KUULEMINEN VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUULEMINEN VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ"

Transkriptio

1 KUULEMINEN VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ Yhteenveto kuulemispalautteesta VUOKSEN VESIENHOITOALUE

2 Yleistä kuulemisesta Kuuleminen vesienhoidon työohjelmasta ja keskeisistä kysymyksistä järjestettiin Kukin vesienhoitoalueen neljästä ELY-keskuksesta pyysi lausunnot oman toimialueensa keskeisiltä vesienhoitoon liittyviltä tahoilta Koordinoiva Etelä-Savon ELY-keskus pyysi lisäksi lausunnot valtakunnallisilta toimijoilta Palautetta pystyi antamaan myös Internetissä vastaamalla vesienhoitoalueen webropol-kyselyyn 2

3 Palautteen määrä Vuoksen vesienhoitoalueella Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnot Muu palaute Pohjois-Savon ELY-keskus 29 8 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 21 4 Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus 23 1 Internet-kysely 23 Yhteensä

4 Palautteen huomioiminen Vesienhoitoalueiden ELY- keskukset ovat koonneet alueensa palautteen ja käsittelevät sen yhteistyöryhmässään. Palautteen yhteenvedot on toimitettu vesienhoitoalueen yhteen sovittavalle ELY- keskukselle joka on koonnut palautteista vesienhoitoalueen yhteenvedon. Yhteenveto julkaistaan myös vesienhoitoalueen internet-sivulla ( Palaute on yhteistyöryhmien sekä vesienhoitotyöhön osallistuvien Ely-keskusten asiantuntijoiden käytössä. Palaute huomioidaan päivitettäessä vesienhoidon suunnittelun toisella kierroksen toimenpideohjelmia ja niistä vesienhoitoalueilla koottavia vesienhoitosuunnitelmia. Palautetta hyödynnetään myös käynnissä olevan ensimmäisen suunnittelukauden toimeenpanon apuna. Kuulemispalautteen yhteydessä esiin nousseita sektorikohtaisia keskeisiä valtakunnan tason linjausasioita on selvitetty valtakunnallisen 2. kierroksen toimeenpanon ohjeistusprojektissa valmistelluissa sektorikohtaisissa raporteissa. Nämä raportit julkaistaan ympäristöhallinnon www- sivuilla osoitteessa: 4

5 Suunnittelun toteutus, aikataulu ja vaikuttamismahdollisuudet Aikataulua ja työohjelmaa pidettiin realistisena ja hyvin laadittuina. Toisaalta aikataulujen tulkittiin olevan tiukkoja mm. käytettävissä oleviin resursseihin ja myös paikallisten toimijoiden toimintamahdollisuuksiin nähden Prosessista saatiin osin ristiriitaista palautetta. Suunnitteluprosessia ja lausuntomenettelyjä ym. pidettiin raskaana ja prosessia pidettiin myös pitkälti ELY- keskusten vetämänä ja vaikutusmahdollisuuksia suhteellisen vähäisinä. Toisaalta todettiin suunnitteluprosessi selkeäksi, osallistumismenettelyt kattaviksi ja sekä yhteistyö- ja vaikutusmahdollisuudet hyviksi Vesienhoitoprosessi tarjoaa toimivia vaikutusmahdollisuuksia. Toisaalta vesienhoidon toimintatapoja tulisi kehittää vuorovaikutteisempaan suuntaan. Alueellisten ja paikallisten tarpeiden parempi huomioiminen, paikallinen tieto ja kokemus olisi huomioitava paremmin Pidettiin tärkeänä yhteistyötä eri hallinnonalojen sekä kentän toimijoiden kanssa sekä osallisten motiivien tunnistamista ja yhdistämistä tavoitteiden saavuttamiseksi On tärkeää saada eri toimijat sitoutumaan suunnitelman tavoitteisiin ja sen toteuttamiseen. Myös kansalaisten aktivointi osallistumaan ja toimimaan tarvitsee panostusta Myös viranomaisten sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin sekä tavoitteiden tukeminen katsottiin tärkeäksi 5

6 Tiedotus ja osallistaminen Osallistamismenettelyä pidettiin avoimena ja riittävänä Toisaalta katsottiin tarpeelliseksi lisätä ja suunnata tiedotusta mm. tavoitteiden kannalta merkittävimpien toimijoiden osalta Toiminnasta toivottiin paikallistasolla enemmän näkyvyyttä ja tietoa mm. paikallislehdissä ja hyväksi väyläksi esitettiin myös aihepiiriin liittyvät harrastelehdet Haluttiin enemmän alueellista tiedotusta asiasta ja samoin kaivattiin tiivistetympää tietoa vesienhoidosta Korostettiin kansalaisten aktivoimista osallistumaan ja toimimaan suunnitelman esitysten huomioimisessa Kuulemisen lisäksi tulisi jalkautua kuntiin vesienhoitotyön tunnetuksi tekemiseksi käytännönläheisesti ja esitettiin mm. kuulemisen alkuun kuntakierroksia ja suunnitelmien selvitys- ja kuulemistilaisuuksia ELY- keskuksille esitettiin myös perustettavaksi esimerkiksi helppokäyttöisiä sähköisiä palautekanavia kansalaisille 6

7 Ympäristöselostuksen laatiminen ja sisältö Ympäristöarviointi ja - selostus on suunniteltu tehtävän kattavasti ja monipuolisesti. Sisällön katsottiin olevan riittävä ja kattava. Toisaalta sisältö katsottiin laaja-alaiseksi ja monisyiseksi. Kaikkea kuvattua ei mahdollisesti ehditä kokoamaan aikataulussa Ympäristöselostuksessa tai muussa sopivassa yhteydessä tulee kuvata paremmin, miten luotettavaa vesien tilatieto on Arviointi ei ota riittävästi huomioon toimenpiteiden vaikutusta elinkeinoelämään ja ihmisiin / hyvinvointiin Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee ottaa selkeästi kantaa siihen, mitä vaikutuksia vesienhoidon toteuttamisella on vesistöalueen toimijoihin, esim. maaja metsätalouteen sekä turvetuotantoon 7

8 Vesienhoitotoimenpiteiden vaikutukset ja kustannustehokkuus Yleistä Useissa lausunnoista painotettiin vesienhoitotoimenpiteiden vaikutuksia sekä kustannustehokkuutta ja myös näiden arvioinnin parantamista edelliseen suunnittelukauteen nähden Myös eri sektoreiden toimenpiteiden ja vaihtoehtojen välinen kustannustehokkuus nousi esiin samoin kuin kustannusten kohdentuminen eri toimialoille Kustannustehokkailla toimenpiteillä mahdollistetaan vesien hoitoa ja kunnostusta myös niukkenevilla resursseilla Ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat kustannustehokkaimpia ja niitä pitäisi painottaa. Päästöjen kontrollointi niiden syntylähteellä katsottiin tehokkaaksi tavaksi hallita kuormitusta. Kustannustehokkaita toimenpiteitä haettiin erityisesti hajakuormituksen alentamisen mutta myös vesistöjen kunnostustoimenpiteiden osalta. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Elinkeinoelämälle on tärkeää vakaa toimintaympäristö ja pitkän aikajänteen ennakoitavuus. Siksi toimenpiteiden osalta tulee pitäytyä nykyisen lainsäädännön mukaisissa toimenpiteissä, eikä hoitosuunnitelmiin tule kirjata direktiivit ylittäviä vaatimuksia Vesienhoidon toimenpiteiden taloudellisten vaikutusten arviointi maanomistajille tulee tehdä aiempaa huolellisemmin Yleisesti vesiensuojelun tasoa ei pidä kiristää liikaa energiantuotannon, samoin kuin ravinnontuotannon, toimintaedellytyksiä vaarantaen 8

9 Yhteistyö, rahoitusmahdollisuudet ja resurssit Useissa lausunnoissa korostetaan yhteistyötä ja myös vastuullisuutta vesiensuojelussa. On tärkeää saada eri toimijat sitoutumaan tavoitteisiin ja toteuttamiseen ja myös kansalaisten aktivointi osallistumaan ja toimimaan tarvitsee panostusta. Tuloksiin pääseminen edellyttää myös laajaa ja joustavaa rahoituspohjaa vesienhoidon kannalta oleellisten toimien toteuttamiseen. Toimenpiteitä kannattaa hankkeistaa. Viranomaisyhteistyön sekä kansalaishavaintoverkoston kehittäminen että yhteistyö/kehittäminen paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa on tärkeää Ehdotettiin yhteishankkeiden yhteyteen mm. täsmäkoulutusta, jonka kautta voitaisiin edistää kunnostushankkeita Hoitotoimenpiteiden toteuttamiseen ja kehittämiseen esitetään kohdennettavaksi aikaisempaa enemmän resursseja Palautteessa korostetaan valtion sitoutumista vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseen. Toteutukseen tulee osoittaa riittävät resurssit Resurssit ovat yleisesti vähenemässä ja erityisesti kunnostushankkeiden rahoitusta pidetään ongelmallisena. Rahoittajiksi esitetään myös mm. vesien käyttäjiä mutta toisaalta todetaan vähäinen maksuhalukkuus. Rahoituskanavana tuodaan esille myös maakuntaohjelma sekä sen toteuttamisohjelma ja maaseutuohjelma sekä yritystoiminnan kautta saatava tuki Tarvitaan keskeisten taloudellisten näkökohtien selvittämistä, taloudellisen ohjauksen keinovalikoiman tarkastelua ja niiden käyttöä Yhteistyöryhmien toimintatapojen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota 9

10 Keinot ja toimet, joilla vesien tilaa voidaan parantaa Käytettävissä tulee olla oikeaa ja tutkittua tietoa, jotta osataan vaikuttaa siihen mitkä vesistöt vaativat ensisijaisesti toimenpiteitä toisella suunnittelukaudella Vesienhoidon toteutuksessa taloudellisilla ohjauskeinoilla ohjaaminen parempiin käytäntöihin voisi olla toimiva toimintamalli Valistus ja asenneilmapiiriin vaikuttaminen katsottiin hyväksi keinoksi edistää vesiensuojelua jotta mm. olemassa olevaa ohjeistusta saadaan tehokkaasti käytäntöön. Tarkennetut tehokkaat toimenpiteet, niiden priorisointi, tavoitteiden selkeys ja myös tarve paikallisesti tehokkaampaan valvontaan sekä ympäristöviranomaisen jämäkkyys tuotiin esiin parannustoimina Pienvesien, jokien ja purojen osalta tarvittaisiin oma toimenpideohjelma. Näiden kunnostusmahdollisuudet ovat myös suuria hankkeita paremmat Rakennettujen ja padottujen vesistöjen kunnostuksissa tarvittaisiin myös priorisointia siten, että uhanalaisimmille vaelluskaloille voitaisiin kunnostaa mahdollisimman pian luontaiseen lisääntymiseen sopivia ympäristöjä 10

11 Vesien tilaan liittyvät ongelmat ja kehittämistarpeet, keskeiset kysymykset Vuoksen vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset ovat kattavia ja myös perusteltuja mutta priorisointia tarvitaan mm. rajallisten resurssien vuoksi Riittävän ja oikean tiedon hankkiminen toimenpiteiden kohdentamiselle ja toteuttamiselle on keskeistä Eri vesiensuojelumenetelmien vaikutuksista vesien tilaan on seurantatietoa vielä verrattain vähän ja lyhyeltä aikajaksolta Toimeenpanon vastuukysymykset, uudet yhteistyömuodot, toimenpiteiden rahoitus ja kustannustehokkuus ovat keskeisiä asioita 11

12 Palautteessa esiin tulleet esitykset keskeisiksi kysymyksiksi 1/3 Useimmin palautteessa esiintyvät asiat Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja kustannustehokkuustarkastelut tulisi sisällyttää keskeisiksi kysymyksiksi Sisäinen kuormitus tulisi säilyttää keskeisenä kysymyksenä tulevallakin kaudella Erityistilanteet ja onnettomuuksiin varautuminen tulisi sisällyttää keskeisiin kysymyksiin Alueellisten ja paikallisten tarpeiden huomioiminen tulisi nostaa keskeisiin kysymyksiin tai ohjauskeinoihin Säännöstelykäytäntöjen kehittäminen tulisi säilyttää keskeisenä kysymyksenä tulevallakin kaudella Esitetään selvemmin tavoitteeksi pienempien vesimuodostumien tarkastelua sekä myös pienvesien ennallistamisohjelman valmistelun käynnistämistä ensi tilassa Keskeisiin kysymyksiin tulee nostaa pinta- ja pohjavesistä kerättävien kuormitustietojen luotettavuuden kehittäminen, kuormituslähteiden tarkempi selvittäminen sekä kuormitusmenetelmien kehittäminen 12

13 Palautteessa esiin tulleet esitykset keskeisiksi kysymyksiksi 2/3 Yksittäisiä esiin tulleita asioita Viimeaikaisten ongelmien ja erityisesti lukuisien vireillä olevien hankkeiden vuoksi kaivosteollisuuden vesistövaikutukset tulisi olla vesienhoidon keskeisenä kysymyksenä Vuoksen vesienhoitoalueella Esitetään lisättäväksi keskeisenä kysymyksenä vesialueiden omistuksen yhdistäminen vesienhoitotoiminnan helpottamiseksi / mahdollistamiseksi Kansalaisten ja toiminnanharjoittajien tietoisuuden ja omatoimisuuden lisääminen tulisi nostaa keskeiseksi kysymykseksi Taajamien hulevesien vähentämis- ja käsittelytarve tulee nostaa keskeiseksi kysymykseksi Maankäytön suunnittelu tulisi ottaa mukaan keskeisiin kysymyksiin Keskeisenä linjauksena vesienhoidon toteuttamisessa tulee olla vesien tilan parantaminen ja ylläpitäminen perustuen alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin Keskeisiin kysymyksiin tulee nostaa pinta- ja pohjavesistä kerättävien kuormitustietojen luotettavuuden kehittäminen, kuormituslähteiden tarkempi 13 selvittäminen ja kuormitusmenetelmien kehittäminen

14 Palautteessa esiin tulleet esitykset keskeisiksi kysymyksiksi 3/3 Yksittäisiä esiin tulleita asioita Vesistöseurannan lisäämisen sijaan keskeisenä kysymyksenä tulisi olla nykyisten tulosten tehokas hyödyntäminen, vaikutusten arvioinnit sekä niihin perustuvat kustannustehokkaat vesienhoitotoimenpiteet Tulevalla kaudella tulee huolehtia, että vaadituilla tai vapaaehtoisesti toteutettavilla toimenpiteillä saavutetaan positiivia vaikutuksia kustannustehokkaasti. Tähän tulee suunnata resursseja ja arviointi tulee sisällyttää keskeisiin kysymyksiin tai ohjauskeinoihin Keskeiseksi kysymykseksi esitetään matkailuhankkeiden turvaamista koko Vuoksen vesistöalueella ottaen huomioon saimaannorppa Natura 2000-alueeseen kuuluvien järvien tilan turvaamiseksi tulisi tiukentaa ympäristölainsäädäntöä sekä lupaehtoja Ympäristövalvonnan merkittävä lisääminen tulisi sisällyttää keskeisiin kysymyksiin 14

15 Vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset verkkokyselyn palaute merkittävyydestä 1/2 (vastauksia 23 kpl) Keskeinen kysymys Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen Hajakuormituksen vähentäminen: Erittäin keskeinen Keskeinen Ei keskeinen Ei tarpeen käsitellä En osaa sanoa Maatalous Metsätalous Haja- ja loma-asutus Hajakuormitukseen vaikuttavat muut tekijät Pistekuormittajien aiheuttamien päästöjen hallinta: Yhdyskunnat ja teollisuus Turvetuotanto Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet Sisäinen kuormitus

16 Vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset verkkokyselyn palaute merkittävyydestä 2/2 (vastauksia 23 kpl) Keskeinen kysymys Erittäin keskeinen Keskeinen Ei keskeinen Ei tarpeen käsitellä En osaa sanoa Pohjavesien turvaaminen Vesielinympäristöjen parantaminen Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksiin varautuminen Vesienhoidon toimeenpanon varmistaminen : Toimeenpanon vastuukysymykset Uudet yhteistyömuodot Toimenpiteiden rahoitus ja kustannustehokkuus Uuden tiedon tuottaminen pinta- ja pohjavesistä

17 Vesimuodostumien rajaukset, kuormitus, vaikutusten arviointi ja luokittelu Vesimuodostumien rajaukset on tulkittu paikoin ongelmallisiksi. Heikossa kunnossa olevia vesistöalueita tulisi jaotella tarkemman tiedon pohjalta vielä pienempiin alueisiin (esim. lahdet), jolloin entisestään paremmin ja kustannustehokkaammin voidaan kohdentaa oikeita toimenpiteitä oikeille alueille. Alueiden erityistekijät, kuten kaukokulkeutuminen sekä maaperän erityispiirteet on huomioitava vaikutusten arvioinnissa ja luokittelussa Maatalouden kuormituksen taustaoletuksiin katsotaan liittyvän vääriä olettamuksia, kuten mittausmenetelmät ja kuormituksen rehevöittävyys, jotka tulee oikaista. Tavoite ottaa kiintoainekuormitus huomioon tulevissa kuormitusarvioissa todettiin hyväksi asiaksi. Sisäisen kuormituksen merkitystä korostettiin useissa lausunnoissa Pienempien vesimuodostumien tarkastelun laajentaminen on tärkeää ja ne tulisi ottaa selvemmin vesienhoitosuunnitelmiin mukaan mutta mm. biologisen aineiston puutteellisuus on näiden osalta ongelma. Erillisen pienvesien ennallistamisohjelman valmistelu olisi käynnistettävä välittömästi Olisi arvioitava alueellisiin olosuhteisiin perustuen tavoitteet, jotta vesistöjen tila ei heikkene vain uuteen luokitusjärjestelmään perustuen. 17

18 Vesistöjen seuranta ja velvoitetarkkailut Pintavesien ekologinen luokittelu perustuu myös toisella kaudella niukahkoon biologiseen aineistoon Kaikki toimet, jotka tukevat biologisen tarkkailuaineiston kasvattamista ja asiantuntijoiden arviointia tulisi ottaa käyttöön Kuormitusarvioiden tarkentamisessa tulisi hyödyntää tehokkaammin jo olemassa oleva aineisto Seurantamenetelmiä tulisi kehittää siten, että ne tunnistaisivat paremmin vesistössä tapahtuvia muutoksia ranta-alueilla. Haitallisten aineiden osalta todetaan, että on tärkeää tunnistaa merkittävimmät aineet ja päästölähteet ja kartoittaa monipuolisesti keinoja päästöjen vähentämiseksi Haitallisten aineiden tarkkailu ei saa olla itsetarkoitus, vaan lähtökohtana tulee olla päästöjen syntymien ehkäisy. Toiminnanharjoittajien velvollisuus ei ole rahoittaa yleistä tutkimustoimintaa, velvoitetarkkailuja ei tule laajentaa muihin seurantatarkoituksiin ja tarkkailuvelvoitteiden pitää olla suhteessa toiminnan kuormitukseen. Raakaveden laatuun vaikuttavien valuma-alueiden toimijoiden seurantavelvoitteiden tulisi kohdistua pilaaja maksaa periaatteen mukaisesti ja siten, että myös uhka vedenhankinnalle on seurannassa huomioitu Pienten vedenottamoiden raakaveden laadun tarkkailua tulisi lisätä Velvoitetarkkailun piiriin haluttaisiin paremman kuormitustiedon ja haittavaikutusten arvioinnin 18 vuoksi myös hajakuormitus ja hajakuormittajat

19 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet Vuoksen vesistöalueella on näköpiirissä useita erityisesti kaivos- ja turvetuotantoon liittyviä laajennushankkeita, joiden haitallisten vesistövaikutusten ehkäisemiseksi on tehtävä kaikki voitava Yhdyskuntien jätevesien haitallisia aineita koskevissa tutkimuksissa ei ole yleisesti havaittu merkittäviä ongelmia. Tiedon pohjalta on mahdollista tunnistaa aineet, joista lisätietoa tarvitaan ja ne joista ei ole riskiä. Lisätiedon hankinta tulee kohdistaa kustannustehokkaasti valikoimalla aineet, joista lisätietoja tarvitaan. Kalojen elohopeanormin oletetaan ylittyvän yleisesti. Olisi arvioitava alueellisiin olosuhteisiin perustuen tavoitteet, jotta vesistöjen tila ei heikkene vain uuteen luokitusjärjestelmään perustuen. Esitettiin myös lääke ja vastaavien jäämien selvittämistä suurimpien yhdyskuntien jätevesien purkuvesistöissä 19

20 Yhdyskunnat, haja- ja loma-asutus sekä haja-asutuksen jätevedet Jätevedenpuhdistamojen käyttöhäiriöihin ja tulva-aikaisiin ongelmiin, mm. ohijuoksutuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Myös hulevesien hallinta/käsittely kaupunki- ja muilla taajama-alueilla katsottiin tulevaisuuden haasteeksi. Esille nousivat mm. tuotantolaitosten häiriötilanteet, puhdistamojen ohijuoksutukset, ylivuodot, huuhtoumariski ja poikkeustilanteet kuten ympäristöonnettomuudet Huomiota tulisi kiinnittää haitallisten aineiden viemäripäästöihin, kartoittaa keinoja päästöjen vähentämiseksi sekä aineiden korvaaminen vähemmän haitallisilla Esitettiin myös lääke ja vastaavien jäämien selvittämistä suurimpien yhdyskuntien jätevesien purkuvesistöissä On panostettava jätevesien puhdistustekniikoiden kehittämiseen ja käyttöönottoon, vesistöjen tilan seurantaan ja valvontaan Haja-asutuksen osalta monessa lausunnossa todettiin jätevesiasetuksen toimeenpanon ongelmat ja että mm. haja-asutuksen jätevesineuvontaan on panostettava. Puolueeton kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmien ylläpitoa ja hoitoa koskeva neuvonta edellyttää jatkossakin valtion ja kuntien toimenpiteitä. Esitettiin myös mm. että haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanon valvonta tulisi siirtää alueellisten ELY-keskusten tehtäväksi koska kuntatasolla ei ole tahtotilaa suunnata resursseja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käyttöön kymmenien 20 tuhansien kiinteistöjen omistajien valvontaan ja kehotteluun asian hoitamiseksi.

21 Turvetuotanto Useat tahot toivat esiin huolestuneisuutensa turvetuotannon vesistökuormituksesta ja sen hallinnasta Turvetuotannon riittävän tiukoilla lupaehdoilla tulisi estää ravinteiden ja orgaanisen aineksen pääsy vesistöihin ja ympäristölupa tulisi edellyttää kaikenkokoisilta turvetuotantoalueilta Tuotantoalueilta lähtevien päästöjen valvontaan tulisi kehittää jatkuvatoimisia mittauslaitteita huomioimaan kuormitusvaihtelut ja erityisesti tulvajaksot Viranomaisten kentän valvontaa ja ohjausta olisi lisättävä erityisesti kevättulvien ja rankkasateiden aikana turvetuotannon valvontaa tulisi kokonaisuudessaankin tehostaa. Maakuntakaavojen ohjausvaikutusta turvetuotannon sijoittumisessa ja lupamenettelyissä tulisi vahvistaa Uusien turvetuotantoalueiden sijoittumiseen sekä käytöstä poistuvien alueiden jatkokäyttöön ja vesistövaikutuksiin katsottiin tarvetta kiinnittää huomiota Todettiin toisaalta että turveteollisuuden vesistövaikutuksia tulisi tarkastella uusimman vaikutustiedon valossa kun ala käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa Ensimmäisellä vesienhoitokaudella turvetuotannolle esitetyt toimenpideohjelman tavoitteet ovat heijastuneet lupamääräyksiin (mm. pintavalutus ym. ympärivuotisesti, happamoitumisriskien huomiointi) Turveteollisuus on viime aikoina investoinut vesiensuojeluun ja tämän pitäisi näkyä vaikutusarvioinneissa. Samoin todetaan mm. että seuraavalla vesienhoitokaudella kaikilla turvetuotantoalueilla on tavoitteena BAT- määritelmän mukaiset vesiensuojelurakenteet ja niistä kertyneet kokemukset ovat 21 vesienhoitoalueen kaikkien toimijoiden käytössä ja sovellettavissa.

22 Kaivannaisteollisuus Vuoksen alueella kaivosteollisuuden vesiensuojelu oli lausunnoissa aluekeskuksesta riippuen runsaasti esillä ja vesiensuojelutoimet katsottiin tärkeiksi Kaivannaisteollisuuden laajentumisen ja uusien kaivoshankkeiden mahdolliset vesistövaikutukset on kartoitettava ja arvioitava hyvin mm. ongelmien ja vastakkainasettelujen välttämiseksi hankkeiden toteutusvaiheessa Kaivosteollisuuden vaikutukset ja niiden ehkäisy tulisi ottaa korostetummin mukaan vesienhoitosuunnitelmiin Myös kaivosteollisuuden päästöjen seurantaan ja valvontaan esitettiin tarvittavan lisäresursseja Esille nousivat myös jo suljettujen kaivosalueiden ongelmat. Lopetettujen kaivosalueiden kuormituksia on selvitettävä ja haittoja torjuttava. Kaivannaisteollisuuden käyttämien kemikaalien ympäristövaikutuksista ja yhteisvaikutuksista tarvitaan lisää tietoa Kalankasvatus Hyvänä pidettiin, että Vuoksen vesienhoitoalueella on huomioitu kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje sekä sijainninohjaus Valtioneuvoston 2009 hyväksymä kansallinen vesiviljelyohjelma ja maa- ja metsätalousministeriön valmistelema vesiviljelystrategia tulee myös huomioida jatkotyössä Todettiin myös ettei kalanviljelyelinkeinoon tule kohdistaa yleisiä kuormituksen vähentämistavoitteita 22

23 Pohjavedet Pohjavesien suojelusuunnitelmahankkeissa (POSELY, POKELY, ESAELY) on laadittu kuntakohtaiset suojelusuunnitelmat, joita tulee hyödyntää toimenpiteiden toteuttamiseksi Suunnitelmien toimeenpanossa kuntien maankäytöllä, rakennusvalvonnalla ja ympäristönsuojelutoimella on tärkeä rooli. Pohjavesien osalta hyvän tilan saavuttaminen ja säilyttäminen vaatii pohjavesialueilla riskienhallintaa, vedenlaadun seurannan tehostamista ja riittävien pohjaveden suojelutoimenpiteiden toteuttamista. Esitettiin tutkimushanketta maa- ja metsätalouden vaikutusten arvioimiseksi, tarkkailujen kehittämistä sekä todettiin tarve maa-ainesoton suojaetäisyyksien perusteiden määrittämiselle Vedenhankinnan huomioiminen haja- ja pistekuormituksen hallinnassa sekä eri tahoille osoitetuissa seurantavelvoitteissa katsottiin tärkeäksi Riittävien resurssien varaaminen kunnissa ja valtionhallinnossa pohjavesien suojeluun ja siihen liittyviin hankkeisiin todettiin tärkeäksi, jotta tarvittavat toimenpiteet konkretisoituvat Tärkeäksi todettiin pohjavesien suojelun tarkempi huomioon ottaminen myönnettäessä ympäristö- ja maa-aineslupia sekä suunniteltaessa kuntien maankäyttöä ja neuvonnan ja tiedotuksen lisääminen yrityksille ja maa-ainesten ottajille. Metsätoimenpiteiden rajoittaminen pohjavesialueilla aiheuttaa metsänomistajalle kustannuksia, eikä niihin ole olemassa korvaussäännöstöä. Rajoitteita ei tule asettaa elleivät ne perustu pohjavesialuekohtaiseen tutkimustietoon ja korvaukset rajoitetusta metsänkäytöstä ovat sovittu. Pohjavedelle maalämpökaivoista aiheutuvien riskien pienentämiseksi tulisi esittää ratkaisuja. 23

24 Maatalous Keskeisenä maatalouden vesiensuojelukeinona pidetään ympäristötukijärjestelmän toimeenpanoa ja tukijärjestelmän kehittämistä siten, että tukitoimia kohdennettaisiin entistä paremmin vesiensuojelun ongelma-alueille Vesien tilaan vaikuttavien toimenpiteiden kuten suojavyöhykkeiden sekä kosteikkojen toteutusta ja samoin esim. karjanlannan uusia hyötykäyttötapoja (mm. biokaasun tuotanto) tulisi edistää sekä lisätä tiedotusta, neuvontaa ja koulutusta. Ongelmaksi tulkitaan viranomaisten mahdollisuus edellyttää keinovalikoiman käyttöä. Tulisi tarkastella lainsäädännön muutostarpeita niin, että toimenpiteisiin voitaisiin velvoittaa nykyistä paremmin. Maatalouden ravinnekuormituksen osalta tulee huomioida mm. aikaisemmin tapahtunut runsaampi ravinteiden käyttö/lannoitus, joka vaikuttaa kuormitukseen sekä kuormitukseen vaikuttavat taustatekijät (sateet, tulvat ja ympärivuotiset valuntamuutokset). Tulisi huomioida, että kuormitusmallit pohjautuvat Etelä-Suomessa savikkoalueilla tehtyihin mittauksiin. Katsotaan tarvittavan kaikkien kuormituslähteiden kokonaisvaltaista tarkastelua, jotta vastuuta kuormituksesta ja sen vähentämisestä ei tule liikaa maatalouden harteille. Todetaan että ongelman muodostavat erityisesti eroosioherkät ja korkean ravinnetila pellot. Katsotaan, että paras ja tehokkain keino peltoviljelyn valumien estämisessä on maan hyvä vesitalous, salaojitus ja peltojen kasvukunto. Hyvät sadon mahdollistavat tehokkaan ravinteiden käytön ja vähentävät ravinteiden huuhtoutumista Katsotaan että lainsäädännöllä, toimenpideohjelmilla ym. tulisi edellyttää vielä tehokkaampia toimenpiteitä maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseksi ja tätä kautta pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Katsotaan että keskeisessä roolissa myös jatkossa tulee olemaan maatalouden ympäristötukiohjelma, 24 jonka nimi muuttuu ympäristökorvausohjelmaksi.

25 Metsätalous Toimenpiteet tulisi kohdistaa metsäojien mukana tulevan ravinne- ja kiintoainekuorman pienentämiseen Vesilain ilmoitusmenettelyn kautta tulisi pystyä myös vaikuttamaan kunnostusojituksiin ja edellyttämään riittäviä vesiensuojelutoimenpiteitä Metsätalouden eroosiohaittojen torjuntaa, tehostettua ja kohdistettua vesiensuojelusuunnittelua sekä metsätalouden vesiensuojeluun liittyvää koulutusta ja neuvontaa on jatkettava. Kokemus metsätalouden vesiensuojelusta sekä tutkimusohjelmien tulokset sekä uudet ennakoivat suunnittelumenetelmät on saatava nopeasti käytäntöön Vesiensuojelurakenteet tulee suunnitella hyvin ammattilaisten toimesta ja valvoa niiden toteutusta ja kunnossapitoa Rakenteiden mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat rankkasateet Metsäntutkimuksen näkökulmasta toisaalta todetaan, että kaikkein tehokkainta on kuitenkin jättää kunnostusojitukset tekemättä silloin kun niille ei ole tarvetta. Kunnostusojitusten kohdentaminen vain tarvealueille pitäisi lisätä vesienhoitosuunnitelmien keinovalikoimaan. Toisaalta katsotaan nykyisten lakien vaatima taso riittäväksi pohjaksi metsätalouden toimenpiteiden ohjaamiseen myös vesiensuojeluasioissa. Katsotaan myös, ettei erinomaisessa ja hyvässä kunnossa olevien vesistöjen tilan säilyttäminen vaadi nykymenetelmiä järeämpiä toimia metsätaloudessa. 25

26 Onnettomuusriskit ja häiriötilanteet Lukuisissa lausunnoissa esille nousivat erilaiset häiriö- ja poikkeustilanteen ja niihin varautuminen sekä päästöjen ennaltaehkäisy Esille nostettiin mm. tuotantolaitosten häiriötilanteet, puhdistamojen ohijuoksutukset, ylivuodot, huuhtoumariski ja ympäristöonnettomuudet Myös ennakoivaa yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa tulisi kehittää Maankäytön suunnittelu ja vesienhoito Useassa lausunnossa todetaan, että vesienhoito tulisi kytkeä nykyistä tiiviimmin maankäytön suunnitteluun Maakuntakaavaa voidaan käyttää kokonaisvaltaisena ja pitkäjänteisenä suunnittelun työkaluna ohjattaessa erilaisia maankäyttöratkaisuja vesistöpäästöjä vähentävään suuntaan Maankäytön huomioiminen voisi tarkoittaa mm. toimintojen sijoituksen ohjaamista vesiensuojeluperusteisesti, riittävään vesiensuojelutietoon perustuvia maakuntakaavojen turvetuotannon aluevarauksia ja mm. tulvien ja ilmastonmuutoksen sekä hulevesiasioiden huomioimista kaavoituksessa Toisaalta joissakin lausunnoissa todettiin että kaavoitus on ensisijaisesti rakentamisen ja maankäytön ohjauskeino ja soveltuu huonosti yksityiskohtaiseen vesiensuojeluun 26

27 Sisäinen ravinnekuormitus Sisäisen kuormituksen merkitykseen kiinnitetään huomiota useissa lausunnoissa. Vesistöjen sisäinen kuormitus ja siihen vaikuttaminen voi olla oleellinen tekijä onnistuneessa vesienhoidossa 2. suunnittelukaudella sisäisen kuormituksen arviointia tulisi lisätä yhtenä vesiä kuormittavana tekijänä sekä toteuttaa toimenpiteitä sisäisen kuormituksen alentamiseksi Myös toimenpiteiden kokonaisvaltainen kustannustehokkuuden arviointi edellyttäisi sisäisen kuormituksen arviointia. Sisäisen kuormituksen arvioinnissa huomioitavaa on happiolojen vaikutuksen lisäksi särkikalojen pohjaravinnon käyttötapa jonka vuoksi ravinteita voi palautua veteen huomattavia määriä myös hapekkailta pohjilta 27

28 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutokseen varautuminen vesistöjen osalta liittyy erityisesti suoto- ja valumavesien sekä hulevesien hallintaan, mihin tulee kiinnittää kaikilla osa-alueilla erityistä huomiota Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee huomioida nykyistä kattavammin mm. vesien kasvavan tulvaherkkyyden vaikutusten ehkäisyssä (mm. rakennusjärjestykset, maankäytön suunnitelmat, alimmat rakennuskorot) Ilmastonmuutoksen kaltaisessa, laajoja alueita koskettavissa ilmiöissä yhtenäiset linjaukset olisivat tärkeitä Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden mitoitus tulee suunnitella muuttuviin ilmasto-oloihin Myös säännöstelyjä on syytä tarkistaa ottaen huomioon jo nyt nähtävillä olevat ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt sääoloissa. Ilmaston muutos voi lisätä myös mm. kaivosteollisuuden vesistövaikutuksia. Ilmastonmuutosta koskeviin tarkasteluihin kaivattiin täydennyksenä mm. lähdeviitteitä 28

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet

Lisätiedot

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot

Lisätiedot

KUULEMINEN VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ 15.6.-17.12.2012. Yhteenveto kuulemispalautteesta

KUULEMINEN VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ 15.6.-17.12.2012. Yhteenveto kuulemispalautteesta KUULEMINEN VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ 15.6.-17.12.2012 Yhteenveto kuulemispalautteesta VUOKSEN VESIENHOITOALUE 1 Sisältö 1. Yleistä kuulemisesta... 3 2. Palauteyhteenveto

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

KUULEMINEN VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ

KUULEMINEN VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ KUULEMINEN VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ 15.6. 17.12.2012 Yhteenveto kuulemispalautteesta KYMIJOEN-SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUE Yleistä kuulemisesta Kuuleminen vesienhoidon

Lisätiedot

Vesienhoidon kuulemispalaute

Vesienhoidon kuulemispalaute Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille

Lisätiedot

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto

Lisätiedot

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 28.11.2018 5.12.2018 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Vesienhoidon 3. kauden ja tulvariskien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2012 1 (8) 389 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto vesienhoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden

Lisätiedot

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/ Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2018 17.12.2018 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet

Lisätiedot

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/ Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet

Lisätiedot

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Vesienhoidon TPO Teollisuus Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan

Lisätiedot

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon

Lisätiedot

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol

Lisätiedot

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille 2022-2027 ja muuta ajankohtaista Helsingin pienvesitapaaminen 24.5.2018 Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon suunnitteluprosessi Vesienhoito Uudellamaalla

Lisätiedot

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA

Lisätiedot

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2012 1 (7) 321 Lausunto vesien hoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeisistä

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ kuuleminen

VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ kuuleminen VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ kuuleminen 15.6. 17.12.2012 Yhteenveto kuulemispalautteesta Keski-Suomen ELY-keskus 22.3.2013 Yleistä kuulemisesta Kuuleminen vesienhoidon

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,

Lisätiedot

Lausunnon antajat: ( ) Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen. Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker 2.9.

Lausunnon antajat: ( ) Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen. Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker 2.9. Tulvariskien hallintasuunnitelman kuuleminen Remiss om planen för hantering av översvämningsrisker yhteenveto / sammanfattning Lausunnon antajat: (9.4.-9.7.2018) Lausuntoja oli 19 10 kuntaa: Alavus, Kristiinankaupunki,

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Vaaralliset aineet kenen vastuulla?

Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Ympäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon:

Ympäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon: Ympäristölautakunta 16 18.03.2015 Lausunto vesienhoitosuunnitelmista vuosille 2016-2021 873/11.01.01.02/2014 YMPL 16 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä edellyttää vesienhoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Yrittäjäntie 24, Kuopio Asia: LAUSUNTOPYYNTÖ VESIENHOIDON TYÖOHJELMA JA KESKEISET KYSYMYKSET, VHA 1 ja 2

Yrittäjäntie 24, Kuopio Asia: LAUSUNTOPYYNTÖ VESIENHOIDON TYÖOHJELMA JA KESKEISET KYSYMYKSET, VHA 1 ja 2 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry LAUSUNTO Yrittäjäntie 24, 70150 Kuopio 17.12.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi Pohjois-Karjalan ELY-keskus kirjaamo.pohjois-karjala@ely-keskus.fi

Lisätiedot

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun

Lisätiedot

Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus

Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus Sini Olin, Suomen ympäristökeskus Vesienhoidon suunnittelun vaiheet Toimenpiteiden suunnittelun aikataulu Vesienhoidon

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Valuma-aluetason suunnittelun koulutus 14.11.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon

Lisätiedot

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle

Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Pohjavesien toimenpide-ehdotukset toiselle vesienhoitokaudelle Mari Leminen 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY 469 pohjavesialuetta Luokka I: 377 kpl Luokka II: 92 kpl Luokittelu Riskitekijöiden arviot Hyvä tila/huono

Lisätiedot

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien

Lisätiedot

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5. Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.2018 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot Hankkeen tarve ja tausta Hankkeen

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Satu Räsänen, Ympäristöministeriö 16.9.2009 Lappeenranta Kaivannaisalan ympäristöpäivä Satu Räsänen /Ympäristöministeriö /Vesipolitiikan puitedirektiivi 1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola 13.3.2019 KOTOMA- hanke Hanke alkoi 1.11.2016 ja päättyi

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

Vesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu

Vesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu Vesienhoito, riskit ja vesien tarkkailu Merja Antikainen, Anu Peltonen Pirkanmaan ELY-keskus Talousvesikoulutus 28.9.2017 Tampere 18.9.2017 Vesienhoitosuunnittelulla vedet hyvää tilaan tietämys vesien

Lisätiedot

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Viite: Lausuntopyyntö, Lapin ELY-keskus, Torniojoen vesienhoitoalue, vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset, 15.6.2012. LAPELY/11/07.04/2012.

Lisätiedot

Toimenpiteiden suunnittelu

Toimenpiteiden suunnittelu Toimenpiteiden suunnittelu Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä 21.11.2013 Pekka Räinä/ Lapland ELY-centre 1. ENSIMMÄISEN SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN - Toimenpiteiden päivittämisen ensimmäisessä

Lisätiedot

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019-2023 Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät 27.-28.8.2019 Nyt on veden vuoro Suurten vesialueiden maana kannamme suurta vastuuta vesistä.

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia

Lisätiedot

Ryhmätyöt. Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu

Ryhmätyöt. Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu Ryhmätyöt Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu 1 Suunnittelussa ELYn apuna oli alatyöryhmiä Toimenpiteiden toteutus yhteinen asia, useita vastuutahoja miten yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa

Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Vesienhoidon huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa Oskari Orenius 12.10.2012 Uudenmaan nykyrakenne Metropolimaakunnan kasvupaine Asukasmäärän lisäys 2009-2035 Ruutujen asukastiheys keskimäärin

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella 15.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 290 t / a Kuormitusvähenemätavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018

Lisätiedot

Ajankohtaista vesienhoidosta

Ajankohtaista vesienhoidosta Ajankohtaista vesienhoidosta Olli Madekivi Pirkanmaan ELY-keskus Maatalouden vesiensuojelun neuvottelupäivät 19. -20.1.2016 21.1.2016 Esityksen sisältö vesienhoitosuunnitelmat päivitetty ja hyväksytty

Lisätiedot

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä Henri Virkkunen LUVY ry Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Puolueetonta ja laadukasta jätevesineuvontaa Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja

Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja 2016-2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmä 8.5.2014 23.5.2014 Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen perusteista Toimenpiteisiin sisältyvät merkittävimmät

Lisätiedot

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto

Lisätiedot

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)

Lisätiedot

Toimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet

Toimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet Toimeenpanon toteutus ja toteutustarpeet Pohjavesi 28.11.2018 Sisältö: Toimenpiteet sektoreittain Toimenpiteiden toteutuminen 2016-2018 Toteutustarpeet 2019-2021 Ongelmakohtia ja kehitysideoita 2 Toimenpiteet

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan

Lisätiedot

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Vesienhoidon keskeiset kysymykset

Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Vesienhoidon keskeiset kysymykset Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 18.9.2017 Vesienhoidon keskeiset kysymykset VHA2 VHA3 Mitkä tekijät mielestänne eniten muuttavat tällä hetkellä Hämeen pinta- ja pohjavesien tilaa (kolme tärkeintä)?

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen

Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen Förverkligandet av vattenvårdsåtgärderna, ansvarsfördelning samt uppnåendet av våra gemensamma mål 29.1.2015

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta

Lisätiedot

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6. Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen

Lisätiedot

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 225 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.

Lisätiedot