EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO. Tehokkaiden, turvallisten ja vakaiden johdannaismarkkinoiden varmistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO. Tehokkaiden, turvallisten ja vakaiden johdannaismarkkinoiden varmistaminen"

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2009) 332 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO Tehokkaiden, turvallisten ja vakaiden johdannaismarkkinoiden varmistaminen {SEK(2009) 905 lopullinen} {SEK(2009) 914 lopullinen} FI FI

3 KOMISSION TIEDONANTO Tehokkaiden, turvallisten ja vakaiden johdannaismarkkinoiden varmistaminen (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 1. JOHDANTO Käynnissä oleva finanssikriisi on tuonut johdannaiset sääntelyviranomaisten huomion keskipisteeksi. Bear Sternsin joutuminen romahduksen partaalle maaliskuussa 2008, Lehman Brothersin kaatuminen 15. syyskuussa 2008 ja AIG:n pelastaminen 16. syyskuuta 2008 osoittivat johdannaisten tärkeän roolin yleensäkin ja erityisesti luottoriskinvaihtosopimusten (Credit Default Swap, CDS) merkityksen. Finanssikriisin paljastamista johdannaismarkkinoiden eduista ja riskeistä vallitsee laaja yksimielisyys. Korkean tason työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Jacques de Larosière, osoitti, mitä riskejä luottojohdannaisten käytön räjähdysmäiseen leviämiseen liittyi, ja painotti olevan tarpeen ryhtyä toimiin läpinäkyvyyden puutteen korjaamiseksi markkinoilla. Tätä varten työryhmän raportissa suositettiin toimia, joilla voitaisiin yksinkertaistaa ja standardoida vakioimattomia johdannaisia (OTC-johdannaisia) ja ottaa käyttöön keskusvastapuoliselvitys. Lontoossa huhtikuussa kokoontunut G20-ryhmä sitoutui edistämään luottojohdannaismarkkinoiden standardointia ja selviytymiskykyä ennen kaikkea siten, että perustetaan keskusvastapuolia, jotka ovat tehokkaan sääntelyn ja valvonnan alaisia. Lisäksi 19. kesäkuuta 2009 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti etenemään johdannaismarkkinoiden avoimuuden ja vakauden varmistamisessa. Komissio on lokakuusta 2008 alkaen työskennellyt johdannaismarkkinoiden perusteellisen arvioinnin parissa. Kuten tiedonannossa Elvytys Euroopassa ilmoitettiin, tässä tiedonannossa esitetään kyseisen arvioinnin tulokset ja valmistetaan tietä tuleville toimenpiteille, joilla puututaan todettuihin ongelmiin. Samalla komissio jatkaa alan toimijoiden kanssa tekemäänsä rakentavaa yhteistyötä, jossa tavoitteena on perustaa EU:hun heinäkuun 2009 loppuun mennessä keskusselvitysjärjestelmä alan toimijoiden antaman sitoumuksen mukaisesti. Komissio ottaa huomioon toimijoiden toteuttamat toimet suunnitellessaan jatkotoimia. Tähän tiedonantoon liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa luodaan katsaus i) johdannaismarkkinoihin, ii) vakioimattomien johdannaisten markkinasegmentteihin ja iii) sen seikan arviointiin, miten tehokkaasti nykyisillä toimenpiteillä on onnistuttu vähentämään erityisesti luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyviä riskejä. Komissio toivoo sidosryhmien antavan palautetta tässä tiedonannossa esitetyistä suuntaviivoista ja ennen kaikkea niistä erityiskysymyksistä, joita käsitellään tarkemmin tiedonantoon liittyvässä tausta-asiakirjassa. Vastaukset tulisi lähettää komissiolle 31. elokuuta 2009 mennessä. FI 2 FI

4 2. JOHDANNAISET JA JOHDANNAISMARKKINAT Tässä luvussa kerrotaan, mitä johdannaiset ovat, miten hyötyä niistä on taloudelle ja mitä riskejä niihin voi liittyä. Niihin liittyvät riskit ovat olleet finanssikriisin keskipisteenä Mitä johdannaiset ovat? Johdannaiset ovat rahoitussopimuksia, joilla käydään kauppaa reaalitaloudessa syntyneillä riskeillä ja jaetaan niitä uudelleen, minkä vuoksi ne ovat tärkeitä riskinsiirtovälineitä talouden toimijoille. Johdannaisia voidaan käyttää sekä riskeiltä suojautumiseen että riskien hankkimiseen, jossa tavoitellaan voittoa. Niitä kutsutaan johdannaisiksi, koska niiden arvo on johdettu niiden kohde-etuudesta, kuten rahoitusvälineestä, hyödykkeestä, markkinamuuttujasta tai jopa palvelusta. Johdannaisia on monentyyppisiä. Toiset ovat vakiotuotteita (kuten futuurit), kun taas toiset räätälöidään kunkin käyttäjän erityistarpeisiin (kuten swapit). Vakioiduilla johdannaisilla käydään yleensä kauppaa organisoiduissa kauppapaikoissa (kuten johdannaispörsseissä), joissa hinnat esitetään julkisesti, kun taas vakioimattomilla johdannaisilla käydään kauppaa pörssin ulkopuolella (over-the-counter, OTC), jossa hintoja ei julkisteta. Johdannaisten käyttö on lisääntynyt suunnattomasti kymmenen viime vuoden aikana. Tämä kasvu näkyy vakioimattomien johdannaisten kaupassa, kuten jäljempänä oleva kaavio osoittaa. Johdannaismarkkinoiden koko: pörssikauppa ja muu kauppa $trn Pörssit Pörssit - Eurooppa OTC kesäkuu kesäkuu kesäkuu 00 kesäkuu 01 kesäkuu kesäkuu kesäkuu 04 kesäkuu kesäkuu kesäkuu kesäkuu Huomautus: Kaaviossa esitetään johdannaissopimusten auki olevat nimellismäärät vakioitujen ja vakioimattomien johdannaisten markkinasegmenteillä biljoonina Yhdysvaltain dollareina vuosina Käyrät kuvaavat auki olevia määriä koko maailmassa. Euroopan pörssien markkinaosuutta kuvataan erikseen (vakioimattomia johdannaisia koskevia tietoja ei ole jaoteltu vastaavalla tavalla maantieteellisesti). Lähde: Kansainvälinen järjestelypankki (BIS). FI 3 FI

5 Vakioimattomat johdannaiset jaetaan yleensä viiteen suureen markkinasegmenttiin: valuuttajohdannaiset, korkojohdannaiset, osakejohdannaiset, hyödykejohdannaiset ja luottojohdannaiset, joista tärkeimpiä ovat luottoriskinvaihtosopimukset. Jäljempänä olevassa kaaviossa esitetään eri segmenttien osuudet. Näitä segmenttejä kuvataan tarkemmin valmisteluasiakirjan luvussa 3, jossa selvitetään, mitkä ovat erityyppisten vakioimattomien johdannaisten ominaisuudet ja mitä riskejä niihin liittyy. Vakioimattomien johdannaisten markkinasegmentit Auki olevat nimellismäärät biljoonina Yhdysvaltojen dollareina joulukuussa Valuuttajohdannaiset Korkojohdannaiset Osakejohdannaiset Hyödykejohdannaiset Luottoriskinvaihtosopimukset Jaottelemattomat Lähde: BIS (2009) 2.2. Johdannaisista on hyötyä taloudelle Mikään talous ei voi kukoistaa, jos kukaan ei ole valmis ottamaan riskejä. Yrittäjä, joka perustaa yrityksen, ottaa sen riskin, että yritys kaatuu. Pankki, joka lainaa yritykselle rahaa, ottaa sen riskin, ettei lainaa makseta kokonaan takaisin. Toisaalta, jos yrittäjä ei perusta yritystään, säästäjällä, joka on tallettanut varojaan pankkiin, on heikommat mahdollisuudet saada säästöistään kunnon tuotto. Säästäjä tietää, että mitä suurempi tuotto, sitä suurempi riski liittyy hankkeeseen, jota hän on rahoittamassa. Näin ollen investointihankkeiden rahoitus riippuu siitä, onko joku valmis kantamaan niihin liittyvän riskin. Kukaan ei ole halukas kantamaan liian suuria riskejä, minkä vuoksi ne kannattaa jakaa toisten kanssa. Juuri tähän johdannaiset antavat mahdollisuuden. Niiden avulla riskit voidaan jakaa tai hajauttaa, ja niitä voidaan käyttää suojana tiettyä riskiä vastaan ( hedge ) tai välineenä otettaessa spekulatiivisia positioita. Erityisesti liikeyritykset, kuten lentoyhtiöt ja valmistajat, käyttävät johdannaisia kattamaan riskejä, jotka liittyvät niiden liiketoiminnassaan käyttämien perusmateriaalien hinnannousuun, voidakseen paremmin suunnitella tulevia tarpeitaan mutta ne voivat myös vaarantaa talouden Johdannaismarkkinoilla toimivat laitokset voivat kattaa omia riskejään eli suojautua niiltä käyttämällä johdannaisia. Toisaalta, jos riskeiltä suojaudutaan vakioimattomien johdannaisten markkinoilla, markkinatoimijoiden ja -valvojien on vaikea arvioida, onko riskeiltä suojauduttu asianmukaisesti, koska markkinoista ei ole saatavilla luotettavia julkisia tietoja. Kun johdannaiskauppiaat eivät ole markkinatakaajia eivätkä kiinnostuneita kohde-etuudesta, keinottelu ja volatiliteetti lisääntyvät samoin kuin riskien kasaantuminen järjestelmään. FI 4 FI

6 Tällöin johdannaisia voidaan käyttää johdannaismarkkinoilla toimivien tahojen taseiden vivutukseen, koska markkinatoimijat voivat ottaa positioita vähemmällä pääomalla kuin sijoittaessaan käteismarkkinoilla. Sitä paitsi, jos vastapuoli laiminlyö maksunsa, voi olla vaikea löytää muita vastapuolia, jotka voisivat korvata suojauksen. Muut vastapuolet voivat itse olla vaikeuksissa tai haluttomia tekemään kauppoja epävarmuuden kasvaessa. Ongelma leviää sellaisilla markkinoilla, joilla on vain vähän toimijoita. Voidaan siis todeta, että vakioimatonta johdannaissopimusta tehtäessä on vaikea arvioida sitä riskiä, että vastapuoli saattaa laiminlyödä maksunsa. Rahoitusmarkkinoilla, joilla keskinäisten sidossuhteiden verkko on tiheä, tällainen arviointi edellyttäisi periaatteessa sitä, että kullakin markkinatoimijalla on hyvät tiedot kaikista muista markkinatoimijoista. Tällaiset tiedot ovat kuitenkin puutteellisia, koska vakioimattomien johdannaisten markkinoilla on vain vähän julkisia tietoja. Luottoriskinvaihtosopimukset ovat kaikilta näiltä osin erityisen riskialttiita. Ne ovat erilaisia kuin useimmat muut johdannaiset, jotka ovat riippuvaisia havaittavissa olevista markkinahinnoista (kuten koroista tai valuuttakursseista). Niiden kattama riski luottoriski ei ole suoraan havaittavissa vaan edellyttää lainanottajaa koskevia erityistietoja, joita on yleensä ainoastaan pankeilla. Viime vuosikymmenien aikana luottoriskistä on tullut myyntikelpoisempi muun muassa arvopaperistamisen ansiosta. Riskin arviointi on kuitenkin yhä vaikeaa, mikä voi johtaa tilanteisiin, joissa markkinoita yllättäen kohtaa merkittävä maksujen laiminlyönti. Luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyviä riskejä kasvattaa vielä se, että mahdolliset sitoumukset, jotka liittyvät näihin sopimuksiin, ovat äärimmäisen suuria. 1 Nämä riskit eivät kuitenkaan rajoitu luottoriskinvaihtosopimuksiin: ne liittyvät yleensäkin johdannaisiin, tosin ilman yhtä dramaattisia vaikutuksia kuten finanssikriisi on osoittanut Finanssikriisi on osoittanut, etteivät nämä riskit ole teoreettisia vaan todellisia. Bear Sterns, Lehman Brothers ja AIG olivat merkittäviä toimijoita vakioimattomien johdannaisten markkinoilla joko tällaisten johdannaisten välittäjinä tai niiden käyttäjinä tai molempina. Niiden kokemat ongelmat juontuivat vakioimattomien johdannaisten markkinoiden ulkopuolelta, ne tulivat kyseisille markkinoille näiden kolmen laitoksen tekemien luottoriskinvaihtosopimusten välityksellä, ja koska näillä laitoksilla oli keskeinen rooli kaikilla vakioimattomien johdannaisten markkinoilla, ongelmat levisivät luottoriskinvaihtosopimuksia laajemmalle ja vaikuttivat maailmantalouteen. Markkinoiden läpinäkymättömyys esti muita markkinatoimijoita saamasta selvää käsitystä siitä, mitkä olivat niiden vastapuolten vastuut näille kolmelle laitokselle, mikä johti epäluottamukseen ja likviditeetin äkilliseen ehtymiseen. Toisaalta se esti myös sääntelyviranomaisia tunnistamasta riittävän aikaisin järjestelmään kasautuvia riskejä ja havaitsemasta, missä määrin riskit olivat keskittymässä ja miten niiden toteutuminen vaikuttaisi rahoitusvakauteen. Markkinoiden kevyt sääntely pahensi vielä tätä ongelmaa, koska valvontaviranomaisilla ei ollut riittävästi tietoja tilanteesta. 1 Luottoriskinvaihtosopimukseen liittyvät kassavirrat ovat epäjatkuvia : vaikka luottoriskinvaihtosopimuksen myyjä normaaleina aikoina saa maksuja tasaisena virtana, myyjä on kuitenkin alttiina sille riskille, että luottoriskinvaihtosopimuksen kohdeyritys laiminlyö maksunsa, jolloin myyjän on maksettava koko pääoma, josta on vähennetty laiminlyödyn sitoumuksen arvo. Tämä on saanut jotkin markkinatoimijat käyttämään luottoriskinvaihtosopimuksia väärin rahoitusvälineinä. FI 5 FI

7 Näin ollen voidaan todeta kriisin osoittaneen, miten johdannaisilla yleensäkin ja erityisesti luottoriskinvaihtosopimuksilla on luotu keskinäisten sidossuhteiden verkko, jota on ollut vaikea ymmärtää, selvittää ja hallita heti maksujen laiminlyönnin jälkeen. Kriisi on paljastanut, että vakioimattomien johdannaisten markkinoiden ominaisuudet luonteeltaan yksityiset sopimukset, joista on vain vähän julkista tietoa, keskinäisten sidossuhteiden monimutkainen verkko ja vaikeudet ymmärtää riskien luonnetta ja tasoa lisäävät epävarmuutta kireässä markkinatilanteessa ja vaarantavat näin ollen rahoitusvakauden. 3. VASTAPUOLIRISKIEN HALLINTA Vastapuoliriskejä voidaan vähentää sen avulla, miten kauppatoiminnot ja kaupan jälkeiset toiminnot on rakennettu. Kaupan tasolla riskejä voidaan vähentää lisäämällä toiminnallista tehokkuutta, esimerkiksi varmistamalla, että kauppa toteutetaan, hyväksytään ja vahvistetaan sähköisesti. 2 Tällä tavoin vakioimattomien johdannaisten kauppa saadaan vastaamaan paremmin pörssissä tapahtuvaa kaupankäyntiä. Ennen finanssikriisiä sääntelyssä keskityttiin toiminnallisen tehokkuuden parantamiseen, mikä on vaikuttanut muun muassa siihen, että luottoriskinvaihtosopimukset hyväksytään ja vahvistetaan nykyään yhä useammin sähköisesti. Pelkkä toiminnallinen tehokkuus ei kuitenkaan riitä, vaikka se onkin välttämätöntä. On tärkeää vahvistaa myös kaupan jälkeisiä toimintoja, ennen kaikkea selvitystä, jotta edellä kuvattuihin riskeihin voitaisiin puuttua tehokkaasti. Näitä riskejä voidaan vähentää selvityksen avulla. Näin ollen sillä on keskeinen rooli johdannaismarkkinoilla. Selvitys voi tapahtua joko kaupan kahden vastapuolen välillä tai keskitetysti keskusvastapuolen avulla. Pörssikaupoissa keskusvastapuolet tekevät lähes kaikki selvitykset. Pörssikaupan ulkopuolella kahdenvälinen selvitys on yhä pääsääntönä, vaikka joillakin markkinasegmenteillä tehdään myös keskusvastapuoliselvityksiä (ennen kaikkea koronvaihtosopimuksista). Kahdenvälinen selvitys: Molemmat vastapuolet ovat yleensä tehneet vakuussopimuksia, joiden pohjalta johdannaissopimuksen arvon kehitystä seurataan säännöllisesti, jotta vastapuolet voisivat hallita toisiinsa kohdistuvia luottoriskejä. Jos arvo kehittyy niin, että toiselle sopimuspuolelle muodostuu vastapuolta kohtaan saatava, kyseisellä sopimuspuolella on oikeus vakuuden vaatimiseen. Vaikka vakuudella on tärkeä tehtävä luottoriskin vähentäjänä, se edellyttää, että selvityksessä otetaan huomioon suhteet useisiin vastapuoliin. Tämä kahdenvälisten suhteiden verkko on niin monimutkainen, että laitoksen on vaikea arvioida omaa luottoriskiään niiden vastuiden perusteella, joita sen vastapuolilla on toisiinsa, minkä lisäksi sen on vaikea arvioida, mitä dominovaikutuksia on sillä, että jokin vastapuolista laiminlyö maksunsa. Keskusvastapuoliselvitys: Keskusvastapuoli osallistuu kuhunkin kauppaan toimimalla kummankin osapuolen vastapuolena. Kummankin vastapuolen velvoitteet kohdistuvat nyt keskusvastapuoleen, joten kummankin osapuolen riskialtistus kohdistuu markkinoilla yhteen ja samaan vastapuoleen. Keskusvastapuolen käytöstä on useita etuja. Se toimii käytännössä keskinäisenä vakuutuksena ja keskinäisenä suojamekanismina. Sen ansiosta vakuuksia on helpompi hallita, koska se kerää ja hallinnoi niitä itse. Keskusvastapuolen käyttö on myös turvallisempaa, koska keskusvastapuoli toimii keskustakaajana ja laitoksena, joka on keskittynyt pelkästään riskinhallintaan, jossa suoja on monitasoinen. 2 Ks. tähän tiedonantoon liittyvän valmisteluasiakirjan kohta 2.2, jossa näitä käsitteitä kuvataan tarkemmin. FI 6 FI

8 Tämä riskinhallintaan keskittyminen tekee keskusvastapuolesta puolueettoman osapuolen. Keskeisen asemansa ansiosta sen on myös helpompi arvioida ja hallita riskejä. Sen ansiosta myös sääntelyviranomaisten on helpompi valvoa riskejä, koska keskusvastapuolella on kaikki keskeiset tiedot hallussaan. Keskusvastapuolen systeemisen roolin vuoksi on keskeisen tärkeää, että sitä hoidetaan ammattitaitoisesti, sillä on runsaasti pääomaa ja sitä säännellään hyvin, jotta se olisi turvallinen ja vakaa. 3 Kahdenvälinen selvitys ja keskusvastapuoliselvitys Ottaen huomioon nämä edut on aiheellista kysyä, miksi markkinatoimijat eivät käytä keskusvastapuoliselvitystä kaikissa tapauksissa. Ensimmäinen ilmeinen syy on se, että turvallisuudesta koituu kustannuksia tällaiseen selvitysjärjestelmään osallistuville, koska osallistujat joutuvat rahoittamaan keskusvastapuoliselvityksen tarjoamaa monikerroksista suojaa. Toiseksi keskusvastapuoliselvitys parantaa läpinäkyvyyttä, jolloin muutkin markkinatoimijat voivat alkaa hyödyntää tietoja, mistä on haittaa niille, jotka ovat aiemmin voineet hyödyntää niitä yksinomaisesti (esimerkiksi suuret vakioimattomien johdannaisten välittäjät). Yhtenä syynä on myös se, että keskusvastapuoliselvitystä ei aina voida käyttää. Sen käyttö asettaa useita ennakkovaatimuksia, jotka liittyvät pääasiassa likviditeettiin ja standardointiin. Koska kaikki vakioimattomat johdannaiset eivät vastaa ominaisuuksiltaan keskusvastapuoliselvityksen edellyttämiä vaatimuksia, komissio pyrkii vahvistamaan vastapuoliriskien hallintaa myös kahdenvälisissä kaupoissa. Voidaan siis todeta, että johdannaisiin liittyvät riskit vaihtelevat markkinarakenteen mukaan. Vakioimattomien johdannaisten markkinat ovat yleisesti katsoen huomattavasti riskialttiimmat kuin säännellyt kauppapaikat, koska kyseiset markkinat eivät ole yhtä läpinäkyviä ja vastapuolten väliset suhteet ovat niillä mutkikkaampia. Välineissä, joilla kahdenvälisiin suhteisiin liittyvää vastapuoliriskiä voidaan vähentää, on siis paljon toivomisen varaa, ja tapaan, jolla vastapuoliriskiä vähennetään, on parannettava huomattavan paljon. 3 Ks. tähän tiedonantoon liittyvän valmisteluasiakirjan kohta 2.4.2, jossa keskusvastapuoliselvitystä kuvataan tarkemmin. FI 7 FI

9 4. TOIMET, JOTKA KOMISSIO ON JO TOTEUTTANUT PARANTAAKSEEN JOHDANNAISMARKKINOIDEN RAHOITUSVAKAUTTA Vaikka johdannaiset eivät jää EU:n sääntelyjärjestelmässä rahoituspalvelujen sääntelyn ulkopuolelle, sääntelyjärjestelmää on kuitenkin syytä tarkastella uudelleen ottaen huomioon, että vakioimattomien johdannaisten markkinat ovat kasvaneet valtavasti, johdannaisten välityksellä otetut spekulatiiviset positiot ovat lisääntyneet ja johdannaismarkkinoilla toimii yhä enemmän muita kuin säänneltyjä yhteisöjä. Finanssikriisin puhkeamisen jälkeen komissio on reagoinut nopeasti ja toteuttanut toimia, joiden tavoitteena on puuttua kaikkein kiireellisimpiin ja akuuteimpiin riskiin, joita johdannaisiin liittyy. Luottoriskinvaihtosopimusten osalta komissaari McCreevy kehotti lokakuussa 2008 i) tarkastelemaan johdannaismarkkinoita järjestelmällisesti finanssikriisistä saatujen kokemusten valossa ja ii) esittämään konkreettisia ehdotuksia siitä, miten luottojohdannaisiin liittyviä riskejä voidaan vähentää. 4 Tämän tuloksena luottoriskinvaihtosopimusten välittäjät sitoutuivat aloittamaan keskusvastapuoliselvitykseen soveltuvien, eurooppalaisia riskikohteita ja näihin perustuvia indeksejä koskevien luottoriskinvaihtosopimusten selvittämisen eurooppalaisten keskusvastapuolten välityksellä 31. heinäkuuta 2009 mennessä. 5 Toiseksi, joitakin arvopaperistamiseen sekä liialliseen riskinsiirtoon ja riskien väärään hinnoitteluun liittyviä ongelmia on käsitelty vakavaraisuusdirektiivin uudelleentarkastelussa. 6 Kyseisen ehdotuksen mukaan yritysten (niin kutsuttujen alullepanijoiden), jotka uudelleenjärjestelevät lainoja vaihdantakelpoisiksi arvopapereiksi, on säilytettävä itsellään tietty osuus näihin arvopapereihin liittyvistä vastuista. Arvopapereihin sijoittavilta yrityksiltä edellytetään puolestaan asianmukaista perusteellista harkintaa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Jos yritykset eivät toimi tällä tavoin, niihin sovelletaan raskaita pääomaseuraamuksia. Kolmannessa toimessa on kyse spekulatiiviseen kauppaan liittyvästä järjestelmäriskistä. Komissio antaa piakkoin ehdotuksen pääomavaatimuksista, joita sovelletaan rahoituslaitosten kaupankäyntivarastoon, arvopaperistamispositioihin ja uudelleenarvopaperistamispositioihin. Ehdotuksessa esitetään pääomavaatimusten tiukentamista, joka luultavasti johtaa siihen, että rahoituslaitokset alkavat välttää liiallista lyhytaikaisten riskien ottamista. Neljänneksi komissio tarkastelee rahoitusmarkkinoiden valvontaan soveltamaansa lähestymistapaa uudelleen. Eurooppalaisen makrotaloudellisen valvontaviranomaisen Charlie McCreevy (2008), Time for regulators to get a better view of derivatives, 17. lokakuuta 2008, SPEECH/08/538. Helmikuun 17. päivänä 2009 yhdeksän suurta kansainvälistä välittäjää (Barclays Capital, Citigroup, Credit Suisse, Deutsche Bank, Goldman Sachs, HSBC, JP Morgan Chase, Morgan Stanley ja UBS) sitoutuivat käyttämään Euroopan unionissa yhtä tai useampaa keskusvastapuolta sen jälkeen, kun nämä on perustettu selvitysdirektiivin (98/26/EY) mukaisina järjestelminä. Tällöin keskusvastapuolia käytetään i) selvittämään keskusvastapuoliselvitykseen soveltuvia luottoriskinvaihtosopimuksia, jotka koskevat eurooppalaisia riskikohteita ja näihin perustuvia indeksejä, ja ii) siirtämään keskusvastapuoliselvitykseen soveltuvat avoimet sopimukset tällaiseen selvitykseen. Saman sitoumuksen on myöhemmin tehnyt vielä yksi välittäjä (Nomura), ja tätä aloitetta ovat tukeneet Euroopan pankkiyhdistysten liitto, European Public Banks Board ja monet muut eurooppalaiset pankkiyhdistykset. KOM(2008) 602 lopullinen COD 2008/0191 direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY muuttamisesta keskuslaitoksiin kuuluvien pankkien, tiettyjen omien varojen erien, suurten riskikeskittymien, valvontajärjestelyjen ja kriisinhallinnan osalta. FI 8 FI

10 luominen antaa mahdollisuuden havaita liiallinen riskien kasautuminen järjestelmään ja toimia niiden rajoittamiseksi. Tulevaisuudessa Euroopan järjestelmäriskikomitealla on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että johdannaismarkkinoiden riskit eivät aiheuta ongelmia koko talous- ja rahoitusjärjestelmälle. Viidenneksi on käynyt ilmeiseksi, ettei luottoluokituslaitoksia voida jättää sääntelyn ulkopuolelle, koska ne eivät ole kyenneet arvioimaan asianmukaisesti monimutkaisten instrumenttien aiheuttamia riskejä ennen kaikkea niiden eturistiriitojen vuoksi, joita sisältyy liikeeseenlaskija maksaa -malliin. Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät huhtikuussa 2009 komission ehdottaman asetuksen, jonka mukaan luottoluokituslaitosten on noudatettava tiukkoja vaatimuksia, jotka koskevat riippumattomuutta, laatua ja avoimuutta. ja oltava viranomaisten jatkuvassa valvonnassa. 7 Lopuksi mainittakoon, että komissio on ehdottanut hedge-rahastoja ja muita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaa direktiiviä, jonka tavoitteena on luoda Euroopan tasolle kattava ja tehokas sääntely- ja valvontakehys. Ehdotettu direktiivi antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden parantaa alan makrotason vakauden valvontaa ja mikrotason valvontaa, asettaa rajoituksia kyseisten yhteisöjen käyttämälle vivutukselle ja toteuttaa tarvittaessa koordinoituja toimia, joilla varmistetaan rahoitusmarkkinoiden moitteeton toiminta TULEVAT TOIMET: UUDET ALOITTEET RAHOITUSVAKAUDEN PARANTAMISEKSI Nykyinen kriisi on osoittanut olevan tarpeen puuttua vakioimattomien johdannaisten markkinoihin, jotta ne täyttäisivät taloudellisen tehtävänsä vaarantamatta kuitenkaan järjestelmän vakautta. Komission mielestä tämä vaatii toimia, joilla a) sääntely- ja valvontaviranomaisille annetaan mahdollisuus saada tarkka käsitys vakioimattomien johdannaisten markkinoilla tehdyistä transaktioista ja otetuista positioista, b) lisätään vakioimattomien johdannaisten markkinoiden läpinäkyvyyttä käyttäjien kannalta ennen kaikkea siten, että hinnoista ja kaupan määristä on saatavilla enemmän ja parempaa tietoa, c) parannetaan johdannaismarkkinoiden toiminnallista tehokkuutta, jotta vakioimattomat johdannaiset eivät heikentäisi rahoitusvakautta, ja d) vähennetään vastapuoliriskejä ja edistetään keskitettyjä rakenteita. Tärkeimmät keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat i) pidemmälle menevän standardoinnin edistäminen, ii) keskitettyjen tietovarastojen käyttö, iii) siirtyminen keskusvastapuoliselvitykseen ja iv) kaupan siirtäminen julkisemmille kauppapaikoille. 9 Tässä jaksossa analysoidaan näitä keinoja ja ehdotetaan suuntaviivoja tulevia toimia varten Standardointi Standardointi on ennakkoedellytys sille, että jäljempänä käsiteltäviä muita keinoja voidaan käyttää keskusvastapuoliselvitykseen soveltuviin vakioimattomiin johdannaisiin. Tällaiseen Euroopan komissio (2008), Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus luottoluokituslaitoksista, KOM(2008) 704, sellaisena kuin Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sen hyväksyneet 23. huhtikuuta Euroopan komissio (2009), Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista, KOM(2009) 207. Näiden keinojen soveltuvuus vaihtelee jossain määrin markkinasegmentin mukaan. Joidenkin käyttö on huomattavasti mutkikkaampaa kuin toisten. Tähän tiedonantoon liittyvän valmisteluasiakirjan luvussa 4 analysoidaan tarkemmin nykyisten riskinvähentämismenetelmien tehokkuutta ja niihin liittyvää lisätoimien tarvetta kullakin vakioimattomien johdannaisten markkinasegmentillä. FI 9 FI

11 selvitykseen soveltumattomien johdannaisten osalta toiminnallista tehokkuutta voidaan parantaa ja operatiivisia riskejä vähentää jatkamalla standardointia, esimerkiksi edistämällä vakiosopimusten ja sähköisten hyväksyntä- ja vahvistuspalvelujen laajempaa käyttöä, tietojen keskitettyä säilyttämistä sekä maksujen ja vakuuksien hallintaprosessien automatisointia. Koska standardointi on ennakkoedellytys muille toimille, sillä on keskeinen asema komission toimissa, joiden tavoitteena on luoda tehokkaat, turvalliset ja vakaat johdannaismarkkinat. Standardointi vaatii kuitenkin investointeja. Komissio aikoo tukea alan investointipyrkimyksiä, joilla edistetään standardointia kaikkien sellaisten vakioimattomien johdannaisten osalta, jotka eivät todennäköisesti sovellu keskusvastapuoliselvitykseen eivätkä pörssikauppaan Keskitetyt tietovarastot Keskitettyyn tietovarastoon kerätään tietoja (sekä keskusvastapuoliselvitykseen soveltuvien että muiden johdannaisten osalta) muun muassa transaktioiden määrästä ja avoimien positioiden suuruudesta läpinäkyvyyden ja tietämyksen lisäämiseksi. 10 Tietovaraston avulla ei pelkästään lisätä läpinäkyvyyttä vaan parannetaan myös markkinoiden toiminnallista tehokkuutta. Tietovarasto voi tarjota myös muita palveluja (esimerkiksi helpottaa selvityksiä ja maksuja). Komission mielestä tietovarastoista on lisääntyneen läpinäkyvyyden ja tietämyksen ansiosta hyötyä valvontaviranomaisille. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että keskusvastapuoliselvitystä ei ole helppo käyttää kaikkien johdannaiskauppojen selvittämiseen, koska edellytykset eivät aina täyty eikä niitä ole helppo soveltaa. Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitea (CESR) aikoo tutkia tietovarastojen hyödyllisyyttä oikeudellisen suojan, valvonnan ja liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta. Komitea antaa myöhemmin raportin, jonka perusteella komissio ryhtyy tarpeellisiin toimiin Keskusvastapuoliselvitys Käsiteltävinä olevista keinoista keskusvastapuoliselvitys on se, johon on tähän mennessä kiinnitetty eniten huomiota. Keskusvastapuolet ovat osoittaneet arvonsa finanssikriisin aikana, mitä kuvaa niiden rooli Lehman Brothersin konkurssin seurausten hallinnassa. Komissio on jo kehottanut rahoitusalaa laajentamaan keskusvastapuoliselvityksen käyttöä ja aikoo panna de Larosièren työryhmän asiasta antamat suositukset täytäntöön ensisijaisena toimenaan. Sääntelyyn, valvontaan ja rahapolitiikkaan liittyvien näkökohtien vuoksi on olemassa vankat perusteet sille, että keskusvastapuoliselvitys sijoitetaan Eurooppaan. Tällöin siihen sovelletaan eurooppalaisia sääntöjä ja valvontaa, ja valvontaviranomaiset voivat kiistattomasti ja ehdottomasti saada käyttöönsä keskusvastapuolten hallussa olevia tietoja. Lisäksi eurooppalaisten viranomaisten on helpompi puuttua eurooppalaisen keskusvastapuolen ongelmiin. Esimerkkinä voidaan mainita, että keskuspankkien likviditeettisopimukset eivät ole suoraan sellaisten rahoituslaitosten saatavilla, jotka sijaitsevat niiden valuutta-alueiden ulkopuolella Luottoriskinvaihtosopimuksia varten on jo olemassa tällainen tietovarasto, Trade Information Warehouse, jota hoitaa yhdysvaltalainen Depository Trust and Clearing Corporation (DTCC). Keskuspankkien välillä voi olla valuutanvaihtosopimuksia, mutta koska likviditeettisopimukset eivät ole suoraan saatavilla, EKP on ilmoittanut puoltavansa vahvasti sitä, että keskusvastapuoli sijaitsee euroalueella. Tämä ilmenee myös EKP:n neuvoston 18. joulukuuta 2008 antamasta tiedotteesta: FI 10 FI

12 Luottoriskinvaihtosopimusten osalta tärkeimmät johdannaisten välittäjät ovat allekirjoittaneet Euroopan komission kanssa sitoumuksen, jonka mukaan eurooppalaisten luottoriskinvaihtosopimusten selvittäminen siirretään yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle keskusvastapuolelle 31. heinäkuuta 2009 mennessä. Välittäjät pyrkivät parhaillaan standardoimaan eurooppalaisia luottoriskinvaihtosopimuksia, jotta keskusvastapuoliselvitys olisi mahdollista. Tarkoitus on, että kaksi eurooppalaista keskusvastapuolta alkaa tarjota luottoriskinvaihtosopimusten selvityksiä 31. heinäkuuta 2009 mennessä ja kolmas on valmis aloittamaan joulukuussa Neljäs keskusvastapuoli ei ole vielä vahvistanut aloittamispäiväänsä. Komissio on tyytyväinen siihen, että alan toimijat pyrkivät noudattamaan sitoumuksessa sovittua määräaikaa. Aloitteet, joita toimijat ovat toteuttaneet luottoriskinvaihtosopimusten standardoinnin alalla, ovat tähän saakka osoittautuneet tehokkaiksi Atlantin molemmilla puolilla. On kuitenkin tiettyjä teknisiä näkökohtia, joita koskevat ratkaisut ovat vielä keskeneräisiä (tällaiset näkökohdat liittyvät muun muassa maksuvelvollisuuden laukaisevana tapahtumana olevaan uudelleenjärjestelyyn). Näin ollen, jos alan toimijat ei voi täyttää sitoumustaan, komission on harkittava muita mahdollisuuksia, joita käsitellään jäljempänä. Se suhtautuu myönteisesti alan toimijoiden aloitteisiin ja ottaa huomioon niiden tulokset ja täytäntöönpanon pohtiessaan, tarvitaanko muita aloitteita sen varmistamiseksi, että keskusvastapuoliselvitystä aletaan käyttää niin paljon kuin mahdollista. Keskusvastapuolten käyttöön on jo olemassa kannustimia. On luonnollista, että markkinatoimijat pyrkivät käyttämään keskusvastapuoliselvitystä, koska se vähentää niiden vastapuoliluottoriskiä ja niiden sääntömääräiselle pääomalle asetettuja vaatimuksia. Kannustimet eivät ole kuitenkaan olleet niin vahvoja, että ne olisivat voittaneet kaupalliset kannustimet kahdenvälisen selvityksen käyttöön. Sen vuoksi komissio harkitsee keinoja, joilla voidaan vahvistaa merkittävästi keskusvastapuoliselvityksen käyttöä tukevia kannustimia, jotta kaupallinen epäröinti ei olisi esteenä keskusvastapuoliselvityksen mahdollisimman laajamittaiselle käytölle. Näitä kannustimia voidaan vahvistaa i) muuttamalla sääntömääräistä pääomaa koskevia vakavaraisuusdirektiivin sääntöjä ja ii) antamalla sääntelyn ja valvonnan osalta varmuus keskusvastapuolten turvallisuudesta ja vakaudesta, mikä voidaan tarvittaessa toteuttaa eurooppalaisen lainsäädännön ja yhteisen valvonnan avulla. 12 Nämä tulevat toimet eivät luonnollisestikaan vaikuta määräaikaan, joka on asetettu käynnissä oleville pyrkimyksille siirtää eurooppalaisten luottoriskinvaihtosopimusten selvittäminen yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle keskusvastapuolelle. Määräaika on edelleenkin 31. heinäkuuta Kaupankäynti Kun on kyse keskusvastapuolten selvittämistä vakioiduista johdannaisista, seuraava looginen vaihe on periaatteessa se, että tällaisilla johdannaisilla käydään kauppa organisoiduissa kauppapaikoissa, kuten säännellyillä markkinoilla (esimerkiksi johdannaispörssissä) tai monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä, joissa hinnat ja muut kauppaan liittyvät tiedot ovat julkisesti saatavilla. Tämä parantaisi hintojen läpinäkyvyyttä ja vahvistaisi riskinhallintaa. 12 EKP:n neuvosto vahvisti, että luottojohdannaisia varten tarvitaan ainakin yksi eurooppalainen keskusvastapuoliselvityspalvelu. Koska arvopaperikaupan selvitys- ja toimitusjärjestelmillä voi olla systeemiriskin kannalta suuri merkitys, kyseisen infrastruktuurin tulisi sijaita euroalueella. EKP (2008), EKP:n neuvoston päätökset, 18. joulukuuta Euroopan komissio (2009), komission tiedonanto Euroopan finanssivalvonta, KOM(2009) 252. FI 11 FI

13 Toisaalta on mahdollista, että sentyyppiset vakioidut sopimukset, joilla yleensä käydään kauppaa julkisilla kauppapaikoilla, eivät kata kaikkia johdannaisten käyttäjien riskinhallintatarpeita. Useimmat markkinatoimijat suosivat vakioimattomilla johdannaisilla käytävää kauppaa kaupallisista syistä. Markkinoiden avoimuus ja toiminnallinen tehokkuus on kuitenkin asetettava etusijalle rahoitusvakauden vuoksi. Yhteiskunta suosii avoimia kauppapaikkoja, jotka ovat mahdollisimman julkisia ja standardoiduja, riskinhallintaan ja hinnanmääritykseen liittyvistä syistä. Järjestelmällä, joka perustuu eri kauppapaikkojen (pörssin ulkopuolisten markkinoiden, pörssien ja monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien) väliseen kilpailuun, on myös omat etunsa markkinoiden tehokkuuden kannalta, kunhan kaikille kauppapaikoille asetetaan samat avoimuutta ja organisointia koskevat vaatimukset, jotka takaavat terveen kilpailun. Tällainen avoimeen ja organisoituun kauppaan perustuva vaihtoehto ei ole tuntematonta muillakaan rahoitusmarkkinoilla. Rahoitusmarkkinadirektiivillä poistettiin sääntö, jonka mukaan kauppaa olisi käytävä säännellyillä markkinoilla (niin kutsuttu keskittymäsääntö), mutta asetettiin samalla muille kauppapaikoille (monenkeskisille kaupankäyntijärjestelmille ja kauppojen sisäisille toteuttajille) asianmukaiset avoimuusvaatimukset. Näin ollen osakkeiden käteismarkkinoilla eri kauppapaikkojen välinen kilpailu tapahtuu yhteisten avoimuutta ja organisointia koskevien sääntöjen puitteissa. Toistaiseksi johdannaiset eivät kuitenkaan kuulu tämän rahoitusmarkkinadirektiivissä säädetyn avoimuuden piiriin, eikä liiketoimista ilmoittaminen koske rahoitusvälineitä, joilla ei saa käydä kauppa säännellyillä markkinoilla. Ottaen huomioon vakioimattomien johdannaisten markkinoiden joustavan luonteen ja osakkeiden käteiskauppaan sovellettavan järjestelmän komissio aikoo selvittää, miten vakioimattomien johdannaisten kaupasta saataisiin avoimempaa ja tehokkaampaa. Tätä varten se aikoo arvioida i) kauppavirtojen laajamittaisempaa ohjaamista avoimien ja tehokkaiden kauppapaikkojen kautta ja ii) asianmukaista läpinäkyvyyden tasoa (hinta, transaktio, positio) johdannaismarkkinoiden erilaisia kauppapaikkoja varten. 6. PÄÄTELMÄT Johdannaisilla on tärkeä rooli taloudessa, mutta niihin liittyy tiettyjä riskejä. Finanssikriisi on osoittanut, että näitä riskejä ei vähennetä riittävästi vakioimattomien johdannaisten markkinoilla varsinkaan luottoriskinvaihtosopimusten osalta. Komissio on finanssikriisin alusta lähtien pyrkinyt puuttumaan kiireellisimpiin ongelmiin, joita nämä riskit ovat aiheuttaneet. Komission mielestä olisi kuitenkin harkittava myös muita toimia, joilla voidaan lisätä transaktioiden standardointia ja läpinäkyvyyttä, vahvistaa siirtymistä keskusvastapuoliselvitykseen ja varmistaa, että tällaista selvitystä käytetään koko vakioimattomien johdannaisten markkinoilla, sekä johtaa kauppavirtoja avoimien ja tehokkaiden kauppapaikkojen kautta aina kun se on mahdollista. Tällä tiedonannolla käynnistetään julkinen kuuleminen, jonka jälkeen komissio pitää julkisen kuulemistilaisuuden 25. syyskuuta Sidosryhmien esittämät kannanotot ja tosiseikat otetaan huomioon seikkaperäisessä vaikutustenarvioinnissa, jonka pohjalta komission on helpompi kehittää lähestymistapaansa. Kuulemismenettelyn tulosten perusteella komissio tekee toiminnalliset päätelmät ennen nykyisen toimikautensa päättymistä ja ehdottaa ennen vuoden loppua sopivia aloitteita, joihin kuuluvat tarvittaessa myös säädösehdotukset. FI 12 FI

14 Tulevassa työssään komissio ottaa huomioon alan toimijoiden pyrkimykset, EU:n tärkeimpien kumppaneiden kehityksen ja erityisesti Yhdysvaltain valtioinvarainministeriön esittämän vakioimattomia johdannaisia koskevan laajan sääntelyjärjestelmän. Nämä toimet johtavat ennen kaikkea siihen, että kaikkille vakioiduille johdannaissopimuksille on tehtävä keskusvastapuoliselvitys ja että vakioimattomat johdannaiskaupat kehotetaan tekemään säännellyissä pörsseissä ja säännellyissä avoimisssa sähköisissä kaupantekojärjestelmissä. 13 Komissio jatkaa näihin kysymyksiin liittyvää yhteistyötä Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa muun muassa rahoituspalvelujen sääntelyä koskevan vuoropuhelun puitteissa, jotta poliittiset lähestymistavat olisivat yhdenmukaisia koko maailmassa ja jotta vältettäisin sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö. 13 Ks. Yhdysvaltain valtiovarainministeriön tekemä rahoitussääntelyn uudistus, 17. kesäkuuta FI 13 FI

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. ehdotukseen

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. ehdotukseen FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel xxx SEC(2010) xxx KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014 EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION SUOSITUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION SUOSITUS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.4.2009 K(2009) 3177 KOMISSION SUOSITUS suositusten 2004/913/EY ja 2005/162/EY täydentämisestä julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallinto- tai valvontaelinten

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Oikeudellisten asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 10.12.2010 2010/0251(COD) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla. Johannes Ankelo Equity Derivatives - Public Distribution

Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla. Johannes Ankelo Equity Derivatives - Public Distribution Pääoman vapauttaminen muihin sijoituksiin johdannaisten avulla Sisältö Commerzbank AG Markkinatakaajan rooli Vipuvaikutus Bull & Bear Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.5.2010 KOM(2010) 2010 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Varjopankkitoiminta Finanssialan uusien riskien torjuminen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Varjopankkitoiminta Finanssialan uusien riskien torjuminen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.9.2013 COM(2013) 614 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Varjopankkitoiminta Finanssialan uusien riskien torjuminen FI FI KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 96 09.11.2015. 96 Asianro 7192/00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginvaltuusto 96 09.11.2015. 96 Asianro 7192/00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 2 19.10.2015 96 Asianro 7192/00.02.01/2015 Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.10.2015 2 Talous-

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: KOMISSION ASETUS, annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: KOMISSION ASETUS, annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], FI 10830 rev. 3 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2003) Ehdotus: KOMISSION ASETUS, annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY täytäntöönpanosta takaisinosto-ohjelmille

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.11.2014 COM(2014) 704 final/2 2014/0332 (NLE) CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre 2014. Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus

Lisätiedot

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 4. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2000/0159(COD) ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS))

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS)) 4.2.2010 A7-0006/ 001-027 TARKISTUKSET 001-027 esittäjä(t): Talous- ja raha-asioiden valiokunta Mietintö Magdalena Alvarez Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla A7-0006/2010 (KOM(2009)0029 C6-0062/2009

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.6.2014 COM(2014) 370 final 2014/0188 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Lyhyeksimyynti mitä ja miksi?

Lyhyeksimyynti mitä ja miksi? Lyhyeksimyynti mitä ja miksi? Sijoitus Invest 2014, Wanha Satama 13.11.2014 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Lyhyeksimyyntiasetus tuli voimaan 1.11.2012 Sovelletaan kaikkiin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos: KOMISSION ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos: KOMISSION ASETUS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel (LUONNOS) 6.2.2006 [Toimielinten välinen viite] Luonnos: KOMISSION ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta tietojen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Sisältö Commerzbank AG Bull & Bear perusteet Sertikaatin komponentit Esimerkkejä Vertailua muihin tuotteisiin Suojamekanismi Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/2009(INI) 6.4.2010 MIETINTÖLUONNOS rahoituspalvelualan julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallinto- tai valvontaelinten jäsenten

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2015 COM(2015) 186 final 2015/0097 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus Studia Monetaria 15.2.2011 Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Suomen valtionvelka Tilaisuus, Esittäjä 2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 9.10.2014 2014/0279(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Ukrainasta peräisin oleviin tavaroihin

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I P7_TA-PROV(2011)0452 Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.11.2007 KOM(2007) 752 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Standardi 4.3k. Vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimus. Määräykset ja ohjeet

Standardi 4.3k. Vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimus. Määräykset ja ohjeet Standardi 4.3k Vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimus Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

LIITTEET. Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 48 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET Ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyn kolmannen maan antaman lainsäädännön ekstraterritoriaalisen soveltamisen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 19.12.2012,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 19.12.2012, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 C(2012) 9586 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 19.12.2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman IP/03/716 Bryssel 21. toukokuuta 2003 Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman Euroopan komission tuoreella toimintasuunnitelmalla yhtiöoikeuden uudistamisesta ja

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 SC 154 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian

Lisätiedot