Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus luokilla 7-9

Transkriptio

1 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus luokilla 7-9 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus luokilla 7-9 Opetuksen järjestäminen Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetus voidaan järjestää seuraavin tavoin: 1) Oppimäärät opetetaan siten, että osa oppitunneista pidetään yhdessä, osa erillisillä tunneilla. Silloin erillisillä tunneilla käsitellään vain niitä asioita, jotka ovat ominaisia vain sille oppimäärälle. Oppiaineet arvioidaan AI-oppimäärän ja S2-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti kunkin oppilaan valinnan mukaisesti. 2) Oppimäärät opetetaan kokonaisuudessaan yhdessä kaikilla tunneilla. Oppiaineet arvioidaan AI-oppimäärän ja S2-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti kunkin oppilaan valinnan mukaisesti. 3) Oppimäärät opetetaan kokonaisuudessaan erillään, jolloin arviointi tapahtuu joko AI- tai S2-oppimäärän tavoitteiden mukaan koko ryhmässä. 4) Suomen kielen taidoiltaan alkeisvaiheessa olevien oppilaiden kielen oppimista tuetaan osa-aikaisen erityisopetuksen, omakielisen tai muun tukiopetuksen sekä joustavien ryhmittelyjen avulla. Oppilas osallistuu mahdollisimman paljon luokkaopetukseen, jotta kieli saa mahdollisuuden vahvistua vuorovaikutuksessa äidinkielisten ja edistyneiden suomenoppijoiden kanssa. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointi Suomen kielen ja kirjallisuuden arvioinnin lähtökohta on keskusteleva. Arviointia tapahtuu oppimisprosessin kaikissa vaiheissa, ja sen pohjana on toimivan vuorovaikutussuhteen luominen oppilaan kanssa. Pääosa arvioinnista on laadullista, kuvailevaa ja formatiivista. Palautetta annetaan tiheästi oppitunnin luontevana osana. Vertaisarviointi ja itsearviointi ovat olennaisia osia suomen kielen ja kirjallisuuden arviointia, erityisesti kirjoittamisen ja puhumisen prosesseissa. Opettajan antama palaute on yksilöityä ja ohjaa oppilasta parantamaan suoritustaan ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Oppilaat tottuvat myös tuotostensa julkiseen esittämiseen ja palautteen saamiseen niistä. Arviointitavat ovat vaihtelevia ja mahdollistavat eri tavoin oppivien oppilaiden menestymisen. Arvioinnin perusteet ja kriteerit selvitetään oppilaille oppimiskokonaisuuksien alussa. Työskentelytaitojen arviointi on systemaattista ja perusteltua. (ks. liite arviointimatriisista). Opettajat tekevät säännöllistä yhteistyötä arvioinnin yhdenmukaisuuden edistämiseksi. Opintojen aikaisessa arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kielitaidon taso ja lähtökohdat arvioinnin kohteista ja muodoista päätettäessä. Oppilasta arvioidaan suhteessa hänen omaan edistymiseensä ja arviointiperusteisiin, ja huomioon otetaan oppiaineen ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet. Arvioinnissa otetaan huomioon myös kasvatuksellisia sekä oppiainerajat ylittäviä tavoitteita (esim. suvaitsevaisuus, oma-aloitteisuus, medialukutaitoisuus, monilukutaito). Erilaiset koetyypit (esimerkiksi suullinen koe, esitykset tai toiminnalliset koetilanteet) sallivat erilaisten vahvuuksien esiin tulemisen ja oppilaan kielitaitoprofiilien vaihtelun. Oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän (suomen kieli ja kirjallisuus / suomi toisena kielenä ja kirjallisuus) valinnasta neuvotellaan oppilaan ja oppilaan huoltajan kanssa. Oppilas arvioidaan tämän valinnan mukaisesti. Paikalliset painotukset Suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline, jonka hyvä hallitseminen auttaa menestymään myös muissa opinnoissa. Siksi suomen kielen ja kirjallisuuden oppimisen keskiössä Turun normaalikoulussa ovat tiedonhankintataidot, lukemisen edistäminen, tekstin tuottamisen taidot sekä mediataidot. Oppitunneilla käsitellään monikulttuurisuustaitoja, kuten nonverbaalisen viestinnän kulttuurisidonnaisuutta ja muiden viestintätraditioiden tuntemusta, sekä keskustellaan, luetaan ja kirjoitetaan identiteetti- ja kulttuuriteemoista. Hyödynnetään eri kulttuureja käsitteleviä mediatekstejä ja kaunokirjallisuutta. Eurooppalaisen kirjallisuuden lisäksi käsitellään myös muuta maailmankirjallisuutta. Oppiaineessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon Turun ja Varissuon historia ja ominaispiirteet. Oppiaineessa tehdään yhteistyötä paikallisten toimijoiden, esimerkiksi vanhustentalon, päiväkodin, kirjaston, medialaitosten, yliopiston tai yritysten, kanssa. Varissuon monikulttuurisuutta hyödynnetään esimerkiksi kielten moninaisuuden käsittelyssä. Opetuksessa hyödynnetään eri kulttuureja käsitteleviä mediatekstejä ja kirjallisuutta sekä oppilaiden muita kieliä koskevaa kielitietoa suomen kielitietoisuuden kehittämiseksi. Oppilasta autetaan ymmärtämään suomalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta löytämällä oman kieli- ja kulttuuri-identiteettinsä. Oppilaita ohjataan selviytymään kodin, koulun ja ympäröivän yhteiskunnan kulttuureissa ja rakentamaan omaa kulttuuri-identiteettiään. Oppitunneilla rakennetaan siltaa suvun ja asuinmaiden kielistä ja kulttuureista suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Oppimaan oppiminen ja ajattelun taidot suomen kielessä ja kirjallisuudessa Oppimisjakson alussa oppilaat osallistuvat oman oppimisensa ja opiskelunsa suunnitteluun ja tavoitteiden asetteluun, ja sen lopussa he arvioivat itseään oppijana ja tuloksiaan. Palautteen antamiseen ja saamiseen ohjataan, niin että oppilas kehittyy siinä. Oppitunneilla mallinnetaan tehokkaita tekstin tuottamisen ja lukemisen tapoja. Myös eri tekstilajien kirjoittamiseen opiskelussa mallintaminen on tärkeä vaihe.

2 Lukustrategioiden opettamiseen panostetaan, ja muiden oppiaineiden tekstejä hyödynnetään tässä. Ajattelun taitoja kehitetään erityisesti kaunokirjallisuuden ja medioiden tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Oppilasta ohjataan näkemään kielen ja ajattelun yhteys esimerkiksi lauseen ja tekstin sisäisten viittaussuhteiden, kausaalisuhteiden, päättelyketjujen, argumentaation ja intertekstuaalisuuden havainnoinnin avulla. Opetuksessa hyödynnetään ajankohtaisia aiheita tieto- ja viestintätekniikan avulla, ja nämä aiheet liitetään myös muihin oppiaineisiin, kaunokirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin. Yhteistyö tiedonalojen kanssa on olennainen osa opetusta, koska suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen välinen koko kouluajan. Tiedonhankinnan taidot suomen kielessä ja kirjallisuudessa Tiedonhankintataitoja kehitetään järjestelmällisesti 7. vuosiluokalta alkaen niin, että alussa korostuvat arjessa selviytymiseen liittyvät tiedonhaun taidot, ja myöhemmin vaikuttamiseen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen liittyvät taidot. Aluksi korostuvat kielitaidon kehittymistä tukevat tiedonhaun taidot sekä opiskelussa tarvittavan tiedonhaun taidot. Tiedonhankintataitojen oppiminen lähtee ongelmanratkaisun prosessista, jossa analysoidaan, mitä asiasta jo tiedetään, mitä pitäisi tietää lisää, mistä lisätieto löytyy ja miten löydettyä tietoa voi arvioida. Tiedon eettisesti kestävään ja kriittiseen hyödyntämiseen, esimerkiksi plagiointiin, lähteiden merkitsemiseen ja tekijänoikeuksiin, kiinnitetään erityistä huomiota koko yläkouluajan, ja tiedon muokkaamista omaksi tekstiksi sekä tiedon ja epätiedon erottelemista harjoitellaan jo seitsemännellä luokalla. Oppilaan tiedonhankintataitoja tuetaan yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. Lukemisen edistäminen suomen kielessä ja kirjallisuudessa Oppiaineessa kehitetään lukemisen taitoja osana laajaa yleissivistystä mutta myös oppilaan yksilöllisen menestymisen olennaisena tekijänä. Oppilaan omia mieltymyksiä luettavan valitsemiseen tuetaan, ja häntä ohjataan myös lukukokemusten ja -tapojen laajentamiseen. Oppilaita kannustetaan lukemisen määrälliseen lisäämiseen esimerkiksi erilaisilla lukukampanjoilla, lukukerhoilla, lukupasseilla, kirjastovierailulla, lukupäiväkirjoilla, lukutunneilla tms. kannustimilla, ja heitä ohjataan koulun oman kirjaston käyttämiseen myös välitunneilla. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia jakaa lukukokemuksiaan esimerkiksi verkkokeskusteluissa, kirjallisuuskeskusteluissa, ja lukemisen eri tehtäviä ja merkitystä eri ihmisille käsitellään oppitunneilla. Oppilaille annetaan tilaa etsiä oma tapansa soluttautua tekstien maailmaan. Lukuvuoden aikana luetaan useita kaunokirjallisia kokonaisteoksia oppilaan taitojen mukaisesti. Oppilas saa ohjausta omalle kielitaidolleen sopivan kirjallisuuden valinnassa, ja oppilasta ohjataan lukemaan myös kielitaidon paranemisen vuoksi. Mediataidot suomen kielessä ja kirjallisuudessa Oppilaiden mediataidot syventyvät vuosiluokalta toiselle. Oppilaat saavat koko yläkoulun ajan runsaasti mahdollisuuksia monilukutaidon kehittämiseen, kun oppitunneilla käsiteltävät mediatekstit ovat muodoltaan, julkaisuvälineeltään ja sisällöltään vaihtelevia. Oppilas saa ohjausta erilaisiin teksteihin tutustumisen lisäksi kriittisessä suhtautumisessa eri medioiden ja mediatekstilajien välittämään tietoon ja viihteeseen. Myös hybriditekstilajeja käsitellään oppitunneilla. Oppilaita ohjataan kehittämään kielitaitoaan ja kulttuurintuntemustaan suomenkielisten medioiden avulla. Tieto- ja viestintätekniikka suomen kielessä ja kirjallisuudessa Oppilasta ohjataan tieto- ja viestintätekniikan sekä sopivien ohjelmien ja sovellusten tarkoituksenmukaiseen käyttöön aina opiskeltavan sisällön sitä vaatiessa. Opettajat huolehtivat, että tunnilla tarvittavan sovelluksen käyttöön annetaan perehdytys ennen työskentelyn aloittamista. Seitsemännellä luokalla erityishuomio on tiedonhaun ja lähteiden käsittelyn, tekstinkäsittelyn, esitysgrafiikan ja sähköisen oppikirjan ja oppimisalustan käytössä. Lisäksi oppilas saa ohjausta mm. suunnittelutyökalujen käyttöön sekä sähköpostin ja liitetiedostojen käyttämiseen. Kahdeksannella luokalla vahvistetaan i erityyppisten tekstien ja graafisten esityksen tuottamista sovellusten avulla, ja yhdeksännellä luokalla hän saa ohjausta erityisesti monimuotoiseen tekstien tuottamisen ja jakamisen työkaluihin. Koko yläkouluajan oppilas saa suomen kielen tunneilla ohjausta myös tietoturvansa ylläpitämisessä, tiedostonhallinnassa ja työergonomiassa. Työ- ja työskentelytavat suomen kielessä ja kirjallisuudessa Suomen kielen tunneilla keskeinen työtapa on ryhmässä työskentely, joten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja opiskellaan aktiivisesti. Opiskelussa lisätään vähitellen erilaisen keskinäistä suunnittelua ja oppilaan vastuun määrää. Oppilaita ohjataan ratkaisukeskeiseen ajatteluun ja konfliktien ratkaisemiseen puheviestinnän keinojen avulla. Ryhmätyötaitoja, erityisesti työnjakoa, suunnittelua, ajankäyttöä, osallistumisen tapoja sekä tavoitteellisuutta, harjoitellaan aktiivisesti, ja näistä annetaan myös säännöllistä palautetta. Tärkeä ryhmässä toimimisen kehittymisen työkalu on itsearviointi ja vertaispalaute. Tehokkaan viestijän yksilötaidoista edetään vähitellen koko ryhmän erilaisten näkökantojen huomioon ottamiseen ja toista arvostavaan viestintään erilaisissa tilanteissa. Tunneilla tarjotaan mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon omaa opiskelua koskevissa asioissa. Suomen kielen tunneilla harjoitellaan myös luokkahuoneen ulkopuolelle ulottuvia yhteistyötilanteita, kuten luokka-asteen yhteisten tapahtumien suunnittelu, ja oppimista viedään mahdollisuuksien mukaan myös koulun ulkopuolelle, yhä laajeneviin ryhmiin. Tässä apuna on myös draama sekä oppiaineiden välinen yhteistyö ja erilaiset koulun ja lähiympäristön yhteiset juhlat ja tapahtumat. Suomen kielen ja kirjallisuuden työskentelytavat tehdään tutuiksi jo seitsemännellä luokalla. Yksilötyöskentelyn taitoihin kuuluvat esimerkiksi muistiinpanojen tekeminen oppitunneilla, vihkotyöskentely, läksyjen tekeminen sähköisesti, töiden sähköinen palauttaminen ja projektinhallinnan taidot, kirjoittamisprosessi ja suullisen esityksen valmistamisen prosessi sekä erilaiset lukustrategiat, esimerkiksi tiivistelmän tekeminen.

3 Ryhmässä työskentelyn tavoitteina ovat seitsemännellä luokalla tavoitteen asettaminen ryhmän työlle, yhteissuunnittelu, aikataulutus ja projektin loppuun vieminen sekä ryhmätyöskentelyn sosiaaliset taidot. Opiskeluryhmään luodaan selkeillä säännöillä ja rutiineilla turvallinen ilmapiiri, jossa uskallus oman työn julkiseen esittämiseen ja realistiseen arviointiin voi vahvistua. Taitoja harjoitellaan koko yläkouluajan, ja oppilaan aktiivinen rooli omaan työskentelyyn vaikuttavana toimijana kasvaa koko ajan. Sekä kielen että kirjallisuuden opiskelun työtavoissa pyritään hyödyntämään nuoren luontaista tarvetta toimintaan. Työtavat pyritään valitsemaan niin, että oppilailla on mahdollisuus myös vuorovaikutukseen ja yhteiseen pohdintaan ja tiedon yhteiseen rakentamiseen. Toiminnallisina työtapoina käytetään vaihtelevasti mm. kilpailuja, pelejä, draamaa, leikkejä, mahdollisuuksien mukaan myös luokkahuoneen ulkopuolella. Suomen kielen ja kirjallisuuden työskentelytapoihin kuuluvat myös pitkäjänteinen oma työskentely, yhteiskirjoittaminen ja muut yhteisölliset työtavat sekä luovat prosessit. Yhteisprojektit ja ilmiöpohjainen yhteinen työskentely muiden oppiaineiden kanssa tarjoavat toiminnallisuutta esim. monialaisten oppimiskokonaisuuksien opiskelun aikana. Oppilaan osallistuminen suomen kielessä ja kirjallisuudessa Oppilaan mahdollisuuksiin osallistua oman työn suunnitteluun sekä oppitunnin tapahtumiin kiinnitetään erityistä huomiota. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että oppilas ymmärtää opitun asian liittyvän hänen tulevaisuutensa muodostamiseen. Työtavat, töiden aiheet ja laajuudet suunnitellaan siten, että monella tavalla oppivilla, monentasoisilla ja erilaisista asioista kiinnostuneilla oppilailla on mahdollisuus valita sopivan tasoista ja -laatuista tekemistä itselleen merkityksellisistä aiheista. Oppilaita kannustetaan tunnistamaan itselleen tärkeitä oppimisen kohteita ja aiheita, mutta asettamaan kuitenkin itselleen myös uusia haasteita ja tunnistamaan kehittämisen kohteita. Reflektointi onkin tärkeä osa oppimisen prosessia. Reflektointiin annetaan mahdollisuus esimerkiksi kokeenpalautustunnilla. Oppitunnit suunnitellaan siten, että oppilaalle syntyy käsitys siitä, miten oppitunnin aihe liittyy yhteiskunnan toimintaan ja hänen omaan elämäänsä. Tietotekniikkaa käytetään keinona viedä oppilas monenlaisiin ympäristöihin, mutta opetusta laajennetaan mahdollisuuksien mukaan myös opintokäynneillä koulun ulkopuolelle, esimerkiksi kirjastoon, teatteriin, elokuviin, museoihin ja näyttelyihin. Näiden käyntien avulla oppilasta autetaan liittämään opiskeltavat aiheet ja kielen sekä kirjallisuuden yhteys hänen oman elämänsä tavoitteisiin. Suomen kieli ja kirjallisuus sekä kestävän kehityksen periaatteet Opetuksessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Materiaalit ovat mahdollisuuksien mukaan enimmäkseen sähköisiä. Kestävää kehitystä käsitellään erilaisten luettavien ja kirjoitettavien tekstien, myös kaunokirjallisten, sekä keskustelun avulla. Vuosiluokka 7 Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, argumentointia, selostamista, referointia sekä puhe-esityksen pitämistä ja havainnollistamista. Vahvistetaan taitoja työskennellä keskustellen erilaisten aiheiden ja tekstien parissa. Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa: kussakin toiminnassa tarvittavat kiteytyneet fraasit ja ilmaukset, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaiseminen, modaalisuus sekä vahvistaminen ja pehmentäminen mielipiteen ilmaisussa, tiivistämisen keinot ja toisen puheeseen viittaaminen. Harjoitellaan kriittistä suhtautumista kuultuun sekä kuullun käyttöä oman ilmaisun mallina. Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja (kehon, äänen, tilan ja ajan keinoja) itseilmaisussa. Harjoitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä. S2 Tekstien tulkitseminen Syvennetään opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien monipuolista lukemista ja analysointia. Tekstejä tarkastellaan niissä esiintyvien arvojen, ideologioiden ja vaikuttamiskeinojen kannalta (näkökulman, lauseen rakenteen, henkilöiden ja asioiden nimeämisen, kielikuvien ja ironian vaikutus tekstin tulkintaan). Vakiinnutetaan lukustrategioiden joustavaa soveltamista ja laajennetaan sana- ja käsitevarantoa. Harjoitellaan erittelemään erityisesti pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstilajien kielellisiä piirteitä sekä tunnistamaan kirjallisuuden tyylivirtauksia teksteissä. Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antoa ja vastaanottamista.

4 S3 Tekstien tuottaminen Tuotetaan erityisesti pohtivia, kantaaottavia ja ohjaavia tekstejä tekstilajivalikoimaa laajentaen ja ohjataan käyttämään sanastoa, fraseologiaa ja kieliopillisia rakenteita monipuolisesti (mm. infiniittiset rakenteet tiiviin ilmaisun keinoina). Vakiinnutetaan kirjoittamisprosessin eri vaiheiden hallintaa sekä erilaisten tietolähteiden käyttöä. Harjoitellaan eri tyylilajeja ja rekistereitä sekä erilaisia tapoja ilmaista persoonaa ja aikaa johdonmukaisesti tekstissä. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat. S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista (lauseenjäsennys, modaalisuus, rektio) ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutkitaan, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen ja kielen kehityksen päävaiheisiin. Tutustutaan kirjallisuuteen, elokuvaan, teatteriin ja mediakulttuuriin. Vahvistetaan kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärrystä vertailemalla kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa ja eri aikoina. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arkikieltä ja eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. Vahvistetaan tietoja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Syvennetään oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena.

5 Vuosiluokan 7 tavoitteet T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa Opitaan ryhmässä toimimisen perusasioita, oman puheenvuoron ottamista ja toisten puheenvuorojen kunnioittamista, palautteen antamista ja vastaanottamista. Harjoitellaan Wilma- ja sähköpostiviestinnän käytänteitä. Vuorovaikutustaidot Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteissa rakentavasti. T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja Osataan poimia opetuspuheesta olennaisia asioita ja kysyä lisätietoa tarvittaessa. Ymmärtämistaidot vuorovaikutustilanteissa Oppilas ymmärtää muodollisia puhetilanteita, opetuspuhetta ja mediaa. T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia

6 ilmaisukeinoja hyödyntäen Vahvistetaan esiintymistaitoja etenemällä ryhmäesiintymisistä yksilöesityksiin. Opitaan turvallisessa ilmapiirissa ottamaan kontakti ryhmän jäseniin ja myöhemmin yleisöön. Opitaan käyttämään draaman menetelmiä kontaktiharjoittelun apuna. Harjoitellaan selkeää puhumista ja äänenkäyttöä. Opitaan jäsentämään puhe. Esiintymistaidot Oppilas osaa valmistella itsenäisesti esityksen ja osaa esiintyä ja ilmaista itseään tilanteen mukaisesti. T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella Harjoitellaan erilaisia lukustrategioita lukemalla eritteleviä, kuvailevia ja kertovia tekstejä, erityisestiopetustekstejä. Harjaannutaan keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen. Havainnoidaan tekstin eri osien merkitystä. Harjoitellaan pää- ja sivuasioiden erottamista sekä tiivistämistä. Opitaan ymmärtämään ajan ilmaisuja ja syy-seuraussuhteita. Tarkastellaan henkilöiden ja asioiden nimeämisen vaikutusta tekstin tulkintaan. Hyödynnetään kaunokirjallisten tekstien käsittelyssä tarkoituksenmukaisia käsitteitä painottamalla erityisesti niiden luomia merkityksiä. Tekstilajitaidot tekstien tulkinnassa Oppilas osaa tarkastella tekstejä kriittisesti ja tunnistaa tekstilajeja. Oppilas osaa kuvailla kertovan, kuvaavan, ohjaavan, kantaa ottavan ja pohtivan tekstin tekstilajipiirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Oppilas ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä. T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä Opitaan arvioimaan tekstien luotettavuutta sekä erottamaan fakta ja fiktio. Harjoitellaan lähdekritiikkiä. Eläydytään luettuun ja tuodaan esille omaa kokemustietoa sekä kehitetään eettistä ajattelua luetun avulla. Tekstien tulkinta Oppilas osaa tehdä tekstistä päätelmiä ja kriittisiä kysymyksiä. T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä Harjoitellaan koevastaustekniikkaa, mm. määritelmän laatimista. Harjoitellaan eri välineiden hyödyntämistä tekstien tuottamisessa. Kirjoitetaan sekä käsin että koneella. Opitaan havainnoimaan omaa kirjoitusprosessia. Opitaan kirjoittamaan verkkokommentti. Ohjataan tutkivaan ja luovaan työskentelyyn ja yhdessä tekemiseen. Tutustutaan teknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

7 Tekstilajitaidot tekstien tuottamisessa Oppilas hyödyntää tekstien kirjallisessa ja suullisessa tuottamisessa tietoa kertovan, kuvaavan, ohjaavan, kantaa ottavan ja pohtivan tekstin tekstilajipiirteistä. T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa Tekstien kautta tutkitaan kielen rakenteita ymmärtävällä tasolla kerrataan ja syvennetään tietoa sanaluokista (tunnistaa ja merkityksen purkaminen), sijamuodoista, sekä verbin sekä verbin persoona- ja aikamuodoista. Tunnistetaan lauseen ja virkkeen sekä pää- ja sivulauseen erot, kappalejako. Tutustutaan verbi- ja nominityyppeihin, käsitellään astevaihtelua ja peruskielenhuoltoa. Kehitetään sosiaalisia taitoja, opetellaan itseilmaisua eri tavoin ja esiintymistä eri tilanteissa. Kirjoitetun kielen hallinta Oppilas tuottaa ymmärrettäviä ja koherentteja tekstejä, tuntee pääosin kirjoitetun kielen perussäännöt ja soveltaa niitä kirjoittaessaan. T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, erirekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia Käsitellään kieltä tutkivalla otteella, kielitieteen näkökulmasta: tarkastellaan sanoja ja tekstejä, joiden avulla havainnoidaan kieltä. Ymmärretään, että kielioppi on kuvaus kielestä, ei normi. Ohjataan tunnistamaan kielen eri rekistereitä. Kielitietoisuuden kehittyminen Oppilas osaa kuvailla tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä, pohtii niiden merkityksiä ja osaa kuvailla eri rekisterien ja tyylien välisiä eroja. T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen, sen historiaan ja yhteyksiin maailmankirjallisuuteen sekä ohjata tunnistamaan tekstin suhteita toisiin teksteihin Tutustutaan kaunokirjallisuuden päälajeihin (draama, runous, kertomus) sekä tietokirjallisuuteen. Tutustutaan esim. sarjakuvaan, sarjakuvaromaaniin, satuun. Ymmärretään draaman kaarta ja harjoitellaan kuvien tulkintaa. Luetaan nuortenkirjallisuutta (satu ja fantasia, tietokirjallisuus). Kirjallisuuden ja sen vaiheiden tuntemus Oppilas tuntee suomalaista kirjallisuutta, osaa nimetä sen tärkeimpiä vaiheita ja sen yhteyksiä maailmankirjallisuuteen. T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta

8 Tutustutaan eri kulttuureja käsittelevien kaunokirjallisten ja mediatekstien avulla kulttuurin monimuotoisuuteen. Kulttuuritietoisuuden kehittyminen Oppilas osaa kuvailla kulttuurin monimuotoisuutta ja perustella yhteiskunnan monikielisyyden merkitystä. T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta Ohjataan oppilasta havainnoimaan itseään kielen käyttäjänä ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan. Arvioidaan itsenäisesti omaa kielitaitoa ja sen sopivuutta eri tiedonalojen kielenkäyttötilanteissa. Viestijäkuvan kehittyminen ja oman kielenoppimisen reflektointi Viestijäkuvan kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilas tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa kielenoppijana ja osaa asettaa itselleen oppimistavoitteita. T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla Laajennetaan oppilaiden sanavarastoa tekemällä yhteistyötä eri tiedonalojen opettajien kanssa sanaston, kollokaatioiden ja tiedonalan käsitteistön oppimiseksi. Tutustutaan uuden sanaston ja käsitteistön oppimisen tapoihin. Eri tiedonalojen kielen havainnointi Oppilas tunnistaa eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä Harjoitellaan tiedonhankintaa arjessa tarvittavien tietojen ja taitojen näkökulmasta. Harjoitellaan lähteiden luotettavuuden arviointia, lähteiden merkitsemistä sekä lähdetiedon muokkaamista omaksi tekstiksi. Ymmärretään plagioinnin ongelmat sekä tekijänoikeuksien kunnioittamisen tärkeys. Harjoitellaan itsenäistä työn suunnittelua ja toteutusta sekä sen arviointia erilaisten oppimiskokonaisuuksien avulla. Tiedonhankinta sekä oman työskentelyn suunnittelu, jäsentäminen ja arvioiminen Oppilas osaa etsiä tietoa monipuolisesti eri lähteistä sekä pystyy suunnittelemaan, jäsentämään ja arvioimaan työskentelyään itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä.

9 Vuosiluokka 8 Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, argumentointia, selostamista, referointia sekä puhe-esityksen pitämistä ja havainnollistamista. Vahvistetaan taitoja työskennellä keskustellen erilaisten aiheiden ja tekstien parissa. Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa: kussakin toiminnassa tarvittavat kiteytyneet fraasit ja ilmaukset, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaiseminen, modaalisuus sekä vahvistaminen ja pehmentäminen mielipiteen ilmaisussa, tiivistämisen keinot ja toisen puheeseen viittaaminen. Harjoitellaan kriittistä suhtautumista kuultuun sekä kuullun käyttöä oman ilmaisun mallina. Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja (kehon, äänen, tilan ja ajan keinoja) itseilmaisussa. Harjoitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä. S2 Tekstien tulkitseminen Syvennetään opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien monipuolista lukemista ja analysointia. Tekstejä tarkastellaan niissä esiintyvien arvojen, ideologioiden ja vaikuttamiskeinojen kannalta (näkökulman, lauseen rakenteen, henkilöiden ja asioiden nimeämisen, kielikuvien ja ironian vaikutus tekstin tulkintaan). Vakiinnutetaan lukustrategioiden joustavaa soveltamista ja laajennetaan sana- ja käsitevarantoa. Harjoitellaan erittelemään erityisesti pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstilajien kielellisiä piirteitä sekä tunnistamaan kirjallisuuden tyylivirtauksia teksteissä. Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antoa ja vastaanottamista. S3 Tekstien tuottaminen Tuotetaan erityisesti pohtivia, kantaaottavia ja ohjaavia tekstejä tekstilajivalikoimaa laajentaen ja ohjataan käyttämään sanastoa, fraseologiaa ja kieliopillisia rakenteita monipuolisesti (mm. infiniittiset rakenteet tiiviin ilmaisun keinoina). Vakiinnutetaan kirjoittamisprosessin eri vaiheiden hallintaa sekä erilaisten tietolähteiden käyttöä. Harjoitellaan eri tyylilajeja ja rekistereitä sekä erilaisia tapoja ilmaista persoonaa ja aikaa johdonmukaisesti tekstissä. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat. S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista (lauseenjäsennys, modaalisuus, rektio) ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutkitaan, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen ja kielen kehityksen päävaiheisiin. Tutustutaan kirjallisuuteen, elokuvaan, teatteriin ja mediakulttuuriin. Vahvistetaan kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärrystä vertailemalla kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa ja eri aikoina. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena

10 Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arkikieltä ja eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. Vahvistetaan tietoja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Syvennetään oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. Vuosiluokan 8 tavoitteet T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa Vahvistetaan taitoja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa verkkoympäristössä. Harjoitellaan erilaisten argumentointikeinojen tunnistamista. Opetellaan toisen kuuntelemisen taitoa ja oman puheenvuoron liittämistä keskusteltavaan aiheeseen. Harjoitellaan mielipiteen ilmaisua erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa. Vuorovaikutustaidot Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteissa rakentavasti. T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja Kehitetään taitoa ymmärtää median erilaisia puhuttuja tekstejä.

11 Ymmärtämistaidot vuorovaikutustilanteissa Oppilas ymmärtää muodollisia puhetilanteita, opetuspuhetta ja mediaa. T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen Opetellaan perustelemaan omia mielipiteitä ryhmän jäsenenä. Tutustutaan erilaisiin argumentointikeinoihin.tutustutaan tilannesidonnaiseen vuorovaikutukseen (neuvottelu, kokous, ongelmaratkaisu). Harjoitellaan omaa ilmaisua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (neuvottelu, kokous, ongelmanratkaisu) erilaisten ryhmäroolien (esim. puheenjohtaja, sihteeri, aloitteentekijä, kyseenalaistaja) kautta. Opitaan ajattelemaan asioita eri näkökulmista eläytymällä ja esittämällä kirjallisuuden hahmoja. Esiintymistaidot Oppilas osaa valmistella itsenäisesti esityksen ja osaa esiintyä ja ilmaista itseään tilanteen mukaisesti. T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella Harjoitellaan tunnistamaan omia lukustrategioita ja kehittämään niitä tietoisesti lukemalla erilaisia tekstilajeja. Kiinnitetään huomiota etenkin kantaa ottavien ja ohjaavien tekstien kielellisiin piirteisiin. Harjoitellaan eri tekstilajien sidoskeinoja. Otetaan huomioon lauseen rakenteen, tekstin näkökulman sekä kielikuvien vaikutus tekstin tulkintaan. Tekstilajitaidot tekstien tulkinnassa Oppilas osaa tarkastella tekstejä kriittisesti ja tunnistaa tekstilajeja. Oppilas osaa kuvailla kertovan, kuvaavan, ohjaavan, kantaa ottavan ja pohtivan tekstin tekstilajipiirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Oppilas ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä. T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä Harjoitellaan monimuotoisten tekstien kriittistä tulkintaa. Tulkitaan mielipidetekstejä, yleisönosastokirjoituksia, sosiaalisen median tekstejä, arvosteluja, mainoksia ja novelleja sekä tarkastellaan niissä esiintyviä arvoja, ideologioita ja vaikuttamiskeinoja. Harjoitellaan omien ja muiden tekstin analysointia, palautteen antoa ja vastaanottamista. Jaetaan luku- ja katselukokemuksia yhteistoiminnallisesti erilaisten viestinnän keinojen avulla. Tekstien tulkinta Oppilas osaa tehdä tekstistä päätelmiä ja kriittisiä kysymyksiä.

12 T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä Harjoitellaan mallin avulla ohjaavien ja kantaa ottavien tekstien prosessikirjoittamista. Tutustutaan prosessikirjoittamisen vaiheisiin: aiheen valitsemiseen, tekstin rakenteen suunnitteluun, perustelukeinoihin, sidosteisuuteen ja kielenhuoltoon. Harjoitellaan itse- ja vertaisarviointia sekä yhdessä kirjoittamista työskentelymuotona. Pohditaan asioita eri näkökulmista, haetaan uutta tietoa ja siltä pohjalta tarkastellaan ajattelutapoja. Autetaan tunnistamaan omaa tapaa oppia ja kehitetään oppimisstrategioita. Ohjataan mainonnan kriittiseen tarkasteluun. Tekstilajitaidot tekstien tuottamisessa Oppilas hyödyntää tekstien kirjallisessa ja suullisessa tuottamisessa tietoa kertovan, kuvaavan, ohjaavan, kantaa ottavan ja pohtivan tekstin tekstilajipiirteistä. T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa Tutustutaan tekstien kautta kielen rakenteisiin. Ohjataan tunnistamaan erilaisten tekstilajien kielellisiä piirteitä ja harjoitellaan niiden käyttöä mallin avulla. Tutustutaan kantaa ottaville ja ohjaaville teksteille tyypilliseen sanastoon, erityisesti verbeihin. Rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen. Kirjoitetun kielen hallinta Oppilas tuottaa ymmärrettäviä ja koherentteja tekstejä, tuntee pääosin kirjoitetun kielen perussäännöt ja soveltaa niitä kirjoittaessaan. T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, erirekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia Harjoitellaan lauseenjäsenten ja niiden sijamuotojen tunnistamista erilaisista lauseista. Tutkitaan lauseiden avulla eri sijamuotojen merkityseroja. Harjoitellaan sidosteisen tekstin kirjoittamista taipumattomia sanoja hyödyntäen. Harjoitellaan konditionaalin ja imperatiivin käyttöä, ja ymmärretään niiden vaikutus tyyliin ja sävyyn. Kerrataan kielenhuollon sisältöjä. Kielitietoisuuden kehittyminen Oppilas osaa kuvailla tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä, pohtii niiden merkityksiä ja osaa kuvailla eri rekisterien ja tyylien välisiä eroja. T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen, sen historiaan ja yhteyksiin maailmankirjallisuuteen sekä ohjata tunnistamaan tekstin suhteita toisiin teksteihin Luetaan eri genreihin kuuluvaa kirjallisuutta: kauhua, scifiä, tieteiskirjallisuutta, rikoskirjallisuutta ja rakkauskirjallisuutta.tutustutaan eurooppalaiseen romantiikan ja realismin kirjallisuuteen sekä Kalevalaan ja kansanrunouteen. Luetaan vapaavalintaista tietokirjallisuutta.arviointi kriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi

13 Kirjallisuuden ja sen vaiheiden tuntemus Oppilas tuntee suomalaista kirjallisuutta, osaa nimetä sen tärkeimpiä vaiheita ja sen yhteyksiä maailmankirjallisuuteen. T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta Laajennetaan käsitystä oman lähiympäristön laajemmin suomalaisen yhteiskunnan kultturisesta moninaisuudesta monimuotoisten kaunokirjallisten ja mediatekstien avulla. Kulttuuritietoisuuden kehittyminen Oppilas osaa kuvailla kulttuurin monimuotoisuutta ja perustella yhteiskunnan monikielisyyden merkitystä. T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta Kehitetään oman kielitaidon itsearvionnin taitoa monipuolisesti erilaisissa arjen ja medioiden kielenkäyttötilanteissa. Vertaillaan ja arvioidaan itsenäisesti erilaisia oppimistyylejä eri tiedonaloilla. Viestijäkuvan kehittyminen ja oman kielenoppimisen reflektointi Viestijäkuvan kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilas tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa kielenoppijana ja osaa asettaa itselleen oppimistavoitteita. T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla Harjoitellaan mallitekstien ja tilanteiden avulla eri tiedonalojen ilmaisutapoja ja syvennetään käsitystä eri tiedonalojen kielen erityispiirteistä yhteistyössä muiden tiedonalojen opettajien kanssa. Eri tiedonalojen kielen havainnointi Oppilas tunnistaa eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä Vahvistetaan tiedonhankinnan taitoja itsenäisesti ja yhdessä sekä keskeisen tiedon referoimista toisille omin samoin. Syvennetään lähteiden

14 luotettavuuden sekä tiedon ja epätiedon välisen eron arvioinnin taitoa. Harjoitellaan lähteisiin viittaamisen tapoja ja lisätään tietoa tekijänoikeuksien noudattamisesta. Tiedostetaan vastuullisen vaikuttamisen tavat sosiaalisen median käytössä. Kehitetään edelleen itsenäisen ja ryhmässä työskentelyn sekä sen arvioinnin taitoja. Tiedonhankinta sekä oman työskentelyn suunnittelu, jäsentäminen ja arvioiminen Oppilas osaa etsiä tietoa monipuolisesti eri lähteistä sekä pystyy suunnittelemaan, jäsentämään ja arvioimaan työskentelyään itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä. Vuosiluokka 9 Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Harjoitellaan muodollisempia vuorovaikutustilanteita, argumentointia, selostamista, referointia sekä puhe-esityksen pitämistä ja havainnollistamista. Vahvistetaan taitoja työskennellä keskustellen erilaisten aiheiden ja tekstien parissa. Tutkitaan ja käytetään kieltä osana toimintaa: kussakin toiminnassa tarvittavat kiteytyneet fraasit ja ilmaukset, tuttavallisuuden ja muodollisuuden ilmaiseminen, modaalisuus sekä vahvistaminen ja pehmentäminen mielipiteen ilmaisussa, tiivistämisen keinot ja toisen puheeseen viittaaminen. Harjoitellaan kriittistä suhtautumista kuultuun sekä kuullun käyttöä oman ilmaisun mallina. Harjoitutetaan oppilaiden kykyä käyttää puheen ja kokonaisilmaisun keinoja (kehon, äänen, tilan ja ajan keinoja) itseilmaisussa. Harjoitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä. S2 Tekstien tulkitseminen Syvennetään opiskelun, yhteiskunnan ja kulttuurin kannalta merkityksellisten tekstien monipuolista lukemista ja analysointia. Tekstejä tarkastellaan niissä esiintyvien arvojen, ideologioiden ja vaikuttamiskeinojen kannalta (näkökulman, lauseen rakenteen, henkilöiden ja asioiden nimeämisen, kielikuvien ja ironian vaikutus tekstin tulkintaan). Vakiinnutetaan lukustrategioiden joustavaa soveltamista ja laajennetaan sana- ja käsitevarantoa. Harjoitellaan erittelemään erityisesti pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstilajien kielellisiä piirteitä sekä tunnistamaan kirjallisuuden tyylivirtauksia teksteissä. Harjoitellaan omien ja muiden tekstien analysointia, palautteen antoa ja vastaanottamista. S3 Tekstien tuottaminen Tuotetaan erityisesti pohtivia, kantaaottavia ja ohjaavia tekstejä tekstilajivalikoimaa laajentaen ja ohjataan käyttämään sanastoa, fraseologiaa ja kieliopillisia rakenteita monipuolisesti (mm. infiniittiset rakenteet tiiviin ilmaisun keinoina). Vakiinnutetaan kirjoittamisprosessin eri vaiheiden hallintaa sekä erilaisten tietolähteiden käyttöä. Harjoitellaan eri tyylilajeja ja rekistereitä sekä erilaisia tapoja ilmaista persoonaa ja aikaa johdonmukaisesti tekstissä. Opitaan valitsemaan tekstiin sopivat ilmaisutavat.

15 S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Tutkitaan tekstejä ja tehdään päätelmiä kielen merkityksistä, rakenteista (lauseenjäsennys, modaalisuus, rektio) ja kielellisten valintojen vaikutuksesta tekstin sävyyn. Vertaillaan suomea oppilaille tuttuihin kieliin ja tutkitaan, miten kielet vaikuttavat toisiinsa. Tutustutaan Suomen kielitilanteeseen ja kielen kehityksen päävaiheisiin. Tutustutaan kirjallisuuteen, elokuvaan, teatteriin ja mediakulttuuriin. Vahvistetaan kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärrystä vertailemalla kulttuurisia kokemuksia eri puolilta maailmaa ja eri aikoina. Tutkitaan kriittisesti median toimintatapoja omassa elämässä ja yhteiskunnassa. S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena Tuetaan eri tiedonalojen tekstien lukemisen, kirjoittamisen, kuuntelemisen ja puhumisen taitoja. Vertaillaan arkikieltä ja eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. Vahvistetaan tietoja viestintäteknologian käyttötaitoja tiedonhankinnassa, oppimisessa ja oman oppimisen arvioinnissa. Syvennetään oppilaan taitoa käyttää omaa äidinkieltään ja muita osaamiaan kieliä kaiken oppimisen tukena. Vuosiluokan 9 tavoitteet T1 rohkaista oppilasta kehittämään taitoaan toimia tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen koulun ja yhteiskunnan vuorovaikutustilanteissa

16 Syvennetään tyyliltään tarkoituksenmukaisen suullisen ja kirjallisen ilmaisun taitoa erilaisissa viestintäympäristöissä. Vuorovaikutustaidot Oppilas osaa toimia vuorovaikutustilanteissa rakentavasti. T2 ohjata oppilasta syventämään muodollisten puhetilanteiden, opetuspuheen ja median puhuttujen tekstien ymmärtämistaitoja Harjaannutaan toimimaan muodollisissa puhetilanteissa (työnhaku, esitelmä, erilaiset muodolliset keskustelut, neuvottelut ja kokoukset). Ymmärtämistaidot vuorovaikutustilanteissa Oppilas ymmärtää muodollisia puhetilanteita, opetuspuhetta ja mediaa. T3 kannustaa oppilasta kehittämään esiintymistaitojaan ja taitoaan ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja erilaisia ilmaisukeinoja hyödyntäen Harjoitellaan valmisteltujen esityksien (alustus, esitelmä, suullinen raportointi, taiteellinen esitys) pitämistä. Syvennetään havainnollistamisen taitoja (verbaalinen ja audiovisuaalinen). Esiintymistaidot Oppilas osaa valmistella itsenäisesti esityksen ja osaa esiintyä ja ilmaista itseään tilanteen mukaisesti. T4 ohjata oppilasta hyödyntämään tekstilajitietoutta tekstien tulkinnassa, laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan, käyttämään tehokkaasti lukustrategioita ja päättelemään tekstin merkityksiä tekstuaalisten, sanastollisten ja kieliopillisten vihjeiden perusteella Syvennetään taitoja ymmärtää erityisesti eritteleviä ja pohtivia tekstejä sekä kaunokirjallisen ilmaisun ominaisuuksia, kuten epäkronologisuutta ja intertekstuaalisuutta. Syvennetään opiskeluun ja työelämään liittyvien tekstien ymmärtämisen taitoja. Tarkastellaan ironian vaikutusta tekstin tulkintaan. Tekstilajitaidot tekstien tulkinnassa Oppilas osaa tarkastella tekstejä kriittisesti ja tunnistaa tekstilajeja. Oppilas osaa kuvailla kertovan, kuvaavan, ohjaavan, kantaa ottavan ja pohtivan tekstin tekstilajipiirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Oppilas ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä. T5 ohjata oppilasta kriittiseen tekstien tulkintaan itsenäisesti ja ryhmässä

17 Käsitellään tekstien tulkintaa eri konteksteissa ja harjaannutaan lukemaan ympäristön kulttuurisia viestejä. Arvioidaan tekstien luotettavuutta. Rohkaistutaan epäselvän ja ristiriitaisen tiedon kohtaamiseen ja käsittelyyn. Opitaan tunnistamaan kirjallisuuden tyylivirtauksia teksteissä. Rakennetaan uutta tietoa ja näkemystä omaa kuvittelukykyä käyttämällä sekä erilaisia näkökulmia yhdistelemällä. Tekstien tulkinta Oppilas osaa tehdä tekstistä päätelmiä ja kriittisiä kysymyksiä. T6 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoa suunnitella, tuottaa ja muokata tekstejä itsenäisesti ja ryhmässä sekä hyödyntämään eri tekstilajeja omien tekstien malleina ja lähteinä Tuotetaan, luetaan ja eritellään pohtivia ja eritteleviä tekstejä, kuten esseitä, koevastauksia, artikkeleita ja tutkielmia, myös yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. Vahvistetaan tekstin laatimisen prosessia, johon kuuluu myös tekstin viimeistely ja arviointi. Ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmaratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. Tekstilajitaidot tekstien tuottamisessa Oppilas hyödyntää tekstien kirjallisessa ja suullisessa tuottamisessa tietoa kertovan, kuvaavan, ohjaavan, kantaa ottavan ja pohtivan tekstin tekstilajipiirteistä. T7 auttaa oppilasta vakiinnuttamaan kirjoitetun yleiskielen normien ja eri tekstilajeissa tarvittavan sanaston ja kieliopillisten rakenteiden hallintaa Laajennetaan rakenteiden hallintaa erilaisten tekstien tutkimisen avulla. Tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi suomen kielellä ja vertaillaan sitä oppilaan äidinkieleen/äidinkieliin. Kirjoitetun kielen hallinta Oppilas tuottaa ymmärrettäviä ja koherentteja tekstejä, tuntee pääosin kirjoitetun kielen perussäännöt ja soveltaa niitä kirjoittaessaan. T8 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, erirekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia Kerrataan suomen kielen rakenteita ja kielioppikategorioita. Opitaan muodostamaan nominaalimuotoja ja lauseenvastikkeita. Tutustutaan suomen kielen sananmuodostustapoihin ja kielen vaihteluun.

18 Kielitietoisuuden kehittyminen Oppilas osaa kuvailla tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä, pohtii niiden merkityksiä ja osaa kuvailla eri rekisterien ja tyylien välisiä eroja. T9 innostaa oppilasta tutustumaan kirjallisuuden lajeihin, suomalaiseen kirjallisuuteen, sen historiaan ja yhteyksiin maailmankirjallisuuteen sekä ohjata tunnistamaan tekstin suhteita toisiin teksteihin Tutustutaan symbolismiin, modernismiin, nykykirjallisuuteen, temaattiseen kirjallisuuteen. Harjaannutaan ymmärtämään intertekstuaalisuutta ja tulkitsemaan tekstejä, joiden aineksena on toinen teksti. Syvennetään suomalaisen kulttuurin ymmärtämistä ja tutustutaan sille tärkeisiin teksteihin. Kirjallisuuden ja sen vaiheiden tuntemus Oppilas tuntee suomalaista kirjallisuutta, osaa nimetä sen tärkeimpiä vaiheita ja sen yhteyksiä maailmankirjallisuuteen. T10 auttaa oppilasta avartamaan kulttuurinäkemystään ja erittelemään koulun ja yhteiskunnan monikielisyyttä ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä tunnistamaan kulttuurien samanlaisuuksia ja erilaisten ilmiöiden kulttuurisidonnaisuutta Tutustutaan Suomessa puhuttaviin kieliin, suomen kielen ominaispiirteisiin ja suomen sukukieliin. Kirjoitetaan ja keskustellaan omasta kieli- ja kulttuuri-identiteetistä. Syvennetään pohtien käsitystä monikulttuurisuudesta ja interkulttuurisuudesta. Tutustutaan Turun kulttuuritarjontaan. Kulttuuritietoisuuden kehittyminen Oppilas osaa kuvailla kulttuurin monimuotoisuutta ja perustella yhteiskunnan monikielisyyden merkitystä. T11 ohjata oppilasta vakiinnuttamaan myönteistä käsitystä itsestään viestijänä, lukijana, tekstien tuottajana sekä kielenoppijana, ohjata häntä näkemään ja vertaamaan erilaisia oppimistyylejä ja tapoja sekä oppimaan muilta Syvennetään kielitaidon itsearviointia yhteiskunnallisen osallistumisen ja jatko-opintojen näkökulmasta. Harjoitellaan eri oppimistyylien hyödyntämistä sekä toisilta oppimisen taitoa. Viestijäkuvan kehittyminen ja oman kielenoppimisen reflektointi Viestijäkuvan kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilas tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa kielenoppijana ja osaa asettaa itselleen oppimistavoitteita.

19 T12 ohjata oppilasta havainnoimaan, miten kieltä käytetään eri tiedonaloilla Harjaannutaan eri tiedonalojen kielen ja tekstien rakenteen erityispiirteiden tunnistamiseen monimuotoisista teksteistä yhteistyössä eri tiedonalojen opettajien kanssa. Eri tiedonalojen kielen havainnointi Oppilas tunnistaa eri tiedonalojen tapoja käyttää kieltä. T13 kannustaa oppilasta kehittämään tiedonhankintataitoja, oman työskentelyn suunnittelua, jäsentämistä ja arviointia itsenäisesti ja ryhmässä Syvennetään kriittisen tiedonhankinnan ja hyödyntämisen taitoja yhteiskunnallisen osallistumisen näkökulmasta. Vahvistetaan itsenäisiä ja ryhmätyötaitoja oppilaslähtöisiä oppimiskokonaisuuksia hyödyntäen. Tiedonhankinta sekä oman työskentelyn suunnittelu, jäsentäminen ja arvioiminen Oppilas osaa etsiä tietoa monipuolisesti eri lähteistä sekä pystyy suunnittelemaan, jäsentämään ja arvioimaan työskentelyään itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä.