AMPUMA-ASELAIT EUROOPASSA

Transkriptio

1 AMPUMA-ASELAIT EUROOPASSA Saksan Erfurt ja Winnenden, Ranskan Toulouse ja Montauban sekä Norjan Utøya muun muassa näillä eurooppalaisilla paikkakunnilla on viime vuosina tapahtunut vakavia ampumavälikohtauksia, joissa on surmattu useita ihmisiä. Suomessa ampuma-aseiden väärinkäytön mahdollisuutta ei otettu vakavasti ennen Jokelan vuonna 2007 tapahtunutta ampumatapausta. Sen jälkeen vastaavankaltaisia julkisella paikalla tapahtuneita useita kuolonuhreja jälkeensä jättäneitä ampumatapauksia on tapahtunut Kauhajoella, kauppakeskus Sellossa, Orivedellä ja Hyvinkäällä. Joukkosurmien jälkeen on kaikissa maissa käyty julkista ja paikoin kiivastakin keskustelua ampuma-aseiden säätelystä. Keskustelu ampuma-aseista on ollut hankalaa sen liikkuessa kahden päinvastaisen näkemyksen välillä. Aseita puoltavan kannan mukaan ampuma-aseet ovat laillisia, kun vastakkaisen kannan mukaan aseet ovat tappamista varten. Ampuma-aseita käytetään muun muassa metsästykseen, riistakantojen hoitamiseen, olympiatasoiseen kilpaurheiluun tai niitä museoidaan historiallisista syistä. Johtuen aseiden monista käyttötarkoituksista niistä ei voida puhua yhtenä ryhmänä. Suomessa on kohtuullisesti tietoa erilaisista eurooppalaisista käytännöistä esimerkiksi sosiaaliturvan alalta. Kuitenkin turvallisuuspolitiikkaan liittyvää keskustelua eurooppalaisista käytännöistä käydään usein varsin helposti mielikuvien pohjalta varsinaisen tiedon puutteessa. Tämän julkaisun tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta eurooppalaisista ampumaaselainsäädännöistä. Käymme läpi keskeisiä ampuma-aselakien säätämiseen liittyviä tekijöitä ja vertaamme eri maiden ampuma-aselainsäädäntöjä keskenään. Mukaan on otettu myös EU:n ulkopuolisia maita, koska Sveitsissä ja Norjassa on merkittävä asekanta. Usein Suomea myös vertaillaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa juuri näihin maihin. EU:ssa tavoitteena kansalaisten suojelu Usein Euroopan ja Yhdysvaltain aselainsäädäntöjä vertaillaan keskenään. Keskustelussa tulisi ottaa huomioon, että ne ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaisia: Yhdysvalloissa on perustuslaillinen oikeus kantaa asetta, kun Euroopassa se on etuoikeus. Näiden kahden näkemyksen taustalla on erilainen näkemys valtiosta. Yhdysvalloissa kansalaisten tehtävänä on vahtia, ettei valtiosta tule tyrannia ja aseenkanto-oikeus mahdollistaa kansalaisten voivan estää sen tarvittaessa vaikka voimakeinoin. Euroopassa sen sijaan aseilla nähdään voitavan uhata lakia ja järjestystä. Esimerkiksi EU:n perussopimukset kuten Lissabonin sopimus eivät anna EU-kansalaisille aseenkanto-oikeutta. Riippumatta siitä onko kyse oikeudesta vai etuoikeudesta on niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa säädelty ampuma-aseiden hankintaa. Julkisen vallan velvollisuutena on suojella kansalaisten oikeutta elämään ja varmistaa heidän turvallisuutensa suojelemalla heidän elämänpiiriään. Kenelläkään niin valtiolla kuin toisilla yksilöillä ei ole oikeutta riistää kenenkään henkeä 1. Tämä on myös ampuma-aselain yksi keskeinen lähtökohta 2 vaikka se näkyykin kulttuuristen ja poliittisten syiden takia erilaisina ampuma-aselakeina. Millaisia aseita ja mihin käyttöön Aseen hallussapitoon oikeuttava lupa voidaan myöntää jos hakijalla on hyvä syy, hän on vähintään 18 -vuotias eikä hän ole vaaraksi itselleen tai muille ihmisille.

2 Viranomaiset jakavat aseet käyttötarkoituksen perusteella metsästys-, urheiluammunta ja harrastuskäyttöön. Aseluvan voi saada myös työtä varten. Joissakin maissa hallussapitoluvan voi saada myös määrätyin ehdoin itsensä suojelua varten. Se millaiseen aseeseen luvan voi saada, riippuu käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi Saksassa on erikseen lueteltu aseet, joihin ei voi saada lupaa harrastusperusteella. Aseita voidaan tarkastella myös jakamalla ne lyhyisiin ja pitkiin aseisiin. Lyhyet eli käsiaseet kattavat pistoolit, revolverit ja pienoispistoolit. Pitkät aseet tarkoittavat käytännössä metsästysaseita kuten pienoiskivääreitä, kivääreitä ja haulikoita. Asekeskustelun kiihkein kysymys liittyy käsiaseiden tarpeellisuuteen. Käsiaseet kiellettiinkin Britanniassa 1990-luvun lopulla tapahtuneen ampumavälikohtauksen jälkeen. Myös Suomessa vaadittiin käsiaseiden kieltämistä. Osa rauhanjärjestöistä esitti kiellettäväksi sellaiset käsiaseet joilla voi ampua lyhyessä ajassa paljon laukauksia. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut itselataavien ja 8-20 patruunan lippaallisten pistoolien kieltämisen, mutta sallinut revolverit. Niitä käytetään esimerkiksi luola- ja loukkupyynnissä. Eduskunta päätti rajoittaa käsiaseiden saatavuutta nostamalla hallussapitoluvan alaikärajaa ja asettamalla lupaehdoksi aktiivisen ampumaharrastuksen. Mitään tiettyjä asetyyppejä ei kuitenkaan lähdetty kieltämään. Osa aseista on katsottu niin vaarallisiksi, että ne ovat sallittuja vain valtioiden viranomais- ja sotilaskäyttöön. Kiellettyjä aseita ovat muun muassa kevyet aseet ja muuta esinettä muistuttavat aseet. Tosin toisessa EU-maassa se mikä katsotaan sotilasaseeksi voi olla toisessa maassa metsästysase. EU onkin selvittänyt mahdollisuutta siirtyä nykyisestä aseiden luokittelusta kolmeen ryhmään vain kahden luokituksen järjestelmään: kiellettyihin ja sallittuihin. Käytännössä tämä laajentaisi kiellettyjen aseiden määrää. Kysymys koskettaisi eniten kiistaa herättäneitä sarjatuliaseita. Niille saa hallussapitolupia, mutta helppoa se ei ole. Britanniassa hakijan on oltava poliisin tai asevoimien palveluksessa tai luvan saanut asekeräilijä. Toisissa maissa taas aktiivinen reserviläisharrastus on voinut riittää lupaperusteeksi. Aseiden määrä ja väkivaltakuolleisuus EU:n komission arvion mukaan unionissa on noin 80 miljoonaa ampuma-asetta. Syksyllä 2013 julkaistun Eurobarometrin mukaan viisi prosenttia EU-maiden kansalaisista kertoi omistavansa ampuma-aseen 3. Eurobarometrissä 13 prosenttia suomalaisista vastaajista ilmoitti omistavansa aseen. Viranomaisten arvioiden mukaan suomalaisella eli noin 11 prosentilla suomalaista on ampuma-ase. Aseiden määristä ei ole tarkkoja tietoja vaan ne perustuvat arvioihin. Suomessa oli aserekisterin mukaan noin 1,5 miljoonaa ampuma-asetta vuoden 2013 alussa 4. Parhaillaan aserekisterin uudistaminen ollaan saamassa valmiiksi, mutta haasteena on varmentaa vanhoille pahvikorteille kirjattujen aseiden kohtalo. Usein väitellään ampuma-aseiden määrän ja väkivaltakuolleisuuden välisestä yhteydestä. Esimerkiksi EU:n komission sisäistä turvallisuutta arvioineessa tiedonannossa tämä yhteys tuotiin esille taulukolla, jossa oli laillisten aseiden lukumäärän rinnalla murhien ja itsemurhien määrät sataatuhatta asukasta kohden eri maissa. Tiukempia aserajoituksia kannattavat argumentoivat suuremman määrän aseita tarkoittavan enemmän väkivaltaa ja liberaaleja aselakeja kannattavat taas argumentoivat sen ennaltaehkäisevän väkivaltaa. Eurobarometrin mukaan tiukempaa aselainsääntöä vaati yli puolet EU-kansalaisista 5. Kansalaisten näkemykset ampuma-aserikollisuuden kehityksestä kuitenkin vaihtelivat. Yli 70 prosenttia

3 vastaajista Kyproksella, Kreikassa, Portugalissa, Ruotsissa ja Irlannissa katsoi sen lisääntyvän kun taas Suomessa, Virossa ja Latviassa sen arveltiin pysyvän ennallaan. Bulgariassa ja Kroatiassa ampuma-aserikollisuuden taas arveltiin laskevan. Suomessa tehtiin ampuma-aseilla 266 henkirikosta vuosina Niistä valtaosa tehtiin pitkillä aseilla ja 30 prosenttia pistoolilla. Tilastokeskuksen Kuolemansyyt tilaston mukaan kaikista henkirikoksista tuona aikana 19 prosenttia tehtiin ampuma-aseilla. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan vuosina niistä 58 prosenttia tehtiin laittomilla aseilla. Niistä lähes puolet oli haulikoita ja 41 prosenttia käsiaseita. 6 Kriminologian tutkijat Don B. Kates ja Gary Mauser osoittavat, ettei väkivaltakuolleisuuden määrä johdu aseiden lukumäärästä vaan kulttuurisista ja sosioekonomisista tekijöistä. Esimerkiksi Sveitsissä on paljon aseita suhteessa väkilukuun ja maan aselait ovat löyhiä, mutta väkivaltakuolleisuus on silti alhainen. Korkea asemäärä selittyy sillä, ettei Sveitsissä ole pysyviä asevoimia vaan kansanarmeija muodostetaan tarvittaessa kaikista täysi-ikäisistä miehistä. Tästä syystä sotilaat säilyttävät rynnäkkökivääriä kotonaan. Sotilasaseita saatettiin käyttää itsemurhiin, mutta rikollisessa väkivallassa käytetyt aseet hankittiin muualta vaikka kotona olisi ollut saatavilla sarjatuliase. 7 Useimmissa maissa aseluvan hakijalle tehdään taustatarkistus selvittämällä onko hakijalla väkivaltarikostuomioita tai rekisteröityjä alkoholi- ja huumeriippuvuuksia. Kaikkein merkittävimmät luvallisten ampuma-aseiden väärinkäyttöön liittyvät tekijät ovat päihteet ja mielenterveysongelmat, joten keskeisimmät aseturvallisuutta parantavat tekijät ovat alkoholipolitiikka ja mielenterveystyö. 8 Aseiden väärinkäytön estämiseksi onkin seurattava luvan haltijoiden elämäntilanteessa tapahtuvia muutoksia. Yksi keino valvontaan on tehdä aseluvista määräaikaisia, mutta se ei poista tarvetta reaaliaikaiseen valvontaan. Suomessa on uusittu aserekisteriä ja jatkossa tarkoituksena on automaattisesti seurata aseluvan haltijoiden edesottamuksia. Esimerkiksi heidän mahdollisesti syyllistyessään rikoksiin järjestelmän pitäisi hälyttää automaattisesti. Muutamissa maissa perheväkivalta jo ilman rikostuomiota voi olla lain mukaan syy olla myöntämättä tai perua aselupa. Väkivaltarikokset ovat este aseluvan saamiseksi, joten rikolliset hankkivat aseita laittomilta markkinoilta. Laittomia aseita tehdään varastamalla laillisia aseita, rakentamalla de-aktivoiduista aseista toimintakuntoisia, muuntamalla esineitä aseiksi sekä salakuljettamalla. Lähes aina salakuljetetutkin aseet ovat jossain vaiheessa elinkaartaan olleet laillisia aseita tai ainakin osa niiden osista on ollut. Lainsäädännöllä voidaan epäsuorasti vaikuttaa laittomien aseiden syntyyn. Rajoitukset aseiden saatavuudessa voivat kuitenkin siirtää kysyntää laittomille markkinoille. Tämän takia laittoman asekaupan kitkemiseen tarvitaan viranomaisvalvonnan lisäksi asekulttuuriin vaikuttamista. Metsästäjiä ja harrastajia arvioidaan olevan EU-maissa noin kymmenen miljoonaa ja Suomessa noin He ovat keskeisessä roolissa luotaessa vastuullista asekulttuuria ja aseturvallisuutta. Aselakien yhtenäistäminen EU:ssa

4 EU yhdenmukaisti ensimmäisen kerran ampuma-aselakeja asedirektiivillä vuonna Jäsenmaat voivat säätää sitä tiukempia aselakeja ja monet ovatkin tehneet niin. Direktiiviä muutettiin vuonna toimeenpanemalla YK:n yleiskokouksen vuoden 2001 päätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta ja siihen kuuluvasta laittoman asekaupan estämiseen tähtäävästä ampuma-asepöytäkirjasta 11. YK:n huolenaiheena oli ylijäämäsotilasaseiden päätyminen kapinallisille ja rikolliseen käyttöön. EU:n sisäasiainkomissaari Cecilia Malmström käynnisti vuonna 2013 selvityshankkeen unionin ampuma-aselakien yhdenmukaistamiseksi 12. Hanke sai tukea muun muassa sanomalehtien pääkirjoituksissa 13. EU:n huolenaiheena on sarjatuliaseiden yleistyminen rikollisessa käytössä. Aseita on hankittu useista eri lähteistä niin salakuljettamalla Itä-Euroopan ylijäämävarastoista kuin laittomalla valmistuksella. 14 Euroopassa laiton asekauppa liittyy de-aktivoituihin aseisiin eli ne eivät ole riittäneet tekemään aseista pysyvästi toimintakelvottomia. EU-maiden vaihtelevat aselait ovat mahdollistaneet aseen osien hankkimisen laillisesti niin, että esimerkiksi yhdestä maasta on saanut piipun ja toisesta rungon. Tämän jälkeen osista on valmistettu laittomasti toimivia ampuma-aseita. Näin oli tehty esimerkiksi Joensuussa vuonna 2011 paljastuneessa asepajassa. Se valmisti myös itselataavista kertatuliaseista sarjatuliaseita. 15 Malmströmin toimissa aselakien yhdenmukaistamiseen ei ole kysymys niinkään uusista toimista vaan YK:n ampuma-asepöytäkirjan ratifioinnista ja aiemmin tehtyjen päätösten paremmasta toimeenpanosta. Joissakin jäsenmaissa lainsäädäntö on myös auttamatta ollut vanhentunut. Esimerkiksi meillä uudistetaan parhaillaan Keisarillisen Suomen ajalta, vuodelta 1916, peräisin olevaa ampumaratalakia. EU pyrkii suitsimaan laitonta asekauppaa parantamalla aseiden merkitsemistä ja rekisteröintiä, tekemällä keskeisistä osista luvanvaraisia kaikissa jäsenmaissa, yhdenmukaistamalla deaktivointisäädöksiä sekä tiukentamalla aseiden säilytysvaatimuksia. Kaikki EU:n toimenpiteet eivät keskity suoraan aseisiin ja harrastajiin vaan paljon tehdään myös hallinnollista työtä. Kaikkien EU-maiden pitäisi tehdä kansallinen aserekisteri ja lisäksi kehitetään viranomaisyhteistyötä ja rikostorjuntaa sekä yhdenmukaistetaan käytäntöjä. Taulukkoa lukiessa on syytä huomata, että tiedot ovat varsin yleisellä tasolla. Monissa maissa on hyvin yksityiskohtaisia ja asetyyppi sidonnaisia säädöksiä, joita ei tässä ole mahdollista esittää kokonaisuudessaan. Toiseksi on hyvä muistaa, että lainsäädäntöä sovelletaan viranomaisten toimesta ja käytännöt eivät välttämättä ole yhtä tiukkoja kuin laki antaa ymmärtää. <TAULUKKO> * Taulukossa esitettyjä tietoja ei ole saatavilla kootusti ja yhdenmukaisesti, kuten saimme selville EU komission Sisäasioiden (DG Home) Firearms Task Forcen mukaan taulukon tietoja ei saatavilla kootusti ja yhdenmukaisesti. Yleisen käytetty lähde on australialaisen Sydneyn yliopiston tutkimuksesta koottu verkkosivusto Gunpolicy.org. Se ei kuitenkaan kerää kaikkia tai riittävän yksityiskohtaisesti tässä vertailussa esitettyjä tietoja, joten ensisijaisena tietolähteenä on toiminut Yhdysvaltain Kongressin kirjaston aselakitutkimus. Britannian 16, Norjan ja Saksan tiedot ovat vuodelta , kun Ruotsin tiedot ovat vuosilta jolloin niissä on voinut tapahtua muutoksia. Sanasto Lyhyt ase Pienase Käsiaseet kuten pistoolit, pienoispistoolit, revolverit ja pienoisrevolverit Pienaseella (SALW) tarkoitetaan kädessä kannettavia ampuma-aseita pistooleista konekivääreihin sekä kevyitä aseita (Light Weapons).

5 Kevyet aseet ovat tarkoitettu kahden ihmisen ryhmän käytettäväksi ja niitä ovat esimerkiksi ilmatorjuntakonekiväärit, singot, kannettavat ilmatorjuntaohjukset ja kranaatinheittimet. Pitkäase Pitkiä aseita ovat esimerkiksi pienoiskiväärit, haulikot ja itselataavat kiväärit. Kansainvälisen määritelmän mukaan pitkä ase on yli 600 mm ja Suomessa 840 mm pituinen ase. Esimerkiksi katkaistu haulikko tai osa konepistooleista kuten Uzit ovat siten lyhyitä aseita. Julkaisun on kustantanut Suomen Sadankomitea ry ( Sisällön on tuottanut SaferGlobe -tutkimusverkosto ( ja tutkija Jarmo Pykälä. Julkaisu on rahoitettu Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedottamisen varoilla

6 1 Oikeusministeriö: Kansalaiselle kuuluvat vapausoikeudet ja oikeusturva. Elektronisesti < Minna Rimpioja: Oikeus elämään perusoikeuden merkitys ampuma-aseiden lupaharkinnassa. Julkisoikeuden pro Gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto EU: Firearms in the European Unionin. Survey co-ordinated by the European Commission, Directorate-General for Home Affairs. Flash Eurobarometer 383, Aselaki.info: Poliisihallitus Asetilasto / asekanta Elektronisesti < EU: Report on European Commission public consultation on EU firearms policy. DG Home, Valtioneuvosto: HE 106/2009 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ampumaaseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan hyväksymisestä. Sivut Don B. Kates and Gary Mauser: Would Banning Firearms Reduce Murder and Suicade? A Review of International and Some Domestic Evidence. 8 Sisäasiainministeriö: Aseturvallisuuden kehitysnäkymät Suomessa Esiselvitys. Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 27/ /477/ETY /51/EY 11 Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskeva lisäpöytäkirja (PoA) 12 EU: EU:n on aika torjua tehokkaammin aseväkivaltaa. EU Komissio, IP/13/ Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus - Eurooppalaisia aselakeja olisi hyvä yhtenäistää Council of the European Union: Draft European Action Plan to combat illegal trafficking in so called heave firearms which could be used or are used in criminal activities. ENFOPOL 338, COARM /1/10 REV 1, Pykälä Jarmo: Suomalainen asekauppa. Like & Pystykorva, Home Office: Guide on Firearms Licensing Law U.S. Congress Library: Firearms-Control Legislation and Policy. Elektronisesti <