KYT2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma

Transkriptio

1 KYT2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma Osavuosikatsaus 1-11 / 2007

2 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2010) Tutkimushankkeet 2007 Hanke Vastuuhenkilö Hankkeen tyyppi Tutkimuspainopiste 1 Kiven huokostilavuuden ja Jussi Timonen kokeellinen Radionuklidien heterogeenisuuden kuvaus JYFL vapautuminen ja kulkeutuminen tomografiamenetelmällä 2 Käytetyn ydinpolttoaineen Jukka Juutilainen selvitys Radionuklidien loppusijoittamisen ekologinen Kuopion YO vapautuminen ja kulkeutuminen riskiarvio metsäekosysteemissä 3 Lähialueen termo-hydro-kemiallinen Markus Olin mallinnus Radionuklidien mallinnus (LÄHITHC) VTT/ T&K vapautuminen ja kulkeutuminen 4 Syvien biosfäärien geomikrobiologia - Merja Itävaara kokeellinen Radionuklidien molekyylibiologiset VTT/BIO vapautuminen ja kulkeutuminen monitorointimenetelmät (GEOMOL) 5 Kallion in situ tutkimukset Marja Siitari-Kauppi kokeellinen Radionuklidien HYRL vapautuminen ja kulkeutuminen 6 Kemiallisten olosuhteiden vaikutus Pirkko Hölttä mallinnus/ Radionuklidien radionuklidien HYRL kokeellinen vapautuminen ja kulkeutuminen kallioperäkulkeutumisessa (KERA) 7 Bentoniitti ja tunnelin Jouko Törnqvist selvitys tekniset vapautumisesteet täyteainetutkimuksen VTT osaamistason kartoitus 8 Kapselikuparin pitkäaikaiskestävyys Pertti Auerkari kokeellinen tekniset vapautumisesteet (Long-term integrity of VTT/TUO copper overpack-leia) 9 Bentoniittipuskurin toimintakyvyn Markku Kataja mallinnus tekniset vapautumisesteet mallinnus ja simulointi JYFL 10 Ydinjätekapselin Hannu Hänninen kokeellinen tekniset vapautumisesteet deformaatiomekanismit TKK 11 Kuparin korroosionopeuden Olof Forsén kokeellinen tekniset vapautumisesteet mittaaminen kaasufaasissa Jari Aromaa loppusijoituksen alkuvaiheessa TKK 12 Kivi-vesi-vuorovaikutus Juhani Suksi kokeellinen Kallioperä ja pohjavesi vesien kulkeutumisen ilmentäjänä HYRL (KIVES-VEKU) 13 Akustiseen emissioon perustuva Aleksis Lehtonen kokeellinen Kallioperä ja pohjavesi kallion jännitystilan mittausmenetelmä TKK/KAL 14 Rakoilun aikariippuvuus ja ydinjätteen Pekka Särkkä mallinnus loppusijoitustilaa ympäröivän kallion TKK/KAL Kallioperä ja pohjavesi rikkoutumisvyöhykkeen mallintaminen (CREEP II) 15 Uraanin käyttäytyminen kiteisissä Kirsti Loukola- kokeellinen Kallioperä ja pohjavesi kivissä: tulosten hyödyntäminen Ruskeeniemi turvallisuusanalyysissä TKK/GET (GEOCHEM) 16 Suomalainen erotus- ja Markku Anttila selvitys Strategiset selvitykset transmutaatiotekniikan tutkimus VTT/PRO 17 Ydinjätehuollon teknistieteelliset Kari Rasilainen selvitys Strategiset selvitykset perusteet (TEPE) VTT/ T&K 18 Tilannekatsaus Vesa Suolanen selvitys Strategiset selvitykset uraanikaivosjätteiden VTT kehittyneistä huoltomenetelmistä

3 Kiven huokostilavuuden kuvaus tomografiamenetelmillä Jyväskylän yliopisto, fysiikan laitos Yhteistyö: Helsingin yliopisto, kemian laitos, radiokemian laboratorio Tavoitteet 2007 Tulokset 9 11/2007 Mikrotomografialaitteistolla tehtävät mittaukset JYFL Kohinanpoisto- ja analysointimenetelmien kehittäminen JYFL Sievin näytteen tomografiakuvaus tarkemmalla resoluutiolla on tehty. Tulosten analysointi on menossa. Grimselin granodioriittinäytteen eri mineraalikomponenttien segmentointi on aloitettu PMMA-tuloksien kanssa suoritettavaa vertailua varten. Carpet-segmentointialgoritmin herkkyyttä eri parametreille on testattu edelleen, samoin sen uutta sylinterisymmetristä versiota. Kohinanpoistoalgoritmeista ja invaasioperkolaatiomene-telmästä on valmisteltu julkaisua PMMA-menetelmällä tehtävät huokoisuusmääritykset ja mineraalispesifiset rakennetarkastelut HYRL Sievin muuntuneen tonaliitin näytettä on analysoitu edelleen PMMA menetelmällä. 20 poikki-leikettä (4cmx3,8cm) on analysoitu vastaten 1 cm syvyyttä. Näistä on tarkoitus tehdä 3D konstruktio. Kokoukset Raportointi työkokous, läsnä Jussi Timonen ja Marja Siitari-Kauppi. T. Lähdemäki, M. Kelokaski. M. Siitari-Kauppi, M. Voutilainen, M. Myllys, A. Jäsberg, J. Timonen, F. Mateos and M. Montoto, Characterising low-permeability granitic rock from micrometer to centimeter scale: X-ray µct, confocal microscopy and PMMA method, in D. S. Dunn, C. Poinssot, and B. Begg (eds), Scientific Basis for Nuclear Waste Management XXX, MRS Symp. Proc. 985, (2007) ; T. Turpeinen, K. Majava and T. Kärkkäinen, Comparison of linear time filtering methods for tomographic images, in preparation; T. Turpeinen, M. Myllys, J. Timonen, J. Majava and T. Kärkkäinen, 3D surface detection with a quenched Edwards-Wilkinson equation, in preparation; A. Jäsberg, Flow of suspensions in straight pipes, PhD Thesis, University of Jyväskylä,

4 Tutkimushankkeen nimi: Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Hankepäällikkö: Jukka Juutilainen Tutkimuslaitos: Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Kokeellisen aineiston kerääminen luonnonuraanin käyttäytymisestä metsäekosysteemissä. Selvitetään luonnonuraanin biosaatavuus sekä jakautuminen eri kasvinosien välillä. Lisäksi selvitetään muiden alkuaineiden vaikutusta uraanin käyttäytymiseen. Eliöiden, joille riski uraanialtistuksen haittavaikutuksille on suurin, tunnistaminen. Menetelmiä näiden eliöiden uraanialtistuksen määrittämiseen selvitetään esikokein. Parametrien määrittäminen mallinnusta varten. Lasketaan mallinnuksessa tarvittavia siirtokertoimia sekä uraanille että muille alkuaineille. Tarkastellaan siirtokertoimiin liittyvää lineaarisuusoletusta sekä eri alkuaineiden vaikutusta toistensa siirtokertoimiin. Tuloksista tiedottaminen Tutkijakoulutus sekä opinnäytetöiden valmistuminen Jatkettu kirjallisuusselvityksen tekemistä uraanin kulkeutumisesta metsässä. Kerätty n. 550 maaperä- ja kasvillisuusnäytettä ja analysoitu niistä n. 450 kpl ICP-laitteistolla (Labtium Oy, Espoo), jolla saatiin määritettyä 34 eri alkuaineen pitoisuudet näytteissä. Tarkasteltu uraaniin siirtymistä maaperästä neljään eri kasviin (oravanmarja, metsäalvejuuri, pihlaja, kuusi) sekä jakautumista näiden kasvien eri osien välillä. Selvitetty kirjallisuudesta lähinnä maaperän ja kenttäkerroksen eliöiden altistumista uraanille ja muille altisteille. Maakiitäjäisten ja lierojen uraanipitoisuuksista tutkimusalueilla tekeillä pro gradu-työ. Näytteeksi kerättiin yhteensä 4 lieronäytettä ja 25 kuoriaisnäytettä, joista on analysoitu alkuainepitoisuudet (ICP). Päätetty tehdä laajempi lierojen ja maakiitäjäisten keräys vuonna 2008, sillä uraanipitoisuus etenkin lieroissa vaikuttaisi olevan suurempi kuin kasveissa. Määritetty siirtokertoimia maaperän ja kasvien välillä uraanille ja vertailtu eri kasvien siirtokertoimia. Lineaarisuusoletus ei vaikuttaisi olevan voimassa uraanille tutkitussa aineistossa. Posteriesitys SETAC Europen vuosikokouksessa Portossa. Lähetetty abstrakti Radioecology kokoukseen. Aloitettu ensimmäisen tieteellisen artikkelin kirjoittaminen (työnimi: Soil-to-plant transfer of uranium and its distribution between different plant parts) Yksi pro gradu-tutkielma (aihe: maaperäeläinten altistuminen) sekä yksi LuKtutkielma (aihe: mallinnus) tekeillä. P. Roivainen suorittanut jatko-opintoja 41 op.

5 Osallistuminen kokouksiin, seminaareihin yms. P. Roivainen osallistunut seuraaviin kokouksiin: probiota: Key Issues in Biosphere Aspects of Assessment of the Long-Term Impact of Contaminant Release Associated with Radioactive Waste. Lappeenranta The ERICA Open Event. Pariisi SETAC Europe 17th Annual Meeting. Porto Eliökunnan säteilysuojelu- kansainvälinen kehitys ja ERICAn lopputulokset. Helsinki J. Juutilainen ollut KYT-arviointiryhmän haastattelussa

6 Lähialueen termo-hydro-kemiallinen mallinnus (LÄHITHC) Markus Olin VTT, Ydinenergia Perehdytään loppusijoitustilan lähialueen integroituun osakuvaukseen, jossa mallinnetaan kytketysti loppusijoituskapselin lämmöntuottoa, puskuribentoniitin saturoitumista ja pohjaveden geokemiallista käyttäytymistä. Ensi vaiheessa bentoniitin saturoitumiseen ja kemialliseen käyttäytymiseen liittyvät malliparametrit pyritään asettamaan käyttäen hyväksi julkaistuja tutkimuksia. Seuraavaksi asetettuja malliparametrejä käyttäen pyritään loppusijoitustilan bentoniittipuskurin termohydro-kemiallinen (THC) käyttäytyminen mallintamaan koko termisen vaiheen keston yli. Hankkeessa on perehdytty aihepiirin haasteelliseen problematiikkaan kirjallisuuden ja haastattelujen avulla. Mallinkehityksen ensimmäisen vaihe on viivästynyt hankkeen henkilöresursseissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Muutoksen takia tulokset tulemaan jäämään aiottua pienemmiksi, mutta myös projektin kokonaiskustannusten arvioidaan alenevan n suunnitellusta Tavoitteista jäädään nimenomaan jälkimmäisen osan eli bentoniittipuskurin koko termisen vaiheen keston yli tehtävän mallinnuksen osalta. Työn alla on projektista luvattu VTT Tiedotteita julkaisu.

7 KYT/GEOMOL *Merja Itävaara, *Anu Kapanen, **Lasse Ahonen * VTT Tietotie 2, VTT ** GTK Tavoitteet 2007 Tulokset Tutkimuskohde, näytteenoton jatkokehittäminen Outokummussa tehtiin syyskuussa näytteenotto 1500 metrin syvyyteen asti. Yhteensä otettiin 15 näytettä eli näyte/100 m. Näytteet otettiin mikrobiologisiin tutkimuksiin suodattamalla ja suodattimet pakastettiin välittömästi. Näytteet analysoidaan vuoden 2008 aikana. Näytteet otettiin myös kaasukoostumuksen, geokemiallisten ja -fysikaalisten parametrien mittaamiseksi. Olkiluodosta otettiin syksyn aikana 3 näytettä, joista on tehty mikrobiologisia karakterisointeja, erityisesti on tutkittu sulfaatinpelkistäjiä. 2. Mikrobien elävyysvärjäykset Live/dead ja DAPI värjäyksiä tehtiin kaikista näytteistä. Kuolleiden mikrobien määrä lisääntyi syvyyssuunnassa Outokumpunäytteissä. 3. Sulfaatinpelkistäjien tunnistaminen dsrab geenin (sulfiitti reduktaasigeenin) avulla, dsrb-dgge menetelmällä Sulfaatinpelkistäjien esiintymistä ja lajiston diversiteettiä näytteissä tutkittiin dsrab geenin molempien päiden dsra ja dsrb geenisekvenssien kautta. Useita uusia sulfaatinpelkistäjälajeja tunnistettiin, jotka sijoitettiin yhteistyössä CSC tieteellisen laskennan kanssa mikrobien kehityspuuhun. Sulfaatinpelkistäjien esiintymistä ja diversiteettiä on myös tutkittu ONKALO ja Palmottu vesinäytteillä. 4. Mikrobipäälajiston tunnistaminen Yleisalukkeet, PCR-DGGE Yleisalukkeilla PCR-DGGE menetelmällä on tutkittu päämikrobiryhmiä. Sekvenssit on eristetty ja niiden tunnistaminen on työn alla. 5. Verkottuminen ja tieteellinen yhteistyö ISEB 18th International Symposium on Environmental Biogeochemistry ; Taupo, New Zealand Lasse Ahonen piti esitelmän ja esitti posterin. Merja Itävaara esitti posterin konferenssissa.

8 Kallion in situ tutkimukset Osa kansainvälistä Grimsel Test Site Phase VI LTD (Long Term Diffusion) projektikokonaisuutta. HYRL Maarit Kelokaski & Maikki Siitari-Kauppi III osavuosikatsaus In situ kulkeutumiskoe Kulkeutumiskokeessa käytettävää kairanreikää GTS:ssa on pidennetty ja uudet hydrauliset tarkistusmittaukset suoritettu. Kesäkuussa aloitettu in situ diffuusiokoe on käynnissä. Injektointiliuoksen radioaktiivisuusmittaukset tehdään Paul Sherrer instituutissa. Testireiän kairansydämen analyysit eri laboratoriossa tehty, HYRL:n analyysit raportoitu (TN07-003). 2. In situ impregnointikokeet rakoavaumien ja kivimatriisin huokoisuuden määrittämiseksi ja visualisoimiseksi 3. Kiven huokosveden koostumuksen tutkimus 4. Kesiumin kulkeutumisreittitutkimus NHC-9 injektointikokeen (AN07-353) näytteet tutkittavina Sveitsissä, Japanissa sekä Tsekeissä. Injektointireiän kairansydämen rakenne analysoitu HYRL:ssa ja raportoitu (TN07-002). 14 C-PMMA-koealue GTS:ssa on kairattu (AN07-155) ja kivinäyte (halkaisija 30cm ja pituus ~80cm) lähetetty HYRL:oon. 14 C-PMMA-injektointireiän kairansydämen rakenteen analyysit raportoitu HYRL:ssa (TN07-002). In situ näytteiden analysointi laboratoriossa on käynnissä. Näyte sahattiin VTT:n betonilaboratoriossa 7 osaan. 14 C-PMMA visualisointi filmiautoradiografialla onnistui. Huokoisuus kohdentuu maasälpien ja kvarsimineraalien ympärillä oleviin tummiin mineraaleihin. PMMA-määritetty kokonais-huokoisuus näyttää olevan noin % pienempi in situ näytteessä kuin laboratoriokokeessa määritetty PMMA-huokoisuus. Elohopeahuokoisuusmääritykset ovat käynnissä (Bundesanstalt für Materialforschung und prüfung, BAM). British Geological Surveyssä on aloitettu Grimselin kiven kattavat huokosvesianalyysit, rinnalle suunnitteilla uusia laboratorioskaalan diffuusiokokeita. Uuden kokeen testireikä kairattu GTS:ssa. Kesiumin tunkeutuminen Grimselin granodioriitissa tehtiin in situ -kokeena 1990-luvulla. Diffuusioprofiilit on määritetty ICP-MS:llä ja digitaalisen autoradiografian avulla (Möri et. al.). Kokeen mallinnuslaskenta käynnissä Bernin yliopistossa. Tuloksista oli esitys Migration 07 kokouksessa (Max Hu&Andreas Möri Radionuclide transport in fracturegranite interface zones.) 5. Kokoukset + matkat LTD projektikokous Meiringen,

9 Sveitsi, Maarit Kelokaski (AN07-361). Migration 07 -kokous München, Saksa, Maarit Kelokaski, Marja Siitari-Kauppi. LTD projektikokous München, Saksa, Maarit Kelokaski, Marja Siitari-Kauppi. 6. Raportointi AN07-009: Boreholes, samples and instrumentation of boreholes in the LTD project AN07-155: C-14 PMMA over-coring field report AN07-353: NHC-9 resin injection field report AN07-361: Minutes of the 3 rd LTD Experiment Team Meeting TN07-001: Porosity results of core LTD TN07-002: Porosity results of core LTD TN07-003: Porosity results of core LTD Möri et. al. Phys. Chem. Earth 31 (2006)

10 Kemiallisten olosuhteiden vaikutus radionuklidien kallioperäkulkeutumisessa (KERA) Pirkko Hölttä, Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Radiokemian laboratorio Sorption mekanistinen mallinnus Kuvata ioninvaihdon mekanismeilla tapahtuvaa sorptiota yksinkertaistetuissa liuosolosuhteissa. Puretaan aiemmin kokeissa käytetyt rakokolonnit ja määritetään kesiumin tunkeutuminen raosta kiveen sekä jatketaan Cs:n sorption geokemiallista mallintamista eräkoe- ja virtausolosuhteissa. Tehdä kirjallisuustutkimus savien pintakompleksaatio-ominaisuuksista. Tehdä sarja eräkokeita neptuniumin sorptiosta kaoliniittiin yksinkertaistetuissa kemiallisissa olosuhteissa ja määritetään neptuniumin pintakompleksaatiovakiot hapellisissa olosuhteissa. Kytketty reaktiivinen kemiallinen kulkeutumismallinnus Simuloida pintaveden puskurikapasiteettia kallioperässä ja uraanin liikkumista: kulkeutuminen ja sorptio/mineralisaatio luonnon olosuhteissa pitkällä aikavälillä yhteistyössä GeoChem projektin kanssa ottaen huomioon vuorovaikutukset kallion mineraalien kanssa, ph-, redox-olosuhteet, avainionit. (GeoChem projektiin liittyvät työt) Radionuklidien kulkeutumiskokeet Selvittää aiempien blokkikokeiden tulkintoihin liittyviä epävarmuuksia tehden täydentäviä koesarjoja varioiden veden virtausnopeutta ja virtauskenttää. Jatkaa merkkiainekokeita matriisidiffuusion osoittamiseksi kokeellisesti myös pidättymättömällä merkkiaineella. Tutkia kolonnikokeilla kemiallisten olosuhteiden vaikutusta radionuklidien kulkeutumiseen sekä selvittää kulkeutumismallien ja reaktiivisten geokemiallisten mallien keskinäistä kytkentää. KYT2010-ohjelma Osallistua järjestettäviin seminaareihin ja temaattisiin workshoppeihin. Aiemmissa virtauskokeissa käytetyt rakokolonnit on avattu ja määritetty cesiumin jakautuminen raon kivimatriisissa. Tehty reaktiivinen kulkeutumismalli cesiumin kulkeutumisen ja sorption tulkintaa varten. Testattu mallia alustavilla kokeellisilla tuloksilla. J. Kyllönen on lopettanut työt HYRL:ssä Mallitettu PhreeqC ohjelmalla uraanin spesiaatiota käyttäen GeoChem projektin laboratoriokokeissa määritettyjen kiven ja veden alkuainepitoisuuksia. Lisäksi on tutustuttu GRUNCH ohjelman mahdollisuuksiin hallita kulkeutumisprosessit 2D:ssä yhteistyössä JRC Institute of Energy (Petten) kanssa. J. Kyllönen on lopettanut työt HYRL:ssä Testattu virtausnopeuden vaikutusta virtauskenttään ja kulkeutumisreitteihin uusilla koesarjoilla. Erittäin hitailla nopeuksilla havaittiin kulkeutumisreittien keskittyvän kapealle alueelle yhteen valumakohtaan. Tehty sekä blokilla että kolonnilla merkkiainekokeet 131 I:lla ja mallituksen perusteella osoitettu matriisidiffuusion vaikutukset myös pidättymättömän jodin läpitulokäyrissä. Tuloksia on esitetty Mofap, Migration07 ja MRS:n Scientific Basis for Nuclear Waste Management kokouksissa, tehty kaksi proceedings paperia ja lähetetty käsikirjoitus arvioitavaksi julkaisua varten.

11 Bentoniitti- ja täyteainetutkimuksen tietotaidon kartoitus Bentonite and other backfilling materials - mapping of research done and knowhow Jouko Törnqvist, VTT Tavoitteet 2007 Tulokset 1 4/2007 Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa bentoniitille sekä loppusijoitustunnelin täyteaineille tehdyt tutkimukset, arvioida tämän perusteella niiden käyttökelpoisuus Suomen olosuhteissa ja laatia bentoniittiaiheinen tietokanta ydinjätetutkimuksen tarpeisiin. Tutkimuksen tuloksena perustetaan laaditaan tietokantapohjainen julkaisurekisteri, johon sisältyy myös tehtyjen tutkimusten luokittelu ja arviointi (vuoden 2008 osio). Kartoituksen, luokittelujen ja arviointien perusteella laaditaan erillinen vuosittainen yhteenvetoraportti, johon kerätään tulokset tutkimusten kattavuudesta, käyttökelpoisuudesta, mahdollisista puutteista ja rajoituksista. Tutkimus on käynnistetty toukokuun alussa Ensimmäisenä tavoitteena on kartoittaa tehdyt tutkimukset. Kartoitus on aloitettu Posivan, SKB ja eräiden tietokantojen hauilla. Tulokset 5 8/2007 Tutkimus käynnistettiin toukokuun alussa Ensimmäisenä tehtävänä oli kartoittaa tehdyt tutkimukset. Kartoitus aloitettiin Posivan ja SKB julkaisusarjoista. Kartoitus on jatkunut tietokantojen hauilla sisältäen esim. Compendix, NTIS viitetietokannat. Kartoituksen tulokset on toistaiseksi koottu Excel-tiedostoon, joka viedään myöhemmin tänä vuonna Access tietokantaan. Tällä hetkellä tutkimuksen budjetista on käytetty noin kolmasosa, koska se käynnistettiin vasta kesän kynnyksellä. Tulokset 9 12/2007 Tutkimuksen tavoitteet vuoden 2007 osalta ovat jo lokakuun alussa pääosin saavutettu. Eli Posivan ja SKB:n tutkimuksista suurin osa on koottu ja luokiteltu. Sen lisäksi on käyty läpi tieteellisiä tietokantoja sekä tehty Internet hakuja. Tutkimusten tiedot on siirretty Excelin kautta Access tietokantaan. Loppuvuodesta tullaan tekemään jonkin verran tulosten analysointia sekä täydennetään tietokantaa.

12 Kapselikuparin pitkäaikaiskestävyys (Long term integrity of copper overpack) Pertti Auerkari, VTT 1) Kapselikuparin ja sen hitsien pitkäaikais-kokeet (viruminen, hitsausvikojen vaikutus, yhdistetty viruminen ja korroosio) > h, sekä mikrorakennetarkastelut Pisimmät yksiaksiaaliset virumiskokeet ovat saavuttaneet tuntia olosuhteissa, joissa kehitetty virumismalli ennustaa vähintään kaksinkertaista elinikää. Pisimmissä moniaksiaalikokeissa on saavutettu h; monitoroinnin perusteella materiaali ei ole vielä kokenut huomattavia muutoksia. Rinnakkaiskokeet on käynnistetty myös puhtaalla kuparilla. Luonnollisia hitsausvikoja (FSW) sisältävien sauvojen virumiskokeiden (max h) analyysiä varten kehitetty virumismalli on implementoitu FEA-koodiin (Comsol/Abaqus). Vikojen elinikää lyhentävä vaikutus on voimakas, vaikka viat ovat pienempiä kuin NDT voi havaita. Mikrorakennetarkasteluja on laajennettu hitsausvikojen ja kokeiden aikana esiintyvien muutosten havainnointiin EBSD-tekniikoilla. Muutokset ovat selviä sekä yksi- että moniaksiaalisessa kuormituksessa melko matalassakin lämpötilassa ( 150 C). Yhdistetyn korroosion ja virumisen mittauksia varten kehitetyllä uudella koelaitteistolla testataan jännityskeskittymän (CT-sauva) vaikutuksia simuloiduissa (Olkiluodon) pohjavesiolosuhteissa. 2) Virumislujuuden, vikavaikutusten, yhdistettyjen mekanismien ja eliniän mallintaminen sekä mallien verifiointi koetulosten perusteella Kapselikuparille kehitetty virumismalli hyödyntää murtolujuuden suhteen tehtyä normalisointia ja vähentää dramaattisesti koetuloshajontaa ennusteisiin verrattuna (Z = 2.8) käytettäessä Suomesta ja Ruotsista saatuja koetuloksia. Malli ennustaa sekä murtumaan että valittuun venymään kuluvaa aikaa tehokkaasti laajalla jännitys- ja lämpötila-alueella. Malli minimoi sovitusvakioiden lukumäärän ja ennusteisiin tarvittavat kokeet, ja toimii kuparin raerajadiffuusion aktivaatio-energialla (104 kj/mol). Ennustettu ehjän perusaineen elinikä on noin vuotta olosuhteissa 100 C/50 MPa. Malli sisältää kaikki virumishistorian vaiheet mutta on silti riittävän yksinkertainen soveltuakseen myös FE-analyysiin. Tuloksia on esitetty ohjelman arvioinnissa (KTM, ) ja SKI:lle

13 Bentoniittipuskurin toimintakyvyn mallinnus ja simulointi Yhteyshenkilö: Markku Kataja, JYFL THMC-mallinnuksen ( ) suunnittelu THM-mallin ja sen numeriikan kehittäminen: Biot'n mallin ja sen diskretoinnin tukimus THMC mallinnuksen suunnittelu aloitettiin tutustumalla aiempaan työhön lähinnä THM - mallinnuksen ja siihen liittyvän koetoiminnan osalta. Tulosten perusteella on tehty alustava periaatesuunnitelma jatkotutkimuksen suuntaamiseksi. Lähtökohtana on aiemmin aloitettu termomekaaninen mallinnus ja sen yhteydessä havaitut kehitystarpeet mallinnuksen, numeriikan ja erityisesti mallinnusta tukevan koetoiminnan osalta 1). Lisäksi on käynnistetty keskustelut tulevan tutkimuksen linkittämiseksi muuhun meneillään olevaan tutkimukseen (erit. Posivan koordinoima Bento -projekti) Keskustelu yhteistyöstä University of British Columbian reologia ja maaperägeologian tutkijoiden kanssa on myös aloitettu. Yhteyshenkilönä tässä on prof. Mark Martinez, joka vieraili Suomessa marraskuun lopulla. Numeriikan kehittäminen on aloitettiin Numerola Oy:ssä tutustumalla THM -malliin sekä olemassaolevan numeerisen ratkaisijan stabiilisuusongelmiin aiemmin tehdyn työn pohjalta. Juha Ruokolaisen toteuttama THM - malli on asennettu Numerolan tietokoneelle. Lisäksi Petri Jussilan väitöskirjatyössään esittämä THM -malli on toteutettu Numerolan kehittämälle Numerrin-mallinnusalustalle. Juha Ruokolaisen toteuttamasta FEM -mallista poiketen, Numerrin -toteutus perustuu FVM-, eli voluumielementtimenetelmään sekä implisiitttisen aika-askelluksen tuottaman vahvasti kytketyn yhtälösysteemin täydelliseen linearisointiin. Numerrin -mallia on testattu ja tuloksia verrattu Elmer -toteutuksen antamiin tuloksiin TKK/Mat:ssa on aloitettu ns. Biot'n mallin ja sen diskretoinnin tukimus. Tähän mennessä on tarkasteltu kahta eri diskreointimenetelmää, Arnold-Brezzi-Forinin ns. MINI elementti - menetelmää ja Taylor-Hood elementteihin perustuvaa menetelmää. Menetelmät on ohjelmoitu Numerrin ohjelmistoon. Alustavat tulokset ovat sopusoinnissa kirjallisuudessa esitettyihin. Loppusysksystä tutkitaan Taylor- Hoodin kolmeulotteisia heksahedrielementtejä joille ei löydy kattava teoriaa.

14 Tutkimushankkeen nimi: Ydinjätekapselin deformaatiomekanismit Hankepäällikkö: Hannu Hänninen Tutkimuslaitos: TKK, Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Alkuvuoden päätavoitteena oli ottaa käyttöön uusi in-situ FE-SEM/EBSDaineenkoetuslaite. Laitetyyppi on aivan uusi maailmassa ja valmistaja on useaan otteeseen siirtänyt laitteen valmistumispäivää myöhemmäksi. Laite asennettiin lopulta ja sen käyttöönotto on aloitettu. Toisena tavoitteena on aloittaa optisen venymämittauksen avulla paikallisen deformaation mittaus makroskooppisella tasolla. Tätä varten on tilattu LaVision mittausjärjestelmä, joka asennetiin ja otetaan parhaillaan käyttöön. Kuparikapselimateriaalien deformaatiomekanismeista on tehty kattava kirjallisuustutkimus. In-situ EBSDtestauksessa näytteenvalmistus on erittäin vaativaa, jotta voidaan varmistaa se, että tutkitaan materiaalin todellisia ominaisuuksia ja että näytteenvalmistuksella ei aiheuteta deformaatiota tutkittavaan materiaaliin. Näytteenvalmistukseen on kehitetty luotettavat menetelmät. Tutkittavat materiaalit on karakterisoitu FE-SEM/EBSD:n avulla lähtötilassa. EBSD-mittausten käyttö deformaation mittaukseen on erittäin herkkä mittausparametreille. Jotta sitä voidaan käyttää, pitää EBSD:llä tutkia ensin tarkkaan tunnetut venymät (vetämällä vetokoneella koesauvaan erilaisia venymiä) ja tehdä tulosten perusteella referenssikäyrä deformaation kvantifioimiseksi. Tämä työ on ollut päätehtävänä elokuun loppuun asti ulottuvalla jaksolla. Vuoden viimeisellä neljänneksellä on kehitetty menetelmiä paikallisen deformaation määrittelyssä käytetyn referenssikäyrän tarkkuuden ja luotettavuuden parantamiseksi. EBSD-mittausten pääkohteena ovat olleet kitkatappihitsausliitoksen mikrorakenne- ja tekstuuritutkimukset näistä aiheista hyväksytyn konferessiesitelmän tiukasta aikataulusta johtuen.

15 Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Measurement of corrosion rate of copper in gas phase in the beginning of final disposal. Jari Aromaa,Teknillinen korkeakoulu, Korroosion ja materiaalikemian laboratorio Selvittää kvartsikidemikrovaa an soveltuvuus kuparin kaasufaasissa tapahtuvan korroosion mittaamiseen ja saavutettavissa oleva mittaustarkkuus. Rakentaa koelaitteisto haihtumisen ja tiivistymisen simulointiin. Mitata haihtumisen ja tiivistymisen mahdollisesti aikaansaama kuparin korroosionopeuden muutos. Tutkimus aloitettiin toukokuussa. Projektin ulkopuolisella rahoituksella hankittiin uusi kvartsikidemikrovaaka (Stanford Research Systems QCM 200). Laite kykenee mittaamaan pienet painonmuutokset. Esimerkiksi puhtaan kuparin hapettuminen kuivassa ilmassa näkyy painonmuutoksena 1,6-1,8 µg/tunti. Laitteiston tarkkuus riittää siihen, että korroosionopeudet voidaan esittää tarkkuudella µm/vuosi. Satunnaisia ongelmia on ollut kun laite hyppää kesken kokeen jollekin toiselle harmoniselle taajuudelle, mikä näkyy 3-4 kertaluokkaa liian suurena painonmuutoksena. Joissakin tapauksissa syynä on ollut kosteuden tiivistyminen mittapään sisälle. Ongelma on ratkennut uusilla tiivisteillä. Joissakin tapauksissa useiden kertaluokkien virheelliset painonmuutokset ovat aiheutuneet kosteuden epätasaisesta tiivistymisestä mittakiteen pinnalle (selviä pisaroita). Näistä kokeista on vain voitu todeta, että tuloksia ei voi käyttää. Kondensoituminen on ollut tämän tutkimuksen kantava ajatus Erilaisia vaihtoehtoja näytteen pinnoittamiseen kokeiltiin ja päädyttiin sähkösaostamiseen.. Näytteet on valmistettu pinnoittamalla 2,5 tai 5,0 µm kuparia kvartsikiteen päälle. Paksummilla kerroksilla kvartsikide ei enää mittaa painonmuutosta lineaarisesti. Aluksi selvitettiin kirjallisuuden perusteella vastaavanlaisissa kohteissa käytettyjä ratkaisuja. Selvityksessä haettiin erityisesti kondenssin toteutuksia. Rakennettu koelaitteisto on 1 litran suljettu lämpövaipallinen lasireaktori, jossa pohjalla on höyrystyvä vesi (300 ml) ja veteen kuplitetaan typpeä, happea tai ilmaa. Laitteistolla on ajettu kalibrointiajoja toukoelokuussa. Puhdas, juuri valmistettu kuparipinta hapettuu kosteuden läsnä ollessa muutamassa minuutissa, jonka jälkeen paino pysyy vakiona. Kokeiden tulkinta perustuu alkuvaiheen painonnousun ja sen jälkeen tapahtuvan lineaarisen painonmuutoksen korrelaatioihin liuoksen koostumuksen kanssa. Painonmuutoskokeita on ajettu elokuusta alkaen. Koeympäristöinä ovat olleet kuiva

16 kaasufaasi ja kostea kaasufaasi tislatun veden ja synteettisen Allard-pohjaveden kanssa. Allard-veteen on lisätty myös muita suoloja kuten klorideja ja sulfaattia. Hapettumakerroksen muodostuminen näkyy µg painon nousuna. Kun pinnalla on hapettumakerros niin painonmuutokset 2 24 tuntia pitkissä kokeissa ovat vaihdelleet satunnaisesti. Trendeinä on erotettavissa korroosionopeuden muutoksia, jotka ovat ehkä ennalta arvattavia: Kosteuden lisääminen lisää painon muutosnopeutta, lämpötilan nosto lisää korroosionopeutta, ilma- tai happikuplitus lisää korroosionopeutta. Toisaalta Allardpohjaveden käyttö tislatun veden sijasta ei ole vaikuttanut korroosionopeuteen. Useimmissa koeympäristöissä alun nopean painonnousu jälkeen paino on jatkanut kasvuaan. Tämä viittaa kuparin pinnan hapettumiseen oksidiksi. Yleensä pinta on hapettunut kun lämpötila on ollut max. 60 C. Lämpötilassa 80 C paino on alkanut laskea mikä viittaa kuparin tai sen reaktiotuotteiden liukenemiseen. Pinnan hapettumisnopeudet typpikuplituksessa (hapeton tila) vastaavat 2-5 µm/vuosi. Suurimmat liukenemisnopeudet on mitattu ilmakuplitetussa Allard-vedessä lämpötilassa 80 C. Korroosionopeus on ollut noin 27 µm/vuosi. Kokeet korotetulla kloridipitoisuudella tuottivat mielenkiintoisia tuloksia. Kloridipitoisuuden kasvaessa näytteen painonmuutos pienenee. Tämä saattaa viitata tiiviimmän reaktiotuotekerroksen kasvuun. KYT-ohjelma Projektia esitelty seminaarissa Projekti on esitelty arviointiryhmälle

17 Tutkimushankkeen nimi: Kivi-vesi-vuorovaikutus vesien kulkeutumisen ilmentäjänä (KIVES-VEKU) Hankepäällikkö: Juhani Suksi Tutkimuslaitos: Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Radiokemian laboratorio Kehitetään valmiuksia hyödyntää redox-muutosten seurauksena syntyviä geokemiallisia jälkiä (U-sar-jan epätasapainot) vesien kulkeutu-misen ymmärtämiseksi kallioperäs-sä. Työ tapahtuu (1) simuloimalla kivivesivuorovaikutusta laboratori-ossa ja (2) analysoimalla kivinäyttei-tä, jotka on otettu virtausreittien varrelta eri syvyyksiltä. 1. Julkaisukäsikirjoitus 234 U:n ja 238 U:n vapautumisesta kivivesivuorovaikutuksessa ja hyödyntämisestä reaktiivisen kulkeutumismallinnuksen kehitystyössä. 2. Kivi-vesi-vuorovaikutussimulaattorin hapettomien olosuhteiden määrittely ja arvio simulaation luonnonmukaisuudesta 3. Uraanin isotooppien 234 U ja 238 U vapautumissuhteen vaihteluvälin määrittäminen simulaattorissa parhaillaan olevan kivinäytteen osalta Simulaattorin tekniset parannukset koskien jatkuvatoimista kemian parametrien mittausta (ph, Eh, O 2, johtokyky) on saatu tehtyä. Kivinäytteiden (Äspön kallioluolalaboratorio) tutkiminen on käynnissä. Käsikirjoituksen aihepiiriä on laajennettu koskemaan uraanisarjatutki-musta laajemmin: Uranium series studies for the safety case of deep geological disposal of nuclear wastes. Aihe (abstrakti) hyväksytty esitettä-väksi Migration 07-kokoukssa Münchenissä. Aihe esitettiin posterina Migrationkokouksessa Käsikirjoitus lähetetään julkaistavaksi mennessä. Kivi-vesi-vuorovaikutusolosuhteiden (Eh, ph, O 2, johtokyky) kartoitusta jatkettiin kesällä 2006 haetun kivima-teriaalin. Ehmittausten laadunvar-mistusta varten hankittiin uusi geeli-täytteinen elektrodi, joka mahdollis-taa pitkäkestoisen jatkuvatoimisen mittauksen. Haettiin ONKALOsta uusi kivinäyte (~30 kg migmatiittigneissiä), joka murskattiin ja ladottiin kolonneihin. Kokeet uudella näytemateriaalilla aloitettiin syyskuun alussa. Mittaus-dataa analysoidaan parhaillaan. Isotooppianalyysejä ei päästy vielä tekemään, koska simulaattorin tekninen kehitys vei suunniteltua enemmän aikaa.

18 Tutkimushankkeen nimi: Akustiseen emissioon perustuva kallion jännitystilan mittausmenetelmä Hankepäällikkö: Tutkimuslaitos: Teknillinen korkeakoulu, Kalliorakentaminen Testata erilaisia mittauslaitteiston asetuksia ja mittausparametreja mahdollisimman tasalaatuisen kivimateriaalin avulla. Kerätä mahdollisimman paljon aiheesta olemassa olevaa tietoa. Kivimateriaali (Kurun harmaa graniitti) valittu ja suunnatut koekappaleet haettu. Laboratorionäytteet valmistettu. Laboratoriokokeissa tehty AEmittauksia varioimalla kuormitusnopeuden arvoja. Seurattu alan aikakausjulkaisuja. Käyty heinäkuussa Lissabonissa pidetyssä ISRM:n kansainvälisessä kongressissa. Aloittaa uusi jännitysmittausten sarja mahdollisesti Olkiluodosta ja Ruotsista saatavilla näytteillä. Jäädään odottamaan edellä mainittujen laboratoriokokeiden tuloksia. Tohtorintutkintoon tarvittavien 70 opintopisteen suorittaminen. Diplomi-insinööri Aleksis Lehtonen irtisanoutui TKK:lta Hänen seuraajakseen tuli tekniikan lisensiaatti Taisto Tuokko (tarvittavat 70 opintopistettä on jo suoritettu).

19 Hankkeen nimi: Rakoilun aikariippuvuus ja ydinjätteen loppusijoitustilaa ympäröivän kallion rikkoutumisvyöhykkeen mallintaminen (CREEP II). Time-dependent fracturing of rock mass and modelling of EDZ of a repository for spend nuclear fuel. Yhteyshenkilö: Mikael Rinne Kirjallisuus selvitykset liittyen kemiallisen ympäristön vaikutuksista raon alikriittiseen kasvuun. Alikriittisen raonkasvun mallin verifiointi TKK:lla tehtyjen Strain Rate Stepping (SRS) kokeiden avulla. Koska tutkittava materiaali on epähomogeenista, on mm lujuutta kuvaavissa laboratoriotuloksissa huomattavaa hajontaa. Mallinnuksessa hajonta korostuu kun arvioidaan kiven pitkäaikaislujuutta. Laboratoriotulosten perusteella laaditaan edustava malli jolla kuvataan kiven keskimääräistä käyttäytymistä. Numeerisen sovelluksen kehittäminen ja ohjelmointivirheiden seulonta. Laboratorionäytteiden mikroskooppinen ja makroskooppinen tutkimus. Tavoitteena selvittää em. menetelmin kuormitusnopeuden vaikutusta murtumismekanismiin. Suolaisen veden vaikutuksen selvittäminen alikriittiseen raonkasvuun laboratoriokokein (GeoFrames, Saksa) ja mallintamalla. Työ tehty ja raportoitu. Kirjallisuusselvitys kokonaisuudessaan raportoidaan Decovalex hankeen yhteydessä. SRS-kokeet on mallinnettu ja alustavasti raportoitu mm. KYT johtoryhmälle lokakuussa 2007 toimitetussa alustavassa vuosiraportissa. SRS kokeiden yksityiskohtainen mallinnus esitetään myös M. Rinteen väitöstyössä, jonka arvioitu julkaisuajankohta on Helmikuu Tämän hankkeen yhteydessä kehitetty numeerinen malli kuvaa hyvin SRS kokeiden mukaista kuormitetun kallionäytteen käyttäytymistä. Ohjelmointivirheiden seulonta on tehty ja havaitut ongelmat on korjattu. Numeeriset algoritmit on raportoitu ja laskennan tarkkuutta on arvioitu. Mikroskopoinnin ja makroskooppisen tunkeumanestetutkimuksen näytteet valmiit ja valokuvattu, analysointi käynnissä. Laboratoriokokeet tehty ja raportoitu. 10 % NaCl- liuoksen todettiin lievästi heikentävän kiven pitkäaikaislujuutta verrattuna puhtaaseen veteen. Vaikutus pienenee kuormitusnopeuden kasvaessa. NaCl:n vaikutusta kiven lujuuteen on lisäksi mallinnettu laboratoriokokein määritettyjen parametrien avulla..

20 GeoChem: Uraanin käyttäytyminen kiteisissä kivissä: Tulosten hyödyntäminen turvallisuusanalyysissä Teknillinen korkeakoulu, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Geoympäristötekniikan laboratorio (GT) Radiokemian laboratorio, Kemian laitos (HYRL) Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Enterpris Ltd, UK GeoChem projekti alkoi Luonnon havainnot - määrittää tutkimuskohteen sekundääriuraanifaasit ja tutkia niiden esiintymistä ja muodostumista 2. Laboratoriokokeet - tutkia uraanin liukenemista ja kulkeutumista kiteisessä kivessä Elektronimikroskopiatyöt on tehty kolmen näytteen uraanifaasien selvittämiseksi SEM-EDS:llä ja tarkistettu microprobella. Laboratoriokokeissa käytettävän Sievin kiven (SY 7 muuntunut tonaliitti), Kurun harmaan graniitin ja Askolan kiven (A m, A m ja A m) alustava geologinen taustaselvitys on tehty GTK:n raporttien pohjalta. Sievin ja Kurun näytteiden kokokivianalyysit tehty GTK:ssa. Kaikkien näytteiden mineraalikoostumus on selvitetty mikroskopoimalla ja pistelaskumenetelmällä. Johtopäätökset ja yhteenveto ovat tehty. Johtopäätökset tuloksista ja yhteenvetoraportti ovat tekeillä. Köyhdytetystä uraanipelletistä liukenevien aineiden diffuusiokoe Sievin muuntuneessa tonaliitissa (lisättiin myös 3 H ja 36 Cl merkkiaineita diffuusiokertoimen määrittämiseksi) HYRL:ssä kesti 9 kuukautta. Tritiumin ja kloorin läpitulosta määritetään diffuusiokertoimet. Uraanipelletti on liuennut ja sekundäärifaaseja on muodostunut pelletin pinnalle. Saostuneet faasit ovat hydroksideja tehtyjen PhreeqC mallinnusten perusteella. Sakka määritetään XRD:llä GTK:ssa. Blokkikoe Kurun harmaalla graniitilla on aloitettu syyskuussa. Diffuusiota seurataan 12 kuukauden ajan. Seurantareikien näytteenotto tehdään kuukausittain ja veden alkuainekoostumus määritetään ICP-MS:llä HYRL:ssä keväällä HYRL laboratoriokokeista on tehty työraportti D. Read esitti triaksiaalikokeiden tilannekatsauksen kokouksessa HYRL:ssä. Sievin muuntuneen tonaliittinäytteen läpi oli tuolloin pumpattu paineella tasapainotettua pohjavettä 10 kuukauden ajan, ja uraanin läpitulo havaittiin läpitulleessa vedessä ja pitoisuus oli edelleen nousussa. Kokouksessa päätettiin kokeiden jatkuvan kunnes uraanin pitoisuus vedessä joko tasaantuu tai kunnes vesi ei enää läpäise kiveä riittävissä määrin permeabiliteettin laskettua. 3. Mallinnus J. Kyllönen on tehnyt mallinnuksia käyttäen PhreeqC ohjelmaa. Hän on tutustunut myös GRUNCH ohjelman mahdollisuuksiin. PhreeqC on hyvä ohjelma spesiaatiomallinnukseen, mutta GRUNCH ohjelmalla voidaan hallita kulkeutumisprosessit 2D:ssä. L. Togneri ja M. Markovaara-Koivisto ovat suorittaneet Hydrogeokemiallinen mallinnus (PhreeqC)-kurssin Geologian laitoksella maalis-huhtikuussa.

21 4. Muuta Askolan näytteiden rakopinnoilta otettujen uraanimineraalien iänmääritys on tehty. GTK:ssa tehty Kurun harmaan graniitin hie ja kiillotetut kivinäytteet mineraalianalyyseihin ja elektronimikroskooppisiin tarkasteluihin ovat valmistuneet. GTK:ssa tehty Sievin kiven ja Kurun harmaan graniitin tasapainotusvesien kationi- ja anioni määrityksiä. 5. Kokoukset - Työkokous HYRL David Read, Marja Siitari-Kauppi, Jarkko Kyllönen, Antero Lindberg, Laura Togneri, Mira Markovaara-Koivisto - Työkokous GTK Mira Markovaara- Koivisto, Marja Siitari-Kauppi, Antero Lindberg - Työkokous HYRL Mira Markovaara- Koivisto, Nuria Marcos, Laura Togneri, Jarkko Kyllönen, Marja Siitari-Kauppi, Karl-Heinz Hellmuth, Antero Lindberg - Työkokous HYRL Mira Markovaara- Koivisto, Laura Togneri, Jarkko Kyllönen, Marja Siitari- Kauppi, Antero Lindberg -Työkokous HYRL Marja Siitari-Kauppi, Karl-Heinz Hellmuth, David Read, Eberhard Falck, Mira Markovaara-Koivisto, Daniel Breitner, Csaba Czabo, Paul Sardini, -Työkokous TKK Marja Siitari-Kauppi, Karl-Heinz Hellmuth, David Read, Eberhard Falck, Mira Markovaara-Koivisto, Daniel Breitner, Csaba Czabo, Paul Sardini, Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, Marit Kelokaski, Hannu Arvela -Työkokous HYRL Marja Siitari-Kauppi, Nuria Marcos, Karl-Heinz Hellmuth, David Read, Eberhard Falck, Mira Markovaara-Koivisto 6. Raportointi Geological background for Syyry, Kuru and Askola samples and U mineralogy of Askola samples raportti tekeillä M. Markovaara-Koivisto, N. Marcos, D. Read, A. Lindberg, M. Siitari-Kauppi, K. Loukola- Ruskeeniemi:Release of U, REE and Th from Palmottu granite -Proceedings Research Society:n konfferenssiin Scientific Basis for Nuclear Waste Management XXXI Laura Togneri, Marja Siitari-Kauppi Report of the laboratory experiments in the GeoChem project conducted at HYRL

22 Suomalainen erotus- ja transmutaatiotekniikan tutkimus Markku Anttila, VTT 1. Transmutaatiolaitosten reaktorifysikaalisen laskentakyvyn kehittäminen -saatu uudet versiot MCNP-ohjelmasta (MCNP5/MCNPX); tilattu DIF3D/VARIANTohjelmisto nopeiden reaktorien laskentaan; kesäharjoittelija jatkaa osapäiväisenä syksyllä perehdyttyään kesällä aiheeseen kirjallisuuden avulla ja laskemalla JOYO-benchmarktehtävää; NEA:n tiedekomitean sivuaktinidien polttoa kevytvesireaktoreissa selvittävän asiantuntijaryhmän perustava kokous siirtynyt ensi vuoteen; omat laskut tehdään pääasiassa loppuvuodesta; lyhyt raportti alikriittisyyden mittaamisesta tekeillä 2. Polttoainekiertojen proliferaatioriski - raportin perusaineisto on koottu; kirjoittamista jatkettu, raportti valmistuu vuoden loppuun mennessä 3. Aktinidien ryhmäerotusmenetelmät ja niiden sekundäärijätteiden käsittelymenetelmät - Työ aloitetty HYRL.ssä heinäkuussa kirjallisuushauilla eri tietolähteistä; Raportin kirjoittamista jatkettu, raportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. 4. Tiedon välitys ja alan kehityksen seuranta ATS-seminaarissa esitelmä ydinpolttoainekierroista ml. P&T( ; artikkeli ATS Ydintekniikka lehden seuraavassa numerossa (4/2007)

23 Ydinjätehuollon teknistieteelliset perusteet (TEPE) Kari Rasilainen VTT, Ydinenergia 1. Turvallisuusanalyysimetodologia. Osallistutaan aktiivisesti käytetyn polttoaineen loppusijoituksen turvallisuusanalyysimetodiikan kehittämistä tukeviin kansainvälisiin ja kansallisiin yhteistyöhankkeisiin. 2. Paleohydrogeologiset tutkimukset safety casessa. Osallistutaan aktiivisesti paleohydrogeologisten tutkimusten hyödyntämistä safety casessa edistävään kotimaiseen yhteistyöhön. 3. Ydinjätehuollon kustannusriskianalyysi. Laaditaan laskentamalli ydinjätehuollon kustannuksista ja tehdään kustannusriskit huomioivat simulointilaskelmat. Kari Rasilainen osallistui OECD/NEA:n IGSCkomitean järjestämään workshoppiin kiteisen kallioperän stabiilisuudesta SKB:n työ oli hyvin esillä; Posivan tutkimuksista oli kaksi esitystä (Liisa Wikström ja Petteri Pitkänen). Workshopin esitykset on luettavissa osoitteesta Kokouksen Proceedings tulee myöhemmin. OECD/NEA:n IGSC-komitean kokoukseen osallistui Henrik Nordman. Suomen maaraportin esitti Jarmo Lehikoinen. Kokous oli mielenkiintoinen, koska sai kontakteja muihinkin kuin EU maihin, vaikka painopiste olikin EU.ssa ja sen projekteissa. Kokous oli siis laaja synteesi ydinjätetilanteesta maailmalla. Suomen tilanne on monessa mielessä kuitenkin erilainen kuin muualla, koska loppusijoituspaikka on valittu ja ONKALO rakenteilla. Muilla mailla politiikka ja yleinen hyväksyttävyys on kovasti tapetilla. OECD/NEA:n RWMC-komitean kokoukseen ei tällä kertaa ehditty osallistua muiden työkiireiden vuoksi. RWMC on päättänyt, että aiemmin vuosittain päivitettävien katsausten sijasta laaditaan uudella yhtenäisellä formaatilla maaraportit ja lyhyemmät yhteenvedot. Syksymmällä projektin on tarkoitus osallistua paitsi uuden maaraportin (country report) laatimiseen, myös maaprofiilin (country profile) päivittämiseen OECD/NEA:n tietokannassa. Laadittu yhteistyössä HYRL:n ja kansainvälisten yhteistyötahojen (Ruotsi, UK) kanssa tiivistelmä USD-tutkimuksista safety casen valmistelussa Migration2007- kokoukseen. Esitys pidettiin posteresityksenä, viimeistelty käsikirjoitus on lähetetty kokouksen nimittämien arvioitsijoiden arvioitavaksi. Olemassa oleva laskentamallin rakenne on viimeistelty ja kustannusten vaihteluvälien arviot tarkennettu Posivan, Fortumin ja heidän konsulttiensa kanssa pidetyn palaverin perusteella. Tuloksia ollaan parhaillaan raportoimassa. Yo. ryhmälle annetaan vielä kommentointimahdollisuus ennen raportointia.

24 Tutkimushanke: Tilannekatsaus uraanikaivosjätteiden kehittyneistä huoltomenetelmistä Hankepäällikkö: Vesa Suolanen Tutkimuslaitos: VTT 1) Lähdemateriaalin hankinta ja analysointi Lähdemateriaalia on hankittu suhteellisen kattavasti (mm. OECD/NEA & IAEA julkaisuja, migraatiokonferenssien proceedinseja, uraanikiertoa sekä useita erillisiä kaivosjätteiden pitkäaikaiseristämistä käsitteleviä artikkeleja). Aineistoa on käyty läpi ja sitä on analysoitu. 2) Asiantuntijahaastattelut Asiantuntijakontakteja on ollut tiedeyhteisön sisällä. Viranomaiskontaktit ja haastattelut tehdään viimeistään raportin laatimis- ja kommentointivaiheessa. Osallistuttu haastatteluun tutkimusohjelman evaluointiin liittyen. 3) Tutkimusraportti Tutkimusraportin laatiminen on käynnissä sisältösuunnitelman pohjalta. Raporttiluonnos on tarkoitus saada tehdyksi vuoden loppuun mennessä ja lopullinen tutkimusraportti tammikuun loppuun mennessä.