Koulutus julkisesta taloudesta

Transkriptio

1 Koulutus julkisesta taloudesta

2 Ohjelma 1. Avauspuheenvuoro Martti Hetemäki, valtiosihteeri kansliapäällikkönä 2. Taloudesta ja talouspolitiikan tavoitteista Mikko Spolander, ylijohtaja 3. EU:n taloussäännöt Marketta Henriksson, finanssineuvos 4. Kestävyysvaje Marja Paavonen, finanssineuvos 5. Kuntien ja maakuntien rahoitus Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Virpi Vuorinen, neuvotteleva virkamies VM-akatemia 2

3 Taloudesta ja talouspolitiikan tavoitteista Mikko Spolander, ylijohtaja, osastopäällikkö VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Talouspolitiikka

4 4 Talouspolitiikan linja: julkisen talouden rahoituksen varmistaminen pitkällä aikavälillä Kestävyysvaje hoidetaan säästöillä, reformeilla ja kasvulla VM-akatemia

5 Talouspolitiikan tavoitteet vaalikaudella Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa BKT:hen taittuu vaalikauden loppuun mennessä, ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna valtiontalouden alijäämä korkeintaan 0,5 % kuntatalouden alijäämä korkeintaan 0,5 % työeläkerahastojen ylijäämä n. 1 % muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema n. 0 % suhteessa BKT:hen vuonna 2019 Julkisyhteisöjen rakenteellinen alijäämä korkeintaan 0,5 % suhteessa BKT:hen keskipitkällä aikavälillä. Rahoitusaseman tulisi vahvistua 0,6 % suhteessa BKT:hen vuonna Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin ja työllisten määrä vahvistuu henkilöllä vuoteen 2019 mennessä VM-akatemia 5

6 Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Työllisyys lisääntyy, työttömyys vähenee. Hintakilpailukyky paranee. Julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Julkisen velkasuhteen kasvu pysähtyy, mutta suhde alkaa kasvaa uudelleen luvulla.

7 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina joulukuu e 2017e 2018e BKT:n määrän muutos, % -0,8-0,7 0,2 1,6 0,9 1,0 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 8,9 8,5 8,1 Työllisyysaste, % 68,5 68,3 68,1 68,7 69,1 69,5 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto, % BKT:sta -2,6-3,2-2,8-2,2-2,5-2,0 Valtio -3,7-3,8-3,0-2,6-2,6-2,1 Paikallishallinto -0,7-0,8-0,6-0,5-0,5-0,5 Sosiaaliturvarahastot 1,8 1,3 0,9 0,9 0,7 0,6 Julkisyhteisöjen velka 1, % BKT:sta 56,5 60,2 63,6 63,7 65,3 66,1 Valtionvelka 2, % BKT:sta 44,1 46,3 47,7 47,7 49,2 50,2 Kuntien velka 1, % BKT:sta 7,3 8,2 8,5 8,8 9,2 9,5 1 EDP-velka 2 Valtiokonttorin liikkeelle laskema velka Lähteet: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö VM-akatemia 7

8 Kulutus ja investoinnit nostaneet kasvun 1 %:n tuntumaan. Kestävä nopeampi kasvu edellyttäisi ripeämpää viennin kasvua. Talouden alhaisen kasvun taustalla olevat syyt ovat rakenteellisia. Viennin ja teollisuustuotannon osuus talouden arvonlisäyksestä on pienentynyt, mikä hidastaa tuottavuuden kasvua taloudessa. Väestön ikääntyminen hidastaa työpanoksen kasvua ja kasvattaa julkisen talouden menoja. Pitkäaikaistyöttömyys ja muut rakenteelliset ongelmat työmarkkinoilla uhkaavat jarruttaa talouden kasvua VM-akatemia 8

9 Pitkäaikaistyöttömyys kasvanut nopeasti Pitkäaikaistyöttömät (TEM) Pitkäaikaistyöttömyysaste, % ,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Lähde: TEM VM-akatemia 9

10 Laaja työttömyys ei ota alentuakseen Työttömyysaste (TK), trendi, % Työttömyysaste (TEM), kausitasoitettu, % Työttömyysaste ml. toimenpitein työllistetyt (TEM), kausitasoitettu, % ,5 13,0 8,7 Lähde: Tilastokeskus ja TEM VM-akatemia 10

11 Avoimien työpaikkojen määrän kasvu ei ole alentanut työttömyyttä VM-akatemia 11

12 Työllisyysastetavoite ei ole toteutumassa VM-akatemia 12

13 Talouden nähtävissä oleva kasvu ja työllisyysaste eivät riitä rahoittamaan lakisääteisiä julkisia palveluita ja etuuksia.

14 % Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee 70 % 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 % Hoivatarve kasvaa 50 % 50 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Eläköityminen lisääntyy 40 % 30 % Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö VM-akatemia 14

15 Väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta Työikäinen väestö supistuu. Terveys-, hoiva- ja eläkemenot kasvavat. Talouden kasvu hidastuu. Julkinen talous heikkenee VM-akatemia 15

16 Julkinen talous uhkaa lukkiutua rakenteellisesti alijäämäiseksi. Julkisen velkasuhteen kasvu on pysähtymässä mutta vain väliaikaisesti. Suhde alkaa kasvaa uudelleen 2020-luvulla.

17 Julkisen talouden alijäämä pienenee. Mittavat sopeutustoimet pienentävät alijäämää, vaisu kasvu kohentaa julkista taloutta vain vähän. Ikääntyminen kasvattaa menoja nopeasti. Valtion alijäämä jäämässä kauaksi tavoitteesta. Julkisen talouden velka ylitti 60 % BKT:sta Velkasuhteen kasvu pysähtyy vuosikymmenen lopulla, mutta vain väliaikaisesti VM-akatemia 17

18 Nykynäkymin julkisen talouden velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen ensi vuosikymmenellä % BKT:stä Lähteet: Tilastokeskus, VM VM-akatemia 18

19 Hallitusohjelman suunniteltu mittaluokka ja toimien ajoitus ovat edelleen oikeat. Jos mittaluokka ei toteudu, hallituksen asettamia kansallisia tavoitteita työllisyydelle ja julkisen talouden jäämälle ja velalle ei saavuteta eikä EU:n säädöksiin perustuvia velvoitteita julkiselle taloudenpidolle täytetä.

20 Talouspolitiikan tavoitteista nyt keskiössä Korkeampi työllisyys ja nopeampi talouden kasvu keskipitkällä aikavälillä Miljardin säästö julkisen talouden menoissa vuoteen 2029 mennessä Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun hillintä 3 miljardilla vuoteen 2029 mennessä VM-akatemia 20

21 Toimet hallitusohjelmassa sovitun mittaluokan varmistamiseksi Toimet, jotka vahvistavat julkista taloutta 1 % suhteessa BKT:hen vuoteen 2019 mennessä Toimet, jotka varmistavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon menoista säästetään 3 mrd. euroa ja muista julkisista menoista 1 mrd. euroa vuoteen 2029 mennessä. Digiteknologian hyödyntäminen ja eläköityminen luovat tilaa uusille toimintatavoille ja tuottavuuden kasvulle julkisessa palvelutuotannossa. Toimet, jotka nostavat työhön osallistumisastetta, aktivoivat erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja parantavat työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla. Niin kauan kuin avoimet työpaikat täyttyvät huonosti ja rakenteellinen työttömyys on korkea, uusille toimille on tilaa VM-akatemia 21

22 Kestävän julkisen talouden eteen pitää tehdä töitä

23 Lisää aiheesta Taloudellinen katsaus, talvi 2016 Julkisen talouden suunnitelma Hallitusohjelma VM-akatemia 23

24 Mikko Spolander Osastopäällikkö, ylijohtaja Puh Muita asiantuntijoita: Martti Hetemäki, valtiosihteeri kansliapäällikkönä, puh Hannu Mäkinen, budjettipäällikkö, puh Sami Yläoutinen, ylijohtaja, talouspolitiikan koordinaattori, puh

25 EU:n taloussäännöt Marketta Henriksson, finanssineuvos VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Talouspolitiikka

26 Julkisen talouden valvonta EU:ssa Perussopimus sekä vakaus- ja kasvusopimus Julkisen talouden menettelyt EU-ohjausta vuoden ympäri Noudattaako Suomi sitoumuksiaan ja saamiaan suosituksia? Muiden maiden tilanne VM-akatemia 26

27 Perussopimus sekä vakaus- ja kasvusopimus

28 Talouspolitiikan koordinaatio perustuu perussopimukseen Artikla 121: Jäsenvaltiot pitävät talouspolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana ja sovittavat talouspolitiikkansa yhteen neuvostossa. Artikla 126: Jäsenvaltiot välttävät liiallisia julkistalouden alijäämiä VM-akatemia 28

29 Vakaus- ja kasvusopimus koostuu kahdesta osasta Korjaava osa Oikeusperusta artikla 126 Perussopimuksen säännöt alijäämästä ja velasta Ennaltaehkäisevä osa Oikeusperusta artikla 121 Tavoite turvata korjaavan osan viitearvojen noudattaminen Keskipitkän aikavälin tavoite (MTO) Noudattamista arvioidaan kahden pilarin perusteella: rakenteellinen jäämä ja menosääntö VM-akatemia 29

30 Viitearvot alijäämälle ja julkiselle velalle Perussopimuksen viitearvot Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia, paitsi jos ylitys on vähäinen, väliaikainen ja poikkeuksellinen. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää 60:tä prosenttia, paitsi jos se pienenee riittävästi ja lähestyy riittävän nopeasti viitearvoa. Toteutuneet, suunnitellut ja ennusteluvut VM-akatemia 30

31 Ennaltaehkäisevä osa Ennaltaehkäisevän osan vaatimusten täyttymistä arvioitaessa tarkastellaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista. Rakenteellinen jäämä tai sen muutos Menosääntö Jos toista mittaria noudatetaan ja toisesta mittarista on merkittävä poikkeama, tehdään ns. kokonaisvaltainen arvio. Arvio tehdään menneestä, kuluvasta ja tulevasta vuodesta VM-akatemia 31

32 Ennaltaehkäisevän osan mittarit Rakenteellinen jäämä Keskipitkän aikavälin tavoite (MTO) Vuosittainen edistyminen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa, ts. maakohtaisissa suosituksissa edellytetty vuosittainen rakenteellisen jäämän muutos Joustavuus Menosääntö MTO:n saavuttaneet maat: menojen vuotuinen kasvu ei ylitä bruttokansantuotteen keskipitkän aikavälin potentiaalisen kasvun viitearvoa. Sopeutuspolulla olevat maat: menojen vuotuinen kasvu ei ylitä tasoa, joka on alle bruttokansantuotteen keskipitkän aikavälin potentiaalisen kasvun viitearvon VM-akatemia 32

33 Näin vakaus- ja kasvusopimus joustaa Hallituksen kontrollin ulkopuolella olevat tapahtumat Perinteisesti esim. maanjäristykset Pakolaiset Terrorismi Rakenneuudistus- ja investointilausekkeet Ennaltaehkäisevässä osassa oleville maille Merkittävät rakenteelliset uudistukset ja niihin rinnastettavissa olevat investoinnit Käyttö tarkkaan rajattua ja ehdollista VM-akatemia 33

34 Julkisen talouden menettelyt

35 Kaksi menettelyä Korjaava osa: Liiallisen alijäämän menettely Artikla 126 ja asetus 1467/97 Ennaltaehkäisevä osa: Merkittävän poikkeaman menettely Asetus 1466/ VM-akatemia 35

36 Liiallisen alijäämän menettely (EDP) Voi käynnistyä alijäämä- ja/tai velkakriteerin rikkoutumisen perusteella Alijäämäkriteerin kohdalla Suunnitelmat Ennusteet Toteutumat Velan kohdalla ainoastaan toteutuneen velkakriteerin rikkomisen perusteella VM-akatemia 36

37 Milloin alijäämä- ja velkakriteerit täyttyvät? Alijäämäkriteeri täyttyy, jos alijäämä on pienentynyt merkittävästi ja jatkuvasti tasolle, joka on lähellä viitearvoa viitearvon ylitys on poikkeuksellista ja väliaikaista ja osuus pysyy lähellä viitearvoa merkitykselliset tekijät otetaan huomioon, jos viitearvon ylitys väliaikainen ja vähäinen TAI velka alle 60 % Velkakriteeri täyttyy, jos velkasuhde pienenee ja lähestyy viitearvoa riittävän nopeasti merkitykselliset tekijät otetaan huomioon aina VM-akatemia 37

38 Esimerkkejä merkityksellisistä tekijöistä Kehitys keskipitkän aikavälin taloudellisessa tilanteessa Kehitys keskipitkän aikavälin julkistalouden rahoitusasemassa Keskipitkän aikavälin valtion velka-aseman kehitys Muut tekijät, joita kyseinen jäsenvaltio pitää merkityksellisinä (erityisesti solidaarisuusoperaatiot) Eläkeuudistukset VM-akatemia 38

39 Näin liiallisen alijäämän menettely etenee Komission ns. 126(3) raportti Talous- ja rahoituskomitean (EFC) lausunto Komissio ehdottaa menettelyn avaamista. Neuvosto tekee päätöksen liiallisen alijäämän olemassaolosta ja antaa suosituksia tilanteen korjaamiseksi. Jäsenvaltio raportoi toimista. Jos tuloksellisiin toimiin ei ryhdytty, sanktiot (pahimmillaan sakot) Yhtään menettelyä ei ole toistaiseksi käynnistetty vain velkakriteerin rikkomisen perusteella VM-akatemia 39

40 Merkittävän poikkeaman menettely (SDP) Merkittävän poikkeaman menettely voi alkaa vain menneestä vuodesta. Poikkeama on merkittävä, jos 0,5 % BKT:stä yhtenä vuonna tai Kumulatiivisesti 0,25 % BKT:stä kahtena vuonna Rakenteellinen jäämä Rakenteellisen jäämän muutos verrattuna maakohtaisissa suosituksissa edellytettyyn muutokseen Menosääntö Vertailuarvo VM-akatemia 40

41 Näin merkittävän poikkeaman menettely etenee Jos menneessä vuodessa todetaan merkittävä poikkeama vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan vaatimuksista, tästä seuraa komission varoitus neuvoston suositukset ryhtyä korjaaviin toimiin jäsenvaltio raportoi toimista jos tuloksellisiin toimiin ei ryhdytty, sanktiot (pahimmillaan korollinen talletus) Yhtään merkittävän poikkeaman menettelyä ei ole toistaiseksi käynnistetty VM-akatemia 41

42 Tiivistelmä: Julkisen talouden valvonta Korjaava osa - Maa on korjaavassa osassa, jos sillä on todettu olevan liiallinen alijäämä. - Liiallisen alijäämän menettely käynnistyy, jos jompikumpi kriteereistä rikkoutuu: - Alijäämä - Velka - Määräaika korjaamiselle - Kun neuvosto todennut maan korjanneen liiallisen alijäämänsä, maa siirtyy ennaltaehkäisevään osaan. Ennaltaehkäisevä osa - Maa on ennaltaehkäisevässä osassa, jos se ei ole EDP:ssä. - Tavoite: Keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen - Vauhti määritellään maakohtaisissa suosituksissa. - Arviointi kahdella perusteella - Rakenteellisen jäämän muutos - Menosääntö - Jos todetaan merkittävä poikkeama, maa joutuu merkittävän poikkeaman menettelyyn (SDP), mutta pysyy kuitenkin ennaltaehkäisevässä osassa VM-akatemia 42

43 EU-ohjausta vuoden ympäri

44 Miten ohjauksen eri vaiheet ajoittuvat? Keväällä: Eurooppalainen ohjausjakso (kaikki maat) Vakaus- ja lähentymisohjelmat Keskipitkän aikavälin julkisen talouden suunnitelmat EU2020-ohjelmat (kansalliset uudistusohjelmat) Maakohtaiset suositukset Syksyllä: Yhteinen budjettijakso (euromaat) Alustava talousarviosuunnitelma Komission mahdollisuus pyytää uutta budjettia Euroryhmän julkilausuma Menettelyjen käynnistäminen ei sidottu kalenteriin VM-akatemia 44

45 Komission ennuste Komission arviot Euroryhmän keskustelu Komission ennuste Komission arviot Komission suositukset maakohtaisiksi suosituksiksi loka joulu helmi huhti kesä marras tammi maalis touko heinä Alustavat talousarviosuunnitelmat Vakausohjelma Neuvosto hyväksyy maakohtaiset suositukset VM-akatemia 45

46 Noudattaako Suomi sitoumuksiaan ja saamiaan suosituksia?

47 Komission arvio Suomen tilanteesta Ensimmäinen komission arvio velkakriteerin rikkoutumisesta (ns. 126(3) raportti) marraskuussa 2013 Yhteensä raportteja jo 6 kappaletta 2 alijäämä- ja velkaviitearvojen rikkoutumisesta 4 velkaviitearvon suunnitellusta tai toteutuneesta rikkoutumisesta Vain toukokuussa 2015 komissio arvioinut kriteerien rikkoutuvan, mutta EDP:tä ei käynnistetty Tuorein raportti Alijäämäkriteeri täyttyy. Velkakriteeri täyttyy VM-akatemia 47

48 Komission kevään 2016 arvio Arviot velkakriteeristä ja vakausohjelmasta Perustelut velkakriteerin täyttymiselle Virtavarantokorjaukset Suhdannekorjattu velka Ennaltaehkäisevän osan noudattaminen Ennaltaehkäisevän osan noudattaminen 2015 noudatettu 2016 poikkeama 2017 riski merkittävään poikkeamaan => Suomella riski vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamatta jättämiseen -> lisätoimet 2016 ja VM-akatemia 48

49 Maakohtainen suositus julkisesta taloudesta 2016 Neuvosto suosittaa, että Suomi toteuttaa vuosina 2016 ja 2017 toimia, joilla se sopeuttaa julkista taloutta kohti keskipitkän aikavälin julkisen talouden tavoitetta vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017 käyttää ylimääräisiä tuottoja (windfall gains) julkisen velan alentamisen nopeuttamiseen päättää ja toimeenpanee sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kustannustehokkuuden parantamiseksi tehtävän hallinnollisen uudistuksen VM-akatemia 49

50 Lokakuun kirjeenvaihto komission kanssa Komissio lähestyi kirjeellä maita, joiden se katsoi olevan vakavassa riskissä rikkoa vakaus- ja kasvusopimusta, ml. Suomi Perusteena suunniteltu merkittävä poikkeama suositellusta etenemisestä kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta v Suomen vastauksessa korostettiin Suomen olevan hyvä kandidaatti rakenneuudistuslausekkeen hyödyntämiseen Suomen olevan sitoutunut tekemään tarvittaessa lisätoimia kevään 2017 julkisen talouden suunnitelman valmistelun yhteydessä, jotta varmistetaan EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattaminen VM-akatemia 50

51 Komission syksyn arvio Suomi riskiryhmässä V Suomella vähäinen poikkeama vaaditusta sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta Jos pakolaiskustannusten kasvu huomioidaan, Suomi on noudattanut vaadittua sopeutusta V Suomella riski merkittävään poikkeamaan Jos joustavuuslausekkeita voidaan hyödyntää, poikkeama ei enää merkittävä Joustavuuslausekkeiden käyttöä arvioidaan keväällä Tällöin keskeistä uskottavat suunnitelmat paluusta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavalle sopeutuspolulle VM-akatemia 51

52 Mitä odotettavissa keväällä? Vakausohjelma Komission arvio vakausohjelmasta V Suomi noudattanut, vähintään laajasti ottaen, ennaltaehkäisevää osaa Joustavuuslausekkeiden käyttö ratkaisevaa 2017 arviossa Komission arvio velkakriteerin täyttymisestä Velkakriteerin täyttyminen riippuvaista ennaltaehkäisevän osan noudattamisesta 2016 ja 2017 Komission suositukset maakohtaisiksi suosituksiksi Vaadittu sopeutus vuosille 2017 ja VM-akatemia 52

53 Muiden maiden tilanne

54 Muiden maiden tilanne Kypros, Irlanti ja Slovenia ulos EDP:stä 2016 EDP:hen jäävät Kroatia, Portugali, Ranska, Kreikka, Espanja ja Britannia. Portugalin ja Espanjan kohdalla EDP:tä eskaloitiin heinäkuussa, mutta ei sanktioita. Italian kohdalla uusi arvio velkakriteerin täyttymisestä tulossa talvella Yhtään merkittävän poikkeaman menettelyä ei käynnistetty viimekään vuonna. Riskiryhmässä Suomen lisäksi: Belgia, Italia, Kypros, Liettua, Slovenia, Espanja ja Portugali VM-akatemia 54

55 Lisää aiheesta Eurooppalainen ohjausjakso (VM) EU:n talouden ohjausjärjestelmä (komissio) Visualisointi eurooppalaisesta ohjausjaksosta (neuvosto) VM-akatemia 55

56 Marketta Henriksson Finanssineuvos Puh Muita asiantuntijoita: Jenni Pääkkönen, neuvotteleva virkamies (Eurooppa strategia), puh , jenni.paakkonen@vm.fi

57 Kestävyysvaje Marja Paavonen, finanssineuvos VM-akatemia faktaa taloudesta ja hallinnosta Talousnäkymät

58 Mikä on julkisen talouden kestävyysvaje? Kestävyysvaje = pitkällä aikavälillä julkisen talouden tulot eivät riitä menojen katteeksi kun etuudet pysyvät nykyisellään kun kokonaisveroaste pysyy nykyisellään. Julkisen talouden rahoitus on kestävällä pohjalla, jos ikärakenteen muutoksen aiheuttamat menot kyetään rahoittamaan ilman, että velka kasvaa hallitsemattomasti.

59 Mistä kestävyysvaje johtuu? Vaikea lähtötilanne: julkinen talous pysyy sopeutustoimista huolimatta alijäämäisenä. Väestön ikääntyminen Eläke-, ja hoivamenot kasvavat, eikä niiden rahoittamiseksi riitä nykyinen jo varsin korkea veroaste. Hyvinvointipalveluita rahoittaa supistuva työikäinen väestö. Talouden kasvunäkymät ovat vaimeat. 59

60 % Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee 70 % 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 % Hoivatarve kasvaa 50 % 50 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Eläköityminen lisääntyy 40 % 30 % Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

61 Terveys- ja hoivamenot kasvavat Kuntasektorin käyttökustannukset vuonna 2013 milj. euroa Koulutuspalvelut Lasten päivähoito ja esiopetus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus Terveyspalvelut erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen Yhteensä Lähteet: STM ja VM

62 Ikääntyminen lisää julkisia menoja 2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2015, suhteessa BKT:een, % Eläkkeet Terveydenhuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyys Yhteensä Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME-mallilla Lähde: VM Kansantalousosasto 62

63 Julkisen talouden velkasuhde kääntyy pitkällä aikavälillä nopeaan kasvuun % BKT:stä Lähteet: Tilastokeskus, VM 63

64 Miksi kestävyysvajeen kattaminen on tavoitteena hallitusohjelmassa? 64

65 Hallituksen tavoitteena turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus Palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus on turvattu pitkällä aikavälillä, jos julkinen talous on kestävällä pohjalla. Hallitus sitoutuu koko 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjen ja rakenteellisten uudistusten koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana.

66 Sipilän hallituksen talouspoliittinen ohjelma Kestävyysvaje hoidetaan säästöillä, reformeilla ja kasvulla 66

67 Kestävyysvajelaskelma kuvaa julkisen talouden haasteiden mittaluokkaa Laskelman tarkoitus on nostaa esiin, mitkä tekijät ajavat julkisen talouden tuloja ja menoja arvioida, millaisiin alijäämiin ja velkaan odotettavissa oleva kehitys ajaa julkisen talouden pitkällä aikavälillä. Laskelma auttaa hahmottamaan julkisen talouden pitkän aikavälin haasteiden mittaluokkaa päätöksentekoa varten. Huom! Laskelma ei kerro, miten vaje pitäisi kattaa. 67

68 Kestävyysvajetta pienentäviä toimia Välittömät sopeutustoimet Verotuksen kiristäminen ja menojen leikkaukset Tehoavat nopeasti Rakenteelliset uudistukset Sosiaalivakuutus- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistukset Julkisten menojen käyttöä tehostavat toimet Toteutus vie aikaa ja vaikutus näkyy viipeellä Työllisyyttä ja tuottavuutta parantavat toimet Työurien pidentäminen, työttömyyden alentaminen Innovaatioiden edistäminen 68

69 Kestävyysvajeen laskenta ja siihen liittyvät epävarmuustekijät 69

70 Kestävyysvaje: etäisyys kestävyyden turvaavasta ylijäämästä Kestävyysvaje on kestävyyden turvaavan ylijäämän ja lähtövuodelle (t+4) ennustetun julkisen talouden alijäämän erotus. Vastaa kysymykseen: Kuinka paljon julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua seuraavan 4 vuoden aikana, jotta julkisen talouden velka ei lähtisi pitkällä aikavälillä hallitsemattomaan kasvuun, kun otetaan huomioon (ikäsidonnaisten) menojen kehitys? 70

71 Kestävyysvajeen mittaluokka on runsas 3 % suhteessa BKT:hen VM:n kestävyysvajearvio, syksy ,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 Kestävyysvaje runsaat 3 % suhteessa BKT:hen -2,0-3,0-4, Julkisyhteisöjen rahoitusasema Kestävyyden turvaava ylijäämä

72 VM:n kestävyysvajearvio Perustuu EU:ssa yhteisesti kehitettyyn ja hyväksyttyyn menetelmään ja oletuksiin EU:n ikääntymistyöryhmä (AWG) päivittää EU-oletuksia ja -laskelmia 3 vuoden välein (viimeksi keväällä 2015) VM:n arviossa käytetään kansallisia ennusteita (Tilastokeskuksen väestöennuste ja VM:n keskipitkän aikavälin ennuste) Arvio päivitetään kahdesti vuodessa (syksy ja kevät) 72

73 Laskelmassa käytetyt oletukset Muuttumattoman politiikan oletus Vain jo sovitut ja täsmentyneet toimet huomioidaan. Julkisten menojen projektio Väestökehitys vaikuttaa ikäsidonnaisiin menoihin. Korkomenot kasvavat velan määrän ja korko-oletuksen mukaan. Muut menot pysyvät vakiona suhteessa BKT:hen. Julkisten tulojen projektio Veroaste pysyy vakiona suhteessa BKT:hen. Omaisuustulot vähenevät suhteessa BKT:hen. 73

74 Kestävyysvaje voidaan hajottaa osatekijöihin Lähtötilanne: velanhoitomenot, perusjäämä ja omaisuustulot Ikäsidonnaisten menojen kehitys pitkällä aikavälillä Syksy 2016 Velanhoitomenot 0,9 Perusjäämä 0,2 Omaisuustulot 0,9 Ikäsidonnaiset menot 1,3 S2 kestävyysvaje 3,2 *Alijäämä ilman korkomenoja 74

75 Pitkän aikavälin laskelmiin liittyy aina epävarmuutta Laskelma kertoo suuruusluokan sille, millaisia paineita väestön ikääntymisestä syntyy julkisen talouden rahoitukseen. => Laskelmaa ei pidä ottaa desimaalin tarkkuudella. Laskelmaan vaikuttavat myös keskipitkän aikavälin kehitysarvion viimeisen vuoden tilanne ja siten ennusteen muutokset. Arviossa on aina epävarmuutta molempiin suuntiin. 75

76 Eri tekijöiden vaikutus kestävyysvajeeseen Peruslaskelma Oletusmuutos Vaikutus kestävyysvajeeseen Yleisen tuottavuuden kasvu 1,4 % +1,0 %-yks. 0,6 %-yks. Julkisten palveluiden tuottavuuden kasvu 0 % +0,5 %-yks. 1,2 %-yks. Työllisyysaste (Työttömyyttä alentamalla) Kohoaa 71,7 % v %-yks. = hlöä 0,4 %-yks. Velan reaalikorko ja omaisuuden reaalituotto 3 % ja 3,5 % 1,0 %-yks. 0,8 %-yks. Perusjäämä* v ,2 % / BKT +1 %-yks. 1 %-yks. *Alijäämä ilman korkomenoja 76

77 Lisää aiheesta Taloudellinen katsaus, syksy 2016 Fiscal Sustainability Report 2015, European Economy Institutional Paper 018/2016 Huopaniemi ja Kostiainen (2013): Talouspoliittisen komitean ikääntymisraportti ja komission kestävyyslaskelmat. Kansantaloudellinen aikakauskirja 109,

78 Marja Paavonen Finanssineuvos Puh Muita asiantuntijoita: Ilari Ahola, finanssisihteeri, puh , Mauri Kotamäki, erityisasiantuntija (31.1.saakka)., puh ,

79 Kuntien ja maakuntien rahoitus Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Virpi Vuorinen, neuvotteleva virkamies VM-akatemia

80 Maakuntiin siirtyvät Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävät ja kustannukset (ml. poistot) yht. 17,65 mrd. euroa (netto) eli n. 57 % kuntien kaikista käyttökustannuksista vuoden 2016 tasossa Kuntiin jäävät Valtionosuustehtävät: varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus Muut: elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja yleisen infrastruktuurin ylläpitäminen ja kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Nettokäyttökustannusten yhteismäärä n. 13 mrd. euroa VM-akatemia

81 Kustannusten siirtymissä suuria kunnittaisia eroja Sote ym. siirtyvät kustannukset (min, koko maan ka., max) Kuntiin jäljelle jäävät kustannukset (min, koko maan ka., max) Kunnille jäävien vostehtävien laskennalliset kustannukset (min, koko maan ka., max) e/as e/as e/as e/as e/as e/as e/as e/as e/as Kunnittaiset vaihtelut siirtyvien tehtävien kustannuksissa suuria: Siirtyvien tehtävien osuudet kuntien menoista vaihtelevat välillä %. Ääripäiden erot yli e / as. ( e / as.). Myös uudistuksen jälkeen kunnille jäävien tehtävien kustannusten vaihteluväli suuri ( e / as.), teknisen toimialan kunnittaiset erot huomattavia. Toisaalta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän piiriin jäävissä päivähoidon sekä esi- ja perusopetuksen kustannuksissa erot hieman maltillisemmat (ääripäät e / as., e / as.) VM-akatemia

82 Tehtävät ja rahoitus kunnilta maakunnille A) B) C) D) E) F) Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta v lähtien (nettokustannukset arvio 17,65 mrd. euroa vuoden 2016 tasossa). Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä tuloja kuntataloudesta siirretään maakuntien rahoitukseen (valtion rahoitus), jotta verotus ei kokonaistasolla kiristyisi. Kuntien valtionosuuksista siirretään sotea vastaava osa (5,9 mrd. euroa). Kuntien yhteisöveroa siirretään 0,5 mrd. euroa ja kunnallisveroa 11,3 mrd. euroa. Jokaisen kunnan tuloveroprosenttia alennetaan lailla 12,3 %-yksikköä. Kunnallisveron ( 60 %) ja kuntien yhteisöveron tuoton ( 40 %) pieneneminen alentavat verotuloihin perustuvan tasauksen tasausrajaa järjestelmä ei enää toimi. Kustannusten ja tulojen siirron (A E) monensuuntaiset vaikutukset aiheuttavat suuria kuntakohtaisia vaihteluita: osa hyötyy, osa menettää VM-akatemia

83 Tulojen siirto kunnilta maakuntien rahoitukseen: reunaehtoja 1/2 Kokonaisveroasteen hallinta Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Valtionverotuksen kiristyksen vastapainoksi kunnallisverotusta tulee alentaa, jotta voidaan varmistaa, että verotus ei kiristy. Kunnallisveroprosentteja alennetaan lain nojalla voimaantulovuonna (2019). Kansalaisten yhdenvertaisuus verotuksen suhteen Hallitusohjelma: Työn verotus ei saisi kiristyä millään tulotasolla. Uudistuksen voimaantulo ei saisi johtaa kuntien tuloveroprosenttien hajonnan kasvuun ja siten verovelvollisten eriävään kohteluun. Perustuslakikysymys Verovelvollisten asema pyritään pitämään ennallaan VM-akatemia

84 Tulojen siirto kunnilta maakuntien rahoitukseen: reunaehtoja 2/2 Kuntien rahoituksen riittävyys Miten yksittäinen kunta pärjää uudessa tilanteessa? Toteutuuko rahoitusperiaate? Miten uudistusta edeltävää tilannetta ja kunnan uutta tilannetta tulisi suhteuttaa? Uuden tilanteen sopeutumisvara ja sopeutumiskeinot? Julkiset menot Lähtökohtana fiskaalinen neutraalisuus valtion ja kuntien välillä Uudistuksen ostaminen nykyisessä taloustilanteessa ei linjassa julkisen talouden säästötavoitteiden kanssa VM-akatemia

85 Kuntatalouden tuloja ja kustannuksia siirretään maakunnille yhtä paljon Jotta maakunnat saavat tarvitsemansa rahoituksen ilman, että kokonaisveroaste nousee, kunnilta tulee ottaa pois maakunnille siirtyviä kustannuksia vastaava tulo. Siirtyvät kustannukset 17,7 mrd. euroa (2016) - Kuntien taloudesta poistuu suuri, vaikeasti ennakoitava menoerä, joka sisältää valtaosan ikääntymisen vaikutuksista Siirrettävät valtionosuudet 5,9 mrd. euroa eli noin 1/3 siirrettävistä tuloista Siirrettävät verotulot 11,8 mrd. euroa eli noin 2/3 siirrettävistä tuloista VM-akatemia

86 Kuntatalouden tulorakenne muuttuu Nykyisin (vuonna 2016) Osuus verorahoituksesta Siirron jälkeen Osuus verorahoituksesta Kunnallisvero 18,9 mrd. e 61,4 % 7,7 mrd. e ~58 % Yhteisövero 1,3 mrd. e 4,2 % 0,8 mrd. e ~6 % Kiinteistövero 1,7 mrd. e 5,5 % 1,7 mrd. e ~13 % Verotulot YHT 21,9 mrd. e 71,1 % 10,2 mrd. e 77,3 % Peruspalvelujen valtionosuus 8,9 mrd. e 28,9 % 3,0 mrd. e 22,7 % Verorahoitus YHT 30,8 mrd. e 100 % 13,2 mrd. e 100 % Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde. Valtionosuuksien suhteellinen osuus alenee. Yhteisöveron suhteellinen osuus nousee, mutta sitä hillitään alentamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuottoon. Kiinteistöveron suhteellinen osuus nousee oleellisesti VM-akatemia

87 Siirtyvät kustannukset ja siirrettävät tulot eivät täsmää Edellyttää voimakkaita ja pitkäkestoisia tasaustoimia kuntien taloudellisten edellytysten turvaamiseksi. Neutralisointi joidenkin kuntien osalta on vaikeaa vielä seuraavassakin uudistuksessa. Sininen viiva kuvaa palkkiriviä jokaisen kunnan nykyisistä tasapainotiloista (vuosikate poistot, /as.), järjestettynä alijäämäisimmästä ylijäämäisimpään (vasemmalta oikealle). Pallokuvio kuvaa kunnan kustannusten ja tulojen siirrosta sekä verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksesta seuraavaa tasapainotilaa (ns. automaattimuutos) VM-akatemia

88 Kyse erisuuntaisten siirtymien hallinnasta nollasumma-asetelmassa Tasapaino Ylijäämä kasvaa: vähentää muille kohdistuvaa jakovaraa (110 kuntaa) Alijäämä pienenee: pienehkö ongelma (26 kuntaa) Ylijäämä pienenee: pienehkö ongelma (115 kuntaa) Alijäämä muuttuu ylijäämäksi: ei ongelma, mutta nollasummapelissä aiheuttaa muita ongelmia (15 kuntaa) Alijäämä syvenee: suurimpia ongelmia (15 kuntaa) Ylijäämä muuttuu alijäämäksi: suurimpia ongelmia (16 kuntaa) VM-akatemia

89 Maakuntien rahoitus VM-akatemia

90 Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus kaikkien maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Maakuntien verotusoikeudesta tehdään selvitys. Maakunnan tulolähteitä ovat valtion rahoitus ja asiakasmaksut. Maakunta voi ottaa lyhytaikaista lainaa VM-akatemia

91 Maakunta voi saada tarvittaessa harkinnanvaraista rahoitusta tai valtionavustusta Maakunta voisi hakemuksesta saada harkinnanvaraista lisärahoitusta poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi Lisärahoitus vähentää maakunnille maksettavan valtion rahoituksen kokonaismäärää Valtioneuvosto voisi päättää erikseen toimista, kuten lainan, valtiontakauksen tai valtionavustuksen käytöstä, jos maakunnalla ilmenisi äkillisiä ja tilapäisiä ongelmia maksuvalmiudessa VM-akatemia

92 Näin valtio rahoittaa maakuntia Kunnilta siirtyvien tehtävien kustannukset (I vaihe) Sote, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto 17,7 mrd. Valtiolta ja kunnista siirtyvät muut tehtävät (II vaihe) 1,3 mrd. Maakunnan yleiskatteinen rahoitus Erillisrahoitus, x mrd VM-akatemia

93 Maakuntien rahoituslakia valmistellaan vaiheittain Tämänhetkisessä lakiluonnoksessa on otettu huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon rahoitus. Luonnos maakuntien rahoituslaiksi (julkaistu ), johon tämä esitys pohjautuu. Nyt valmistellaan maakunnille siirtyvien muiden tehtävien kokonaisuutta. Rahoituslakiin tulee sisällyttää tästä aiheutuvat muutokset. Hallituksen esitykset tästä annetaan myöhemmin tänä vuonna. Valinnanvapauden ja monikanavarahoituksen purkamisen valmistelu tuo muutoksia maakuntien rahoituslakiin. Monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta laaditaan hallituksen esitys vuoden 2017 aikana VM-akatemia

94 Rahoitus perustuu laskennallisiin kustannuksiin Maakuntien valtionrahoitus on yleiskatteista ja osoitetaan kaikille 18 maakunnalle. Yleiskatteinen rahoitus turvaa maakunnan itsehallintoa. Rahoitus perustuu laskennallisiin kustannuksiin. Rahoituksen määräytymisperusteet kuvastavat maakunnan sotepalvelutarvetta ja maakunnan olosuhdetekijöitä. Maakunnan tehtävien laajuuden ja laadun muutokset huomioitaisiin valtion rahoituksessa VM-akatemia

95 Valtion rahoitus sotelle ja pelastustoimelle Palvelutarpeeseen ja maakunnan olosuhdetekijöihin perustuva rahoitus 89 % Ikäryhmäkohtainen tarve 37,526 % Sote-palvelujen tarvetta kuvaavat sosioekonomiset tekijät sekä sairastavuus 48,161 % Asukastiheys 1,5 % Vieraskielisyys 1,4 % Kaksikielisyys 0,3 % Saaristoisuus 0,113 % Asukaslukuperusteinen rahoitus 10 % Sote 7,7 % Pelastustoimi 2,3 % Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 % Otetaan käyttöön vasta v. 2022, koska tietopohjaa ei ole aikaisemmin VM-akatemia

96 Maakuntien rahoituksen kustannustason tarkistus Etukäteen: Rahoitusta tarkistetaan vuosittain maakuntaindeksin ennustetulla muutoksella. Maakuntaindeksi: uusi indeksi, joka muodostetaan yleisen ansiotasoindeksin, kuluttajahintaindeksin ja maakuntatyönantajan sotu-maksujen pohjalta Jälkikäteen: Toteutuneet kustannukset huomioidaan siihen määrään asti, että käyttökustannusten vuosittainen kasvu vastaa enintään prosenttimäärää, joka on maakuntaindeksin toteutunut muutos lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä (kustannusten nousun rajoitin). Toteutuneet kustannukset otetaan huomioon ylittävältä osalta, jos se on välttämätöntä peruspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Vuodet : vuotuinen rahoituksen tarkistus, jossa toteutuneet kustannukset huomioitaisiin enintään maakuntaindeksin muutoksella, johon lisätään 1 prosenttiyksikkö VM-akatemia

97 Rajoittimella pyritään hillitsemään menojen nousua Väestön ikärakenteen muutos lisää palvelutarvetta. Sote-menojen arvioidaan kasvavan vuosina nimellisesti 4,4 prosenttia vuodessa ilman sote-uudistusta. Sote-uudistukselle on asetettu tavoitteeksi kustannusten nousun hidastuminen 3 mrd. eurolla. Jotta tämä toteutuisi, menokasvun tulisi hidastua alle 3 prosenttiin. Säädöspohjainen rajoitin lisää maakunnan taloudenpidon ennakoitavuutta. Rahoituksen riittävyyttä maakuntien tehtävien hoitamiseen kokonaisuutena ja maakunnittain (rahoitusperiaate) tarkastellaan vuosittain. julkisen talouden suunnitelman yhteydessä valtion talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä VM-akatemia

98 VM-akatemia

99 Rahoituksessa siirrytään asteittain kohti laskennallisia kustannuksia Maakuntien lähtötilanteet ovat erilaisia, ja sopeutustarpeet eroavat maakunnittain. Uudistus aiheuttaa myös muutoskustannuksia, joten tarvitaan siirtymäaikaa. Vuosi 2019: maakuntien rahoitus perustuisi maakunnan alueen kuntien ja kuntayhtymien toteutuneisiin kustannuksiin. Siirtymäaika : rahoituksessa siirrytään asteittain toteutuneista laskennallisiin kustannuksiin. Laskennallisten kustannusten osuus maakuntien rahoituksesta on 20 % v. 2020, 40 % v jne. kunnes v rahoitus perustuu kokonaan laskennallisiin kustannuksiin VM-akatemia

100 Maakuntien taloutta ohjaavat: Julkisen talouden suunnitelma ja valtion talousarvio Maakuntien rahoituslaki Maakuntalaki: Valtion ja maakunnan välinen neuvottelu Laajakantoisten sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävien investointien ohjaus Maakunnan talouden hoitoa koskevat säännökset Arviointimenettely Sote-järjestämislaki ja muu erityislainsäädäntö VM-akatemia

101 Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus VM-akatemia

102 Valtionosuusuudistuksen pääperiaatteet Tehtävänä on turvata rahoitus kunnille jääviin tehtäviin Perinteisen valtionosuusjärjestelmän rinnalle tarvitaan tasauselementtejä, joilla kohtuullistetaan uudistuksen suuria vaikutuksia. Valtionosuuskriteerien merkitys säilytetään Vaikka tasauselementit ovat pysyviä, käyttötulot ja -kustannukset sekä muut kunnan talouteen vaikuttavat tekijät muuttuvat vuosittain normaaliin tapaan. Esim. jos kunnan oppilasmäärät tai vieraskielisten määrä nousee, valtionosuus lisääntyy. Tältä osin järjestelmä toimii kuin ennenkin. Tällä uudistuksella aloitetaan pitempiaikainen valtionosuusuudistusten sarja Uudistaminen jatkuu jollain tapaa jo tällä vaalikaudella. Pitkällä aikavälillä pyritään pääsemään ylimääräisistä muutostasauksista vapaaseen rahoitusmalliin, joka pohjautuu uuden järjestelmän empiirisiin kokemuksiin VM-akatemia

103 Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet uudistetaan Lähtökohtana edelleen ns. yhden putken valtionosuus Valtionosuuksien volyymi pienenee Kriteerit muuttuvat hieman, mutta perusta edelleen ikärakenteessa. Uusi hyte-kriteeri. Verotuloihin perustuvan tasausjärjestelmän tasausrajoja muutetaan ja kattavuutta lisätään Järjestelmään sisällytetään sote-siirron muutosrajoitin ja järjestelmämuuutoksen tasaus Siirtymäkauden muutos rajataan +/ 100 euroon asukasta kohti VM-akatemia

104 Sote-siirron muutosrajoitin rajoittaa kuntavaikutuksia Valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijäksi esitetään toistaiseksi pysyvää muutosrajoitinta, jolla rajoitetaan kunnille aiheutuvia automaattisia vaikutuksia. Muutosrajoitin määritellään uudistuksen voimaantulovuoden poikkileikkaustilanteessa ei muutu jälkikäteen. Saadaan luotua toimivampi mallirakenne, jossa järjestelmämuutos- tai siirtymätasaukset eivät dominoi. Sote-siirron muutosrajoittimeksi ehdotetaan 60 % siirtyvien kustannusten ja tulojen erotuksesta (ml. vaikutukset, jotka johtuvat verotulojen tasausrajan alenemisesta). Sekä hyötyjä että menetyksiä rajoitettaisiin symmetrisesti ehdotetut muuttujat perustuvat kokonaisarviointiin kaikkien kuntien taloudellisen aseman turvaamiseksi. Kannustemielessä perusteltua, että ei rajoiteta kaikkea muutosta. Muutosrajoitin kunta valtio-suhteessa neutraali kyse on kuntien välisestä tasauksesta VM-akatemia

105 Sote-siirron muutosrajoitin lisää/vähentää valtionosuuksia Kunta X: Suuret sote-menot, ns. vos-kunta: kustannuksia siirtyy enemmän kuin tuloja Kunnallisvero Y V E K I V E VOS, ml. VEROTULOIHIN PERUSTUVA TASAUS Kunnallisvero Y V E K I V E VOS SOTEmuutos -rajoitin (-) Sote-kustannus Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Kunta X siirron jälkeen: kunnallisveron suhteellinen osuus noussut, valtionosuuksien pienentynyt (tummanharmaa alue kuvaa valtionosuuksista vähennettävää määrää) Kunta Y: Pienet sote-menot, ns. verotulokunta: tuloja siirtyy enemmän kuin kustannuksia Kunnallisvero YVE K I V E V O S Kunnallisvero Y V E K I V E V O S SOTEmuutosrajoitin (+) Sote-kustannus Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Opetus + muut jäljelle jäävät kustannukset Kunta Y siirron jälkeen: kunnallisveron suhteellinen osuus pienentynyt, valtionosuuksien noussut (tummanharmaa alue kuvaa valtionosuuksiin lisättävää määrää) VM-akatemia

106 Kunnittaisia vaihteluja rajataan voimakkaasti Kuntien vastuulle jäävien palveluiden rahoitus turvataan uudistuksen voimaantulovuonna laskennallisesti täysimääräisesti uudistusta edeltävän tilanteen (v. 2018) tasoisena Voimaantulovuoden (2019) järjestelmämuutoksen tasaus lasketaan vuoden 2018 arvioidun tasapainotilanteen ja uuden rahoitusmallin mukaisen tilanteen erotuksena. Aikanaan toteutuva kunnan talouden v tasapaino riippuu valtionosuuksien ja järjestelmämuutoksen tasausten lisäksi kuntien muiden tulojen ja menojen kehityksestä kunnan todellinen tasapaino v voi olla parempi tai huonompi kuin se arvioitu tasapaino, mihin järjestelmämuutoksen tasaus perustuu. Edelleen rahoitus turvataan jatkossa 4 vuoden siirtymäajalla (+/ 25 euroa/asukas vuodessa), minkä jälkeenkin rahoituksen enimmäismuutos suhteessa nykytilaan rajoitetaan +/ 100 euroon asukasta kohden VM-akatemia

107 Muutosten tasauksia oikaistaan Järjestelmämuutoksen tasauksen laskentaperusteena oleva arviotieto vuoden 2018 tasapainosta oikaistaan toteutuneen mukaiseksi v julkaistavilla vuoden 2018 toteutuneilla tiedoilla (kustannukset vuosien 2017 ja 2018 keskiarvon perusteella). Järjestelmämuutoksen tasaukset oikaistaan vuosille Myös vuoden 2019 arvioon perustuva järjestelmämuutostasaus oikaistaan tilitetään vuosien maksatuksissa VM-akatemia

108 Järjestelmämuutoksen tasauksen toteutus Muutos max. +/ 25 /as. vuodessa Uudistusta edeltävä tasapaino Uudistusta edeltävä tasapaino Tehtävien siirrosta aiheutuvat muutokset Uusi tasapaino 2016/ Tehtävien siirrosta aiheutuvat muutokset VOSjärjestelmän muutokset VOSjärjestelmän muutokset Uusi tasapaino Muutos max. +/ 100 /as. Siirtymä uuteen tasapainoon Siirtymä uuteen tasapainoon Muutos max. +/ 100 /as. Osa kunnista saavuttaa uuden rahoitusmallin tasapainon, osalle jää pysyvä järjestelmämuutostasaus, joka ratkaistaan seuraavassa valtionosuusuudistuksessa. Muutos max. +/ 25 /as. vuodessa VM-akatemia

109 Kunnan asukkaan verorasituksen ei anneta nousta Lähtökohtana on, että kuntalaisen veroaste ei muutu sote-siirron vuoksi. Valtion verotuksen kiristymisen vastapainoksi kaikkien kuntien tuloveroprosentteja alennetaan 12,31 %-yksikköä (arvio vuoden 2016 tasolla). Kunnallisveroprosenttien nykyinen vaihteluväli pysyy ennallaan, uudistuksen voimaan tullessa kunnallisvero on 4 10 %. Omaisuusjärjestelyissä julkista taloutta katsotaan kokonaisuutena: veronmaksaja maksaa omaisuuden vain yhden kerran VM-akatemia

110 Vaikutuksia kuntatalouteen kohtuullistetaan Kuntien rahoitus turvataan voimaantulon yhteydessä uudistusta edeltävälle (2018) tasolle, ja laskennallinen muutos rajataan siirtymäkauden (2023 saakka) jälkeenkin +/ 100 euroon asukasta kohti. Uudistuksesta johtuva laskennallinen muutospaine (korotus/lasku) kunnallisveroprosenttiin voimaantulovuonna nolla ja siirtymäkauden jälkeenkin kaikissa kunnissa alle 1 %-yksikön. Myöskään omaisuusjärjestelyillä ei vaaranneta rahoitusperiaatteen toteutumista kuntien jäljelle jäävissä tehtävissä VM-akatemia

111 Kuntatalouden hallinta helpottuu Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat talouden paineet pienevät olennaisesti Kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät tältä osin maakuntien talouteen ja rahoitukseen Kuntatalouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu helpottuu Vaikeasti ennakoitavat sote-menot poistuvat kuntien taloudesta, opetustoimen kustannuspaineet helpommin arvioitavissa Kunnan veroprosentin tuotto paranee käyttötalouden puoliintumisesta huolimatta Vähennyksiä siirretään valtion tuloverotukseen VM-akatemia

112 mrd. Mitä soten siirto tarkoittaa kunnan taloudelle? Kunnilta poistuu se osa kustannuksista, joka on viimeisen n. 10 vuoden aikana kasvanut 3,5 % ja kasvaisi ensi vuosikymmenellä vielä nopeammin (kunnittaiset vaihtelut suuria) tarve ylläpitää kunnallisverotulojen nopeaa kasvua matalan BKT-kasvun oloissa vähenee paineet verotuksen kiristymiseen pienemmät Jäljelle jäävissä palveluissa väestötekijöistä johtuvat kasvupaineet keskimäärin hyvin pienet etenkin investointitarpeissa kunnittaisia eroja Koulutuspalvelut Sote VM-akatemia

113 Yksittäisen kunnan asemaa vaikea arvioida tarkasti Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi hallituksen esityksen laadintavaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti. Toimintaympäristö (ml. väestörakenteet) muuttuu uudistuksesta riippumatta. Yhtä suurta uudistusta ei ole aikaisemmin tehty, voimaantuloon aikaa useita vuosia VM-akatemia

114 Kuntakohtaista vaihtelua rajauksesta huolimatta Uudistus aiheuttaa jonkinlaisia kuntakohtaisia vaihteluja, vaikka muutosta rajataan voimakkaasti. Muutosten kokonaisvaikutusta ja kunnan sopeutumiskykyä uudistukseen on osin vaikea ennakoida. Kuntien budjetit puoliintuvat taseen yli/alijäämät ja velka säilyvät kutakuinkin ennallaan, suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, tulorahoitus ja lainanhoitokate pysyvät lähtökohtaisesti ennallaan. Toisaalta menojen kasvupaineet pienenevät ja kunnallisveron efektiivinen tuotto paranee. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän yleiskatteellisuuden sisältämä liikkumavara pienenee valtionosuus jaetaan suurelta osin opetus- ja kulttuuritoimen tehtäviin. Verotulojen ja valtionosuuksien suhteet muuttuvat joissakin kunnissa kumpi kasvaa jatkossa nopeammin, verotulot vai valtionosuudet? VM-akatemia

115 Talouden nykytila vaikuttaa kunnan pärjäämiseen Kunnan pärjääminen uudistuksen jälkeen riippuu olennaisesti siitä, missä kunnossa kunnan talous on ennen uudistusta. Uudistuksen vaikutukset rajataan lähelle uudistusta edeltävää tilaa. Rajaus lähtötilanteeseen on kannuste kuntien taloustilanteen parantamiseksi ennen uudistusta. Järjestelmämuutoksen tasaus korostaa kunnan talouden uudistusta edeltäviä ongelmia, koska se perustuu uudistusta edeltävän taloustilanteen säilyttämiseen. Lähivuosien yleinen taloustilanne, työllisyyskehitys, julkisen talouden kehitys, valtion kuntatalouteen liittyvät ratkaisut ja kunnan oma taloudenhoito määrittävät viime kädessä paljon yksittäisen kunnan tilannetta VM-akatemia

116 Ohjauksella pyritään lisäämään kuntatalouden vakautta Valtion kuntapolitiikalla pyritään kuntatalouden vakauttamiseen Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan kuntataloudelle tasapainotavoite ja menorajoite valtion toimille Hallitusohjelman toimilla pyritään kuntatalouden tasapainon kohentamiseen Kunnille ei lähtökohtaisesti lisää tehtäviä, nykyisten karsintaa jatketaan Harkinnanvaraiseen valtionosuuden korotukseen varataan tarvittaessa rahaa kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän sisältä Uuden kuntalain velvoitteet ohjaavat kuntaa kohti kestävää taloudenhoitoa Uusi kuntalaki velvoittaa kuntia tasapainottamaan talouttaan jo ennen uudistusta Heikon talouden kuntien arviointimenettely ottaa myös kuntakonsernit huomioon Tunnusluvut ja raja-arvot tulee arvioida uudelleen VM-akatemia

117 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM). Laskelmat päivittyvät jatkossa nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin. Jotta varmistetaan kuntien oikeudenmukainen kohtelu, kustannusten ja tulojen siirto sekä tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. - Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella VM-akatemia

118 Asiantuntijoita VM:ssä Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Puh Virpi Vuorinen, neuvotteleva virkamies Puh vm.fi alueuudistus.fi Finanssineuvos Markku Nissinen, puh (valtionosuusuudistus) Lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen, puh (maakuntalain taloussäännökset) Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, puh (valtionosuusuudistus) Neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen, puh (maakuntien rahoituslaki) Budjettineuvos Jouko Narikka, puh (maakuntien rahoituslaki) VM-akatemia

119 Tommi Tolkki, tiedottaja Puh Valtiovarainministeriön viestintä Mediapalvelunumero (ma pe 8 16) vm.fi/vm-akatemia