Magnus von Wrightin akvarelli Hämeen tulli Pitkänsillan Pohjoispäässä 1840-luvulta. Teos: Helsingin kaupunginmuseo. Valokuva: Jan Alanco 1986.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Magnus von Wrightin akvarelli Hämeen tulli Pitkänsillan Pohjoispäässä 1840-luvulta. Teos: Helsingin kaupunginmuseo. Valokuva: Jan Alanco 1986."

Transkriptio

1 Magnus von Wrightin akvarelli Hämeen tulli Pitkänsillan Pohjoispäässä 1840-luvulta. Teos: Helsingin kaupunginmuseo. Valokuva: Jan Alanco

2 R A J A N Y L I 111

3 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A Irma Lounatvuori erikoistutkija, Museovirasto Itäisiin maakuntiimme on keskiajasta lähtien piirretty voittoja ja tappioita kuvastavia Ruotsin ja Venäjän välisiä rajalinjoja. Maastossa oleva raja ei suuresti vaikuttanut rajan pinnassa asuvien elämään. Kulkemista ja rajan yli siirtymistä kontrolloitiin kuitenkin postiteiden ja vesireittien solmukohdissa ja ylityspaikoissa. Hattujen sodan seurauksena Ruotsin ja Venäjän välinen valtakunnanraja siirtyi vuonna 1743 Kymijoen läntisimpään suuhaaraan Turun rauhansopimuksen mukaisesti. Vanha Pyhtään pitäjä jakautui näin itäiseksi Venäjän Pyhtääksi ja läntiseksi Ruotsinpyhtääksi. Uudenkaupungin rauhan rajalla olleen Lappeen Taskulan rajapostiaseman tilalle tarvittiin Kymijoelle uusi rajapostiasema. Ensi alkuun konttori suunniteltiin rakennettavaksi Tessjoelle lähemmäksi Degerbyn vastaperustettua linnoituskaupunkia, jonka nimi muutettiin pian Loviisaksi. Kymijoen suistossa Ahvenkoskella olevan Kirmusaaren kautta kulki Turusta Viipuriin ja edelleen Pietariin johtanut suuri rantatie, joka oli vakiinnuttanut linjansa maastoon jo keskiajalla. Tien ja rajavirran risteys oli mitä luontevin uuden virallisen ruotsalaisen rajaposti- ja tulliaseman paikaksi. Venäjän uuden pääkaupungin Pietarin läheisen sijainnin vaikutuksesta venäläistä ulkomaanpostia ja matkustavaisia kulki runsaasti Suomen kautta. Rajapostikonttorin merkitystä lisäsi se, että postimestarin tehtäviin kuului myös rajan ylittäjien passien tarkastus. Sinikeltaisessa univormussa virkaansa hoitavalla postimestarilla, rajakomissaarilla, oli lisäksi erilaisia tiedotus- ja tiedustelutehtäviä. Hän valvoi myös matkustavaisia ja sai näiltä tietoja tapahtumista Venäjällä. Uuden rajan muut rajapostikonttorit sijoitettiin Heinolaan, Liperiin, Tohmajärvelle ja Savilahdelle, joka sijaitsee nykyisessä Mikkelissä. Ahvenkosken ylimenopaikkaa ja rajaa suojaamaan rakennettiin kaksi vallihaudan ympäröimää ruotsalaista reduttia eli maalinnoitusta ja itärannalle yksi venäläinen linnake. Läntisten linnakkeitten suojaan valmistui 1740-luvulla ensimmäinen tulliasema, johon 112

4 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A Ahvenkosken rajapostikonttori. Vanha rantatie kulkee kuusten keskellä tullitalon sisäänkäynnin editse. Joen takana häämöttää venäläinen redutti. Näkymä on kirjailtu silkkikankaalle vuonna Kuva: Museovirasto. Kuvan originaali: Kungliga biblioteket. kuului pieni asuinrakennus, pakari, panimo, talli, navetta ja vajoja. Asema oli vaatimaton eikä sellaisena ollut omiaan herättämään kunnioitusta rajan yli saapuvissa. Parempaan paikkaan, Vähä-Ahvenkosken uloimman redutin viereen, suunniteltiin ja rakennettiin pian uusi talo rajapostille ja tullille. Uuden tullitalon kustannukset nousivat vallalla ollutta käytäntöä korkeammiksi; idästä päin matkustavaisen tuli raja ylitettyään ensimmäisenä kohdata ajanmukainen ja edustava rakennus, joka julistaisi ruotsalaisen kulttuurin ja rakentamisen korkeata tasoa. Mansardikattoinen Tukholmassa suunniteltu hirsitalo, jonka julkisivut olivat pilasterien rytmittämät, ei mitenkään poikennut aikakautensa säätyläisrakennuksista. Asuinrakennuksessa oli rokokookaudelle tyypillinen huonejako keskeissaleineen ja päätykamareineen. Hallintorakennuksen käyttötarkoitukseen viittasi vain suureen kulmahuoneeseen sisustettu rajapostikomissaarin virkahuone, johon kulkijat ohjattiin suoraan eteisestä. Ahvenkosken posti-tullitalon suunnittelun esikuvana on helppo nähdä Carl Hårlemanin 1750-luvulla tekemät vuokralle annettavien kuninkaankartanoiden ja sotilasvirkatalojen 113

5 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A mallipiirustukset, jotka vuosikymmenten ajan vaikuttivat maaseudun säätyläisrakentamisen hahmoon. Postiaseman edustavuutta täydensi rakennukseen liittynyt puutarha, joka oli jaettu ajan tavan mukaan neljään koristeruutuun parterriin. Niiden välisillä käytävillä arvokkaat matkustavaiset saattoivat verrytellä rattaiden tärinässä kangistuneita jäseniään ja tavata muita kulkijoita. Puutarha oli eräänlainen rajan ylityksen odotushuone. Matkalaiset odottivat matkanteon muodollisuuksien järjestymistä, jättivät jäähyväiset omalle maalleen ja keisarikunnasta tulevat saivat ensi kosketuksen vieraaseen valtakuntaan. Pienet sivurakennukset puutarhan aidan sivustalla tarjosivat suojan sateella ja kylmällä. Ahvenkosken postiasema muodostui todelliseksi odotushuoneeksi vuonna 1772, kun Venäjällä oli puhjennut ruttoepidemia. Ruotsi teki kaikkensa suojautuakseen rutolta, mistä syystä rajan yli idästä tulleet pysäytettiin postiasemalle karanteeniin peräti 42 vuorokaudeksi. Asemalla jopa desinfioitiin savustamalla Venäjältä tulleet kirjeet ja posti. Ahvenkoski menetti rajapostiaseman aseman, kun Suomi vuonna 1809 liitettiin Venäjään, eikä Kymijoella enää tarvittu matkustavaisten tullausta tai valvontaa. Vähitellen toiminta Ahvenkoskella hiipui. Nykyisin tulliasemasta on enää muistona korkeat perustukset, tietä suojanneiden reduttien rauniot molemmin puolin entistä rajavirtaa, ikivanhan maantien linjaus sekä sillan kivipenkereiden jäänteet. Maisema on muuttunut, Ahvenkoskeen rakennetun voimalaitoksen vedensäätelyn takia vesi on noussut liki postiaseman perustuksia ja peittänyt alleen aikoinaan sadoille matkustavaisille tutuksi tulleen puutarhan. Ahvenkosken merkitystä valtakunnan tärkeimpänä rajapostiasemana luvulla kuvastaa se, että näkymä Ahvenkoskelta ikuistettiin postilaitoksen 300- vuotisjuhlan postimerkkiin. ECKERÖN POSTI- JA TULLITALO KEISARIKUNNAN JULKISIVU LÄNTEEN Meritie Itämeren yli oli vuosisatoja yhdistänyt Ruotsin läntisen ja itäisen osan. Vain sää rajoitti tuon rajan ylittämistä. Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 merestä tuli Ruotsin kuningaskunnan ja Venäjän keisarikunnan erottava raja. Yksi vuosisataisista postireiteistä Tukholmasta Suomeen kulki Ahvenanmaan ja Eckerön kautta. Eckerön asema Venäjän keisarikunnan läntisimpänä rajapostikamarina vakiinnutettiin vuonna 1816 tullilaitoksen uudelleenjärjestämisen yhteydessä. Posti ja tulli joutuivat aloittamaan kehnoissa tiloissa vuonna 1778 rakennetussa postitalossa, jossa virkahuoneiden lisäksi oli 114

6 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A Eckerön tulli- ja postitalo nähtynä lännestä. Kuva: P-O. Welin 1983, Museovirasto. myös tiloja matkustavaisille. Suunnitelmia vaatimattoman talon korvaamiseksi asianmukaisella uudella tehtiin, ja intendentinkonttori laati alustavia piirustuksia ja kustannusarvioita. Senaatti teki lopullisen päätöksen Eckerön länsirannalle rakennettavasta tullitalosta vuonna Tullitalon tuli olla Venäjän julkisivu Ruotsiin päin, julkisivu, joka näyttävyydellään todisti suuriruhtinaskunnan hyvinvointia ja keisarikunnan mahtia. Vaativa suunnittelutehtävä siirrettiin intendentinkonttorista Carl Ludvig Engelille, suuriruhtinaskunnan uuden pääkaupungin suunnittelijalle. Aleksanteri I vahvisti Engelin suunnitelmat vuonna 1822, ja mittava rakennustyö saatettiin aloittaa seuraavan keväänä. Uudelle laitokselle haettiin paikka vanhan postilaiturin lähistöltä, matalan niemekkeen vesirajasta, josta rakennus tuli näkymään vapaasti laivareitille. Rakentaminen venyi urakoitsija- ja materiaaliongelmien vuoksi aina vuosikymmenen lopulle saakka. Engel ehti tehdä vain yhden tarkistusmatkan kaukaiselle saarelle. Rakennustyötä valvoi Charles Bassi, joka oli jäänyt Turkuun 115

7 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A intendentinkonttorin muutettua Helsinkiin. Vuonna 1828 Bassi saattoi loppukatselmuksessa todeta rakennuksen kaikilta osiltaan vastaavan Engelin laatimia ja keisarin hyväksymiä suunnitelmia ja kustannuslaskelmia. Loistavassa empirerakennuksessa oltiin valmiit hoitamaan valtakuntien välistä postiliikennettä, tarkastamaan kulkuluvat ja keräämään tavaratullit. Pihaa reunustavat siipirakennukset tarjosivat ajanmukaiset levähdys- ja majoitustilat ennen kuin matkaa jatkettiin kohti itää, Helsinkiin tai Pietariin. Ruotsista meren yli purjehtijoiden lähtöpaikkana oli Grisslehamnin postija tullitalo, joka oli rakennettu puoli vuosisataa aikaisemmin Carl Fredrik Adelcrantzin suunnitelmien mukaan. Grisslehamnin barokkiklassistinen tullihuone mahtoi vaikuttaa jo vanhanaikaiselta, kun Eckerön tullitalon kaunissuhteinen kompositio nousi horisontista. Eckerön posti- ja tullitalo, mittava kaksikerroksinen kivirakennus, johon liittyy aidoilla päärakennukseen yhdistetyt lähes identtiset siipirakennukset, näyttäytyy nykyisellekin merellä kulkijalle ja veneilijälle rantakalliosta kasvavana valtakunnan muurina. Päärakennuksen keskiosaa on korostettu niukasti ulkonevalla rakenteella, keskirisaliitilla, ja kattolistan yläpuolelle sijoitetulla koristekorokkeella eli attikalla, jossa rakennusta ihailevan huomiota kiinnittää postilaitoksen tunnus Merkuriuksen sauva ja postitorvi. Se kertoo talon alkuperäisestä funktiosta, samoin kuin postitunnusta reunustavat runsaudensarvet symboloivat kruunun suuriruhtinaskunnalle tuomaa menestystä ja vaurautta. MAALTA KAUPUNKIIN TULLIPORTIN KAUTTA Kaupankäynti oli vuosisatoja keskitetty vain kaupunkeihin. Ero kaupungin ja maaseudun välillä varmistettiin aidoilla sekä valvotuilla porteilla. Ruotsin valtiopäivillä annettiin vuonna 1622 säädös niin kutsutusta pikkutullista. Sen mukaan kaikesta kaupunkien toreille tai markkinoille maaseudulta tuotavasta tavarasta tuli maksaa tullia. Mainittu asetus määräsi myös, että jokaisen kaupungin ympärille tuli rakentaa kahdeksan kyynärän, eli lähes viiden metrin korkuinen tulliaita, jonka aukot oli suljettava tulliporteilla. Kaupungeissa oli kaksi tai kolme tulliporttia, riippuen kaupunkiin tulevien maanteiden määrästä. Porttien kupeelle, siihen missä maatie muuttui kaduksi, piti rakentaa tullihuone. Asetuksen mukaan tulliportti avattiin kesällä aamuneljältä, talvisin kuudelta. Portit suljettiin iltahuudon aikaan yhdeksältä. Tulliportilla tarkastettiin kuormat ja myytävät ja hoidettiin tullimaksut. Tullituvat olivat kaupunkien julkisia rakennuksia. Ne piti rakentaa Tuk- 116

8 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A Kristiinankaupungin tullituvat Närpiöön johtavan maantien varrella. Kuva on otettu vuonna 1928, jolloin läntinen tullitupa vielä oli pohjoisen tuvan vieressä paikalla, jossa tulliaita 1800-luvulla sijaitsi. Kuva: Kristiinankaupungin kuvaarkisto. holmassa tehtyjen mallien mukaan, joista ensimmäiset annettiin vuonna Vuonna 1759 julkaistiin uudet piirustukset. Jälkimmäinen malli toteutui ainakin Kajaanissa, Raumalla, Loviisassa, Oulussa, Uudessakaarlepyyssä ja Kristiinankaupungissa. Sotilastorpan kokoisissa mökeissä oli yksi tupa ja kaksi kamaria. Vaatimattomat tullituvat ovat jääneet kaupungeissamme muutosten alle ensimmäisinä eikä niiden historiallista merkitystä ole juuri harkittu. Kristiinankaupunki voi olla ylpeä siitä, että kaksi sen tuvista on vielä jäljellä. Kaupungissa oli kolme tullitupaa, läntinen ja pohjoinen sekä talvitien itäinen tullitupa. Kirkkoaukion laidalla sijainnut läntinen tupa siirrettiin luvulla vielä selvittämättömästä syystä pohjoisen tullituvan viereen Rantakadun päähän. Tullitupa siirrettiin vuonna 1968 takaisin vanhalle paikalleen kirkon viereen. Kaupungin kunnostamat, vuoden 1759 mallin mukaan rakennetut tuvat, ovat vanhoilla paikoillaan nähtävyyksinä muistuttamassa aikoinaan yleisestä rakennustyypistä. Hamina perustettiin Ruotsin itärajan suojaksi vuonna 1721 solmitun Uudenkaupungin rauhan jälkeen. Bastionien ympäröivä linnoituskaupunki menetettiin kuitenkin jo seuraavassa sodassa vuonna 1743 venäläisille. Kau- 117

9 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A punkiin johti kolme maantietä, ja sisälle kaupunkiin päästiin vain linnoitusmuurissa olevien porttien kautta. Porteille rakennettiin 1770-luvulla Viipurin, Lappeenrannan ja Meriportin vartiorakennukset, tullit, jotka vielä tänäänkin kiinnittävät huomiota itäisellä arkkitehtuurillaan. Ne toimivat ruotsalaisten tullitupien tapaan kaupunkiin tulijoiden tarkastuspisteinä. Niiden rakentaminen perustui Katariina II:n vuonna 1773 hyväksymään yleissuunnitelmaan, jota venäläinen insinöörihallinto suunnitelmillaan toteutti. Haminan vartiorakennukset ovat osa yleisvenäläistä kuvernementinkaupunkien arkkitehtuuria. Rakennusten katujulkisivussa on avoin holvikaarisarjasta koostuva, pilasterien koristama arkadikäytävä, käytännöllinen tila ohi kulkevan liikenteen vartioimiseen. Arkadit olivat yleisiä varuskuntakaupunkien corps de garde -rakennuksissa, maantien varsien kestikievareissa ja kaupunkien pitkissä kaupankäyntiä palvelevissa tori- ja kaupparakennuksissa, joista suomalaisille tutuin lienee Nevski Prospektilla oleva Gostinnyi dvor Pietarissa. Lappeenrannan linnoituksessa on Haminan Lappeenrannan portin vuonna 1774 valmistunut vartiorakennus on kuvan etualalla raatihuoneelle johtavan katulinjan alkupäässä, bastionimuurin kupeessa. Katulinjan päätepisteenä on raatihuone. Kuva: P-O. Welin 1970, Museovirasto. 118

10 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A venäläisellä kaudella vuonna 1775 rakennettu Haminan vartiorakennusten kaltainen pylväskäytävällinen vartiotupa. Linnoituksen sisääntuloportin sisäpuolella sijaitsevassa rakennuksessa toimii nykyisin Ratsuväkimuseo. Vanhan Suomen kaupunkien kartat sekä julkisten rakennusten piirustukset on koottu 1790-luvulla Viipurin kuvernementin atlakseksi kutsuttuun teokseen, joka kuvittaa kuvernementin rakennustaiteellisen kukoistuskauden tuloksia. Haminan ja Lappeenrannan vartiorakennuksilla on oma paikkansa atlaksen kuvastossa. Pikkutullin kanto lakkautettiin autonomisessa suuriruhtinaskunnassa, mutta tullitupia tarvittiin edelleen kaupunkiin tulevan liikenteen valvonnassa ja tietullien keruussa. Tullituvat säilyivät kaupunkien rajoilla. Helsinkiin lännestä ja pohjoisesta tulevaa liikennettä valvoi Espoon tulli, idästä tulijat pysäytettiin Pitkänsillan korvassa olevassa Hämeen tullissa. Kaupungin kasvaessa tullipaikat siirtyivät yhä loitommalle keskustasta. Espoon tulli toimi Turun kasarmien, nykyisen Lasipalatsin tienoilla aina 1860-luvulle saakka. Viimeisimmän tulliaidan muistona ovat vielä kiviset tullipuomin pylväät Mannerheiminteillä lähellä Tullinpuomia. Suuriruhtinaskunnan julkisten rakennusten, jopa tullipuomien pikku rakennusten, arkkitehtonisesta tasosta vastasi C. L. Engelin johtama intendentinkonttori. Siellä laadittiin vuonna 1826 tyyppipiirustus puista vahtitupaa, vartiokojua ja sulkupuomia varten. Engelin allekirjoittaman suunnitelman mukaan tuli Helsingin lisäksi rakentaa tullituvat Turkuun, Vaasaan, Hämeenlinnaan, Loviisaan, Tammisaareen, Poriin, Uuteenkaarlepyyhyn ja Kokkolaan. Tullitupa muuntui 1700-luvun vaatimattomasta mökistä antiikin temppeliä muistuttavaksi, vapaasti seisovien pylväiden koristamaksi katseenkiinnittäjäksi. Vaasan eteläinen kaupunkitulli rakennettiin vuonna 1828 intendentinkonttorin ohjeistuksen mukaan. Laihialta päin tulevan maantien varrella, 1700-luvulla istutetun Vaasan hovioikeuden puiston laidassa, seisoo yhä tämä vanha, Vaasan tuhonneelta tulipalolta säästynyt rakennus. Nykyinen ohikulkija saattaa pitää pylväin ja pilasterein koristettu tullirakennusta puistoalueeseen kuuluvan paviljonkina. Uudenkaarlepyyn kaupunkiin johtavan sillan pielessä on pieni klassistinen 1800-luvun alun rakennus, Brostugan. Se on ollut kaupungin siltavahdin toimipiste. Siltavahdin tehtävänä oli kerätä maalta kaupunkiin tulevilta siltamaksu ja avata puomi, jolla silta ainakin öiseen aikaan oli suljettu. Siltavahti asui tuvassaan 1800-luvun lopulle, jonka jälkeen siltatupa toimi mm. joella kulkevan höyrylaivan odotushuoneena. Nykyinen Brostugan tarjoaa levähdyspaikan kahvilana ja kokoontumistilana. Uudenkaarlepyyn 119

11 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A Uudenkaarlepyyn Brostugan sillan päätteenä kaupungista katsoen. Sillalta kääntyy vasemmalle vanha Vaasan tie. Kuva: Pekka Lehtinen 2005, Museovirasto. tullitalot, joista eteläinen sijaitsi kirkkoaidan eteläpuolella, säästyivät suuressa kaupunkipalossa vuonna Tullituvat ovat yllä kuvattuja muutamia esimerkkejä lukuun ottama hävinneet, mutta vuosisataiset kaupunkien rajapaikat ovat säilyneet kaupunkien nimistöissä ja ihmisten mielissä. Tulliportinkatua pitkin voi kulkea vielä esimerkiksi Porvoossa, Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Ouluun tultaessa ohitetaan Limingan portti, Turussa Anninkaisten ja Uudenmaantulli tulli. Hauskoja iltoja on vietetty myös Turun Hämeenportisssa ja Helsingin Tullinpuomissa. Kirjallisuus Birck, Erik. Nykarleby stads historia. Tiden Nykarleby stad Güttner, Juri. Viborgs Guvernements atlas och dess tillkomst. Finskt museum Kauppi, Ulla-Riitta; Ilkka Kaskinen, Haminan linnoitus. Hamina seura Jarle, Per-Olof. Kristinestads byggnadshistoria. Käsikirjoitus Knapas, Rainer. Lappeenrannan linnoitus. Rakennushistoria ja säilyneet rakennukset. Etelä-Karjalan museon julkaisut 1/1976. Koskinen, Helinä. Eckerön tulli- ja postitalo. Carl Ludvig Engel Näyttelykatalogi Lilius, Henrik. Kaupunkirakentaminen Teoksessa Tommila, Päiviö 120

12 V A L T A K U N N A N J A K A U P U N K I E N R A J O I L L A (päätoim.). Suomen kaupunkilaitoksen historia 1.. Keskiajalta 1870-luvulle. Suomen kaupunkiliitto Nikula, Oscar, Kaupunkilaitos Teoksessa Tommila, Päiviö (päätoim.). Suomen kaupunkilaitoksen historia keskiajalta 1870-luvulle. Suomen kaupunkiliitto Oksanen, Eeva-Liisa; Anja Sarvas. Vanha Pyhtää. Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen Pyhtään kunta Pietiäinen, Jukka-Pekka. Suomen postin historia. Posti- ja telelaitos RESUMÉ RIKSGRÄNS OCH STADSGRÄNSER Resande och överskridande av gränser har i Finland allt sedan medeltiden stått under kontroll vid knutpunkter och övergångsställen för postvägar och vattenvägar. Som en följd av hattarnas krig behövdes det i Finland i mitten av talet talrika nya gränspostkontor. Sådana byggdes i Abborfors, Heinola, Libelits, Tohmajärvi och Savilahti, som ligger i det nutida S:t Michel. Viktigast bland dem var det representativa gränspost- och tullhus som uppfördes i Lillabborfors. Det nya posthus som efter finska kriget 1809 byggdes i Eckerö skulle vara Rysslands fasad mot Sverige, ett posthus som i sin ståtlighet skulle demonstrera det ryska kejsardömets makt. Carl Ludvig Engel gavs i uppdrag att rita det stora stenhuset i två våningar. Städerna hade i århundraden haft monopol på handeln. Gränsen mellan stad och land markerades med staket och bevakade portar. Varje stad skulle omges av ett åtta alnar högt tullstaket med öppningar som stängdes med tullportar. I anslutning till portarna byggdes tullstugor efter modeller som ritats i Stockholm. Tullstugor finns alltjämt bevarade i bl.a. Kristinestad, Fredrikshamn och Villmanstrand. Platsen där gränserna gick lever också kvar i ett stort förråd av namn på gator och orter i städerna. 121

13 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A Marketta Wall amanuenssi, Hangon museo Suuren Amerikan-siirtolaisuuden vuosina lähti Pohjois-Amerikkaan siirtolaiseksi lähes suomalaista, joista kolme neljästä Yhdysvaltoihin ja neljännes Kanadaan. Muualta Euroopasta joukkomuutot olivat alkaneet jo aikaisemmin, esimerkiksi Ruotsista jo 1850-luvulla. Hangon kautta siirtolaisia lähti noin Amerikkaan voitiin lähteä avoveden aikaan kaikista satamista, joilla oli yhteyksiä Euroopan suuriin siirtolaissatamiin, mutta ympärivuotisessa käytössä ollut Hanko oli satamista merkittävin. Siirtolaisuuden huippukausi sijoittui vuosien 1900-luvun alkuvuosiin ja vuosisadan vaihteeseen luvun alussa Yhdysvallat alkoivat rajoittaa siirtolaisuutta ja kiintiö salli vain joidenkin satojen suomalaisten muuttavan maahan vuosittain. Tämän jälkeen siirtolaisuus suuntautui lähinnä Kanadaan. Siirtolaisuus Atlannin yli loppui kokonaan 1930-luvulle tultaessa, jolloin Pohjois-Amerikka ei pula-ajan vuoksi enää ottanut vastaan uusia tulokkaita. Lähtemistä helpotti liikenneolojen kehitys. Purjelaivoista siirryttiin höyrylaivoihin ja sisämaan matkustaminen kävi nopeaksi rautateiden rakentamisen myötä. HANGOSTA TULEE SIIRTOLAISTEN LÄHTÖSATAMA Hangon kaupunki perustettiin lähes asumattomalle niemelle vuonna Suomi tarvitsi talvisataman ja luonnollinen paikka oli Suomen eteläisin kärki, Hankoniemi. Rautatie Hyvinkäältä oli valmistunut jo edellisenä vuonna ja sen päähän myös satamalaituri. Hangon satamaa laajennettiin useaan otteeseen ja 1900-luvun alussa laituria jatkettiin Korkeasaarelle. Uuden satamalaiturin aallonmurtajan päälle tehtiin kävelysilta, jolta hankolaiset saivat seurata sataman liikennettä. Kaupunki rakensi Korkeasaarelle komean, graniittivuoratun voimakasiinin vuosina Voi oli Suomen tärkeimpiä vientiartikkeleita. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström ja se lienee Suomen ensimmäinen rakennus, jossa käy- 122

14 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A tettiin esivalmisteisia betonielementtejä. Aluksi voin viennistä huolehtivat monet yritykset, mutta vähitellen se keskittyi vuonna 1905 perustetulle Valiolle. Pääkonttori oli Hangossa luvun alkuun saakka. Keski-, Länsi- ja Etelä-Suomen voi tuotiin Hankoon jäähdytysvaunuissa. Makasiinissa se tarkastettiin ja pakattiin. Laivaan se lastattiin makasiinin viereiseltä laiturilta. Voita vietiin Tanskaan ja Englantiin Suomen uudenaikaisimmmilla laivoilla ja samoilla laivoilla aloittivat matkansa myös siirtolaiset. Suomen ensimmäinen talvilaiva Express alkoi liikennöidä Hangosta Tukholmaan vuonna 1877, ja maan ensimmäiset jäänmurtajat, Murtaja ja Sampo, sijoitettiin Hankoon vuosina 1890 ja Express kuljetti rahtia, mutta myös matkustajia, mm. siirtolaisia. Siirtolaisilla oli 1880-luvulla mahdollisuus lähteä Hangosta talvisin jo neljää eri reittiä, Tukholman, Kööpenhaminan, Lyypekin tai koillisenglantilaisen Hullin satamakaupungin kautta. Tästä Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön Hangon Hullin linjasta tuli varsinainen suuri siirtolaislinja. Valtio tuki yhtiötä, koska samoilla laivoilla kuljetettiin myös voita. Hullista siirtolaiset matkustivat junalla Liverpoolin tai Southamptonin lähtösatamiin. Matka Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön siirtolaishotelli Bulevardilla valmistui vuonna 1902 ja se pystyi majoittamaan 300 henkeä. Samassa korttelissa sijaitsivat siirtolaiskonttori ja pankki, jossa voitiin vaihtaa Amerikan dollareita. Hangon museon kuva-arkisto. 123

15 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A Hangosta New Yorkiin taittui parhaimmillaan parissa, kolmessa viikossa. Liikenteen merkitys Hangolle näkyy myös kaupungin asemakaavoissa. Hangon ensimmäisen asemakaavan laati arkkitehti August Boman vuonna 1873 ja vuoden 1878 laajennuksen arkkitehti Granholm. Kaupungin keskusta muodostui Länsisataman kupeeseen ja kauppatorilta oli vain kivenheiton matka satamaan. Kauppatorin laidalle rakennettiin1800-luvun lopulla Rautatiehotelli sekä kaupungin ensimmäinen kivitalo, Lars Sonckin suunnittelema niin kutsuttu Lignellin liiketalo. Talossa oli mm. eri laivayhtiöiden konttoreita. Torilta alkoi kaupungin komein katu, lehmusten reunustama Bulevardi, jonka varrella sijaitsivat pankit ja varustamoiden sekä huolintaliikkeiden konttorit. Rautatieasema rakennettiin Kauppatorin ja Länsisataman väliselle alueelle. Sen suunnitteli rautatiearkkitehti Knut Nylander ja se oli niin sanottu ensimmäisen luokan asema ja suurin asema Hangon Hyvinkään rataosuudella. Sen suunnittelussa oli otettu huomioon suuret matkustajamäärät, joita satama sekä myös suunnitteilla oleva kylpylä toisivat mukanaan. Odotushuoneita asemalla oli peräti neljä: ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan odotushuoneet sekä lisäksi erityinen odotushuone yksin matkustaville säätyläisnaisille. Jo vuonna 1886 Hankoon oli rautatieyhteys aina Oulusta saakka. Junat ajoivat tuolloin vain päivisin ja jos siirtolaisen matka alkoi Oulusta, oli yövyttävä sekä Seinäjoen että Hyvinkään siirtolaismajataloissa ja vasta kolmanneksi yöksi päästiin Hankoon. Rautatieasemalla siirtolaisia oli vastassa sekä laivayhtiöiden asiamiehiä että majatalojen omistajia, jotka kilpailivat asiakkaista joutuen joskus jopa tappeluun keskenään. Kun Suomen Höyrylaiva Oy vakiinnutti asemansa siirtolaisten kuljettajana, oli yhtiön asiamies tai siirtolaishotellin vahtimestari tulijoita vastassa rautatieasemalla, mistä hän vei heidät majapaikkaan. SIIRTOLAISHOTELLEITA JOKA LÄHTÖÖN Venäjän siirtolaislain mukaan matkan järjestäjän oli tarjottava majapaikka kolmeksi päiväksi ennen lähtöpäivää, ja Hangossakin oli jo 1800-luvun lopulla Suomen Höyrylaiva Oy:n siirtolaismajatalo. Lisäksi oli kestikievari sekä pienempiä majapaikkoja, joita sijaitsi eri puolilla kaupunkia ja joissa olosuhteet olivat usein ala-arvoisia. Paikallislehdessä kerrotaan vuonna 1890 majatalosta, jossa miehet, naiset ja lapset nukkuivat kaikki samassa huoneessa paljaalla lattialla. Jotkut viettivät yönsä myös kadulla, mm. Oskari Tokoi, sittemmin pääministeri, joka vuonna 1891 oli lähtijöiden joukossa. Kirjassaan Maanpakolaisen muistelmia hän on kuvannut mm. siirtolaisliikenteen 124

16 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A tuolloin vielä järjestäytymättömiä oloja Hangossa. Majoitustilanne korjaantui, kun Suomen Höyrylaiva Oy vihdoin vuonna 1902 rakennutti rautatieaseman lähelle nykyisin Bulevardi 15:ssa sijaitsevan uuden siirtolaishotellin, joka pystyi majoittamaan noin 300 henkeä. Ludvig Mallanderin piirtämän kaksikerroksisen, satulakattoisen rakennuksen alaosa ja molemmat päädyt ovat tiiltä ja yläkerros puuta. Sisäänkäyntejä on kaksi, toinen puoli oli miehiä ja toinen naisia varten. Molemmissa kerroksissa oli tuolloin suuri sali. Tarpeen vaatiessa niitä käytettiin myös makuusaleina. Yläkerran salissa järjestettiin lääkärintarkastus. Jo vuonna 1902 Hangossa rokotettiin kaikki lähtijät ja seuraavana vuonna heidät myös tarkastettiin. Tällä haluttiin säästää lähtijät turhalta matkalta, koska sekä Englannin lähtösatamista että Amerikan tulosatamista siirtolainen voitiin käännyttää takaisin jonkun sairauden vuoksi. Erityisesti pelättiin tarttuvaa silmäsairautta trakomaa, joka hoitamattomana johti sokeuteen ja joka vuonna 1903 todettiin neljällä prosentilla suomalaisista siirtolaisista. Hangossa sairaus hoidettiin salvalla, ellei se ollut edennyt liian pitkälle, ja viikon, parin jälkeen matkaa päästiin taas jatkamaan. Tuon ajan lehdissä kirjoitettiin, että Amerikka haluaa vain terveitä aivoja ja työkykyisiä käsiä. Lääkärintarkastus ei ollut ainoa syy matkan keskeytymiseen. Monet rengit Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö lupasi mainoksessaan, että matka Amerikkaan taittuisi jopa 12 päivässä. Hangon museon arkisto. ja piiat yrittivät paeta palveluspaikoistaan, mutta usein isäntä kävi hakemassa palvelusväkensä takaisin Hangosta. Hankoon saavuttiin useimmiten lähtöä edeltävänä päivänä ja lähtijöillä oli monia asioita toimitettavanaan. Siirtolaisliikenne oli sujuvaa massaliikennettä ja kaikki asiointi voitiin hoitaa siirtolaishotellin kanssa saman pihan ympärillä sijaitsevissa rakennuksissa: siirtolaiskonttorissa ja pankissa. 125

17 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A H Y V I N K Ä Ä N K A U T T A L Ä N T E E N Lea Bergström amanuenssi, Hyvinkään kaupunki Hyvinkään pieni ja nuori asemakylä vilkastui huomattavasti 1800-luvun lopulla, kun Amerikkaan matkaavat siirtolaiset alkoivat majoittua paikkakunnan siirtolaismajoitustiloissa. Hangon ja Hyvinkään välinen rautatie valmistui vuonna 1873 ja junalla Hankoon matkustavien täytyi vaihtaa junaa Hyvinkäällä. Hangon majoitustilat olivat siirtolaisuuden huippukausina täpötäynnä Amerikkaan lähteviä. Hyvinkään seudun historian kirjoittaja Kustaa Hautala kutsuukin vuonna 1950 ilmestyneessä teoksessaan paikkakuntaa Hangon odotushuoneeksi. Hyvinkäällä oli eri laivayhtiöiden palkkaamia asiamiehiä, joiden tehtävänä oli tarjota palveluja Hyvinkään kautta Hankoon matkustaville. Asiamiehet kulkivat myös junissa etsimässä asiakkaita, joilla ei ollut vielä lippua Amerikkaan lähtevään laivaan. Laivayhtiöiden asiamiehillä oli Hyvinkäällä siirtolaismajoitustilat, jonne he johdattivat junissa hankkimansa asiakkaat odottamaan siksi aikaa, kun heidän matkalippunsa saatiin kuntoon. Jos matkustajat joutuivat odottamaan pitkään, he saattoivat jopa käydä välillä Helsingissä huvimatkalla. Edestakainen junalippu pääkaupunkiin maksoi kaksi markkaa, nykyrahassa alle kahdeksan euroa. Siirtolaisista oli paikkakunnalle muutenkin rahallista hyötyä, sillä he tekivät kaupoissa ostoksia pitkää matkaansa varten. Hyvinkään tunnetuin siirtolaisasiamies oli liikemies Kalle Saukkonen ( ), jonka emigranttihotelli sijaitsi lähellä Hyvinkään asemaa ja Hangon laituria Hyyppärän maantien varrella. Majoitustila sijaitsi Saukkosen piharakennuksessa, jossa hänellä oli myös valokuvaamo sekä vuodesta 1908 lähtien Eläviä Kuvia -elokuvateatteri. Teatterin oven yläpuolella oli suuri mainostaulu, jonka kuvien veturi ja höyrylaiva kertoivat myös siirtolaisasiamiehen ammatista. Kalle Saukkonen oli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön eli Finska Ångfartygs Aktiebolagetin palveluksessa siirtolaisasiamiehe- Helene Schjerfbeck maalasi luvun alussa siirtolaisaiheisen vesiväriluonnoksen Matkustajia Hyvinkään asemalla. Teos: Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma. Kuva: Roope Kolehmainen. 126

18 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A nä vuosina Komea valkoinen virkalakki, jossa oli kullanvärinen kokardi, oli siirtolaisasiamiehen tunnusmerkki. Saukkosen emigranttihotelli käsitti kaksi huonetta, jossa oli kerrossängyt. Saukkonen järjesti kesäaikaan siirtolaisille läksiäisjuhlia pihassaan ja kietoi läksiäisissä kukkaseppeleet matkaajien kaulaan. Siirtolaiset tanssivat ja lauloivat tilaisuudessa ja kukkaseppeleet kaulassa siirtyivät Saukkosen saattamina Hankoon menevään junaan. Kauppias Karl Tilanderilla oli siirtolaismajoitustilat 1880-luvulla aivan rautatieasemaa vastapäätä, radan vastakkaisella puolella, sijainneessa kaksikerroksisessa huvilassaan. Vuonna 1900 toiminta oli jo päättynyt, kun Nurmijärven kunta osti huvilan Aseman koulun taloksi. Siirtolaisasiamiehinä Hyvinkäällä toimi mm. maalari Hilden nykyisen Vaiveronkadun varrella, suutari Kajander, joka sai komean virkalakkinsa myötä lisänimen konsuli sekä lähellä rautatieasemaa asunut kauppias Lönnberg. Hyvinkäänkadun varrella sijaitseva Lönnbergin talo on ainut nykypäiviin säilynyt myös siirtolaismajoitukseen tarkoitettu rakennus. Senaattori Oskari Tokoi matkusti tammikuussa vuonna 1891 Hyvinkään kautta länteen. Matkalla Kannuksesta Hankoon yövyttiin ensimmäinen yö Seinäjoella ja toinen yö Hyvinkäällä. Siirtolaisten majatalo sijaitsi lähellä rautatieasemaa ja siinä oli siirtolaisia varten kaksi huonetta, joista toinen toimi myös keittiönä ja oli tarkoitettu naisille. Isommassa miehille tarkoitetussa huoneessa oli neljä kolmikerroksista sänkyä. Jokaisessa sängyssä oli olkipatja, tyyny ja tummanharmaa huopapeite. Huone oli kylmä, mutta lämpeni ihmisistä, kun se tuli täyteen. Täynnä se myös oli Oskari Tokoin mukaan, hänen muistellessaan matkakokemuksiaan Hyvinkään seudun historian kirjoittajalle. Taiteilija Helene Schjerfbeck muutti vuonna 1902 Hyvinkäälle lähelle rautatieasemaa. Hän teki Hangon laiturilla luonnoksia pieneen kämmenenkokoiseen lehtiöönsä ihmisryhmistä, jotka odottivat junaa lukuisine matkatavaroineen. Kaksi 1900-luvun alun vesivärityötä, Emigrantteja I vuodelta 1903 ja Emigrantteja II vuosilta , kuvaavat siirtolaisia. Riihimäen taidemuseossa on myös Schjerfbeckin samasta aiheesta 1900-luvun alussa tekemä vesivärityö Matkustajia Hyvinkään asemalla. Tässä akvarelliluonnoksessa kaksi nuorta miestä odottaa junaa matkatavaroineen liekö matkan kohde monien mahdollisuuksien Amerikka. Kalle Saukkosen elokuvateatteri ja emigranttihotelli toimivat samassa rakennuksessa. Valokuva on vuodelta Kuva: Hyvinkään kaupungin kulttuurihistoriallisen osaston valokuva-arkisto. 127

19 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A Siirtolaiskonttorissa oli täytettävä kyselykaavake, johon piti kirjoittaa henkilö- ja kotipaikkatiedot sekä matkanpää. Myös lippu oli ostettava ellei sitä vielä oltu hankittu. Lisäksi piti lunastaa ns. vekseli, eli maihinnousuraha, joka saatiin takaisin tulosatamassa kuittia vastaan. Tällä tavalla Pohjois-Amerikan viranomaiset varmistivat, että tulija pystyi tulemaan toimeen omillaan, jos työpaikkaa ei heti löytynyt. Vuonna 1905 maihinnousuraha oli 50 dollaria, mikä vastaa nykyrahana reilua sataa dollaria. Pakollisten matkaselvitysten jälkeen aikaa vietettiin hotellissa lehtiä lukien, seurustellen, korttia pelaten ja eväitä syöden. Jo 1800-luvun lopulla Hangon satamakaupungissa voitiin tutustua sellaisiin harvinaisuuksiin kuin appelsiineihin ja tomaatteihin. Hanko oli kuin rajamaa vanhan ja uuden välillä. Seuraavan päivän matka oli jo ajatuksissa, eikä mieli tehnyt lähteä kaupungille kuljeksimaan. Toisin oli silloin, jos laivaa jouduttiin odottelemaan Hangossa useita päiviä. Silloin siirtolaisilla oli tapana tanssia Hangon sileillä rantakallioilla olihan suurin osa lähtijöistä nuoria, ja aina jollakin oli hanuri mukana. Edelleen kallioita kutsutaan siirtolaiskallioiksi. Ennen lähtöä kokoonnuttiin siirtolaishotellin alakerran saliin. Kaksi hotellin alakerran huonetta oli varattu vahtimestarin asunnoksi ja aamuisin vah- Hangon satama 1920-luvulla. Kaupunki rakennettiin aivan sataman kylkeen. Etualalla näkyy Korkeasaaren laituri, jonka päähän kaupunki rakensi komean voimakasiinin 1900-luvun alussa. Makasiinin viereisellä laiturilla on Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön laiva. Kuva: Hangon museon kuva-arkisto. 128

20 H A N K O S I I R T O L A I S T E N L Ä H T Ö K A U P U N K I N A timestarin vaimo tarjosi lähtijöille kahvia ja pullaa. Hotellissa luetteloitiin myös matkatavarat. Hotellista vahtimestari johdatti lähtijät jonossa satamaan. Itse hän kulki jonon kärjessä torvea soittaen. Hankolaisilla sekä kaupungissa oleskelevilla kylpylävierailla oli tapana tulla seuraamaan lähtöä. Mukana seurasi Suomen Höyrylaiva Oy:n laivavahtimestari, joka toi Hullista mukanaan palaavat siirtolaiset. Lähtöhetki oli latautunut. Yleensä siirtolaiset olivat melko vaatimattomasti pukeutuneita, mutta kukkia oli usein kiinnitetty matkalaukkuihin lähtöä juhlistamaan. Kun laiva irtosi laiturista, kajautettiin laivalla eläköön-huutoja, jotkut nauroivat, jotkut itkivät. Toiset lauloivat isänmaallisia lauluja, toiset virsiä ja joku saattoi kajauttaa Kansainvälisen. Edessä oli uusi, tuntematon tulevaisuus. Joillekin Hangosta tuli Amerikan korvike. Kaupunkia sanottiinkin vuosisadan vaihteessa Suomen villiksi länneksi. Hanko kasvoi nopeasti luvun alussa kaupungissa oli jo noin asukasta, joista noin kolmannes oli suomenkielisiä. Osuus on melko korkea perinteisesti ruotsinkielisellä Länsi-Uudellamaalla. Moni Amerikkaan aikonut jäi Hankoon, jossa oli tarjolla runsaasti työtä. Joku jäi kaupunkiin ehkä siksi, että matkarahat oli kulutettu jo alkuvaiheessa kun taas jonkun toisen matka päättyi lääkärintarkastukseen, eikä kotiinkaan haluttu palata. 129 L Ä H T I J Ä T J A L Ä H D Ö N S Y Y T Vajaat puolet siirtolaisiksi Amerikkaan lähtijöistä oli kotoisin Pohjanmaalta, mutta siirtolaisuus oli vilkasta myös Ahvenanmaalta ja Turun saaristosta. Lähtijöistä noin 60 prosenttia oli miehiä ja heidän keski-ikänsä oli vuotta. Syyt siirtolaisuuteen olivat kaksitahoisia, sekä työntäviä että vetäviä luvun lopulla Suomea ja erityisesti Pohjanmaata koettelivat useat nälkävuodet. Pohjanmaalla tilat olivat jaoissa käyneet pieniksi, eikä alueelle syntynyt tarpeeksi teollisuutta, joka olisi pystynyt sijoittamaan nopeasti kasvaneen liikaväestön. Michiganin ja Minnesotan kaivosteollisuus kasvoi nopeasti 1800-luvun lopulla, joten työvoiman tarve Yhdysvalloissa oli polttava. Pohjanmaalta oli totuttu lähtemään parempien ansioiden perään. Myös merenkulusta elävillä saariston ja Ahvenanmaan asukkailla lähteminen oli osa jokapäiväistä elämää. Ihmiset valtasi Amerikan-kuume, jota ruokki sukulaisten lähettämät kirjeet ja paluumuuttajien kertomukset nopeasti ansaituista rikkauksista. Siirtolaisuuteen vaikuttivat myös pelko Venäjän sotaväkeen joutumisesta, Venäjän sortokausien politiikka ja seikkailunhalu. VENÄJÄN JUUTALAISTEN SIIRTOLAISHOTELLI, MERIMIES- JA SIIRTOLAISLÄHETYSASEMA Kevättalvella 1906 Hankoon ilmestyi yllättäen tuhansia venäläisiä, koska Suomen Höyrylaiva Oy:n asiamiehet olivat mainostaneet Hangon Hullin linjaa

HANGON KAUTTA LÄNNEN MAILLE Hanko siirtolaisten lähtökaupunkina. Suuri Amerikan-siirtolaisuus 1865-1930

HANGON KAUTTA LÄNNEN MAILLE Hanko siirtolaisten lähtökaupunkina. Suuri Amerikan-siirtolaisuus 1865-1930 HANGON KAUTTA LÄNNEN MAILLE Hanko siirtolaisten lähtökaupunkina Suuri Amerikan-siirtolaisuus 1865-1930 Suuren Amerikan-siirtolaisuuden vuosina 1865-1930 lähti Pohjois-Amerikkaan siirtolaiseksi lähes 400

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10.

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10. Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10.2013 Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830 1930 noin 2,5 miljoonaa henkeä Pohjois-Amerikkaan.

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

Gnesta, Ruotsi. Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014. Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015

Gnesta, Ruotsi. Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014. Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015 Gnesta, Ruotsi Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014 Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015 Lähdin suoritamaan työssäoppimistani maaseudun rauhaan Ruotsin Gnestaan. Gnesta on noin 10 000 asukkaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin

Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin Kajaanin Matkailuoppaat - avaa oven Kajaaniin Opastustoimintaa jo vuodesta 1976 Uusia oppaita valmistui 16.3.2013 Esittelyssä muistomerkit rakennukset nähtävyydet merkkihenkilöt historia tulevaisuus Historiaa

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Pohjanmaan Järviseudun siirtolaisuus

Pohjanmaan Järviseudun siirtolaisuus Olavi Koivukangas Professori Siirtolaisuusinstituutin johtaja Pohjanmaan Järviseudun siirtolaisuus Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Turku Åbo 2005 http://www.migrationinstitute.fi 2 Pohjanmaan

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013.

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI

KIRJE POSTILAATIKKOON LOPUKSI SISÄLTÖ Viipurin evankelisluterilainen tuomiokirkko Ravintola Espilä Kauppatori ALKUSANAT SISÄLTÖ JOHDANTO KIRJE VIIPURISTA SYYSKUSSA 1939 SAAPUMINEN VIIPURIIN Rautatieasema Linja-autoasema Viipurin linna

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

AINA VAPAA PÄÄSY ALLTID FRITT INTRÄDE ALWAYS FREE ENTRY

AINA VAPAA PÄÄSY ALLTID FRITT INTRÄDE ALWAYS FREE ENTRY Elokuvat Filmer Films 9.3. 26.4.2015 Kino Engel, sali 2 Sofiankatu 4 Elokuvateatteri Bio-Bio. Kuva: Olof Sundström 1934. AINA VAPAA PÄÄSY ALLTID FRITT INTRÄDE ALWAYS FREE ENTRY Ma/Mån/Mon To/Tor/Thu 9.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009.

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. SELVITYS RAKENNUKSISTA JA PIHAPUISTOSTA 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU Suunnistuskilpailut Viipurin troikka 2014

KILPAILUKUTSU Suunnistuskilpailut Viipurin troikka 2014 KILPAILUKUTSU Suunnistuskilpailut Viipurin troikka 2014 Järjestäjät Viipurin kaupungin ja Viipurin alueen suunnistusfederaatio ja suunnistuskerho NORD WEST. Aika ja paikka 24. 25.5.2014, Viipuri. Kilpailu

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 15.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 15.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 2 LEHTISAARENTIE, NRO 29745/1, PAPINPÖYDÄNKUJA JA LP- ALUEET, NRO 29746/1, LEHDESNIITYNTIE, NRO 29747/1 JA KUUSISAARENTIE, NRO 29817/1, KATUSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN,

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

Ravintolasuositukset. (Sijainti merkitty karttaliitteeseen) Von Krahli Aed Tarjolla virolaista lähiruokaa, myös kasvisannoksia, edulliset hinnat

Ravintolasuositukset. (Sijainti merkitty karttaliitteeseen) Von Krahli Aed Tarjolla virolaista lähiruokaa, myös kasvisannoksia, edulliset hinnat Kuljetus Oy Håkan Eriksson Ab (+358400596227) M/S Superstar (TALLINK GRUPP) (EST +3726409800) (FIN +358918041) Majoitus Tallinn Spa & Conference Hotel (SADAMA 11A, TALLINN 10111 VIRO) (EST +3726301000)

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot