Pohjois-Karjalan maakuntakaavan neljäs vaihe. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan neljäs vaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallitus

2

3 Johdanto Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa on laadittu vaiheittain. Maakuntakaavan 1. vaiheessa käsiteltiin yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta keskeisiä alueita, 2. vaiheessa energiatuotannon, maaainesvarojen hyödyntämisen ja niiden vastapainona olevien arvokkaiden alueiden säilymistä. Valmistelussa oleva maakuntakaavan 3. vaihe painottuu tuulivoiman hyödyntämiseen sekä rakennetun ja muun kulttuuriympäristön säilyttämiseen. Maakuntakaavan 1. vaihe vahvistettiin ja valmisteltiin 2000 luvun alkupuolella. Sen jälkeen on laadittu useita oikeusvaikutteisia yleiskaavoja, joita laaja-alaisin on Joensuun seudun yleiskaava Joensuun kaupunkiseudulla on tapahtunut ja tapahtumassa merkittäviä alueidenkäyttöön liittyviä muutoksia, jotka edellyttävät myös maakuntakaavatason tarkastelua. Yhdyskuntarakenteen sisällä tapahtuvan toiminnan painopisteet ja tarpeet ovat muuttuneet erityisesti Joensuun kantakaupungin länsi- ja eteläpuolella, Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen vapauttaa suuria alueita muuhun käyttöön, Höytiäisen eteläpuolella olevan laajan alueen maankäyttöön kohdistuu erilaisia tarpeita, jotka edellyttävät uudenlaista tarkastelua. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säädökset on uudistettu. Paljon tilaa vaativa erikoiskauppa rinnastetaan vähittäiskaupan suurmyymälöihin. Maakuntakaavassa edellytetään esitettävän seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön vähimmäispinta-ala ja sen sijoittuessa maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettava tähän tarkoitukseen. Joensuun seudun seutuhallitus teki maakuntaliitolle esityksen maakuntakaavan muuttamiseksi. Esitys koski erityisesti Joensuun seudun yleiskaava 2020 ja Ylämyllyn osayleiskaavassa vahvistamatta jätettyä Liperin kunnassa olevaa ns. Leinosenlammen aluetta. Maakuntahallitus päätti käynnistää valmistelut maakuntakaavan muutokseen, jossa käsitellään erityisesti Joensuun kaupunkiseudun maankäytön muutostarpeita. 2

4 Sisällys Johdanto Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntakaava Maakuntakaava osana maakunnan suunnittelua Maakuntakaavatilanne ja kaava-alue Maakunnan suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maankäyttö- ja rakennuslaki Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelma Muut suunnitelmat ja ohjelmat Maakuntakaavan sisältö Erillisselvitykset Vaikutusalue Vaihtoehdot Osalliset ja vuorovaikutus Osallistumismenettelyt ja tiedottamisen tavat Viranomaisyhteistyö Vaikutusten arviointi Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnin menetelmät Kaavatyön organisointi Kaavoituksen vaiheet ja aikataulu Liitteet

5 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Suunnitelman tarkoituksena on antaa maakuntakaavan asianosaisille ja siitä kiinnostuneille tahoille tietoa kaavoituksen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista kaavoituksen eri vaiheissa. 2 Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka käsittää maakunnan alueen. Siinä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan laatii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Maakuntakaavan aikajänne on vuotta ja se on kuntien yhteisen yleiskaavan ohella ainoa kaava, joka saa lainvoiman ympäristöministeriön vahvistamana. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntien laatimia kaavoja eli yleis- ja asemakaavoja. Siinä välitetään myös valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen, ja sovitetaan ne yhteen maakunnan omien maankäyttötavoitteiden kanssa. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteutumista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteutumista. Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 :ssä on lueteltu yksityiskohtaisesti ne asiat, jotka kaavaselostuksessa on esitettävä. Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueella taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. Maakuntakaavassa annettavien suojelumääräysten kautta maakuntakaavalla voidaan ohjata suoraan myös muuta alueiden käyttöä kuin rakentamista. Suojelumääräykset voivat koskea esimerkiksi metsien käsittelyä, ojitusta tai muita maisemaa ja luonnonolosuhteita muuttavia toimenpiteitä. Suojelumääräystä ei voida antaa, ellei alueella ole lain edellyttämiä erityisiä ympäristöarvoja. 4

6 Kuva 1 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavajärjestelmä ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutus eri kaavatasoihin. 2.1 Maakuntakaava osana maakunnan suunnittelua Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat maakuntasuunnitelmaan, joka on strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelman tavoitteet täsmentyvät maakuntaohjelmassa, jossa esitetään keskeiset toimenpiteet ja hankkeet maakunnan strategialinjausten toteuttamiseksi. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja se linjaa maakunnan pitkän tähtäyksen strategista kehittämistä vuoteen Maakuntasuunnitelmaa tarkistetaan valtuustokausittain. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma on laadittu vuosille Maakuntaohjelman rahoitustarpeet esitetään vuosittain tehtävässä toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU). Kuva 2 Maakunnan suunnittelujärjestelmä. 5

7 2.2 Maakuntakaavatilanne ja kaava-alue Pohjois-Karjalassa on voimassa valtioneuvostossa vahvistettu maakuntakaavan 1. vaihe sekä ympäristöministeriössä vahvistettu maakuntakaavan 2. vaihe. Maakuntakaavan 3.vaihe on luonnosvaiheessa. Se täydentää maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheita ja koskee pääosin niitä maankäyttömuotoja, joita ei ole aikaisemmin käsitelty. Nyt laadittava maakuntakaavan 4. vaihe on pääosiltaan maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheita käsittelevä muutoskaava sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä käsittelevä kaava. Kaava koskee muutosten osalta Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan 2020 aluetta. Yleiskaava-alueeseen sisältyvät Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnat. Vähittäiskaupan suuryksiköitä käsitellään koko maakunnan alueella. 3 Maakunnan suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja niiden tarkistuksesta Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa, maakuntakaavoituksessa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on käsitelty: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (näihin kuuluu Vuoksen vesistöalue) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on luokiteltu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteita sovelletaan maakuntakaavoihin ja muuhun maakunnan suunnitteluun, yleiskaavoihin sekä valtion viranomaisten toimintaan. Niitä ei sovelleta asemakaavoihin. Erityistavoitteita sovelletaan kaikkeen kaavoitukseen, ellei tavoitetta ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavamuotoa. Erityistavoitteista suuri osa on kohdennettu koskemaan vain maakunnan suunnittelua tai maakuntakaavoitusta. Jos tavoite on kohdennettu maakunnan suunnitteluun tai maakuntakaavoitukseen, se tulee sovellettavaksi kuntakaavoituksessa vain maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. 3.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu kaikille kaavamuodoille yhteiset suunnittelun tavoitteet. Lisäksi jokaiselle kaavatasolle on esitetty omat sisältövaatimukset, jotka maakuntakaavan osalta ovat: 1. maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne 2. alueiden käytön ekologinen kestävyys 3. ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt 4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö 5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä 7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Lisäksi luonnonsuojelulain mukaisten luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. (MRL 28.2 ). 6

8 Maankäyttö- ja rakennuslaki on muuttunut oleellisesti vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta sen jälkeen, kun niitä käsiteltiin Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa. Vähittäiskaupan suuryksiköitä säätelevän lain piiriin kuuluu nyt myös paljon tilaa vaativa erikoiskauppa. Lain erityisiin sisältövaatimuksiin maakunta- ja yleiskaavalle on lisätty maakuntakaavassa esitettäväksi merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä sen sijoittuessa maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellytys, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Lain muutos on tullut voimaan Lakiin ( /319) kirjatun siirtymäsäännöksen mukaan paljon tilaa vaativaan erikoiskauppaan sovelletaan lakia vasta alkaen. 3.3 Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelma Maakuntakaavan laadinnan pohjana olevat maakunnalliset tavoitteet on määritetty maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelman väestötavoite vuodelle 2030 on asukasta ja työpaikkatavoite työpaikkaa. Maakuntasuunnitelman strategiset kehittämislinjat ovat: 1. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta 2. Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus joihin liittyvät kehittämisteemat ovat: 1. Tulevaisuuden kasvualat 2. Luonnonvarojen uusi aika 3. Valttikorttina Venäjä 4. Nuoret tulevaisuuden tekijöinä 3.4 Muut suunnitelmat ja ohjelmat Suunnittelussa huomioon otettavia muita suunnitelmia tai ohjelmia ovat mm.: POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma EU:n rakennerahastokauden ohjelmat Karelia ENPI CBC-ohjelma ESDP / Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat 1999 Natura 2000-verkosto ja valtakunnalliset suojeluohjelmat Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva: Joensuun kaupungin ja keskeisten toimijoiden näkemys kaupunkiseudun yhteisistä kasvuvalinnoista (2012). Seudulliset strategiat Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 Pohjois-Karjalan matkailustrategia Joensuun seudun hakemus kasvusopimusmenettelyyn ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelmaan Valtakunnalliset, alueidenkäyttöön liittyvät ohjelmat 7

9 4 Maakuntakaavan sisältö Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä asioita ovat erityisesti: Joensuun kaupunkiseutuun liittyen Yhdyskuntarakenne (sisältää erityisesti asumisen, palveluiden ja teollisuuden aluetarpeet), erityiskohteita ovat mm.: Liperin Ylämyllyn taajaman radan pohjois-puolen maankäyttö ja lentokentän ympäristö Kontiolahden lakkautuvan varuskunta-alueen maankäyttö Kontiolahden Jaamankankaan alueen maankäyttö Joensuun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6 itäpuoli kt 74 eteläpuolella) Virkistysalueet ja -reitistöt sekä viheryhteystarpeet Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Koko maakuntaa koskevina tarkistuksina ja täydennyksiä ovat mm. Vähittäiskaupan suuryksiköt Yksittäiset käsittelyn aikana esille tulevat muut mahdolliset täydennykset ja muutokset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin (mm. Nurmeksen biohiiltämö ja haketusterminaali) 5 Erillisselvitykset Maakuntakaavan valmistelussa huomioidaan maakuntakaava- ja Joensuun seudun yleiskaavatyössä tehdyt ja eri viranomaisten tekemät erillisselvitykset. Maakuntakaavaan liittyviä jo valmistuneita tai valmistelun alla olevia tätä kaavaa palvelevia selvityksiä ovat mm.: Maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheet ja sen taustaselvitykset Maakuntakaavan 3. vaiheen luonnos ja sen taustaselvitykset Joensuun seudun yleiskaava 2020 ja sen taustaselvitykset Joensuun seudulle laaditut muut oikeusvaikutteiset yleiskaavat ja niiden taustaselvitykset Joensuun seudun kauppapaikkaselvitys 2011 MATO-20 / Joensuun maankäytön toteutusohjelma Väestö- ja työpaikkaennusteet Suojelusuunnitelmat ja pohjavesiselvitykset sekä muut luontoselvitykset Joensuun seudun arkeologiset selvitykset Tässä vaiheessa arvioidut lisäselvitystarpeet: kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne ja sen kehittäminen asumisen, palveluiden ja työpaikkatoimintojen mitoitustarve seudulliset virkistysalueet, -rakenteet ja yhteydet Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys ampumarataselvitys Kontiorannan varuskunta-alueen kulttuuriympäristöselvitys Lisäselvitysten laatimistarve täsmentyy vielä kaavan laatimisen tavoitevaiheessa. 8

10 6 Vaikutusalue Laadittavan maakuntakaavan vaikutukset kohdistuvat pääosin Joensuun seudun yleiskaavaalueeseen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta vaikutuksen kohdistuvat koko maakuntaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoituksessa tulee huomioitavaksi myös kansainvälisestä rajanylityspaikasta johtuva yli valtakunnan rajan tapahtuva ostosmatkailu. Kuva 3 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan neljännen vaiheen vaikutusalue 9

11 7 Vaihtoehdot Laadittavaan maakuntakaavan tehdään tarkasteluja 2 3 erilaiselle yhdyskuntarakenteen kehittämisvaihtoehdolle. Vaihtoehdoissa korostuvat työssäkäyntialue, palveluiden saavutettavuus, joukkoliikenteen toimivuus ja viihtyisä elinympäristö. Vaihtoehtoja verrataan voimassa olevaan maakuntakaavaan. Maakuntakaavatyön aikana voi tulla tarve tarkastella vaihtoehtoja myös yksittäisten alueitten tai aluekokonaisuuksien osalta. Niitä käsitellään ja niistä päätetään kaavatyön edetessä erikseen. 8 Osalliset ja vuorovaikutus Osallistumisen tarkoituksena on, että ne henkilöt tai tahot, joita maakuntakaava koskee, voivat seurata kaavatyötä, saada siitä tietoa sekä tuoda oman näkemyksensä valmistelijoiden ja päättäjien tietoon ja näin vaikuttaa päätöksentekoon. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisten määrään vaikuttaa merkittävästi kaavan sisältö ja vaikutusalue. Osallisten joukko voi täydentyä koko suunnittelutyön ajan. Liitteenä 1 olevaan taulukkoon on koottu Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen osallisina pidettäviä tahoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen perusteella voidaan osallisten luetteloa päivittää. 9 Osallistumismenettelyt ja tiedottamisen tavat Maakuntakaavan laatimisesta, tiedottamisesta ja vuorovaikutuksen järjestämisestä vastaa Pohjois- Karjalan maakuntaliiton aluesuunnittelutiimi. Maakuntakaavatyön keskeisimpiä osallistumismenettelyjä ovat maakäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavan nähtävänä pitämiset, lausunnot, viranomais- ja sidosryhmäneuvottelut, sekä muut esittely- ja keskustelutilaisuudet. Kaavan etenemisestä tiedotetaan myös maakuntaliiton internet-sivuilla. Maakuntakaavan laaja-alaisuudesta ja yleispiirteisyydestä johtuen henkilökohtaiseen tiedottamiseen suunnitelmien etenemisestä ja kaavan eri vaiheista ei ole mahdollisuutta. Maakuntakaavassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota helppotajuisuuteen ja havainnollisuuteen siten, että maakuntakaavan kokonaisuus oli helpommin ymmärrettävissä. Vuorovaikutuksen kannalta keskeisiä menettelyjä ovat kaavan vireille tulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), kaavan tavoitteiden, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä asettamiseen liittyvät kuulemiset, jolloin osalliset voivat sanoa mielipiteensä niistä. Kuulutukset julkaistaan alueella ilmestyvissä maakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä sekä maakuntaliiton ja kuntien ilmoitustauluilla sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivulla: Maakunnassa toimivissa tiedotusvälineissä, kuten paikallislehdissä ja radiossa tiedotetaan maakuntakaavan valmistelun etenemisestä. Maakuntakaavan valmistelun eri vaiheissa pidetään tiedotustilai- 10

12 suuksia ja julkaistaan ajankohtaisia tiedotteita. Maakuntaliiton kotisivuilla on selainpohjainen palautejärjestelmä, jonka kautta voi kaavan eri vaiheissa antaa kirjallista ja kartalla esitettävää palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan tavoitteista, kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisten ja yhteisöjen lausunnot maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 :n mukaisesti. Kaavan eri vaiheista on osallisella myös mahdollisuus antaa kirjallinen tai suullinen palaute sekä tehdä määräajassa muistutus kaavaehdotuksesta. Maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa ympäristöministeriöön ja ympäristöministeriön päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavan valmistelusta saa tietoja koko kaavoitustyön ajan maakuntaliiton toimistosta ja maakuntaliiton kotisivulta. Kotisivuilta löytyvät myös suunnitteluun liittyvät keskeiset asiakirjat. Kirjallista ja suullista palautetta voi antaa myös koko kaavoitusprosessin ajan suoraan kaavan valmistelijoille. Osalliset voivat toimittaa palautetta myös yhteisöjen ja järjestöjen sekä maakunnan ja kunnan luottamushenkilöiden kautta. Tiedottamisen ja vuorovaikutuksen menettelytapoja täsmennetään tarvittaessa kaavoituksen edetessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehtävistä tarkennuksista ja muutoksista tiedotetaan maakuntaliiton kotisivulla. 10 Viranomaisyhteistyö Maakuntakaavoitukseen kuuluu kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua (MRL 66 ja MRA 11 ), joista ensimmäinen järjestetään maakuntakaavan laadinnan alkuvaiheessa. Viranomaisneuvotteluun kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa maakuntakaava saattaa koskea. Neuvottelussa keskitytään kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten tavoitteiden ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseen. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään keväällä 2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen lausuntojen ja niihin annettujen vastineiden jälkeen. Maakuntahallituksella on näin ollen käytössään ympäristöministeriön ja eri viranomaisten kannanotot sekä lausuntojen ja palautteiden vastineet päättäessään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Neuvottelu ajoittuu keväälle Jos kaavaehdotukseen tehdään toisen viranomaisneuvottelun jälkeen olennaisia muutoksia, jotka johtavat ehdotuksen uudelleen nähtäville asettamiseen, pidetään viranomaisneuvottelu uudelleen. Viranomaisneuvotteluista laaditaan muistiot, joista ilmenevät keskeiset neuvotteluissa esillä olleet asiat ja kannanotot. Lakisääteisten viranomaisneuvottelujen lisäksi järjestetään toimialakohtaisia neuvotteluja kaavan valmistelun eri vaiheissa. Neuvottelujen tarkoituksena on välittää tietoa sidosryhmille kaavan etenemisestä, samoin kuin myös vastavuoroisesti sovittaa yhteen sidosryhmien suunnitelmien keskeiset tavoitteet ja periaatteet maakuntakaavan valmistelutyöhön. 11 Vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuottaa kaavan eri osapuolille tietoa kaavan toteuttamisen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista. Vaikutusarvioinnit ovat perusteena kaavassa tehtäville maankäyttöratkaisuille ja kaavan oikeusvaikutuksille Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 9 ) kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä eri vaihtoehtojen toteuttamisen vaikutukset, mukaan lukien ekologiset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset tehdään siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia 11

13 Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tutkia, aiheuttaako maakuntakaavassa esitetty alueidenkäytön periaate tai maankäyttö muutosta tai ylläpitääkö se tilannetta, jolla voi olla myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnilla selvitetään lisäksi ne keinot, joilla voidaan ehkäistä tai vähentää haitallisia vaikutuksia. Tällaisia keinoja voivat olla esim. kaavassa annetut reunaehdot jatkosuunnittelulle. Lähtökohtana on, että erilaisia vaihtoehtoja tarkastellaan ja niitä verrataan nykytilaan ja voimassa olevaan maakuntakaavaan. Kaavassa myös perustellaan, miksi päädyttiin tiettyihin ratkaisuihin. Arvioinnin yhteydessä raportoidaan myös osallisten vuoropuhelu ja näkemykset suunnitelmavaihtoehdoista ja niiden arvioinnista. Vaikutusten arviointiprosessissa syntyvät perustelut esitetylle kaavaratkaisulle ja osoitetulle alueidenkäytölle sekä kaavan sisältövaatimusten toteutumiselle. Laaditut selvitykset ovat myös tärkeänä perustana kaavan lainmukaisuuden arvioinnille sisältövaatimusten (MRL 28 ) näkökulmasta Arvioitavat vaikutukset Kaavatyön yhteydessä arvioidaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaiset välilliset tai välittömät vaikutukset: 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 6. talouteen Tarkistuksen luonteesta johtuen vaikutusten arviointi painottuu erityisesti kohtiin 1. ja 4. Vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta vaikutusten arviointi painottuu erityisesti kaupan palveluiden saatavuuteen ja tarjontaan, ostovoiman kehitykseen, sosiaalisiin vaikutuksiin, elinkeinoelämään sekä liikenteeseen. Vaikutuksia Natura verkoston alueisiin arvioidaan luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla (LSL 65 ). Natura-arvioinnin tarveharkinnassa arvioidaan heikentääkö maakuntakaavan 4. vaihe todennäköisesti merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Jos nämä luonnonarvot eivät todennäköisesti merkittävästi heikenny, Natura-arviointia ei tarvita Vaikutusten arvioinnin menetelmät Maakuntakaavan vaikutusten arviointia tehdään koko maakuntakaavankaavan laatimisen ajan. Kaavaa varten laadituissa erillisselvityksissä käsitellään myös ympäristövaikutuksia. Arviointimenetelminä käytetään mm. selvityksiä, asiantuntija-arvioita sekä -lausuntoja ja matriiseja. Maakuntaliitto vastaa vaikutusten arvioinnista. Vaikutusten arviointia tukee maakunnallinen SOVAryhmä, johon kuuluvat asiantuntijat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta, Itä-Suomen aluehallintovirastosta, Itä-Suomen yliopistosta ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Ryhmä voi kuulla muita asiantuntijoita. Vaikutusten arvioinnin sisältö ja menetelmät tarkentuvat kaavaprosessin edetessä mm. osallistumisen ja tavoitekeskustelujen kautta. Vaikutusarviointiryhmän työ kytketään kiinteästi kaavan osallistumisprosessiin. Ryhmä arvioi vaikutukset kaikissa kaavan laatimisvaiheissa ennen ohjausryhmän käsittelyä. Vaikutusten arvioinnin tulokset ovat siten ohjausryhmän käytössä päätöstä tehtäessä. 12

14 12 Kaavatyön organisointi Maakuntakaavan 4. vaiheen käytännön valmistelutyöstä vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluesuunnittelutiimi. Käytännön valmistelutyötä varten muodostetaan työvaliokunta, joka koostuu kuntien edustajista ja maakuntakaavan valmistelijoista. Työvaliokunta kokoontuu tarvittaessa ja valmistelee asiat ohjaus- ja SOVA-ryhmälle ja toimii linkkinä muiden työryhmien välillä. Maakuntahallituksen edustajilla on oikeus osallistua työvaliokunnan kokouksiin. Tarvittaessa eri ryhmien kokouksiin voidaan kutsua asiantuntijoita ja muita asioiden valmistelun kannalta tarpeellisia henkilöitä eri organisaatioista. Muiden ryhmien tarkoituksena on valmistella ja toimia asiantuntijoina ryhmän teemaan liittyvissä asioissa. Työryhmiä perustetaan tarpeen mukaan. Aluesuunnittelutiimi osallistuu tehtäviensä mukaisesti ryhmien toimintaan. Lisäksi järjestetään teemakohtaisia seminaareja ja työpajoja. Kuva 4 Kaaviokuva maakuntakaavan valmistelun organisoimisesta. 13

15 13 Kaavoituksen vaiheet ja aikataulu Maakuntakaavaa laaditaan vaiheittain vuorovaikutteisesti osallisten kanssa. Maakuntakaavan eri vaiheet ja niihin liittyvät valmistelut, osallistumiset, arvioinnit ja päätökset sekä aikataulut ilmenevät alla olevasta taulukosta 1 ja kuvasta 5. Taulukko 1 Maakuntakaavan neljännen vaiheen laatimisprosessi. Tavoitteet Suunnittelu Vaihtoehtojen alustava kartoitus Selvitykset ja vaikutusten arviointi Päätökset Alustavien vaikutusten selvittäminen ja ohjelmointi Toteuttamisen ja vaikutusten seuranta Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisneuvottelu MRA 11 Työohjelman ja OAS:n hyväksyminen Vireille tulo MRL 63 Raportointi Työohjelma ja OAS Tavoitteiden toteuttamismahdollisuudet Nykytilan ongelmien kartoitus ja selvitykset Yhteistyö ja osallisten näkemykset ja niiden yhteensovitus MV esittely Tavoitteiden hyväksyminen ja ohjelmien tarkistus Tarkistamispäätös Tiedottaminen Tiedottaminen tavoitteista Tavoitteet Vaihtoehdot MRL 25 luonnos Vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu Yhteistyö ja sidosryhmien ja osallisten näkemykset MRA 30 Ehdotuksen laadinta Vaikutusten arviointi MRL 9 Mielipiteet ja lausunnot MRL 65 Ehdotuksen nähtäville asettaminen kuuleminen Alustava kaavaluonnos Kaavaehdotus Ehdotuksen viimeistely Vaikutusten arvioinnin tarkentaminen Muistutukset ja lausunnot Viranomaisneuvottelu MRA 11 MRA 13 Vaihtoehdot ja kaavaluonnoksen hyväksyminen Tiedottaminen Luonnosvaiheen Kaavaehdotuksen hyväksyminen Hyväksymispäätös MRL 31 Aloitusvaihe Lähtökohdat MRL 24 ja 28 Tavoitevaihe Maakunnan alueidenkäytön tavoitteet Luonnosvaihe Tavoitteiden tarkistus Ehdotusvaihe Tavoitteiden tarkistus Hyväksymisvaihe Vahvistamisvaihe Kaavan lainmukaisuuden arviointi Valitukset Ministeriöiden lausunnot Vahvistamispäätös MRL 31 Seuranta Tavoitteiden toteuttaminen ja muutokset Kaavan muutostarpeet Palaute Tiedottaminen hyväksymispäätöksestä MRL 67 Maakuntakaava Tiedottaminen vahvistamispäätöksestä Tiedottaminen muutostarpeesta Vahvistamispäätös perusteluineen Seurantaraportti 14

16 Kuva 5 Maakuntakaavan neljännen vaiheen aikataulu 15

17 14 Liitteet Liite 1 Maakuntakaavan osalliset Osalliset Maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Pohjois-Karjalan maakunnan kaupungit, kunnat ja kunnalliset toimielimet Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Yhteisöt, yritykset ja niiden järjestöt sekä muut organisaatiot, joiden - suunnittelualueen maanomistajat ja -haltijat sekä heitä edustavat yhteisöt - asukkaat ja loma-asukkaat sekä heitä edustavat yhteisöt - yritykset ja elinkeinonharjoittajat - Joensuu, Kitee, Nurmes, Lieksa, Outokumpu Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi sekä Valtimo - Joensuun seudun seutuhallinto - Pohjois-Karjalan ympäristöterveydenhuolto - Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus, Itä- Suomen aluehallintovirasto, Liikennevirasto, Metsähallitus, Museovirasto, Pohjois-Karjalan maamittaustoimisto, Metsäkeskus Pohjois-Karjala, Pohjois- Karjalan rajavartiosto, maakunnan alueeseen rajoittuvat maakuntaliitot Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Pohjois-Savon liitto - MTK Pohjois-Karjala ry., Pohjois- Karjalan Kauppakamari, Pohjois- Karjalan Yrittäjät ry., Kaupan liitto, Karelia Expert Matkailupalve- 16 Menettelytapa ja työn vaihe Ilmoitus Karjalaisessa, Karjalan Maassa, Viikko Pohjois-Karjalassa sekä muissa paikallisesti maakunnassa ilmestyvissä lehdissä, maakuntaliiton ja kuntien ilmoitustauluilla sekä maakuntaliiton internet -sivuilla, aineisto nähtävänä kuntien virastoissa, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimistossa sekä maakuntaliiton internetsivuilla: - tiedottaminen kaavatyön aloittamisesta, OAS:sta ja sen nähtävänä pitämisestä, mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen - tiedottaminen tavoitteista ja valmisteluaineistoista (luonnos) ja niiden nähtävänä pitämisestä, kuntakohtaisista avoimista esittelytilaisuuksista, mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen - tiedottaminen kaavaehdotuksesta ja sen nähtävänä pitämisestä, mahdollisuus muistutusten tekemiseen Kirjallinen ilmoittaminen, lausuntoaineiston toimittaminen ja lausuntopyyntö: - aloitusvaiheessa kaavoituksen vireille tulosta, OAS:sta ja sen nähtävänä pitämisestä - tavoitteista ja valmisteluaineistosta (luonnos) ja niiden nähtävänä pitämisestä - kaavaehdotuksesta ja sen nähtävänä pitämisestä Kirjallinen ilmoittaminen, neuvottelukutsu, neuvottelu- ja lausuntoaineiston toimittaminen ja lausuntopyyntö: - MRL:n mukaisista viranomaisneuvotteluista aloitus- ja hyväksymisvaiheissa - maakuntakaavatyön aloittamisesta, OAS:sta ja sen nähtävänä pitämisestä - tavoitteista ja valmisteluaineistosta (luonnos) ja niiden nähtävänä pitämisestä - maakuntakaavan ehdotuksesta ja sen nähtävänä pitämisestä Kirjallinen ilmoittaminen, lausunto- ja neuvotteluaineiston toimittaminen, neuvottelukutsu ja lausuntopyyntö: - maakuntakaavatyön aloittamises-

18 toimialaa maakuntakaavassa käsitellään Muut yhteisöt ja järjestöt, joiden toimintaan maakuntakaavalla voi olla vaikutusta lu Oy, Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Fingrid Oyj -yhtiöt, Fortum Oyj, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, Tornator, UPM-Kymmene Metsä, Vapo Oy Energia, Geologian tutkimuskeskus GTK,, Kesko Oyj, PKO, Suomen lähikauppa Oy, Tokmanni-Konserni - Itä-Suomen yliopisto, Metla, - Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liiton Savo- Karjalan luontopiiri, Pohjois- Karjalan Metsänomistajien liitto ry., Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry., Joensuun Latu/Suomen Latu ry, Pohjois- Karjalan Liikunta ry, Joensuun kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry - Riistakeskus Pohjois-Karjala, Suomen metsästäjäliitto Pohjois- Karjalan piiri, Joensuun Ampujat, Kontiolahden Urheilijat, Pohjois- Karjalan Reserviläispiiri ry - Akavan aluetoimisto, SAK:n Pohjois-Karjalan aluepalvelukeskus, STTK:n Pohjois- Karjalan aluetoimikunta, Palvelualojen keskusliitto PAM - Pohjois-Karjalan Sosiaalidemokraattinen piiri ry., Keskustan Pohjois-Karjalan piiri ry., Pohjois- Karjalan Kokoomus ry., Suomen Kristillisten Liiton Pohjois- Karjalan piiri ry., Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piiri ry., Vasemmistoliiton Pohjois- Karjalan Piirijärjestö ry., Pohjois- Karjalan Vihreät ry. Tiedotusvälineet - sähköiset viestimet Pohjois- Karjalan Radio, Radio Rex - maakunnallisesti ilmestyvät lehdet Karjalainen, Viikko Pohjois- Karjala - paikallisesti ilmestyvät lehdet Karjalan Heili, Koti-Karjala, Kotiseutu-uutiset, Lieksan Lehti, Outokummun seutu, Pielisjokiseutu, Pogostan sanomat, Puruvesi, Uutis-Alasin, Vaarojen Sanomat, Ylä-Karjala ta OAS:sta ja sen nähtävänä pitämisestä - tavoitteista ja valmisteluaineistosta (luonnos), niiden nähtävänä pitämisestä ja sitä koskevasta neuvottelusta - maakuntakaavan ehdotuksesta ja sen nähtävänä pitämisestä Kirjallinen ilmoittaminen, lausuntoaineiston toimittaminen ja mahdollisuus lausunnon antamiseen: - maakuntakaavatyön aloittamisesta, OAS:sta ja sen nähtävänä pitämisestä - tiedottaminen tavoitteista ja valmisteluaineistosta (luonnos) ja niiden nähtävänä pitämisestä - tiedottaminen maakuntakaavan ehdotuksesta ja sen nähtävänä pitämisestä Kirjallinen ilmoittaminen ja kutsu, tiedotteiden ja neuvotteluaineiston toimittaminen, mahdollisuus lausunnon antamiseen: - tiedotustilaisuudet maakuntakaavatyön käynnistämisestä sekä OAS:sta, tavoitteista ja maakuntakaan valmisteluaineistosta (luonnos) sekä maakuntakaavan ehdotuksesta ja maakuntakaavan hyväksymisestä Osallisten luetteloa on mahdollista täydentää suunnittelutyön etenemisen yhteydessä. 17

19 Liite 2 Maakuntakaavan ryhmät Maakuntakaavan ohjausryhmä maakuntahallitus (4 jäsentä) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (jäsen + varajäsen) Pohjois-Savon ELY-keskus (jäsen + varajäsen, liikenne) Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi (jäsen + varajäsen / kunta) Pohjois-Karjalan Kauppakamari (jäsen + varajäsen) Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kuntien jäsenet muodostavat yhdessä aluesuunnittelutiimin kaavan laatijoiden kanssa työvaliokunnan joka valmistelee asiat jatkokäsittelyä varten. Kaupan työryhmä Kesko Oyj (jäsen + varajäsen) PKO (jäsen + varajäsen) Kaupan Liitto (jäsen + varajäsen) Tokmanni-Konserni Joensuun seutu (jäsen + varajäsen) Pielisen Karjalan seutu (jäsen + varajäsen) Keski-Karjalan seutu (jäsen + varajäsen) Ampumarataryhmä Joensuu (jäsen + varajäsen) Liperi (jäsen + varajäsen) Kontiolahti (jäsen + varajäsen) Pohjois-Karjalan Ely-keskus (jäsen + varajäsen) Puolustusvoimat, Pohjois-Karjalan aluetoimisto (jäsen + varajäsen) Pohjois-Karjalan Rajavartiosto (jäsen + varajäsen) Siviiliammunnan järjestöt reserviläiset, ampumaharrastajat (jäsen + varajäsen) metsästäjät (jäsen + varajäsen) Virkistys- ja matkailutyöryhmä Joensuu (jäsen + varajäsen) Kontiolahti (jäsen + varajäsen) Liperi (jäsen + varajäsen) Outokumpu (jäsen + varajäsen) Polvijärvi (jäsen + varajäsen) Karelia Expert Oy (jäsen + varajäsen) Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Joensuun Latu / Suomen Latu ry Metsähallitus Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry Pohjois-Karjalan Liikunta ry (POKALI) SOVA-ryhmä SOVA-ryhmä arvioi maakuntakaavaan tehtyjä vaikutuksia ja tuo oman näkemyksensä niihin kaavan eri vaiheissa. Ryhmän arvioinnit ovat ohjausryhmän käytössä kaavan käsittelyssä. Samalla ryhmä tuo taustaorganisaatioidensa asiantuntemusta arviointiprosessiin. Pohjois-Karjalan ELY-keskus (2 jäsentä + varajäsenet) Itä-Suomen aluehallintovirasto (1 jäsen + varajäsen) Itä-Suomen yliopisto (2 jäsentä + varajäsenet) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2 jäsentä + varajäsenet) Työryhmien kokouksiin voidaan kutsua tarvittaessa käsiteltävien asioiden mukaan myös muita asiantuntijoita. 18

20 Yhteystiedot Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Osoite Pielisjoen linna, Siltakatu 2, Joensuu Vaihde Faksi Sähköposti Kotisivut Maakuntainsinööri Kari Riikonen, p koordinointi liikennejärjestelmä yhdyskuntarakenne vähittäiskaupan suuryksiköt Graafinen suunnittelija Laura Jussila, p tiedotteet julkaisut internetsivut Aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen, p reitistöt energiahuolto virkistys-, ulkoilu- ja matkailualueet paikkatieto- ja kartta-aineisto Maakuntasuunnittelija Suvi Räisänen, p ampumarataselvitys yhdyskuntarakenne-, mitoitusselvitykset paikkatieto- ja kartta-aineisto Ympäristösuunnittelija Anne-Mari Tiainen, p rakennettu- ja kulttuuriympäristö suojelu vaikutusten arviointi ml. vaikutusten arviointiryhmä Suunnittelujohtaja Risto Poutiainen p yleisjohto 19

21

22