422756/2 KUUSISELÄN KAATOPAIKKA, SULKEMISEN SUUNNITTELU

Transkriptio

1 /2 KUUSISELÄN KAATOPAIKKA, SULKEMISEN SUUNNITTELU Rakennussuunnitelma vaihe 1 Työselitys

2 1 TYÖNRO: /2 TILAAJA: Napapiirin Residuum Oy KOHDE: KUUSISELÄN KAATOPAIKKA, SULKEMISEN SUUNNITELMA RAKENNUSSUUNNITELMA TEHTÄVÄ: MAARAKENNUSURAKKA VAIHE 1, TYÖSELITYS Sisällysluettelo TYÖN LAAJUUS... 2 RAKENNUTTAJAN TEHTÄVÄT... 2 KÄYTETTY NIMIKKEISTÖ YHTEISET TYÖT Työmaan hallinto Katselmukset Toimintasuunnitelma erilaisten sääolojen varalta Luvat Toiminnan järjestely Varastot ja varastoalueet Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Työturvallisuus ja terveydenhoito Työturvallisuus Mittaukset ja laadunvalvonta Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Työnaikaiset mittaukset Laadunvalvonta Urakoitsijan laadunvalvonta Laadunvalvonta Toteumapiirustukset Alustavat työt Rakenteiden suojaus, siirto ja purku MAARAKENNUSTYÖT Maaleikkaus ja täyttö Kuivatus- ja rumputyöt Maankaivu; salaojat Salaojat Pohjarakenteiden laajennus Penger- ja kerrosrakenteet Kaasunkeräyskerros Tiivistyskerros Kuivatuskerros Pintakerros Liittyminen sulkemattomaan rakenteeseen PUTKITUSTYÖT Läpiviennit KAASUNKERÄSYJÄRJESTELMÄ VIHERTYÖT Kasvillisuustyöt Nurmetus TYÖN LUOVUTUS JA ALUEEN ROSKIEN KERÄYS... 23

3 2 TYÖNRO: /2 TILAAJA: Napapiirin Residuum Oy KOHDE: KUUSISELÄN KAATOPAIKKA, SULKEMISEN SUUNNITELMA RAKENNUSSUUNNITELMA TEHTÄVÄ: MAARAKENNUSURAKKA VAIHE 1, TYÖSELITYS TYÖN LAAJUUS Työhön kuuluu kaatopaikan pintakerrosten ja kaasunkeräysputkistojen rakentaminen tavalla, joka täyttää ympäristöluvassa diaarinumero PSAVI/20/04.08/2010 annetut ehdot ja määräykset. Kohteessa on tehty pinnan esitäyttö ja muotoilu, jota tarvittaessa täydennetään. Seuraavat työsuoritukset kuuluvat urakoitsijalle: - Tarvittaessa valmiin jätetäyttökerroksen pinnan muotoilu rakennuttajan ja urakoitsijan materiaalilla - Painanteiden sekä pysyvien ja tilapäisten avo-ojien rakentaminen suljettavan alueen reunoille - jätetäytön päälle tehdään 300 mm kaasunkeräyskerros osaksi esipeittokerrosta - Kaasunkeräysputkien asentaminen - Salaojat ja salaojakaivot materiaaleineen - Pohjarakenteiden laajennus alueella 1A - Esipeittokerros rakennuttajan / urakoitsijan kaatopaikka-alueelle toimittamasta materiaalista - Tiivistyskerros bentoniittimatosta - Kuivatuskerros salaojamatosta - Pintakerros mukaan lukien kasvukerros pääosin urakoitsijan materiaalista ja osa rakennuttajan materiaalista - Tarvittavat mittaukset ja laadunvalvontakokeet - Olemassa olevien kaivo- ja putkirakenteiden korottaminen tarvittaessa RAKENNUTTAJAN TEHTÄVÄT Rakennuttaja nimeää riippumattoman laadunvalvojan ja paikallisvalvojan rakennustyön valvontaan.

4 3 KÄYTETTY NIMIKKEISTÖ Tässä työselityksessä on käytetty soveltaen Suomen Kuntaliiton julkaisun Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 2002 mukaista nimikkeistöä YHTEISET TYÖT Korvaukset kolmannelle osapuolelle Urakoitsija vastaa työn aiheuttamista vahingoista Työmaan hallinto Työssä noudatettavat lait, asetukset ja määräykset Rakennustyössä noudatetaan Suomen Kuntaliiton julkaisua Kunnallisteknisten töiden yleisestä työselityksestä 2002 (KT 02) ja Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaita Kaatopaikkojen käytöstä poisto ja jälkihoito, Kaatopaikkojen lopettamisopas sekä Kaatopaikan tiivisterakenteet, joita tämä työselitys täydentää ja osaltaan korvaa. Tämän työselityksen lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä: Ympäristöviranomaisten asettamat lupaehdot Työsuojeluviranomaisten määräykset Materiaalitoimittajien antamat materiaalia, varastointia ja asennustöitä koskevat ohjeet sekä määräykset Suomen Kuntaliiton julkaisu Kunnallisteknisten töiden yleinen työselostus 02/2002. (KT 02) Suomen Kuntaliiton julkaisu Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 02/2002. Suomen ympäristökeskuksen ympäristöopas 89 Kaatopaikkojen lopettamisopas Suomen ympäristökeskuksen ympäristöopas 36 Kaatopaikkojen tiivisterakenteet Rakennustyön järjestysohjeet selityksineen (274/69) (410/86) Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, Asennusohjeet, RIL 77, Työhallituksen ohje Kapeat kaivannot Urakoitsijat laativat työvaiheittain työohjelman/asennussuunnitelman aikatauluineen sekä laadunvalvontasuunnitelman.

5 Katselmukset Alku- ja loppukatselmus tehdään yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Rakenteita koskevia tarkastuksia pidetään alla esitetyn mukaisesti. Tarkastuksista pidetään pöytäkirjaa ja niissä ovat läsnä urakkarakenteesta riippuen: Rakennuttajan edustaja Urakoitsijan edustaja(t) Rakennustyön valvoja Riippumaton valvoja Tarvittaessa suunnittelija Mikäli katselmuksissa tai tarkastuksissa havaitaan puutteita, on ne korjattava ennen lopullista hyväksyntää. Uutta vaihetta ei saa aloittaa ennen hyväksyttyä tarkastusta. Tiivistyskerros on aina hyväksytettävä rakennuttajalla. Lopullinen rakenne on hyväksytettävä rakennuttajalla. Rakennuspohjan tarkastus Tarkastuksessa rakennuttaja luovuttaa rakennuspohjan urakoitsijalle. Tarkastuksessa todetaan suunnitelmanmukaisuus ja mahdollisesti tarvittavat muutostyöt suunnitelmaan nähden. Lisäksi tarkastetaan, että pinnan muotoilu täyttää asetetut kaltevuus- ja tiiveysvaatimukset. Tiivistyskerroksen tarkastus Tarkastuksessa todetaan urakoitsijan työsuoritukset. Todetaan myös, että tiivistyskerroksen rakentaminen on tapahtunut suunnitelmien mukaisesti ja että materiaalit ja laadunvarmennustyöt on tehty hyväksyttävästi ja asetetut vaatimukset ovat täyttyneet. Tiivistysrakenteen todetaan soveltuvan kuivatuskerroksen asennuspohjaksi. Mikäli todetaan, että rakenne ei täytä asetettuja vaatimuksia, korjaus tehdään pääsääntöisesti poistamalla virheellinen rakenne ja rakentamalla se uudelleen. Kuivatuskerroksen tarkastus Tarkastetaan, että kuivatuskerroksen rakentaminen on tapahtunut suunnitelmien mukaisesti ja että materiaalit ja kerrospaksuudet ovat vaatimusten mukaisia. Todetaan, että kerros täyttää sille asetetut rakeisuuden laatuvaatimukset. Salaojamatto tulee asentaa valmistajan ohjeiden mukaisesti, ja se tulee saumata pitkittäissaumoin toisiinsa kiinni, tai sitoa ytimet yhteen.

6 5 Pintakerroksen tarkastus Tarkastetaan, että kerroksen rakentaminen on tapahtunut suunnitelmien mukaisesti ja että kerrospaksuudet ovat vaatimusten mukaisia. Työtulosten raportointi Pääurakoitsija huolehtii, että aliurakoitsijat kokoavat rakentamisesta kertyneet materiaali-, tutkimus-, mittaus- ja koetulokset sekä laativat raportin rakennuttajalle Toimintasuunnitelma erilaisten sääolojen varalta Maa-ainesten liettyminen siirtojen yhteydessä on estettävä. Sääolojen aiheuttama liettyminen estetään varautumalla sääoloihin seuraavassa esitetyllä tavalla. Sateen aikana tulee huolehtia siitä, ettei tiivistyskerrokseen käytettävä materiaali pääse liiaksi kostumaan. Valmis tiivistyskerros tulee suojata aumamuovein, riittävällä painotuksella. Liiallinen kostuminen voi tehdä vaaditun tiiveyden ja vedenjohtavuuden saavuttamisen mahdottomaksi. Lisäksi tiivistetyn materiaalin pinta muuttuu liukkaaksi. Sateen aikana tiivistyskerrosta ei voi rakentaa. Tiivistyskerroksen rakentamisen aikana lämpötilan on oltava yli +5 C. Pakkanen ja lumisade voivat aiheuttaa vakavia tiivistysvaurioita tiivistysrakenteeseen Luvat Kohteella on ympäristölupa. Muista luvista vastaa urakoitsija Toiminnan järjestely Ennen työn aloittamista urakoitsija laatii alustavan selvityksen työn järjestyksestä. Selvitys sisältää ainakin tilapäisjärjestelyt, työjärjestyksen ja alustavan aikataulun Varastot ja varastoalueet Raaka-aineet ja materiaalit varastoidaan työmaan välittömään läheisyyteen. Rakennuttaja osoittaa varastoalueen. Materiaalit varastoidaan materiaalitoimittajien ohjeita noudattaen siten, etteivät käsittely, kosteus, auringonvalo tai alustan epätasaisuudet aiheuta muodonmuutoksia eivätkä vaurioita materiaaleissa.

7 6 Rakennuttaja toimittaa mahdollisuuksien mukaan maa-aineksen ja tuhkan kaatopaikka-alueelle välivarastoon. Rakennuttaja toimittaa erillisen listan välivaraston materiaaleista laatuineen ja määrineen Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Urakoitsija vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Urakoitsija voi tarvittaessa rakentaa työalueelle tilapäisiä työmaateitä kustannuksellaan. Tilapäiset tiet tulee purkaa työn loputtua. Urakoitsija huolehtii tiealueen korjaamisesta siirtotyötä edeltävään kuntoon. Urakoitsija vastaa työkohteen kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä suunnittelee ja toteuttaa tarvittaessa suoja-aitaukset ja suoja-rakenteet KT 02:n mukaisesti. Jätteiden käsittely kuuluu urakoitsijalle Työturvallisuus ja terveydenhoito 1411 Työturvallisuus Tämän työselityksen piiriin kuuluvissa töissä on noudatettava rakennustyön turvallisuudesta annettua valtioneuvoston päätöstä sekä kaatopaikan omia ohjeita. Työskenneltäessä kaatopaikka-alueella on noudatettava erityistä varovaisuutta. Rakennushankkeessa on rakennuttajan, suunnittelijan, päätoteuttajan, muun työnantajan ja itsenäisen työsuorittajan yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava, ettei työstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Työmaan turvallisuuskoordinaattoriksi rakennuttaja on nimennyt suunnittelupäällikkö Satu Portin. Päätoteuttajalla tarkoitetaan pääurakoitsijaa taikka sellaisen puuttuessa rakennuttajaa tai muuta tahoa, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta. Päätoteuttajan on huolehdittava mm. seuraavista asioista: tulee tarvittaessa tehdä ennakkoilmoitus rakennustyömaasta työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle. urakoitsija tekee työsuojelusuunnitelman työmaalle on ennen rakennustyön aloittamista suunniteltava eri töiden ja työvaiheiden tekeminen sekä niiden ajoitus siten, että työt ja työvaiheet voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta vaaraa työmaalla työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville.

8 7 on suunniteltava rakennustyömaa-alueen käyttö niin, että tapaturman vaaraa, työntekijöiden terveyden haittaa tai tulipalon vaaraa työmaalla ei ole. Rakennustyömaa-alueen käytön suunnittelun keskeiset osat on esitettävä työmaasuunnitelmassa ja tarvittaessa asennussuunnitelmissa. vastuuseen kuuluu, että ainakin kaivu-, purku-, nosto- ja siirto- sekä työ- ja tukitelinetöistä laaditaan kirjalliset suunnitelmat. vastuuseen kuuluu, että työmaan liikennejärjestelyt tarkastetaan riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran viikossa. on huolehdittava turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellisesta työmaan yleisjohdosta ja osapuolten välisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun järjestämisestä, toimintojen yhteensovittamisesta sekä työmaa-alueen yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Tämän johdosta on laadittava tarvittaessa kirjalliset pelisäännöt yhteistoimintaa varten. on huolehdittava, että kaikki turvallisuutta koskevat suunnitelmat ovat työmaalla käytettävissä ajallaan ja erityistä vaaraa sisältävät työt suunnitellaan huolellisesti ja suunnittelussa on käytössä riittävä asiantuntemus. on huolehdittava, että rakennustyömaalla tehdään tarpeelliset työmaan turvallisuuteen liittyvät tarkastukset ja, että tarkastuksista laaditaan pöytäkirjat ja työturvallisuutta vaarantavat viat korjataan välittömästi. on nimettävä edellä mainittuja tehtäviä johtamaan pätevä henkilö. Jokaisen työnantajan on nimettävä teettämänsä työn johtoa ja valvontaa varten siihen pätevä ja vastuunalainen henkilö. on huolehdittava työmaan työsuojeluyhteistyön käynnistämisestä yhteistyössä työmaalla työskentelevien muiden työnantajien kanssa. on huolehdittava, että rakennustyömaalle nimitetään pätevä työsuojelupäällikkö ja valitaan tarvittaessa riittävä työsuojeluorganisaatio. Jokaisen työmaalla työskentelevän urakoitsijan tai itsenäisen työnsuorittajan on noudatettava päätoteuttajan antamia määräyksiä, jotka perustuvat Valtioneuvoston päätöksessä rakennustyön turvallisuudesta määrättyihin päätoteuttajan velvollisuuksiin. Rakennustyömaalla on kukin työnantaja ensisijaisessa vastuussa omien työntekijöidensä turvallisuudesta. Päätoteuttajan on kuitenkin huolehdittava, että muiden työnantajien työntekijät ovat saaneet tarpeelliset tiedot työmaan olosuhteista ja mahdollisista vaaratekijöistä ja paikoista sekä haittatekijöistä. Päätoteuttajan on välitettävä rakennuttajan laatiman turvallisuusasiakirjan tiedot aliurakoitsijoille ja hankkijoille. Rakennustyömaalla on käytettävä kaikkia työssä tarpeellisia henkilösuojaimia. Työnantajan on hankittava työntekijöilleen

9 8 tarpeelliset suojaimet työpaikalla tehtävän arvioinnin, ns. riskikartoituksen, perusteella. Työskenneltäessä pimeässä ja hämärässä ajoneuvojen tai työkoneiden toiminta-alueella on käytettävä heijastimia, heijastusliivejä tai niihin verrattavia välineitä. Työskenneltäessä liikenteen alaisilla paikoilla on käytettävä suojavaatteita tai varusteita, joissa on selvästi erottuvia värejä ja milloin työ tehdään pimeässä tai hämärässä, heijastavaa materiaalia. Jokainen työnantaja ja itsenäinen työnsuorittaja vastaavat siitä, että hänen käyttämänsä koneet ja laitteet ovat käyttötarkoitukseen sopivia, riittävän lujarakenteisia ja siten suojattuja, etteivät ne aiheuta vaaraa käyttäjilleen eivätkä muillekaan työmaalla oleville. Tie- ja katualueella tai muilla liikenteeseen käytetyillä paikoilla on koneiden ja laitteiden erotuttava muusta liikenteestä Mittaukset ja laadunvalvonta 1510 Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Rakennuttaja osoittaa kaatopaikka-alueen läheisyydestä kaksi kiintopistettä, joiden perusteella urakoitsija suorittaa mittaukset. Ennen työn aloittamista urakoitsijan on verrattava kiintopisteiden korkeus- ja sijaintitietoja suunnitelmakorkoihin ja mittauksiin. Suunnitelmat ja maastomallit toimitetaan urakoitsijalle sähköisessä muodossa (dwg, pdf ja doc). Urakoitsijan on tarkkailtava maaperää ja tarvittaessa maaperän poiketessa suunnitelmista otettava rakennuttajaan yhteyttä lisäpohjatutkimusten tekemiseksi ja suunnitelmien tarkentamiseksi Työnaikaiset mittaukset Suunnitelman maastoon merkitseminen Urakoitsija suorittaa kaikki työn toteuttamisen vaatimat rakenteiden korkeusaseman ja sijainnin mittaustehtävät suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Urakoitsija laatii rakennussuunnitelmien perusteella mittaussuunnitelman. Mittaustulokset on koottava sellaisessa muodossa, että laadunvalvonta voi käyttää niitä rakenteiden mitta- ja sijaintitarkkuuden analysointiin. Kaikki mittaustulokset toimitetaan työn edistymisen mukaan välittömästi rakennuttajalle ja riippumattomalle ulkopuoliselle laadunvalvojalle. Suunnitelma merkitään maastoon kunkin työvaiheen edellyttämällä tavalla. Maastoon sijoitetaan riittävä määrä paaluja, korkeusmerkkejä, luiskamalleja tai muita merkkejä työn tekemiseksi suunnitelman mukaisesti ja jotta työn suunnitelmanmukaisuus on mahdollista todeta. Rakennustyön aikana tarkistetaan riittävän usein, etteivät

10 9 merkkien paikat ole muuttuneet. Tarvittaessa merkit mitataan uudestaan maastoon. Käytettäessä lasersädettä kohdistusmerkkinä tai työkoneen ohjaamiseen säde suunnataan sellaisella tarkkuudella, että rakentamiselle asetettuja tarkkuusvaatimuksia on mahdollista noudattaa. Urakoitsija valitsee mittausmenetelmät sen perusteella, miten rakenteen sijainti ja mitat on esitetty suunnitelmassa. Mitattavat tasot Urakoitsija mittaa muotoillun, esipeitetyn jätetäytön ja alemman pintakerroksen yläpinnan tason. Kaikki tasot mitataan riittävällä pistetiheydellä vähintään 20 x 20 m ruutuun (X, Y, ja Z). Ojien pohjat sekä luiskien ylä- ja alareunat mitataan taiteviivoina 10 m välein. Kaikkien rakennettavien kerrosten paksuudet todetaan koekuopista. Koekuoppien sijainnit (X, Y, Z) ja kerrospaksuudet mitataan. Urakoitsija tulostaa mittaukset suunnitelmakartalle siten, että tuloksia voidaan verrata suunnitelmiin ja ne voidaan toimittaa kussakin työvaiheessa sekä rakennuttajan että ulkopuoliselle laadunvalvojalle. Muut mittaukset Ennen rakenteiden peittämistä tehtävät mittaukset ja muut, valmiin rakenteen tarkistusmittaukset on esitetty työvaiheessa Suoritemäärien mittaukset Määrät mitataan Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteiden - 02 mukaisesti ja suunnitelman mukaisten mittojen perusteella ottaen huomioon niihin mahdollisesti työn aikana sovitut muutokset sekä maanpinnan todellinen korkeus Laadunvalvonta Laadunvalvonnan avulla osoitetaan, että käytettävät materiaalit ja rakennustyö ovat suunnitelman mukaisia. Tässä luvussa kuvataan laadunvalvonnan yleisperiaatteet ja käsitellään valmiille rakenteelle sallitut mittapoikkeamat. Rakennekohtaiset laatuvaatimukset ja laadunvalvontamenetelmät on esitetty kunkin työvaiheen kohdalla. Urakoitsijalla on päävastuu työn tekemisestä ympäristöviranomaisen lupaehtojen mukaisesti. Vaatimusten täyttyminen todetaan työnaikaisin laadunvarmennusmittauksin.

11 10 Materiaalin laadunvalvonta Ennen valmisosien ja materiaalien käyttöönottoa tehdään ne kokeet ja hankitaan ne todistukset, jotka on mainittu suunnitelmassa, tässä työselityksessä tai niissä asiakirjoissa, joihin suunnitelman tai tämän työselityksen asianomaisessa kohdassa on viitattu. Mikäli tutkittu koekappale, koekuoppa tai näyte ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, sitä materiaalierää, jota kyseinen koetulos edustaa, ei käytetä rakentamiseen ennen lisäselvityksiä. Ennen hylkäämispäätöksen tekemistä voidaan vaatimukset täyttämätöntä koetta kohti tehdä kaksi uutta koetta. Vain mikäli molemmat uudet koetulokset täyttävät asetetut vaatimukset, koetulosten edustamaa materiaalierää voidaan käyttää rakentamiseen. Materiaalille suoritettujen parantamis- tai korjaustoimenpiteiden jälkeen sen kelpoisuus on osoitettava kahdella uudella kokeella. Laadunvalvonnassa tehtävien kokeiden ja tarkastusten määrää lisätään, jos silmämääräisessä tarkastelussa huomataan materiaalin laadun muuttuneen. Tiivistämistyön valvonta Maa-aineksista tehtävien rakenteiden tiiviyttä valvotaan, mikäli rakenteelle on esitetty tiiviysvaatimus joko suunnitelma-asiakirjoissa tai yleisessä työselityksessä. Valvonnassa käytetään seuraavia menetelmiä: Tiiviysasteen määrittäminen. Tiiviysasteella tarkoitetaan prosenttilukua, joka ilmoittaa rakenteesta otetusta näytteestä määritetyn kuivatilavuuspainon suhteen samasta materiaalista parannetulla Proctor-kokeella määritettyyn kuivatilavuuspainon maksimiarvoon ko. vesipitoisuudessa. Menetelmätarkkailu tiivistyskertojen lukumäärän ja käytetyn tiivistyskaluston mukaan. Kunkin rakenteen kohdalla on jäljempänä todettu tiiviysvaatimukset ja laadun toteaminen. Valmiiden rakenteiden sallitut mittapoikkeamat Kaasunkeräyskerros Kaasunkeräyskerroksen kokonaispaksuuden tulee olla vähintään 300 mm. Alituksia ei hyväksytä. Kaltevuuksien tulee olla 1:3 1:20 eikä pinnalla saa olla vettä kerääviä painanteita.

12 11 Tiivistyskerros Tiivistyskerroksena toimii bentoniittimatto. Bentoniittimatossa tulee bentoniitin määrän olla vähintään g/m 2 (EN 14196, vesipitoisuus 0%), testaustiheys m 2. Bentoniitin on oltava laadultaan luonnon natriumbentoniittia, jonka alkuperä on ilmoitettava. Bentoniitissä ei saa käyttää paisumista lisääviä tai vedenläpäisevyyttä pienentäviä orgaanisia lisäaineita. Bentoniittimaton vedenläpäisevyysvaatimus on k < 5 x m/s. Yläkankaan tulee olla neulasidottu 200 g/m 2 (EN ISO 9864), testaustiheys m 2. Tukikankaan tulee olla kudottu 10 g/m 2 (EN ISO 9864), testaustiheys m 2. Kuivatuskerros Kuivatuskerroksena toimii salaojamatto. Salaojamatossa tulee olla neulasidotut suodatinkankaat molemmilla puolilla, neliöpaino vähintään 120 g/m 2 (EN ISO 9864). Kankaiden merkitsevä aukkokoko O 90 (AOS) > 0,10 mm (EN ISO 12956). Kankaiden tulee olla termisesti sidottu vettä johtavaan ytimeen. Ytimen tulee olla rakenteeltaan geomattoa (geomat) tai vähintään 2-kerroksista geoverkkoa (geonet). Salaojamaton ytimen minimipaksuuden tulee olla vähintään 5 mm. Pintakerros Pintakerroksen paksuus levittämisen ja tasauksen jälkeen on oltava vähintään 1000 mm. Alituksia ei hyväksytä. Kerrospaksuuden ylitys saa olla enintään 100 mm. Kaltevuuksien tulee olla 1:3 1:20 eikä pinnalla saa olla vettä kerääviä painanteita. Kaasunkeräysjärjestelmä Kaasunkeräysputkisto rakennetaan suunnitelmien mukaiseen asemaan ja korkeuteen. Putkien viettokaltevuuden on oltava vähintään suunnitelmien mukainen eikä putkissa saa olla vettä kerääviä painanteita. Kaasunkeräysputkistosta kartoitetaan suorilla osuuksilla putken sijainti ja korkeusasema 20 metrin välein, putken vaaka- ja pystytaitteiden vaaka- ja korkeusasema sekä putken päiden vaaka- ja korkeusasema. Kartoitustieto esitetään toteumapiirustuksissa.

13 12 Salaojaputket ja -kaivot Salaojaputkisto ja -kaivot rakennetaan suunnitelmien mukaiseen asemaan ja korkeuteen. Putkien viettokaltevuuden on oltava suunnitelmien mukainen eikä putkissa saa olla vettä kerääviä painanteita. Salaojaputkistosta kartoitetaan suorilla osuuksilla sijainti ja korkeusasema 20 metrin välein, putken vaaka- ja pystytaitteiden vaaka- ja korkeusasema sekä putken päiden vaaka- ja korkeusasema. Kaivoista kartoitetaan pohjan korkeus ja kannen korkeus sekä sijainti. Kartoitustieto esitetään toteumapiirustuksissa Urakoitsijan laadunvalvonta Urakoitsija suorittaa päivittäistä laadunvalvontaa työmaalla. Urakoitsija hankkii tarvittavan materiaalin ja raaka-aineet sekä tekee jäljempänä mainittuja kokeita ja selvityksiä ennen varsinaisen työn aloittamista ja työn aikana. Päivittäiset urakoitsijan tekemät laadunvalvontamittaukset tulee esittää rakennuttajan ja tilaajan valvojalle hyväksyttäväksi. Lisäksi urakoitsija ja rakennuttajan edustaja tarkastavat tarvittaessa työn alla olevan alueen. Mittaustulokset ja tarkastukset kirjataan työmaapäiväkirjaan. Työmaapäiväkirjaan kirjataan myös puutteet ja virheet sekä niiden korjaukset. Rakennuttajan edustaja hyväksyy työsuoritukset allekirjoituksellaan. Työmaapäiväkirjan ja päivittäisten mittaustulosten on oltava saatavilla työmaalla. Urakoitsijan tulee ottaa huomioon tiivistyskerrosten rakentamisessa valvojan laadunvalvontamittausten perusteella tekemät huomautukset. Laadunvalvontasuunnitelma Urakoitsija laatii laadunvalvontasuunnitelman, joka hyväksytetään riippumattomalla laadunvalvojalla ja sisältää mm seuraavat asiat: Työ- ja laadunvalvontamenetelmien hyväksyttämismenettelyn Työjärjestyksen ja aikataulun Mittaussuunnitelman Näytteenottosuunnitelman ja menetelmät Raportointimenettelyn ja dokumentoinnin Toimenpiteet poikkeamien kohdalla Tarkastukset Urakoitsijan laadunvalvonnan tulokset ja havainnot annetaan rakennuttajalle välittömästi. Urakoitsijan rakennuskohtaiset laadunvalvontatoimenpiteet on esitetty työn määrittelyn yhteydessä.

14 Laadunvalvonta 1526 Toteumapiirustukset Laadunvalvonta tulee järjestää niin, että se vastaa työn etenemisnopeutta. Rakennuttajan valvoja tekee harkintansa mukaan pistokokeenomaisia työmaakäyntejä. Valvojan tehtäviin kuuluu seuraavia työ- ja tutkimusvaiheita: Tarkastaa urakoitsijan valitsemat työmenetelmät ja käytettävät raaka-aineet Tarkastaa urakoitsijan määrittämät työssä käytettävät vertailuarvot ja laadunvalvontamenetelmät laadunseurantaa varten. Osallistua eri rakentamisvaiheiden aloituskokouksiin. Tarkastaa urakoitsijan mittaustulokset kerrospaksuuksien osalta kaikille rakennekerroksille koko alueelta. Tehdä valvontakäyntejä työmaalla ja tarkastaa urakoitsijan päivittäin tekemien laadunmittausten tulokset työmaapäiväkirjasta ja laadunvalvontapöytäkirjasta. Pöytäkirjaan merkitään kommentit tuloksista ja tarkastus varmennetaan allekirjoituksin. Raportoida tarvittaessa kirjallisesti rakennuttajalle sekä ilmoittaa tälle välittömästi mahdollisista laadun alituksista. Tarkastaa urakoitsijan laadun alituksen vuoksi tekemät korjaustyöt. Tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan laadunvalvontatoimenpiteitä suunnitelmien ja vaatimusten mukaisen lopputuloksen varmistamiseksi. Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle mittausohjeiden mukaisesta aineistosta korkeuskäyrät muotoillusta jätetäytöstä erillisille 1:500 karttapohjille tulostettuna, valmiista pinnasta ja kunkin kerroksen koekuoppien mittaustiedot. Aineisto luovutetaan GK26:n mukaisessa järjestelmässä ja N2000-mukaisessa korkeusjärjestelmässä. Toteumapiirustuksissa esitetään myös kaasunkeräysputkiston, kaasunkeräyskaivojen, salaojaputkiston ja salaojakaivojen sijainti sekä korkeusasema. Tarkepiirustukset tulee numeroida ja tarkastaa ennen luovutusta. Tarkepiirustukset luovutetaan myös sähköisessä muodossa CD:llä (Autocad ja PDF). Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle varsinaisten työmaakappaleiden lisäksi sarjan piirustuksia, joihin urakoitsija on velvollinen merkitsemään kaikki työn aikaiset erot ja poikkeamat alkuperäisestä suunnitelmasta. Nämä piirustukset luovutetaan rakennuttajalle paperikopioina ja CD:llä, kun työ on päättynyt ja hyväksytty. Rakenteita ei saa peittää ennen kuin mittaukset tarkepiirustusten laatimista varten on tehty.

15 Alustavat työt Urakoitsijan on varmistuttava ennen työn aloitusta rajamerkkien, sähköjohtojen, kaapeleiden, putkistojen ja muiden laitteiden sijainnista sekä työ- ja siirtolupien olemassaolosta Rakenteiden suojaus, siirto ja purku Urakoitsija ei saa ilman asianomaista lupaa siirtää rajapyykkejä, monikulmiopisteitä yms. rakenteita tai laitteita, joiden siirron ainoastaan niiden haltija tai viranomainen on oikeutettu suorittamaan. Olemassa oleville rakenteille ei saa aiheutua vahinkoa. Tarvittaessa rakenteet ja laitteet on suojattava ja siirrettävä suunnitelman ja laitteiden haltijan ohjeiden mukaisesti. Rakennustyössä noudatettavat järjestysohjeet velvoittavat kaivajaa ennen kaivutyötä varmistautumaan kaivualueella olevien kaapeleiden, johtojen ja putkistojen sijainnista. Rakenteet ja laitteet suojataan tai siirretään suunnitelman ja laitteiden haltijan ohjeiden mukaisesti. Tehtäessä kaivutöitä säilytettävien johtojen tai havaintoputkien sivulla tai alapuolella, ne tuetaan siten, että ne eivät pääse haitallisesti liikkumaan rakennustyön aikana MAARAKENNUSTYÖT 2100 Maaleikkaus ja täyttö Kohteessa on osittain rakennettu esipeitto- ja muotoilukerros. Urakoitsijan tulee mitata se ennen rakennustöiden aloitusta ja tarvittaessa tehtävä leikkaus- tai pengerrystöitä (olemassa olevilla massoilla), jotta vaadittavat luiskakaltevuudet/tasaisuusvaatimukset saavutetaan. Muotoillun esipeittokerroksen pinnan tulee täyttää seuraavat periaatteet: Esipeittokerroksen luiskat ovat kaltevuudessa 1:3 tai loivemmat Pinnankaltevuuden esipeittokerroksen laella tulee olla vähintään 1:20 Kohteessa tehdään vaiheittain kaasunkeräyslinjoja varten kaivut ja täytöt suunnitelmien mukaisesti. Muotoillun kaasunkeräyskerroksen pinnan tulee täyttää vähimmäiskerrospaksuusvaatimus (300 mm).

16 Kuivatus- ja rumputyöt 2312 Maankaivu; salaojat 2370 Salaojat Kuivatuskerroksen alaosaan asennetaan Ø160 mm muovinen tuplasalaojaputki, lujuusluokka SN8. Salaojat liitetään olemassa olevaan salaojaputkistoon, josta vesi johdetaan ympärystien alittavalla rummulla ojaan. Olemassa olevien salaojien sijainti tarkistetaan työmaalla. Salaojaputkina käytetään sellaisia putkia, joissa putken alaosa on umpinainen ja yläosa on rei itetty. Salaojalinjan päihin ja suunnitelman mukaisiin kohtiin asennetaan tarkastuskaivot PEH Ø mm. Tarkastuskaivot rakennetaan ylipitkinä ja katkaistaan oikeaan korkeuteensa, kun pintarakenne on valmis. Salaojan tarkastuskaivoista otetaan tarkkailuohjelman mukaiset vesinäytteet, joista tarkkaillaan eristeen pintaa pitkin kulkeutuvan veden laatua. Salaojaputken vähimmäiskaltevuus on 0,3%. Salaoja tehdään kaivoväli kerrallaan yhtäjaksoisesti tarkastuskuntoon siten, että putkiston tulee olla kaivoväleittäin kokonaisuudessaan näkyvissä ja tarkastettavissa ennen peittämistä. Salaojaputkien ja kaivojen sijainti mitataan ennen alkutäytön tekemistä. Salaojaputken laki kartoitetaan 20 m välein. Tarkastuskaivoista mitataan lähtevien ja tulevien putkien, pohjan sekä kannen sijainti ja korkeusasemat. Heti tarkastuksen jälkeen salaoja on peitettävä suunnitelmien mukaisella salaojakerroksella, joka on tiivistettävä varoen vahingoittamasta salaojitusta. Salaojaputken ympärystäyttö tehdään KT 02 rakeisuusvaatimusalueen 1 mukaisella salaojasoralla. Ympärystäytön paksuus on vähintään 150 mm, alapuolella 100 mm Pohjarakenteiden laajennus Kaatopaikan pohjalla ja sisäluiskissa on tiivis pohjarakenne, jota joudutaan laajentamaan työn aikana, jotta suljettavan rakenteen luiskakaltevuus saadaan ympäristöluvan edellyttämään kaltevuuteen 1:3. Nyt jätetäytön luiskakaltevuus on paikoin jyrkempi. Pohjarakenteiden laajennus tehdään samoilla materiaaleilla kuin olemassa olevat pohjarakenteet. Jotta pohjarakenteiden laajennus voidaan rakentaa, tulee jätetäytön reunaa kaivaa tarvittavalta laajuudelta. Pohjarakenteiden laajennus on esitetty työpiirustuksessa Pohjarakenteiden laajennus koskee aluetta 1A. Pohjarakenteen materiaalivaatimuksissa, tiivistyksissä ja materiaalien limityksissä tulee noudattaa pohjarakenteen rakentamisen vaiheessa tehtyjä aiempia suunnitelmia. Aiemmat suunnitelmat ovat Ramboll Finland Oy:n tekemiä.

17 Penger- ja kerrosrakenteet 2550 Kaasunkeräyskerros 2560 Tiivistyskerros Tasatun jätetäytön pinnan päälle levitetään kaasunkeräyskerros 300 mm vahvana. Kaasunkeräyskerroksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan Napapiirin Energia ja Veden tuottamaa arinatuhkaa tai seulottua pohjatuhkaa (50 %) ja soraa / moreenia (50 %). Moreenin hienoainespitoisuus tulee olla alle 5 %. Raekoko yleisen työselityksen KT 02 kohdan mukainen (alue 2). Tuhkan raekoon tulee olla 0,074 mm. Napapiirin Energia ja Vesi Oy on tutkituttanut tuhkien hyötykäyttökelpoisuutta. Tutkimusraportin Suosiolan voimalaitoksen ja Suksiaavan tuhkaläjitysalueen tuhkien hyötykäyttökelpoisuus on laatinut Pöyry Finland Oy vuonna Tutkimusraportin perusteella pohjatuhkanäytteiden pitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista ( ) asetettuja ohjearvoja kuin sinkin osalta. Sinkin pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta ei ylempää ohjearvoa. Muiden metallien pitoisuudet olivat pääosin matalia. Pohjatuhkaa voidaan raportin perusteella käyttää maarakenteissa sekä päällystettynä että peitettynä. Tällä perusteella käytölle ei ole estettä. Tiivistyskerros tehdään bentoniittimatolla. Bentoniittimatto levitetään suoraan tasatun esipeittokerroksen päälle. Urakoitsijan tulee ilmoittaa tarjousvaiheessa käyttämänsä bentoniittimaton valmistaja, tyyppi sekä tehtaan valmistusspesifikaatiot sekä valmistuksen aikaisen laadunvalvonnan laajuus ja testaustiheydet. Urakoitsijan tulee osoittaa, että hänen tarjoamansa matot soveltuvat kaatopaikan pintarakenteen mineraalieristeeksi. Urakoitsija sitoutuu käyttämään tarjouksessa ilmoittamiaan ja rakennuttajan ja riippumattoman valvojan hyväksymää salaojamattoa. Rakennuttajan urakkaneuvottelussa hyväksymää mattotyyppiä ei voi enää rakennusvaiheessa vaihtaa. Asennus Bentoniittimatto ulotetaan reunaluiskissa reunaojan ulkoluiskaan. Urakoitsijan tulee laatia bentoniittimattojen levittämisestä levityssuunnitelma, joka tulee hyväksyttää riippumattomalla laadunvalvojalla ennen töiden aloittamista. Levityssuunnitelma päivitetään tarvittaessa ja toteutuneesta asennuksesta laaditaan asennuspiirustus, johon merkitään rullien sijainti. Bentoniittimattoa vasten tulevan materiaalin maksimiraekoko luonnonmateriaaleja käytettäessä on 32 mm ja murskattua materiaalia

18 17 käytettäessä 16 mm. Mikäli käytetään karkeampaa materiaalia, on bentoniittimaton päälle asennettava 100 mm vahvuinen suojahiekkakerros. Bentoniittimaton päällä oleva materiaali ei saa sisältää merkittäviä määriä liukenevaa kalsiumia tai magnesiumia. Bentoniittimaton saumat limitetään vähintään 0,3 m ja päätysaumat (jatkos) vähintään 0,5 m. Luiskiin ei saa sijoittaa jatkoksia, vaan käytetään kaltevuuden suunnassa luiskan suuntaisia mattokaistaleita. Saumoihin lisätään valmistajan ohjeiden mukaan bentoniittijauhetta esim. kastelukannun avulla. Mikäli bentoniittimaton reunakaista on kyllästetty bentoniitilla, jauhetta lisätään vain päätysaumoihin. Bentoniittimaton asennus tehdään materiaalitoimittajan antamien työohjeiden mukaisesti. Työmenetelmä tulee hyväksyttää riippumattomalla valvojalla ja rakennuttajalla ennen työvaiheen aloitusta. Urakoitsijan tulee esittää laatusuunnitelmassaan bentoniittimaton varastointi- ja käsittelytavat työmaalla. Bentoniittimatto on varastoitava tasaisella alustalla irti maasta ja kosteudelta suojattuna. Rullat eivät saa kastua eivätkä taipua. Bentoniittimatto asennetaan levityskaistan vierestä asennuspuomin avulla. työkoneiden jäljet ja muut epätasaisuudet on tasoitettava alustasta ennen levitystä. Asennuksessa on käytettävä mattorullan läpi ulottuvaa jäykkää teräsputkea. Bentoniittimattoa ei saa asentaa veteen. Kaivannot tulee pitää kuivana työn aikana, kunnes niiden päälle on levitetty vähintään 300 mm paksuinen maa/kivikerros. Asennusvaiheessa kostunutta bentoniittimattoa ei saa jättää rakenteeseen, vaan se on vaihdettava uuteen tai sen päälle on levitettävä uusi matto. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työsaumojen rakentamisen ja bentoniittimaton suojaamiseen kastumiselta. Kaikki näkyvissä olevat bentoniittimaton reunat on suojattava muovilla ennen työvuoron päättymistä. Bentoniittimattoa on kuormitettava välittömästi levittämisen jälkeen ja viimeistään ennen työvuoron päättymistä vähintään 300 mm paksuisella maa- tai kiviaineiskerroksella. Bentoniittimaton päällä ei saa suoraan liikkua työkoneilla. Työtä ei saa tehdä vesisateen aikana. Sateen sattuessa kuormittamaton bentoniittimatto tulee suojata kastumiselta muovikalvolla. Kaasukaivot ja muut läpiviennit toteutetaan bentoniittimattokauluksella ja bentoniittijauheella.

19 18 Laadunvalvonta Valmistuksen aikaisista laadunvalvontatuloksista tarkistetaan, että työmaalle toimitetut rullat vastaavat tuotetietoja. Valmistuksen laadunvalvontatiedot toimitetaan myös valvojalle ja tilaajalle. Kastuneet rullat hylätään. Työn aikana kastuneet levitetyt mattoalueet korvataan levittämällä uusi katto päälle. Bentoniittimattojen asennus dokumentoidaan kirjaamalla rullanumerot asennuspiirustukseen ja ottamalla rullissa olevat tiedot talteen. Limitys mitataan rullamitalla ja tarkistus kirjataan työmaapäiväkirjaan. Bentoniittimatosta ei tehdä koetiivistyspengertä Kuivatuskerros Salaojamatto tulee hyväksyttää tuotetiedoilla ja laskemilla urakkatarjousvaiheessa. Materiaalitoimittaja toimittaa myös maton varastointi-, käsittely- ja asennusohjeet. Urakoitsija laatii levityssuunnitelman, joka hyväksytetään tilaajalla ja riippumattomalla laadunvalvojalla ennen työn aloitusta. Tuotteen valinnan on perustuttava laskemiin, joissa otetaan huomioon johtavuutta pienentävät tekijät kohteeseen sopivilla osavarmuuskertoimilla. Materiaalitoimittaja tarkistaa tuotteen soveltuvuuden alustavilla stabiliteettilaskelmilla, jotka tarkentuvat myöhemmin ko. kohteen materiaaleilla tehtyihin kitkakokeisiin (leikkauskoe) perustuviin laskemiin. Salaojamaton pitkäaikainen paksuus (hiipuma) tulee olla määritetty SIM- (stepped isothermal method) tai TTS-menetelmillä (timetemperature superposition). Laskelmilla on osoitettava, että salaojamaton kuivatuskapasiteetti on riittävä ko. käyttökohteessa ottaen huomioon maksimipintakuorman ja luiskakaltevuudet sekä vedenjohtavuuteen vaikuttavat tekijät kuten paksuuden pienenemisen, kemiallisen ja biologisen tukkeutumisen sekä kankaiden tunkeutumisen ytimeen. Laskelmissa käytettävät reduktio- ja varmuuskertoimet on esitettävä. Mitoituskuormana käytetään arvoa 20 kpa. Salaojamatto tulee olla valmistettu noudattaen valmistuksessa standardien SFS-EN (Geotekstiilit ja vastaavat tuotteet. Toiminnalliset vaatimukset kaatopaikkojen rakentamisessa) ja SFS- EN (Geotekstiilit ja vastaavat tuotteet. Toiminnalliset vaatimukset kuivatusjärjestelmien rakentamisessa) mukaista laadunvalvontaa. Tuotteesta pitää ilmoittaa standardin SFS-EN edellyttämät tiedot ja laadunvalvonta tulee tehdä käyttäen ko. standardissa ilmoitettuja menetelmiä. Tiedot tulee esittää keskiarvoina ja niiden hajontana 95 % luotettavuustasolla. Tietojen tulee perustua valmistajan sisäisen laadunvalvonnan mittausten tilastolliseen tulkintaan. Pitkäaikaiskestävyyttä koskevat tiedot tulee esittää standardin SFS-EN liitteen B ohjeiden mukaisella tavalla.

20 19 Urakoitsijan tulee ilmoittaa tarjousvaiheessa käyttämänsä salaojamaton valmistaja, tyyppi sekä tehtaan valmistusspesifikaatiot sekä valmistuksen aikaisen laadunvalvonnan laajuus ja testaustiheydet. Urakoitsijan tulee osoittaa, että hänen tarjoamansa matot soveltuvat kaatopaikan pintarakenteen kuivatuskerrokseksi. Urakoitsija sitoutuu käyttämään tarjouksessa ilmoittamiaan ja rakennuttajan ja riippumattoman valvojan hyväksymää salaojamattoa. Rakennuttajan urakkaneuvottelussa hyväksymää mattotyyppiä ei voi enää rakennusvaiheessa vaihtaa. Matot asennetaan veden virtaussuuntaan eli kohtisuoraan korkeuskäyriin nähden. Urakoitsijan tulee laatia salaojamattojen levittämisestä levityssuunnitelma, joka hyväksytetään riippumattomalla laadunvalvojalla ennen töiden aloittamista. Asentamistavassa on otettava huomioon alapuolisten kerrosten vaatimukset ja liikennöinnille asetetut rajoitukset sekä maton edellyttämät painot. Salaojamatto asennetaan materiaalitoimittajan ohjeiden mukaisesti puskusaumaan. Liitoskohdassa ytimet liitetään yhteen valmistajan ohjeiden mukaisesti ja limitetyt kankaat kiinnitetään toisiinsa ennen maakerroksen levittämistä. Salaojamattoon ei saa jäädä taitoksia. Viereisten rullien kankaat limitetään toisiinsa siten, että kangas ulottuu liitoksen yli. Mattojen ytimet sidotaan toisiinsa nippusiteillä tai limittyvät suodatinkankaat kiinnitetään toisiinsa termisesti liikkumisen estämiseksi. Kaikki salaojamaton saumat tulee dokumentoida valokuvin ennen niiden peittämistä. Mahdollisten aukkojen kohdalle on levitettävä lisäkaista. Mikäli työmaalla havaitaan epäjatkuvia salaojamattorakenteita, on kaikki tällaiset saumat avattava ja korjattava. Salaojamaton levitys aloitetaan reunasalaojista täysin rullin, eikä luiskaan saa tehdä jatkoksia. Muilta osin noudatetaan valmistajan asennusohjeita. Salaojamaton päällä ei saa liikennöidä ennen kuin sen päällä on > 300 mm kerros. Salaojamaton päälle tulevan materiaalin maksimiraekoko on 64 mm. Salaojamaton alla tai päällä ei saa olla runsaasti kalsiumia sisältävää materiaalia, kuten betonimursketta. Hienoainespitoinen materiaali lisää tukkeutumisriskiä. Luiskan alareunassa salaojamatto liitetään reunaojan murskekerrokseen. Murskekerros ulotetaan vähintään 1,0 metri salaojamaton päälle luiskaan. Salaojamaton alapää peitetään suodatinkangaskaistaleella eroosion vähentämiseksi.

21 Pintakerros Pintakerros tehdään vähintään 1,0 metrin paksuisena kerroksena. Pintakerroksen ylin osa tulee tehdä humuspitoisesta maa-aineksesta, johon voidaan kylvää nurmikko. Pintakerroksen yläosassa käytetään mahdollisuuksien mukaan kaatopaikka-alueelta saatavaa kompostoitua biojätettä. Alemmassa pintakerroksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan tuhkaa lannoitteena. Luonnonkivennäismateriaaliin sekoitetaan 30 % tuhkaa. Levitys ja tiivistäminen tehdään tela-alustaisella maarakennuskoneella. Kerrospaksuudet todetaan koekuopista, joita tehdään vähintään 1/400 m 2. Pintakerros muotoillaan ja tiivistetään siten, että siihen ei jää vettä kerääviä painanteita ja että luiskakaltevuudet täyttävät seuraavat vaatimukset: luiskat ovat kaltevuudessa 1:3 tai loivemmat pinnankaltevuus on vähintään 1: Liittyminen sulkemattomaan rakenteeseen Suljettu jätetäytön pinta liitetään sulkemattomaan jätetäyttöön. Sulkurakenteen reunaan levitetään HDPE-kalvo, joka painotetaan 300 mm:n vahvuisena kerroksena esipeittokerroksen materiaalilla. Liitoksen sulkemattomaan jätetäyttöön tulee estää sadeveden pääsy tehdyn sulkurakenteen sisään Välipeittokerros nykyisen jätetäytön päälle Suljettavan rakenteen ulkopuolinen nykyisen jätetäytön päälle rakennetaan välipeittokerros esipeittokerroksen materiaalista tai kivettömästä moreenista 150 mm:n vahvuisena kerroksena. Kerrosta ei tiivistetä PUTKITUSTYÖT 4200 Läpiviennit Kaasunkeräysputkien läpiviennit reunapenkereen tiivistyskerroksen läpi tehdään tiivistämällä läpivienti esimerkiksi bentoniitilla tai materiaalitoimittajien ohjeiden mukaisesti. Läpivienti reunapenkereen tiivistyskerroksen läpi tulee olla tiivis. Urakoitsijan tulee esittää suunnitelma läpivientien tekemiseksi hyväksyttäväksi ennen rakentamista.

22 KAASUNKERÄYSJÄRJESTELMÄ Kaasunkeräysputkistot ja kaivot Vaiheessa 1 alueelle rakennetaan suljettavalle alueelle kaasunkeräysjärjestelmän kokoojaputkisto. Kaasunkeräysjärjestelmän kokoojaputkiston linjat (16 linjaa) rakennetaan vaiheittain työn vaiheistamisen mukaan. Välikerroksen kaasunkeräyksen linjat (8 linjaa) jäävät vaiheen I sulkemisalueen jätetäytön puolella jätetäytön sisään ja nykyisen jätetäytön päälle rakennettavan välipeittokerroksen alle. Lopullisten kaasunkeräyslinjojen putkistot (8 linjaa) rakennetaan tässä urakassa rakennettavan esipeittokerroksen ja suljettavan osuuden alle. Putket tulpataan yläpäästään jatkettaviksi myöhemmässä lopullisessa sulkemisvaiheessa. Kaasunkeräyskaivoja on 8 kpl. Jokaiselle kaasunkeräyskaivolle rakennetaan erillinen kaasunkeräyslinja välipeittokerroksen alle. Tässä vaiheessa rakennettavan sulkurakenteen alle rakennetaan lopullisen kaasunkeräysjärjestelmän kaasunkeräyslinjan putket. Putket tulpataan yläpäästään sulkurakenteen yläreunaan jatkettavaksi myöhemmässä sulkemisvaiheessa. Halkaisijaltaan mm olevat kaasunkeräyskaivot kairataan jätetäyttöön, kairaus ulotetaan kaksi metriä pohjarakenteen yläpuolelle. Kairattu kaivo täytetään murskeella ja/tai murskatulla jätetäyttöön kelpaavalla rakennusjätteellä (esim. betoni, tiili), jonka rakeisuusalue on välillä #8-64 mm. Ennen kaivon täyttämistä murskeella tai murskatulla rakennusjätteellä kaivoon asennetaan halkaisijaltaan 160 mm:n siiviläputki käyttöluokka SN8. Siiviläputken yläpäähän asennetaan tiivis liitos. Liitoksen tulee olla sellainen, että siiviläputkea voidaan myöhemmin helposti jatkaa jätetäytön nousun myötä. Kaasunkeräyskaivon yläpäähän asennetaan suojarakenteeksi halkaisijaltaan mm:n putki, joka ulottuu noin metrin jätetäytön yläpuolelle. Kaasunkeräysputkisto liitetään tiiviillä liitoksella siiviläputkeen. Kokoojalinjoja on kaksi kappaletta, jotka rakennetaan vaiheittain. Linjat tulevat jätetäytön päälle myöhemmin rakennettavan välipeittokerroksen alle. Putkisto asennetaan koko matkaltaan viettäväksi. Asennettuun putkistoon ei saa jäädä vettä kerääviä taitteita tai painanteita. Kaasunkeräysputkisto asennetaan 150 mm vahvuisen asennusalustan varaan. Asennusalustana käytetään KaM #0-16 mm tai SrM #0-16 mm.

23 22 Lopullisen kaasunkeräysjärjestelmän putket ulotetaan sulkurakenteelta kaasun käyttöyksikköön. Putket rakennetaan vaiheen 1 sulkurakenteen ja jätetäytön rajakohdasta alkaen sekä tulpataan jatkettaviksi seuraavissa jätetäytön sulkemisen vaiheissa. Putkimateriaalina käytetään paineellista salkoputkea PEH Ø 110 mm paineluokka PN-8 (kaasuluokitus PN4/25). Välipeittokerroksen alle rakennettava kaasunkeräyksen putkisto rakennetaan suunnitelmapiirustusten mukaan. Putkimateriaalina käytetään paineellista salkoputkea PEH Ø 110 mm paineluokka PN-8 (kaasuluokitus PN4/25). Muut kaasunkeräysjärjestelmän osat rakennetaan seuraavassa sulkemisvaiheissa, kun jätetäytön pinta on saavuttanut lopullisen korkeustason. Kaasunkeräysputkien sijainti on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Kaasunkeräysputkistojen sijainti ja korkeusasema mitataan ennen kaivun aloitusta VIHERTYÖT Vihertöissä noudatetaan KT 02:ta ja tielaitoksen viherrakenteet TIKL työselitystä Kasvillisuustyöt 6810 Nurmetus Luonnonmukaisten alueiden maisemointi tehdään maisemanurmi 2:n mukaisesti. Maan tulee olla sula nurmikkoa kylvettäessä. Kylvö tehdään tasaisesti joko käsityövälinein tai koneella. Kylvämisen jälkeen pinta tiivistetään koneella.

24 TYÖN LUOVUTUS JA ALUEEN ROSKIEN KERÄYS Rakennusalueen loppusiivous Ennen lopputarkastusta on rakennuskohde ympäristöineen siivottava huolellisesti ja kaikki tarpeettomat rakennusjätteet kuljetettava pois. Väliaikaiset työmaatiet puretaan. Kaikki urakan aikana käytössä olleet alueet on tasoitettava, tämä koskee myös rakennuttajan varastoalueita. Samalla on kaikkien laitteiden ja osien, kuten luukkujen tms. toiminta tarkistettava ja suoritettava tarpeelliset toimenpiteet. Alueen roskien keräys Kaatopaikan aidatun alueen sisäpuolelta kerätään irralliset roskat pois. Roskat viedään jätetäyttöön tilaajan ohjeiden mukaisesti. Tampereella 15. päivänä helmikuuta 2016 Destia Oy Ari Jokihaara Ins. AMK Jenni Myllymäki DI