meillä on kasvihuoneilmiö. Kasvihuoneilmiö voimistuu, ilmasto lämpenee.

Transkriptio

1

2

3 Ilman kasvihuoneilmiötä maapallolla vallitsisi ikuinen talvi. Keskilämpötila olisi 18 C, ja valtameret olisivat jäässä. Planeettamme olisi eloton jääpallo. Kasvihuoneilmiö tarkoittaa sitä, että ilmakehä päästää auringon näkyvää valoa lävitseen, mutta kasvihuonekaasujen takia osa maapallon heijastamasta lämpösäteilystä ei pääse karkaamaan suoraan avaruuteen. Lämpö jää kimpoilemaan edestakaisin ilmakehässä. Tämän ansiosta maapallon keskimääräinen pintalämpötila on leppoisa +15 C. Onneksi siis on kasvihuoneilmiö. Mutta mikä on se ilmastonmuutos, josta jotkut tuntuvat olevan huolissaan? Ihminen on päästellyt viime aikoina ilmakehään reilusti samaisia kasvihuonekaasuja, joiden ansiosta meillä on kasvihuoneilmiö. Kasvihuoneilmiö voimistuu, ilmasto lämpenee. Ei kannata vielä kaivaa esiin shortseja ja bikinejä. Ilmastonmuutos aiheuttaa paljon riesaa. Tästä lisää seuraavalla aukeamalla. Hukkaan mennyt lämmitys Litralla öljyä lämmittää omakotitaloa muutaman tunnin. Öljyn palamisessa syntyy kasvihuonekaasu hiilidioksidia. Öljylitran lämmitysvaikutus ilmakehässä on noin sata kertaa suurempi kuin talossa. Kumpaa pitikään lämmittää: kotia vai ilmastoa? Ikirouta lyö lisää löylyä Ilmastonmuutoksen ennustamista vaikeuttavat erilaiset palautekytkennät. Palautekytkentä syntyy, kun ilmaston lämpeneminen aiheuttaa jonkin muutoksen, joka puolestaan vaikuttaa takaisin ilmastoon. Negatiiviset palautekytkennät heikentävät ilmastonmuutosta. Esimerkiksi kun hiilidioksidin määrä ilmakehässä nousee, metsien kasvu kiihtyy, mikä puolestaan sitoo hiilidioksidia ilmasta. Positiiviset palautekytkennät voimistavat ilmastonmuutosta eli ovat kaikkea muuta kuin positiivisia. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, jonka alta vapautuu metaania, joka taas voimistaa lämpenemistä.

4 Tälle vuosisadalle on ennustettu lisää lämpöä 1,4 5,8 C. Se saattaa tuntua vähältä Suomessa etenkin, jos pakkaset paukkuvat ulkosalla. Pari astetta lisää maapallon kuumemittarissa antaa kuitenkin aihetta huoleen. Tulvat, kuivuuskaudet ja pyörremyrskyt yleistyvät. Merenpinnan nousu hukuttaa alleen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja. Joillakin seuduilla sadot kasvavat, toisilla taas ruoasta tulee pulaa. Trooppiset taudit voivat levitä uusille alueille. Miljoonat ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan ilmastonmuutoksen takia. Jo 1,5ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä. Elämä lämmenneessä maailmassa ei ole todellakaan pelkkää rantajuhlaa. Ilmaston lämmittämisen ikävin mahdollinen seuraus on karkuun päässyt ilmastonmuutos. Siinä lämpeneminen käynnistää positiivisia palautekytkentöjä, jotka voimistavat edelleen ihmisen aloittamaa ilmastonmuutosta ja johtavat lämpenemisen syöksykierteeseen. Ilmastonmuutos saattaa riistäytyä pahemman kerran käsistä.

5 Koralliriutat uhattuina Vaarallisimmat palautekytkennät liittyvät valtameriin. Kun lämpötila nousee, meriin sitoutunutta hiilidioksidia vapautuu ilmakehään. Vesihöyrykin on kasvihuonekaasu, joten myös lämpenemisen aiheuttama veden höyrystyminen voi johtaa yllätys, yllätys yhä voimakkaampaan lämpenemiseen. Ihan helposti ei ilmastonmuutos toivottavasti karkaa käsistä. Kuitenkin mitä pidempään jatkamme ilmastomme lämmittämistä, sitä suuremmaksi jättikatastrofin riski kasvaa. Jos ei mene hyvin ihmisillä, ei ole juhlimista muillakaan eliölajeilla. Koralliriutat kattavat vain 0,2 % merten pintaalasta, mutta niissä asustaa kolmannes maailman kalalajeista. Riutat pystyvät kuitenkin kasvamaan vain tietyn lämpöisessä ja syvyisessä vedessä. Jos merenpinta kohoaa liian nopeasti tai vesi lämpenee liikaa, menehtyvät korallit ja niiden mukana valtava eliölajien kirjo. Venuksella paistuu Karkuun päässyt ilmastonmuutos ei ole pelkää scifiä. Venuksen pintalämpötila olisi ilman ilmakehää noin 60 C. Käsistä karanneen kasvihuoneilmiön takia Venuksella on kuitenkin huomattavasti kuumempaa: noin 460 C. Pullat paistuvat jo reilussa parissasadassa asteessa.

6 Jos ilmastonmuutos etenee ennustetulla tavalla, Suomi näyttää sadan vuoden päästä aika toisenlaiselta kuin nykyään. Lämpötila on noussut runsaat neljä astetta. Rovaniemi muistuttaa ilmastoltaan nykyistä Turkua. Sadan vuoden päästä Suomessa viljellään niin kuin Tanskassa. Kasvukausi pitenee, mutta toisaalta kasvitaudit, tuhoeläimet ja rikkakasvit saattavat yleistyä. Metsien kasvu lisääntyy ja lehtipuut yleistyvät havupuiden kustannuksella. Tammi voi menestyä luonnossa jopa Oulun korkeudella. Tosin jälleen haittojakin voi tulla lisää: neulasvaurioita, metsäpaloja ja myrskytuhoja. Suomen alkuperäisistä luontotyypeistä voi hävitä jopa kaksi kolmasosaa, ja sadat kasvi- ja eläinlajit saattavat kuolla sukupuuttoon. Suurimmassa vaarassa ovat eläimet, jotka ovat jo nyt harvinaisia tai jotka majailevat pohjoisilla alueilla. Tällaisia ovat mm. tunturisopuli, naali sekä tunturikiuru. Jos virta kääntyy Lämmintä vettä tropiikista kuljettava Golfvirta pitää Pohjois-Euroopan lämpötilat suotuisina. Ilmastonmuutos saattaa heikentää Golfvirtaa ja hidastaa lämpenemistä täällä pohjoisessa. Jos virta pysähtyisi kokonaan, talvilämpötilat laskisivat Suomessa jopa 10 astetta; Helsingin talvilämpötilat vastaisivat Enontekiön nykyisiä. Todennäköisesti virta vain heikkenee, mikä hidastaa lämpötilan nousua. Mitä tapahtuu talvelle? Sadan vuoden päästä talvi ei ole enää entisensä. Pohjois-Suomessa talvi lyhenee kuukauden molemmista päistä. Etelässä voidaan sanoa hyvästit lumisille talville luvulla ei paljoa hiihdetä. Laskettelukeskusten kannattaa harkita uusia elinkeinoja.

7 Etelä-Suomessa voidaan sanoa hyvästit lumisille talville.

8 Kukaan ei välty ilmastonmuutoksen haitoilta, mutta toiset joutuvat kärsimään enemmän kuin toiset. Ensimmäisenä tulilinjalla ovat kehitysmaiden köyhät. Kehitysmaat sijaitsevat jo ennestään kuumilla ja maataloudesta riippuvaisilla alueilla, joilla pienikin lämpeneminen on liikaa. Teollisuusmailla on varaa yrittää sopeutua ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi Hollanti voi rakentaa yhä korkeampia patoja suojautuakseen merenpinnan nousulta. Malediivien ja Naurun kaltaiset pienet ja vähävaraiset saarivaltiot vain hukkuvat. Ei muuten paljoa naurata. Intia Zimbabwe Helleaallot pahenevat. 47 asteen helle runtelee Sunitan kotikaupunkia Intiassa. Ihmiset yrittävät suojautua kuumuudelta, mutta Sunitan veli ja isoäiti kuolevat lämpöhalvaukseen. Sunita menee 13-vuotiaana tehtaaseen töihin elättääkseen perheensä. Kuivuuskaudet yleistyvät. Pitkään jatkuva kuivuus hävittää Zimbabwen maaseudulla asuvan Vincen perheen sadon. Hänen pikkusiskonsa nääntyy ruoan puutteeseen. Perheellä ei ole varaa laittaa Vinceä kouluun, joten hän ei opi lukemaan.

9 Honduras Kiina Hirmumyrskyt voimistuvat. Myrsky tuhoaa hondurasilaisen Maria Elenan kodin, hävittää viljelykset ja tappaa hänen vanhempansa. Maria Elena muuttaa pääkaupunki Tegucigalpan slummeihin kaupittelemaan turisteille rihkamaa. Trooppiset taudit leviävät. Shen asuu perheineen Länsi-Kiinassa alueella, jolla ei ennen ollut malariaa. Lämpötilan noustua tauti alkaa viihtyä seudulla, ja Shen ja hänen äitinsä saavat tartunnan. Lääkitys ei tehoa, joten molemmat kuolevat malariaan.

10 Ihmisten tupruttelemista kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi, jota syntyy etenkin energiantuotannossa ja liikenteessä. Mitalisijoille pääsevät dityppioksidi eli ilokaasu ja metaani, joiden lähteitä ovat mm. maatalous ja kaatopaikat. Hiilidioksidia syntyy aina, kun poltamme öljyä, kivihiiltä, maakaasua tai turvetta. Puun polttamisestakin sitä vapautuu, mutta jos uutta metsää istutetaan hakatun tilalle, se sitoo kasvaessaan hiilidioksidin takaisin. Maailmanlaajuisesti yksi merkittävä ilmaston lämmittäjä on metsien hävittäminen. Istuttamalla puita voidaan puolestaan torjua ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan kaikkia: valtioita, yrityksiä, yksilöitä. Yhteiskunnallisia keinoja päästöjen vähentämiseksi ovat mm. energiansäästön edistäminen uusiutuvien energialähteiden kuten tuulivoiman käytön lisääminen yksityisautoilun ja lentoliikenteen vähentäminen joukkoliikenteen (bussien ja junien) ja pyöräilyn ja kävelyn suosiminen Päästölähteet Suomessa JÄTEHUOLTO 4% TEOLLISUUDEN PROSESSIT 4% ENERGIA 66% MAATALOUS 9% LIIKENNE 17%

11

12

13 Ilmastonmuutosta ei voida estää täysin. Eilen ja tänään tuotetut päästöt lämmittävät ilmastoa vielä vuosikymmenienkin päästä. Lämpeneminen voidaan kuitenkin rajoittaa siedettävälle tasolle jos niin haluamme. Maailmanlaajuisesti päästöjä pitää vähentää ainakin kahdella kolmanneksella. Riskien minimoiminen edellyttää vielä tätäkin reippaampia leikkauksia. Ilmastonmuutosta yritetään hillitä Kioton pöytäkirjalla, jossa teollisuusmaat ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään viidellä prosentilla vuoteen 2010 mennessä. Kokonaisuutena päästöt kuitenkin jatkavat kasvuaan, sillä sopimus on täynnä porsaanreikiä eivätkä rajoitukset koske kehitysmaita. Rikkaat teollisuusmaat ovat aiheuttaneet ilmastonmuutoksen, mutta ongelman ratkaiseminen edellyttää myös kehitysmaiden osallistumista. Oikeudenmukaisin ratkaisu olisi jakaa päästöoikeudet tasan maailman asukkaiden kesken: suomalainen saisi tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin ghanalainen. Suomen kaltaisten teollisuusmaiden asukkaat tuottavat huikeasti päästöjä. Tämä merkitsisi Suomelle entistä roimempia päästövähennyksiä. Seuraavan puolen vuosisadan aikana päästöjä pitäisi leikata ehkä jopa 95 %. Kivuttomimmin homma hoituu käärimällä hihat ja ryhtymällä töihin saman tien. Päästöt asukasta kohti 20,5 USA 12,5 SUOMI 10,8 9,3 SAKSA JAPANI 4,0 6,0 RUOTSI MAAILMAN KESKIARVO Tonnia hiilidioksidia/asukas 2,5 1,8 0,9 0,5 KIINA BRASILIA INTIA NIGERIA

14 Meistä jokainen voi vaikuttaa ilmaston tulevaisuuteen. Sinun, minun, äidin, veljen, opettajan ja sen viime viikolla tapaamasi kaverin valinnoista osaltaan riippuu, kärähtääkö planeetta vai pysyykö ilmastonmuutos siedettävällä tasolla. Kannattaa siis ajatella myös ilmastoa, kun käy kaupassa tai lähtee lomamatkalle. Tässä avuksi ilmaston ystävän muistilista. Mukavasti raiteilla! Lentomatkailu on merkittävimpiä ilmastonmuutoksen aiheuttajia. Lentämisen ilmastopäästöt ovat yli viisinkertaiset junalla matkustamiseen verrattuna. Vaihda kotimaan matkoilla lentokoneen kyyti junareissuun ja suosi sellaisia lomakohteita, joihin pääset helposti junalla.

15 Vaihda lihasvoimaan! Pyöräily ja kävely ovat halpoja ja terveellisiä ilmaston ystävän liikkumistapoja. Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on Suomessa noin viidennes. Puolet automatkoista on alle kuusi kilometriä ja neljännes peräti alle kolme kilometriä. Monet näistä matkoista olisi helppo taittaa pyörällä tai kävellen. Jätteet kiertoon! Väärään paikkaan joutunut eloperäinen jäte vauhdittaa ilmastonmuutosta reippaasti. Suomessa noin puolet metaanipäästöistä syntyy biojätteen hajotessa kaatopaikoilla. Kilo biojätettä tuottaa vähitellen puoli kiloa metaania. Pistä maatuva jäte kompostiin ja kierrätä muutkin jätteesi. Suosi lähiruokaa! Ruoan kuljettamiseen ympäri maapalloa kuluu paljon energiaa. Esimerkiksi vihannesten kuljetus lentorahtina ulkomailta vaatii noin kolme kertaa sen energiamäärän, joka kuluu samojen vihannesten kasvattamiseen Suomessa avomaalla. Valitse mahdollisimman lähellä tuotettua ja vähän pakattua ruokaa. Suosi muutenkin paikallisia tuotteita.

16 Poimi luomua ostoskassiin! Luonnonmukaisessa viljelyssä ei käytetä kemiallisia typpilannoitteita, joiden valmistus vie energiaa ja jotka tuottavat ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Suosi ruokaostoksilla luomutuotteita. Vaihda virtaa! Nykyään kuluttaja voi valita fossiilisilla polttoaineilla tuotetun "mustan" ja uusiutuvilla energialähteillä tuotetun vihreän sähkön välillä. Keskimäärin vihreä sähkö maksaa kerrostaloasunnossa alle euron kuukaudessa tavallista sähköä enemmän. Kannattaa siis vaihtaa virtaa ( ja äänestää sähkölaskulla uusiutuvien puolesta. Älä lämmitä turhaan! Suomessa noin viidennes energiasta kuluu lämmitykseen. Laskemalla lämpötilaa kotona yhdellä asteella vähennät lämmityksen energiankulutusta 5 %. Jos talossa on sähkölämmitys, voi valita vihreää sähköä. Jos taas talo lämpiää öljyllä, rahaa ja ilmastoa säästää polttamalla puuta tai siirtymällä maalämpöön.

17 Säästä sähköä! Jos suomalaiskodit vaihtaisivat energiansäästölamppuihin, sähköä säästyisi Loviisan toisen ydinreaktorin neljännesvuoden tuotannon verran. Viiden 60 watin hehkulampun korvaaminen 11 watin energiansäästölampuilla säästää vuodessa lähes 20 euroa ja 35 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Vaihda energiaa säästäviin lamppuihin äläkä polta niitäkään turhaan. Älä polta maailman metsiä! Tupakan kuivaaminen vaatii paljon energiaa, joka tuotetaan kehitysmaissa yleensä polttamalla puuta. Tupakantuotannon takia hävitetään maailmassa vuosittain hehtaaria eli noin Helsinkin kaupungin alueen verran metsää. Säästä puita ja muita lopettamalla tupakointi tai älä edes aloita. Valjasta oma energiasi! Monet hyvät asiat tässä maailmassa ovat ihmisten aktiivisen toiminnan ansiota. Ilman kansalaistoimintaa työviikko voisi olla kuusipäiväinen eivätkä naiset saisi äänestää. Ilmastonmuutos on aikamme vakavimpia haasteita. Lähde sinäkin mukaan kansalaistoimintaan ilmaston puolesta! Seuraavalta aukeamalta näet, mihin kannattaa ottaa yhteyttä.

18 Aivonystyröitäsi syyhyttää ja himoitset tietää lisää ilmastonmuutoksesta? Ei hätää, näillä pääset hyvään alkuun. Ilmastosivut Laajin suomenkielinen ilmastotiedon lähde verkossa. Ilmastoasiat A:sta Ö:hön ja vähän pitemmällekin. Risto Isomäki: Herääminen. Ravisuttavaa ekologista scifiä. Nostaa hiukset pystyyn ja kaljuilla karvatupet. Oras Tynkkynen: Ilmastonmuutos ja kehitysmaat. Ilmastonmuutos ei ole reilu juttu. Lue tämä tietolehtinen niin tiedät miksi. Risto Isomäki: Luvassa lämpenevää. Klassikko. Perusasiat ilmastonmuutoksesta tiiviissä pakkauksessa. Esko Kuusisto, Lea Kauppi ja Pirkko Heikinheimo (toim.): Ilmastonmuutos ja Suomi. Tutkijoiden kirjoittama tiukka paketti. Lukijalle, jolle alkeet eivät riitä. Uusiutuvat energialähteet ja energiansäästö. Voiko päästöjä vähentää roimasti ilman ydinvoimaa? Kyllä voi ja tämä kansio kertoo miten.

19 Ilmastonmuutos on helpompi pysäyttää porukalla kuin yksin. Tule mukaan toimintaan! Luonto-Liitto Annankatu 26 A, 5. krs Helsinki (09) Maan ystävät Kirkkotie Turku (02) toimisto@maanystavat.fi Dodo Vironkatu Helsinki (09) info@dodo.org Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu Helsinki (09) toimisto@sll.fi Greenpeace Aurorankatu 11 A Helsinki (09) info@nordic.greenpeace.org

20 Kaikki kunnossa. Kaikki ei ole kunnossa. Älä usko. Mitä tehdä? Tue luonnon etujärjestöä. Liity Luonto-Liiton jäseneksi. Ohjeet ja tietoa toiminnasta netissä tai puh. (09) tai sähköpostitse Julkaisija: Luonto-Liitto ry. Taitto: Jusa Hämäläinen Kuvitus: Jouko Nuora Luonto-Liitto Annankatu 26 A, 5. krs Helsinki puh. (09) fax (09)