MAKING THE AVENUE OPEN Dokumenttielokuva ja kirjallinen raportti ghanalaisen Mampongin kuurojen lukion arkielämästä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAKING THE AVENUE OPEN Dokumenttielokuva ja kirjallinen raportti ghanalaisen Mampongin kuurojen lukion arkielämästä"

Transkriptio

1 MAKING THE AVENUE OPEN Dokumenttielokuva ja kirjallinen raportti ghanalaisen Mampongin kuurojen lukion arkielämästä Saija Ruuskanen ja Anni Säily Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielen tulkin koulutusohjelma Viittomakielen tulkki (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Ruuskanen, Saija & Säily, Anni. Making the Avenue Open. Dokumenttielokuva ja kirjallinen raportti ghanalaisen Mampongin kuurojen lukion arkielämästä. Turku, kevät 2008, 60s., 7 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Länsi, Turku. Viittomakielen tulkin koulutusohjelma, viittomakielen tulkki (AMK). Opinnäytetyömme kertoo Ghanan ainoasta kuurojen lukiosta Mampong-Akuapemin kaupungissa. Mampongin lukion ja sen opiskelijoiden arkea kuvaamalla opinnäytetyö avaa näkymiä Ghanan kuurojen opetukseen myös yleisellä tasolla. Suomenkielistä informaatiota Ghanan kuuroista ei ollut saatavissa, ja englanninkielistäkin materiaalia löytyi niukasti. Aineistomme koostui videomateriaalista ja havainnoista, jotka keräsimme syksyllä 2007 Mampongin kuurojen koulussa. Työmme tavoitteena on tiedon välittäminen asiasta kiinnostuneille suomalaisille. Opinnäytetyömme on toiminnallinen ja se sisältää kirjallisen osan lisäksi dokumenttielokuvan. Kirjallinen raportti ei ole vain opinnäytetyöprosessin kuvaus, vaan se ja dokumenttielokuva muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Kirjallisessa raportissa käsitellään Mampongin kuurojen lukiota, yleistä kuurojen tilannetta Ghanassa sekä dokumenttielokuvan soveltuvuutta aiheesta tiedottamiseen. Dokumentti syventää työn kulttuurista luonnetta ja tuo Mampongin lukion lähemmäksi ja konkreettisemmaksi suomalaiselle yleisölle. Dvd-muotoinen dokumenttielokuva käännettiin suomen kielelle ja suomalaiselle viittomakielelle. Tutkielman aineisto kerättiin osallistuvan havainnoinnin ja teemahaastatteluiden avulla. Tutkimusaineiston analysointi oli kvalitatiivista. Teemahaastatteluissa haastateltiin Mampongin lukion rehtoria, kuuroa opettajaa ja kuuroa opiskelijaa. Kolmen informantin haastatteluista avautuivat erilaiset näkemykset kuurojen opetukseen Ghanassa. Osallistuva havainnointi toteutettiin osallistumalla lukion jokapäiväiseen elämään. Tutkimusaineiston perusteella voidaan sanoa, että Ghanan kuurojen opetus elää murrosvaihetta. Ghanan hallitus, Ghanan kuurojen liitto GNAD sekä kuurojen koulut ympäri Ghanaa haluavat parantaa viittomakielen asemaa ja kuurojen opetusta. Opinnäytetyömme tuo alalle uutta tietoa ja siinä käytetyt formaatit mahdollistavat aiheen moniulotteisen tarkastelun. Dokumenttielokuvan käännökset parantavat työn saavutettavuutta erityisesti viittomakielisten osalta. Opinnäytetyöprosessi tarjosi meille mahdollisuuden tutustua uuden kulttuurin ja kielen ohella myös dokumenttielokuvan tekemiseen, parityöskentelyyn, audiovisuaalisen kääntämisen erityispiirteisiin sekä koko projektin organisointiin. Asiasanat: Ghana, kuurojen opetus, dokumenttielokuva, kulttuurinen tieto

3 ABSTRACT Ruuskanen, Saija and Säily, Anni Making the Avenue Open. Documentary and Report of Everyday Life at the Secondary Technical School for the Deaf in Mampong, Ghana. 60p., 7 appendices. Language: Finnish. Turku, Spring Diaconia University of Applied Sciences, Turku Unit. Degree Programme in Sign Language Interpreting. Degree: Sign Language Interpreter. The Mampong Senior Secondary Technical School for the Deaf is the only one of its kind in Ghana. By introducing everyday life in Mampong SS School for the Deaf, the thesis also informs about the deaf in Ghana in general. The aim of the study is to investigate and distribute information about deaf education, status of the deaf in Ghana and Ghanaian Sign Language. We collected the material for the research in Mampong-Akuapem in Autumn The research methods we used were theme-interviewing and observing by participation. In order to obtain different points of view, we interviewed the headmaster of the SS School, a deaf teacher and a deaf student. By using a participation method we approached our topic more extensively we were an active part of the school community. Our final thesis is divided into two parts: DVD-documentary and written report. In the report we introduce the history of deaf education and the deaf community in Ghana and tell about the Mampong SS School and our own observations more specificly. The documentary includes cultural knowledge that would be difficult to put in words. It brings Mampong and its people closer to us and offers a deeper insight. The documentary is translated into Finnish and Finnish Sign Language. The report and the documentary support one another and together form a whole. The conclusion of the study is that deaf education, the status of the Ghanaian Sign Language and the rights of the disabled are being developed. The documentary and the report made it possible to look at the topic from many sides. The Finnish Sign Language translation provides the deaf with access to our thesis. The process was a good learning experience for us. We became acquainted with a new language and culture, make the documentary, learned about special features of audiovisual translating and increased knowledge in co-operation and project organising and planning. Keywords: Ghana, deaf education, documentary, cultural knowledge

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KUUROT GHANASSA Yleistä Ghanasta Kuurojen asemasta Ghanassa Kuurojen koulut Ghanassa Ghanalainen viittomakieli GSL TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUSTULOKSISTA TIEDOTTAMINEN Tutkimusmenetelmät Teemahaastattelu Osallistuva havainnointi Tutkimustuloksista tiedottaminen Kirjallinen raportti Dokumenttielokuva ja sen kuvaaminen Ghanassa Making the Avenue Open dokumenttielokuvan työstäminen Suomessa KUUROJEN LUKION ELÄMÄÄ MAMPONGISSA Yleistä Mampongin kuurojen lukiosta Viittomakieli Opiskelijat Opettajat ja viittominen Opetus ja oppiaineet Vapaa-aika Elämää kuulevien yhteisössä Kommunikointi kuulevien perheenjäsenten kanssa Asiointi kuulevassa ympäristössä Opiskelijoiden tulevaisuuden näkymiä Jatko-opiskelu Työllistyminen...46

5 5 DOKUMENTTIELOKUVA OSANA OPINNÄYTETYÖTÄMME Dokumenttielokuva kulttuurisen tiedon ja kansanperinteen välittäjänä Dokumenttielokuvan soveltuvuus kuurojen arkielämän kuvaukseen POHDINTA...52 LÄHTEET...55 LIITTEET LIITE 1: Dokumenttielokuva DVD LIITE 2: Rehtorin haastattelu LIITE 3: Opettajan haastattelu 1 LIITE 4: Opettajan haastattelu 2 LIITE 5: Opiskelijan haastattelu 1 LIITE 6: Opiskelijan haastattelu 2 LIITE 7: Englanninkielistä käsitteistöä

6 1 JOHDANTO Vietimme syksyllä 2007 yhdeksän viikkoa Ghanassa, kuurojen toisen asteen oppilaitoksessa Mampong-Akuapemissa. Suoritimme Ghanassa osan vaihtoehtoisista ammattiopinnoistamme opiskelemalla ghanalaista viittomakieltä GSL:ää Mampongin lukiossa. Mampongin kuurojen koulu tarjoaa sekä perusopetusta että toisen asteen koulutusta. Tutkielmamme tavoitteena on välittää tietoa Mampongin kuurojen lukiosta ja sen oppilaiden arjesta, kielestä, kulttuurista sekä kokemuksista. Lisäksi luvussa kaksi käsittelemme Ghanaa ja sen kulttuuria, Ghanan kuurojen asemaa, opetusta ja historiaa sekä ghanalaista viittomakieltä. Opinnäytetyömme toinen ohjaaja, ghanalainen viestinnän lehtori Jonas Boateng auttoi meitä suuresti käytännön järjestelyissä ja orientoitumisessa ghanalaiseen kulttuuriin. Haluamme tavoittaa työllämme ennen kaikkea suomalaiset viittomakieliset sekä kuurojen opetuksesta kiinnostuneet henkilöt. Emme halua rajata kohderyhmää tarkasti, sillä uskomme työn olevan mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Videoimme koulun arkea sekä opiskelijoiden elämää koulussa ja vapaaajalla. Opinnäytetyömme sisältää kirjallisen raportin lisäksi dokumenttielokuvan (LIITE 1: Dokumenttielokuva DVD), jonka työstämisessä meitä auttoi Diakoniaammattikorkeakoulun medianomiopiskelija Jaakko Mäntymaa. Dokumenttiosuus on tärkeä saavutettavuuden ja kohderyhmän huomioimisen kannalta. Dokumentissamme oleva viittomakielinen käännös mahdollistaa viittomakielisten tiedonsaannin äidinkielellään. Kirjallista materiaalia tai tutkimustuloksia ghanalaisista kuuroista on vähän, sillä suurin osa konferenssiraporteista ja muusta kirjallisuudesta koskee kuuroja ja viittomakieltä Itäja Etelä-Afrikassa. Ghana sijaitsee Länsi-Afrikassa Norsunluurannikon, Burkina Fason ja Togon rajanaapurina. Taustakirjallisuuden vähäisyyden vuoksi tärkeimmäksi aineistoksi tutkielmassamme nousevat tekemämme teemahaastattelut sekä osallistuvan havainnoinnin ja videokuvauksen avulla tallennetut elämykselliset sekä analyyttiset havaintomme. Osallistumalla kuurojen koulun jokapäiväiseen elämään pääsimme seuraamaan opiskelijoita heidän arjessaan. Menetelmät soveltuivat aiheen tutkimiseen

7 7 hyvin ja niiden ansiosta saimme monipuolisen ja totuudenmukaisen kuvan koulun elämästä. Olemme suunnitelleet opinnäytetyömme niin, että sen kirjallinen raportti ja dokumenttielokuva tukevat toinen toistaan. Dokumenttiin emme saaneet mahdutettua kaikkia kirjallisessa raportissa käsiteltäviä aiheita, toisaalta kaikkea dokumentin informaatiota emme pystyisi sanallistamaan. Koska tutkielmamme aiheena on kuurojen koulu erilaisessa ympäristössä ja kulttuurissa, olisi vaikeaa kuvailla ja määritellä asioita henkilölle, joka ei tunne kyseistä paikkaa. Näin ollen autenttisissa oloissa kuvattu materiaali tuo työhön lisää objektiivisuutta, eikä jätä lukijaa pelkkien mielikuvien varaan. Kirjallisesta osasta löytyy yleistä informaatiota Ghanasta sekä teemahaastattelut kokonaisuudessaan. Myös omat havaintomme esitämme pääosin kirjallisessa raportissa. Teimme kolme teemahaastattelua, joista avautuu kolme erilaista näkökulmaa Ghanan kuurojen koulutukseen ja erityisesti Mampongin lukion arkeen. Valitsimme sopivat haastateltavat noin kuukauden oleskelun jälkeen. Haastatteluissa tulevat esille koulun hallinnon, opettajakunnan ja oppilaiden edustajien näkökulmat. Haastattelimme oppilaitoksen kuulevaa rehtoria, ja häneltä saimme olennaista yleistietoa Ghanan kuurojen opetuksesta. Oppilaitoksen entinen oppilas, 30-vuotias mies, joka nykyään toimii opettajana kuurojen peruskoulussa Mampongissa, kertoo asioista omasta näkökulmastaan ja arvioi kuurojen koulutuksen kehitystä omista kouluajoistaan tähän päivään. Viimeisen vuoden opiskelijan, 21-vuotiaan miehen haastatteluissa tulevat ilmi opiskelijan ajatukset koulustaan, opettajistaan sekä tulevaisuuden suunnitelmistaan. Liitteistä 2 6 löytyvät rehtorin englanninkielinen haastattelu litteroituna sekä viittomakielisten haastatteluiden suomenkieliset käännökset. Analysoimme teemahaastatteluissa esiin tulleita asioita ja vertailemme niitä omiin havaintoihimme. Esittelemme tulokset luvussa neljä. Luvussa viisi pohdimme dokumenttielokuvan roolia opinnäytetyössämme: Sen mahdollisuuksia välittää kulttuurista tietoa, sekä sen soveltuvuutta kuvata viittomakielistä kuurojen yhteisöä.

8 8 2 KUUROT GHANASSA 2.1 Yleistä Ghanasta Ghanan tasavalta on valtio Länsi-Afrikassa, Atlantin rannikolla (KUVA 1). Sen pinta-ala on neliökilometriä, joten se on maa-alaltaan pienempi kuin Suomi. Vuonna 2007 Ghanan arvioitu väkiluku oli 23 miljoonaa asukasta. (Suomen Ulkoasiainministeriö 2008.) Ghanan varhaisesta historiasta ei ole kuin lähinnä suullista perimätietoa, mutta se tiedetään, että nykyisille asuinsijoilleen ghanalaiset sijoittuivat Ghanan kuningaskunnan hajottua vuonna Ensimmäiset kontaktit Eurooppaan sijoittuvat 1400-luvulle, jolloin portugalilaiset rakensivat maan eteläosaan kauppasataman. Myös hollantilaiset, ruotsalaiset, englantilaiset, saksalaiset ja tanskalaiset perustivat maan eteläosiin tukikohtia. Suurimmaksi vallanpitäjäksi nousi kuitenkin 1600-luvun lopulla Ashantiliitto, jonka pääkaupunkina toimi Kumasi maan keskiosassa. Vuosina 1821 ja 1844 tehdyt sopimukset fante-kansan sekä Englannin hallituksen kanssa alkoivat muuttaa aluetta Britannian siirtomaaksi. Britit tekivät Ghanasta kruununsiirtomaan vuonna (Kari & Marjomaa 2001, ) KUVA 1. Afrikan kartta Vuonna 1952 pääministeriksi tulleen Kwame Nkrumahin johdolla Kultarannikosta tuli 1957 itsenäinen valtio, joka julistautui Ghanan tasavallaksi vuonna Itsenäistymisen jälkeen Ghana joutui talousvaikeuksiin ja vallassa oli korruptoituneita ja epävakaita hallituksia. Monipuoluejärjestelmän sisältävä perustuslaki tuli voimaan Useiden väkivaltaistenkin vallankaappauksien jälkeen vuonna 2001 valittiin uudeksi presidentiksi John Kufuor, joka jatkaa edelleen Ghanan johtamista NPP-puolueensa

9 9 (New Patriotic Party) turvin. Ghanasta onkin kehittynyt demokratian mallimaa Afrikassa, ja sen talous on ollut tasapainossa. (Kari & Marjomaa 2001, ) Ghanan suurimmat vientituotteet ovat kulta ja timantit. Ghana on riippuvainen kaakaontuotannosta, joka on perua siirtomaavallankaudelta. Nykyään kulta muodostaa lähes puolet Ghanan viennistä, mutta kaakaon osuus on edelleen yli neljäsosa. Kullan, timanttien ja kaakaon lisäksi Ghanan tärkeimpiin vientituotteisiin kuuluu puutavara. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Nigeria, Saksa, Ranska ja Italia. (Kari & Marjomaa 2001, 61.) Britannian entisen siirtomaan virallinen kieli on englanti, mutta lisäksi Ghanassa on paljon kansallisia kieliä ja murteita. Ghanassa käytetään yli 40 kieltä, jotka voivat vaihdella pienelläkin maantieteellisellä alueella, ja näin ollen pääkielellä voi olla lukuisia variantteja. (Okyere & Addo 1996, ) Noin 70% ghanalaisista on kristittyjä, mm. protestantteja, helluntailaisia ja katolisia. Muslimeja maassa on 16% väkiluvusta. Lisäksi perinteisten afrikkalaisten luonnonuskontojen harjoittajia on Ghanassa 8,5% asukkaista. (Suomen Ulkoasiainministeriö 2008.) Uskonnot näkyvät ghanalaisessa arkielämässä varsin paljon, mm. bussien ja taksien takaikkunoissa on otteita Raamatusta sekä kauppojen nimet sisältävät usein raamatullisen nimen. Ghanalaiset puhuvat avoimesti uskonnosta. Vahvana välittyvä kristinusko ei ole sysännyt tieltään perinteisiä uskomuksia tai luonnonuskontoja. Taikausko ja henkimaailma ovat edelleen mukana ihmisten arjessa sekä ajatuksissa. Ghanalaiset uskovat henkien, jotka kuuluivat menneille sukupolville, olevan keskuudessamme vaikuttamassa niin positiivisiin kuin negatiivisiinkin asioihin elämässä. Tämänkin takia Ghanassa perhettä ja sukulaisia arvostetaan suuresti. (Okyere & Addo 1996, 98.) Perinteisten henki- ja luonnonparantajien luo mennään nykyäänkin hoidettavaksi ja konsultoitavaksi usein. Maan historia ja esi-isät ovat läsnä monin tavoin nykyaikaisenkin ghanalaisen elämässä. Perinnerikkaasta ja monimuotoisesta kulttuurista kielivät muun muassa lukuisat suuret juhlat, jotka kertovat heimoelämän historiasta ja alueen kulttuuriperinnöstä. Myös paikalliset heimot juhlistavat päälliköitä sekä esi-isiä värikkäin ja iloisin juhlin. Tanssi ja laulu ovat olennainen osa ghanalaista perinnettä. Niiden avulla ilmaistaan esimerkiksi

10 10 tunteita ja yhteiskuntarakenteita, kuten sukupuolirooleja tai ikää. Musiikki ja tanssi ovatkin yksi kommunikointiväline afrikkalaisessa kulttuurissa. Perinteet ja kulttuuri välittyvät sukupolvelta toiselle myös perimätietona (Okyere & Addo 1996, 97). Vanha käsityötaide elää maassa vahvana saaden inspiraationsa mm. uskonnosta ja historiasta. Vaikka siirtomaavoimat jakoivat Afrikkaa aikoinaan hallinnollisiin alueisiin huomioimatta etnisten, kulttuuristen tai kielellisten ryhmien rajoja, heimokulttuurit ovat säilyttäneet voimansa (Kiyaga & Moores 2003, ) Ghanassa asuvat etniset ja kulttuuriset ryhmät elävät sovussa keskenään. (Government of Ghana 2008.) 2.2 Kuurojen asemasta Ghanassa Kuurojen lukumäärää Ghanassa ei tiedetä. Karkean laskuarvion voi tehdä periaatteella yksi kuuro tuhatta ihmistä kohden (esim. Samuel Asare, henkilökohtainen tiedonanto b). Ghanan väkiluvuksi arvioidaan 23 miljoonaa, jolloin kuurojen määräksi tulisi Toisaalta kuurojen määrä saattaa Ghanassa olla suurempikin, sillä syntymäkuurojen lisäksi ainakin Mampongin lukiossa vaikutti olevan paljon sairauden seurauksena kuuroutuneita. Nykyään kuurot nähdään yhä enemmän kielellisenä vähemmistönä, jolloin kuuroista puhuttaessa suositaan termiä viittomakielinen. Käytämme tutkielmassamme termiä kuuro, koska Ghanassa kaikilla kuuroilla ei ole mahdollisuutta koulunkäyntiin ja sitä kautta viittomakieleen. Ghanalaiset viittomakielen tutkijat Okyere ja Addo (1996, ) kertovat, että perinteisesti Ghanassa kuurouden uskotaan olevan henkien aiheuttamaa. Lapsen kuurous nähdään esimerkiksi huonosti kohdeltujen sukulaisten kostona lapsen vanhemmille. Yli 90% kuurojen lasten vanhemmista yrittää parantaa lastaan henkiparantajien avulla. Kuurot eivät yleensä vastusta sitä, koska itsekin uskovat kuurouden olevan henkien langettama rangaistus. Kuurojen on vaikea löytää aviopuolisoa, koska kuuroutta ja muunlaista vammaisuutta pidetään Ghanassa tabuna. Myös kuuron henkilön perheenjäsenillä saattaa olla vaikeuksia puolison etsinnässä, sillä Ghanassa vanhemmat tutkivat lapsensa mahdollisen puolison perhetaustan, ja sellaiset ominaisuudet kuten kuurous, mielisairaus, alkoholismi, noituus jne. ovat yleisesti pannassa. Ajatukset ovat kuitenkin muuttuneet suvaitsevaisemmiksi erityisesti kuurojen opetuksen kehittymisen

11 11 ansiosta. Okyeren ja Addon artikkelin painamisesta on tosin jo kulunut aikaa, joten parannusta on varmasti jo tapahtunut. Kuulovammaisten lisäksi vammaisryhmiin Ghanassa luetaan näkövammaiset, liikuntavammaiset sekä oppimishäiriöiset. YK on tehnyt keskiarvoihin perustuvan arvion, jonka mukaan Ghanassa olisi vuonna 2000 ollut vammaista henkilöä esikoulu-, peruskoulu- ja lukiotasoilla. Samana vuonna kuitenkin vain 4109 vammaista kävi erityiskoulua tai oli integroituna normaalikouluun. Tämän arvion mukaan ainoastaan 0,6% vammaisista saisi koulutusta. (The Basic Education Division. Ghana Education Services 2004, 14.) Vammaisryhmien erityistarpeita ja tietotekniikan hyödyntämistä kartoittavassa raportissa todetaan, että Ghanalla on nyt mahdollisuus ja halu nousta Afrikan johtomaaksi erityisryhmien koulutuksen kehittämisessä (Casely- Hayford & Lynch 2003, 4). Ghanan valtio on siis nyt motivoitunut panostamaan vammaisryhmien koulutukseen ja tasa-arvoon. Ghanan opetushallituksen, GES:n alaisuudessa toimii erityisopetuksen yksikkö SpED, joka vastaa vammaisryhmien opetuksen laadusta ja saatavuudesta ensimmäisellä ja toisella asteella. Erityisopetuksen yksikkö pyrkii parantamaan vammaisten asemaa kehittämällä erityisopettajien koulutusta, aikaistamaan lapsen vamman diagnosointia, tarjoamaan vammaisryhmien opetukseen apuvälineitä, tarvikkeita ja materiaaleja sekä parantamaan erityisryhmien opiskelumahdollisuuksia tekemällä yhteistyötä yliopistojen kanssa. (Ministry of Education, Science and Sports. Republic of Ghana 2008.) Ghanassa on tarjolla viittomakielistä tulkkauspalvelua. Vuonna 2003 kirjoitetussa raportissa kerrotaan, että Ghanassa työskentelee noin 10 viittomakielen tulkkia. He tulkkaavat esimerkiksi tapahtumissa, kokouksissa ja work shopeissa, mutta heidän resurssinsa eivät riitä tyydyttämään tulkkauspalvelun tarvetta. (Casely-Hayford & Lynch 2003, 26.) Vuonna 2007 Ghanassa vietettiin kuurojen opetuksen 50-vuotisjuhlavuotta. Tällöin Ghanan opetushallituksen johtaja lupasi, että opetushallitus tulisi järjestämään viittomakielentulkkikoulutusta, jotta voitaisiin vastata kuurojen tulkkaustarpeisiin esimerkiksi lääkärikäynneillä, oikeudessa, poliisiasemilla sekä muilla julkisilla paikoilla. (Think Ghana 2008.) Samana vuonna käynnistyi viittomakielen tulkkien koulutus yhdessä yliopistossa. Tähän asti tulkkeina ovat toimineet vapaaehtoiset henkilöt, jotka ovat opetelleet viittomakieltä itsenäisesti tai kuurojen avustuksella. Koulutuksen

12 12 puutteen vuoksi heidän tulkkaustaitonsa ovat yleensä heikot ja vaihtelevat suuresti tulkkien välillä. (Samuel Asare, henkilökohtainen tiedonanto b.) Ghanan kuurojen liitto GNAD, on perustettu vuonna GNAD on kansallinen järjestö, sen pääkonttori on Accrassa ja sillä on noin 1000 jäsentä ympäri Ghanaa. Lisäksi GNAD on levittäytynyt jokaiseen Ghanan 10 maakuntaan, ja sen alaisuudessa toimii 25 pienempää yhdistystä. GNAD:n tavoitteena on parantaa kuurojen hyvinvointia ja tiedonsaantia, saada julkisuutta ajamilleen asioille sekä lisätä ihmisten tietämystä kuuroista. Lisäksi GNAD haluaa tehostaa järjestön kansallista ja alueellista toimintaa sekä puuttua muihin kuuroja koskeviin epäkohtiin. Yksi tärkeimmistä GNAD:n tehtävistä on viittomakielen aseman parantaminen ja ennen kaikkea sen kohoaminen kuurojen koulujen ainoaksi opetuskieleksi. (Casely-Hayford & Lynch 2003, 9; Ghana Federation of the Disabled 2008.) Myös kuurojen vaikeudet tiedonsaannissa huolettavat GNAD:ia. Suurin osa kuuroista on jäänyt ilman koulutusta ja on työttömänä. Moderni kommunikaatioteknologia ei ole heidän saavutettavissaan, ja kun television viikoittainen viittomakielinen tulkkaus ei toteudu säännöllisesti, pohjautuu heidän tiedonsaantinsa paljolti sanomalehtiin. Lukeminen tuottaa vaikeuksia suurelle osalle kuuroista, joten sanomalehtien lukeminen on heille hankala ja tehoton tapa saada tietoa. (Samuel Asare, henkilökohtainen tiedonanto b.) GNAD tekee aktiivisesti yhteistyötä Ghanan hallituksen ja Ghanan Vammaisliiton GFD:n kanssa parantaakseen vammaisten asemaa ja elämänlaatua, mutta jäsenmäärästä päätellen se on tavoittanut toiminnallaan vasta murto-osan ghanalaisista kuuroista. Esimerkiksi suomalaiset kuurot ovat hyvin järjestäytyneitä ja vuonna 2006 Kuurojen Liitossa on 4058 jäsentä (Kuurojen Liitto ry 2006, 4). Se on noin 80% Suomen 5000 viittomakielisestä kuurosta (Kuurojen Liitto ry 2008). Karkeasti voidaan arvioida, että Ghanassa vastaava luku on noin 4,5%. Seuraavaksi esitellään vielä lyhyesti kuurojen historiaa ja asemaa Ghanassa suhteessa muihin Afrikan maihin. Ghanaan perustettiin Länsi-Afrikan ensimmäinen kuurojen koulu vuonna 1957 (Titus 1996, 801). Muualla Afrikassa kuurojen opetus oli aloitettu jo aiemmin. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa lähetyssaarnaajat aloittivat virallisen kuurojen opetuksen 1860-luvulla ja Algeriassa ja Egyptissä vuosina Ghanassa sijaitsevassa Adamoron kylässä on tiettävästi käytetty Afrikan ensimmäistä virallista

13 13 viittomakieltä. Sen historian on arvioitu olevan jopa yhtä pitkä kuin ranskalaisen tai amerikkalaisen viittomakielen. (Miles 2005, ) Victoria Nyst (2007) on tutkinut viime vuosina Adamoren viittomakieltä, mutta emme perehdy siihen tutkielmassamme tämän tarkemmin, koska muualla Ghanassa käytetään amerikkalaiseen viittomakieleen pohjautuvaa ghanalaista viittomakieltä. Aiemmin Länsi-Afrikka on jäänyt Etelä- ja Itä-Afrikkaa vähemmälle huomiolle kuurojen koulutuksen ja viittomakielen tutkimuksen saralla (Schmaling 2000, 43 44). Huomasimme tämän tehdessämme tutkielmamme aineistohakua, sillä esimerkiksi Keniasta ja Etelä-Afrikasta oli huomattavasti enemmän kirjallisuutta tarjolla kuin Ghanasta tai muista Länsi-Afrikan maista. Nykyään kuitenkin yhä useammat ulkomaiset viittomakielen tutkijat ovat kiinnostuneet Ghanasta, joten lähitulevaisuudessa ghanalaisen viittomakielen tuntemus tulee lisääntymään (Samuel Asare, henkilökohtainen tiedonanto a). Viime vuosina Ghana on myös osallistunut aktiivisesti kuurojen kansainväliseen järjestötoimintaan. Vuosina Ghanalla on ollut edustaja Kuurojen Maailmanliiton hallituksessa ja talvella 2008 Ghana isännöi kansainvälistä seminaaria, jonka aiheena oli kuurojen opetus sekä viittomakieli ja sen ihmisoikeudellinen merkitys Länsi- ja Keski-Afrikassa. (Markku Jokinen, henkilökohtainen tiedonanto ) 2.3 Kuurojen koulut Ghanassa Kuurojen opetuksen levitessä 1900-luvun alkupuolella Keski-Afrikkaan koulut tavoittivat vain pienen määrän ihmisiä. Suurin osa afrikkalaisista kuuroista asui köyhissä oloissa maaseudulla, kun kuurojen opetus oli keskittynyt urbaaneille alueille. Useimmissa kuurojen kouluissa opetus perustui oralismiin, kuten suurin osa kuurojen opetuksesta Euroopassakin. Tapa, jolla kuurojen opetus vietiin Afrikkaan, on jälkikäteen puhuttanut viittomakielen tutkijoita. Esimerkiksi Etiopiassa olleet skandinaavit sekä amerikkalaiset olivat opettaneet omia viittomakieliään kuuroille huomioimatta maan kieltä ja kulttuuria. (Kiyaga & Moores 2003, 19.) Kaiken kaikkiaan Ghanassa on alakouluja noin , yläkouluja ja lukioita 503. Korkeakoulujakin on useita, mm. 21 ammattiopistoa, 18 teknillistä oppilaitosta ja viisi

14 14 yliopistoa. Ghanalaisilla on siis suhteellisen hyvät mahdollisuudet koulutukseen. Vuodesta 1961 lähtien Ghanassa on ollut yleinen oppivelvollisuus, ja perusopetus on ollut maksutonta. Viime aikoina koulutuksen taso on noussut huimasti. (Ghana homepage 2008.) Ghanan koulujärjestelmä vastaa hyvin paljolti suomalaista koulujärjestelmäämme (KUVIO 1). Ainoana poikkeavuutena on esikoulu, joka on Ghanassa kaksivuotinen. Päivähoito- sekä esikouluopetus ovat useimmiten yksityisten koulujen järjestämää. Valtion kouluissa opetuksen taso sekä toiminta ovat hyvin vaihtelevia, vaikka Ghanan opetushallituksella onkin suositukset päivähoito- ja esikouluopetuksesta. Yleensä ghanalainen lapsi menee kouluun 6-vuotiaana. (Hanna Boateng, henkilökohtainen tiedonanto ) Kuurojen lasten koulunkäynnin aloittamisikä vaihtelee suuresti. Syitä viivästymiseen voivat olla esimerkiksi äkillinen kuuroutuminen tai perheen epätietoisuus kuuron lapsen kanssa toimimisesta. LUKIO 3v. (Senior Secondary School) YLÄKOULU 3v. (Junior Secondary School) ALAKOULU 6v. (Primary School) PERUSKOULU- ASTEET (Basic Education) ESIKOULU 2v. (Kindergarten) KUVIO 1. Ghanan koulutusjärjestelmä esikoulusta lukioon Ghanassa on 12 kuurojen peruskoulua ja yksi kuuroille suunnattu lukio, Mampongin kuurojen lukio. Ala- ja yläkoulut ovat levittäytyneet tasaisesti ympäri maata. Mampongin kuurojen lukio sijaitsee Ghanan itäisessä maakunnassa (KUVA 2). Toiselle kuurojen lukiotasoiselle oppilaitokselle olisi kysyntää Ghanan pohjoisosassa, sillä vain pieni osa halukkaista kuuroista mahtuu Mampongin lukioon (Casely-Hayford & Lynch 2003, 16).

15 15 Ghanan erityiskoulutuksen yksikön, SpED:in mukaan Ghanan kuurojen kouluissa opiskelee noin 3080 kuuroa tai huonokuuloista. Mikäli kuuro opiskelija haluaa jatkaa opintojaan lukion jälkeen, hänen on osallistuttava integroituun opetukseen, sillä kuurojen opetus Ghanassa on eriytetty vain lukiotasolle asti. Noin 10 kuuroa opiskelijaa suorittaa opintojaan integroituna enemmistökieliseen kouluun. Koulutuksen taso ei riitä kuuroille kilpailemaan työmarkkinoilla kuulevien kanssa. (Samuel Asare, henkilökohtainen tiedonanto b.) Hanna Boateng (henkilökohtainen tiedonanto ) kertoo, että kuuroille lapsille ei tällä hetkellä ole tarjolla minkäänlaista esikouluopetusta Ghanassa. Hän on itse perustamassa Accraan 30-paikkaista päiväkotia, joka on tarkoitettu sekä kuuroille että kuuleville. KUVA 2. Ghanan kuurojen koulut Ensimmäisen Ghanan kuurojen koulun perusti yhdysvaltalainen lähetyssaarnaaja Andrew Foster vuonna 1957 Mampongiin, Akuapemin alueelle. Hän oli uranuurtaja kuurojen koulutuksen kehittämisessä Afrikassa ja erityisesti Ghanassa, jossa hän aloitti toimintansa. Foster syntyi vuonna 1927 ja kuoli vuonna Suuresti arvostettu Foster oli ensimmäinen afro-amerikkalainen, joka valmistui Gallaudetin yliopistosta. Vuonna

16 hän perusti Kristillisen lähetysseuran (Christian Mission) Yhdysvaltoihin auttaakseen kuuroja Afrikassa. (Kiyaga & Moores 2003, 20.) Vuonna 1957, samana vuonna kuin Ghana saavutti itsenäisyyden, Foster matkusti Accraan ja huomasi kuurojen epäoikeudenmukaisen kohtelun ja huonon aseman: he olivat lukutaidottomia, kielettömiä sekä syrjäytyneitä. Foster perusti Ghanan ja koko läntisen Afrikan ensimmäisen kuurojen koulun Ghanaan Mampong-Akuapemiin. Koulun opetus perustui manualismiin, ja siellä opetettiin amerikkalaista viittomakieltä ASL:ää sekä brittiläisen viittomakielen BSL:n viittomia. Andrew Foster ajoi kuurojen ja viittomakielen asemaa Afrikassa muun muassa perustamalla yhteensä 31 kuurojen koulua, joista yhdeksän sijaitsee Ghanassa. (Kiyaga & Moores 2003, 20.) 2.4 Ghanalainen viittomakieli GSL Viittomakielen syntyminen vaatii kuurojen yhteisön olemassaolon. Useissa maissa ei ole ennen kuurojen koulujen perustamista ollut kuurojen yhteisöjä. Niinpä viittomakielen synty ja kuurojen opetuksen alkaminen sijoittuvat usein samaan aikaan. Koulun tarjoamissa sosiaalisissa puitteissa oppilaiden käyttämät kotiviittomat ja muut kommunikaatiomenetelmät muotoutuvat ajansaatossa viittomakieleksi. Kuurojen kouluilla on tärkeä rooli myös viittomakielten levittämisessä, sillä kuulevien vanhempien kuuroille lapsille se on usein ainoa mahdollinen paikka viittomakielen omaksumiseen. (Jantunen 2003, 19.) Ghanalainen viittomakieli pohjautuu amerikkalaiseen viittomakieleen, jonka lähetyssaarnaaja Andrew Foster toi Ghanaan vuonna 1957 aloittaessaan kuurojen opetuksen. Mampongin kuurojen peruskoulun opettaja (LIITE 4: Opettajan haastattelu 2) kertoo, että tuohon aikaan ghanalainen viittomakieli oli ASL:n kanssa yhteneväinen. Fosterin kuoltua vuonna 1987 viittomakielen asema romahti, ja kuurojen kouluissa opetus muuttui oralistiseksi. Kun huomattiin, ettei puheopetus tuottanut tulosta, siirryttiin vähitellen käyttämään viittomista ja ghanalainen viittomakieli sai omia erityispiirteitään. Alueelliset vaihtelut ovat suuria ghanalaisessa viittomakielessä, sillä ympäri maata sijaitsevissa kuurojen kouluissa käytetään niissä muodostuneita viittomakieliä.

17 17 Ghanalainen viittomakieli GSL ei eroa kovinkaan paljon amerikkalaisesta viittomakielestä. Erot kielien välillä juontuvat erilaisesta kulttuuriympäristöstä, maantieteellisestä sijainnista sekä kuurojen opetuksen kehittymisestä. (Samuel Asare, henkilökohtainen tiedonanto b). Erityisopetuksen tarpeet Ghanassa -raportissa sanotaan amerikkalaisen viittomakielen olevan päähaara, josta muun muassa ghanalainen viittomakieli haarautuu. GSL on kehittynyt viime vuosien kuluessa ja on saanut lisää omia ghanalaisperäisiä viittomia maakunnista. (Casely-Hayford & Lynch 2003, 25.) Ghanassa ei ole yhtä kansallista viittomakieltä, joten esimerkiksi sanakirjatyö on vaikeaa. GNAD on julkaissut yhden GSL:n sanakirjan vuonna 2004, mutta se on hyvin suppea ja nyt jo sisällöltään vanhanaikainen. GSL:ää ei ole vielä tunnustettu luonnollisesti syntyneeksi kieleksi, jota kuurot käyttävät samoin kuin kuulevat puhetta. (Samuel Asare, henkilökohtainen tiedonanto b). Ghanalainen viittomakieli on vielä suuren muutoksen edessä. Ghanalaista viittomakieltä pyritään yhtenäistämään, mutta se ei tule olemaan yksinkertaista, sillä tutuista ja omiksi koetuista viittomista luopuminen kuurojen yhteisössä ei ole helppoa. Ghanalaisen viittomakielen tutkimus on ollut vähäistä, ja enemmistölle Ghanassa viittomakieli ja kuurot ovat tuntematon asia. GSL:ää kuitenkin kehitetään koko ajan ja yhä useammat tutkijat ovatkin kiinnostuneita siitä sekä sen kehittymisestä. Ghanan kuurojen liiton puheenjohtaja Samuel Asare (henkilökohtainen tiedonanto b) sekä Mampongin kuurojen lukion rehtori (LIITE 2: Rehtorin haastattelu) kertovat, että GNAD:n ja yliopiston kautta on mahdollista ilmoittautua viittomakielen kursseille. Tämä edistää viittomakielen näkyvyyttä kuulevien keskuudessa. Kun tietoisuus viittomakielestä lisääntyy, on kuurojenkin helpompaa kouluttautua korkeakouluissa.

18 18 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUSTULOKSISTA TIEDOTTAMINEN 3.1 Tutkimusmenetelmät Opinnäytetyömme on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmät, joita käytimme tutkielmassamme, olivat osallistuva havainnointi Mampongin kuurojen koulussa sekä siellä järjestetyt teemahaastattelut. Molemmissa valitsemissamme tutkimusmenetelmissä on etuna joustavuus aineistoa kerättäessä (Hirsjärvi & Hurme 2004, 34 37). Teemahaastatteluiden avulla halusimme nostaa esille erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Niitä tukevat omat subjektiiviset havaintomme, joita keräsimme Mampongin lukion arkielämään osallistumalla. Keskityimme aineiston keruussa Mampongin kuurojen lukioon, sen opiskelijoiden arkielämään, kuurojen ja viittomakielen asemaan sekä kuurojen opetukseen Ghanassa. Teemahaastattelu tuntui luonnolliselta tutkimusmetodilta tutkielmaamme, koska meillä ei ollut juurikaan etukäteistietoa Mampongin kuurojen lukiosta eikä Ghanan kuurojen historiasta tai nykytilanteesta. Valitsimme tutkimusmenetelmäksi teemahaastattelun, koska aiheestamme löytyy vähän kirjallista materiaalia. Tutkimuksemme pohjautuu paljolti myös omakohtaisiin kokemuksiimme, joita pystymme syventämään teemahaastatteluista saamillamme tiedoilla. Kuvasimme haastattelut videokameralla lisätäksemme niistä pätkiä videodokumenttiin sekä palataksemme aineistoon Suomessa. Aloitimme analysoinnin litteroimalla rehtorin haastattelun (LIITE 2: Rehtorin haastattelu). Lisäksi käänsimme molemmat viittomakieliset haastattelut suomen kielelle (LIITTEET 3 6: Opettajan ja opiskelijan haastattelut 1 ja 2) Teemahaastattelu Puolistrukturoidun teemahaastattelun kysymykset on jaoteltu aihealueittain. Kysymykset on laadittu etukäteen, mutta niiden järjestys ja muoto voivat vaihdella. (Aaltola & Valli 2001, ) Olimme jo Suomessa pohtineet mahdollisia teemahaastattelun aiheita, mutta aiemmin suunnittelemamme aihealueet muuttuivat paljon. Emme olleet aluksi osanneet ottaa tarpeeksi huomioon esimerkiksi kulttuurillisia eroja kuurojen opetuksessa

19 19 ja viittomakielen asemassa Suomen ja Ghanan välillä. Lähtökohtana haastattelulle onkin, että haastattelija ja haastateltava ymmärtävät toisiaan. Jos he ovat eläneet erilaisessa kulttuurissa, voivat taustatiedot ja -kokemukset poiketa toisistaan paljon (Ruusuvuori & Tiittula 2005, 80). Meillä ei aluksi ollut yhteistä kieltä kuurojen haastateltaviemme kanssa, joten teimme haastattelut oleskelumme loppuvaiheessa. Tutustuimme ensin vieraaseen kulttuuriin ja kieleen rauhassa, minkä ansiosta haastattelutilanteet tuntuivat luonnollisemmilta. Meillä oli opittavana sekä ghanalainen kulttuuri että yhden vähemmistöryhmän ja yhteisön omat erityispiirteet, jolloin Suomessa hyviltä tuntuneet lähestymistavat eivät enää sellaisinaan soveltuneet uuteen toimintaympäristöön. Kulttuurilliset erot on huomioitava haastattelurunkoa tehdessä. Teemahaastatteluun valitsimme kolme haastateltavaa. Yksi heistä on Mampongin kuurojen lukion rehtori. Hän on toiminut kuurojen opetuksen parissa vuodesta 1992 ja on ollut nyt vuoden Mampongin kuurojen lukiossa rehtorina. Toinen haastateltavamme on 12-vuotiaana kuuroutunut, viittomakielinen peruskouluopettaja. Hän opettaa Mampongissa ylä- ja alakoulujen oppilaille englantia ja nahkakäsitöitä. Lisäksi hän pitää viikoittain opettajille viittomakielen tunteja. Hän itse on oppinut viittomakielen mentyään kuurojen kouluun kuuroutumisensa jälkeen. Haastattelimme myös 21- vuotiasta lukion opiskelijaa, joka on kuuroutunut 4-vuotiaana ja ollut kuurojen keskuudessa pienestä pitäen. Laadimme kysymykset ensin suomeksi, minkä jälkeen käänsimme ne englanniksi. Rehtorille sekä opettajalle annoimme haastattelurungon etukäteen kirjallisessa muodossa. Kuvasimme haastattelut, joten senkin takia oli tärkeää, että haastateltavat olivat saaneet pohtia teemoja ja jäsentää omia ajatuksiaan ennen varsinaista haastatteluhetkeä. Kun informantit käyvät aiheet läpi ennen varsinaista haastattelutilannetta, selkiytyy heille jonkinlainen ymmärrys läpikäytävästä teemasta (Aaltola & Valli 2001, 24 42). Haastateltavat saivat kertoa vapaasti ajatuksistaan. Kuurolle opiskelijalle viitoimme ghanalaisella viittomakielellä haastattelun aihealueet. Haastatteluaineiston keräyksessä etuna oli joustavuus, sillä emme olleet sidoksissa tarkkoihin kysymyksiin tai haastattelurunkoon. Haastateltaviemme kielelliset taidot olivat eritasoiset, joten samalla tavalla esitetyt kysymykset eivät olisi toimineet kaikilla informanteilla.

20 20 Aihealueet, joista halusimme haastateltaviemme kertovan: - Mampongin kuurojen koulut - Ghanalainen viittomakieli - Kuurojen koulutus Ghanassa - Kuurojen työllistyminen ja tulevaisuus - Viittomakielen tulkkien saatavuus - Ghanalainen kuurojen yhteisö, heidän kulttuurinsa Haastattelussa sen suorittajalla on myös suuri vaikutus haastattelun onnistumiseen. Muutamissa kohdissa kysyimme tarkentavia kysymyksiä tai tiedustelimme aiheesta, josta halusimme haastateltavan kertoa. Joissain tilanteissa meidän olisi pitänyt kysyä enemmän yksityiskohtaisempia kysymyksiä, mutta huomasimme niiden tarpeen vasta haastatteluita purkaessamme Suomessa. Haastatteluun saattaa aina liittyä virhelähteitä riippuen haastattelijasta, haastateltavasta sekä itse tilanteesta. Haastateltava saattaa esimerkiksi antaa sosiaalisesti hyväksyttävämpiä vastauksia, jolloin hänen todelliset mielipiteensä jäävät kertomatta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 201.) Haastateltavat kertoivat omia mielipiteitään ja käsityksiään pyytämistämme teemoista. Haastattelumme kysymykset liittyivät Mampongin lukioon, kuurojen koulutukseen Ghanassa, viittomakielen ja viittomakielisten historiaan sekä kuurojen opiskelijoiden tulevaisuuteen (LIITE 2: Rehtorin haastattelu). Olimme tietysti kiinnostuneita myös haastateltaviemme omista kokemuksista ja taustoista, mikä avarsi näkemyksiämme myös kulttuurien väliseen tietoon. Haastattelujen paikalla voi olla suurikin merkitys haastattelun tulokseen. Paikaksi tulisi valita sellainen tila tai ympäristö, jossa haastateltava kokee olevansa vahvoilla ja luonnollisimmillaan. Haastattelimme rehtoria hänen työhuoneessaan, missä hänen työroolinsa on vahvimmillaan. Kuuroa opettajaa haastatellessamme huomasimme kameran haittaavan hänen keskittymistään ja mahdollisesti vaikuttavan jonkin verran hänen itseilmaisuunsa. Toisessa haastattelussa oli jo havaittavissa selkeää rentoutumista, vaikka kamera olikin läsnä. Olimme myös oleskelumme aikana tulleet läheisemmiksi haastateltavien kanssa, mikä varmasti auttoi luomaan rennomman ilmapiirin haastatteluille. (Aaltola & Valli 2001, 27 29)

21 Osallistuva havainnointi Osallistuva havainnointi tarkoittaa tutkimustapaa, jolla tutkija jollain tapaa osallistuu itse tutkimansa yhteisön elämään. Sen etuna on luonnollinen ilmapiiri ja ympäristö. Mikäli havainnoija sitoutuu tutkimaansa ryhmään emotionaalisesti, saattaa havainnoinnin objektiivisuus kärsiä. On myös vaara, että tilanteissa mukana oleva ulkopuolinen tutkija tai havainnoija muuttaa tilanteen luonnetta. Osallistuva havainnointi on kenttätutkimusta, jossa tutkija jakaa elämänkokemuksiaan ryhmässä olevien ihmisten kesken. Havainnoija astuu itse heidän kulttuuriseen maailmaansa. Havainnoinnin suuri etu on, että tutkimustapana se välttää kaiken keinotekoisuuden. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, ) Osallistuva havainnointi on siis subjektiivista ja perustuu ainoastaan havainnoijan kokemuksiin. Tutkimustuloksiin voivat vaikuttaa vahvasti havainnoijan omat ennakkokäsitykset. Myös kulttuurilliset erot saattavat suunnata havainnointia, ja joitakin asioita saattaa jäädä kokonaan huomioimatta. Subjektiivisuus havainnoinnissa on ehdottomasti myös valtava rikkaus, jonka ansiosta saa kuvattua hyvin arkielämän ja tulkintojen runsautta. (Eskola & Suoranta 2005, 102.) Metsämuuronen (2006, 117) muistuttaa, että tutkijan onkin tunnettava aihe ja kohteensa hyvin, että voi tarkastella tilanteita kulttuurin omista lähtökohdista. Vapaa havainnointi tuntui luonnolliselta tavalta tutkia uutta ympäristöä, kulttuuria sekä sen erityispiirteitä ja henkilöitä. Havainnointia ei tulisi tehdä ilman havainnoitavan suostumusta. Työläintä havainnoinnissa on yhteisön jäsenten luottamuksen saaminen. Mampongin koulussa kuurot olivat erittäin avoimia meitä kohtaan heti alusta lähtien ja ottivat meidät hyvin vastaan. Kun opiskelijat tottuivat läsnäoloomme ja suhteemme lähenivät, koimme havainnoinnin olevan luontevaa ja saimme paljon hyviä keskusteluja aikaiseksi. Luottamuksen saaminen kuurojen koulun yhteisössä ei ollut tietenkään aivan mutkatonta, mutta kaiken kaikkiaan hyvät suhteet ympäröiviin ihmisiin tuottivat varmasti arvokkainta tietoa tutkielmaamme. Ihanteellisinta olisi, että havainnoija voisi ryhmässä toimia kuten muut, kuitenkin samalla havainnoiden. (Eskola & Suoranta 2005, 102.) Me olimme koulussa eri tarkoitusta varten kuin oppilaat tai opettajat. Olimme siellä oppimassa ghanalaista viittomakieltä, jolloin automaattisesti vietimme enemmän

22 22 aikaa viittomakielisten opiskelijoiden kanssa. Osittain olimme kuitenkin osa opettajien yhteisöä osallistumalla esimerkiksi heidän viittomakielen tunneilleen. 3.2 Tutkimustuloksista tiedottaminen Esittelemme tutkielmamme tulokset kirjallisessa raportissa ja dokumenttielokuvassa. Ne muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden siten, ettei kummastakaan osasta yksinään löydy kaikkea työmme informaatiota. Julkaisemalla tutkimustuloksemme kahdessa eri muodossa pystymme hyödyntämään molempien formaattien hyvät puolet. Vaikeasti sanallistettavaa visuaalista informaatiota kuten Mampongin koulun ympäristöä, siellä olevia henkilöitä ja heidän toimintaansa kuvailemme elävän kuvan avulla, dokumenttielokuvan muodossa. Kirjallisesta raportista sitä vastoin löytyy yleiskatsaus Ghanan kuurojen tilanteeseen, tarkempia tietoja Mampongin lukiosta sekä enemmän omaa analyysiamme ja havaintojamme. Tässä luvussa kerromme yleisellä tasolla kahdesta käyttämästämme formaatista sekä käymme lyhyesti läpi dokumentin tekoprosessia. Luvussa viisi käsittelemme aihetta eri näkökulmasta; pohdimme dokumenttielokuvan soveltuvuutta kulttuurisen tiedon välittämiseen ja kuurojen yhteisön arjen kuvaukseen. Luvussa neljä keskitymme Mampongin lukion arkielämään Kirjallinen raportti Toiminnallinen opinnäytetyö on suhteellisen uusi ilmiö, jossa korostuu ammattikorkeakouluopintojen käytännönläheisyys ja työelämälähtöisyys. Toiminnallinen opinnäytetyö on kaksiosainen: se sisältää tuoteosan eli produktin sekä kirjallisen raportin. Produkti voi olla esimerkiksi kirjallinen ohjeistus, portfolio, messuosasto tai tapahtuma. Kirjallinen raportti on opinnäytetyöprojektin kuvaus, jonka on täytettävä tutkimusviestinnän vaatimukset. Raportissa käydään läpi produktin tekoprosessi, perustellaan tehdyt valinnat, esitellään prosessin aikana tehdyt johtopäätökset sekä arvioidaan omaa kehitystä ja oppimistuloksia. Tutkimusviestinnän vaatimukset raportille ovat muun muassa lähteiden käyttö ja niiden oikeaoppinen

23 23 merkintä, termien käyttö ja määrittely, argumentointi, tiedon varmuuden arviointi, tarkat ja perustellut sanavalinnat sekä tekstin asiatyylisyys ja johdonmukaisuus. Raportin avulla lukijan on mahdollista arvioida opinnäytetyön onnistumista sekä tekijän osoittaa omaa ammattitaitoaan ja perehtyneisyyttään. (Vilkka & Airaksinen 2003, 51, ) Kirjallisen raportin kirjoittamisessa täsmällisten suomenkielisten vastineiden löytäminen englannin kielen sanoille osoittautui haastavaksi. Päädyimme käyttämään esimerkiksi englanninkielisten kouluastetta kuvaavien sanojen sijasta niiden suomalaisia vastineita. Andersson ja Rahkonen (2007) ovat tehneet opinnäytetyön viittomakielen tulkin työstä Tansaniassa. He käyttävät Tansanian valtakunnallisesta kuurojen järjestöstä nimitystä Tansanian Kuurojen Liitto. He ovat onnistuneet kääntämään nimen paitsi suomen kieleen, myös suomalaiseen kulttuuriin sopivaksi. Toisen asteen oppilaitosta, Secondary Schoolia, he kutsuvat nimellä secondary-koulu. Meidän työssämme koulumaailmaa käsitellään niin paljon, että päätimme kääntää esimerkiksi Mampong Senior Secondary Schoolin helppolukuisemmaksi Mampongin lukioksi. Alkuperäiset englanninkieliset termit suomenkielisten selitysten kanssa löytyvät liitteestä 7. Viittomakielentulkkien koulutusohjelman opinnäytetöissä toiminnallisuus on yleistä. Produkti voi olla esimerkiksi viittomakielinen tuotos, käännös tai valmisteltu tulkkaus. (Ks. esim. Karppinen & Senne 2007, Lahti & Wallenius 2007, Franck 2007.) Tavallisesti toiminnallisen opinnäytetyön kirjallinen raportti ja tuoteosa ovat itsenäisiä teoksia. Vilkka ja Airaksinen (2003, 69) toteavat kirjassaan, että toiminnallinen opinnäytetyö on ilmiönä niin uusi, että esikuvien vähäisyys vaatii tekijältä luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. He ovat sitä mieltä, että toiminnallisessa opinnäytetyössä uuden tiedon lisäksi arvokasta on uusien toteutustapojen syntyminen. Heidän Toiminnallinen opinnäytetyö -kirjansa on kuitenkin jo muutaman vuoden vanha, joten nykyään toiminnallisen opinnäytetyön tekijän on varmasti helpompi löytää malleja oman työnsä toteutukseen. Opinnäytetyömme ei täysin noudata perinteisen toiminnallisen opinnäytetyön kaavaa. Kokeilemme työssämme, kuinka rakentuu ja toimii opinnäytetyö, jonka kaksi osaa muodostavat yhden kokonaisuuden. Käytännön syistä niiden on toimittava myös itsenäisinä osina niin, ettei dokumenttielokuvan katsominen välttämättä edellytä kirjallisen osan lukemista tai toisinpäin. Kaikki työmme sisältämä tieto on kuitenkin

24 24 saavutettavissa vain molempiin osiin tutustumalla. Nähtäväksi jää, toimiiko kahden eri formaatissa olevan osan kokonaisuus käytännössä, vai tekeekö se työstämme vaikeammin lähestyttävän Dokumenttielokuva ja sen kuvaaminen Ghanassa Dokumenttielokuvan tavoitteena on välittää kuvaamaansa aihetta mahdollisimman totuudenmukaisesti. Se on kerronnaltaan reportaasimainen ja käyttää materiaalinaan todellista elämää: todellisia tilanteita, tapahtumia ja ympäristöjä. Siltikään dokumenttielokuva ei ole suora kuvaus todellisuudesta, sillä dokumentin tekijä tekee valintoja omasta subjektiivisesta näkökulmastaan sekä saattaa käyttää toteutuksessa luovuutta ja tulkintaa. Dokumenttina voidaan pitää asiakirjaa, ei-fiktiivistä elokuvaa, radio- tai tv-ohjelmaa tai valokuvaa. Dokumenttielokuvan juuret ulottuvat luvulle. (Kuutti 2006, 30 31; Kaimio, Honkala, Halinen & Ahonen 2003, 18.) Opinnäytetyömme sisältää dokumenttielokuvan Mampongin kuurojen lukion arjesta. Dokumenttielokuvan kautta katsoja voi kokea aiheen tunneperäisesti tutustumalla toiseen ihmiseen ja tämän maailmaan. Juuri se on dokumenttielokuvan vahvuus, sillä tunnepitoiset kokemukset muistetaan paremmin kuin älylliset. (Webster 1998, 163.) Kuvasimme dokumenttimme videomateriaalin Mampongissa olomme aikana. Aloitimme kuvaukset vasta reilun kuukauden oleskelun jälkeen, koska halusimme ensin tutustua koulun kulttuuriin ja ihmisiin. Yhdessä dokumenttielokuvan tyylisuunnista, cinema veritéssa ajatellaan, että tekijän tulisi tietää dokumentin aiheesta mahdollisimman vähän pysyäkseen objektiivisena ja avoimena kuvauksissa. Webster on pohtinut dokumenttielokuvan käsikirjoittamisesta ja tullut erilaiseen lopputulokseen. Hän uskoo, että päästäkseen mahdollisimman lähelle todenmukaisuutta, on tekijän tunnettava aihe mahdollisimman syvällisesti. Tekijän täytyy tehdä ennakkotutkimusta ymmärtääkseen aihetta ja sen todellista luonnetta ennen kuin alkaa kuvata. Aiheen tunteminen on avainasemassa totuudellisuuden saavuttamisessa. Todellisuutta on silti mahdotonta kuvata kokonaisuudessaan, eikä filmikään ole koskaan objektiivinen. Itse asiassa suurin päätös tehdään silloin kun valitaan, mitä kuvataan ja mitä ei. Valinta perustuu subjektiiviseen kokemukseen siitä, mikä on tärkeää ja olennaista. (Webster 1998, )

25 25 Koimme erittäin tärkeäksi tutustua ympäristöön ennen kuvausten aloittamista. Pystyimme rauhassa valitsemaan haastateltavat, ansaitsemaan ihmisten luottamuksen sekä jäsentämään omat ajatuksemme ja tavoitteemme. Rehtori ja osa muusta henkilökunnasta suhtautuivat alussa kuvaamiseen varautuneesti, koska eräs Mampongin koululla aiemmin vieraillut ryhmä oli kuvannut negatiivista videomateriaalia koulusta ja laittanut sitä internetiin. On vaikea ymmärtää näiden vierailijoiden motiivia, sillä mustamaalaaminen tuskin parantaa koulun tai opiskelijoiden tilannetta. Todellisuuden, eri näkökulmien ja kulttuurierojen hahmottaminen vaatii aikaa. Vaikka pidemmällä aikavälillä olisimme pystyneet yhä syventämään ymmärrystämme, uskomme saaneemme realistisen käsityksen Mampongin lukion arjesta. Tiiviisti koulun arjessa eläminen oli toimiva keino saavuttaa totuudenmukainen ja objektiivinen ymmärrys koulusta. Tyylisuunnaltaan dokumenttimme on jäsennellyn todellisuuden (structured actuality), cinema veritén ja haastattelun välimuoto. Tämä tyylisuunta sekoittaa kaikkea kolmea edellä mainittua tyyliä ja on nykyään dokumentin tyylisuunnista käytetyin. Jäsennellylle todellisuudelle on ominaista autoritaarinen kertoja, joka selittää dokumentin sisältöä katsojalle. Yleensä tämän tyylisuunnan dokumentti on opettavainen ja teatraalinen, mutta voi yksinkertaisimmillaan muistuttaa reportaasia. Esimerkiksi luontodokumentit mukailevat usein jäsennellyn todellisuuden tunnuspiirteitä. Cinema Verité, suomennettuna totuuselokuva, pyrkii vangitsemaan todellisuutta sellaisenaan, ilman että kuvausryhmä vaikuttaisi kuvattaviin ihmisiin ja tilanteisiin. Vankimmat tyylisuunnan kannattajat eivät tutustu dokumentin aiheeseen lainkaan ennen kuvauksien aloittamista objektiivisuuden säilyttämiseksi. Haastattelua Webster kuvaa myös termillä puhuva pää. Siinä päähenkilöiden annetaan vapaasti kertoa asioista omin sanoin ja omasta näkökulmastaan. Tämä tyyli on suosittu esimerkiksi poliitikoista kertovissa dokumenteissa. Uusimmassa, kaikkia kolmea tyylisuuntaa soveltavassa kerrontatavassa sekoittuvat kerronta, haastattelut sekä cinema veritén tavoittelemat autenttiset tilanteet. (Webster 1998, ) Emme tehneet varsinaista kuvauskäsikirjoitusta, vaan mietimme, mitä mielenkiintoisia koulun arkielämän tilanteita haluaisimme tallentaa. Halusimme kuvata mahdollisimman tavanomaisia ja toistuvia tilanteita, jotka kuvaavat lukion arkea aidoimmin. Kohtaukset ovat autenttisia, sillä emme lavastaneet niitä mitenkään tai ohjeistaneet opiskelijoita ja

26 26 muita dokumentissa esiintyviä toimimaan haluamallamme tavalla kameran edessä. Kuvasimme luonnollista jokapäiväistä toimintaa ja yritimme olla vaikuttamatta tilanteisiin cinema veritén periaatteiden mukaisesti. Olisi silti naiivia luulla, ettei läsnäolomme ja kuvaaminen olisi vaikuttanut kuvattavien käyttäytymiseen. Esimerkiksi yksi haastateltavistamme ei pitänyt kameran edessä olemisesta, ja se näkyi hieman hänen viittomisessaan ja kehon kielessään. Olisimme myös halunneet haastatella dokumenttia varten erästä naispuolista opiskelijaa, mutta valitettavasti emme saaneet hänestä käyttökelpoista materiaalia. Hän vierasti kameraa siinä määrin, ettemme saaneet häneltä haastatteluissa kunnon vastauksia kysymyksiimme. Vastaavasti yleiskuvaa kuvatessa opiskelijat saattoivat lopettaa tekemisensä ja alkaa vilkutella ja poseerata kameralle Making the Avenue Open dokumenttielokuvan työstäminen Suomessa Dokumenttielokuvan materiaali oli kuvattu Mampongissa, mutta dokumentin jälkituotantovaihe toteutettiin Suomessa ja siihen tarvitsimme apua asiantuntijalta. Diakonia-ammattikorkeakoulun medianomiopiskelija Jaakko Mäntymaa editoi dokumentin, antoi meille neuvoja editointikäsikirjoituksen tekemiseen sekä toi ammattilaisen näkemyksen koko jälkituotantovaiheeseen. Dokumenttielokuvan ja koko opinnäyteyön nimen lainasimme rehtorin teemahaastattelusta. DVD:n kannen (KUVA 3) suunnitteli muotoilija A-J Silvennoinen. Dokumentit jälkityöt alkoivat raakamateriaalin karsimisella. Olimme laatineet alustavan kohtausluettelon, johon olimme listanneet tilanteita ja haastatteluosuuksia, joita halusimme dokumenttiin. Kohtausluettelon pohjalta karsimme alkuperäisen kymmentuntisen materiaalin noin kolmeen tuntiin ja siirsimme sen tietokoneelle editoitavaan muotoon. Nyt materiaali oli koneella lyhyissä, alle minuutin pätkissä. Mäntymaa pyysi meitä työstämään kohtausluettelon tarkaksi käsikirjoitukseksi, jonka perusteella hän voisi editoida dokumentin. Käsikirjoitusta varten etsimme koneella olevasta videomateriaalista sopivia pätkiä kunkin kohtauksen alle. Käsikirjoitus sisältää myös haastatteluosuudet ja niiden tarkat kestot. Eri haastateltavien osuudet on merkitty käsikirjoitukseen eri värein, jotta pystyimme paremmin hahmottamaan kokonaisuuden. Lisäksi käsikirjoitukseen on merkitty kerrontakohtien, spiikkien, paikat ja kestot (KUVIO 2).

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla Tikkasten nimikkokirje maaliskuu 2013 Kamwene! Kamwene on Maaliskuu 2013 bena-heimon kibenankielinen tervehdys, jota käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska miten ihmiset ilostuvat

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2 Syksy 2005, laskari 2 Sisältö 1. Havainnointi 2. Havainnointi käytettävyystestissä 3. Contextual Inquiry Miten valita menetelmä? To study what people: say think SAY Haastattelut Kyselylomakkeet do use

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Hyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein.

Hyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Oppimis- ja ohjauskeskus Tervaväylä 2012 Hyvä olo Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Lomaa omasta vammasta Opettajat perehtymässä Oikea

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi

SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi SAAVUTETTAVUUDESTA SANOTTUA Suomen vammaispoliittinen ohjelma toteutettava toimenpide nro 68: - Toimenpidesuositus:

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014 2013 2014 Malawin Pipliaseura Valmistuneiden raamatunkäännösten painaminen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva

Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Elämänkatsomustieto- Juhlakulttuuri-verkkokurssi - Marika Dufva Tämä verkkokurssi toteutetaan Verkkokurssin tuotantoprosessi kurssin TIES463 harjoitustyönä Milloin? Verkkokurssi valmistuu kevään 2014 aikana

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot