Magnus von Wrightin akvarelli Hämeen tulli Pitkänsillan Pohjoispäässä 1840-luvulta. Teos: Helsingin kaupunginmuseo. Valokuva: Jan Alanco 1986.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Magnus von Wrightin akvarelli Hämeen tulli Pitkänsillan Pohjoispäässä 1840-luvulta. Teos: Helsingin kaupunginmuseo. Valokuva: Jan Alanco 1986."

Transkriptio

1 Magnus von Wrightin akvarelli Hämeen tulli Pitkänsillan Pohjoispäässä 1840-luvulta. Teos: Helsingin kaupunginmuseo. Valokuva: Jan Alanco

2 R A J A N Y L I 111

3 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A Irma Lounatvuori erikoistutkija, Museovirasto Itäisiin maakuntiimme on keskiajasta lähtien piirretty voittoja ja tappioita kuvastavia Ruotsin ja Venäjän välisiä rajalinjoja. Maastossa oleva raja ei suuresti vaikuttanut rajan pinnassa asuvien elämään. Kulkemista ja rajan yli siirtymistä kontrolloitiin kuitenkin postiteiden ja vesireittien solmukohdissa ja ylityspaikoissa. Hattujen sodan seurauksena Ruotsin ja Venäjän välinen valtakunnanraja siirtyi vuonna 1743 Kymijoen läntisimpään suuhaaraan Turun rauhansopimuksen mukaisesti. Vanha Pyhtään pitäjä jakautui näin itäiseksi Venäjän Pyhtääksi ja läntiseksi Ruotsinpyhtääksi. Uudenkaupungin rauhan rajalla olleen Lappeen Taskulan rajapostiaseman tilalle tarvittiin Kymijoelle uusi rajapostiasema. Ensi alkuun konttori suunniteltiin rakennettavaksi Tessjoelle lähemmäksi Degerbyn vastaperustettua linnoituskaupunkia, jonka nimi muutettiin pian Loviisaksi. Kymijoen suistossa Ahvenkoskella olevan Kirmusaaren kautta kulki Turusta Viipuriin ja edelleen Pietariin johtanut suuri rantatie, joka oli vakiinnuttanut linjansa maastoon jo keskiajalla. Tien ja rajavirran risteys oli mitä luontevin uuden virallisen ruotsalaisen rajaposti- ja tulliaseman paikaksi. Venäjän uuden pääkaupungin Pietarin läheisen sijainnin vaikutuksesta venäläistä ulkomaanpostia ja matkustavaisia kulki runsaasti Suomen kautta. Rajapostikonttorin merkitystä lisäsi se, että postimestarin tehtäviin kuului myös rajan ylittäjien passien tarkastus. Sinikeltaisessa univormussa virkaansa hoitavalla postimestarilla, rajakomissaarilla, oli lisäksi erilaisia tiedotus- ja tiedustelutehtäviä. Hän valvoi myös matkustavaisia ja sai näiltä tietoja tapahtumista Venäjällä. Uuden rajan muut rajapostikonttorit sijoitettiin Heinolaan, Liperiin, Tohmajärvelle ja Savilahdelle, joka sijaitsee nykyisessä Mikkelissä. Ahvenkosken ylimenopaikkaa ja rajaa suojaamaan rakennettiin kaksi vallihaudan ympäröimää ruotsalaista reduttia eli maalinnoitusta ja itärannalle yksi venäläinen linnake. Läntisten linnakkeitten suojaan valmistui 1740-luvulla ensimmäinen tulliasema, johon 112

4 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A Ahvenkosken rajapostikonttori. Vanha rantatie kulkee kuusten keskellä tullitalon sisäänkäynnin editse. Joen takana häämöttää venäläinen redutti. Näkymä on kirjailtu silkkikankaalle vuonna Kuva: Museovirasto. Kuvan originaali: Kungliga biblioteket. kuului pieni asuinrakennus, pakari, panimo, talli, navetta ja vajoja. Asema oli vaatimaton eikä sellaisena ollut omiaan herättämään kunnioitusta rajan yli saapuvissa. Parempaan paikkaan, Vähä-Ahvenkosken uloimman redutin viereen, suunniteltiin ja rakennettiin pian uusi talo rajapostille ja tullille. Uuden tullitalon kustannukset nousivat vallalla ollutta käytäntöä korkeammiksi; idästä päin matkustavaisen tuli raja ylitettyään ensimmäisenä kohdata ajanmukainen ja edustava rakennus, joka julistaisi ruotsalaisen kulttuurin ja rakentamisen korkeata tasoa. Mansardikattoinen Tukholmassa suunniteltu hirsitalo, jonka julkisivut olivat pilasterien rytmittämät, ei mitenkään poikennut aikakautensa säätyläisrakennuksista. Asuinrakennuksessa oli rokokookaudelle tyypillinen huonejako keskeissaleineen ja päätykamareineen. Hallintorakennuksen käyttötarkoitukseen viittasi vain suureen kulmahuoneeseen sisustettu rajapostikomissaarin virkahuone, johon kulkijat ohjattiin suoraan eteisestä. Ahvenkosken posti-tullitalon suunnittelun esikuvana on helppo nähdä Carl Hårlemanin 1750-luvulla tekemät vuokralle annettavien kuninkaankartanoiden ja sotilasvirkatalojen 113

5 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A mallipiirustukset, jotka vuosikymmenten ajan vaikuttivat maaseudun säätyläisrakentamisen hahmoon. Postiaseman edustavuutta täydensi rakennukseen liittynyt puutarha, joka oli jaettu ajan tavan mukaan neljään koristeruutuun parterriin. Niiden välisillä käytävillä arvokkaat matkustavaiset saattoivat verrytellä rattaiden tärinässä kangistuneita jäseniään ja tavata muita kulkijoita. Puutarha oli eräänlainen rajan ylityksen odotushuone. Matkalaiset odottivat matkanteon muodollisuuksien järjestymistä, jättivät jäähyväiset omalle maalleen ja keisarikunnasta tulevat saivat ensi kosketuksen vieraaseen valtakuntaan. Pienet sivurakennukset puutarhan aidan sivustalla tarjosivat suojan sateella ja kylmällä. Ahvenkosken postiasema muodostui todelliseksi odotushuoneeksi vuonna 1772, kun Venäjällä oli puhjennut ruttoepidemia. Ruotsi teki kaikkensa suojautuakseen rutolta, mistä syystä rajan yli idästä tulleet pysäytettiin postiasemalle karanteeniin peräti 42 vuorokaudeksi. Asemalla jopa desinfioitiin savustamalla Venäjältä tulleet kirjeet ja posti. Ahvenkoski menetti rajapostiaseman aseman, kun Suomi vuonna 1809 liitettiin Venäjään, eikä Kymijoella enää tarvittu matkustavaisten tullausta tai valvontaa. Vähitellen toiminta Ahvenkoskella hiipui. Nykyisin tulliasemasta on enää muistona korkeat perustukset, tietä suojanneiden reduttien rauniot molemmin puolin entistä rajavirtaa, ikivanhan maantien linjaus sekä sillan kivipenkereiden jäänteet. Maisema on muuttunut, Ahvenkoskeen rakennetun voimalaitoksen vedensäätelyn takia vesi on noussut liki postiaseman perustuksia ja peittänyt alleen aikoinaan sadoille matkustavaisille tutuksi tulleen puutarhan. Ahvenkosken merkitystä valtakunnan tärkeimpänä rajapostiasemana luvulla kuvastaa se, että näkymä Ahvenkoskelta ikuistettiin postilaitoksen 300- vuotisjuhlan postimerkkiin. ECKERÖN POSTI- JA TULLITALO KEISARIKUNNAN JULKISIVU LÄNTEEN Meritie Itämeren yli oli vuosisatoja yhdistänyt Ruotsin läntisen ja itäisen osan. Vain sää rajoitti tuon rajan ylittämistä. Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 merestä tuli Ruotsin kuningaskunnan ja Venäjän keisarikunnan erottava raja. Yksi vuosisataisista postireiteistä Tukholmasta Suomeen kulki Ahvenanmaan ja Eckerön kautta. Eckerön asema Venäjän keisarikunnan läntisimpänä rajapostikamarina vakiinnutettiin vuonna 1816 tullilaitoksen uudelleenjärjestämisen yhteydessä. Posti ja tulli joutuivat aloittamaan kehnoissa tiloissa vuonna 1778 rakennetussa postitalossa, jossa virkahuoneiden lisäksi oli 114

6 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A Eckerön tulli- ja postitalo nähtynä lännestä. Kuva: P-O. Welin 1983, Museovirasto. myös tiloja matkustavaisille. Suunnitelmia vaatimattoman talon korvaamiseksi asianmukaisella uudella tehtiin, ja intendentinkonttori laati alustavia piirustuksia ja kustannusarvioita. Senaatti teki lopullisen päätöksen Eckerön länsirannalle rakennettavasta tullitalosta vuonna Tullitalon tuli olla Venäjän julkisivu Ruotsiin päin, julkisivu, joka näyttävyydellään todisti suuriruhtinaskunnan hyvinvointia ja keisarikunnan mahtia. Vaativa suunnittelutehtävä siirrettiin intendentinkonttorista Carl Ludvig Engelille, suuriruhtinaskunnan uuden pääkaupungin suunnittelijalle. Aleksanteri I vahvisti Engelin suunnitelmat vuonna 1822, ja mittava rakennustyö saatettiin aloittaa seuraavan keväänä. Uudelle laitokselle haettiin paikka vanhan postilaiturin lähistöltä, matalan niemekkeen vesirajasta, josta rakennus tuli näkymään vapaasti laivareitille. Rakentaminen venyi urakoitsija- ja materiaaliongelmien vuoksi aina vuosikymmenen lopulle saakka. Engel ehti tehdä vain yhden tarkistusmatkan kaukaiselle saarelle. Rakennustyötä valvoi Charles Bassi, joka oli jäänyt Turkuun 115

7 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A intendentinkonttorin muutettua Helsinkiin. Vuonna 1828 Bassi saattoi loppukatselmuksessa todeta rakennuksen kaikilta osiltaan vastaavan Engelin laatimia ja keisarin hyväksymiä suunnitelmia ja kustannuslaskelmia. Loistavassa empirerakennuksessa oltiin valmiit hoitamaan valtakuntien välistä postiliikennettä, tarkastamaan kulkuluvat ja keräämään tavaratullit. Pihaa reunustavat siipirakennukset tarjosivat ajanmukaiset levähdys- ja majoitustilat ennen kuin matkaa jatkettiin kohti itää, Helsinkiin tai Pietariin. Ruotsista meren yli purjehtijoiden lähtöpaikkana oli Grisslehamnin postija tullitalo, joka oli rakennettu puoli vuosisataa aikaisemmin Carl Fredrik Adelcrantzin suunnitelmien mukaan. Grisslehamnin barokkiklassistinen tullihuone mahtoi vaikuttaa jo vanhanaikaiselta, kun Eckerön tullitalon kaunissuhteinen kompositio nousi horisontista. Eckerön posti- ja tullitalo, mittava kaksikerroksinen kivirakennus, johon liittyy aidoilla päärakennukseen yhdistetyt lähes identtiset siipirakennukset, näyttäytyy nykyisellekin merellä kulkijalle ja veneilijälle rantakalliosta kasvavana valtakunnan muurina. Päärakennuksen keskiosaa on korostettu niukasti ulkonevalla rakenteella, keskirisaliitilla, ja kattolistan yläpuolelle sijoitetulla koristekorokkeella eli attikalla, jossa rakennusta ihailevan huomiota kiinnittää postilaitoksen tunnus Merkuriuksen sauva ja postitorvi. Se kertoo talon alkuperäisestä funktiosta, samoin kuin postitunnusta reunustavat runsaudensarvet symboloivat kruunun suuriruhtinaskunnalle tuomaa menestystä ja vaurautta. MAALTA KAUPUNKIIN TULLIPORTIN KAUTTA Kaupankäynti oli vuosisatoja keskitetty vain kaupunkeihin. Ero kaupungin ja maaseudun välillä varmistettiin aidoilla sekä valvotuilla porteilla. Ruotsin valtiopäivillä annettiin vuonna 1622 säädös niin kutsutusta pikkutullista. Sen mukaan kaikesta kaupunkien toreille tai markkinoille maaseudulta tuotavasta tavarasta tuli maksaa tullia. Mainittu asetus määräsi myös, että jokaisen kaupungin ympärille tuli rakentaa kahdeksan kyynärän, eli lähes viiden metrin korkuinen tulliaita, jonka aukot oli suljettava tulliporteilla. Kaupungeissa oli kaksi tai kolme tulliporttia, riippuen kaupunkiin tulevien maanteiden määrästä. Porttien kupeelle, siihen missä maatie muuttui kaduksi, piti rakentaa tullihuone. Asetuksen mukaan tulliportti avattiin kesällä aamuneljältä, talvisin kuudelta. Portit suljettiin iltahuudon aikaan yhdeksältä. Tulliportilla tarkastettiin kuormat ja myytävät ja hoidettiin tullimaksut. Tullituvat olivat kaupunkien julkisia rakennuksia. Ne piti rakentaa Tuk- 116

8 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A Kristiinankaupungin tullituvat Närpiöön johtavan maantien varrella. Kuva on otettu vuonna 1928, jolloin läntinen tullitupa vielä oli pohjoisen tuvan vieressä paikalla, jossa tulliaita 1800-luvulla sijaitsi. Kuva: Kristiinankaupungin kuvaarkisto. holmassa tehtyjen mallien mukaan, joista ensimmäiset annettiin vuonna Vuonna 1759 julkaistiin uudet piirustukset. Jälkimmäinen malli toteutui ainakin Kajaanissa, Raumalla, Loviisassa, Oulussa, Uudessakaarlepyyssä ja Kristiinankaupungissa. Sotilastorpan kokoisissa mökeissä oli yksi tupa ja kaksi kamaria. Vaatimattomat tullituvat ovat jääneet kaupungeissamme muutosten alle ensimmäisinä eikä niiden historiallista merkitystä ole juuri harkittu. Kristiinankaupunki voi olla ylpeä siitä, että kaksi sen tuvista on vielä jäljellä. Kaupungissa oli kolme tullitupaa, läntinen ja pohjoinen sekä talvitien itäinen tullitupa. Kirkkoaukion laidalla sijainnut läntinen tupa siirrettiin luvulla vielä selvittämättömästä syystä pohjoisen tullituvan viereen Rantakadun päähän. Tullitupa siirrettiin vuonna 1968 takaisin vanhalle paikalleen kirkon viereen. Kaupungin kunnostamat, vuoden 1759 mallin mukaan rakennetut tuvat, ovat vanhoilla paikoillaan nähtävyyksinä muistuttamassa aikoinaan yleisestä rakennustyypistä. Hamina perustettiin Ruotsin itärajan suojaksi vuonna 1721 solmitun Uudenkaupungin rauhan jälkeen. Bastionien ympäröivä linnoituskaupunki menetettiin kuitenkin jo seuraavassa sodassa vuonna 1743 venäläisille. Kau- 117

9 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A punkiin johti kolme maantietä, ja sisälle kaupunkiin päästiin vain linnoitusmuurissa olevien porttien kautta. Porteille rakennettiin 1770-luvulla Viipurin, Lappeenrannan ja Meriportin vartiorakennukset, tullit, jotka vielä tänäänkin kiinnittävät huomiota itäisellä arkkitehtuurillaan. Ne toimivat ruotsalaisten tullitupien tapaan kaupunkiin tulijoiden tarkastuspisteinä. Niiden rakentaminen perustui Katariina II:n vuonna 1773 hyväksymään yleissuunnitelmaan, jota venäläinen insinöörihallinto suunnitelmillaan toteutti. Haminan vartiorakennukset ovat osa yleisvenäläistä kuvernementinkaupunkien arkkitehtuuria. Rakennusten katujulkisivussa on avoin holvikaarisarjasta koostuva, pilasterien koristama arkadikäytävä, käytännöllinen tila ohi kulkevan liikenteen vartioimiseen. Arkadit olivat yleisiä varuskuntakaupunkien corps de garde -rakennuksissa, maantien varsien kestikievareissa ja kaupunkien pitkissä kaupankäyntiä palvelevissa tori- ja kaupparakennuksissa, joista suomalaisille tutuin lienee Nevski Prospektilla oleva Gostinnyi dvor Pietarissa. Lappeenrannan linnoituksessa on Haminan Lappeenrannan portin vuonna 1774 valmistunut vartiorakennus on kuvan etualalla raatihuoneelle johtavan katulinjan alkupäässä, bastionimuurin kupeessa. Katulinjan päätepisteenä on raatihuone. Kuva: P-O. Welin 1970, Museovirasto. 118

10 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A venäläisellä kaudella vuonna 1775 rakennettu Haminan vartiorakennusten kaltainen pylväskäytävällinen vartiotupa. Linnoituksen sisääntuloportin sisäpuolella sijaitsevassa rakennuksessa toimii nykyisin Ratsuväkimuseo. Vanhan Suomen kaupunkien kartat sekä julkisten rakennusten piirustukset on koottu 1790-luvulla Viipurin kuvernementin atlakseksi kutsuttuun teokseen, joka kuvittaa kuvernementin rakennustaiteellisen kukoistuskauden tuloksia. Haminan ja Lappeenrannan vartiorakennuksilla on oma paikkansa atlaksen kuvastossa. Pikkutullin kanto lakkautettiin autonomisessa suuriruhtinaskunnassa, mutta tullitupia tarvittiin edelleen kaupunkiin tulevan liikenteen valvonnassa ja tietullien keruussa. Tullituvat säilyivät kaupunkien rajoilla. Helsinkiin lännestä ja pohjoisesta tulevaa liikennettä valvoi Espoon tulli, idästä tulijat pysäytettiin Pitkänsillan korvassa olevassa Hämeen tullissa. Kaupungin kasvaessa tullipaikat siirtyivät yhä loitommalle keskustasta. Espoon tulli toimi Turun kasarmien, nykyisen Lasipalatsin tienoilla aina 1860-luvulle saakka. Viimeisimmän tulliaidan muistona ovat vielä kiviset tullipuomin pylväät Mannerheiminteillä lähellä Tullinpuomia. Suuriruhtinaskunnan julkisten rakennusten, jopa tullipuomien pikku rakennusten, arkkitehtonisesta tasosta vastasi C. L. Engelin johtama intendentinkonttori. Siellä laadittiin vuonna 1826 tyyppipiirustus puista vahtitupaa, vartiokojua ja sulkupuomia varten. Engelin allekirjoittaman suunnitelman mukaan tuli Helsingin lisäksi rakentaa tullituvat Turkuun, Vaasaan, Hämeenlinnaan, Loviisaan, Tammisaareen, Poriin, Uuteenkaarlepyyhyn ja Kokkolaan. Tullitupa muuntui 1700-luvun vaatimattomasta mökistä antiikin temppeliä muistuttavaksi, vapaasti seisovien pylväiden koristamaksi katseenkiinnittäjäksi. Vaasan eteläinen kaupunkitulli rakennettiin vuonna 1828 intendentinkonttorin ohjeistuksen mukaan. Laihialta päin tulevan maantien varrella, 1700-luvulla istutetun Vaasan hovioikeuden puiston laidassa, seisoo yhä tämä vanha, Vaasan tuhonneelta tulipalolta säästynyt rakennus. Nykyinen ohikulkija saattaa pitää pylväin ja pilasterein koristettu tullirakennusta puistoalueeseen kuuluvan paviljonkina. Uudenkaarlepyyn kaupunkiin johtavan sillan pielessä on pieni klassistinen 1800-luvun alun rakennus, Brostugan. Se on ollut kaupungin siltavahdin toimipiste. Siltavahdin tehtävänä oli kerätä maalta kaupunkiin tulevilta siltamaksu ja avata puomi, jolla silta ainakin öiseen aikaan oli suljettu. Siltavahti asui tuvassaan 1800-luvun lopulle, jonka jälkeen siltatupa toimi mm. joella kulkevan höyrylaivan odotushuoneena. Nykyinen Brostugan tarjoaa levähdyspaikan kahvilana ja kokoontumistilana. Uudenkaarlepyyn 119

11 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A Uudenkaarlepyyn Brostugan sillan päätteenä kaupungista katsoen. Sillalta kääntyy vasemmalle vanha Vaasan tie. Kuva: Pekka Lehtinen 2005, Museovirasto. tullitalot, joista eteläinen sijaitsi kirkkoaidan eteläpuolella, säästyivät suuressa kaupunkipalossa vuonna Tullituvat ovat yllä kuvattuja muutamia esimerkkejä lukuun ottama hävinneet, mutta vuosisataiset kaupunkien rajapaikat ovat säilyneet kaupunkien nimistöissä ja ihmisten mielissä. Tulliportinkatua pitkin voi kulkea vielä esimerkiksi Porvoossa, Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Ouluun tultaessa ohitetaan Limingan portti, Turussa Anninkaisten ja Uudenmaantulli tulli. Hauskoja iltoja on vietetty myös Turun Hämeenportisssa ja Helsingin Tullinpuomissa. Kirjallisuus Birck, Erik. Nykarleby stads historia. Tiden Nykarleby stad Güttner, Juri. Viborgs Guvernements atlas och dess tillkomst. Finskt museum Kauppi, Ulla-Riitta; Ilkka Kaskinen, Haminan linnoitus. Hamina seura Jarle, Per-Olof. Kristinestads byggnadshistoria. Käsikirjoitus Knapas, Rainer. Lappeenrannan linnoitus. Rakennushistoria ja säilyneet rakennukset. Etelä-Karjalan museon julkaisut 1/1976. Koskinen, Helinä. Eckerön tulli- ja postitalo. Carl Ludvig Engel Näyttelykatalogi Lilius, Henrik. Kaupunkirakentaminen Teoksessa Tommila, Päiviö 120

12 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A (päätoim.). Suomen kaupunkilaitoksen historia 1.. Keskiajalta 1870-luvulle. Suomen kaupunkiliitto Nikula, Oscar, Kaupunkilaitos Teoksessa Tommila, Päiviö (päätoim.). Suomen kaupunkilaitoksen historia keskiajalta 1870-luvulle. Suomen kaupunkiliitto Oksanen, Eeva-Liisa; Anja Sarvas. Vanha Pyhtää. Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen Pyhtään kunta Pietiäinen, Jukka-Pekka. Suomen postin historia. Posti- ja telelaitos RESUMÉ RIKSGRÄNS OCH STADSGRÄNSER Resande och överskridande av gränser har i Finland allt sedan medeltiden stått under kontroll vid knutpunkter och övergångsställen för postvägar och vattenvägar. Som en följd av hattarnas krig behövdes det i Finland i mitten av talet talrika nya gränspostkontor. Sådana byggdes i Abborfors, Heinola, Libelits, Tohmajärvi och Savilahti, som ligger i det nutida S:t Michel. Viktigast bland dem var det representativa gränspost- och tullhus som uppfördes i Lillabborfors. Det nya posthus som efter finska kriget 1809 byggdes i Eckerö skulle vara Rysslands fasad mot Sverige, ett posthus som i sin ståtlighet skulle demonstrera det ryska kejsardömets makt. Carl Ludvig Engel gavs i uppdrag att rita det stora stenhuset i två våningar. Städerna hade i århundraden haft monopol på handeln. Gränsen mellan stad och land markerades med staket och bevakade portar. Varje stad skulle omges av ett åtta alnar högt tullstaket med öppningar som stängdes med tullportar. I anslutning till portarna byggdes tullstugor efter modeller som ritats i Stockholm. Tullstugor finns alltjämt bevarade i bl.a. Kristinestad, Fredrikshamn och Villmanstrand. Platsen där gränserna gick lever också kvar i ett stort förråd av namn på gator och orter i städerna. 121

13 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A Marketta Wall amanuenssi, Hangon museo Suuren Amerikan-siirtolaisuuden vuosina lähti Pohjois-Amerikkaan siirtolaiseksi lähes suomalaista, joista kolme neljästä Yhdysvaltoihin ja neljännes Kanadaan. Muualta Euroopasta joukkomuutot olivat alkaneet jo aikaisemmin, esimerkiksi Ruotsista jo 1850-luvulla. Hangon kautta siirtolaisia lähti noin Amerikkaan voitiin lähteä avoveden aikaan kaikista satamista, joilla oli yhteyksiä Euroopan suuriin siirtolaissatamiin, mutta ympärivuotisessa käytössä ollut Hanko oli satamista merkittävin. Siirtolaisuuden huippukausi sijoittui vuosien 1900-luvun alkuvuosiin ja vuosisadan vaihteeseen luvun alussa Yhdysvallat alkoivat rajoittaa siirtolaisuutta ja kiintiö salli vain joidenkin satojen suomalaisten muuttavan maahan vuosittain. Tämän jälkeen siirtolaisuus suuntautui lähinnä Kanadaan. Siirtolaisuus Atlannin yli loppui kokonaan 1930-luvulle tultaessa, jolloin Pohjois-Amerikka ei pula-ajan vuoksi enää ottanut vastaan uusia tulokkaita. Lähtemistä helpotti liikenneolojen kehitys. Purjelaivoista siirryttiin höyrylaivoihin ja sisämaan matkustaminen kävi nopeaksi rautateiden rakentamisen myötä. HANGOSTA TULEE SIIRTOLAISTEN LÄHTÖSATAMA Hangon kaupunki perustettiin lähes asumattomalle niemelle vuonna Suomi tarvitsi talvisataman ja luonnollinen paikka oli Suomen eteläisin kärki, Hankoniemi. Rautatie Hyvinkäältä oli valmistunut jo edellisenä vuonna ja sen päähän myös satamalaituri. Hangon satamaa laajennettiin useaan otteeseen ja 1900-luvun alussa laituria jatkettiin Korkeasaarelle. Uuden satamalaiturin aallonmurtajan päälle tehtiin kävelysilta, jolta hankolaiset saivat seurata sataman liikennettä. Kaupunki rakensi Korkeasaarelle komean, graniittivuoratun voimakasiinin vuosina Voi oli Suomen tärkeimpiä vientiartikkeleita. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström ja se lienee Suomen ensimmäinen rakennus, jossa käy- 122

14 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A tettiin esivalmisteisia betonielementtejä. Aluksi voin viennistä huolehtivat monet yritykset, mutta vähitellen se keskittyi vuonna 1905 perustetulle Valiolle. Pääkonttori oli Hangossa luvun alkuun saakka. Keski-, Länsi- ja Etelä-Suomen voi tuotiin Hankoon jäähdytysvaunuissa. Makasiinissa se tarkastettiin ja pakattiin. Laivaan se lastattiin makasiinin viereiseltä laiturilta. Voita vietiin Tanskaan ja Englantiin Suomen uudenaikaisimmmilla laivoilla ja samoilla laivoilla aloittivat matkansa myös siirtolaiset. Suomen ensimmäinen talvilaiva Express alkoi liikennöidä Hangosta Tukholmaan vuonna 1877, ja maan ensimmäiset jäänmurtajat, Murtaja ja Sampo, sijoitettiin Hankoon vuosina 1890 ja Express kuljetti rahtia, mutta myös matkustajia, mm. siirtolaisia. Siirtolaisilla oli 1880-luvulla mahdollisuus lähteä Hangosta talvisin jo neljää eri reittiä, Tukholman, Kööpenhaminan, Lyypekin tai koillisenglantilaisen Hullin satamakaupungin kautta. Tästä Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön Hangon Hullin linjasta tuli varsinainen suuri siirtolaislinja. Valtio tuki yhtiötä, koska samoilla laivoilla kuljetettiin myös voita. Hullista siirtolaiset matkustivat junalla Liverpoolin tai Southamptonin lähtösatamiin. Matka Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön siirtolaishotelli Bulevardilla valmistui vuonna 1902 ja se pystyi majoittamaan 300 henkeä. Samassa korttelissa sijaitsivat siirtolaiskonttori ja pankki, jossa voitiin vaihtaa Amerikan dollareita. Hangon museon kuva-arkisto. 123

15 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A Hangosta New Yorkiin taittui parhaimmillaan parissa, kolmessa viikossa. Liikenteen merkitys Hangolle näkyy myös kaupungin asemakaavoissa. Hangon ensimmäisen asemakaavan laati arkkitehti August Boman vuonna 1873 ja vuoden 1878 laajennuksen arkkitehti Granholm. Kaupungin keskusta muodostui Länsisataman kupeeseen ja kauppatorilta oli vain kivenheiton matka satamaan. Kauppatorin laidalle rakennettiin1800-luvun lopulla Rautatiehotelli sekä kaupungin ensimmäinen kivitalo, Lars Sonckin suunnittelema niin kutsuttu Lignellin liiketalo. Talossa oli mm. eri laivayhtiöiden konttoreita. Torilta alkoi kaupungin komein katu, lehmusten reunustama Bulevardi, jonka varrella sijaitsivat pankit ja varustamoiden sekä huolintaliikkeiden konttorit. Rautatieasema rakennettiin Kauppatorin ja Länsisataman väliselle alueelle. Sen suunnitteli rautatiearkkitehti Knut Nylander ja se oli niin sanottu ensimmäisen luokan asema ja suurin asema Hangon Hyvinkään rataosuudella. Sen suunnittelussa oli otettu huomioon suuret matkustajamäärät, joita satama sekä myös suunnitteilla oleva kylpylä toisivat mukanaan. Odotushuoneita asemalla oli peräti neljä: ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan odotushuoneet sekä lisäksi erityinen odotushuone yksin matkustaville säätyläisnaisille. Jo vuonna 1886 Hankoon oli rautatieyhteys aina Oulusta saakka. Junat ajoivat tuolloin vain päivisin ja jos siirtolaisen matka alkoi Oulusta, oli yövyttävä sekä Seinäjoen että Hyvinkään siirtolaismajataloissa ja vasta kolmanneksi yöksi päästiin Hankoon. Rautatieasemalla siirtolaisia oli vastassa sekä laivayhtiöiden asiamiehiä että majatalojen omistajia, jotka kilpailivat asiakkaista joutuen joskus jopa tappeluun keskenään. Kun Suomen Höyrylaiva Oy vakiinnutti asemansa siirtolaisten kuljettajana, oli yhtiön asiamies tai siirtolaishotellin vahtimestari tulijoita vastassa rautatieasemalla, mistä hän vei heidät majapaikkaan. SIIRTOLAISHOTELLEITA JOKA LÄHTÖÖN Venäjän siirtolaislain mukaan matkan järjestäjän oli tarjottava majapaikka kolmeksi päiväksi ennen lähtöpäivää, ja Hangossakin oli jo 1800-luvun lopulla Suomen Höyrylaiva Oy:n siirtolaismajatalo. Lisäksi oli kestikievari sekä pienempiä majapaikkoja, joita sijaitsi eri puolilla kaupunkia ja joissa olosuhteet olivat usein ala-arvoisia. Paikallislehdessä kerrotaan vuonna 1890 majatalosta, jossa miehet, naiset ja lapset nukkuivat kaikki samassa huoneessa paljaalla lattialla. Jotkut viettivät yönsä myös kadulla, mm. Oskari Tokoi, sittemmin pääministeri, joka vuonna 1891 oli lähtijöiden joukossa. Kirjassaan Maanpakolaisen muistelmia hän on kuvannut mm. siirtolaisliikenteen 124

16 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A tuolloin vielä järjestäytymättömiä oloja Hangossa. Majoitustilanne korjaantui, kun Suomen Höyrylaiva Oy vihdoin vuonna 1902 rakennutti rautatieaseman lähelle nykyisin Bulevardi 15:ssa sijaitsevan uuden siirtolaishotellin, joka pystyi majoittamaan noin 300 henkeä. Ludvig Mallanderin piirtämän kaksikerroksisen, satulakattoisen rakennuksen alaosa ja molemmat päädyt ovat tiiltä ja yläkerros puuta. Sisäänkäyntejä on kaksi, toinen puoli oli miehiä ja toinen naisia varten. Molemmissa kerroksissa oli tuolloin suuri sali. Tarpeen vaatiessa niitä käytettiin myös makuusaleina. Yläkerran salissa järjestettiin lääkärintarkastus. Jo vuonna 1902 Hangossa rokotettiin kaikki lähtijät ja seuraavana vuonna heidät myös tarkastettiin. Tällä haluttiin säästää lähtijät turhalta matkalta, koska sekä Englannin lähtösatamista että Amerikan tulosatamista siirtolainen voitiin käännyttää takaisin jonkun sairauden vuoksi. Erityisesti pelättiin tarttuvaa silmäsairautta trakomaa, joka hoitamattomana johti sokeuteen ja joka vuonna 1903 todettiin neljällä prosentilla suomalaisista siirtolaisista. Hangossa sairaus hoidettiin salvalla, ellei se ollut edennyt liian pitkälle, ja viikon, parin jälkeen matkaa päästiin taas jatkamaan. Tuon ajan lehdissä kirjoitettiin, että Amerikka haluaa vain terveitä aivoja ja työkykyisiä käsiä. Lääkärintarkastus ei ollut ainoa syy matkan keskeytymiseen. Monet rengit Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö lupasi mainoksessaan, että matka Amerikkaan taittuisi jopa 12 päivässä. Hangon museon arkisto. ja piiat yrittivät paeta palveluspaikoistaan, mutta usein isäntä kävi hakemassa palvelusväkensä takaisin Hangosta. Hankoon saavuttiin useimmiten lähtöä edeltävänä päivänä ja lähtijöillä oli monia asioita toimitettavanaan. Siirtolaisliikenne oli sujuvaa massaliikennettä ja kaikki asiointi voitiin hoitaa siirtolaishotellin kanssa saman pihan ympärillä sijaitsevissa rakennuksissa: siirtolaiskonttorissa ja pankissa. 125

17 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A H Y V I N K Ä Ä N K A U T T A L Ä N T E E N Lea Bergström amanuenssi, Hyvinkään kaupunki Hyvinkään pieni ja nuori asemakylä vilkastui huomattavasti 1800-luvun lopulla, kun Amerikkaan matkaavat siirtolaiset alkoivat majoittua paikkakunnan siirtolaismajoitustiloissa. Hangon ja Hyvinkään välinen rautatie valmistui vuonna 1873 ja junalla Hankoon matkustavien täytyi vaihtaa junaa Hyvinkäällä. Hangon majoitustilat olivat siirtolaisuuden huippukausina täpötäynnä Amerikkaan lähteviä. Hyvinkään seudun historian kirjoittaja Kustaa Hautala kutsuukin vuonna 1950 ilmestyneessä teoksessaan paikkakuntaa Hangon odotushuoneeksi. Hyvinkäällä oli eri laivayhtiöiden palkkaamia asiamiehiä, joiden tehtävänä oli tarjota palveluja Hyvinkään kautta Hankoon matkustaville. Asiamiehet kulkivat myös junissa etsimässä asiakkaita, joilla ei ollut vielä lippua Amerikkaan lähtevään laivaan. Laivayhtiöiden asiamiehillä oli Hyvinkäällä siirtolaismajoitustilat, jonne he johdattivat junissa hankkimansa asiakkaat odottamaan siksi aikaa, kun heidän matkalippunsa saatiin kuntoon. Jos matkustajat joutuivat odottamaan pitkään, he saattoivat jopa käydä välillä Helsingissä huvimatkalla. Edestakainen junalippu pääkaupunkiin maksoi kaksi markkaa, nykyrahassa alle kahdeksan euroa. Siirtolaisista oli paikkakunnalle muutenkin rahallista hyötyä, sillä he tekivät kaupoissa ostoksia pitkää matkaansa varten. Hyvinkään tunnetuin siirtolaisasiamies oli liikemies Kalle Saukkonen ( ), jonka emigranttihotelli sijaitsi lähellä Hyvinkään asemaa ja Hangon laituria Hyyppärän maantien varrella. Majoitustila sijaitsi Saukkosen piharakennuksessa, jossa hänellä oli myös valokuvaamo sekä vuodesta 1908 lähtien Eläviä Kuvia -elokuvateatteri. Teatterin oven yläpuolella oli suuri mainostaulu, jonka kuvien veturi ja höyrylaiva kertoivat myös siirtolaisasiamiehen ammatista. Kalle Saukkonen oli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön eli Finska Ångfartygs Aktiebolagetin palveluksessa siirtolaisasiamiehe- Helene Schjerfbeck maalasi luvun alussa siirtolaisaiheisen vesiväriluonnoksen Matkustajia Hyvinkään asemalla. Teos: Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma. Kuva: Roope Kolehmainen. 126

18 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A nä vuosina Komea valkoinen virkalakki, jossa oli kullanvärinen kokardi, oli siirtolaisasiamiehen tunnusmerkki. Saukkosen emigranttihotelli käsitti kaksi huonetta, jossa oli kerrossängyt. Saukkonen järjesti kesäaikaan siirtolaisille läksiäisjuhlia pihassaan ja kietoi läksiäisissä kukkaseppeleet matkaajien kaulaan. Siirtolaiset tanssivat ja lauloivat tilaisuudessa ja kukkaseppeleet kaulassa siirtyivät Saukkosen saattamina Hankoon menevään junaan. Kauppias Karl Tilanderilla oli siirtolaismajoitustilat 1880-luvulla aivan rautatieasemaa vastapäätä, radan vastakkaisella puolella, sijainneessa kaksikerroksisessa huvilassaan. Vuonna 1900 toiminta oli jo päättynyt, kun Nurmijärven kunta osti huvilan Aseman koulun taloksi. Siirtolaisasiamiehinä Hyvinkäällä toimi mm. maalari Hilden nykyisen Vaiveronkadun varrella, suutari Kajander, joka sai komean virkalakkinsa myötä lisänimen konsuli sekä lähellä rautatieasemaa asunut kauppias Lönnberg. Hyvinkäänkadun varrella sijaitseva Lönnbergin talo on ainut nykypäiviin säilynyt myös siirtolaismajoitukseen tarkoitettu rakennus. Senaattori Oskari Tokoi matkusti tammikuussa vuonna 1891 Hyvinkään kautta länteen. Matkalla Kannuksesta Hankoon yövyttiin ensimmäinen yö Seinäjoella ja toinen yö Hyvinkäällä. Siirtolaisten majatalo sijaitsi lähellä rautatieasemaa ja siinä oli siirtolaisia varten kaksi huonetta, joista toinen toimi myös keittiönä ja oli tarkoitettu naisille. Isommassa miehille tarkoitetussa huoneessa oli neljä kolmikerroksista sänkyä. Jokaisessa sängyssä oli olkipatja, tyyny ja tummanharmaa huopapeite. Huone oli kylmä, mutta lämpeni ihmisistä, kun se tuli täyteen. Täynnä se myös oli Oskari Tokoin mukaan, hänen muistellessaan matkakokemuksiaan Hyvinkään seudun historian kirjoittajalle. Taiteilija Helene Schjerfbeck muutti vuonna 1902 Hyvinkäälle lähelle rautatieasemaa. Hän teki Hangon laiturilla luonnoksia pieneen kämmenenkokoiseen lehtiöönsä ihmisryhmistä, jotka odottivat junaa lukuisine matkatavaroineen. Kaksi 1900-luvun alun vesivärityötä, Emigrantteja I vuodelta 1903 ja Emigrantteja II vuosilta , kuvaavat siirtolaisia. Riihimäen taidemuseossa on myös Schjerfbeckin samasta aiheesta 1900-luvun alussa tekemä vesivärityö Matkustajia Hyvinkään asemalla. Tässä akvarelliluonnoksessa kaksi nuorta miestä odottaa junaa matkatavaroineen liekö matkan kohde monien mahdollisuuksien Amerikka. Kalle Saukkosen elokuvateatteri ja emigranttihotelli toimivat samassa rakennuksessa. Valokuva on vuodelta Kuva: Hyvinkään kaupungin kulttuurihistoriallisen osaston valokuva-arkisto. 127

19 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A Siirtolaiskonttorissa oli täytettävä kyselykaavake, johon piti kirjoittaa henkilö- ja kotipaikkatiedot sekä matkanpää. Myös lippu oli ostettava ellei sitä vielä oltu hankittu. Lisäksi piti lunastaa ns. vekseli, eli maihinnousuraha, joka saatiin takaisin tulosatamassa kuittia vastaan. Tällä tavalla Pohjois-Amerikan viranomaiset varmistivat, että tulija pystyi tulemaan toimeen omillaan, jos työpaikkaa ei heti löytynyt. Vuonna 1905 maihinnousuraha oli 50 dollaria, mikä vastaa nykyrahana reilua sataa dollaria. Pakollisten matkaselvitysten jälkeen aikaa vietettiin hotellissa lehtiä lukien, seurustellen, korttia pelaten ja eväitä syöden. Jo 1800-luvun lopulla Hangon satamakaupungissa voitiin tutustua sellaisiin harvinaisuuksiin kuin appelsiineihin ja tomaatteihin. Hanko oli kuin rajamaa vanhan ja uuden välillä. Seuraavan päivän matka oli jo ajatuksissa, eikä mieli tehnyt lähteä kaupungille kuljeksimaan. Toisin oli silloin, jos laivaa jouduttiin odottelemaan Hangossa useita päiviä. Silloin siirtolaisilla oli tapana tanssia Hangon sileillä rantakallioilla olihan suurin osa lähtijöistä nuoria, ja aina jollakin oli hanuri mukana. Edelleen kallioita kutsutaan siirtolaiskallioiksi. Ennen lähtöä kokoonnuttiin siirtolaishotellin alakerran saliin. Kaksi hotellin alakerran huonetta oli varattu vahtimestarin asunnoksi ja aamuisin vah- Hangon satama 1920-luvulla. Kaupunki rakennettiin aivan sataman kylkeen. Etualalla näkyy Korkeasaaren laituri, jonka päähän kaupunki rakensi komean voimakasiinin 1900-luvun alussa. Makasiinin viereisellä laiturilla on Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön laiva. Kuva: Hangon museon kuva-arkisto. 128

20 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A timestarin vaimo tarjosi lähtijöille kahvia ja pullaa. Hotellissa luetteloitiin myös matkatavarat. Hotellista vahtimestari johdatti lähtijät jonossa satamaan. Itse hän kulki jonon kärjessä torvea soittaen. Hankolaisilla sekä kaupungissa oleskelevilla kylpylävierailla oli tapana tulla seuraamaan lähtöä. Mukana seurasi Suomen Höyrylaiva Oy:n laivavahtimestari, joka toi Hullista mukanaan palaavat siirtolaiset. Lähtöhetki oli latautunut. Yleensä siirtolaiset olivat melko vaatimattomasti pukeutuneita, mutta kukkia oli usein kiinnitetty matkalaukkuihin lähtöä juhlistamaan. Kun laiva irtosi laiturista, kajautettiin laivalla eläköön-huutoja, jotkut nauroivat, jotkut itkivät. Toiset lauloivat isänmaallisia lauluja, toiset virsiä ja joku saattoi kajauttaa Kansainvälisen. Edessä oli uusi, tuntematon tulevaisuus. Joillekin Hangosta tuli Amerikan korvike. Kaupunkia sanottiinkin vuosisadan vaihteessa Suomen villiksi länneksi. Hanko kasvoi nopeasti luvun alussa kaupungissa oli jo noin asukasta, joista noin kolmannes oli suomenkielisiä. Osuus on melko korkea perinteisesti ruotsinkielisellä Länsi-Uudellamaalla. Moni Amerikkaan aikonut jäi Hankoon, jossa oli tarjolla runsaasti työtä. Joku jäi kaupunkiin ehkä siksi, että matkarahat oli kulutettu jo alkuvaiheessa kun taas jonkun toisen matka päättyi lääkärintarkastukseen, eikä kotiinkaan haluttu palata. 129 L Ä H T I J Ä T J A L Ä H D Ö N S Y Y T Vajaat puolet siirtolaisiksi Amerikkaan lähtijöistä oli kotoisin Pohjanmaalta, mutta siirtolaisuus oli vilkasta myös Ahvenanmaalta ja Turun saaristosta. Lähtijöistä noin 60 prosenttia oli miehiä ja heidän keski-ikänsä oli vuotta. Syyt siirtolaisuuteen olivat kaksitahoisia, sekä työntäviä että vetäviä luvun lopulla Suomea ja erityisesti Pohjanmaata koettelivat useat nälkävuodet. Pohjanmaalla tilat olivat jaoissa käyneet pieniksi, eikä alueelle syntynyt tarpeeksi teollisuutta, joka olisi pystynyt sijoittamaan nopeasti kasvaneen liikaväestön. Michiganin ja Minnesotan kaivosteollisuus kasvoi nopeasti 1800-luvun lopulla, joten työvoiman tarve Yhdysvalloissa oli polttava. Pohjanmaalta oli totuttu lähtemään parempien ansioiden perään. Myös merenkulusta elävillä saariston ja Ahvenanmaan asukkailla lähteminen oli osa jokapäiväistä elämää. Ihmiset valtasi Amerikan-kuume, jota ruokki sukulaisten lähettämät kirjeet ja paluumuuttajien kertomukset nopeasti ansaituista rikkauksista. Siirtolaisuuteen vaikuttivat myös pelko Venäjän sotaväkeen joutumisesta, Venäjän sortokausien politiikka ja seikkailunhalu. VENÄJÄN JUUTALAISTEN SIIRTOLAISHOTELLI, MERIMIES- JA SIIRTOLAISLÄHETYSASEMA Kevättalvella 1906 Hankoon ilmestyi yllättäen tuhansia venäläisiä, koska Suomen Höyrylaiva Oy:n asiamiehet olivat mainostaneet Hangon Hullin linjaa

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Historialliseen ympäristöön rakentaminen on täydennysrakentamista Onnistunut täydennysrakentaminen on aktiivinen osa rakennussuojelua. Tilanteen on oltava

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o 146-147 N :o 146. Kiertokir j e postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Kuluvan kesäkuun 15 päivästä tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin. Ohjeet on tehty viimeisten tietojen mukaan,

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 15.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 15.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 2 LEHTISAARENTIE, NRO 29745/1, PAPINPÖYDÄNKUJA JA LP- ALUEET, NRO 29746/1, LEHDESNIITYNTIE, NRO 29747/1 JA KUUSISAARENTIE, NRO 29817/1, KATUSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN,

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU Suunnistuskilpailut Viipurin troikka 2014

KILPAILUKUTSU Suunnistuskilpailut Viipurin troikka 2014 KILPAILUKUTSU Suunnistuskilpailut Viipurin troikka 2014 Järjestäjät Viipurin kaupungin ja Viipurin alueen suunnistusfederaatio ja suunnistuskerho NORD WEST. Aika ja paikka 24. 25.5.2014, Viipuri. Kilpailu

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA

SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA SELVITYS AUNELANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN 384 HISTORIASTA Tämä selvitys pohjautuu karttoihin, jotka ovat Porvoon museon tai kaupungin arkistossa tai kansallisarkistossa. Tässä on esitetty otteita kartoista,

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö

ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö 20.10.2015 Hannu Takala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Asikkalan Kalkkisissa toteutettiin sähköverkon maakaapelointia

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja

tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja Sanasto 2 tutkimusmatka = eurooppalaiset tekivät tutkimusmatkoja Afrikan mantereelle. He matkustivat tutkimaan Afrikkaa. tutkimusretkikunta = sellaisten ihmisten ryhmä, jotka tekevät tutkimusmatkoja löytöretkeilijä

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Bangkok 2.-6.2.2015 Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Vajaan puolen kilometrin päässä hotellistamme oli venelaituri, jossa kaikki jokilaivat pysähtyivät. Olimme hokanneet, että klo 9.30 alkaen siitä lähtisi

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Rajaliikennetilasto 2016

Rajaliikennetilasto 2016 Kauppa 2017 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2016 350 tuhat kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot (tuhat kpl) maa- ja merirajoilla vuosina 2009 2016 300 250 200 150 100 50 0 2009 2010

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot