MAAKUNNAN TILA LANDSKAPETS TILLSTÅND KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 2015 ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN 2015

Transkriptio

1 MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 215 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN

2 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen keväällä 215 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland våren 215 Julkaisupäivä / Publiceras Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), 211 Turku puh. (2) 21 9 fax (2) ISBN

3 3 LYHYESTI I KORTHET TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Sivuilla 4 11 tarkastellaan kuntien välisen muuttoliikkeen aluetaloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomessa. Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden seudun kuntien muuttovoiton vähennyttyä merkittävästi. Turun muuttovoitto ei kuitenkaan näy muuttoliikkeen tulokertymissä, sillä muuttoliikkeen rakenne ei ole muuttunut. Turku saakin yhä pääosan muuttovoitostaan opiskelijoista. VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT KASVATTAVAT TYÖTTÖMYYSASTETTA Sivuilla 12 2 pureudutaan työttömyyden rakenteisiin. Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut sitkeästi jo vuodesta 212 alkaen. Työttömyys on muuttumassa yhä enemmän rakenteelliseksi, sillä suurin osa työttömyyden kasvusta selittyy pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymisellä. Etenkin yli 6-vuotiaiden työnhakijoiden joukossa pitkäaikaistyöttömyys on yleistä. VARSINAIS-SUOMEN VÄESTÖNKASVU PAINOTTUU TURKUUN Sivuilla tarkastellaan Varsinais-Suomen viimeaikaista väestönkehitystä. Maakunnan väestönkasvu on painottunut Turkuun, ja Turun asukasluku on kasvanut jopa hieman nopeammin kuin koko Varsinais-Suomessa. Turun seudun kehyskuntien muuttoliike on sen sijaan kääntynyt negatiiviseksi ensimmäisen kerran sitten 199-luvun puolivälin. TAAJAMIEN YHDYSKUNTARAKENNE HAJAUTUU VARSINAIS-SUOMESSA Sivuilla esitellään taajamien hajautumiskehitystä tarkastelleen selvityksen tuloksia. Suurin osa Varsinais-Suomen taajamista on viime vuosikymmeninä ainakin jossain määrin hajautunut. Hajautumiskehityksessä on kuitenkin eroja, ja etenkin Turun kaupunkiseudun kehysalueilla on sekä voimakkaasti hajautuvia että varsin hallitusti laajenevia taajamia LIITTEET Liitteet löytyvät sivuilta ÅBOS FLYTTNINGSÖVERSKOTT SYNS INTE I INKOMSTERNA På sidorna 4 11 granskas de regionalekonomiska verkningarna av migrationsrörelsen mellan kommunerna i Egentliga Finland. En betydande förändring har skett i migrationen inom Åboregionen de senaste åren: Flyttningsunderskottet för Åbo har svängt om till ett överskott, medan flyttningsöverskottet för regionens övriga kommuner avsevärt minskat. Flyttningsöverskottet för Åbo syns dock inte i inkomsterna, ty migrationens struktur har inte förändrats. Åbo får i själva verket fortfarande största delen av sitt flyttningsöverskott från studerande. DE SVÅRSYSSELSATTA ÖKAR ARBETSLÖSHETSGRADEN På sidorna 12 2 granskas arbetslöshetens strukturer. Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland har ihärdigt ökat fr.o.m. år 212. Arbetslösheten blir allt mer strukturell, då en stor del av den ökade arbetslösheten förklaras med att antalet långtidsarbetslösa ökat. I synnerhet bland jobbsökande över 6 år är långtidsarbetslösheten vanlig. EGENTLIGA FINLANDS BEFOLKNINGSTILLVÄXT SKER FRÄMST I ÅBO På sidorna granskas befolkningsutvecklingen i Egentliga Finland den senaste tiden. Landskapets befolkningstillväxts tyngdpunkt finns i Åbo. Invånarantalet i Åbo har ökat t.o.m. snabbare än i hela Egentliga Finland. Migrationen i Åboregionens kranskommuner har däremot svängt om och blivit negativ för första gången sedan mitten av 199-talet. TÄTORTERNAS SAMHÄLLSSTRUKTUR SPLITTRAS I EGENTLIGA FINLAND På sidorna presenteras resultaten av en utredning som granskat tätorternas splittringsutveckling. Största delen av tätorterna i Egentliga Finland har de senaste åren splittrats åtminstone i någon mån. Det finns dock skillnader i utvecklingen. I synnerhet i Åbo stadsregions kransområden finns tätorter både med kraftig splittring och sådana som utvidgas behärskat. BILAGOR Bilagorna finns på sidorna 3 34.

4 4 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Varsinais-Suomen muuttoliikkeessä on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Salon seudulla muuttovoitto on kääntynyt muuttotappioksi matkapuhelinvalmistuksen loputtua, kun taas Vakka-Suomessa kehitys on ollut päinvastainen autoteollisuuden myötätuulen seurauksena. Merkittävin muutos on tapahtunut kuitenkin Turun seudulla. Turun kaupunki on kasvanut muuttotappiokunnasta maakunnan suurimmaksi muuttovoittajaksi. Sen sijaan muiden seudun kuntien muuttovoitto on laskenut, ja niiden nettomuutto kääntyi vuonna 214 negatiiviseksi ensimmäisen kerran sitten 199-luvun puolivälin. Muuttoliikkeen käänne kehyskunnista keskuskaupunkiin on tyypillistä laskusuhdanteessa, mutta ilmiön taustalla on nähty myös aiempaa urbaanimpia asumistoiveita. Muuttoliikkeen vaikutukset aluetalouteen ovat kuitenkin pelkkiä muuttovirtoja monimutkaisempia. Lähtökohtaisesti jokainen muuttaja aiheuttaa kunnalle sekä tulo- että menovaikutuksia. Yhtäältä muuttovoittokuntien verokertymä ja valtionosuudet kasvavat uusien asukkaiden myötä muuttotappiokuntien tulokertymän pienetessä. Toisaalta uudet asukkaat lisäävät palvelujen kysyntää ja investointien tarvetta. Muuttoliikkeen vaikutuksia kuntatalouteen voidaan tarkastella laskennallisen tulokertymän avulla, jossa kaikkien kunnasta pois muuttaneiden yhteenlasketut tulot vähennetään kuntaan muuttaneiden tuloista. Vaikka Turun muuttotappio kääntyi vuonna 212 muuttovoitoksi, oli kaupungin laskennallinen tulokertymä yhä negatiivinen. Vastaavasti Turun seudun muiden kuntien tulokertymä ei juuri laskenut muuttovoiton merkittävästä alenemisesta huolimatta. Muuttoliikkeen muutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Turun seudulla ovat siis olleet vähäisiltä. Tämä johtuu siitä, että muuttoliikkeen määrällisistä muutoksista huolimatta sen rakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Turku sai sekä 27 että 212 eniten muuttovoittoa opiskelijaväestöstä ja menetti työssäkäyviä ja lapsia. Muun Turun seudun muuttoliikkeen rakenne oli puolestaan päinvastainen. On luonnollista, että yliopistokaupunkina Turkuun muuttaa paljon nuoria, usein melko pienituloisia opiskelijoita, jotka kasvattavat muuttoliikkeen tulokertymää vähemmän kuin työssäkäyvät muuttajat. Toisaalta opiskelijoiden kysyntä julkisille palveluille on keskimääräistä pienempi, joten heidän aluetaloudellinen menovaikutuksensa on myös esimerkiksi lapsiperheitä pienempi. Aluetaloudellisesti merkittävämpää onkin se, että työssäkäyvien muuttotappio oli Turussa vuonna 212 selvästi pienempi kuin viisi vuotta aiemmin. Kuntien välisen muuttoliikkeen taloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella myös eri tuloluokkiin kuuluvien nettomuuttovirtojen avulla. Kuvista 7 1 nähdään, miten vuonna 212 pienituloisten pääasialliset nettomuuttovirrat suuntautuvat Turkuun ja keskituloisten Turusta pois, lähinnä muihin seutukunnan kuntiin. Kaikkein suurituloisimpien nettomuuttovirrat suuntautuvat myös Turusta poispäin, mutta selvästi suppeammalle alueelle Turun ydinkaupunkiseudulle. Huomionarvoista on myös kaikissa tuloluokissa vuonna 212 ilmenevä nettomuuttovirta Salosta Turkuun. ÅBOS FLYTTNINGSÖVERSKOTT SYNS INTE I INKOMSTERNA De senaste åren har det skett betydande förändringar i migrationen för Egentliga Finland. Åbo stad har vuxit från en kommun med flyttningsunderskott till landskapets största vinnare med flyttningsöverskott. Däremot har flyttningsöverskottet för regionens andra kommuner gått ned, och deras nettoflyttning svängde år 214 för första gången sedan mitten av 199-talet om och blev negativ. Omsvängningen i migrationen från kranskommunerna till centralstaden är typisk i en lågkonjunktur, men i bakgrunden till fenomenet kan skönjas även mer urbana boendeförhoppningar än tidigare. Effekterna av migrationen på den regionala ekonomin är dock mer komplicerade än enbart flyttningsrörelserna. Utgångspunkten är att varje flyttare för med sig både inkomst- och utgiftseffekter. Å ena sidan växer de influtna skatterna och statsandelarna för kommunerna med flyttningsöverskott i takt med nya invånare, medan de influtna inkomsterna minskar för kommunerna med flyttningsunderskott. Å andra sidan ökar de nya invånarna efterfrågan på service och behovet av investeringar. Effekterna av migrationen på den kommunala ekonomin kan granskas med hjälp av den kalkylerade, influtna inkomsterna, där de sammanräknade inkomsterna av alla som flyttat bort från kommunen subtraheras från inkomsterna av dem som inflyttat i kommunen. Även om flyttningsunderskottet för Åbo år 212 svängde om i ett flyttningsöverskott, var stadens beräknade, influtna inkomster alltjämt negativa. På motsvarande sätt sjönk de influtna inkomsterna för de andra kommunerna i Åboregionen knappast alls trots det betydande flyttningsunderskottet. De regionalekonomiska verkningarna av den förändrade migrationen har alltså varit obetydliga i Åboregionen. Detta beror på att det inte har skett betydande förändringar i dess struktur trots volymförändringarna inom migrationen. Åbo fick både år 27 och 212 mest flyttningsöverskott av den studerande befolkningen och förlorade sådana som är i arbete och barn. Strukturen hos den övriga migrationen i Åboregionen var för sin del den motsatta. Det är naturligt att det flyttar mycket ungdomar till Åbo som är en universitetsstad, ofta studerande med rätt små inkomster, och vilka mindre ökar de influtna migrationsinkomsterna än flyttare som förvärvsarbetar. Å andra sidan är efterfrågan på offentlig service mindre än genomsnittet, och således är deras utgiftseffekt också mindre än för exempelvis barnfamiljer. Regionalekonomiskt mer betydande är i själva verket det faktum att flyttningsunderskottet för sådana som är i arbete i Åbo år 212 var klart mindre än fem år tidigare. De ekonomiska effekterna av migrationen mellan kommunerna kan granskas även med hjälp av strömmarna av nettoflyttningar som hänför sig till de olika inkomstklasserna. I figurerna 7 1 ser man hur de huvudsakliga nettoflyttningarna av låginkomsttagare år 212 riktade sig mot Åbo och medelinkomsttagarna bort från Åbo, främst till regionkommunens andra kommuner. Nettoflyttningarna av höginkomsttagare med de allra högsta inkomsterna riktade sig också bort från Åbo, men till ett klart mer begränsat område, till det urbana kärnområdet för Åbo. Det är beaktansvärt att en nettoflyttningsström från Salo till Åbo också kommer till synes år 212 i alla inkomstklasser.

5 5 Muuttovoitto tai -tappio muihin Suomen kuntiin (henkilöä) Turku MUUTTOVOITTO Vakka-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Muu Turun seutu Salon seutu MUUTTOTAPPIO Kuva 1 Muuttovoiton tai -tappion kehitys Varsinais-Suomen seutukunnissa. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Vuoden 214 tieto on ennakollinen. Luvuissa on mukana vain kotimaan muuttoliike. Figur 1 Utvecklingen av flyttningsöverskottet eller -underskottet i Egentliga Finlands regionkommuner. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Siffrorna för år 214 är förhandsuppgifter. I siffrorna upptas endast den inhemska migrationen Muuttovoitto tai -tappio muihin Suomen kuntiin (henkilöä) MUUTTOVOITTO Turku Muu Turun seutu Loimaan seutu Kuva 2 Muuttovoitto tai -tappio Varsinais-Suomen seutukunnissa vuosina 27 ja 212. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Figur 2 Flyttningsöverskottet eller -underskottet i Egentliga Finlands regionkommuner åren 27 och 212. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna Turunmaa Vakka-Suomi Salon seutu MUUTTOTAPPIO

6 6 Muuttovoitto tai -tappio (henkilöä) Laskennallinen tulokertymä (milj. ) ,3 Muuttovoitto tai -tappio (henkilöä) Laskennallinen muuttoliikkeen aiheuttama tulokertymä (milj. ) , ,3-45 +, , , -1-2 Kuva 3 Kuntien välinen nettomuutto ja laskennallinen muuttoliikkeen aiheuttama tulokertymä seutukunnittain vuonna 212. Luvut pohjautuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot Turku Muu Turun seutu Loimaan seutu Turunmaa Vakka-Suomi Salon seutu -3-4 Figur 3 Nettomigrationen mellan kommunerna och den beräknade influtna inkomsterna av migrationen per regionkommun år 212. Siffrorna baserar sig på skattestyrelsens uppgifter om skattedatabasens statsskattepliktiga inkomster. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Muuttovoitto tai -tappio (henkilöä) Laskennallinen tulokertymä (milj. ) , , , , , Kuva 4 Kuntien välinen nettomuutto ja laskennallinen muuttoliikkeen aiheuttama tulokertymä seutukunnittain vuonna 27. Luvut pohjautuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot Turku -34,5 Muu Turun seutu Loimaan seutu Turunmaa Vakka-Suomi Salon seutu -3-4 Figur 4 Nettomigrationen mellan kommunerna och den beräknade influtna inkomsterna av migrationen per regionkommun år 27. Siffrorna baserar sig på skattestyrelsens uppgifter om skattedatabasens statsskattepliktiga inkomster. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna.

7 7 Muuttovoitto tai -tappio väestöryhmittäin (henkilöä) Eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat Työlliset Työttömät -5 Alle 15-vuotiaat Opiskelijat -1 Kuva 5 Eri väestöryhmien vaikutus kuntien väliseen nettomuuttoon Varsinais- Suomen seutukunnissa vuonna 212. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot Turku Muu Turun seutu Loimaan seutu Turunmaa Vakka-Suomi Salon seutu Figur 5 De olika befolkningsgruppernas inverkan på nettomigrationen mellan kommunerna i Egentliga Finlands regionkommuner år 212. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Muuttovoitto tai -tappio väestöryhmittäin (henkilöä) Eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat Alle 15-vuotiaat Työlliset Työttömät Opiskelijat -5-1 Kuva 6 Eri väestöryhmien vaikutus kuntien väliseen nettomuuttoon Varsinais- Suomen seutukunnissa vuonna 27. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot Turku Muu Turun seutu Loimaan seutu Turunmaa Vakka-Suomi Salon seutu Figur 6 De olika befolkningsgruppernas inverkan på nettomigrationen mellan kommunerna i Egentliga Finlands regionkommuner år 27. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna.

8 12 8 Alle 12 vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä Kuva 7 Alle 12 vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä vuonna 212. Kuvassa ei esitetä alle 1 henkilön nettomuuttovirtoja. Kartta perustuu verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 212. Kuntien nimet näkyvät liitteenä olevassa kartassa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 7 Nettomigrationen mellan Egentliga Finlands kommuner för sådana som förtjänar under 12 per år. I figuren presenteras inte nettoflyttningarna med under 1 personer. Kartan baserar sig på uppgifter i skattestyrelsen skattedatabas för statsskattepliktiga inkomster för är 212. Kommunernas namn syns på kartan i bilagan. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Grundkarta: Lantmäteriverket.

9 vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä Kuva vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä vuonna 212. Kuvassa ei esitetä alle 1 henkilön nettomuuttovirtoja. Kartta perustuu verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 212. Kuntien nimet näkyvät liitteenä olevassa kartassa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 8 Nettomigrationen mellan Egentliga Finlands kommuner för sådana som förtjänar per år. I figuren presenteras inte nettoflyttningarna med under 1 personer. Kartan baserar sig på uppgifter i skattestyrelsen skattedatabas för statsskattepliktiga inkomster för är 212. Kommunernas namn syns på kartan i bilagan. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Grundkarta: Lantmäteriverket.

10 vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä Kuva vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä vuonna 212. Kuvassa ei esitetä alle 1 henkilön nettomuuttovirtoja. Kartta perustuu verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 212. Kuntien nimet näkyvät liitteenä olevassa kartassa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 9 Nettomigrationen mellan Egentliga Finlands kommuner för sådana som förtjänar per år. I figuren presenteras inte nettoflyttningarna med under 1 personer. Kartan baserar sig på uppgifter i skattestyrelsen skattedatabas för statsskattepliktiga inkomster för är 212. Kommunernas namn syns på kartan i bilagan. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Grundkarta: Lantmäteriverket.

11 11 Yli 52 vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä Kuva 1 Yli 52 vuodessa ansaitsevien nettomuutto Varsinais-Suomen kuntien välillä vuonna 212. Kuvassa on esitetty vähintään 1 henkilön muuttovirrat sekä muista kartoista poiketen katkoviivalla 5 9 hengin muuttovirrat hyvätuloisten muuttajien muita pienemmästä määrästä johtuen. Kartta perustuu verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 212. Kuntien nimet näkyvät liitteenä olevassa kartassa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 1 Nettomigrationen mellan Egentliga Finlands kommuner för sådana som förtjänar över 52 per år. I figuren har presenterats flyttningsströmmarna med minst 1 personer samt med streckad linje med avvikelse från de övriga kartorna flyttningarna med 5 9 personer av flyttare med höga inkomster på grund av det mindre antalet än för de övriga. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Grundkarta: Lantmäteriverket.

12 12 VAIKEASTI TYÖLLISTYVÄT KASVATTAVAT TYÖTTÖMYYSASTETTA Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut sitkeästi jo vuodesta 212 alkaen. Vaikka keväällä 213 työttömyyden kehitys näytti valoisammalta työttömyysasteen kasvun tasaisesti hidastuessa, pysähtyi kasvun hidastuminen toukokuussa. Kesästä alkaen työttömyysaste vakiintui noin yhden prosenttiyksikön korkeammalle tasolle kuin vuotta aiemmin, ja kevääseen 213 verrattuna työttömien määrä maakunnassa on kasvanut noin 2 3 henkilöllä. Työttömyys on kasvanut käytännössä kaikissa Varsinais- Suomen seutukunnissa. Maltillisinta työttömyyden kasvu on ollut Salon seudulla, jonka työttömyysaste on kuitenkin yhä hyvin korkea, sekä Vakka-Suomessa, jossa Uudenkaupungin autotehtaan mittavat rekrytoinnit ovat painaneet työttömyyden laskuun. Kunnittain tarkasteltuna työttömyysaste onkin ollut Uudenkaupungin lisäksi tasaisessa laskussa vain Kemiönsaarella. Valonpilkahduksia maakunnan työllisyystilanteeseen tarjoaa myös työllisyysasteen kehitys, jonka nopea pudotus näyttää pysähtyneen vuoden 215 ensimmäisellä neljänneksellä. Työttömyysasteen kasvun syyt valottuvat tarkasteltaessa työttömyyden rakennetta. Maaliskuussa 215 muiden kuin vaikeasti työllistyvien työttömien (rakennetyöttömät) määrä oli lähes tarkalleen sama kuin kaksi vuotta aiemmin. Sen sijaan vaikeasti työllistyvien, erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tasaisesti, ja työttömyyden kasvu selittyykin juuri vaikeasti työllistyvien määrän kasvulla. Muiden kuin vaikeasti työllistyvien kausivaihtelu on suurta, mutta suurin osa uusista työttömistä näyttäisi myös työllistyvän nopeasti uudelleen. Vain pienellä osalla työttömyys venyy yli vuoden mittaiseksi, ja työttömyyden kasvu johtuu juuri tästä ryhmästä. Rakenteellinen työttömyys on erityisesti vanhimpien työnhakijoiden ongelma. Mitä iäkkäämpi työnhakija on, sitä todennäköisemmin työnhaku on kestänyt yli vuoden. Nuorilla puolestaan pitkäaikaistyöttömyys on harvinaisempaa, mutta erityisesti nuorilla miehillä vaikea työllistyminen näkyy juuttumisena työ- ja elinkeinotoimiston työllistymistä tukeville palveluille. Ongelmallisinta on kuitenkin eläkeikää lähestyvien pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Etenkin monilla yli 6-vuotiailla on suuri riski, että ainut keino irtautua työttömyyskierteestä on eläkkeelle jääminen. DE SVÅRSYSSELSATTA ÖKAR ARBETSLÖSHETSGRADEN Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland har ihärdigt ökat allt sedan år 212. Fastän utvecklingen för arbetslösheten på våren 213 såg ljusare ut, då ökningen av arbetslöshetsgraden stabilt blev långsammare, stannade den långsammare tillväxten upp i maj. Från och med sommaren stabiliserades arbetslöshetsgraden på en högre nivå på cirka en procentenhet än ett år tidigare, och i jämförelse med våren 213 har antalet arbetslösa i landskapet ökat med cirka 2 3 personer. Arbetslösheten har i praktiken ökat i alla av Egentliga Finlands regionkommuner. Saloregionen har haft den mest moderata ökningen i arbetslösheten, men där är arbetslöshetsgraden ändå alltjämt mycket hög, samt i Vakka-Suomi, där de omfattande rekryteringarna av bilfabriken i Nystad har pressat ned arbetslösheten i en nedgång. Granskade kommunvis har arbetslöshetsgraden i själva verket, förutom i Nystad, varit nedåtgående endast på Kimitoön. Glimtar av ljus i sysselsättningsläget erbjuds även av utvecklingen för sysselsättningsgraden, vars snabba fall verkar ha stannat upp under det första kvartalet av år 215. Orsakerna till ökningen i arbetslöshetsgraden får belysning vid en granskning av arbetslöshetens struktur. I mars 215 var antalet andra än svårsysselsatta arbetslösa (strukturarbetslösa) nästan exakt det samma som två år tidigare. Däremot har antalet svårsysselsatta, speciellt antalet långtidsarbetslösa ökat i jämn takt, och den ökade arbetslösheten förklaras uttryckligen av det ökade antalet svårsysselsatta. Säsongvariationen är stor för andra än de svårsysselsatta men största delen av de arbetslösa verkar även snabbt bli sysselsatta på nytt. För endast en liten del drar arbetslösheten ut på tiden och blir över ett år lång, och den ökade arbetslösheten beror uttryckligen på denna grupp. Den strukturella arbetslösheten är speciellt ett problem för de äldsta arbetssökande. Ju äldre den jobbsökande är, desto mer sannolikt har arbetssökande varar över ett år. För de unga är långtidsarbetslösheten mer sällsynt, men speciellt för unga män kommer den svåra sysselsättningen till synes i att de fastnar i sysselsättningsfrämjande service hos arbets- och näringsbyrån. Det mest problematiska är det stora antalet långtidsarbetslösa som nalkas pensionsåldern. I synnerhet många över 6 år löper stor risk för att den enda utvägen att lösgöra sig från arbetslöshetsspiralen är att bli pensionerad.

13 13 Työttömyysaste 3/215 (%) Työttömyysasteen muutos 3/214 3/215 (%-yks.) -,5, +,5 +1, +1,5 +2, Pohjanmaa 8,2 Kainuu -,1 Keski-Pohjanmaa 1,5 Lappi +,3 Uusimaa 1,9 Pohjanmaa +,9 Etelä-Pohjanmaa 1,9 Kanta-Häme +,9 Kanta-Häme 11,8 Pohjois-Karjala +1, Varsinais-Suomi 13, Keski-Suomi +1, Koko maa 13,2 Etelä-Pohjanmaa +1, Satakunta 13,8 Varsinais-Suomi +1,1 Pohjois-Savo 14,1 Keski-Pohjanmaa +1,1 Etelä-Savo 14,7 Pohjois-Pohjanmaa +1,1 Pirkanmaa 15, Pirkanmaa +1,2 Etelä-Karjala 15, Etelä-Karjala +1,2 Pohjois-Pohjanmaa 15,3 Koko maa +1,2 Kymenlaakso 16,1 Kymenlaakso +1,2 Lappi 16,2 Uusimaa +1,3 Päijät-Häme 16,6 Etelä-Savo +1,4 Pohjois-Karjala 16,7 Satakunta +1,5 Kainuu 17, Pohjois-Savo +1,5 Keski-Suomi 17,3 Päijät-Häme +1,7 Kuva 11 Manner-Suomen maakuntien työttömyysaste maaliskuun 215 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 11 Arbetslöshetsgraden för landskapen i Fasta Finland i slutet av mars 215 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysasteen muutos (%-yks.) +2,5 +2, +2,2 +2,1 +1,5 +1, +,5, -,5 -,3 -,4 -,7 -,6 -,6 -,4 -,2 -,3 -,4 -,3 -,5 -,7 -,6 -,5 -,4 -,2 +, +,2 +,4 +,5 +1, +1,2 +1,4 +1,6 +1,8 +1,9 +1,8 +1,9 +1,7 +1,4 +1,2 +1, +1,1 +1,5 +,9 +,8 +,6 +,5 +,9 +1,1 +1,3 +1,2 +1,2 +1,4 +1,1 +1,1 +1,1 +1,1 +1,1-1, Kuva 12 Varsinais-Suomen työttömyysasteen kuukausittainen muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 12 Förändringen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland per månad i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.

14 14 Työttömyysaste 2/215 (%) Työttömyysasteen muutos 2/214 2/215 (%-yks.) , +,5 +1, +1,5 Turunmaa 8,3 Vakka-Suomi +,2 Vakka-Suomi 8,9 Turunmaa +,5 Loimaa 1,7 Salo +,7 Varsinais-Suomi 13, Varsinais-Suomi +1,1 Turku 13,4 Loimaa +1,2 Salo 15,7 Turku +1,2 Kuva 13 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysaste maaliskuun 215 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 13 Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finlands regionkommuner i slutet av mars 215 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysaste 3/215 (%) Työttömyysasteen muutos 3/214 3/215 (%-yks.) -2, -1,, +1, +2, +3, +4, +5, Laitila 6,7 Oripää -1,5 Masku 7,4 Kemiönsaari -1,4 Rusko 7,5 Uusikaupunki -,5 Paimio 7,7 Vehmaa -,1 Vehmaa 7,8 Masku +,2 Parainen 8, Laitila +,4 Lieto 8,7 Lieto +,5 Sauvo 8,7 Salo +,5 Nousiainen 8,8 Kaarina +,8 Kemiönsaari 9, Aura +,9 Kaarina 9,2 Kustavi +,9 Koski Tl 9,4 Paimio +,9 Uusikaupunki 9,6 Pöytyä +,9 Oripää 9,7 Koski Tl +1, Mynämäki 9,9 Naantali +1, Aura 1,2 Rusko +1, Naantali 1,5 Mynämäki +1,1 Pöytyä 1,6 Varsinais-Suomi +1,1 Loimaa 1,8 Turku +1,3 Taivassalo 1,9 Parainen +1,3 Kustavi 11,7 Raisio +1,4 Raisio 11,7 Sauvo +1,4 Pyhäranta 11,8 Loimaa +1,5 Marttila 12,7 Somero +1,5 Somero 12,7 Nousiainen +1,5 Varsinais-Suomi 13, Marttila +1,9 Salo 16,1 Taivassalo +2, Turku 16,2 Pyhäranta +4, Kuva 14 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste maaliskuun 215 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 14 Förändringen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland i slutet av mars 215 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.

15 15 +2,5 Varsinais-Suomi +2,5 Turun seutu +2, +2, +1,5 +1,5 +1, +1, +,5 +,5,, -,5 -,5-1, -1, -1, , ,5 Turku +2,5 Muu Turun seutu +2, +2, +1,5 +1,5 +1, +1, +,5 +,5,, -,5 -,5-1, -1, -1, , , Salon seutu +2,5 Loimaan seutu +4, +3, +2, +1,5 +1, +2, +,5 +1,,, -,5-1, -1, , , Vakka-Suomi +2,5 Turunmaa +3, +2, +2, +1,, -1, -2, +1,5 +1, +,5, -,5-1, -3, , Kuva 15 Työttömyysasteen kuukausittainen muutos (%-yksikköä) Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Salon seudun ja Vakka-Suomen kuvien mitta-asteikot poikkeavat muista. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 15 Förändringen av arbetslöshetsgraden (%-enheter) för Egentliga Finland per månad i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Statistikerna i figurerna för Saloregionen och Vakka-Suomi skiljer sig från de andra. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.

16 16 Kuva 16 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste maaliskuun 215 lopussa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 16 Arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner i slutet av mars 215. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet. Grundkarta: Lantmäteriverket. Kuva 17 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 17 Förändringen av arbetslöshetsgraden (%-enheter) för Egentliga Finlands kommuner i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet. Grundkarta: Lantmäteriverket.

17 17 Työttömyysaste (%) 14, 12, 1, Koko maan työttömyysaste alkuperäinen kausitasoitettu 8, alkuperäinen kausitasoitettu Varsinais-Suomen työttömyysaste 6, 4, Kuva 18 Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysasteen kausitasoitettu kehitys. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 18 Den säsongsrensade utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland och i hela Finland. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Kausitasoitettu työttömyysaste (%) 16, Salon seutu 14, Turun seutu 12, 1, 8, Loimaan seutu Vakka-Suomi Turunmaa 6, 4, 2, Kuva 19 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysasteen kausitasoitettu kehitys. Ohut viiva kuvaa alkuperäistä ja paksu viiva kausitasoitettua sarjaa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 19 Den säsongsrensade utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.

18 18 Työllisyysaste ELY-keskuksittain (%) Työllisyysasteen muutos I/214 I/215 (%-yks.) , -2, -1,, +1, +2, +3, +4, Uusimaa 71,2 Etelä-Savo +3,3 Pohjanmaa 69,2 Lappi +2,9 Etelä-Pohjanmaa 68,7 Satakunta +1,4 Satakunta 67,7 Keski-Suomi +,9 Koko maa 66,7 Kaakkois-Suomi +,8 Varsinais-Suomi 66,1 Etelä-Pohjanmaa +,8 Pirkanmaa 65,4 Häme +,5 Häme 65, Pohjois-Karjala +,4 Etelä-Savo 64,5 Koko maa -,2 Lappi 63,9 Kainuu -,3 Pohjois-Savo 63,8 Pohjanmaa -,5 Keski-Suomi 63,5 Varsinais-Suomi -,6 Kaakkois-Suomi 61,9 Uusimaa -,7 Pohjois-Pohjanmaa 61,7 Pirkanmaa -,9 Pohjois-Karjala 6,7 Pohjois-Savo -1,5 Kainuu 56,6 Pohjois-Pohjanmaa -1,8 Kuva 2 Työllisyysaste ELY-keskuksittain vuoden 215 ensimmäisellä neljänneksellä ja työllisyyssateen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 2 Sysselsättningsgraden per NTM-central under det första kvartalet år 215 och förändringen i sysselsättningsgraden jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. Työllisyysaste (15 64-vuotaat, %) Koko maan kausitasoitettu työllisyysaste Varsinais-Suomen kausitasoitettu työllisyysaste Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q Kuva 21 Varsinais-Suomen ja koko maan työllisyysasteen kausitasoitettu kehitys. Paksu viiva kuvaa työllisyysasteen kausitasoitettua ja ohut viiva alkuperäistä aikasarjaa. Tietolähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 21 Den säsongutjämnade utvecklingen för sysselsättningsgraden för Egentliga Finland och hela landet. Strecket med fetstil beskriver den säsongutjämnade sysselsättningsgraden och det tunna strecket den ursprungliga tidsserien. Informationskälla: Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning.

19 19 Muut työttömät Pitkäaikaistyöttömät Muut työttömät Pitkäaikaistyöttömät (21 %) 8 62 (28 %) (48 %) Maaliskuu 213 (vaikeasti työllistyviä 52 %) (15 %) (41 %) Maaliskuu 215 (vaikeasti työllistyviä 59 %) (13 %) Palveluilta palveluille 482 (2 %) (14 %) Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Palveluilta työttömäksi 798 (3 %) Palveluilta palveluille (15 %) Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Palveluilta työttömäksi Kuva 22 Työttömyyden rakenne Varsinais-Suomessa maaliskuussa 213 ja 215. Vaikeasti työllistyvät ovat pitkäaikaistyöttömiä (yli 12 kk työttömänä), rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä (viimeisen 16 kk aikana yhteensä vähintään 12 kk työttömänä), TE-toimiston palveluilta työttömäksi jääneitä tai TE-toimiston palveluilta uudelleen palveluihin sijoittuneita (eivät ole tilastoissa työttömiä työnhakijoita). Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 22 Arbetslöshetens struktur i Egentliga Finland i mars 213 och 215. De svårsysselsatta är långtidsarbetslösa (arbetslösa över 12 mån.), därmed jämförbara långtidsarbetslösa (under de senaste 16 mån. sammanlagt minst 12 mån. arbetslösa), sådana som blivit arbetslösa från arbets- och näringsbyråns service eller som omplacerats från arbets- och näringsbyråns service i servicen (finns inte i statistikerna som arbetslösa arbetssökande). Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömien määrän kuukausittainen muutos verrattuna maaliskuuhun 213 (henkilöä) Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Muut työttömät Alle vuoden työttömänä olleiden kausivaihtelu on voimakasta, mutta vuositasolla määrä on pysynyt muuttumattomana. Muut rakennetyöttömät TE-toimiston palveluilta uudelleen palveluille tai työttömäksi jääneiden määrä on kasvanut kesästä 214 alkaen Pitkäaikaistyöttömät Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut tasaisesti, ja suurin osa työttömyyden kasvusta selittyy pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisellä. Kuva 23 Työttömien määrän kuukausittainen muutos Varsinais-Suomessa verrattuna maaliskuuhun 213. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 23 Förändringen per månad i antalet arbetslösa i Egentliga Finland i jämförelse med mars 213. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.

20 2 Työttömien määrä maaliskuussa Yli 64-vuotiaat 6 64-vuotiaat vuotiaat 5 54-vuotiaat vuotiaat 4 44-vuotiaat vuotiaat 3 34-vuotiaat vuotiaat 2 24-vuotiaat vuotiaat NAISET MIEHET Pitkäaikaistyöttömät Muut rakennetyöttömät Muut työttömät Kuva 24 Työttömyyden rakenne Varsinais-Suomessa ikäryhmittäin ja sukupuolittain maaliskuussa 215. Pitkäaikaistyöttömät ovat yli vuoden työttömänä olleita sekä viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään vuoden työttömänä olleita (rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät). Muut rakennetyöttömät sisältää TE-toimiston palveluilta työttömäksi jääneet ja palveluilta muihin palveluihin sijoittuneet henkilöt (viimeksi mainitut eivät ole tilastoissa työttömiä työnhakijoita). Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 24 Arbetslöshetens struktur i Egentliga Finland per åldersgrupp och kön i mars 215. De långtidsarbetslösa som varit arbetslösa över ett år samt sådana som under de senaste 16 månaderna sammanlagt varit arbetslösa minst ett år (med långtidsarbetslösa jämförbara). De övriga strukturellt arbetslösa innefattar sådana som blivit arbetslösa från arbets- och näringsbyråns service och personer som placerats i annan service (de sist nämnda finns inte i statistikerna som arbetslösa arbetssökande). Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.

21 21 VARSINAIS-SUOMEN VÄESTÖNKASVU PAINOTTUU TURKUUN Varsinais-Suomessa asui maaliskuun 215 lopussa ihmistä, mikä on asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Maakunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti noin 2 uuden asukkaan vuosivauhtia jo pitkään, ja sama kasvuvauhti jatkuu oletettavasti myös tulevaisuudessa. Maakunnan väestönmuutos vaihtelee kuitenkin alueellisesti paljon. Viime aikoina valtaosa maakunnan väestönkasvusta on tapahtunut Turun kaupungin alueella, ja Turun väestönkasvu on ollut jopa hieman nopeampaa kuin koko Varsinais-Suomen. Muun Turun seudun väestönkasvu on sen sijaan hidastunut, ja alueen väestö kasvoi vuoden 215 alussa enää noin parin sadan henkilön vuosivauhdilla, kun vielä muutama vuosi sitten kasvu hätyytteli tuhatta uutta asukasta vuodessa. Huomionarvoista on, että Turun seudun kehyskuntien yhteenlaskettu muuttoliike kääntyi negatiiviseksi vuoden 214 loppupuolella ensimmäisen kerran sitten 199-luvun puolivälin. Kuntien vähäinen väestönkasvu onkin yksinomaan syntyvyyden ja maahanmuuton varassa. Tosin myös Turussa luonnollinen väestönmuutos kasvattaa asukaslukua aiempaa enemmän, mikä kertoo lapsiperheiden vähentyneestä muuttohalukkuudesta seudun kehyskuntiin. Maahanmuutto on kuitenkin yhä merkittävin väestönkasvun lähde Varsinais-Suomessa, ja keskimäärin noin kolme neljäsosaa maakunnan väestönkasvusta selittyy muuttovoitolla Suomen ulkopuolelta. Kaikki Varsinais-Suomen seutukunnat saivat väestönlisäystä maahanmuutosta; myös Loimaan, Turunmaan ja Salon seudut, joissa negatiivinen kotimaan muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu pienensivät yhteenlaskettua väestönmuutosta. Turun seudun lisäksi ainut asukaslukuaan kasvattanut seutu Varsinais-Suomessa olikin Vakka-Suomi, missä myönteinen työllisyystilanne on kasvattanut muuttovoittoa etenkin muista Suomen kunnista. EGENTLIGA FINLANDS BEFOLKNINGS- TILLVÄXT SKER FRÄMST I ÅBO I mars 215 var personer bosatta i Egentliga Finland, vilket är flera invånare än ett år tidigare. Landskapets invånarantal har ökat i en jämn takt med cirka 2 invånare per år redan länge, och samma tillväxttakt fortsätter förmodligen även i framtiden. Förändringen i landskapets befolkning varierar dock mycket regionalt. Den senaste tiden har största delen av landskpets befolkningstillväxt skett inom Åbo stads område, och befolkningstillväxten för Åbo har varit t.o.m. en aning snabbare än för hela Egentliga Finland. Befolkningsökningen för den övriga Åboregionen har däremot retarderat, och regionens befolkning ökade i början av år 215 längre i en takt med endast cirka ett par hundra personer per år, medan tillväxten ännu för någras år sedan närmade sig tusen nya invånare per år. Det är beaktansvärt att den totala migrationen för kranskommunerna i Åboregionen svängde om och blev negativ mot slutet av år 214 för första gången sedan mitten av 199-talet. Kommunernas obetydliga befolkningstillväxt är i själva verket beroende enbart av aktiviteten och invandringen. Visserligen ökar även i Åbo den naturliga förändringen i befolkningen invånarantalet mera än tidigare, vilket förtäljer om en minskad flyttningsbenägenhet hos barnfamiljerna till regionens kranskommuner. Invandringen är dock alltjämt den mest betydande källan till befolkningstillväxt i Egentliga Finland, och i genomsnitt cirka tre fjärdedelar av landets befolkningstillväxt förklaras av ett flyttningsöverskott som kommit från platser utanför Finland. Alla regionkommuner i Egentliga Finland fick en befolkningsökning av invandringen; även regionerna Loimaa, Åboland och Salo, där den negativa inhemska migrationen och den naturliga befolkningstillväxten minskade den totala befolkningsförändringen. Utöver Åboregionen var de facto Vakka-Suomi den enda regionen som ökat sitt invånarantal och där har det positiva sysselsättningsläget ökat flyttningsöverskottet framför allt från andra kommuner i Finland.

22 22 = 1 henkilöä Turku Vakka-Suomi Muu Turun seutu Turunmaa Salon seutu Loimaan seutu Kuva 25 Varsinais-Suomen väestön jakautuminen alueittain Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 25 Fördelningen av Egentliga Finlands befolkning regionvis Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaaan verrattuna (henkilöä) +2 5 Maaliskuu 214 Maaliskuu Varsinais-Suomi Turun seutu Turku Muu Turun seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu Turunmaa Salon seutu Kuva 26 Kuukausittainen väestömuutos Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna maaliskuussa 214 ja 215. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 215 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 26 Den månatliga befolkningsförändringen i Egentliga Finland i mars 214 och 215 jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 215 är förhandsuppgifter.

23 23 +3 Varsinais-Suomi +3 Turun seutu Turku +3 Muu Turun seutu Salon seutu +3 Loimaan seutu Vakka-Suomi +3 Turunmaa Kuva 27 Kuukausittainen väestömuutos (henkilöä) Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eri alueiden kuvien mitta-asteikot poikkeavat toisistaan. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 215 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 27 Förändringen av befolkningen per månad (personer) i Egentliga Finland i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Statistikerna för figurerna för de olika regionerna avviker från varandra. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Siffrorna för år 215 är förhandsuppgifter.

24 24 Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaaan verrattuna (henkilöä) +2 5 Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto +2 Nettomaahanmuutto Varsinais-Suomi Turun seutu Turku Muu Turun seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu Turunmaa Salon seutu Kuva 28 Väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomessa maaliskuussa 215 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 215 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 28 Befolkningsförändringens struktur i Egentliga Finland i mars 215 jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 215 är förhandsuppgifter. Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaaan verrattuna (henkilöä) +2 5 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos Kuva 29 Kuukausittaisen väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 215 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 29 Befolkningsförändringens struktur månadsvis i Egentliga Finland jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 215 är förhandsuppgifter.

25 25 Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (henkilöä) +2 5 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos Kuva 3 Kuukausittaisen väestömuutoksen rakenne Turussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 215 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 3 Befolkningsförändringens struktur månadsvis i Åbo jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 215 är förhandsuppgifter. Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (henkilöä) +1 2 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos Kuva 31 Kuukausittaisen väestömuutoksen rakenne muissa Turun seudun kunnissa (pl. Turku) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 215 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 31 Befolkningsförändringens struktur månadsvis i andra kommuner i Åboregionen (exkl. Åbo) jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 215 är förhandsuppgifter.

26 26 TAAJAMIEN YHDYSKUNTARAKENNE HAJAUTUU VARSINAIS-SUOMESSA Taajamien yhdyskuntarakenteen hajautumiseen vaikuttaa yhtäältä taajama-alueen kasvu ja toisaalta taajaman asukasmäärän muutokset. Näin ollen taajamien yhdyskuntarakenteen kehitystä voidaan tarkastella taajamien pinta-alan kehityksen ja niiden asukastiheyden kehityksen välisenä suhteena. Taajaman yhdyskuntarakenteen voidaan katsoa hajautuvan, jos taajama laajenee ympäristöönsä samalla, kun sen asukastiheys pienenee. Jos taas pinta-alan kasvaessa myös taajaman asukastiheys kasvaa, on laajeneminen luonteeltaan tiivistyvää, mikä on yhdyskuntarakenteen kehityksen näkökulmasta kestävää. Mahdollisia ovat myös tilanteet, jossa taajama supistuu sekä pinta-alaltaan että asukastiheydeltään tai jossa taajama kasvaa sisäänpäin, eli taajama-alue supistuu mutta sen asukastiheys kasvaa. Suurin osa Varsinais-Suomen taajamista on viime vuosikymmeninä ainakin jossain määrin laajentunut hajautumalla. Valtaosa taajamista on kasvanut pinta-alaltaan samalla, kun niiden asukastiheys on pienentynyt. Tosin monet taajamat ovat myös tiivistyneet, eli niiden asukastiheys on kasvanut taajaman kasvaessa. Varsinais-Suomen taajamista vain Björkboda on supistunut sekä pinta-alaltaan että asukastiheydeltään. Hajautuva kehitys on tyypillistä vanhoissa keskuksissa, joiden reunoille syntyy selvästi ydinalueita alhaisemman tehokkuuden yhdyskuntarakennetta. Tämä on luonnollinen ilmiö, joka seuraa vanhojen tiiviisti asuttujen keskusten laajetessa. Kaupunkien keskusta-alueiden asukasluku on myös lähes säännönmukaisesti laskenut, mikä osaltaan pienentää koko taajaman asukastiheyttä. Voimakkaimmin hajautuvat kuitenkin pienemmät joko maaseututaajamat, kuten Korppoo tai Oripää, tai kaupunkien lähellä sijaitsevat nopeasti kasvavat taajamat, kuten Rusko tai Kårkulla-Lielax. Tiivistyvät taajamat, joissa sekä asukastiheys että pintaala ovat kasvaneet, ovat puolestaan usein esikaupunkialueita, joilla ei ole vanhaa selvästi reunoja tiiviimpää ydinaluetta. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi Hirvensalossa, Moisiossa ja Littoisissa, joiden väestö on kasvanut huomattavasti pinta-alaa nopeammin. Voimakkaasti tiivistyvissä taajamissa kehitystä selittääkin taajamien aiemmin melko harvaan rakennettujen ydinalueiden voimakas kasvu täydennysrakentamisen kautta. Alueellisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen voimakkaimmin hajautuneet taajamat sijaitsevat maaseudulla tai kaupunkien kehysalueilla. Taajamien hajautuminen on ongelmallisempaa jälkimmäisessä ryhmässä, jossa hajautumisen negatiiviset vaikutukset esimerkiksi liikenteeseen korostuvat. Taajamien hajautumisessa on kuitenkin eroja myös kaupunkiseuduilla. Esimerkiksi Hirvensalo, Moisio ja Littoinen näyttävät kasvaneen varsin hallitusti, kun taas esimerkiksi Rusko ja Kårkulla-Lielax ovat hajautuneet voimakkaasti. Kaikki kaupunkiseutujen kehystaajamat eivät siis hajaudu yhtä voimakkaasti, ja osassa tapauksia taajaman laajeneminen on tapahtunut varsin hallitusti. Ongelmallisin tilanne on niillä alueilla, joilla uutta alhaisen tehokkuuden taajamaa on syntynyt vanhan taajaman lievealueelle suunnittelemattomasti ilman asemakaavoitusta. TÄTORTERNAS SAMHÄLLSSTRUKTUR SPLITTRAS I EGENTLIGA FINLAND Den splittrade samhällsstrukturen för tätorterna påverkar dels tätortsområdets tillväxt och dels förändringarna i tätortens invånarantal. Sålunda kan utvecklingen för tätorternas samhällsstruktur granskas som ett förhållande mellan utvecklingen för tätorternas areal och utvecklingen av deras invånartäthet. Det kan anses att tätortens samhällsstruktur splittras om tätorten utvidgas till sin omgivning samtidigt som dess invånartäthet minskar. Om åter arealen ökar så ökar också tätortens invånartäthet, utvidgningen är till sin natur koncentrerande, vilket är hållbart sett ur aspekten för samhällsstrukturens utveckling. Även sådana situationer är möjliga, där tätorten begränsas både till arealen och invånartätheten eller där tätorten växer inåt, dvs. tätortsområdet begränsas men dess invånartäthet ökar. Största delen av Egentliga Finlands tätorter har de senaste decennierna åtminstone i någon mån utvidgats genom en splittring. Största delen av tätorterna har ökat till arealen samtidigt som deras invånartäthet har minskat. Visserligen har många tätorter även komprimerats, dvs. deras invånartäthet har ökat då tätorten har tillväxt. Av Egentliga Finlands tätorter har endast Björkboda begränsats både till arealen och till invånartätheten. En splittrad utveckling är typisk hos gamla centralorter, vid vilka utkanter det uppstår en samhällsstruktur med en effektivitet som är klart lägre än hos kärnområdena. Invånarantalet för städernas centrumområden har nästan i regel sjunkit, vilket för sin del minskar hela tätortens invånartäthet. Kraftigast splittras ändå de mindre, antingen landsbygdstätorterna, såsom Korpo eller Oripää, eller tätorterna i snabb tillväxt, vilka ligger nära städerna, såsom Rusko eller Kårkulla-Lielax. De koncentrerade tätorter där både invånartätheten och arealen har ökat, är för sin del ofta förstadsområden, vilka inte har något kärnområde som är klart mera kompakt än utkanterna. Detta kommer tydligt till synes exempelvis hos Hirvensalo, Moisio och Littois, vilkas befolkning har ökat betydligt snabbare än arealen. Utvecklingen i de tätorter som kraftigt koncentrerats förklaras i själva verket av en kraftig tillväxt hos de rätt glesbebyggda kärnområdena genom en kompletterade byggverksamhet. Vid en regional granskning är de kraftigast splittrade tätorterna i Egentliga Finland belägna på landsbygden eller städernas kransområden. Splittringen av tätorterna är mer problematisk i den senare gruppen, där de negativa verkningarna exempelvis på trafiken framhävs. Det finns dock även i stadsregionerna skillnader i splittringen hos tätorterna. Exempelvis Hirvensalo, Moisio och Littois förefaller ha tillväxt rätt behärskat, medan åter till exempel Rusko och Kårkulla-Lielax kraftigt har splittrats. Alla av stadsregionernas utvecklingstätorter splittras alltså inte lika kraftigt, och i en del fall har tätortens expansion skett rätt behärskat. Den mest problematiska är situationen på de områden, där det uppstått en ny tätort med låg effektivitet i en gammal tätorts randområde oplanerat utan detaljplanläggning.