meillä on kasvihuoneilmiö. Kasvihuoneilmiö voimistuu, ilmasto lämpenee.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "meillä on kasvihuoneilmiö. Kasvihuoneilmiö voimistuu, ilmasto lämpenee."

Transkriptio

1

2

3 Ilman kasvihuoneilmiötä maapallolla vallitsisi ikuinen talvi. Keskilämpötila olisi 18 C, ja valtameret olisivat jäässä. Planeettamme olisi eloton jääpallo. Kasvihuoneilmiö tarkoittaa sitä, että ilmakehä päästää auringon näkyvää valoa lävitseen, mutta kasvihuonekaasujen takia osa maapallon heijastamasta lämpösäteilystä ei pääse karkaamaan suoraan avaruuteen. Lämpö jää kimpoilemaan edestakaisin ilmakehässä. Tämän ansiosta maapallon keskimääräinen pintalämpötila on leppoisa +15 C. Onneksi siis on kasvihuoneilmiö. Mutta mikä on se ilmastonmuutos, josta jotkut tuntuvat olevan huolissaan? Ihminen on päästellyt viime aikoina ilmakehään reilusti samaisia kasvihuonekaasuja, joiden ansiosta meillä on kasvihuoneilmiö. Kasvihuoneilmiö voimistuu, ilmasto lämpenee. Ei kannata vielä kaivaa esiin shortseja ja bikinejä. Ilmastonmuutos aiheuttaa paljon riesaa. Tästä lisää seuraavalla aukeamalla. Hukkaan mennyt lämmitys Litralla öljyä lämmittää omakotitaloa muutaman tunnin. Öljyn palamisessa syntyy kasvihuonekaasu hiilidioksidia. Öljylitran lämmitysvaikutus ilmakehässä on noin sata kertaa suurempi kuin talossa. Kumpaa pitikään lämmittää: kotia vai ilmastoa? Ikirouta lyö lisää löylyä Ilmastonmuutoksen ennustamista vaikeuttavat erilaiset palautekytkennät. Palautekytkentä syntyy, kun ilmaston lämpeneminen aiheuttaa jonkin muutoksen, joka puolestaan vaikuttaa takaisin ilmastoon. Negatiiviset palautekytkennät heikentävät ilmastonmuutosta. Esimerkiksi kun hiilidioksidin määrä ilmakehässä nousee, metsien kasvu kiihtyy, mikä puolestaan sitoo hiilidioksidia ilmasta. Positiiviset palautekytkennät voimistavat ilmastonmuutosta eli ovat kaikkea muuta kuin positiivisia. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, jonka alta vapautuu metaania, joka taas voimistaa lämpenemistä.

4 Tälle vuosisadalle on ennustettu lisää lämpöä 1,4 5,8 C. Se saattaa tuntua vähältä Suomessa etenkin, jos pakkaset paukkuvat ulkosalla. Pari astetta lisää maapallon kuumemittarissa antaa kuitenkin aihetta huoleen. Tulvat, kuivuuskaudet ja pyörremyrskyt yleistyvät. Merenpinnan nousu hukuttaa alleen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja. Joillakin seuduilla sadot kasvavat, toisilla taas ruoasta tulee pulaa. Trooppiset taudit voivat levitä uusille alueille. Miljoonat ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan ilmastonmuutoksen takia. Jo 1,5ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä. Elämä lämmenneessä maailmassa ei ole todellakaan pelkkää rantajuhlaa. Ilmaston lämmittämisen ikävin mahdollinen seuraus on karkuun päässyt ilmastonmuutos. Siinä lämpeneminen käynnistää positiivisia palautekytkentöjä, jotka voimistavat edelleen ihmisen aloittamaa ilmastonmuutosta ja johtavat lämpenemisen syöksykierteeseen. Ilmastonmuutos saattaa riistäytyä pahemman kerran käsistä.

5 Koralliriutat uhattuina Vaarallisimmat palautekytkennät liittyvät valtameriin. Kun lämpötila nousee, meriin sitoutunutta hiilidioksidia vapautuu ilmakehään. Vesihöyrykin on kasvihuonekaasu, joten myös lämpenemisen aiheuttama veden höyrystyminen voi johtaa yllätys, yllätys yhä voimakkaampaan lämpenemiseen. Ihan helposti ei ilmastonmuutos toivottavasti karkaa käsistä. Kuitenkin mitä pidempään jatkamme ilmastomme lämmittämistä, sitä suuremmaksi jättikatastrofin riski kasvaa. Jos ei mene hyvin ihmisillä, ei ole juhlimista muillakaan eliölajeilla. Koralliriutat kattavat vain 0,2 % merten pintaalasta, mutta niissä asustaa kolmannes maailman kalalajeista. Riutat pystyvät kuitenkin kasvamaan vain tietyn lämpöisessä ja syvyisessä vedessä. Jos merenpinta kohoaa liian nopeasti tai vesi lämpenee liikaa, menehtyvät korallit ja niiden mukana valtava eliölajien kirjo. Venuksella paistuu Karkuun päässyt ilmastonmuutos ei ole pelkää scifiä. Venuksen pintalämpötila olisi ilman ilmakehää noin 60 C. Käsistä karanneen kasvihuoneilmiön takia Venuksella on kuitenkin huomattavasti kuumempaa: noin 460 C. Pullat paistuvat jo reilussa parissasadassa asteessa.

6 Jos ilmastonmuutos etenee ennustetulla tavalla, Suomi näyttää sadan vuoden päästä aika toisenlaiselta kuin nykyään. Lämpötila on noussut runsaat neljä astetta. Rovaniemi muistuttaa ilmastoltaan nykyistä Turkua. Sadan vuoden päästä Suomessa viljellään niin kuin Tanskassa. Kasvukausi pitenee, mutta toisaalta kasvitaudit, tuhoeläimet ja rikkakasvit saattavat yleistyä. Metsien kasvu lisääntyy ja lehtipuut yleistyvät havupuiden kustannuksella. Tammi voi menestyä luonnossa jopa Oulun korkeudella. Tosin jälleen haittojakin voi tulla lisää: neulasvaurioita, metsäpaloja ja myrskytuhoja. Suomen alkuperäisistä luontotyypeistä voi hävitä jopa kaksi kolmasosaa, ja sadat kasvi- ja eläinlajit saattavat kuolla sukupuuttoon. Suurimmassa vaarassa ovat eläimet, jotka ovat jo nyt harvinaisia tai jotka majailevat pohjoisilla alueilla. Tällaisia ovat mm. tunturisopuli, naali sekä tunturikiuru. Jos virta kääntyy Lämmintä vettä tropiikista kuljettava Golfvirta pitää Pohjois-Euroopan lämpötilat suotuisina. Ilmastonmuutos saattaa heikentää Golfvirtaa ja hidastaa lämpenemistä täällä pohjoisessa. Jos virta pysähtyisi kokonaan, talvilämpötilat laskisivat Suomessa jopa 10 astetta; Helsingin talvilämpötilat vastaisivat Enontekiön nykyisiä. Todennäköisesti virta vain heikkenee, mikä hidastaa lämpötilan nousua. Mitä tapahtuu talvelle? Sadan vuoden päästä talvi ei ole enää entisensä. Pohjois-Suomessa talvi lyhenee kuukauden molemmista päistä. Etelässä voidaan sanoa hyvästit lumisille talville luvulla ei paljoa hiihdetä. Laskettelukeskusten kannattaa harkita uusia elinkeinoja.

7 Etelä-Suomessa voidaan sanoa hyvästit lumisille talville.

8 Kukaan ei välty ilmastonmuutoksen haitoilta, mutta toiset joutuvat kärsimään enemmän kuin toiset. Ensimmäisenä tulilinjalla ovat kehitysmaiden köyhät. Kehitysmaat sijaitsevat jo ennestään kuumilla ja maataloudesta riippuvaisilla alueilla, joilla pienikin lämpeneminen on liikaa. Teollisuusmailla on varaa yrittää sopeutua ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi Hollanti voi rakentaa yhä korkeampia patoja suojautuakseen merenpinnan nousulta. Malediivien ja Naurun kaltaiset pienet ja vähävaraiset saarivaltiot vain hukkuvat. Ei muuten paljoa naurata. Intia Zimbabwe Helleaallot pahenevat. 47 asteen helle runtelee Sunitan kotikaupunkia Intiassa. Ihmiset yrittävät suojautua kuumuudelta, mutta Sunitan veli ja isoäiti kuolevat lämpöhalvaukseen. Sunita menee 13-vuotiaana tehtaaseen töihin elättääkseen perheensä. Kuivuuskaudet yleistyvät. Pitkään jatkuva kuivuus hävittää Zimbabwen maaseudulla asuvan Vincen perheen sadon. Hänen pikkusiskonsa nääntyy ruoan puutteeseen. Perheellä ei ole varaa laittaa Vinceä kouluun, joten hän ei opi lukemaan.

9 Honduras Kiina Hirmumyrskyt voimistuvat. Myrsky tuhoaa hondurasilaisen Maria Elenan kodin, hävittää viljelykset ja tappaa hänen vanhempansa. Maria Elena muuttaa pääkaupunki Tegucigalpan slummeihin kaupittelemaan turisteille rihkamaa. Trooppiset taudit leviävät. Shen asuu perheineen Länsi-Kiinassa alueella, jolla ei ennen ollut malariaa. Lämpötilan noustua tauti alkaa viihtyä seudulla, ja Shen ja hänen äitinsä saavat tartunnan. Lääkitys ei tehoa, joten molemmat kuolevat malariaan.

10 Ihmisten tupruttelemista kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi, jota syntyy etenkin energiantuotannossa ja liikenteessä. Mitalisijoille pääsevät dityppioksidi eli ilokaasu ja metaani, joiden lähteitä ovat mm. maatalous ja kaatopaikat. Hiilidioksidia syntyy aina, kun poltamme öljyä, kivihiiltä, maakaasua tai turvetta. Puun polttamisestakin sitä vapautuu, mutta jos uutta metsää istutetaan hakatun tilalle, se sitoo kasvaessaan hiilidioksidin takaisin. Maailmanlaajuisesti yksi merkittävä ilmaston lämmittäjä on metsien hävittäminen. Istuttamalla puita voidaan puolestaan torjua ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan kaikkia: valtioita, yrityksiä, yksilöitä. Yhteiskunnallisia keinoja päästöjen vähentämiseksi ovat mm. energiansäästön edistäminen uusiutuvien energialähteiden kuten tuulivoiman käytön lisääminen yksityisautoilun ja lentoliikenteen vähentäminen joukkoliikenteen (bussien ja junien) ja pyöräilyn ja kävelyn suosiminen Päästölähteet Suomessa JÄTEHUOLTO 4% TEOLLISUUDEN PROSESSIT 4% ENERGIA 66% MAATALOUS 9% LIIKENNE 17%

11

12

13 Ilmastonmuutosta ei voida estää täysin. Eilen ja tänään tuotetut päästöt lämmittävät ilmastoa vielä vuosikymmenienkin päästä. Lämpeneminen voidaan kuitenkin rajoittaa siedettävälle tasolle jos niin haluamme. Maailmanlaajuisesti päästöjä pitää vähentää ainakin kahdella kolmanneksella. Riskien minimoiminen edellyttää vielä tätäkin reippaampia leikkauksia. Ilmastonmuutosta yritetään hillitä Kioton pöytäkirjalla, jossa teollisuusmaat ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään viidellä prosentilla vuoteen 2010 mennessä. Kokonaisuutena päästöt kuitenkin jatkavat kasvuaan, sillä sopimus on täynnä porsaanreikiä eivätkä rajoitukset koske kehitysmaita. Rikkaat teollisuusmaat ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen, mutta ongelman ratkaiseminen edellyttää myös kehitysmaiden osallistumista. Oikeudenmukaisin ratkaisu olisi jakaa päästöoikeudet tasan maailman asukkaiden kesken: suomalainen saisi tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin ghanalainen. Suomen kaltaisten teollisuusmaiden asukkaat tuottavat huikeasti päästöjä. Tämä merkitsisi Suomelle entistä roimempia päästövähennyksiä. Seuraavan puolen vuosisadan aikana päästöjä pitäisi leikata ehkä jopa 95 %. Kivuttomimmin homma hoituu käärimällä hihat ja ryhtymällä töihin saman tien. Päästöt asukasta kohti 20,5 USA 12,5 SUOMI 10,8 9,3 SAKSA JAPANI 4,0 6,0 RUOTSI MAAILMAN KESKIARVO Tonnia hiilidioksidia/asukas 2,5 1,8 0,9 0,5 KIINA BRASILIA INTIA NIGERIA

14 Meistä jokainen voi vaikuttaa ilmaston tulevaisuuteen. Sinun, minun, äidin, veljen, opettajan ja sen viime viikolla tapaamasi kaverin valinnoista osaltaan riippuu, kärähtääkö planeetta vai pysyykö ilmastonmuutos siedettävällä tasolla. Kannattaa siis ajatella myös ilmastoa, kun käy kaupassa tai lähtee lomamatkalle. Tässä avuksi ilmaston ystävän muistilista. Mukavasti raiteilla! Lentomatkailu on merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Lentämisen ilmastopäästöt ovat yli viisinkertaiset junalla matkustamiseen verrattuna. Vaihda kotimaan matkoilla lentokoneen kyyti junareissuun ja suosi sellaisia lomakohteita, joihin pääset helposti junalla.

15 Vaihda lihasvoimaan! Pyöräily ja kävely ovat halpoja ja terveellisiä ilmaston ystävän liikkumistapoja. Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on Suomessa noin viidennes. Puolet automatkoista on alle kuusi kilometriä ja neljännes peräti alle kolme kilometriä. Monet näistä matkoista olisi helppo taittaa pyörällä tai kävellen. Jätteet kiertoon! Väärään paikkaan joutunut eloperäinen jäte vauhdittaa ilmastonmuutosta reippaasti. Suomessa noin puolet metaanipäästöistä syntyy biojätteen hajotessa kaatopaikoilla. Kilo biojätettä tuottaa vähitellen puoli kiloa metaania. Pistä maatuva jäte kompostiin ja kierrätä muutkin jätteesi. Suosi lähiruokaa! Ruoan kuljettamiseen ympäri maapalloa kuluu paljon energiaa. Esimerkiksi vihannesten kuljetus lentorahtina ulkomailta vaatii noin kolme kertaa sen energiamäärän, joka kuluu samojen vihannesten kasvattamiseen Suomessa avomaalla. Valitse mahdollisimman lähellä tuotettua ja vähän pakattua ruokaa. Suosi muutenkin paikallisia tuotteita.

16 Poimi luomua ostoskassiin! Luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetä kemiallisia typpilannoitteita, joiden valmistus vie energiaa ja jotka tuottavat ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Suosi ruokaostoksilla luomutuotteita. Vaihda virtaa! Nykyään kuluttaja voi valita fossiilisilla polttoaineilla tuotetun "mustan" ja uusiutuvilla energialähteillä tuotetun vihreän sähkön välillä. Keskimäärin vihreä sähkö maksaa kerrostaloasunnossa alle euron kuukaudessa tavallista sähköä enemmän. Kannattaa siis vaihtaa virtaa (www.vaihdavirtaa.net) ja äänestää sähkölaskulla uusiutuvien puolesta. Älä lämmitä turhaan! Suomessa noin viidennes energiasta kuluu lämmitykseen. Laskemalla lämpötilaa kotona yhdellä asteella vähennät lämmityksen energiankulutusta 5 %. Jos talossa on sähkölämmitys, voi valita vihreää sähköä. Jos taas talo lämpiää öljyllä, rahaa ja ilmastoa säästää polttamalla puuta tai siirtymällä maalämpöön.

17 Säästä sähköä! Jos suomalaiskodit vaihtaisivat energiansäästölamppuihin, sähköä säästyisi Loviisan toisen ydinreaktorin neljännesvuoden tuotannon verran. Viiden 60 watin hehkulampun korvaaminen 11 watin energiansäästölampuilla säästää vuodessa lähes 20 euroa ja 35 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Vaihda energiaa säästäviin lamppuihin äläkä polta niitäkään turhaan. Älä polta maailman metsiä! Tupakan kuivaaminen vaatii paljon energiaa, joka tuotetaan kehitysmaissa yleensä polttamalla puuta. Tupakantuotannon takia hävitetään maailmassa vuosittain hehtaaria eli noin Helsinkin kaupungin alueen verran metsää. Säästä puita ja muita lopettamalla tupakointi tai älä edes aloita. Valjasta oma energiasi! Monet hyvät asiat tässä maailmassa ovat ihmisten aktiivisen toiminnan ansiota. Ilman kansalaistoimintaa työviikko voisi olla kuusipäiväinen eivätkä naiset saisi äänestää. Ilmastonmuutos on aikamme vakavimpia haasteita. Lähde sinäkin mukaan kansalaistoimintaan ilmaston puolesta! Seuraavalta aukeamalta näet, mihin kannattaa ottaa yhteyttä.

18 Aivonystyröitäsi syyhyttää ja himoitset tietää lisää ilmastonmuutoksesta? Ei hätää, näillä pääset hyvään alkuun. Ilmastosivut Laajin suomenkielinen ilmastotiedon lähde verkossa. Ilmastoasiat A:sta Ö:hön ja vähän pitemmällekin. Risto Isomäki: Herääminen. Ravisuttavaa ekologista scifiä. Nostaa hiukset pystyyn ja kaljuilla karvatupet. Oras Tynkkynen: Ilmastonmuutos ja kehitysmaat. Ilmastonmuutos ei ole reilu juttu. Lue tämä tietolehtinen niin tiedät miksi. Risto Isomäki: Luvassa lämpenevää. Klassikko. Perusasiat ilmastonmuutoksesta tiiviissä pakkauksessa. Esko Kuusisto, Lea Kauppi ja Pirkko Heikinheimo (toim.): Ilmastonmuutos ja Suomi. Tutkijoiden kirjoittama tiukka paketti. Lukijalle, jolle alkeet eivät riitä. Uusiutuvat energialähteet ja energiansäästö. Voiko päästöjä vähentää roimasti ilman ydinvoimaa? Kyllä voi ja tämä kansio kertoo miten.

19 Ilmastonmuutos on helpompi pysäyttää porukalla kuin yksin. Tule mukaan toimintaan! Luonto-Liitto Annankatu 26 A, 5. krs Helsinki (09) Maan ystävät Kirkkotie Turku (02) Dodo Vironkatu Helsinki (09) Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu Helsinki (09) Greenpeace Aurorankatu 11 A Helsinki (09)

20 Kaikki kunnossa. Kaikki ei ole kunnossa. Älä usko. Mitä tehdä? Tue luonnon etujärjestöä. Liity Luonto-Liiton jäseneksi. Ohjeet ja tietoa toiminnasta netissä tai puh. (09) tai sähköpostitse Julkaisija: Luonto-Liitto ry. Taitto: Jusa Hämäläinen Kuvitus: Jouko Nuora Luonto-Liitto Annankatu 26 A, 5. krs Helsinki puh. (09) fax (09)

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

KATASTROFIN AINEKSIA Suomi, 2008

KATASTROFIN AINEKSIA Suomi, 2008 KATASTROFIN AINEKSIA Suomi, 2008 Ohjaaja: John Webster Käsikirjoittaja: John Webster Näyttelijät: xx Levittäjä: Finnkino Oy Alkuperäinen nimi: Recipies For Disaster Kesto: 85 min. Ikäraja: S Genre: Dokumentti

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman

Lisätiedot

Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista.

Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista. Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista. alkuperäiskansa Kansa, joka ennen maan valloitusta tai asuttamista on asunut alueella, ja joka on säilyttänyt omat sosiaaliset, taloudelliset

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli Ilmastonmuutos ja rakennusala Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli 1 llmastonmuutos Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja

Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja Pienet muutokset arjessa ovat ilmastotekoja WIN-WIN: Monilla ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta hyvillä valinnoilla on myös muita positiivisia vaikutuksia. Säästämällä ilmastoa voit säästää myös euroja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISELLA ALUEELLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISELLA ALUEELLA YK:n Polaarivuosi Opettajan taustamateriaali diasarjaan Ilmastonmuutos arktisella alueella Mistä ilmastonmuutos johtuu? Mitä vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä on maailmanlaajuisesti? Miten ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet

Ilmastonmuutos ja lapsiperheet ILMANKOS-hankkeen työpaja 26.1.2009 Ilmastonmuutos ja lapsiperheet Elli Kotakorpi Elli.kotakorpi@gmail.com 040 825 4354 Esityksen rakenne KotiMIPS-hanke Ilmastonmuutos lyhyesti Kotitalouksien kulutuksen

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Ilmaston ja sen muutoksen

Ilmaston ja sen muutoksen Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Tuulivoimaa vai tornadoja? - ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta lauri.myllyvirta@maanystavat.fi Ilmastonmuutos näkyy jo Maapallon

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

WWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille

WWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille WWF-Hong Kong / WWF-Canon WWF:n opetusmateriaali alakouluille Robert Van Waarden / WWF-Canon Arktinen alue kartalla Wikimedia Commons / Heraldry Emilia Moisio / WWF Suomi Tiesitkö, että monet eläimet tarvitsevat

Lisätiedot

Henkilöauton käyttöä on vähennetty

Henkilöauton käyttöä on vähennetty TALOUSTUTKIMUS OY 20080516 08:15:12 TYÖ 9187.00 TAULUKKO 20020 ca VER % Omnibus toukokuu I 2008 Kaikki Sukupuoli Ikäryhmä Talous on Talouden bruttotulot Ilmastonmuutos nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-64

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta

on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksella Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta Ilmastonmuutoksella on ihmisen kasvot Ilmastonmuutoksen torjumisessa ja sen negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumisessa on kysymys ihmisarvoisesta elämästä ja monilla alueilla taistelusta eloonjäämisestä.

Lisätiedot

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Tee sitoumus! Euroopan komissio

Tee sitoumus! Euroopan komissio Tee sitoumus! Euroopan komissio Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkut matkapuhelinoperaattorit

Lisätiedot

Lapin ilmastonmuutoskuvaus

Lapin ilmastonmuutoskuvaus Lapin ilmastonmuutoskuvaus Ilmastoennuste eri säätekijöistä vuoteen 2099 asti eri päästöskenaarioilla. Lyhyesti ilmastomalleista, eri päästöskenaarioista ja ilmaston luonnollisesta vaihtelevuudesta. Ilmatieteen

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5. VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Mitä energialähteitä näet kuvassa? Fossiiliset

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille

Ilmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille Ilmastonmuutos Lapissa Ilmastotietoa ja -vinkkejä lappilaisille LAPIN LIITTO Lapin liitto Julkaisunumero A32/2012 ISBN 978-951-9244-64-8 Rovaniemi 2012 Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset Lapissa Luonnollinen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot