungan kansallispuistosta peräisin olevaa vettä. Kongon ympäristöviranomaisten käynnistämä projekti tuottaa sähköä ihmiselle. Se tuottaa sähköä myös kouluille, sairaalalle ja orpokodille ja luo työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla lähistön asukkailla on suurempi kannustin huolehtia puiston metsistä ja kosteikoista, jotka varmistavat veden saannin. Toisin kuin monilla väärin sijoitetuilla ja huonosti suunnitelluilla vesivoimahankkeilla eri puolilla maailmaa, tällä projektilla on erittäin pieni kielteinen vaikutus ekosysteemeihin. Eri puolilla maailmaa tehtävät samankaltaiset projektit osoittavat, että kehitys ja ympäristönsuojelu eivät sulje toisiaan pois, ja että luonnon pääoman suojeleminen voi tuottaa aitoa yhteiskunnallista ja taloudellista edistystä.

24 MIKSI MEIDÄN PITÄISI VÄLITTÄÄ? Ympäristön muutokset vaikuttavat meihin kaikkiin Monille meistä maapallo ja sen elämä ovat suojelemisen arvoisia itsessään. Kunnioitus luontoa kohtaan on olennainen osa monia kulttuureja ja uskontoja. Ihmiset ymmärtävät vaistonvaraisesti tunnetun sanonnan: emme peri maapalloa esi-isiltämme, vaan lainaamme sitä lapsiltamme. Silti emme pidä hyvää huolta ainoasta planeetastamme. Tavat, joilla nykyään täytämme tarpeemme, vaarantavat tulevien sukupolvien mahdollisuudet täyttää omansa. Tämä ei ole kestävää kehitystä. 3,6 MILJARDIA VUONNA ,3 MILJARDIA VUONNA 2050 Suurin osa maapallon väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, ja kaupungistuminen kiihtyy. 1,7 MILJARDIA IHMISTÄ ENEMMÄN 2 MILJARDIA 70% & 30% Metsien ekosysteemit tarjoavat suojaa, elinkeinoja, vettä, polttoainetta ja ruokaturvaa yli 2 miljardille ihmiselle. Suurin osa maailman väestönkasvusta vuoteen 2030 mennessä tapahtuu kehittyvän maailman kaupungeissa. Maailman ruuan tuotannon osuus vedenkulutuksesta on noin 70 % ja energiankulutuksesta 30 %. 15% 45% Kalastus tuottaa 15 % ruokavaliomme eläinproteiinista, monissa Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa sen osuus on yli 50 %. Teollistuneissa maissa käytettävästä makeasta vedestä 45 % kuluu energiantuotantoon. 24

25 Ihmisten hyvinvoinnin ja menestyksen, eli itse asiassa koko olemassaolomme ehtona ovat terveet ekosysteemit ja niiden tarjoamat palvelut makeasta vedestä ja elinkelpoisesta ilmastosta ruokaan, polttoaineeseen ja hedelmälliseen maahan. Luonnon pääoman ja ekosysteemipalveluiden taloudellisen arvon mittaamisessa on kehitytty viime vuosina. Arvonmäärittely tekee luonnonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä talousasian, vaikka ekosysteemipalvelujen arvon määrittäminen on aina äärettömyyden karkeaa aliarvioimista, sillä ilman niitä maapallolla ei voi olla elämää. 660 MILJOONAA Merien ekosysteemit ylläpitävät yli 660 miljoonaa työpaikkaa maailmassa. KOLMASOSA Kolmasosa maapallon suurkaupungeista saa juomavetensä luonnollisista vesivarannoista. 6,6 BILJOONAA DOLLARIA >40% Ympäristövahinkojen arvioitu kustannus maailmanlaajuisesti vuonna 2008 oli 6,6 biljoonaa dollaria eli 11 % koko maailman bruttokansantuotteesta. Makean veden maailmanlaajuisen tarpeen on ennustettu ylittävän nykyiset varat yli 40 prosentilla. 768 MILJOONAA 39/ miljoonalla ihmisellä ei ole turvallista ja puhdasta vettä. 63 suurimmasta kaupunkialueesta 39:llä on suuri riski altistua vähintään yhdelle luonnonkatastrofille, kuten tulville, pyörremyrskyille ja kuivuudelle. 25

26 RUOKAA, VETTÄ JA ENERGIAA Tarpeemme linkittyvät biosfäärin terveydentilaan Maapallon väestön ennustetaan kasvavan 2 miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Ruuan, veden ja energian tuottaminen ja oikeudenmukainen jakaminen kaikille tarvitseville on jo nyt suuri haaste. Nykyään lähes miljardi ihmistä näkee nälkää, 768 miljoonaa elää ilman puhdasta vettä ja 1,4 miljardilla ei ole luotettavaa sähkölähdettä. Ilmastonmuutos ja ekosysteemien ja luonnonvarojen loppuun kuluminen pahentavat tilannetta entisestään. Maailman köyhin väestönosa on edelleen haavoittuvaisin, ja ruoka-, vesi- ja energiaturvallisuus vaikuttavat meihin kaikkiin. Ruoka-, vesi- ja energiaturva sekä ekosysteemin terveys ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Keskinäinen riippuvuus tarkoittaa sitä, että pyrkimykset turvata yksi osa-alue voivat helposti horjuttaa muita; esimerkiksi yritykset lisätä maatalouden tuottavuutta voivat lisätä veden ja energian kulutusta sekä vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Se, miten täytämme tarpeemme, vaikuttaa ekosysteemien terveyteen, ja ekosysteemien terveys vaikuttaa kykyymme turvata nämä tarpeet. Tämä on yhtä tärkeää köyhimmille maaseutuyhteisöille, jotka usein saavat elantonsa suoraan luonnosta, kuin maailman suurimmille kaupungeille, jotka ovat yhä alttiimpia ympäristön tilan huononemisesta johtuville tulville ja saasteille. Luonnon suojeleminen ja luonnonvarojen vastuullinen käyttö ovat edellytyksiä inhimilliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille sekä kestävien, terveiden yhteisöjen rakentamiselle. NYKYÄÄN lähes miljardi ihmistä näkee nälkää, 768 miljoonaa elää ilman puhdasta vettä JA 1,4 miljardia ilman luotettavaa SÄHKÖLÄHDETTÄ. 26

27 RUOKA VETTÄ TARVITAAN RUUANTUOTANTOON RUUANTUOTANTO VAIKUTTAA VEDEN SAANTIIN TOIMIVA EKOSYSTEEMI VESI ENERGIAA VOIDAAN TUOTTAA RUOKAKASVEISTA Kuva 12: Biosfäärin sekä ruoka-, vesi- ja energiaturvallisuuden väliset suhteet ja riippuvuudet. Se, miten tuotamme ruokaa, käytämme vettä tai tuotamme energiaa, vaikuttaa näitä tarpeita tukevaan biosfääriin. RUUANTUOTANTO KÄYTTÄÄ PALJON ENERGIAA ENERGIA VETTÄ TARVITAAN ENERGIANTUOTANTOON ENERGIAA KÄYTETÄÄN VEDEN VARASTOINTIIN, PUHDISTAMISEEN JA SIIRTÄMISEEN TERVEET yhteisöt ovat fyysisen, henkisen JA sosiaalisen hyvinvointimme perusta. TERVEIDEN yhteisöjen perusta PUOLESTAAN on terve ympäristö. 27

28 YHDEN PLANEETAN RATKAISUT Parempia valintoja voi tehdä ja käytännön ratkaisuja on olemassa WWF:n yhden planeetan malli esittää parempia vaihtoehtoja luonnonvarojen hallintaan, käyttöön ja jakamiseen planeetan asettamien reunaehtojen mukaisesti niin, että ruokaa, makeaa vettä ja energiaa riittää kaikille. Luonnon pääoman suojelu vahingoittuneiden ekosysteemien elvyttäminen, tärkeiden elinympäristöjen häviämisen pysäyttäminen, suojeltujen alueiden merkittävä laajentaminen PAREMPAA tuotantoa raaka-aineiden ja jätteen määrän pienentäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, uusiutuvan energian tuotannon merkittävä lisääminen Järkevämpää kuluttamista pienemmän jalanjäljen mukaisten elintapojen, kestävän energiankäytön ja terveellisemmän ruuankulutuksen kautta Rahavirtojen uudelleenohjaus luonnon arvostaminen, ympäristöllisten ja sosiaalisten kustannusten huomioonottaminen, suojelun tukeminen ja palkitseminen, kestävä luonnonvarojen hallinta ja innovointi Oikeudenmukainen luonnon- VAROJEN jakaminen käytettävissä olevien luonnonvarojen jakaminen, oikeudenmukaisten ja ekologisten tietoisten valintojen tekeminen, hyvinvoinnin mittaaminen muutenkin kuin BKT:n avulla 28

29 RAHA- VIRTOJEN UUDELLEEN- JÄRJESTELY YHDEN PLANEETAN MALLI LUONNON PÄÄOMAN SUOJELU PAREMPI TUOTANTO JÄRKEVÄMPI KULUTUS LUONNON- VAROJEN OIKEUDEN- MUKAINEN JAKAMINEN Kuva 13: WWF:n yhden planeetan malli EKOSYSTEEMIN TOIMIVUUS LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN RUOKA-, VESI- JA ENERGIATURVA 29

30 YHDEN PLANEETAN AJATUSMALLI KÄYTÄNNÖSSÄ Nämä esimerkit ja lisätietoa löytyy osoitteessa wwf.panda.org/lpr Tanska: Tanskan joulukuun 2013 sähkönkulutuksesta 57 % tuotettiin tuulivoimalla, mikä on seurausta vuosikymmeniä kestäneestä innovoinnista ja taloudellisista kannustimista. Earth Hour -haaste: Yhä useampi kaupunki haluaa johtaa muutosta kohti pienempää hiilijalanjälkeä ja kestävämpää tulevaisuutta. Useat suomalaiskaupungit osallistuvat tänä vuonna Earth Hour -haasteeseen. Vuonna 2013 Lappeenranta oli mukana menestyksekkäästi. Belize: Uusi rannikkoalueiden hoitosuunnitelma ottaa huomioon koralliriuttojen ja mangrovesoiden kaltaisten luonnon ekosysteemien suunnattoman arvon turismille, kalastukselle ja rannikkoalueiden suojelulle. Chile: Luonnonsuojelijat suojelevat yhtä maailman tärkeimmistä meriekosysteemeistä muun muassa alkuperäisasukkaiden yhteisöjen, kalastusteollisuuden ja valtion kanssa. 30

31 Ruanda/Uganda: Ekoturismihanke on tuonut merkittävää hyötyä paikallisille yhteisöille samalla, kun se on auttanut kasvattamaan erittäin uhanalaisten vuorigorillojen määrää. Etelä-Afrikka: Älykäs maankäytön suunnittelu on auttanut tärkeän kosteikon ennallistamisessa ja tehnyt mahdolliseksi kaupallisten puuviljelmien ja maailmanperintökohteen menestyksekkään yhteiselon. Australia: Tehokkaammat sokerinviljelyn käytännöt auttavat Ison valliriutan suojelussa vähentämällä kemikaali- ja maaainesvalumien vaikutuksia. 31

32 HARPPAUS TULEVAISUUTEEN~ Kongon demokraattisen tasavallan väestö on maailman nuorimpien ja nopeimmin kasvavien joukossa. Millainen tulevaisuus näillä Edwardinjärven etelärannalla sijaitsevan Vitshumbin kalastajakylän lapsilla on edessään? Virungan kansallispuisto on heidän perintönsä ja se tarjoaa heille valtavat mahdollisuudet. WWF:n äskettäin teettämän tutkimuksen mukaan vakaassa tilanteessa, jossa puisto olisi asianmukaisesti suojeltu, sen taloudellinen arvo voisi olla yli miljardi dollaria vuodessa. Vastuullinen kehitys ja uudet elinkeinot, kuten turismi, voisivat tarjota työpaikan ihmiselle.

33 Brent Stirton / Getty Images / WWF-Canon

34 KOHTI OIKEAA SUUNTAA Monimuotoisuuden lasku voidaan pysäyttää nopeilla teoilla ja hyvillä päätöksillä Living Planet -indeksin jatkuva lasku tai ekologisen ylikulutuksemme kasvu eivät ole väistämättömiä. Ne ovat tulosta miljoonista päätöksistä, jotka on tehty huomioimatta juurikaan niiden vaikutusta luontoon: huonosta hallinnosta paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla; politiikasta, joka on keskittynyt lyhytnäköiseen taloudelliseen hyötyyn ja harvojen etuun; liiketoimintamalleista, jotka keskittyvät lyhyen aikavälin voittoihin eivätkä ota huomioon pitkän aikavälin kustannuksia. Tehottomista, vanhentuneista ja kestämättömistä tavoista tuottaa ja käyttää energiaa, pyytää kalaa, kasvattaa ruokaa tai kuljettaa tavaroita ja ihmisiä; epätoivoisista strategioista elannon saamiseksi. Liiallisesta kulutuksesta, joka tekee vain harvoista onnellisempia tai terveempiä. Jokaisessa tapauksessa on olemassa parempikin vaihtoehto. Suunnan kääntäminen ja uusien polkujen etsiminen ei ole helppoa. Se on kuitenkin mahdollista ja välttämätöntä. Rio+20-konferessissa vuonna 2012 valtiot vahvistivat sitoutumisensa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään planeettamme tulevaisuuteen niin nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien hyödyksi. Tämä on yhteinen visiomme, johon meidän on tähdättävä. Se toteutuu raportissa kuvatulla inhimillisen ja ekologisen kestävän kehityksen alueella (kuva 8), jossa kaikki voisivat nauttia korkeasta inhimillisen kehityksen tasosta mutta ekologinen jalanjälki olisi maapallon biokapasiteetin rajoissa. Yksikään maa ei kuitenkaan ole vielä yltänyt sinne. Kulutusta ja sen seurauksia on aina tarkasteltava maailman mittakaavassa. Ruoka-, vesi- ja ilmastokriisit eivät pysähdy maiden rajoille. Suomen biokapasiteetti on korkea, mutta me kulutamme silti liikaa. Jos kaikki käyttäisivät luonnonvaroja kuten suomalaiset, me tarvitsisimme yli kolme maapalloa. WWF:n yhden planeetan malli (kuva 13) antaa meille ideoita, miten voisimme luoda kaikille kestävät elinolot käytännön teoilla. Meidän on investoitava ympäristöongelmien syiden sijasta niiden ratkaisuihin, kuten uusiutuviin energiamuotoihin. Suomi on puhtaan energian innovaatioiden kärkimaita. Meidän on yhä enemmän tuettava ideoiden kehittämistä ja kaupallistamista, jotta luonto ja talous voivat hyötyä käsi kädessä. Meidän on kulutettava luonnonvaroja vähemmän ja jaettava niitä oikeudenmukaisemmin. Meidän on suojeltava ja ennallistettava tärkeitä ekosysteemejä, kuten Itämerta ja arktista aluetta, jäljellä olevan luonnon pääoman säilyttämiseksi. Meidän on tuotettava paremmin ja kulutettava järkevämmin. Tiedämme, missä haluamme olla. Tiedämme, miten pääsemme sinne. Nyt meidän on vain lähdettävä kohti oikeaa suuntaa. Tule mukaan VAIKUTTAMAAN ja tekemään MUUTOKSESTA TOTTA: wwf.fi. 34

35 WWF:N VERKOSTO WWF:n toimistot* Armenia Australia Azerbaidžan Belgia Belize Bhutan Bolivia Brasilia Bulgaria Chile Ecuador Espanja Etelä-Afrikka Etelä-Korea Fiji Filippiinit Gabon Gambia Georgia Ghana Guatemala Guayana Hollanti Honduras Hongkong Indonesia Intia Iso-Britannia Italia Itävalta Japani Kambodža Kamerun Kanada Keski-Afrikan tasavalta Kiina Kolumbia Kongon demokraattinen tasavalta Kuuba Kreikka Kenia Laos Madagaskar Malesia Mauritania Meksiko Mongolia Mosambik Myanmar Namibia Nepal Norja Pakistan Panama Papua-Uusi-Guinea Paraguay Peru Puola Ranska Ranskan Guayana Romania Ruotsi Salomonsaaret Sambia Saksa Senegal Singapore Suomi Suriname Sveitsi Tansania Tanska Thaimaa Tunisia Turkki Uganda Unkari Uusi-Seelanti Venäjä Vietnam Yhdistyneet arabiemiirikunnat Yhdysvallat Zimbabwe WWF:n kumppanit Fundación Vida Silvestre (Argentina) Pausaules Dabas Fonds (Latvia) Nigerian Conservation Foundations (Nigeria) *Heinäkuussa 2014 Julkaisun tiedot Julkaistu syyskuussa Julkaisija WWF Maailman luonnonsäätiö, Gland, Sveitsi. Lähde: WWF Living Planet -raportti 2014: Tiivistelmä. [McLellan, R., Iyengar, L., Jeffries, B. and N. Oerleans (Eds.). WWF Gland, Sveitsi. Teksti ja kuvat: 2014 WWF Kaikki oikeudet pidätetään. Julkaisun kopiointi opetuskäyttöön ja muihin ei-kaupallisiin tarkoituksiin on sallittu ilman tekijänoikeuksien haltijan erillistä kirjallista ennakkosuostumusta. WWF pyytää kuitenkin toimittamaan kirjallisen ennakkoilmoituksen sekä varmistamaan asianmukaiset viittauskäytännöt. Julkaisun kopiointi myyntiin tai muihin kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty ilman tekijänoikeuksien haltijan erillistä kirjallista ennakkosuostumusta. Maantieteellisten kokonaisuuksien valinta tähän kirjaan ja aineiston esitykset eivät sisällä WWF:n mielipiteiden ilmaisuja koskien minkään maan, itsehallinnollisen alueen, alueen tai sen viranomaisten oikeudellista asemaa tai sen rajojen tai raja-alueiden määrittämistä. Ulkoasu: millerdesign.co.uk Kannen kuva: Euroopan avaruusjärjestö ISBN Painotalo: Libris Tarkemmat viite- ja lähdetiedot: Living Planet Report Tämä tiivistelmä on painettu FSC-sertifioidulle paperille. 35

36 LIVING PLANET -RAPORTTI 2014 ALUEET Metsistä jokiin ja riuttoihin luonnon ekosysteemit ovat terveiden ja kestävien yhteisöjen rakentamisen perusta. IHMISET Tarpeemme, hyvinvointimme ja vaurautemme ovat riippuvaisia luonnosta. Miksi meitä tarvitaan? WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. panda.org/lpr LAJIT Living Planet -indeksin mukaan selkärankaislajien populaatioiden koko on puolittunut vuoden 1970 jälkeen Panda Symbol WWF World Wide Fund for Nature (aiemmin World Wildlife Fund). WWF is a WWF Registered Trademark. WWF, Avenue du Mont-Blanc, 1196 Gland, Switzerland Puh , fax Lisätietoja raportista: wwf.fi/lpr sekä panda.org/lpr (englanniksi) ELINTILAT TÄMÄ TIIVISTELMÄ ON PAINETTU FSC-SERTI- FIOIDULLE PAPERILLE Ekosysteemeihin kohdistuva paine on kasvussa, sillä ihmisten tarpeet ovat nykyään 1,5-kertaiset planeetan sietokykyyn nähden. NASA LIVING PLANET -RAPORTTI 2014 WWF.ORG

Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00

Päivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00 Päivärahat 2016 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä (euro) yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00

Lisätiedot

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Sopimusasiakkaan ulkomaanpuheluhinnasto

Sopimusasiakkaan ulkomaanpuheluhinnasto Ulkomaanpuheluhinnasto 01.01.2013 /min + pvm Afganistan 1,33 Alankomaat 0,20 Alankomaat - matkapuhelimet 0,38 Alankomaiden Antillit 1,15 Albania 0,41 Albania - matkapuhelimet 0,57 Algeria 0,41 Algeria

Lisätiedot

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:

Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat: Maa tai alue Afganistan 56 Alankomaat 65 Albania 52 Algeria 68 Andorra 58 Angola 97 Antigua ja Barbuda 74 Arabiemiirikunnat

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015

TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 MK 26.1.2015 1(2) TYÖNTEKIJÖIDEN JA TOIMIHENKILÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 I TYÖNTEKIJÖIDEN MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1. 31.12.2015 Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen

Lisätiedot

VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN

VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ 25.11.2008 VALTION MATKUSTUSSÄÄNNÖN MUKAISTEN KORVAUSTEN TARKIS- TUKSET KUSTANNUSTASON MUUTOKSET HUOMIOON OTTAEN 1.1.2009 ALKAEN Korvauslaji: Voimassa oleva taso Uusi taso Muutos-%

Lisätiedot

ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO

ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO 1 ULKOMAANPUHELUIDEN HINNASTO Voimassa 1.1.2013 alkaen HINNAT, SOPIMUSASIAKKAAT Kohdemaa /min Afganistan 1,65 Alankomaat 0,24 Alankomaat - matkapuhelimet 0,47 Alankomaiden Antillit 1,42 Albania 0,51 Albania

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

LIITTEET. asiakirjaan. Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12.2015 COM(2015) 597 final ANNEXES 1 to 5 LIITTEET asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA

KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI 9. 10.12.2015 VAASA PÄIVI CASTRÉN WÄRTSILÄ OYJ / 18 KOKO ELINKAAREN KATTAVIA VOIMARATKAISUJA Kansainvälisesti johtava kestävien

Lisätiedot

Päivärahat 2006. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00

Päivärahat 2006. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00 Päivärahat 2006 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä, euroa yli 6 tuntia (osapäiväraha) 14,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 30,00

Lisätiedot

994-ulkomaanpuheluhinnasto

994-ulkomaanpuheluhinnasto Voimassa toistaiseksi 1.1.2013 alkaen Afganistan 93 2,36 Alankomaat 31 0,28 *** Alankomaiden Antillit 599 1,65 Alaska 1907 0,28 Albania 355 0,43 Algeria 213 0,59 Amerikan Samoa 684 1,65 Andorra 376 0,43

Lisätiedot

994 Omamaa -ulkomaanpuheluhinnasto

994 Omamaa -ulkomaanpuheluhinnasto Voimassa toistaiseksi 1.1.2013 alkaen. Afganistan 93 2,36 Alankomaat 31 0,23 Alankomaat - matkapuhelinsuunnat 31 0,48 Alankomaiden Antillit 599 1,52 Alaska 1907 0,23 Albania 355 0,38 Algeria 213 0,54 Amerikan

Lisätiedot

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti N:o 1088 2965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus vapaaehtoisen paluun avustuksesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta

Lisätiedot

994-ulkomaanpuheluhinnasto TDC Song Oy

994-ulkomaanpuheluhinnasto TDC Song Oy Kohde Suuntanumero Afganistan 93 1,68 1,68 Alankomaat 31 0,08 0,33 6 Alankomaiden Antillit 599 0,77 0,77 Alaska 1907 0,11 0,11 Albania 355 0,33 0,33 Algeria 213 0,33 0,33 Amerikan Samoa 684 0,84 0,84 Andorra

Lisätiedot

FedExin uudet hinnat voimassa tammikuun 4. päivästä 2016

FedExin uudet hinnat voimassa tammikuun 4. päivästä 2016 FedExin uudet hinnat voimassa tammikuun. päivästä 0 Olivatpa lähetyksesi painavia tai kevyitä, kiireellisiä tai vähemmän kiireellisiä, FedEx tarjoaa sinulle ratkaisun. Hyödyt erittäin luotettavan palvelun

Lisätiedot

Kilometrikorvaukset 2015

Kilometrikorvaukset 2015 Lähde: www.yrittajat.fi Kilometrikorvaukset 2015 Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

Lisätiedot

Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00

Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Vuonna 2009 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 77 kpl Tukea myönnetty yhteensä 4 154 403,00 Koko Maa Toimiala Hankkeen vaihe % Summa Vietnam Terveys ja lääketeollisuus 70 % 67 312,00 Suuryritys

Lisätiedot

Vähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset. Rauli Werdermann, Schenker Oy

Vähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset. Rauli Werdermann, Schenker Oy Vähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset -mahdoton yhtälö? Rauli Werdermann, Schenker Oy DB Schenker Suomi - yleistä Asema kansainvälisesti Maakuljetukset/logistiikka nro 1 kotimaassa

Lisätiedot

Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus

Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus Hakukierros 2015 (4.3.2015) Korkeakoulutuksen Erasmus+ -globaalin liikkuvuuden ensimmäisellä hakukierroksella tukea haki 30 korkeakoulua ja kaksi

Lisätiedot

FedExin uudet hinnat voimassa tammikuun 5. päivästä 2015

FedExin uudet hinnat voimassa tammikuun 5. päivästä 2015 FedExin uudet hinnat voimassa tammikuun. päivästä 0 Olivatpa lähetyksesi painavia tai kevyitä, kiireellisiä tai vähemmän kiireellisiä, FedEx tarjoaa sinulle ratkaisun. Hyödyt erittäin luotettavan palvelun

Lisätiedot

Sähköjärjestelmia periaatteessa on ainoastaan kahta tyyppiä koko maailmassa:

Sähköjärjestelmia periaatteessa on ainoastaan kahta tyyppiä koko maailmassa: MATKAILIJAN SÄHKÖOPAS YLEISTÄ Jos haluat käyttää sähkölaitteita ulkomailla, on syytä tietää, minkälainen pistokytkinjärjestelmä ja verkkovirran jännite (V) on käytössä maassa, jonne aiot matkustaa ja minkä

Lisätiedot

Viranhaltijan/työntekijän omalla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla tekemästä matkasta maksetaan korvausta seuraavasti:

Viranhaltijan/työntekijän omalla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla tekemästä matkasta maksetaan korvausta seuraavasti: LIITE 16 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET LIITE 16 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS 5 Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta Viranhaltijan/työntekijän

Lisätiedot

Puhelut. Elisa. Kerro kaikessa rauhassa

Puhelut. Elisa. Kerro kaikessa rauhassa Elisa Puheluilla saat luotettavan ja edullisen yhteyden kaikkialle maailmaan. Ystävä Lähellä -palvelun avulla soitat ystävillesi vain muutamalla näppäilyllä ja normaalihintoja edullisemmin. n avulla välimatka

Lisätiedot

KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 2012

KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 2012 KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 2012 PÄIVÄRAHAT Osapäiväraha, jos matka kestää yli 6 tuntia tai jos viimeinen matkavuorokausi ylittyy väh. 2 tunnilla Kokopäiväraha, jos matka kestää yli 10 tuntia tai jos viimeinen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät

Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät naturepl.com/ Andy Rouse / WWF Canont Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät Liisa Rohweder, pääsihteeri WWF Suomi 16.4.2016 Sisältö:

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011 SUOMEN VOIMASSA OLEVAT, ALLEKIRJOITETUT, PARAFOIDUT JA NEUVOTELTAVANA OLEVAT TULOVEROSOPIMUKSET (MUKAAN LUKIEN SÄÄSTÖJEN TUOTTAMIA KOR- KOTULOJA KOSKEVAT SOPIMUKSET), TILANNE 23.3.2016 Valtio Sopimuksen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

PÄIVÄNAVAUSMATERIAALIN OHJE

PÄIVÄNAVAUSMATERIAALIN OHJE PÄIVÄNAVAUSMATERIAALIN OHJE Lippukuntanne on ilmoittautunut mukaan Koulukampanjaan. Hieno juttu! Koulukampanja on partion juhlavuoden keskeinen tapahtuma. Tämän ohjeen ja cd-levyllä olevan videon avulla

Lisätiedot

Maaseutuviraston ohjeet. Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013

Maaseutuviraston ohjeet. Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013 Maaseutuviraston ohjeet Todistustaulukko Markkinatukiosasto Huhtikuu 2013 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Oppaan rakenne... 3 3 Taulukko 1 vakiotuontitodistus... 4 4 Taulukko 2 vientitodistus... 4 5 Taulukko

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016 Antopäivä: 1.12.2015 Diaarinumero: A175/200/2015 Voimassaolo: 1.1.2016 Löydät tästä ohjeesta mm.: kilometrikorvaukset kotimaan

Lisätiedot

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013 Dnro A144/200/2012 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013 Verohallinto on tuloverolain (1535/1992) 73 :n ja 75 :n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä 73 :n

Lisätiedot

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2013 Vanhempi versio Antopäivä: 18.12.2012 Diaarinumero: A144/200/2012 Voimassaolo: Toistaiseksi Verohallinto on tuloverolain (1535/1992)

Lisätiedot

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014 Vanhempi versio Antopäivä: 2.1.2014 Diaarinumero: A195/200/2013 Voimassaolo: Toistaiseksi Löydät tästä ohjeesta mm.: kilometrikorvaukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 2014. 2/2014 Verohallinnon päätös. verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014

Julkaistu Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 2014. 2/2014 Verohallinnon päätös. verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 2014 2/2014 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2014 Annettu Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011. 1270/2011 Verohallinnon päätös. verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2012

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011. 1270/2011 Verohallinnon päätös. verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2012 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011 1270/2011 Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2012 Annettu Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2011

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2012 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 24.10.2012 Aarre Peltola Puun tuonti 10,5 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan N:o 318 983 LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan 1) lemmikkieläinrehua täyssäilykkeenä, jonka valmistukseen on voitu käyttää suuririskisestä eläinjätteestä peräisin olevaa eläinproteiinia,

Lisätiedot

1(11) Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2011

1(11) Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2011 1(11) www.vero.fi» Vero-ohjeet» Verohallinnon päätöksiä Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2011 Verohallinnon päätös Dnro 1182/32/2010, 9.12.2010 Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Globaalit matkavakuutusohjelmat Mahdollisuudet ja haasteet. Ifin matkapäivä 18.10.2012. Heini Heideman Kristian Ignatius

Globaalit matkavakuutusohjelmat Mahdollisuudet ja haasteet. Ifin matkapäivä 18.10.2012. Heini Heideman Kristian Ignatius Globaalit matkavakuutusohjelmat Mahdollisuudet ja haasteet Ifin matkapäivä 18.10.2012 Heini Heideman Kristian Ignatius Esityksen sisältö Matkustamisen riskejä Globaalin matkavakuutusohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Vastuullisuus vetoaako?

Vastuullisuus vetoaako? Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Liite 1 Ulkomaan päivärahat ja hotellikorvausten enimmäismäärät

Liite 1 Ulkomaan päivärahat ja hotellikorvausten enimmäismäärät Liite 1 Ulkomaan päivärahat ja hotellikorvausten enimmäismäärät / Euroa 2011 Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen ja hotellikorvausten enimmäismäärät ovat: MAA TAI ALUE korvauksen

Lisätiedot

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit)

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Suomen matkatoimistoalan liitto ry Association of Finnish Travel Agents Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Ero toteutumassa 2012 2011 2012 /

Lisätiedot

Kansainvälinen valuuttarahasto, peikko vai pelastaja?

Kansainvälinen valuuttarahasto, peikko vai pelastaja? Kansainvälinen valuuttarahasto, peikko vai pelastaja? Olli-Pekka Lehmussaari 9.3.2010 Sisältö Valuuttarahasto - hyvä vihollinen? Valuuttarahasto - viimeinen oljenkorsi? Tulevaisuuden haasteet Kansainvälinen

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Tuotteen tiedot AlertFind

Tuotteen tiedot AlertFind Tuotteen tiedot AlertFind Palvelun yleiskuvaus AlertFind on Delliltä tilauspohjaisesti saatavilla oleva ohjelmistopohjainen yritysten ilmoituspalvelu. Sen tarkoituksena on automatisoida ja helpottaa IT-palvelua,

Lisätiedot

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE Tilastotietoja 2014 YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE VÄESTÖ IKÄLUOKITTAIN JA OSA-ALUEITTAIN 31.12.2013 Väestö Sukupuoli Ikäryhmä Miehet Naiset 0 1-6 7-14 15-18 19-24 25-64 65-74 75- Tilastoalue: 1 13

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Tee asiat niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista mutta ei yksinkertaisemmaksi. (A. Einstein)

Tee asiat niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista mutta ei yksinkertaisemmaksi. (A. Einstein) As easy as that. 12345 Tee asiat niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista mutta ei yksinkertaisemmaksi. (A. Einstein) 12345 Lenze tekee asiat yksinkertaiseksi. Nopeat muutokset asettavat meille kaikille

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 AF/ACP/CE/2005/fi 2 Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR,

Lisätiedot

vuoden aikana entinen puun tuontiennätys

vuoden aikana entinen puun tuontiennätys A JI Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2004 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Aarre Peltola 8.7.2005 781 Puun tuonti paisui

Lisätiedot

Vuonna 2008 tukea saaneet hankkeet

Vuonna 2008 tukea saaneet hankkeet 1(6) Vuonna 2008 tukea saaneet hankkeet Hankkeita yhteensä 68 kpl Tukea myönnetty yhteensä 3 591 597,10 Yrityksen koko Kohdemaa Toimiala Hankkeen vaihe % Tukisumma Pk-yritys Filippiinit Valmistusteollisuus

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

järjestys järjestys matkustajia osuus matkustajia osuus 2014 2013 2014 2013

järjestys järjestys matkustajia osuus matkustajia osuus 2014 2013 2014 2013 Suomen matkatoimistoalan liitto ry - SMAL Association of Finnish Travel Agents - AFTA TOP TEN MATKAKOHDEALUEET SUOMESTA VUOSINA 2014 ja 2013 perustuu SMALin vuositilastoon; lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat

Lisätiedot

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011 SUOMEN VOIMASSA OLEVAT, ALLEKIRJOITETUT, PARAFOIDUT JA NEUVOTELTAVANA OLEVAT TULOVEROSOPIMUKSET (MUKAAN LUKIEN SÄÄSTÖJEN TUOTTAMIA KOR- KOTULOJA KOSKEVAT SOPIMUKSET), TILANNE 17.03.2014 Valtio Sopimuksen

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2014

Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2014 21.11.2014 Ammattikorkeakouluille Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevan tilastotiedon keruu kalenterivuodelta 2014 CIMO pyytää ammattikorkeakouluja toimittamaan viimeistään 30.1.2015 tiedot kalenterivuoden

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/ACP/CE/2005/fi 1 2 von 11 100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Olemassa olevien asiakkaiden hinnasto ei enää uusmyyntiä

Olemassa olevien asiakkaiden hinnasto ei enää uusmyyntiä Olemassa olevien asiakkaiden hinnasto ei enää uusmyyntiä KYMP Viihde alk. 39,90 /kk KYMP Laajakaista ADSL 10/1 M 32,00 /kk ADSL 10/1 M 36,90 /kk ADSL 20/1 M 43,50 /kk ADSL 20/1 M 46,90 /kk VDSL 10/10 M

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

LIITE 2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Matkustamiskustannusten korvaus

LIITE 2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Matkustamiskustannusten korvaus LIITE 2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Matkustamiskustannusten korvaus Liite 2. MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 1.1.2011 A YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yleistä 1 mom. Työtehtävien edellyttämästä matkasta (työmatkasta)

Lisätiedot

Käytön aloittaminen. Pro Focus UltraView. Tämä opas on ladattavissa BK Medicalin verkkosivustosta useilla eri kielillä.

Käytön aloittaminen. Pro Focus UltraView. Tämä opas on ladattavissa BK Medicalin verkkosivustosta useilla eri kielillä. Käytön aloittaminen Pro Focus UltraView Tämä opas on ladattavissa BK Medicalin verkkosivustosta useilla eri kielillä. Osoite: www.bkmed.com/customer service/user manuals Ennen kuin käytät ultraäänilaitetta,

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot