Benchmarking -matka Lappiin

Transkriptio

1 Benchmarking-matka Lappiin Matkan tavoitteena alueellinen ja kansallinen verkostoituminen sekä uusien tuotteistusideoiden kehittäminen. Matkalla mukana juukalaisia yrittäjiä, yhdistyksiä, koulutusalan ja yritysneuvonnan edustajia Pohjois-Karjalan alueelta, Juuan kunnan edustajia sekä muita tahoja. Benchmarking -matka Lappiin Virpi Kirjavainen, projektisuunnittelija, Juuan kunta

2 Johdanto 2 Ennakko-odotukset matkalta 2 Benchmarking-matka Lappiin Kemin lumilinna, Tomi Sipola, myyntipäällikkö 3 Ester Dorsmann, lumen- ja jäänveiston opettaja, Ammattiopisto Rovaniemi 5 Porofarmi, Rovaniemi 6 Lapin Ammattikorkeakoulu, lehtori Kai Ryynänen, erityisasiantuntija (lumi- ja jäärakentaminen) 6 Arctice Igloo Hotel 9 Arctic Snow Hotel, Sinettä 10 Kainuun Etu Oy, Antti Toivanen 11 Palautekeskustelu matkasta 12 Loppuyhteenveto 14 Lähteet 15 Käyntikohteet ja matkan aikana tavattujen henkilöiden yhteystiedot 15 1

3 Johdanto Matkan tavoitteena oli tutustuminen Lapin lumi- ja jääkohteisiin matkailussa, kansallinen verkottuminen sekä toimijapohjan luominen. Paikallisella ja alueellisella tasolla tavoitteena on luoda uusia edellytyksiä matkailulle ja varsinkin talvimatkailulle lunta ja jäätä hyödyntäen. Matkalle osallistui 22 henkilöä, joista matkanvetäjänä toimi yksi henkilö jäärakentaminen Juuastahankkeesta. Lisäksi hänen apunaan matkan aikana toimi yrityksen edustajia mm. tulkkina. Ryhmään kuului juukalaisia yrittäjiä, yhdistyksiä, vapaaehtoisia, Karelia Ammattikorkeakoulun edustaja, Josek Oy:n yritysneuvoja, terveysvalvonnan sekä Juuan kunnan edustajia. (osallistujalista, liite 2). Matkaohjelma on luettavissa raportin liitteestä 1. Tutustumiskohteet oli hankittu yhteistyössä lumiyrittäjä Petteri Ollilan kanssa. Hänen yrityksensä Arctic Freetec oli mukana Juuan jääkupolin rakentamisessa Petteri Ollila osallistui myös ohjelmaan Rovaniemellä ja ympäristössä vierailun aikana. Lähdimme matkalle keskiviikkona klo 7 Juuan matkahuollosta. Matkaa oli edeltänyt pitkä prosessi, kun matkakohteita valittiin ja matkasta tiedotettiin. Bussin olimme varanneet Matkahaitarilta ja kuljettajana toimi Jari Nevalainen. Ennakko-odotukset matkalta Matkalla Lappiin kyselimme osallistujien tunnelmia ja odotuksia tulevalta matkalta. Joensuun seudun Kehitysyhtiön Josekin edustaja Jouni Luoma aloitti ja hänen mielestään 6-tien varsi on saatava kiinnostavammaksi Juuan kohdalla. Pielinen ja vaaramaisema ovat vetvoimatekijöitä Juuassa. Matkalta hän odotti näkevänsä mitä muualla on jo tehty ja miten. Matti Tuominen odotti näkevänsä vinkkejä tulevaan tekemiseen sekä kuinka voidaan markkinoida tuotteita. Lisäksi Matti korosti yritysnäkökulmaa: kuinka jäärakentamisesta saadaan business, että muillekin saadaan urakoitua jäärakennuksia. Matti mietti myös tulevaa rakennuspaikkaa Juuassa. Voisiko se olla olla keskuspuisto, vanha kenttä, ABC:n pellot vai Retulahden ranta. Lumitykki on tärkeää löytää projektiin. Raimo Moilanen oli kiinnostunut talven tuotteistamisesta ja hän toi esille sen, että on tärkeää saada yrittäjät mukaan toimintaan. Raimo toi esiin, että Karelia AMK on kiinnostunut olemaan mukana ja AMK voi palvella palveluiden tuotteistamisessa, rakentamisessa ja tutkimuksessa. Kyösti Juntunen, Onni Kirjavainen ja Jari Nevalainen kertoivat olevansa mielenkiinnosta mukana. Eero Pulkkia kiinnostavat kädentaidot ja hän on valmis olemaan mukana lumen-, jään ja hiekanveistossa. Muotteja veistotoimintaan on jo olemassa. Ellin-päiville ja muihin tapahtumiin voisi yhdistää Eeron mukaan veistotoimintaa. 2

4 Ari Jaaranen kertoi kunnan roolista rakentamisessa. LED-valot on jo olemassa ja täytyy miettiä kuinka rakentamisesta saa busineksen. Jouni Korhonen korosti turvallisuutta rakentamisessa. Lumitilat on hyväksyttävä käyttöön ja periaatteessa majoitushuoneissa on oltava +18 astetta, mutta lumilinnassa on +5 astetta. Jouni ei näe estettä, että Juuassa olisi vastaavia tiloja tarjolla. Pentti Kallinen toi esiin, että hän haluaa tutustua jää- ja lumirakentamiseen. Hänen mukaansa on tärkeää tehdä PR-työtä verkossa jo etukäteen, että hanke tunnettaisiin laajalti. Rakennuksen käyttöä mietittävä etukäteen. Jan Graafmans kertoi odottavansa oppivansa uutta jäärakentamisesta. Lapin AMK:n vierailulla hän odottaa kuulevansa mitä voidaan tehdä vaihto-ohjelman puitteissa. Tuula Ikonen-Graafmans odottaa näkevänsä uutta lumi- ja jäärakentamisessa, tuotteistamisessa ja kuulevansa tällaisen rakentamisen budjetista. Antti Nykänen kertoi olevansa utelias uuden suhteen ja Lauri Tuonosta kiinnosti kaikki erilainen rakentaminen. Eija Meriläinen on miettinyt rakennuksen käyttöä ja palveluita mitä siellä voisi olla esimerkiksi ravintola tai joku show-tapahtuma. Vilho Tuononen kertoi, että erikoisuus on valttia. Kun toiset hullut tekevät jotain, niin toiset hullut tulevat katsomaan sitä. Riitta Tuononen on lapsuudessa tehnyt lumilinnan ja kertoi, että katon tekeminen oli vaikeaa. Sirpa Tuovinen ehdotti, että kesäteatteriin laitettaisiin tulevan jääprojektin mainoksia. Hän on valmis tulemaan talkoisiin yhteisen hyvän vuoksi. Benchmarking-matka Lappiin Ajoimme ensin Kemin lumilinnaan, jossa myyntipäällikkö Tomi Sipola otti meidät vastaan. Napapiirillä majoituimme Joulupukin Pajakylään, jossa asuimme viehättävissä punaisissa paritaloissa. Talot olivat valmistuneet Kylän vastaanotossa tavattiin myös Joulupukki, joka kertoi omasta toiminnastaan talven aikana. Kemin lumilinna, Tomi Sipola, myyntipäällikkö Ensimmäinen käyntikohteemme keskiviikkona oli iltapäivällä Kemiin saavuttuamme Kemin lumilinna. Linna oli suljettu pari päivää ennen lämpimän sään takia. Kuuntelimme myyntipäällikkö Tomi Sipolan esitelmän Kemin matkailusta Sampo Tours ja Lumilinnayhtiö yhdistyivät Kemin Matkailu Oy:ksi. Hallituksen muodostavat Kemin kaupungin poliitikot, jotka ohjaavat toimintaa. Operatiivista toimintaa pyörittävät palkatut henkilöt. Liikevaihto on alle 3 miljoonaa euroa. Kemin lumilinna on tehnyt jo alkuaikojen vaikeuksien jälkeen viime vuodet tulosta. Alussa linnaan ei ollut sisäänpääsymaksua, mutta tällä hetkellä 15. Hotellissa on 18 kpl 2 hh, 1 sviitti ja 1 5 hh. 3

5 Kemissä lasketaan mieluummin palvelujen käyttäjät, ei niinkään lumilinnassa kävijöiden määrää. Tänä vuonna linnassa kävijää. Oheispalvelut : ravintola, kappeli, safarit, olokolo ja jäähotelli. Haluavat erikoistua ja ruokailu ja hotellipalvelut tärkeitä. Eivät ole niin suuri tekijä kuin Jukkasjärven hotelli, jossa yöpyjää. Kappelissa jumalanpalveluksia ja häitä yhteistyötä Kemin seurakunnan kanssa. Sampo hankittu 1988 ja tänä vuonna ennätykselliset risteilyä. Neljän tunnin risteilyjä, joissa opastus, lounas ja mahdollisuus kelluntapuvussa uida jäiden keskellä. Vieraista 90% kansainvälisiä. Käyttävät agentteja markkinoinnissa maailmassa. Kiinasta risteilyvieraita vuodessa. Saariselän kautta tulee paljon kiinalaisia vieraita. Viipyvät Kemissä päivän ja lähtevät seuraavaan paikkaan. Lapin kohteet tekevät paljon yhteistyötä toistensa kanssa. Eivät kilpaile keskenään. Pelkkä lumilinna ei riitä vaan tarvitaan muutakin tuloksen tekoa varten. Siksi Sampo ja safarit tarvitaan. Kesä on hiljainen ja sitä pitää kehittää. Turistit tulevat talvella Suomeen ja kesällä mielellään muualle. Torniossa houkuttimena Kukkolankoski ja Kemissä meri. Merilapin Matkailu Oy:n osakkeista 80% yrittäjillä ja 20% kunnilla. IP Heikkilä, Jouni Heikkilä, rakennuttajana. Linna tehtiin ennätysvauhtia tänä vuonna 15 pvn aikana. Lumi on tykkilunta ja vesi merestä. Alussa sesonki oli helmi-huhtikuu ja nyt 70 pv. Sampo tekee liikevaihdostaan 4 kk aikana 80%. Lumen teko vaatii -7 asteen lämpötilan. Tulokseltaan helmikuu oli historian paras. Tekijöistä 8 kpl Kiinasta ja 2 kpl Venäjältä. Frosty Art tuo veistäjiä ympäri maailmaa. Veistokset valmistuivat 10 pvssä. Linnan hinta on hyvän omakotitalon hinta. 10 vakituista työntekijää Lumilinnassa ja 50 sesonkityöläistä. Normaalisti jäät nostetaan merestä, mutta tänä vuonna Ylläkseltä tuotiin kg jäätä.linnan vahvuutena on sen sijainti keskellä kaupunkia ja palveluita. Joka vuosi eri teema ja tänä vuonna se on Meren maailma. Tämä on 20-vuotis näyttely. Linna on todella iso ja maailmanennätys kooltaan 1350 m2. Veistetty kauniisti ja kokonaisvaltainen taide-elämys. Seuraavan kauden suunnittelu on jo käynnissä. Syksyllä 2013 aloitettiin jo tämän vuoden myynti, joulua 2014 myyty jo Kiinaan. Markkinointibudjetti on noin 5-10% liikevaihdosta ja 90% markkinoinnista ulkomaille. Blokkaajat ulkomailla kertovat Lumilinnasta ja kirjoittavat lehtiin. Espanjalaisten ja italialaisten matkailijoiden määrät ovat nousussa. Vuodenvaihteessa tulee myös venäläisiä junalla Kemiin. Karsittu musiikkitapahtumia, koska eivät kannata taloudellisesti. Keskittyvät aktiviteetteihin alueella. Ihanteena on 3-4 tuntia oleskelua alueella ja siellä on mm. lumiliukumäki ja curling-rata. Ohjelmapalveluja aktiviteetteihin ostettu yhteistyökumppaneilta. Alueella on vartiointi illalla ja yöllä. Kunnossapito tarkkailee joka päivä linnaa ja toimitusjohtaja päättää aukiolosta. Suurimpana asiakkaina ryhmät ja ulkomaiset yksittäiset ryhmät. Tienvarsimainonta, netti ja sanomalehdet markkinoinnissa kotimaisille asiakkaille. Lähistöllä hyvät lentoyhteydet mm. Kemi ja Oulu. Paljon koulutusyhteistyötä Lapin AMK mm harjoittelijoita, Rovaniemellä lumirakentaminen, myynti & markkinointi, satuluentoja ja Matkailuntutkimusinstituutti Rovaniemeltä. 4

6 On laskettu, että matkailu tuo Kemiin noin 25 miljoonaa euroa. Matkailussa tärkeä kehitysnäkökulma ja esimerkiksi olokolo on uusi juttu. Avoimuus, pitkänäköisyys sekä usko tuotteeseen tärkeä. Käyttäjäturvallisuus on kaikkein tärkein. Tomi Sipola, myyntipäällikkö Kemin lumilinna Ester Dorsmann, lumen- ja jäänveiston opettaja, Ammattiopisto Rovaniemi Hollannista lähtöisin, mutta asunut 3,5 vuotta Suomessa. Opettaa projektimaisesti lumen ja jäänveistoa ammattiopistossa, peruskoulussa ja lukiossa. Tekee myös omia projekteja lumilinnoihin, koska opiskellut lumen ja jäänveistoa sekä suunnittelua. Tykkilumen teko onnistuu parhaiten -10 asteessa. Työskentelyn apuna käytetään erilaisia koneita ja muotteja. Paraabeli-muoto on paras rakennusmuoto. Ilmapallojen hinnat ovat useissa tuhansissa euroissa ja mm. Kemissä käytetään palloja halkaisijaltaan 5, 8, 10, 12 metriä. Suurimman pallon hinta on Ellen on tottunut työskentelemään yksin ja myös suurine ryhmien kanssa. Hän tekee töitä kouluissa ja yrirtyksissä ympäri Lappia mm. Levillä, Posiolla ja Pellossa. Hänen mielestään lumilinnojen sisustuksessa tärkeä on tarina. Osaamista lumi- ja jäärakentamisesta sekä muotoilusta löytyy Norjasta, Kanadasta, Sveitsistä, Kiinasta ja Venäjältä. Kiinalaiset ovat kovaa vauhtia tulossa mukaan kilpailuun ja heidän panoksensa on viimeisen viiden vuoden aikana noussut. Estherin mielestä jäänveiston elementit on pidettävänä kansallisina. Esther tulee mielellään mukaan ensi vuoden projektiin Juukaan opettajana mutta myös kohteiden estettisenä suunnittelijana ja toteuttajana. Hän kehottaa ottamaan selvää viimeisten 2-3 vuoden säästä Juuassa, koska tässä busineksessä ollaan säiden armoilla. 5

7 Esther Dorsmann Estherin esitelmää kuuntelemassa Porofarmi, Rovaniemi Kävimme Konttaniemen porofarmilla keskiviikkoiltana heti Rovaniemelle tultuamme. Porofarmin isäntä otti meidät vastaan heti pihalla ja kertoi toiminnasta. Peruspalveluna on porotilavierailu, joka sisältää tilan esittelyn, porojen ruokintaa sekä kampanisu kahvin/ teen. Lisäpalveluna vierailuun voi liittää Lapin kasteen, eli Napapiirin ylitysseremonian ja poroajelun, joka on pihapiirissä tapahtuvaa porolla ajoa noin yhden kilometrin pituisella lenkillä. Tarjolla on myös porosafareita. Porofarmilla on tilauskeittiö, josta voi tilata perinteistä lappilaista ruokaa. Pihapiirissä on savusauna, joka lämpenee tilauksesta. Konttaniemen porotila on aito porotila, jonka omistajat elävät porojensa kanssa ympäri vuoden saaden siitä elantonsa. Porotilalla vierailija kohtaa vanhan ja uuden poronhoitokulttuurin toisiaan täydentäen. Porotilan päärakennus on alunperin rakennettu 1930-luvun lopulla Norvajärvelle Rovaniemen maalaiskuntaan. Nykyiselle paikalle Ounasjoen länsipuolelle se on siirretty vuonna Päärakennuksen laajennusosa valmistui Vanhassa pirtissä on 36 asiakaspaikkaa. Uudessa pirtissä ruokailemaan sopii 80 asiakasta. Pihapiirissä on vanhoja rakennuksia, joista kammia ja isoa kotaa voidaan myös käyttää ryhmien ruokailutilana. Tilalla käy vuosittain turistia. Konttaniemellä on käytössä lumitykki, jolla he saavat tienoot kauniin valkoisiksi, vaikka luonnonlunta ei olisikaan tarpeeksi. Lumitykki on myös oiva apu, että poroajelurata saadaan kuntoon heti alkutalvesta mikä on kilpailuetu. Konttaniemen porotilalla Porofarmin isäntä Lapin Ammattikorkeakoulu, lehtori Kai Ryynänen, erityisasiantuntija (lumi- ja jäärakentaminen) Torstai aamuna suuntasimme aamulla Lapin Ammattikorkeakouluun Kai Ryynäsen vieraaksi. Hän kertoi jää- ja lumirakentamisen koulutuksesta ja kohteista. Hänen mielestään lumi- ja jäärakentamisessa 6

8 tärkeintä on rakennusta käyttävien ihmisten turvallisuus. Lapissa on kymmenen suurta kohdetta lumirakentamisessa. AMK on yhteistyössä yrittäjien kanssa. Yrittäjät hakeneet AMK:lta tietoja lumirakentamisesta ja myös toisiltaan. Kilpailu on vähentynyt. Jokainen voi erikoistua siihen mitä osaa ja tehdä myös toisillekin alihankintana töitä. Mm. Kemi rakennuttaa lumilinnat, koska virkamiestyönä ei ole niin tehokasta tehdä linnoja. Heidän sijaintinsa on haasteellinen, koska sulamisvedet valuvat sinne. Kai kertoi yleisesti Lapin AMK:sta mm, että opiskelijoita on 5500 henkilöä ja työntekijöitä 510 henkilöä. Pääpainopiste opetuksessa ja tärkeää myös kehitystyö yritysten kanssa. Tuovat tutkimuksellisen näkökulman asiaan. Lumi- ja jäärakentamisen tutkimus jatkuu Rovaniemellä, kun Oulussa DI-opinnot loppuivat. Snow & Ice Methods-hanke, lumi- ja jäärakentamisen tutkimus- ja ohjeistus (2011), jossa yritysten kanssa on kehitetty lumi rakenteita. Viranomaiset ovat olleet mukana työssä: ELY-keskus ja pelastusviranomaiset. Rajapinta kulkee siinä, että, kun rakennus otetaan ammattimaiseen käyttöön, niin silloin viranomaisia alkaa kiinnostaa kyseinen rakennus. Kun ihminen menee rakenteen alle tai sisälle jonnekin niin turvallisuus on otettava huomioon. Vinkkejä viraomaisille ja rakentajille-kirja. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä jää- ja lumirakentamisessa ei ole olemassa, koska esimerkiksi kiinalaiset haluavat vain imuroida tietoa. Kanadan Quebeckissä on lähinnä vain yrittäjiä, Japani tutkii lunta ja heillä on pitkät perinteet ja Ruotsin Kiirunan kanssa on jonkinlaista yhteistyötä. Lumi- ja jäärakentamisen ohjeistus Suomessa Kai Ryynänen kertoi, että Lapissa on tehty paljon itse oppimalla kokeillen ja parannellen. Oulun yo:lla ollut vahva rooli 2000-luvun vaihteessa ja silloin on laadittu useampia diplomitöitä mm. lumen muodonmuutosominaisuuksista lumirakenteissa. Jos verrataan Skandinavian ja muiden maiden lumirakennuksia niin maailmalla ei mennä yleensä sisälle lumirakennuksiin vaan katsellaan vaan ulkoa ja tällöin ei ole myöskään laadittu ohjeistusta. Lumen ja jään käytöstä rakentamisessa on mm. Seppo Mäkinen ja Mikko Kilpeläinen tehneet tutkimusta Oulun Yliopistossa. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry on julkaissut 2001 ohjeen Lumirakenteiden suunnittelu- ja rakentamisohjeet RIL Tämän jälkeen ei ole tullut uutta tutkimustietoa, vaikka ala on mennyt eteenpäin (uusia muotoja, uusia materiaaliyhdistelmiä, uusia rakennusmenetelmiä). Huomioitavaa on, että edelleenkään ei juuri insinöörikuntaa suunnittelussa. Ryynänenkään ei suunnittele, mutta voi antaa lausunnon kohteesta. Lumi- ja jäärakentamisen suunnittelu Rakenteessa voi olla esimerkiksi ensin 50 mm jäätä, sitten sohjoa 150 mm ja lumi 400 mm. Rakenteissa käytetään yleensä aina tiettyjä muotoja kuten pallo tai sipuli. Muistettava, että lumi ei kestä vetämistä. Muotona aina ketjukäyrä, koska puolipallo ei kestä talvella. Kai Ryynänen laatinut aiheesta 2011 Lumi- ja jäärakentamisen ohjekirjan : vinkkejä viranomaisille ohjeita rakentajille (Rovaniemen AMK, julkaisusarja C27). 7

9 Viranomaisohjeistus ja -valvonta Kain mukaan rakenteiden alkuperäinen muoto pitää säilyä ja, jos rakenne painuu keskeltä kasaan, niin rakennus on vaarallinen. Suunnittelijan ja työnjohtajan pätevyydet pitää olla rakentamisesta vastaavilla tahoilla ja tälläisiä henkilöitä ei Suomessa juurikaan ole. Kai Ryynänen voi kouluttaa rakentamisesta kiinnostuneita henkilöitä yhden päivän ajan. Turvallisuusseikat eli palo- ja käyttöturvallisuus muistettava ja varauloskäynti oltava jokaisesta tilasta sekä palosammutin. Loppukeskustelusta poimittua Lisäksi Kai Ryynänen kertoi jää- ja yhdistelmärakenteiden tutkimustuloksista. Hänen mielestään pykriitti on haaste, koska se ei välttämättä ole niin pitkäaikainen kuin jää- ja lumirakenne. Tämä johtuu siitä, että materiaaleilla on erilainen lämmönjohtavuus. Aurinko hakee keväällä sahanpurun ensin ja alkaa sulattaa rakennusta. Jääntutkimuksessa ei voi käyttää kiven tutkimuslaitteita, koska kun puristin reagoi niin jääkappale on jo rikki. Käytönajan seuranta on oltava riittävän ammattimaista ja tapahduttava päivittäin. Siihen on määrättävä vastuuhenkilö. Hän huolehtii mittauspöytäkirjasta ja päivittäisestä mittauksesta. Huomioitavaa, että sisälämpötilan oltava miinuksen puolella, vaikka jäähdyttämällä. Milloin rakennus on sitten purettava silloin kun kantava rakenne on murtunut tai sortunut, koska se on vaaran paikka jollekulle. Huomioitavaa rakennusvaiheessa, että työskentelytilaa on oltava ympärillä neljä metriä. Jos käytetään tykkiä niin sillä on mahdollista puhaltaa lumi suoraan päälle. Lumirakenne, paksuudeltaan esimerkiksi 1200 mm, on saatava tiiviiksi! Kemin Lumilinnan neliöhinta lienee noin 150 /m2. Ilmanvaihdosta huolehdittava, että lämmin ilma pääsee ulos. Voidaan tehdä reikä kattoon. Pantasysteemillä voi tehdä pilareita. Yrittäjillä on yleensä omat muotit. Ilmanpainemuotit halvempia. Tupakanhaju tarttuu rakenteisiin eli ei saa tupakoida ollenkaan! Jos haluaa säilöä jäitä, niin kannattaa nostaa jäät helmikuussa ja säilyttää kylmäkontissa. Kylmäkontissa on säilytetty myös lunta. Mahdollista säilyttää myös maassa. Kylmäkontissa säilyy siistimpänä. Hyviä kontakteja jatkoa ajatellen on Lauri Riikonen, joka on itse oppinut lumirakentaja. Hän on kehittänyt ilmanpainetekniikan Suomessa. Hänen tyylinsä on, että kaksi kättä ja Bobcat tekee lumilinnan. Jos tehdään lumilinna ammattimaisesti niin se tehdään konetyöllä. Toinen varteen otettava kontakti on Kyösti Pietikäinen. Jään päälle rakennettaessa otettava huomioon, että jää painuu. 8

10 Kai Ryynänen, Lapin AMK Kiinnostunutta yleisöä Lapin AMK:ssa Arctice Igloo Hotel Koulun penkiltä siirryttiin takaisin Napapiirille ja syömään. Lounasta tarjottiin hotellin vieressä Arctice Igloo Hotellissa ja Petri Palkinen kertoi yrityksestään. Yrityksen sijainti on erinomainen, koska se sijaitsee aivan Joulupukin Pajakylän vieressä aivan Napapiirin päällä. Hotellissa voi nukkua oikeassa iglussa lämpimässä makuupussissa jäällä koristellussa lumihuoneessa. Yöpyminen sisältää pääsyn Arcticen Talvimaailmaan, diplomin iglu-yöpymisestä ja aamiaisen. Oli mielenkiintoista tutustua hotelliin, koska pääsimme sinne sisällekin toisin kuin Kemissä. Hotellivaraus onnistuu suoraan yrityksen verkkosivuilta, mikä on todella kätevää. Talvimaailmassa voi viettää aikaa liukumäessä, luistelemassa tai lumessa leikkien ja kaikki yhdellä sisäänpääsymaksulla. Arcticen ison iglun taidegalleriassa voidaan ihastella mm. eläimiä ja satuhahmoja jäähän ikuistettuina. Jääbaarissa ja kahvilassa on tarjolla juomia lapsille ja aikuisille jäälaseista. Jääravintola on tilauksesta avoinna hengen ryhmille. Ravintola on avoinna myös Talvimaailman aukioloaikojen ulkopuolella, jolloin mm. Arcticen liukumäki on yksin tilausryhmän käytössä. Tarjolla on paikallisen keittiömestarin suunnittelemia ruokia. Ryhmämme söi uudessa ravintolarakennuksessa esittelyn jälkeen alkusalaatin, lohikeiton ja lopuksi oli kahvit ja leivos. Petri Palkinen Veistos hotellista Jääveistos suuresta iglusta 9

11 Arctic Snow Hotel, Sinettä Torstai-iltana sunnattiin Lumihotelliin, joka sijaitsee noin 30 kilometriä pohjoiseen Napapiiriltä. Siellä isäntä Ville Haavikko otti vieraat vastaan ja kertoi yrityksestä. Arctic SnowHotel on lumimaailma, joka tarjoaa mahdollisuuden yöpyä lumen sisässä sekä ruokailla lumiravintolassa tai kodassa. Alueella on useita jää- ja lumirakennelmia, jotka luovat erikoisen ympäristön niin perhe kuin yritysjuhliin sekä matkailijoille. Lumirakenteiden lisäksi alueella on hirsinen Lumikartano - ravintola, jossa pidetään juhlia ja tilaisuuksia ympäri vuoden. Kohteessa voi vierailla myös päiväseltään ja ruokkia poroa tai laskea mäkeä. Esittelyn jälkeen siirryttiin kotaan syömään ja ruokalistalla oli metsäsienikeittoa, loimulohta, uuniperuna ja kahvit. Kodassa oli yllättävän lämmin ja vaikka keskellä kotaa oli kotakeittiö tulineen, kodassa ei ollut ollenkaan savua. Alkoholijuomia sai tilata erikseen; muutoin ruokajuomana oli vesi. Aterian jälkeen tutustuttiin lumihotelliin. Lumihotelli on suuri rakennus pitkine käytävineen, huoneineen, ravintoloineen ja baareineen. Lumihotellin yhteydessä on myös kappeli 120:lle hengelle, jossa voidaan järjestää kirkollisia tilaisuuksia. Tutustumisen jälkeen mentiin saunomaan lumisaunaan. Lumisauna oli hyvin eksoottinen kokemus. Sinne siirryttiin huoltorakennuksesta sukat jalassa ja opastuksen jälkeen päästiin heittämään löylyä. Kiuas oli alhaalla lumimontussa ja vettä oli varattu noin 20 litraa. Löylyn heittäjän piti painaa mieleensä missä kiuas on, koska sauna täyttyi heti höyryllä ja siellä ei nähnyt kiuasta eikä juuri muutakaan pian ensimmäisten löylyjen jälkeen. Löyly oli kylmän lämmintä ja seinät huokuivat kylmää, vaikka löyly lämpöä toikin vähäksi aikaa. Noin kymmenessä minuutissa iso sankollinen vettä oli heitetty kiukaalle ja lähdettiin varovaisesti pois saunasta. Saunan jälkeen tutustuttiin Lumikartano-ravintolaan ja kuunneltiin Ville Haavikon ansiokasta selvitystä yrityksestä ja erilaisista erikoisista projekteista. He olivat tehneet mm. yhdelle illalle jääkupolin McDonaldsin vierailua varten. Vieraat olivat lentäneet maailmalta Napapiirille, viettäneet illan kupolissa ja lentäneet pois. Tilaisuuden jälkeen kupoli oli romutettu. Ville Haavikon mukaan tilaaja oli pitänyt heidän hintaansa korkeana, mutta Villen mukaan he tuskin saivat tekokustannusta peitettyä. Ville Haavikko Näkymä lumihotellin huoneeseen 10

12 Kainuun Etu Oy, Antti Toivanen Perjantai-aamuna lähdettiin takaisin Napapiiriltä kohti Juukaa. Pysähdyimme lounaalle Vuokattiin Amarilloon ja tapasimme Kainuun Edun toimitusjohtaja Antti Toivasen siellä. Hän esitteli meille Snowpolista ja Kainuun Etua noin tunnin ajan. Kainuun Etu Oy on Kainuun kuntien omistama maakunnallinen elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö, jonka tehtävänä on tukea Kainuun elinkeinorakenteen kehitystä, auttaa maakunnan elinkeinoelämän avaintoimialojen yrityksiä sekä kehittää avainklustereita ja niiden toimintaedellytyksiä. Avaintoimialat ovat elämystuotanto, elintarviketeollisuus, ICT-, metalli-, elektroniikka-ala, puun- ja kivenjalostus sekä hankkeiden hallinnointi. Hankerahaa tullut mm. toimintaympäristöhankkeeseen EAKR:ltä. Toivanen kertoi avaintoimialueista mm. seuraavaa: kaivosala on merkittävä työllistäjä Kainuussa ja, että seuraava kaivos, joka avataan on muutaman vuoden päästä Otanmäen hopeakaivos. Metallitoimialalla Transtech on vahva toimija ja toimiala kasvaa nopeasti. Teknologiateollisuus on myös merkittävä työllistäjä Kainuussa yhdessä matkailun kanssa. Peliteollisuus on noussut Kainuussa voimakkaasti alan koulutuksen myötä. Sahatavara käy hyvin kaupaksi ja tuotekehitys on tärkeää. Matkailustrategiset linjaukset on tehty tuleville vuosille ja siinä tärkeällä sijalla ovat kotimaasta, Kiinasta ja Japanista tulevat asiakkaat. Kainuussa halutaan kehittää sähköistä liiketoimintaa ja etsitään investointeja alueelle. Heidän tuotelinjastoonsa kuuluvat extreme-lajit, luontomatkailu, tapahtumat ja vapaa-aika. Vuodepaikkoja on pyritty lisäämään, koska niitä on ollut liian vähän matkailun kehittämistä ajatellen ja vuonna 2013 vuodepaikkoja on lisätty noin viisi prosenttia. Snowpolis on kunnan omistama yhtiö, mutta nyt se on pistetty pöytälaatikkoon. Sen toimintoja matkailu, hyvinvointi ja liikunta pyörittää nyt Kainuun Etu. Kotimaan matkailumarkkinointia hoitaa Vuokatin matkailu ja kansainvälistä markkinointia Kainuun Etu. Heidän budjettinsa on ja siihen on saatu rahaa kansalliselta rahoittajalta. Kansainvälisessä markkinoinnissa tärkeä tietää segmentti ketä halutaan houkutella Kainuuseen. Heitä kiinnostavat Kiinan Shanghai sekä Japanissa yritysmatkailu. Lisäksi Toivanen totesi, että japanilaiset ja kiinalaiset ovat vaativia asiakkaita. Kiinalaiset kiertävät Euroopan matkallaan monta maata ja monta kohdetta; he eivät tyydy pelkästään Suomeen. Aistikokemukset tärkeällä sijalla aasialaisten kanssa. Toimitusjohtaja totesi, että Vuokatti on kiinnostava kohde sijoittajille ja mm. britit suosivat suuria investointeja. Heillä minimi on Toivasen mukaan 25 miljoonaa. Ankkuriyritysten saaminen alueelle on tärkeää. Jyväskylän Yliopiston liikuntatiedekunnan saaminen Snowpolikseen ollut tärkeää, koska he ovat tuoneet modernit testilaitteet mukanaan Vuokattiin. Eri maiden joukkueet majoittuvat ja harjoittelevat mielellään Vuokatissa tämän takia, koska urheilijoiden testaus on helppoa ajanmukaisilla laitteilla. Toivasen mukaan yhteydet matkatoimistoihin ovat tärkeitä, mutta sen lisäksi palvelut löydettävä verkosta. Venäläiset asiakkaat varaavat itse matkansa netistä ja he käyttävät anteliaasti rahaa lomillaan. Matkailussa he tekevät yhteistyötä Kuusamon kanssa, koska siellä substanssi on hyvä. 11

13 Kuuntelemassa toimitusjohtajaa Kainuun Etu, toimitusjohtaja Antti Toivanen Tilaisuuden jälkeen lähdettiin kotimatkalle Juukaan. Kävimme paluumatkalla palautekeskustelua kuinka onnistunut matka oli. Palautekeskustelu matkasta Palautekeskustelu käytiin linja-automatkalla ja siinä keskusteltiin vilkkaasti matkasta. Matti Tuomisen mielestä matkan aikana selveni moni asia. Hänen mielestään varsinkin Esther Dorsmannin esitys vahvisti ajatusta, että valot ja valaistus on tärkeä lumi- ja jäärakentamisessa. Jo suunnitteluvaiheessa otettava huomioon sähkön saanti ja valaistus. Porotilalla kävi ilmi, että keinolumen saanti on tärkeää ja selvä kilpailuetu. Kai Ryynäsen esitys Lapin AMK:ssa toi esiin lumi- ja jäärakentamisen koulutustarpeen Juuassa. Juuan kunnan tekninen johtaja, Ari Jaaranen, toi esiin, että rakennusluvat täytyy seuraavalle kerralle kuntoon ja sitä varten opiskelijoita hyvä olla mukana ja itsekin kouluttauduttava. Turvallisuus on tärkeä asia lumi- ja jäärakentammisessa. Arilla oli idea, että Juuan muotoilulukio muutetaan lumiveistolukioksi että saadaan ammattilaisia tälle alalle. Lisäksi Ari toi esille yhteistyön tärkeyden Kolin kanssa. Josek Oy:n yritysneuvoja Jouni Luoma toi esille haasteen kuinka ihmiset saadaan ostamaan pääsylippu ja tulemaan katsomaan lumirakennusta. Hän toi esiin myös rakennusmateriaalin valinnan onko se pykriitti vai lumi. Jounin mielestä on tärkeää seurata lumirakennusta uuden tekniikan avulla kuinka olosuhteet vaikuttavat rakenteisiin eri lämpötiloissa. Lisäksi Jouni toi esiin kovan yrittämisen ja uskon omiin mahdollisuuksiin ja tuotteisiin kuten Lillbacka Alahärmässä tai lumisaunan omistaja Sinetässä. Tuotteita pitää olla ja niitä on markkinoitava. Tuotteiden rajana on oma mielikuvitus, mutta osattava tuotteistaa ne. Markkinointi vaatii resursseja ja yhteismarkkinointi on järkevää verkossa ja messuilla. Terveysvalvonnan päällikkö, Jouni Korhonen kertoi terveysvalvonnan toiminnasta. Juukaa palvelee terveystarkastaja Ari Laukkanen. Terveydensuojeluviranomainen hyväksyy eri huoneistot kuten hotellit, 12

14 baarit ja ravintolat elintarvikekäyttöön. Sen jälkeen AVI myöntää alkoholiluvat, jos tilassa tarjotaan alkoholia. WC:nä käy siirrettävät WC tai kiinteä huoneisto vieressä. Jos tehdään leikkipaikkoja niin on mietittävä niiden turvallisuutta. Karelia AMK:n luovan talouden johtaja Raimo Moilanen toi esiin kuinka yrittäjät ovat verkottuneet Lapissa ja tekevät yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Oppilaitosyhteistyö on win win-periaatteella, että molemmat osapuolet hyötyvät siitä. Suunnittelussa otettava huomioon muotoilu ja erityisesti toiminnallisuus ja turvallisuus. Karelia AMK on kiinnostunut olemaan mukana jatkossakin vaikka tekemässä liiketoimintasuunnitelmia. Tuula Ikonen-Graafmans kertasi jäärakentaminen Juuassa- hankkeen kolme tavoitetta. Hänen mukaansa on tärkeää vahvistaa toimijapohjaa ja muodostaa miniklusteri. Tuula listasi tehtäviin töihin mm. lukion lumenveistokurssin, AMK:n rakennusyhteistyön, kotimajoituksen, opaskurssin sekä rakennuspaikan valinnan. Lisäksi Tuula on kiinnostunut olemaan mukana jatkossakin ja kirjoittamaan projektisuunnitelmaa. Taiteilija Eero Pulkki on kiinnostunut olemaan mukana lumen- ja jäänveistossa. Hän tuntee jään- ja hiekanveistäjiä, jotka pystyvät kouluttamaan lukiolaisia ja muita kiinnostuneita alalle. Markkinointi on tärkeää, että kohde saa tunnettuvuutta ja rakennuspaikka on tärkeä. Kesäaikana Eeron mukaan hyvä hyödyntää valkeat yöt, kalastus- ja järvimatkailu. Hankkeessa hyvä muistaa, että lähdetään pienestä kohti suurempaa ja paikkana Nunnanlahti ja ABC:n ympäristö miellyttävät. Eija Meriläinen toi ilmi, että turvallisuus ja yhteistyö on tärkeää. Paikka on suunniteltava tarkasti ja esimerkiksi järven läheisyys olisi hyvä. Jäällä kävely on monelle elämys. Lisäksi mietittiin, että voisiko Vuokonjärven kesäteatteri tehdä produktion myös talveen. Lauri Tuovinen teki ansiokkaasti kronikan matkastamme. Lisäksi hän totesi, että lumirakentaminen on periaatteessa samanlaista kuin muu rakentaminen. Lumessa tosin rakenteet ovat paksumpia. Lauri toi esille lumetuksen tehon eli Porotilalla lunta tehtiin 20 tunnissa 2000 m3. Laurin mielestä muotoilu lumirakentamisessa on tärkeällä sijalla sekä rakennuspaikan valinta. Jan Graafmans sanoi olevansa varma, että voimme tehdä vahvistetusta jäästä rakennuksen, joka viehättää ihmisiä. Pykriitti on ainutlaatuinen materiaali ja täällä ei tarvitse toistaa sitä mitä on muualla tehty. Tälläisessä rakentamisessa ollaan sään armoilla ja tulos on tehtävä lyhyessä ajassa. Riskit ovat myös suuret. Jan oli sitä mieltä, että on tehtävä osuuskunta, joka tarjoaa tutkimusta, aktiviteetteja ja tuotekehitystä. Hänen mielessään on koko vuoden puisto, jossa on oma teemansa. Janin mielessä ovat uudet, innovatiiviset rakennusmateriaalit, jotka houkuttelevat turisteja ja yrityksiä. Jan korostaa, että kannattavuus otettava huomioon ja mukaan on saatava rahasto, investointiyhtiö tai holding-yhtiö. Janin mukaan yrityksiä, jotka sijoittavat rahaa tällaiseen yritykseen on laman takia vähän. Mm. USA:n suuret huvipuistot ovat hyväntekeväisyyspohjalla ja saavat rahaa suurilta sijoittajilta toimintaansa. Tässä yhteydessä tärkeää pyrkiä yhdistämään eri lähestymistavat ja otettava huomioon konseptin suunnittelussa työttömät, ikääntyneet ja vammaiset. 13

15 Janin yhteenveto jatkoa varten: 1) käytettävä vahvistettua jäätä 2) design on suunniteltava sellaiseksi, että se kestää koko vuoden esimerkiksi olki-savi-rakenteet 3) keskityttävä jatkuvaan rahoitukseen ja projekti ei voi olla riippuvainen vain hankerahoituksesta sillä jatkuvuus on tärkeää. Toiminnallisuus on Janin mukaan tärkeää ja teknologian pitää mahdollistaa kauneus ja esteettisyys. Projektisuunnittelija Virpi Kirjavainen toi esiin sään seuraamisen tärkeyden 2-3 vuotta takautuvasti. Tärkeää muistaa kehitysnäkökulma, avoimuus, pitkäjänteisyys, innovatiivisuus, turvallisuus ja usko omaan tuotteeseen. Toiminnallisuus muistettava suunnittelussa ja koulutusta tarjottava tuotesuunnittelussa ja lumi- ja jäärakentamisessa. Lisäksi Virpin mielestä on tärkeää aloittaa yrittäjien ja oppilaitosten yhteistyö myös Juuan alueella. Mahdollista tehdä kokovuotinen tai sivubusiness. Loppuyhteenveto Matka avarsi kokonaisuudessaan Lapin talvimatkailua ja konseptia kuinka siellä toimitaan. Matkalta syntyi myös artikkeli Vaarojen Sanomiin, jonka kirjoitti Raimo Moilanen (liite 3). Mielenkiintoista oli huomata, että talvimatkailussa on potentiaalia ja Pohjois-Karjalassakin on mahdollista kehittää erilaisia matkailutuotteita lumen ja jään ympärille. Tärkeää on kuitenkin muistaa se, että tuotteessa pitää olla joku oma piirteensä millä voidaan erottautua muista vastaavista tuotteista. Tapahtumalla tai tuotteella pitää olla oma teema tai tarina, jolla voidaan houkutella matkailijoita käyttämään palveluita. Nimenomaan palveluiden käyttö on tärkeää, koska sillä saadaan matkailija viipymään kohteessa ja käyttämään rahaa. Lisäksi turvallisuuden merkitys korostui kaikkialla käyntikohteissa. Matkailijoiden ja rakennukseen sisälle menijöiden turvallisuutta ei saa vaarantaa missään vaiheessa. Merkille pantavaa on myös oppilaitosten ja yritysten vahva yhteistyö tutkimuksessa ja tuotekehityksessä Lapissa. Siinä on varmasti meillekin opiksi otettavaa. Tärkeää on miettiä sopiva paikka rakentamiselle ja kehittää siitä hyvä kokonaisuus palveluineen ja aktiviteetteineen. Maailman suurin jääkupoli antoi alueelle hyvän lähtökohdan kehittää toimintaa tuleville vuosille pienin askelin tai jopa suurin harppauksin. 14

16 Lähteet Komu Hannu ja Kivelä-Pelkonen Lea: Lumen ja jään hyödyntäminen matkailussa Suomessa ja muissa maissa. TEM raportteja 10/2011 Ryynänen Kai: Lumi- ja jäärakentamisen ohjelirja. Vinkkejä viranomaisille ohjeita rakentajille. Rovaniemen Ammattikorkeakoulu, julkaisusarja C27. Käyntikohteet ja matkan aikana tavattujen henkilöiden yhteystiedot Oulun Baari Oy, Haaransuontie 1, Oulu, Henri Heikkinen p , Kemin Lumilinna, Kauppakatu 29, Kemi, p , myyntipäällikkö Tomi Sipola Santa Claus Holiday Village, Tähtikuja 2, Rovaniemi, p Napapiirin Porofarmi Oy,Tamsintie 76,96100 ROVANIEMI, Mari Konttaniemi p tai p ARCTICE Igloo Hotel - Winter World, Joulumaantie 5,96930 Arctic Circle/Napapiiri Rovaniemi, Petri Palkinen p Arctic SnowHotel/ Lumikartano, Lehtoahontie 27, SINETTÄ, ROVANIEMI, Heidi Haavikko p Snowpolis Oy, Kidekuja 2, Vuokatti, p Toimitusjohtaja Antti Toivanen, Kainuun Etu Oy, p , klo 14 kokoustila Tykky Lumen- ja jäänveiston opettaja Esther Dorsmann, Lapin Yliopisto, puh Toimitusjohtaja Petteri Ollila, Artic Freetec Oy, puh Lehtori Kai Ryynänen, Rovaniemen Ammattikorkeakoulu, puh