MAAKUNNAN TILA LANDSKAPETS TILLSTÅND KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2014 ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2014

Transkriptio

1 MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2014 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2014

2 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2014 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland hösten 2014 Julkaisupäivä / Publiceras Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), Turku puh. (02) fax (02) ISBN

3 3 LYHYESTI I KORTHET TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUNUT KESÄN AIKANA Sivuilla 4 11 tarkastellaan Varsinais-Suomen työttömyyskehitystä uusimpien työnvälitystilastojen valossa. Työttömyystilanne näyttää varsin synkältä. Keväällä tapahtunut työttömyyden kasvun hidastuminen näyttää toistaiseksi pysähtyneen, ja Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut yhtäjaksoisesti jo yli kaksi vuotta. ELINKEINORAKENTEEN MUUTOS RAJUA Sivuilla pureudutaan elinkeinorakenteen rakennemuutokseen vuosina Varsinais-Suomen työpaikkamäärä on vähentynyt ajanjaksolla rajusti. Merkittävimmät työpaikkavähennykset ovat tapahtuneet elektroniikkateollisuudessa työpaikkamäärien kasvaessa lähinnä sosiaali- ja terveysalalla sekä ravitsemustoiminnassa. VÄESTÖ KASVAA NOPEIMMIN ALKUSYKSYLLÄ Sivuilla tarkastellaan Varsinais-Suomen viimeaikaista väestönkehitystä. Maakunnan asukasluku kasvaa maahanmuuton seurauksena tasaisesti ympäri vuoden, mutta nopeimmin väestö kasvaa alkusyksyllä uusien opiskelijoiden muuttaessa maakuntaan. KUMPPANUUSBAROMETRI KERTOO MAAKUNNAN KEHITYKSESTÄ Sivuilla esitellään alustavia tuloksia kumppanuusbarometrista, jonka avulla tarkastellaan sekä maakunnan yleistä kehitystä että maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Kumppanuusbarometri on maakunnan keskeisten toimijoiden keskuudessa säännöllisesti toteutettava verkkokysely, joka toteutettiin ensimmäisen kerran loka marraskuussa LIITTEET Liitetaulukot löytyvät sivuilta ARBETSLÖSHETENS TILLVÄXTTAKT HAR ÖKAT UNDER SOMMAREN På sidorna 4 11 granskas arbetslöshetens utveckling i Egentliga Finland i ljuset av den nyaste statistiken för arbetsförmedlingen. Arbetslöshetsläget ser ganska dystert ut. Arbetslöshetens långsammare tillväxttakt under våren ser tillsvidare ut att ha upphört och Egentliga Finlands arbetslöshetsgrad har vuxit ständigt redan i över två år. NÄRINGSLIVSSTRUKTURENS FÖRÄNDRING ÄR KRAFTIG På sidorna går man in på djupet av näringslivets strukturförändring under åren Antalet arbetstillfällen har minskat kraftigt i Egentliga Finland under perioden. Den mest betydande minskningen av arbetstillfällen har skett inom elektronikindustrin, medan antalet arbetstillfällen vuxit mest närmast inom social- och hälsovårdsbranschen samt inom verksamhet inom näringslära. BEFOLKNINGEN VÄXER SNABBAST UNDER FÖRHÖSTEN På sidorna granskas befolkningsutvecklingen i Egentliga Finland under den senaste tiden. Landskapets invånarantal växer stadigt året igenom som en följd av invandringen, men snabbast växer befolkningen i början av hösten då nya studerande flyttar till landskapet. PARTNERSKAPSBAROMETERN BESKRIVER LANDSKAPETS UTVECKLING På sidorna presenteras preliminära resultat från partnerskapsbarometern, med vars hjälp både landskapets allmänna utveckling och förverkligandet av landskapsstrategins åtgärder granskas. Partnerskapsbarometern är en webbenkät för landskapets centrala aktörer som genomfördes för första gången i oktober november BILAGOR Tabellbilagorna finns på sidorna

4 4 TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUNUT KESÄN AIKANA Varsinais-Suomen työttömyysaste on työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan ollut kesän ja alkusyksyn aikana koko maan keskiarvon tuntumassa. Työttömyys on kuitenkin kasvanut yhtäjaksoisesti jo yli kahden vuoden ajan. Lisäksi keväällä tapahtunut työttömyyden kasvuvauhdin tasainen hidastuminen näyttää pysähtyneen, ja työttömyysasteen kasvu on nopeutunut selvästi viime aikoina. Myönteinen työllisyyskehitys näyttää pysähtyneen kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Jopa Vakka-Suomessa, jossa työttömyys laski nopeasti alkuvuodesta, on työttömyysaste kääntynyt taas kasvuun. Autotehtaan rekrytoinnit eivät näytä riittävän pitämään seudun työttömyyskehitystä jatkuvalla lasku-uralla etenkin, kun rekrytointeja on viime aikoina suunnattu enenevissä määrin seutukunnan ulkopuolelle. Viime kuukausina työttömyyden kasvu on ollut hitainta Salon seudulla, jonka työttömyysaste on kuitenkin yhä Varsinais-Suomen seutukunnista korkein. Kunnittain tarkasteltuna Turun työttömyysaste näyttää nousseen Saloa korkeammaksi. Tosin kun tarkastellaan sekä työttömiä että TE-toimistojen aktivointitoimissa olevia yhteensä, on Salon työllisyystilanne yhä hieman Turun tilannetta heikompi. Maakunnan paras työllisyystilanne on Laitilassa, Ruskolla ja Paimiossa, joissa kaikissa työttömyysaste oli syyskuun lopussa alle 7 prosenttia. Myös Kemiönsaaren työttömyystilanne näyttää aiempaa valoisammalta, sillä kunnan työttömyysaste on pudonnut selvästi kuluvan vuoden aikana. Työttömyysaste on kehittynyt maakunnassa hyvin samaa tahtia kuin koko maassa, ja kausitasoitettu kehitystrendi on osoittanut lähes tasaista kasvua vuodesta 2012 alkaen. Työttömyyden kasvu on viime aikoina ollut selvästi voimakkaampaa TEM:n työnvälitystilaston perusteella kuin Tilastokeskuksen haastattelututkimuksiin pohjautuvan työvoimatutkimuksen perusteella. Tilastojen välinen ero näkyy niin Varsinais-Suomessa kun koko maassakin ja selittyy pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisellä sekä kauan työttöminä olleiden työnhakumotivaation vähenemisellä. Koska työvoimatutkimuksessa työttömiksi tilastoidaan vain neljän viikon sisällä aktiivisesti työtä hakeneet henkilöt, on moni työnhausta luopunut pudonnut Tilastokeskuksen työttömyystilastosta. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä onkin kasvamassa yli neljännekseen kaikista työttömistä vuoden 2014 kuluessa. ARBETSLÖSHETENS TILLVÄXTTAKT HAR ÖKAT UNDER SOMMAREN Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland har enligt Arbets- och näringsministeriet legat nära nationell nivå under sommaren och början av hösten. Arbetslösheten har ändå vuxit ständigt i över två års tid. Dessutom verkar den långsammare tillväxttakten under våren ha upphört och arbetslöshetsgradens tillväxt har blivit betydligt snabbare under den senaste tiden. Den positiva sysselsättningsutvecklingen ser ut att ha stannat av i alla regionkommuner i Egentliga Finland. Till och med i Vakka-Suomi, där arbetslösheten sjönk snabbt i början av året, har arbetslöshetsgraden börjat växa igen. Bilfabrikens rekryteringar verkar inte vara tillräckliga för att hålla regionens arbetslöshetsutveckling nedgående, speciellt då rekryteringarna den senaste tiden riktats allt mer utanför regionkommunens gränser. De senaste månaderna har arbetslöshetens tillväxt vart långsammast i Saloregionen, vars arbetslöshetsgrad ändå är den högsta bland Egentliga Finlands regionkommuner. En kommunvis jämförelse visar att Åbos arbetslöshetsgrad ser ut att ha stigit högre än Salos. Men när man granskar mängden arbetslösa och personer inom arbetsoch näringsbyråerna aktiveringsverksamhet sammanlagt, är Salos sysselsättningsläge lite sämre än Åbos. Landskapets bästa sysselsättningsläge finns i Letala, Rusko och Pemar, där arbetslöshetsgraden i slutet av september var under 7 procent. Även i Kimitoön ser arbetslöshetsläget ljusare ut än tidigare, då arbetslöshetsgraden minskat tydligt under året. Arbetslöshetsgraden i landskapet har utvecklats i stort sett i samma takt som i hela landet och den säsongsrensade utvecklingstrenden har visat en nästan jämn tillväxt sedan början av år Den senaste tiden har arbetslösheten ökat betydligt kraftigare enligt Arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlingsstatistik än enligt Statistikcentralens arbetskraftsforskningar som baseras på intervjuer. Skillnaden mellan statistiken syns såväl i Egentliga Finland som i hela landet och förklaras av att antalet långtidsarbetslösa ökat samt genom att långtidsarbetslösas jobbsökningsmotivation minskat. Eftersom man i arbetskraftsforskningen statistikför endast dem som aktivt sökt arbete under de fyra senaste veckorna, har många som slutat söka jobb fallit ur statistiken. De långtidsarbetslösas andel av alla arbetslösa håller på att växa till en fjärdedel av alla arbetslösa under år 2014.

5 5 Työttömyysaste 09/2014 (%) Työttömyysasteen muutos 09/ /2014 (%-yks.) ,0 +0,5 +1,0 +1,5 +2,0 Pohjanmaa 7,4 Pohjois-Karjala +0,3 Etelä-Pohjanmaa 9,1 Pohjois-Savo +0,4 Keski-Pohjanmaa 9,8 Etelä-Pohjanmaa +0,5 Uusimaa 10,1 Kanta-Häme +0,6 Kanta-Häme 10,4 Pohjanmaa +0,8 Pohjois-Savo 11,9 Etelä-Savo +0,9 Koko maa 12,0 Pirkanmaa +1,0 Varsinais-Suomi 12,2 Pohjois-Pohjanmaa +1,0 Satakunta 12,2 Lappi +1,0 Etelä-Savo 12,5 Satakunta +1,1 Etelä-Karjala 13,3 Koko maa +1,1 Pirkanmaa 13,9 Varsinais-Suomi +1,2 Pohjois-Pohjanmaa 13,9 Etelä-Karjala +1,3 Kymenlaakso 14,5 Keski-Suomi +1,3 Pohjois-Karjala 14,8 Uusimaa +1,4 Päijät-Häme 14,9 Päijät-Häme +1,4 Keski-Suomi 15,4 Kymenlaakso +1,4 Kainuu 15,6 Keski-Pohjanmaa +1,4 Lappi 15,8 Kainuu +1,5 Kuva 1 Manner-Suomen maakuntien työttömyysaste syyskuun 2014 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 1 Arbetslöshetsgraden för landskapen i Fasta Finland i slutet av september 2014 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysasteen muutos (%-yks.) +3,0 +2,5 +2,0 +1,5 +1,0 +0,5 0,0-0,5 +2,8 +2,5 +2,1 +1,7 +1,4 +0,9 +0,8 +0,4-0,2-0,3-0,4-0,6-0,5-0,6-0,7-0,7-0,8-0,5-0,3-0,5-0,5-0,5-0,6-0,7-0,6-0,5-0,5-0,3-0,0 +0,1 +0,4 +0,5 +1,0 +1,2 +1,3 +1,6 +1,8 +1,9 +2,2 +2,1 +1,8 +2,0 +1,8 +1,4 +1,2 +1,0 +1,1 +1,5 +0,9 +0,8 +0,6 +0,5 +0,9 +1,1 +1,3 +1,2 +1,2-1,0-1, Kuva 2 Varsinais-Suomen työttömyysasteen kuukausittainen muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 2 Förändringen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland per månad i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.

6 6 Työttömyysaste 09/2014 (%) Työttömyysasteen muutos 09/ /2014 (%-yks.) ,0 +0,5 +1,0 +1,5 +2,0 Turunmaa 7,4 Salo +0,5 Vakka-Suomi 8,4 Vakka-Suomi +0,7 Loimaa 9,6 Loimaa +0,8 Varsinais-Suomi 12,2 Turunmaa +0,9 Turku 12,8 Varsinais-Suomi +1,2 Salo 14,4 Turku +1,5 Kuva 3 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysaste syyskuun 2014 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 3 Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finlands regionkommuner i slutet av september 2014 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysaste 09/2014 (%) Työttömyysasteen muutos 09/ /2014 (%-yks.) -1,0 0,0 +1,0 +2,0 +3,0 +4,0 Laitila 6,0 Kemiönsaari -0,6 Rusko 6,6 Kustavi -0,2 Paimio 6,7 Koski Tl -0,1 Parainen 7,1 Uusikaupunki +0,2 Masku 7,6 Lieto +0,3 Lieto 7,7 Paimio +0,3 Kemiönsaari 8,0 Loimaa +0,4 Sauvo 8,0 Sauvo +0,4 Koski Tl 8,2 Salo +0,5 Tarvasjoki 8,2 Rusko +0,7 Mynämäki 8,5 Laitila +0,7 Vehmaa 8,5 Kaarina +0,7 Kustavi 8,7 Oripää +0,7 Kaarina 8,8 Masku +0,8 Nousiainen 9,3 Aura +1,2 Oripää 9,3 Somero +1,2 Uusikaupunki 9,3 Varsinais-Suomi +1,2 Loimaa 9,5 Mynämäki +1,2 Pyhäranta 9,7 Marttila +1,2 Marttila 9,9 Pöytyä +1,3 Taivassalo 10,0 Tarvasjoki +1,4 Pöytyä 10,1 Parainen +1,5 Aura 10,2 Turku +1,6 Naantali 10,4 Vehmaa +1,9 Somero 10,5 Pyhäranta +2,1 Raisio 11,3 Raisio +2,2 Varsinais-Suomi 12,2 Naantali +2,4 Salo 15,1 Taivassalo +2,4 Turku 15,5 Nousiainen +3,0 Kuva 4 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste syyskuun 2014 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 4 Förändringen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland i slutet av september 2014 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.

7 7 +2,5 Varsinais-Suomi +2,5 Turun seutu +2,0 +2,0 +1,5 +1,5 +1,0 +1,0 +0,5 +0,5 0,0 0,0-0,5-0,5-1,0-1,0-1, , ,5 Turku +2,5 Muu Turun seutu +2,0 +2,0 +1,5 +1,5 +1,0 +1,0 +0,5 +0,5 0,0 0,0-0,5-0,5-1,0-1,0-1, , ,0 Salon seutu +2,5 Loimaan seutu +4,0 +3,0 +2,0 +1,5 +1,0 +2,0 +0,5 +1,0 0,0 0,0-0,5-1,0-1, , ,0 Vakka-Suomi +2,5 Turunmaa +3,0 +2,0 +2,0 +1,0 0,0-1,0-2,0 +1,5 +1,0 +0,5 0,0-0,5-1,0-3, , Kuva 5 Työttömyysasteen kuukausittainen muutos (%-yksikköä) Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Salon seudun ja Vakka-Suomen kuvien mitta-asteikot poikkeavat muista. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 5 Förändringen av arbetslöshetsgraden (%-enheter) för Egentliga Finland per månad i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Statistikerna i figurerna för Saloregionen och Vakka-Suomi skiljer sig från de andra. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.

8 8 Kuva 6 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste syyskuun 2014 lopussa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 6 Arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner i slutet av september Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet. Grundkarta: Lantmäteriverket. Kuva 7 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 7 Förändringen av arbetslöshetsgraden (%-enheter) för Egentliga Finlands kommuner i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet. Grundkarta: Lantmäteriverket.

9 9 Työttömyysaste (%) 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 Varsinais-Suomi (alkuperäinen) Koko maa (alkuperäinen) Varsinais-Suomi (kausitasoitettu) Koko maa (kausitasiotettu) Kuva 8 Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysasteen kausitasoitettu kehitys. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 8 Den säsongsrensade utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland och i hela Finland. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Kausitasoitettu työttömyysaste (%) 16,0 14,0 Salon seutu Turun seutu 12,0 10,0 8,0 Loimaan seutu Vakka-Suomi Turunmaa 6,0 4,0 2, Kuva 9 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysasteen kausitasoitettu kehitys. Ohut viiva kuvaa alkuperäistä ja paksu viiva kausitasoitettua sarjaa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 9 Den säsongsrensade utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.

10 10 Työttömien määrän kehitystrendi (indeksi, 12/2010=100) 160 KOKO SUOMI Työttömien määrän kehitystrendi (indeksi, 12/2010=100) 160 VARSINAIS-SUOMI Työtön työnvälitystilastossa (työtön työnhakija TE-toimistossa) Työtön työvoimatutkimuksessa (ilmoittanut hakeneensa aktiivisesti työtä) Pitkäaikaistyöttömät (yli 1 vuosi työttömänä työnhakijana) Pitkäaikaistyöttömät (työttömyysjakson alkamisajankohdan mukaan) Kuva 10 Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitystrendin vertailu eri tilastointitavan mukaan Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Trendit on kuvattu 12 kk liukuvina keskiarvoina. Varsinais-Suomen osalta työvoimatutkimuksen tiedot on saatavilla vain neljännesvuosittain. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto ja Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 10 jämförelse av utvecklingstrenden för arbetslösa och långtidsarbetslösa enligt olika statistikföringssätt i Egentliga Finland och i hela landet. Trenderna är beskrivna som ett löpande medeltal för 12 mån. För Egentliga Finlands del är arbetskraftsforskningens information tillgänglig enbart kvartalsvis. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken och Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning.

11 11 Työttömien määrä (vuosikeskiarvo) Pitkäaikaistyöttömät Muut työttömät % % % % % % % % % % % % % % % % e Kuva 11 Pitkäaikaistyöttömien ja muiden työttömien määrän ja osuuden vuosikeskiarvot Varsinais-Suomessa. Vuoden 2014 tieto on ennuste. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 11 Det årliga medeltalet av långtidsarbetslösas och övriga arbetslösas mängd och andel i Egentliga Finland. Informationen för 2014 är en prognos. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.

12 12 ELINKEINORAKENTEEN MUUTOS RAJUA Varsinais-Suomen työpaikkamäärä väheni yli 8 000:lla vuosina , mikä oli maakunnittain tarkasteltuna selvästi Suomen suurin pudotus. Suhteellisesti tarkasteltuna työpaikkojen määrän väheneminen oli vielä tätäkin nopeampaa Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Etelä- Savossa. Työpaikkojen määrä kasvoi merkittävästi vain Uudellamaalla sekä jonkin verran Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Työpaikkojen vähenemisen taustalla on taloudellisen laskusuhdanteen vauhdittama elinkeinorakenteen muutos. Kaikissa maakunnissa palvelutyöpaikkojen määrä kasvoi, mutta vain kolmessa maakunnassa palvelujen kasvu riitti kompensoimaan alkutuotannon ja jalostuksen työpaikkojen rajun vähenemisen. Merkittävimmät työpaikkavähennykset ovat tapahtuneet puunjalostus- ja elektroniikkateollisuudessa työpaikkamäärien puolestaan kasvaessa lähinnä sosiaalija terveysaloilla. Elektroniikkateollisuuden rakennemuutos näkyy erityisen selvästi Varsinais-Suomessa, sillä matkapuhelinten valmistuksen lopettaminen Salossa selittää merkittävän osan koko maakunnan työpaikkamäärän vähenemisestä. Salosta hävisikin vuosina yhteensä yli työpaikkaa eli noin 20 % kaikista kaupungin työpaikoista. Myös esimerkiksi Marttilassa ja Kemiönsaarella työpaikkoja on hävinnyt erittäin suuri määrä. Samalla ajanjaksolla työpaikkojen määrä kasvoi vain neljässä Varsinais-Suomen kunnassa, eniten Aurassa ja Liedossa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi työpaikkamäärä kasvoi Varsinais-Suomessa eniten ravitsemustoiminnassa, koulutuksessa sekä hieman yllättäen vähittäiskaupassa. Vähittäiskaupan työpaikat kasvoivat erityisesti Raisiossa, missä Turun ohikulkutien ympäristöön on syntynyt maakunnallisesti merkittävä kaupan keskittymä. Turussa eniten uusia työpaikkoja syntyi terveyspalveluihin, mitä selittänee osaltaan yksityisten terveyspalvelujen kasvu. Rakennemuutosta voidaan tarkastella myös kokonaisuutena vertaamalla kaikkien toimialojen yhteenlaskettua työpaikkamäärän muutosta alueen koko työpaikkamäärään. Mitä suurempi prosenttiosuus eri toimialojen työpaikoista on muuttunut, sitä voimakkaampi rakennemuutos alueella on tapahtunut. Näin tarkasteltuna maakuntien rakennemuutoksen voimakkuus vastaa jokseenkin hyvin työpaikkamäärän kokonaismuutosta. Joissain maakunnissa, kuten Kainuussa, rakennemuutos on kuitenkin ollut selvästi voimakkaampaa kuin työpaikkamäärien kokonaismuutos. Rakennemuutostarkastelussa korostuvat pienet alueet, joissa kohtalaisen pienetkin työpaikkamäärän muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä elinkeinorakenteen muutoksia. Tämä näkyy hyvin tarkasteltaessa Varsinais-Suomen kuntia, joista voimakkain rakennemuutos on ollut Pyhärannassa. Salon lisäksi rakennemuutos on ollut erityisen voimakasta myös Nousiaisissa ja Tarvasjoella, joissa kummassakin on tapahtunut merkittäviä työpaikkasiirtymiä jalostuksesta palveluammatteihin. NÄRINGSLIVSSTRUKTURENS FÖRÄNDRING ÄR KRAFTIG Antalet arbetstillfällen i Egentliga Finland minskade med över under åren , vilket är den största minskningen i Finland när man jämför landskapen med varandra. Relativt sett minskade antalet arbetstillfällen ännu mer i Kymmenedalen, Päijänne-Tavastland och i Södra Savolax. Arbetstillfällen ökade anmärkningsvärt enbart i Nyland och i någon mån i Norra Österbotten och i Österbotten. Bakgrunden till det minskade antalet arbetstillfällen är förändringen i näringslivsstrukturen som tilltagit på grund av den ekonomiska lågkonjunkturen. Antalet arbetstillfällen inom servicebranschen ökade i alla landskap, men enbart i tre landskap räckte tillväxten till för att kompensera den kraftiga minskningen inom primärproduktionen och förädlingen. Den mest betydande minskningen av arbetstillfället har skett inom träförädlingen och elektronikindustrin. Antalet arbetstillfällen ökade främst inom social- och hälsovårdsbranschen. Elektronikindustrins strukturförändring syns särskilt tydligt i Egentliga Finland, eftersom nedläggningen av mobiltelefontillverkningen i Salo förklarar en stor del av minskningen av arbetstillfällen i hela landskapet. Åren försvann över arbetstillfällen i Salo, alltså cirka 20 procent av stadens alla arbetstillfällen. Även i till exempel S:t Mårtens och i Kimitoön har arbetstillfällen försvunnit i stor utsträckning. Under samma tidsperiod ökade antalet arbetstillfällen enbart i fyra kommuner i Egentliga Finland, mest i Aura och Lundo. Förutom inom social- och hälsovårdsbranschen ökade antalet arbetstillfällen i Egentliga Finland mest inom verksamhet inom näringslära, utbildning samt till en del inom detaljhandeln. Arbetstillfällen inom detaljhandeln ökade framför allt i Reso, där det bildats en landskapsmässigt viktig handelscentrering i området kring Åbo Omfartsväg. I Åbo skapades flest nya arbetstillfällen inom hälsotjänster, vilket i sin tur torde förklara tillväxten av privata hälsotjänster. Strukturomvandlingen kan också granskas som en helhet genom att jämföra förändringen av alla näringsgrenars sammanlagda antal arbetstillfällen med områdets totala antal arbetstillfällen. Ju större procentandel av de olika näringsgrenarnas arbetstillfällen förändrats, desto kraftigare är strukturförändringen på området. Genom denna granskning motsvarar omfattningen av landskapens strukturförändring tämligen bra den totala förändringen av antalet arbetstillfällen. I vissa landskap, som i Kajanaland, har strukturförändringen varit betydligt kraftigare än den totala förändringen av antalet arbetstillfällen. I granskningen av strukturomvandlingen poängteras små områden där relativt små förändringar i antalet arbetstillfällen kan orsaka betydande förändringar inom näringslivsstrukturen. Detta syns tydlig när man granskar kommuner i Egentliga Finland, där den kraftigaste strukturomvandlingen skett i Pyhäranta. Förutom i Salo har strukturomvandlingen varit speciellt kraftig i Nousis och Tarvasjoki, där det skett en stor förskjutning av arbetstillfällen från förädling till serviceyrken.

13 13 Työpaikkojen määrän muutos (%) +2 % 0 % 0,1 % 0,3 % 1,4 % -2 % -2,1 % -2,1 % -1,8 % -1,8 % -1,7 % -1,6 % -1,2 % -1,1 % -0,5 % -3,5 % -3,3 % -3,2 % -4 % -5,2 % -4,9 % -4,1 % -6 % -7,7 % -8 % Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Savo Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Keski-Suomi Koko maa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Kuva 12 Työpaikkojen määrän muutos Manner-Suomen maakunnissa Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 12 Förändringen av antalet arbetstillfällen i landskapen i Fastlandsfinland åren Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. Päätoimialojen työpaikkamäärien muutos suhteessa työpaikkojen kokonaismäärään (%) +5 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut 0 % -5 % -10 % Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Savo Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Kuva 13 Päätoimialojen työpaikkamäärien muutos suhteessa työpaikkojen kokonaismäärään Huom. Luvut eivät kerro toimialan muutosta, vaan sen vaikutuksen työpaikkojen kokonaismuutokseen. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 13 Förändringen av antalet arbetstillfällen enlig huvudnäringsgren i relation till den totala mängden arbetstillfällen åren Obs. Siffrorna visar inte förändring inom näringsgren, utan dess inverkan på arbetstillfällenas helhetsförändring. Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Keski-Suomi Koko maa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa

14 14 Työpaikkojen määrän muutos Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Kasvinviljely ja kotieläintalous Vesiliikenne Kasvinviljely ja kotieläintalous Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Kasvinviljely ja kotieläintalous Julkinen hallinto ja maanpuolustus Kasvinviljely ja kotieläintalous Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Kasvinviljely ja kotieläintalous Julkinen hallinto ja maanpuolustus Kasvinviljely ja kotieläintalous Kuva 14 Toimialat, joilla työpaikkamäärä on vähentynyt eniten vuosina maakunnittain. Toimialajako 2-numerotasolla (88 toimialaa). Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 14 Näringsgrenar där antalet arbetstillfällen minskat mest landskapsvis åren Näringsgrensfördelning på 2-siffersnivå (88 näringsgrenar). Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Etelä-Savo Lappi Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Satakunta Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Työpaikkojen määrän muutos Terveyspalvelut Terveyspalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Metallimalmien louhinta Terveyspalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon avopalvelut Metallimalmien louhinta Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Kiinteistön- ja maisemanhoito Ravitsemistoiminta Sosiaalihuollon avopalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Terveyspalvelut Sosiaalihuollon avopalvelut Terveyspalvelut Kuva 15 Toimialat, joilla työpaikkamäärä on kasvanut eniten vuosina maakunnittain. Toimialajako 2-numerotasolla (88 toimialaa). Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 15 Näringsgrenar där antalet arbetstillfällen ökat mest landskapsvis åren Näringsgrensfördelning på 2-siffersnivå (88 näringsgrenar). Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik.

15 15 Työpaikkojen määrän muutos Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus Työllistämistoiminta Metallituotteiden valmistus Erikoistunut rakennustoiminta Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous Elintarvikkeiden valmistus Tukkukauppa Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Metallien jalostus Talonrakentaminen Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Kustannustoiminta Järjestöjen toiminta Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut Maa- ja vesirakentaminen Pääkonttorien toiminta, liikkeenjohdon konsultointi Sosiaalihuollon avopalvelut Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut Kiinteistön- ja maisemanhoito Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Terveyspalvelut Koulutus Vähittäiskauppa Ravitsemistoiminta Sosiaalihuollon laitospalvelut Kuva 16 Työpaikkamäärillä mitattuna eniten kasvaneet ja pienentyneet toimialat Varsinais-Suomessa vuosina Toimialajako 2-numerotasolla (88 toimialaa). Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 16 Näringsgrenar som vuxit eller krympt mest i Egentliga Finland mätt enligt antalet arbetstillfällen åren Näringsgrensfördelning på 2-siffersnivå (88 näringsgrenar). Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik.

16 16 Työpaikkojen määrän muutos (%) +10 % +5 % 0 % +0,7 % +1,2 % +4,0 % +6,1 % -5 % -10 % -12,1 % -12,0 % -10,3 % -9,9 % -7,3 % -7,2 % -6,6 % -6,5 % -6,4 % -5,3 % -5,2 % -4,9 % -4,4 % -4,1 % -4,1 % -3,4 % -3,3 % -3,2 % -1,9 % -1,8 % -1,2 % -0,7 % -0,6 % -15 % -20 % -20,4 % -25 % Salo Marttila Kemiönsaari Taivassalo Pyhäranta Sauvo Mynämäki Laitila Oripää Somero Koski Tl Tarvasjoki Loimaa Paimio Kaarina Pöytyä Uusikaupunki Rusko Masku Naantali Kustavi Vehmaa Nousiainen Turku Parainen Raisio Lieto Aura Kuva 17 Työpaikkojen määrän muutos Varsinais-Suomen kunnissa Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 17 Förändringen av antalet arbetstillfällen i Egentliga Finlands kommuner åren Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. Päätoimialojen työpaikkamäärien muutos suhteessa työpaikkojen kokonaismäärään (%) +15 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut +10 % +5 % 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % -25 % Salo Marttila Kemiönsaari Taivassalo Pyhäranta Sauvo Mynämäki Laitila Oripää Somero Koski Tl Tarvasjoki Loimaa Kuva 18 Päätoimialojen työpaikkamäärien muutos suhteessa työpaikkojen kokonaismäärään Huom. Luvut eivät kerro toimialan muutosta, vaan sen vaikutuksen työpaikkojen kokonaismuutokseen. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Paimio Figur 18 Förändringen av antalet arbetstillfällen enlig huvudnäringsgren i relation till den totala mängden arbetstillfällen åren Obs. Siffrorna visar inte förändring inom näringsgren, utan dess inverkan på arbetstillfällenas helhetsförändring. Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. Kaarina Pöytyä Uusikaupunki Rusko Masku Naantali Kustavi Vehmaa Nousiainen Turku Parainen Raisio Lieto Aura

17 17 Työpaikkojen määrän muutos Työpaikkojen määrän muutos (-3 288) Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Salo Sosiaalihuollon laitospalvelut Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Marttila Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Metallien jalostus Kemiönsaari Kiinteistön- ja maisemanhoito Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Taivassalo Arkkitehti- ja insinööripalvelut Muiden kulkuneuvojen valmistus Pyhäranta Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Sauvo Arkkitehti- ja insinööripalvelut Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Mynämäki Kiinteistön- ja maisemanhoito Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Laitila Juomien valmistus Metallituotteiden valmistus Oripää Maaliikenne ja putkijohtokuljetus Metallituotteiden valmistus Somero Ravitsemistoiminta Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Koski Tl Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Tarvasjoki Sosiaalihuollon laitospalvelut Terveyspalvelut Loimaa Sosiaalihuollon laitospalvelut Metallituotteiden valmistus Paimio Sosiaalihuollon laitospalvelut Metallituotteiden valmistus Kaarina Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus Pöytyä Ravitsemistoiminta Moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistus Uusikaupunki Sosiaalihuollon laitospalvelut Metallituotteiden valmistus Rusko Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa Muiden kulkuneuvojen valmistus Masku Sosiaalihuollon laitospalvelut Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Naantali Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Kustavi Elintarvikkeiden valmistus Terveyspalvelut Vehmaa Talonrakentaminen Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Nousiainen Vähittäiskauppa Muiden kulkuneuvojen valmistus Turku Terveyspalvelut Erikoistunut rakennustoiminta Parainen Sosiaalihuollon avopalvelut Arkkitehti- ja insinööripalvelut Raisio Vähittäiskauppa Metallituotteiden valmistus Lieto Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta Kumi- ja muovituotteiden valmistus Aura Julkinen hallinto ja maanpuolustus Kuva 19 Työpaikkamäärillä mitattuna eniten kasvaneet ja pienentyneet toimialat Varsinais-Suomen kunnissa vuosina Toimialajako 2-numerotasolla (88 toimialaa). Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 19 Näringsgrenar som vuxit eller krympt mest i Egentliga Finlands kommuner mätt enligt antalet arbetstillfällen åren Näringsgrensfördelning på 2-siffersnivå (88 näringsgrenar). Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik.

18 18 Rakennemuutoskuvaaja 20 % 15 % 10 % 17 % 17 % 16 % 9 % 15 % 15 % 14 % 13 % 13 % 12 % 12 % 12 % 12 % 12 % 12 % 12 % 11 % 11 % 11 % 5 % 0 % Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Päijät-Häme Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kuva 20 Rakennemuutoksen voimakkuus Suomessa maakunnittain vuosina Rakennemuutoskuvaajassa tarkastellaan kaikkien toimialojen (88 luokkaa) yhteenlasketun työpaikkamäärän muutoksen suhdetta työpaikkojen kokonaismäärään. Suuri prosenttiluku kuvaa voimakasta rakennemuutosta. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 20 Strukturomvandlingens styrka i Finland landskapsvis åren Strukturomvandlingen granskar alla näringsgrenars (88 klasser) sammanlagda förändring av antalet arbetstillfällen i relation till det totala antalet arbetstillfällen. Ett stort procenttal beskriver en kraftig strukturomvandling. Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. Rakennemuutoskuvaaja 50 % 40 % 46 % 30 % 20 % 10 % 39 % 36 % 35 % 35 % 34 % 31 % 31 % 31 % 30 % 30 % 30 % 29 % 27 % 26 % 25 % 25 % 24 % 23 % 23 % 22 % 20 % 19 % 19 % 19 % 19 % 17 % 13 % 0 % Pyhäranta Nousiainen Tarvasjoki Salo Marttila Aura Kemiönsaari Kustavi Rusko Vehmaa Mynämäki Naantali Sauvo Taivassalo Raisio Loimaa Masku Somero Oripää Paimio Lieto Kaarina Pöytyä Parainen Koski Tl Uusikaupunki Laitila Turku Kuva 20 Rakennemuutoksen voimakkuus Varsinais-Suomessa kunnittain vuosina Rakennemuutoskuvaajassa tarkastellaan kaikkien toimialojen (88 luokkaa) yhteenlasketun työpaikkamäärän muutoksen suhdetta työpaikkojen kokonaismäärään. Suuri prosenttiluku kuvaa voimakasta rakennemuutosta. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 20 Strukturomvandlingens styrka kommunvis i Egentliga Finland åren Strukturomvandlingen granskar alla näringsgrenars (88 klasser) sammanlagda förändring av antalet arbetstillfällen i relation till det totala antalet arbetstillfällen. Ett stort procenttal beskriver en kraftig strukturomvandling. Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik.

19 19 VÄESTÖ KASVAA NOPEIMMIN ALKUSYKSYLLÄ Varsinais-Suomessa asui syyskuun 2014 lopussa ihmistä, mikä on asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Maakunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti noin uuden asukkaan vuosivauhtia jo pitkään, joskin vuoden 2014 aikana kehitys näyttää aavistuksen hiipuneen. Väestömuutos vaihtelee alueellisesti merkittävästi. Viime aikoina valtaosa väestönkasvusta on tapahtunut Turun seudulla, erityisesti Turussa. Turun seudun kehyskuntien väestönkasvu onkin hiipunut tasaisesti vuoden 2014 kuluessa. Vakka-Suomen ja Loimaan seudun väestökehitys on kääntynyt positiiviseksi, ja seutujen asukasluku on kasvanut viime kuukausina. Myös Salon seudulla vuonna 2012 alkanut väestökato osoittaa hiljalleen hiipumisen merkkejä, mutta Turunmaalla väestön väheneminen on viime vuosina kiihtynyt. Suurin osa Varsinais-Suomen väestökasvusta selittyy maahanmuutolla. Koko maakunnan väestönkasvusta jo lähes 80 prosenttia johtuu maahanmuutosta, ja kaikki seutukunnat saivat muuttovoittoa ulkomailta. Ehdottomasti suurin osa maahanmuutosta on suuntautunut Turun kaupungin alueelle. Luonnollinen väestönkasvu, eli syntyvyyden enemmyys kuolleisuuteen nähden, kasvattaa puolestaan väestöä eniten Turun seudun kehyskunnissa, joskin myös Turussa syntyvyyden enemmyys kasvattaa väkilukua. Varsinais-Suomen väestökehityksen kannalta ominaista on, että maahanmuutto kasvattaa maakunnan asukaslukua tasaisesti ympäri vuoden, kun taas syntyvyys on suurimmillaan kesäisin. Ehdottomasti selvin kausivaihtelu havaitaan kuitenkin maan sisäisessä muuttoliikkeessä, mikä kasvattaa asukaslukua merkittävästi elokuussa uusien opiskelijoiden muuttaessa maakuntaan. Tämä näkyy selvimmin Turussa, jonka asukasluku kasvaa muuttoliikkeen seurauksena merkittävästi juuri elo- ja syyskuussa. Muissa maakunnan kun kunnissa näkyy alkusyksyllä puolestaan merkittävää muuttotappiota. BEFOLKNINGEN VÄXER SNABBAST UNDER FÖRHÖSTEN I slutet av september 2014 bodde personer i Egentliga Finland, vilket är personer fler än ett år tidigare. Landskapets invånarantal har vuxit stadigt med cirka nya invånare per år redan under en längre tid, trots att utvecklingen år 2014 är lite långsammare. Befolkningsförändringen varierar betydligt regionalt. Den senaste tiden har den största delen av befolkningstillväxten skett i Åboregionen, speciellt i Åbo. Befolkningstillväxten i Åboregionens kranskommuner har minskat stadigt under år Befolkningstillväxten i Vakka-Suomi och Loimaaregionen har vänt mot en positiv riktning och regionernas invånarantal har vuxit de senaste månaderna. Också i Saloregionen visar befolkningsminskningen som pågått sedan år 2012 tecken på att minska, medan befolkningsminskningen i Åboland har tilltagit de senaste åren. Den största delen av befolkningstillväxten i Egentliga Finland förklaras av invandring. Nästan 80 procent av landskapets befolkningstillväxt beror på invandring och alla regionkommuner får sitt inflyttningsöverskott utomlands ifrån. Den absolut största andelen av invandringen är riktad till Åbo stads område. Den naturliga befolkningstillväxten, alltså större nativitet än mortalitet, bidrar till befolkningstillväxt främst i Åboregionens kranskommuner, även om nativiteten ökar invånarantalet också i Åbo. Det som är kännetecknande för befolkningsutvecklingen i Egentliga Finland är att invandring ökar landskapets invånarantal stadigt under hela året, medan nativiteten är som störst under sommaren. Den absolut största säsongsvariationen kan ändå urskiljas i flyttningsrörelsen inom landet, vilket ökar invånarantalet betydligt i augusti då nya studerande flyttar till landskapet. Detta syns tydligast i Åbo, vars invånarantal växer betydligt i augusti-september som en följd av flyttningsrörelsen. I övriga kommuner i landskapet sker å sin sida ett betydande inflyttningsunderskott i början av hösten.

20 20 = 1000 henkilöä Turku Vakka-Suomi Muu Turun seutu Turunmaa Salon seutu Loimaan seutu Kuva 17 Varsinais-Suomen väestön jakautuminen alueittain Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 17 Fördelningen av Egentliga Finlands befolkning regionvis Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaaan verrattuna (henkilöä) Syyskuu 2013 Syyskuu Varsinais-Suomi Turun seutu Turku Muu Turun seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu Turunmaa Salon seutu Kuva 18 Kuukausittainen väestömuutos Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna syykuussa 2013 ja Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 18 Den månatliga befolkningsförändringen i Egentliga Finland i september 2013 och 2014 jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2014 är förhandsuppgifter.

21 Varsinais-Suomi Turun seutu Turku Muu Turun seutu Salon seutu +300 Loimaan seutu Vakka-Suomi +300 Turunmaa Kuva 19 Kuukausittainen väestömuutos (henkilöä) Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eri alueiden kuvien mitta-asteikot poikkeavat toisistaan. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 19 Förändringen av befolkningen per månad (personer) i Egentliga Finland i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Statistikerna för figurerna för de olika regionerna avviker från varandra. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. Siffrorna för år 2014 är förhandsuppgifter.

22 22 Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaaan verrattuna (henkilöä) Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Varsinais-Suomi Turun seutu Turku Muu Turun seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu Turunmaa Salon seutu Kuva 20 Väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomessa syyskuussa 2013 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 20 Befolkningsförändringens struktur i Egentliga Finland i september 2013 jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2014 är förhandsuppgifter. Kuukausittainen väestönmuutos (henkilöä) Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos Kuva 21 Väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomessa kuukausittain. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 21 Den månatliga befolkningsförändringens struktur i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2014 är förhandsuppgifter.

23 23 Kuukausittainen väestönmuutos (henkilöä) Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos Kuva 22 Turun väestömuutoksen rakenne kuukausittain. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 22 Den månatliga befolkningsförändringens struktur i Åbo. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2014 är förhandsuppgifter. Kuukausittainen väestönmuutos (henkilöä) Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos Kuva 23 Väestömuutoksen rakenne kuukausittain Varsinais-Suomessa Turkua lukuun ottamatta. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 23 Den månatliga befolkningsförändringens struktur i Egentliga Finland frånsett Åbo. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2014 är förhandsuppgifter.

24 24 KUMPPANUUSBAROMETRI KERTOO MAAKUNNAN KEHITYKSESTÄ Kumppanuusbarometri on maakuntastrategian tavoitteiden toteutumisen tärkein seurantaväline. Se on maakunnan keskeisten toimijoiden keskuudessa säännöllisesti toteutettava verkkokysely, joka laaditaan maakuntastrategian arvokärkien ja tavoitteiden pohjalta. Kumppanuusbarometri avulla tarkastellaan sekä maakunnan yleistä kehitystä että maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Yleistä kehitystä tarkastellaan maakuntastrategian tavoitteiden pohjalta laadituilla väittämillä, joiden paikkansapitävyyttä vastaajat arvioivat. Toimenpiteiden toteutumisastetta arvioidaan vastaavasti siten, että barometriin osallistuvat esittävät oman näkemyksensä kunkin toimenpiteen edistymisestä. Kaikissa kysymyksissä arvioidaan erikseen sekä kehityksen nykytilaa että tulevia kehitysodotuksia. Kumppanuusbarometri toteutettiin ensimmäisen kerran loka marraskuussa Verkkokysely lähetettiin yhteensä noin 400 varsinaissuomalaiselle asiantuntijalle. Toimenpiteiden toteutumisen arvioimista varten barometri jaettiin neljään erilliskyselyyn siten, että kussakin arvioitiin vain yhden toimenpidekokonaisuuden edistymistä. Vastauksia kertyi jokaiseen erilliskyselyyn vartin tasaisesti noin kappaletta, ja kyselyyn vastasi yhteensä 130 henkilöä. Seuraavaksi tarkastellaan kumppanuusbarometrin alustavia tuloksia maakunnan yleisen kehityksen näkökulmasta. Tulosten mukaan vastaajilla on varsin myönteinen kuva Varsinais-Suomen kehityksestä. Erityisesti vastaajat olivat samaa mieltä tekemistä ja yrittämistä sekä yhteistyötä ja kumppanuutta painottavien väittämien kanssa. Vastaajat siis vaikuttivat sisäistäneen kumppanuusstrategian lähtökohdat hyvin. Vähiten samaa mieltä vastaajat olivat selvästi pidemmän tähtäimen kehitystavoitteiden, kuten hiilineutraliuden, kestävän yhdyskuntarakenteen ja pohjoisen kasvuvyöhykkeen kanssa. Varsinais-Suomen kehitysodotukset vastaavat barometriin osallistuneiden mukaan melko hyvin kehityksen nykytilaa. Niiden tavoitteiden odotetaan edistyvän eniten, jotka jo nyt arvioidaan olevan pisimmällä. Erityisesti yhteistyön ja kumppanuuden odotetaan vahvistuvan nopeasti, mikä luo uskoa maakuntastrategian päätoimenpiteen, kumppanuusfoorumin, suotuisaan kehitykseen. Vastaavasti pidemmän tähtäimen tavoitteiden edistyminen arvioidaan hitaammaksi. Kaikkien väittämien mukaisen kehityksen nähdään kuitenkin edistyvän ennemmin kuin heikkenevän. PARTNERSKAPSBAROMETERN BES- KRIVER LANDSKAPETS UTVECKLING Partnerskapsbarometern är det viktigaste redskapet för att följa upp hur landskapsstrategins målsättningar uppfylls. Det är en webbenkät som genomförs regelbundet bland landskapets centrala aktörer och som utformas utgående från landskapsstrategins värdespetsar och målsättningar. Med hjälp av partnerskapsbarometern granskas både landskapets allmänna utveckling och förverkligandet av landskapsstrategins åtgärder. Den allmänna utvecklingen granskas genom påståenden som utformas utgående från landskapsstrategins målsättningar, som sedan respondenterna ger sin uppfattning om hur bra de stämmer. Hur bra åtgärderna förverkligats uppskattas på motsvarande sätt genom att respondenterna ger sin syn på hur bra respektive åtgärd förverkligats. För varje fråga utvärderas både utvecklingens nuläge och förväntad utveckling var för sig. Partnerskapsbarometern genomfördes för första gången i oktober november Webbenkäten skickades till totalt cirka 400 experter i Egentliga Finland. För att kunna utvärdera hur åtgärderna förverkligats delades barometern in i fyra skilda enkäter. I varje enkät utvärderades enbart utvecklingen av en åtgärdshelhet. Varje enkät fick ganska jämnt med svar, cirka per enkät, vilket innebär att totalt 130 personer svarade. Till näst granskas partnerskapsbarometerns preliminära resultat utifrån landskapets allmänna utveckling. Enligt resultaten har respondenterna en rätt positiv bild av Egentliga Finlands utveckling. Respondenterna höll framför allt med påståenden som betonade aktivitet och företagande samt samarbete och partnerskap. Respondenterna verkade alltså ha tagit till sig partnerskapsstrategins utgångspunkt väl. De mest avvikande åsikterna gällde de långsiktiga utvecklingsmålen, så som kolneutralitet, hållbar samhällsstruktur och den nordiska tillväxtzonen. Enligt deltagarna i barometern motsvarar den förväntade utvecklingen i Egentliga Finland tämligen bra den nuvarande utvecklingen. De målsättningar som förväntas utvecklas mest är de som redan nu uppskattas vara längst framskridna. Framför allt förväntas samarbete och partnerskap att förstärkas snabbt, vilket skapar tilltro i att landskapsstrategins huvudåtgärd, partnerskapsforumet, utvecklas väl. På motsvarande sätt uppskattar man att de långsiktiga målsättningarna kommer att utvecklas långsammare. Den påstådda utvecklingen uppskattas ändå snarare framskrida än att trappa av.