Nurmijärven kunta/metsähallitus Sääksjärven ranta-asemakaava I Ranta-asemakaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja vastineet niihin

Transkriptio

1 Ranta-asemakaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja vastineet niihin 1. ELY-keskus Kaavaluonnoksessa on pääosin huomioitu pohjavesi sekä Natura 2000-alueiden erityispiirteet. Natura-alueen vuoksi kaavan vesialueen kaavamääräykseen tulee lisätä määräys, joka kieltää ruoppaamisen ja säilyttää alueen edelleen luonnontilaisena. ELY-keskus pitää myös hyvänä, että suunnittelualue osana arvokasta kulttuuriympäristö- kokonaisuutta on tiedostettu, ja että se on tarkoitus huomioida kaavaratkaisun mahdollistamassa maankäytössä. Vastine: Vesialueen kaavamääräykseen W on lisätty ruoppaamista koskeva kielto. Naturaaletta koskevaan määräykseen on lisätty ruoppaamista koskeva kielto ja alueen luonnontilaisena säilyttäminen. Sääksjärven ranta-asemakaavan luonnokseen on sisällytetty asianmukainen vesikäymäläkielto. Harmaiden vesien käsittelyssä tulee huomioida vesistön etäisyys ja lisätä määräykseen harmaiden-, pesuvesien käsittely ja purkupaikka tulee sijaita riittävän etäällä vesistöstä'. Vastine: Yleisten määräysten kohtaa 2 on täydennetty lisätietoja-kohdalla, jossa todetaan, että harmaiden vesien käsittely- ja purkupaikasta on määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Sääksjärven ranta-asemakaavaluonnos on liikenteen osalta kunnossa. Mahdollisuudet joukkoliikenteen käyttöön, eli kaava-alueen lähimmät pysäkit ja vuorotarjonta, tulee kuitenkin käsitellä kaavaselostuksessa. Vastine: Selostusta on täydennetty kuvauksella joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksista. 2. Uudenmaan liitto Sääksjärven alueen suunnittelun ensisijainen tavoite tulee olla alueen virkistyskäyttöedellytysten säilymisen turvaaminen, sillä Sääksjärvi on kunnan tärkeimpiä virkistysalueita. Sääksjärven alue on tärkeä virkistyskohde laajemmaltikin, sillä sinne on sijoittunut paljon eri yhteisöjen toimintoja. Alueen omaleimaisuus ja kulttuuriympäristöarvot ovat vahvasti sidoksissa järveen ja sen ympäristöön. Vastine: Kaavan laatimisen ensisijainen tavoite on ollut virkistysmahdollisuuksien kehittäminen alueella. Toinen merkittävä tavoite on ollut olevan loma-asutuksen säilyttäminen siten, että alueen omaleimaisuus ja kulttuuriympäristöarvot säilyvät. Kaavamerkinnöillä ja määräyksillä on varmistettu tavoitteiden toteutuminen. Tällaisia ovat mm. rakentamisen määrää ja pienimittakaavaisuutta sekä alueen luonnontilaisuuden säilyttämistä turvaamista koskevat kaavamääräyksiä, ja lisäksialueelle esitetty MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Ulkoilureitin osoittaminen alueen läpi on osa koko järven kiertävää reittiä. Sääksjärven ranta-asemakaavan luonnoksessa ei ole lisätty loma-asumisen määrää lomaasuntojen korttelialueille. Korttelialueilla rakentamatta jäävän alueen säilyttäminen luonnontilaisena ja alueen pienimittakaavainen rakentaminen huomioi maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön maiseman. Loma-asuminen ei saa kuitenkaan olla ympärivuotista. Loma- asuntojen korttelialueen määräystä tulee tarkentaa tältä osin. Vastine: Rakennuspaikkojen käyttötarkoitus on loma-asuminen, ei vakituinen asuminen. Kaavamääräyksessä ei ole mahdollista rajoittaa loma-asunnossa vietettävää aikaa. 1

2 Alueelle on osoitettu myös loma- ja matkailualue -merkintä. Alueelle on rakentunut Haukilammen leirikeskus ja asemakaavalla halutaan turvata alueen kehittämismahdollisuudet. Haukilammen leirikeskuksen loma- ja matkailualueen rakentamisen tavoite ei käy riittävästi selville kaavaluonnoksesta. Korttelialueelle on osoitettu rakennusalat, joihin voidaan sijoittaa yhteensä 2400 k-m 2 rakennusoikeutta. Maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön sijoittuvan rakentamisen määrä, pinta-ala ja sijoittelu sekä kerrosluku vaikuttavat olennaisesti maisemaan. Alueen rakentamisen rakeisuus hahmottuisi paremmin havainnekuvien avulla. Loma- ja matkailualueen määräyksiä tulee tarkistaa jatkotyöskentelyssä. Vastine: Loma- ja matkailualuetta koskevaa kaavamääräystä on täydennetty mm. rakennusten ulkonäköä ja sijoittumista suhteessa maastoon ja maisemaan koskevilla määräyksillä. Lisäksi kaikille rakennuksille on osoitettu rakennusalat ja kerrosluvut. Rakennusoikeutta on pienenetty 2400 k-m 2 :stä 2000 k-m 2 :iin. Nykyinen päärakennus on kooltaan noin 630 k-m 2 ja se on yksikerroksinen. Päärakennuksen lähellä on yksikerroksinen noin 80 k-m 2 suuruinen rakennus ja saunarakennus rannassa noin 50 k-m 2. Nykyisten pienien noin 10 k-m 2 suuruisten majoitusrakennusten tilalle on osoitettu rakennusala, jolle on mahdollista rakentaa esim. uusia majoitustiloja. Kerrosluku saa olla ½I. Rakennusoikeutta on käyttämättä noin 1200 k-m 2. Lomarakentamisen mittakaavan ja sijoittamisen lisäksi maisemaan vaikuttaa alueella olevien rakennuspaikkojen rajaaminen. Kaavamääräyksissä tulee huomioida, että alueelta lohkottavia tontteja ei saa aidata. Vastine: Rakennuspaikkojen aitaamista ei ole kaavamääräyksissä kielletty. Virkistyksen ja loma-asumisen yhteensovittamisen turvaamiseksi haluttiin mahdollistaa rakennuspaikkojen aitaaminen. Aidoilla on mahdollista selkeyttää lomarakennuspaikkojen ja virkistysalueen välistä rajaa. Rakennuspaikkojen aitaamisesta on annettu määräyksiä mm. kasvillisuudesta muodostuvat aidat ovat kiellettyjä ja pienikokoisten eläimien kulkua aitojen läpi ei saa estää. Uudenmaan liitto toteaa, että Sääksjärven ranta-asemakaavassa on huomioitu alueen virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet sekä rakentamisen ohjaamisessa pohjavesialue ja arvokas harjualue. 3. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pohjavedet ja Sääksjärvi Kiljavan pohjavesialueelle on tehty suojelusuunnitelma, joka on päivitetty vuonna Suojelusuunnitelmassa on annettu suosituksia mm. maalämpöjärjestelmistä: Maalämpökaivoja ei tule sijoittaa alle 500 metrin päähän vedenottamosta. Maalämpökenttiä ei tule sijoittaa pohjavesialueille ollenkaan. Maalämpökaivojen rakentamista suunniteltaessa on selvitettävä toiminnan vaikutukset pohjaveteen, vedenottamoihin, naapureiden kaivoihin, pilaantuneisiin maa-alueisiin sekä maanalaisiin rakenteisiin. Kaavan yleisissä määräyksissä olisi syytä muuttaa maalämpöjärjestelmiä koskeva suositus määräykseksi. Vastine: Maalämpökaivoja koskeva suositus on muutettu määräykseksi. Loma-asunnoille asetettu vesikäymäläkielto on tarpeellinen Sääksjärven ja pohjaveden suojelun kannalta. Loma-asuntojen talousrakennusten ja Haukilammen leirikeskuksen rakennusoikeuden määrää olisi ehkä hyvä vielä harkita pienennettäväksi. Leirikeskuksen osalta jäljellä olevaa rakennusoikeutta ei pystytty arvioimaan, koska kaavaselostukseen ei ole merkitty nykyisen päärakennuksen kokoa. 2

3 Vastine: Leirikeskuksen rakennusoikeutta on pienenetty 2400 k-m 2 :stä 2000 k-m 2 :iin. Nykyinen päärakennus on kooltaan noin 630 k-m 2 ja se on yksikerroksinen. Päärakennuksen lähellä on yksikerroksinen noin 80 k-m 2 suuruinen rakennus ja saunarakennus rannassa noin 50 k-m 2. Nykyisten pienien noin 10 k-m 2 suuruisten majoitusrakennusten tilalle on osoitettu rakennusala, jolle on mahdollista rakentaa esim. uusia majoitustiloja. Kerrosluku saa olla ½I. Rakennusoikeutta on käyttämättä noin 1200 k-m 2. Talousrakennusten rakennusoikeus on edelleen 50 k-m². Tämä mahdollistaa riittävien puuvarasto ja muiden varastotilojen rakentamisen sen sijaan, että alueella on mitä erilaisempia rakennelmia, ja ettei ole tarvetta varastoida ulkona. Kaavakartasta pitäisi näkyä, että alue on pohjavesialuetta ja pohjaveden muodostumisaluetta. Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellään n:o 5/1987/1 määrännyt suoja-alueen Röykän ja Kiljavan pohjaveden ottamoille. Päätöksessä todetaan kaukosuojavyöhykkeiden osalta, että rakennettavien rakennusten jätevedet on johdettava omistajan kustannuksella tiiviissä viemärissä tai muulla tavoin suoja-alueen ulkopuolelle. Lisäksi jäteveden ja muiden vesistöä pilaavien ainesten johtaminen Sääksjärveen on kielletty. Vesioikeuden päätös tulee huomioida kaavavalmistelussa, vähintäänkin päätökseen tulee viitata kaavamääräyksissä. Luonto Vastine: Pohjavesialueen ja kaukosuojavyöhykkeen osoittaminen kaavakartalla ei ole kaavateknisesti mahdollista, koska kumpikin ulottuu kaava-aluetta laajemmalle alueelle. Yleisten määräysten kohtaan 1 on lisätty maininta, että alue sijaitsee vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä A, ja lisätietoja-kohtaan maininta vesioikeuden päätöksestä, kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä ja Kiljavan pohjavesialueen suojelusuunnitelmasta. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maa-aineslailla tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Tämä olisi hyvä todeta ranta-asemakaavan yleisissä määräyksissä. Vastine: Maakuntakaavan määräys on nimensä mukaisesti suunnittelumääräys, joka ohjaa alueen yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa. Suunnittelumääräys on otettu huomioon rantaasemakaavan laadinnassa sekä kaavamerkinnöissä ja määräyksissä. Koska osa suunnittelualueesta on Natura-aluetta, tulisi vesihuoltojärjestelmän rakentamisen ja asemakaavoituksen vaikutuksesta Natura-alueeseen tehdä tarkempi arviointi. Myös Natura-alueen suojavyöhyke tulisi määritellä vaikutusarvioinnin perusteella. Rannassa Natura-alueen suojavyöhyke on minimissään 20 metriä, mikä vaikuttaa aika kapealta ja vesihuoltojärjestelmän rakentaminen edellyttää tällöin kaivutöitä aivan rannan tuntumassa. Metsän puolella suojavyöhykettä ei ole kaavaluonnoksessa lainkaan määritelty. Vastine: Keskitetyn vesihuollon rakentamisen vaikutuksia on arvioitu sitä koskevassa suunnitelmassa. Selostuksen vaikutusten arvioinnissa on referoitu vesihuoltosuunnitelmassa esitettyä suunnitelman vaikutusten arviointia. Suunnitelmassa esitetyn vaikutusten arvioinnin perusteella kiinteistökohtainen vesihuolto säilyttää alueen luontoa keskitetyn vesihuollon rakentamista paremmin ja sillä on vähäisemmät vaikutukset. Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee valita ottaen huomioon vesioikeuden suojavyöhykkeitä koskeva päätös, Kiljavan pohjavesialueen suojelusuunnitelman suositukset ja ympäristönsuojelumääräykset. Enviro Oy:ltä on tilattu ranta-asemakaavan luontovaikutusten arviointi, joka koostuu kahdesta 3

4 osasta: asemakaavan vaikutukset Kalkkilammin Sääksjärven Natura-alueeseen ja kaavan muut luontovaikutukset. Lausunnossa todetaan, että ranta-asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura alueen suojeluperusteisiin, niiden luonnontilaan tai edustavuuteen eikä alueen yhtenäisyyteen. Arvioinnin yhteydessä on annettu kaksi suositusta, joista toinen koskee Natura-alueen läpi johtavaa virkistysreittiä ja toinen Natura-alueen puolelle ulottuvaa, jo nykyisin käytössä olevaa loma- ja matkailualuetta. Natura-alueen läpi kulkevan pohjoisemman reitin osalta kaavamääräyksessä on kielletty sen käyttäminen talvella latuna. Loma- ja matkailualueen rakennuspaikkaa on pienennetty siten, että saunan eteläpuolisella Naturaalueella rakennuspaikkaa on sisällytetty vain jo olemassa oleva ajoyhteys saunalle. Muutoin Natura-alue on osoitettu virkistysalueeksi. Arvioinnissa ei esitetty tarvetta määrätä suojavyöhykkeitä Natura-alueiden ulkopuolelle. Alueen lomarakennuspaikoilla useat saunarakennukset ovat nykytilanteessa 20 metriä lähempänä rantaa. Mikäli nykyisiä saunoja ja lomarakennuksia korvataan uusilla, niiden sijaintia ohjaa kaavamääräys. Alueelle ei ole tarkoitus rakentaa keskitettyä vesihuoltoa, joten ranta-alue säilyy tältä osin koskemattomana. Kaavaselostuksessa ja luontoselvityksessä (Enviro 2015) todetaan, että männikkökangas soveltuu huonosti lepakoiden saalistusalueeksi. Rantojen tuntumassa sijaitsevat männiköt, joissa on vanhoja mökkejä puiden ympäröimänä, ovat tyypillisiä isoviiksisiipan ja viiksisiipan saalistusalueita, joissa mökit tarjoavat lepakoille lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Esimerkiksi Helsingin Stansvikin männikössä sijaitsevalla lomakyläalueella viiksisiipat/isoviiksisiipat esiintyvät runsaina ja niiden piilopaikkoja on useissa mökeissä. Vastine: Kaava-alueella ei ole tiedossa lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Niitä saattaa sijaita alueen vanhoissa rakennuksissa, joskaan tätä ei lepakkohavaintojen vähäisen määrän vuoksi arvioitu todennäköiseksi. Männiköistä puuttuvat lepakoille sopivat kolopuut ja muut piilopaikat. selvitysalueen kaksi nimetöntä lampea voidaan katsoa luokan III alueiksi eli muiksi lepakoiden käyttämiksi alueiksi lähinnä niiden pienen havaintomäärän vuoksi. Lampien rannoille ei ole tulossa uusia rakennuspaikkoja, joten ne sopivat vesisiippojen saalistusalueiksi jatkossakin. Selostuksessa on tuotu esiin, että purettaessa alueen rakennuksia tulee varmistua, etteivät ne ole lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Luonnonsuojelulain perusteella Natura-alueelle tai sen läheisyyteen ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka merkittävästi heikentävät luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu ohjelmaan. Suunnittelualueeseen kuuluvalla Natura-alueella on luontodirektiivin luontotyyppeinä mäntyvaltainen puustoinen suo (luontotyyppi 7110) ja harjumuodostumien metsäisiä luontotyyppejä (luontotyyppi 9060), jotka tulee säilyttää. Kaavamääräys voisi olla seuraava: Alueen puusto tulee säilyttää. Hakkuutoimenpiteet ovat sallittuja vain turvallisuuden tai muun vastaavan syyn sitä vaatiessa. Vastine: Kaavassa ei ole suunniteltu Natura-alueelle tai sen läheisyyteen toimenpiteitä, jotka merkittävästi heikentävät luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu ohjelmaan. Kaavassa on todettu oleva tilanne ja kaavamerkinnöin ja määräyksin turvattu alueen säilyminen mahdollisimman luonnontilaisena nykytilannetta paremmin. Lausunnossa mainitut luontotyypit sijaitsevat virkistysalueella V. Virkistysalueen määräyksissä on kielletty puiden kaataminen lukuun ottamatta tilanteita, joissa turvallisuus tai muu vastaava syy edellyttää puiden kaatamista. Nykyisten pienien noin 10 k-m 2 suuruisten majoitusrakennusten tilalle on osoitettu rakennusala, jolle on mahdollista rakentaa esim. uusia majoitustiloja. Kerrosluku saa olla ½I. 4

5 4. Suomen Luonnonsuojeluliitto/Uudenmaan piiri ry ja Nurmijärven Luonto ry YLEISTÄ Sääksjärvi on ympäristöministeriön asettaman vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mukaan erityisesti suojeltava vesistö. Sen vesialue kuuluu Natura-alueeseen toteutuskeinonaan vesilaki. Vesilain avulla suojellaan järven veden laatua, hydrologiaa ja vedenalaista eliöyhteisöä. Myös kaavaalueeseen kuuluva Haukilampi on Natura-suojeltu, toteutuskeinonaan niin ikään vesilaki. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen ja virkistysalueiden viihtyisyys. Alueen lomakäytön suunnittelussa on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Sääksjärven suojeltavien harjujen luonnontilaa ei saa heikentää ja maisemakuvan on kaavan toteuttamisen jälkeenkin pysyttävä mahdollisimman muuttumattomana. Harjujen suojelun toteutuskeinona on maa-aineslaki. Natura-alueen luonnonarvoja on vaalittava eikä niitä saa rantaasemakaavalla heikentää. Vastine: Ranta-asemakaava toteaa alueella olemassa olevan tilanteen, nykyisen lomaasutuksen ja Haukilammen alueen. Nykytilanteessa lähes koko alue on vuokrattu lomarakennuspaikoiksi. Yleistä virkistykseen käytettävissä olevaa aluetta on vain 20 %. Kaavaratkaisun mukaan kaava-alueesta yli 50 % osoitetaan virkistykseen, vapaata rantaa jää nykytilannetta enemmän. Lomarakennuspaikkojen kokoa on pienennetty verrattuna nykyisiin vuokraalueisiin ja yksi lomarakennus poistuu, kun rakennus on tullut elinkaarensa päähän. Kaavamerkinnöillä ja määräyksillä voidaan ohjata alueen maankäyttöä nykytilanteeseen verrattuna huomattavasti paremmin. Kokonaisuutena voidaan todeta, että kaavalla voidaan nykytilannetta paremmin ohjata alueen maankäyttöä ja turvata alueen luontoarvoja sekä osoittaa yleiseen virkistykseen alueita nykytilannetta enemmän eli parantaa alueen maankäytön ohjausta alueella. Luonnoksen lähtökohtana on säilyttää yhtä lukuun ottamatta kaikki loma-asuntotontit, jolloin rantaviivaa sulkeutuisi noin 700 metrin matkalta. Nurmijärvellä on kasvukuntana ongelmia, jotka rantarakentamisessa on huomioitava: rannat uhkaavat sulkeutua luonnolta ja jokamieskäytöltä, vesihuolto alkaa vaatia erityisjärjestelyjä, palveluinvestoinnit ovat välttämättömiä, rantaa on jätettävä myös taajamaväestön tarpeisiin (Rantarakentamisen ympäristöopas Nro 120). Huomautamme, että Sääksjärven ranta-asemakaava I -luonnos on esitelty hyvin nopealla aikataululla ja eräiltä osin valmistelu on ollut puutteellinen. Vastine: Nykytilanteessa vapaata rantaviivaa on vain noin 50 m alueen länsiosassa ja lisäksi Röykän uimarannan alue noin 160 m, kaikki muut rantaan ulottuvat alueet on vuokrattu yksityisille. Yleiseen virkistykseen alueella on nykytilanteessa vain noin 20 % alueen pinta-alasta. Kaavaratkaisussa on pienennetty lomarakennuspaikkoja ja Haukilammen loma- ja matkailualueen rakennuspaikkaa, jolloin vapaata rantaviivaa saadaan lisää yli 400 m verrattuna nykytilanteen noin 210 metriin. Lisäksi yhden lomarakennuksen rakennuspaikka poistuu, kun rakennus tulee elinkaarensa päähän. Alueen käyttötarkoitus on rakennuksen purkamisen jälkeen virkistys, ja vapaan rannan osuus lisääntyy noin 70 m. Virkistysalueeksi voidaan osoittaa kaavaratkaisulla yli 50 % alueen pinta-alasta. Kaavaluonnosta on kehitetty kaavaehdotukseksi mm. lausuntojen pohjalta. Kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä on täydennetty ja tarkistettu. Selvityksiä on täydennetty pesimälinnustoselvityksellä. Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen on ns. valmisteluvaiheen kuuleminen, joten sen ei tarvitse olla vielä kaikilta osin valmis. 5

6 RAKENNUSPAIKAT Tontti 20 Röykän uimarannan lännenpuoleinen tontti (Liite 1C, tontti nro 20) puuttuu ranta- asemakaavaluonnoksesta. Tämä johtunee siitä, että kaavaselostuksen mukaan vuokratontista on ajan mittaan tarkoitus luopua, mikä on alueen käytön kannalta positiivinen asia. Tontilla nykyisin sijaitseva lomaasunto on ympärivuotisessa käytössä, ja aluetta koskevassa vesihuoltosuunnitelmassa rakennus on osoitettu vesihuollon piiriin. Kaavassa (mukaan lukien kaavaselostus) ei riittävän selkeästi esitetä miten nykyisen tontin loma-asuntokäytöstä on tarkoitus luopua, eikä aseteta aikamäärää mihin mennessä luopumisen ajatellaan tapahtuvan. Nämä asiat on kaava-asiakirjoihin täsmennettävä. Vastine: Ko. rakennuspaikka poistuu, kun rakennus tulee elinkaarensa päähän, ja sen jälkeen alueen käyttötarkoitus on virkistys. Rakennuksen poistumiselle ei ole kaavassa mahdollista asettaa aikarajaa. On perusteltua käyttää olemassa olevaa rakennusta niin kauan, kuin se on käyttökelpoinen. Ilman kaavan laatimista alue säilyisi lomarakennuspaikkana vuokra-alueella. Kaavaselostusta on täydennetty tältä osin. Alueen vesihuoltoratkaisuja on selvitetty, eikä alueelle ole tarkoituksenmukaista eikä perusteltua rakentaa keskitettyä vesihuoltoverkostoa. Vesihuollon suunnitelmassa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa on tarkemmin kuvattu eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Korttelit Sääksjärven Natura-alueelle avautuvat rantakiinteistöt (kortteli 4251) on luokiteltu maisemallisesti arvokkaiksi (Lammi ym. 2003). Kiinteistöllä nro 11 on nykyisellään yleiseen käyttöön tarkoitettu rakennus (Veteraanimaja). Osa rakennuspaikoista on tällä hetkellä aidattuja. Kaavassa tulisi määritellä, miten kiinteistöjen aitaaminen on suoritettava. Nykyiset kanaverkko- ja piikkilanka-aidat eivät ole asianmukaisia. Huomioitavaa on, että rantakiinteistöt (10 kpl) sulkevat kokonaan n. 700 metriä rantaviivaa Natura-alueelle, jos kaikki tontit ovat aidattuja. Luonnonvaraisten eläinten liikkumista alueella ei saa estää liian tiiviillä aidoilla. Vastine: Kaavassa on annettu määräyksiä aitaamisesta. Pienikokoisten eläinten kulkua ei saa estää aitaamalla. Aitojen tulee olla kaidemaisia tai aidassa tulee olla avointa osaa vähintään 50 %. Kasvillisuudesta muodostuvia aitoja ei saa sijoittaa rakennuspaikalle, koska ne ovat vieraita alueen luonnonympäristössä. Lisäksi rakennuspaikat 1, 2 ja 6 korttelissa 4252 ovat osittain Natura-alueella. Näiden rakennuspaikkojen osalta tonttien kokoa on pienennettävä siten, etteivät ne ulotu Natura-alueelle (Liite 1). Vastine: Lausunnossa mainittuja rakennuspaikkoja on pienennetty siten, että ne eivät ulotu Natura-alueelle. Kortteli Haukilammen leirikeskus Ehdotetussa rantakaavassa Haukilammen leirikeskukselle on osoitettu 2400 k-m 2 suuruinen rakennusoikeus. Nykyinen kerrosala puuttuu kaavaselostuksesta. Ollaanko kaavassa antamassa lisää rakennusoikeutta leirikeskukselle? Tätä pitää täsmentää. Korttelin 4253 pohjoisosa on Natura-alueella. Tälle alueelle ei voida sallia lisärakentamista, vaan tonttivaraus on poistettava lukuun ottamatta nykyisten rakennusten välitöntä lähiympäristöä (Liite 1). 6

7 Vastine: Rakennusoikeutta on pienenetty 2400 k-m 2 :stä 2000 k-m 2 :iin. Nykyinen päärakennus on kooltaan noin 630 k-m 2 ja se on yksikerroksinen. Päärakennuksen lähellä on yksikerroksinen noin 80 k-m 2 suuruinen rakennus ja saunarakennus rannassa noin 50 k-m 2. Nykyisten pienien noin 10 k-m 2 suuruisten majoitusrakennusten tilalle on mahdollista rakentaa esim. uusia majoitustiloja. Rakennusoikeutta on käyttämättä noin 1200 k-m 2. Pohjoisosaan ei ole osoitettu uutta rakentamista, nykyiselle saunarakennukselle on osoitettu rakennusala. Saunarakennuksen eteläpuoliselle Natura-alueelle on osoitettu ainoastaan jo nykyisin olemassa oleva tieyhteys rakennuspaikan osana. Venevalkama LV-1 Ranta-asemakaavaluonnoksessa on esitetty alueen itäosaan venevalkama niille rakennuspaikoille (4252/2-7 ja 4250/1), jotka eivät rajoitu rantaan. Haukilampi ja sen lähiympäristö kuuluvat Natura alueeseen. Alueen kasvillisuus ja harjumuodostumien metsäinen luontotyyppi (Natura-koodi 9060) ovat yksi alueen suojeluperusteista. Venevalkaman sijoittaminen suojelun kannalta arvokkaimmalle rantapaikalle on kyseenalaista. Venevalkama-alue on myös ylisuuri ottaen huomioon että sitä tarvitaan vain enintään 7 kiinteistön käyttöön. Venevalkamaa on supistettava siten, että se jää Natura-alueen ulkopuolelle. Venevalkamaan ei tule sallia rakennettua laituria. Ranta-asemakaavaluonnoksessa on jo yleinen venevalkama laitureineen Röykän uimapaikan yhteydessä, johon kiinteistöltä 4250/1 on lyhyempi matka kuin ehdotetulle uudelle LV-1 alueelle. Kohdetta ei myöskään tule kaavoittaa uimarannaksi, koska Röykän uimaranta on kaikilta em. kiinteistöiltä helposti saavutettavissa. Mikään ei toki estä uimasta myös venevalkaman viereisellä alueella, mutta uimaranta-alueen rakentamista kohteelle ei tule sallia. Vastine: Venevalkama aluetta on pienennetty luonnoksen mukaisesta rajauksesta. Ns. kuivan maan rakennuspaikoilla on nykyisin vuokrasopimuksissa osoitettu venevalkama-alue kaavaalueen itärajasta noin 80 metrin matkalta ja leveydeltään noin 25 metriä, jolloin alueen pintaalaksi tulee 2000 m². Nykyinen venevalkama, joka myös sijaitsee Natura-alueella, siirtyy kaavaehdotuksessa osoitettuun paikkaan ja sen koko pienenee noin 500 m²:iin eli neljäsosaan nykyisen venevalkaman pinta-alasta. Venevalkama-alueen pääkäyttötarkoitus on virkistys. Alueelle ei ole tarkoitus perustaa uimarantaa, vaan mahdollistaa alueen käyttäminen uimapaikkana. LUONTO JA SUOJELUALUEET Luontoselvityksestä puuttuu tonttien kasvillisuuden ja luontoarvojen inventointi, koska tontit ovat aidattuja. Huomattava osa nykyisten vuokratonttien pinta-alasta on kuitenkin luonnontilaisen kaltaista, iäkästä metsää. Luontoselvitystä on tarkennettava tonttien osalta, koska ehdotettu kaava vaatii kiinteistön rakentamattomien osien säilyttämisen luonnonmukaisena. Luontoselvitys on puutteellinen myös Sääksjärven linnuston osalta. Vastine: Tonttien alueet on inventoitu lukuun ottamatta rakennusten ympärillä olevia pihapiirejä. Luontoselvitystä on täydennetty pesimälinnustoa koskevalla selvityksellä. Kaavaluonnoksessa esitetyt virkistysalueiden kaavamääräykset eivät riittävällä tavalla turvaa alueen luonnonarvojen säilymistä, koska ne sallisivat kategorisesti harvennushakkuut. Kaava-alueella on useita edustavia, luonnonsuojelutasoisia, valtapuustoltaan iäkkäitä vanhoja ja puustorakenteeltaan erirakenteisia metsäkokonaisuuksia (kaava-alueen läntisin osa, itäpään Natura-alue ja keskiosan 7

8 soistuneen supan ympäristö), joihin sisältyy useita uhanalaislistattuja luontotyyppejä edustavia kohteita (kuivia harjulehtoja, tuoreita lehtoja, korpia). Harvennushakkuut olisivat näiden kohteiden luontoarvoille tuhoisia, ja ne tuleekin säilyttää luonnontilaisina ja osoittaa kaavassa suojelualueiksi joilla virkistyskäyttö ja kulkuväylien sekä viereisten tonttien/virkistyskäytön keskittymien turvallisuuden kannalta välttämätön vaarallisten puiden maahan kaataminen olisi sallittua. Tämän osalta varaamme mahdollisuuden täydentää myöhemmin lausuntoamme tarkkojen rajausten osalta. POHJAVESI Vastine: Enviro Oy:ltä on tilattu ranta-asemakaavan luontovaikutusten arviointi, joka koostuu kahdesta osasta: asemakaavan vaikutukset Kalkkilammin Sääksjärven Natura-alueeseen ja kaavan muut luontovaikutukset. Lausunnossa todetaan, että ranta-asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura alueen suojeluperusteisiin, niiden luonnontilaan tai edustavuuteen eikä alueen yhtenäisyyteen. Arvioinnin yhteydessä on annettu kaksi suositusta, joista toinen koskee Natura-alueen läpi johtavaa virkistysreittiä ja toinen Natura-alueen puolelle ulottuvaa, jo nykyisin käytössä olevaa loma- ja matkailualuetta. Natura-alueen läpi kulkevan pohjoisemman reitin osalta kaavamääräyksessä on kielletty sen käyttäminen talvella latuna. Loma- ja matkailualueen rakennuspaikkaa on pienennetty siten, että saunan eteläpuolisella Natura-alueella rakennuspaikkaa on sisällytetty vain jo olemassa oleva ajoyhteys saunalle. Muutoin Natura-alue on osoitettu virkistysalueeksi. Alueen luontoarvot on tiedostettu kaavaa laadittaessa, ja ne ovat ohjanneet kaavan ja kaavamääräysten laatimista. Koko kaava-alueella on lukuun ottamatta LP-aluetta edellytetty maisematyölupavelvollisuutta sekä maisemaa muuttavaan maanrakennustyöhön, puiden kaatamiseen tai muuhun näihin verrattavaan toimenpiteeseen. Virkistysalueen kaavamääräyksessä edellytetään, että alueen luonnontilaisuus ja ominaispiirteet tulee metsiä hoidettaessa säilyttää. Lisäksi metsiä käsiteltäessä tulee turvata alueen luonto- ja virkistysarvot. Luontoselvitysten perusteella alueen luontoarvot ovat kuitenkin paikallisia, eivätkä ne täytä luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien kriteereitä. Kaava-alue on kokonaisuudessaan Kiljavan I -luokan pohjavesialuetta ja Röykän vedenottamon kaukosuojavyöhykettä. Pohjavesialueella tulee estää toiminnot, jotka aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Vastine: Yleisten määräysten kohdassa 1 on annettu määräyksiä koskien pohjavesialuetta. Kaavatyön lähtökohtana on ollut maakuntakaava, jossa alue on osoitettu virkistysalueeksi ja geologisesti arvokkaaksi harjualueeksi sekä pohjavesialueeksi. Koska alue on vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä, pohjaveden laadun ja määrän turvaaminen on yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeää. Alueen käyttötarkoitus on ensisijaisesti virkistys ja toissijaisesti loma-asuminen. Näin ollen alueelle ei ole osoitettu toimintoja, jotka aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kiinteistöjen tulisi olla kunnallisen vesihuollon piirissä ranta-asemakaavan toteutuessa. Tonttien 10, 13 ja 18 (korttelin 4252 tontit 1, 2 ja 6) eteläiset reunaosat ovat kaavaluonnoksessa Natura-alueen puolella. Vesihuoltosuunnitelmassa esitetty vesihuollon runkolinja on sijoitettu kulkemaan näiden tonttien rajaa pitkin, jolloin se kulkisi Natura-alueen kautta ja tontilla 10 jopa Natura-alueella sijaitsevan muinaisrannan kautta. Tämä ei ole hyväksyttävä ratkaisu, vaan näitä tontteja tulee supistaa niin, etteivät ne ulotu Natura-alueelle, ja vesihuoltolinja tulee osoittaa tonttien puolelle siten, että maanmuokkaus ei ulotu Natura-alueelle. Vastine: Alueelle ei ole tarkoituksenmukaista eikä perusteltua rakentaa keskitettyä vesihuoltoa sen aiheuttamien rakennusaikaisten haitallisten vaikutusten takia. Lisäksi sen toimivuu- 8

9 5. Museovirasto dessa on ongelmia alueen vähäisen käytön takia etenkin talviaikaan. Alueella on ollut lomaasuntoja 1940-luvun puolivälistä saakka. Nurmijärven järvien veden laatu raportin mukaan Sääksjärven ekologinen luokka on hyvä sekä vuoden 2008 että 2013 luokituksen mukaan. Järven fysikaalis- kemiallinen tila on hyvä ja biologisten tekijöiden luokitus erinomainen vuoden 2013 luokituksessa. Sääksjärven ekologinen tavoitetila on saavutettu. Museovirasto on lausunut (MV/445/ /2015) ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä, että kaava-alueelta ei tunneta muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tiedot perustuvat vuonna 2008 tehtyyn arkeologisen kulttuuriperinnön inventointiin. Näin ollen Museovirastolla ei ole huomauttamista kaavaluonnokseen. Vastine: Lausunto ei tältä osin edellytä muutoksia kaavaan. 6. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Kaavoitettavalla alueella sijaitsee Haukilammen päärakennuksen lisäksi 19 eri-ikäistä kesämökkiä. Mökit ovat erityylisiä ja -kokoisia, enimmäkseen valmismökkejä, joita on muutettu ja laajennettu vuosien mittaan. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo katsoo, että alueen rakennuskanta tulee kuvata kaavaselostuksessa. Selostuksesta tulee myös käydä ilmi, miten rakennuskannan mahdollista uusiutumista ohjataan tulevaisuudessa. Kaava-aineiston liitteenä on Nurmijärven kunnan rakennusperintöselvityksen laatineen arkkitehti Karoliina Periäisen lausunto alueesta. Sen perusteella voidaan todeta, ettei rakennusten suojelulle ole tarvetta. Alueen pienimittakaavaisen kesämökkirakentamisen ja sen lähiympäristön luonnontilaisuuden ominaispiirteet tulee alueella kuitenkin jatkossakin säilyttää. Vastine: Selostusta on täydennetty alueen rakennuskantaa koskevalla kuvauksella. Lomaasuntojen korttelialuetta koskevassa kaavamääräyksessä on edellytetty alueen pienipiirteisen kesämökkirakentamisen ja sen lähiympäristön luonnontilaisuuden säilyttämistä. 7. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingfors Ornitologiska Förening Tringa ry Sääksjärvi on todettu potentiaalisesti maakunnallisesti tärkeäksi lintualueeksi osana Uudenmaan maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden rajaamista (MAALI-alueet, Ellermaa 2010). Tämä tarkoittaa, että alueen linnustolliset arvot ovat lähellä maakunnallista tasoa, mutta kuitenkin riittämättömiä alueen kohottamiseksi maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden joukkoon, tai arvot ovat vielä puutteellisesti tunnetut. Varovaisuusperiaatteen mukaan aluetta tulee kohdella yhtä huolellisesti kuin MAALI-alueita. Sääksjärven potentiaalisesti maakunnalliset linnustolliset arvot perustuvat tukkakoskelon vahvaan kantaan. Muualla Uudenmaan sisämaassa tukkakoskelo on vähälukuinen. Sääksjärven vahvaa kantaa selittävät osaltaan sekä kirkkaat vedet että pesäpönttöjen runsaus (Ellermaa 2010). Tringa katsoo, että Sääksjärven linnustoarvot tulisi paremmin ottaa huomioon kaavan laadinnassa ja arvioida linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Luontoselvitystä on myös syytä tarkentaa linnuston osalta. Vastine: Luontoselvitystä on täydennetty pesimälinnustoselvityksellä. Pesimälinnustoselvityksessä tavattiin kaksi erittäin uhanalaiseksi luokiteltua lajia: tukkakoskelo ja tukkasotka. Tukkakoskelon pesiminen kaava-alueella on mahdollista. Ranta-asemakaava ei vähennä lajille soveliaan pesimäympäristön määrää, eikä muuta vesialueen käyttöä niin, että tukkakoskelon pesimisedellytykset häiriintyisivät. 9

10 Tukkasotkan pesiminen alueella on epätodennäköistä. Ranta-asemakaava ei vähennä lajille soveliaan pesimäympäristön määrää. 8. Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry:n mielestä kaava luonnoksessa esitetylle vapaa- ajan kiinteistöjen rakentamiselle ei ole esteitä, sillä yhdistyksen tiedossa ei ole ko. suunnittelualueella poikkeuksellisia lintu- ja luontoarvoja. Erityisesti huomioitavaa: Nurmijärven ja osin Hyvinkään alueella oleva Sääksjärvi on Keski- Uudenmaan järvien joukossa poikkeuksellisen arvokas etenkin vesilinnuille: Sääksjärvi on tärkeä kuikan ja kaakkurin pesimä-, ruokailu- ja levähdysalue. Tukkakoskelot ja iso koskelot sekä ajoittain arktiset läpimuuttajat pilkkasiipi, lapasotka ja alli suosivat Sääksjärveä keväästä alkutalveen, jolloin parvikoot ovat merkittäviä. Näistä lintuarvoista johtuen Sääksjärven nykytilan vaaliminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämä koskee niin veden puhtautta kuin vapaa-ajan veneilyn määrää. Vastine: Luontoselvitystä on täydennetty pesimälinnustoselvityksellä. Pesimälinnustoselvityksessä tavattiin kaksi erittäin uhanalaiseksi luokiteltua lajia: tukkakoskelo ja tukkasotka. Tukkakoskelon pesiminen kaava-alueella on mahdollista. Ranta-asemakaava ei vähennä lajille soveliaan pesimäympäristön määrää, eikä muuta vesialueen käyttöä niin, että tukkakoskelon pesimisedellytykset häiriintyisivät. Tukkasotkan pesiminen alueella on epätodennäköistä. Ranta-asemakaava ei vähennä lajille soveliaan pesimäympäristön määrää. Alueen lomarakennuspaikat ovat jo olemassa olevia, joten alueelle ei ole kaavan mukaan tulossa uutta rakentamista kuin mahdollisesti Haukilammen alueelle. Kaavamääräyksillä on tavoitteena turvata niin alueen pohjaveden kuin Sääksjärven veden laatua. Vapaa-ajan veneilyn määrään ei voida vaikuttaa ranta-asemakaavalla. 9. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla tulee olla mahdollisuus päästä rakennusten läheisyyteen. Katujen ja tonttiliittymien suunnittelun yhteydessä on huomioitava osoitteiden selkeys ja loogisuus. Alue sijoittuu pohjavesialueelle. Rakennusten, liikenneväylien ja toimintojen sijoittelussa ja suunnittelussa tulisi huomioida mahdollisten onnettomuuksien, kuten esim. tulipalojen sammutusvesien hallinta kiinteistöllä (kaadot, maaston muoto, pinnan tiiveys, jne.) tai nestemäisten ainekuljetusten ajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttama vaara pohjavedelle. 10. Hyvinkään kaupunki Vastine: Alue on jo rakennettua aluetta ja kaavaratkaisu ei tuo muutosta alueen rakenteeseen ja tiestöön. Alueella ei ole sellaisia toimintoja, joiden takia alueella liikkuisi nestemäisiä aineita kuljettavia ajoneuvoja lukuun ottamatta ajoneuvoja, jotka tyhjentävät muutamia alueella sijaitsevia umpisäiliöitä ja tuovat Haukilammen kiinteistön lämmitykseen öljyä. Ranta-asemakaavan laatiminen vakiinnuttaa alueen käytön ja samalla luo pelisäännöt olemassa olevien loma-asuntojen peruskorjaukselle ja korvaamiselle uusilla loma- asunnoilla. Vesikäymälän kieltämistä on pidettävä vesistön ja pohjaveden suojelun kannalta perusteltuna. Haukilammen leirikeskus on liitetty viemäriin, joten vesikäymäläkieltoa leirikeskuksen alueelle ei tarvita. 10

11 Vastine: Leirikeskusta koskevassa kaavamääräyksessä ei ole vesikäymäläkieltoa. Haukilammen rantasaunalle tulisi osoittaa rakennusala ja rakennusoikeus esimerkiksi nykyisen saunan paikalle nykyisen saunan kokoisena. Tämä olisi perusteltua, koska loma-asuntojen korttelialueille esitetyn saunarakennuksen vähimmäisetäisyyden rantaviivasta, 20 m, noudattaminen tarkoittaisi saunarakennuksen korkeusaseman nousemista. Tällöin varsinkin nykyistä suuremman saunan rakentaminen olisi vaikeammin sovitettavissa rantamaisemaan. Vastine: Rantasaunalle on osoitettu rakennusala nykyisen rakennuksen mukaisesti ja kerrosluvuksi I Nykyisen ulkoilureitin jatkamista Haukilammen leirikeskuksesta etelään on pidettävä perusteltuna ratkaisuna ulkoilureittien jatkuvuuden kannalta. Ulkoilureitin toteuttaminen varsinkin jyrkimmissä rinteissä edellyttää harjumaiseman ominaispiirteiden säilyttämistä. Vastine: Ulkoilureittiä koskevassa määräyksessä on edellytetty reitin sovittamista maastoon ja maastonmuotoihin siten, että alue säilyy luonnontilaisena ja harjumaiseman ominaispiirteet säilyvät. Maastonmuotoja ei saa muokata kuin vähäisessä määrin. Ulkoilureitti on osoitettu ohjeellisena, jotta sitä tarkemmin suunniteltaessa, se voidaan sovittaa mahdollisimman hyvin olevaan maastoon. 11. Nurmijärven Vesi-liikelaitoksen johtokunta Lausunto vesihuolto ja hulevedet Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan Kiljavan I-luokan pohjavesialueella sekä Kiljavan ja Röykän vedenottamoiden kaukosuojavyöhykkeillä. Pohjaveden virtaussuunta on suunnittelualueelta kohti Röykän vedenottamoa. Kaavaluonnoksen yleisissä määräyksissä on annettu tarkempia ohjeita pohjaveden suojelusta. Nurmijärven Vesi esittää, että kaavaluonnoksen yleiset määräykset tarkistetaan siten, että ne ovat yhteneväiset Kiljavan suojelusuunnitelman päivityksen kappaleen 9.1 "Suositukset alueenkäytön rajoituksista" kanssa. Vastine: Yleiset määräykset eivät ole ristiriidassa Kiljavan suojelusuunnitelman alueen käytön suositusten kanssa. Alueen vesihuollon järjestämistä on selvitetty kaavoitustyön yhteydessä tehdyssä vesihuollon yleissuunnitelmassa. Suunnitelmassa vertaillaan keskitetyn ja kiinteistökohtaisen vesihuollon toteuttamista alueelle. Suunnitelman mukaan keskitetyn vesihuoltoverkoston rakentaminen alueelle on haasteellista mm. maanpinnanmuotojen ja maanmuokkauksen aiheuttamien valumien vuoksi. Loma-asutuksen kausittaisuus saattaa aiheuttaa jätevesiverkostossa pitkien viipymien vuoksi hajuhaittoja ja syöpymistä ja talousvesiverkostossa veden laatuongelmia, joten verkostoa saatettaisiin joutua huuhtelemaan usein. Kaavamääräyksissä on päädytty esittämään, että vesikäymälöitä ei sallita. Määräys siitä, että vesikäymälöitä ei sallita, vaan wc-vedet käsitellään asianmukaisissa kompostoivissa käymälöissä, on perusteltua alueella, jolla keskitetyn vesihuoltoverkoston rakentamisen vaikutukset ovat merkittäviä ja verkon toimintavarmuudessa tulisi olemaan tavallista useammin esiintyviä häiriötä. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän suunnitelmat hyväksytään rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Nurmijärven Vesi katsoo, että vesikäymäläkielto on perusteltu ja tar- 11

12 peellinen pohjavesialueen suojelun kannalta. Myös umpisäiliöiden käyttö on riittävä toimenpide pohjaveden suojelun kannalta. Harmaiden vesien käsittelystä ranta- ja pohjavesialueilla on määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä ( ). Harmaat jätevedet voidaan puhdistaa esim. harmaavesisuodattimella, suodatuskentällä tai pienpuhdistamolla, mutta harmaiden vesien imeyttäminen pohjavesialueella on kielletty. Suodattamisen jälkeen harmaat talousvedet voidaan purkaa esimerkiksi avo-ojaan, mikä saattaa joidenkin tonttien kohdalla edellyttää pumppausta vaaditun suojaetäisyyden (5-20 m) päähän rannasta. Harmaiden vesien käsittelyyn ei voida antaa helpotuksia ilman ympäristönsuojelumääräysten muuttamista. Vastine: Lausunto ei tältä osin edellytä muutoksia kaavaan. Kaavamääräyksissä on annettu asuinrakennusten maksimipinta-ala. Nurmijärven Vesi katsoo, että esitetyt pinta-alat ovat perusteltuja, koska rakennusten pinta-alan rajoittamisella saadaan rajoitettua asumisesta mahdollisesti aiheutuvia ympäristöhaittoja. Vastine: Lausunto ei tältä osin edellytä muutoksia kaavaan. Kaavamääräykset vesihuollon toteuttamisesta ovat linjassa Nurmi- järven vesihuollon kehittämissuunnitelman (valtuusto ) kanssa. Sääksjärven alue ei kuulu valittuihin vesihuollon kehittämisalueisiin. Näillä kehittämisalueiden ulkopuolisilla haja-asutusalueilla vesihuolto voidaan järjestää joko a) vesiosuuskuntaperusteisesti tai c) kiinteistökohtaisilla järjestelmillä. Vastine: Lausunto ei tältä osin edellytä muutoksia kaavaan. Kaavan yleisten määräysten 2 on annettu määräyksiä hulevesien osalta. Nurmijärven Veden kanta on, että annetut määräykset ovat oikeanlaisia. Lisäksi Nurmijärven Vesi painottaa, että hulevesien käsittelyssä tulee kiinnittää huomiota siihen, että hulevedet pysyvät puhtaina ja ne imeytetään maaperään pohjavesivarannon säilyttämisen takia. Vastine: Selostuksessa on tuotu esiin lausunnossa esitetyt näkökohdat. Hulevesien osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota suunnitellun pysäköintialueen pintamateriaaliin. Kaavamääräysten mukaan pysäköintialuetta ei saa pinnoittaa läpäisemättömällä materiaalilla, mutta yleisten suositusten ja kunnan rakennusjärjestyksen mukaan pohja vesialueella paikoitusalueiden pintarakenteiden on oltava vettä läpäisemättömiä ja pintavedet on tarvittaessa käsiteltävä ja johdettava siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Näin ollen rantaasemakaavan ehdotusvaiheessa tulee yleisen pysäköintialueen pinnoittaminen vettä läpäisemättömällä materiaalilla ja hulevesien laatu vielä selvittää. Vastine: Yleisten määräysten kohtaa, jossa kielletään pinnoittamasta aluetta, on todettu, että se ei koske pysäköintialuetta LP ja Haukilammen pysäköintialueita. 12. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta toteaa, että sillä ei ole huomauttamista Sääksjärven rantakaava I:stä. Rantakaavassa on hyvin huomioitu luonnon sekä pohjaveden suojelutavoitteet, varattu riittävästi 12

13 alueita virkistyskäyttöön ja kaavamääräyksissä on hyvin huomioitu tavoitteet säilyttää alueen maasto sekä maisema luonnonmukaisena. Rantakaava täydentää luontevasti jo olemassa olevaa asemakaava-aluetta eikä ole ristiriidassa alueelle mahdollisesti laadittavien muiden asemakaavojen kanssa. Rakentamista tai maiseman säilyttämistä ohjaavat määräykset ovat selkeät ja perustellut. Jatkossa uimaranta-alueen kaavamääräyksissä voitaisiin tarkemmin määritellä alueella mahdollisesti tarvittavien rakennusten tai rakenteiden rakentamisedellytyksiä. 13. Tekninen lautakunta Vastine: Uimaranta-alueen kaavamääräystä on tarkistettu määrittelemällä rakentamisen määrä alueella ja sen sijainti suhteessa rantaan. Kaava-alue on kokonaisuudessaan Kiljavan I-luokan pohjavesialueella ja Röykän vedenottamon kaukosuojavyöhykkeellä. Yleisten määräysten mukaan alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Alueella ei saa tehdä pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Haukilammen alue on liitetty keskitettyyn vesihuoltoon. Muutoin alueen loma-asunnoilla on nykyisin kiinteistökohtainen vesihuolto. Puhdas vesi otetaan joko kaivosta tai tuodaan mukana. Pesuvesi otetaan pääsääntöisesti järvestä. Jätevesien käsittely on tällä hetkellä vaihtelevaa. Kaavamääräyksissä on esitetty, että vesikäymälöitä ei sallita. Harmaiden vesien käsittelystä rantaja pohjavesialueilla on määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä ( ). Harmaat jätevedet voidaan puhdistaa esim. harmaavesisuodattimella, suodatuskentällä tai pienpuhdistamolla. Suodattamisen jälkeen harmaat talousvedet voitaisiin purkaa esimerkiksi avo-ojaan, mikä saattaa joidenkin tonttien kohdalla edellyttää pumppausta vaaditun suojaetäisyyden (5-20 m) päähän rannasta. Alueen vesihuollon järjestämistä on selvitetty kaavoitustyön yhteydessä tehdyssä vesihuollon yleissuunnitelmassa. Suunnitelmassa vertaillaan keskitetyn ja kiinteistökohtaisen vesihuollon toteuttamista alueelle. Suunnitelman mukaan keskitetyn vesihuoltoverkoston rakentaminen alueelle on haasteellista mm. maanpinnanmuotojen ja maanmuokkauksen aiheuttamien valumien vuoksi. Loma-asutuksen kausittaisuus saattaa aiheuttaa jätevesiverkostossa pitkien viipymien vuoksi hajuhaittoja ja syöpymistä ja talousvesiverkostossa veden laatuongelmia, joten verkostoa saatettaisiin joutua huuhtelemaan usein. Määräys siitä, että vesikäymälöitä ei sallita, vaan käymäläjätteet käsitellään asianmukaisissa kompostoivissa käymälöissä alueella, jolla keskitetyn vesihuoltoverkoston rakentamisen vaikutukset ovat merkittäviä ja verkon toimintavarmuudessa tulisi olemaan tavallista useammin esiintyviä häiriötä, on perusteltua. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän suunnitelmat hyväksytään rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Kaavamääräykset vesihuollon toteuttamisesta ovat linjassa Nurmijärven vesihuollon kehittämissuunnitelman (valtuusto ) kanssa. Sääksjärven alue ei kuulu valittuihin vesihuollon kehittämisalueisiin. Näillä kehittämisalueiden ulkopuolisilla haja-asutusalueilla vesihuolto voidaan järjestää kehittämissuunnitelman mukaan joko vesiosuuskuntaperusteisesti tai kiinteistökohtaisilla järjestelmillä. Kaavan yleisten määräysten 2 :n mukaan hulevesien ja mahdollisen kunnallistekniikan suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelulliseen näkökulmaan. Hulevesistä on esitettävä tarkemmat suunnitelmat alueen jatkosuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Hulevesien käsittely tulee tapahtua kiinteistökohtaisesti. 13

14 Kaavaratkaisussa ei ole osoitettu uusia loma-rakennuspaikkoja, eikä alueella saa kattaa pintoja, vaan ne tulee säilyttää luonnonmukaisina. Yleisen pysäköintialueen laajennus saattaa toteutuessaan aiheuttaa paikallisia muutoksia hulevesiin. Pysäköintialueen pinta-ala tulee kasvamaan enimmillään noin 2000 m², mutta koska sitä ei saa pinnoittaa läpäisemättömällä materiaalilla eikä se sijaitse rantavyöhykkeellä, eivät vaikutukset hulevesiin ole merkittäviä. Kunnan rakennusjärjestyksen mukaan pohjavesialueella paikoitus- alueiden pintarakenteiden on oltava vettä läpäisemättömiä ja pinta- vedet on tarvittaessa käsiteltävä ja johdettava siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Näin ollen ranta-asemakaavan ehdotusvaiheessa tulee yleisen pysäköintialueen pinnoittaminen vettä läpäisemättömällä materiaalilla vielä selvittää. Vastine: Yleisten määräysten kohtaa, jossa kielletään pinnoittamasta aluetta, on todettu, että se ei koske pysäköintialuetta LP ja Haukilammen pysäköintialueita. Lausunto, liikenne Ranta-asemakaavalla ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Ajoneuvoliikenne rakennuspaikoille on osoitettu järjestettäväksi yhteiskäyttöalueena ja kautta-ajo- ja kauttakulku-merkinnöillä. Kunnalle ei tule tieyhteyksien rakentamisvelvoitetta ranta-asemakaavan myötä, joten ajoneuvoliikenteen puolesta lautakunnalla ei ole lausuttavaa ranta-asemakaavaan liittyen. 14. Liikuntalautakunta Vastine: Lausunto ei tältä osin edellytä muutoksia kaavaan. Liikunnan ja ulkoilun kannalta kaavaesityksessä on merkittävää se, että alueen keskelle on merkitty virkistysalue vyöhyke (V-1). Vyöhykkeen läpi on kaavaan merkitty ohjeellinen ulkoilureittiyhteys, joka mahdollistaa Haukilammen toimintakeskukselle Kiljavannummelta rakennetun ulkoilureitti/hiihtolatu yhteyden jatkamisen Röykän uimarannan P-paikalle ja siitä edelleen Röykän sairaalaalueelle asti. Vastine: Lausunto ei tältä osin edellytä muutoksia kaavaan. Nurmijärven kunnan tavoitteena on, että tulevaisuudessa olisi ulkoilijoiden käytössä merkitty ulkoilureitti Sääksjärven ympäri. Tämä mahdollisuus on kirjattuna myös suunnitelmana nyt nähtävänä olevaan kaavaesitykseen. Jotta hiihtolatu olisi mahdollista ajaa ulkoilureitille latukoneella, vaatii se vähintään noin 6 m leveän aluevarauksen ja reittipohjan tulee olla raivattu, mutta ei välttämättä pohjustettu. Hyvin merkityllä ja opastetulla ulkoilureitillä ohjataan alueella tapahtuvaa ulkoilua ja säästetään samalla muun luonnon kulumista. Reittejä käytetään myös maastopyöräilyyn. Vastine: Kaavassa ei ole määritelty ulkoilureitin leveyttä. Kaavamääräyksessä on todettu, että ulkoilureitti voi talvella toimia latuna, lukuun ottamatta Haukilammen ja Sääksjärven kannakselle osoitettua ulkoilureittiä. Röykän uimarannan P-paikka on merkitty esityksessä (LP). Nykyisin uimarannan P-paikka on jäsentämätön ja se ruuhkautuu kesäisin. Ongelmana on se, että nykyiseltä P-paikalta lähtee useampi kulkuyhteys, joko alueen mökeille tai itse uimarannalle. Jäsentämättömästä pysäköinnistä aiheutuu ongelma, jossa autoilla tukitaan kulku tonteille. Liikuntalautakunnan mielestä yleisen pysäköintialueen (LP) aluetta tulisi laajentaa vielä kaava- esityksestäkin laajemmaksi länteen päin. Näin pystyttäisiin paremmin tulevaisuudessa jäsentämään P- 14

15 paikkaa tarpeiden mukaiseksi. Sääksjärvelle on toivottu veneiden laskupaikkaa, josta voisi väliaikaiseen käyttöön laskea veneen vesille. Liikuntalautakunta tiedustelee, että antaako kaavamerkintä (VV-1) uimaranta-alueella mahdollisuuden jatkossa tällaisen yhteyden rakentamiseen? 15. Nurmijärven Latu ry Vastine: Pysäköintialuetta LP on laajennettu kuten lausunnossa on edellytetty. Kaavamerkintä mahdollistaa lausunnossa esitetyn yhteyden rakentamisen. Nykyinen ulkoilureitti/hiihtolatu päättyy Haukilammen alueelle ja sen jatkumo on merkitty uuteen kaavaan. Sääksin ja Haukilammen välisellä harjulla rannassa kulkee myös selkeä paljon käytetty polku. Ehdotamme, että myös sen käyttö turvataan sallimalla kulku Haukilammen alueen läpi. Kulku on mahdollista viitoittaa siten, ettei rannassa sijaitsevan saunan, kodan ja muiden rakennusten piha-alueen yksityisyys kärsi. Vastine: Sääksin ja Haukilammen väliselle harjulle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, kuten lausunnossa on esitetty. Tämä ulkoilureitti ei voi kuitenkaan toimia latu-urana. Myös Haukilammen länsipuolelle, Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelma 2010:ssä varattu yhteys järvelle tulisi säilyttää. Se mahdollistaisi talvisen ympyräreitin jäätä myöden. Vastine: Ko. reitti sijaitsee Haukilammen rakennuspaikalla eikä sen alueelle ole perusteltua osoittaa yleistä virkistysreittiä lukuun ottamatta Haukilammen ja Sääksjärven kannaksella kulkevan reitin jatkoa Haukilammen sisäisen tieyhteyden poikki. Jatkossa jäälle sijoittuvalle ympyräreitille voidaan siirtyä Röykän uimarannalta. Venerantaan toivoisimme myös varausta nuotiopaikalle. Sitä voisivat käyttää jalan ja maastopyörillä alueella liikkuvat sekä melojat ja veneilijät. Maastopyöräily on voimakkaasti kasvava luontoliikuntalaji, joka ei tarvitse leveitä reittejä, vaan kapeat polut riittävät hyvin. Pyöräilyä harjoitetaan myös talvella. Maastopyöräily Sääksin ympäristössä lisääntyy, mutta se ei aiheuta häiriötä, sillä pyöräilijät liikkuvat useimmiten melko nopeasti alueen läpi. Vastine: Virkistysalueen määräys mahdollistaa... Veneyhteys Sääksistä Kotolampeen tulee turvata. Ajoittain umpeutuva uimarannan ja tontti 1 välinen oja on saatava pitää melontakelpoisena: Tämä rajaa selkeästi yleisen uimapaikan ja turvaa viereisen kiinteistö yksityisyyden. Pohja ojassa on hienoa hiekkaa, eikä humuksen siirtymistä lammesta järveen ole silmämääräisesti arvioituna ollut havaittavissa. Vastine: Lausunnossa esitettyä ojaa ei voida ainakaan ruoppaamalla kunnostaa, koska sen kunnostus saattaa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia Sääksjärven Natura-alueeseen. Nurmijärven Latu ry pitää tämänhetkistä alueen kaavasuunnitelmaa oikean suuntaisen ja kasvavan luontoliikunnan tarpeita tukevana. Sääksjärven ja sen ympäristön ja luonto- ja suojeluarvoja säilyttävä liikkuminen ja monipuolinen virkistyskäyttö on mahdollistettava kaikille siitä nauttiville. Vastine: Lausunto ei tältä osin edellytä muutoksia kaavaan. 15