PUTKEEN MENEE!-HANKE VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 PUTKEEN MENEE!-HANKE VÄLIRAPORTTI

2 2 SISÄLTÖ 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen nimi ja hanketunnus Yhteenveto hankkeesta 3 4. Raportti Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esitykset jatkotoimenpiteiksi Allekirjoittajat ja päiväys.. 11

3 1. Hankkeen toteuttaja 3 Maveplan Oy 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Putkeen menee! -hanke eli vesiosuuskuntien toiminnan kehittämis- ja koulutushanke. Hankkeen numero on Yhteenveto hankkeesta Vesiosuuskunnat ovat haja-asutusalueella alueen asukkaiden omistamia ja hallinnoimia vesihuoltolaitoksia. Vesiosuuskuntien toiminta on perustunut perinteisesti talkootyöhön ja jäsenten aktiivisuuteen. Viime vuosina ihmisten osallistumisaktiivisuuden vähentyminen on vaikeuttanut uusien hallintohenkilöiden löytymistä vesiosuuskuntiin. Vesihuoltolaitoksen asianmukainen hoito edellyttää kuitenkin ammattimaisuutta, koska vesiosuuskunnat harjoittavat usein myös merkittävää liiketaloudellista toimintaa. Vesiosuuskunnan hallituksella ja toimihenkilöillä on vastuu verkoston rakentamisesta, laatuvaatimukset täyttävän talousveden toimittamisesta, asianmukaisesta jätevesien johtamisesta ja käsittelystä sekä laitoksen taloudellisesta toiminnasta. Vesiosuuskuntien toimintaympäristö on nyt voimakkaassa muutospaineessa, siksi niiden toiminnan kehittämiselle ja hallintohenkilöstön kouluttautumiselle on ilmeistä tarvetta. Uudistuva vesihuoltolaki on lisäämässä vesiosuuskuntien velvoitteita. Vesiosuuskuntien investoinnit lisääntyvät lähivuosina ja suurten investointien asianmukainen toteuttaminen edellyttää osuuskuntien hallinnolta erityistä osaamista. Sekä veden jakeluun että viemäröintiin liittyy paljon erilaisia riskitekijöitä ja niiden tiedostaminen sekä niihin varautuminen on hyvin keskeistä vesihuoltolaitostoiminnassa. Laadullisena tuloksena Putkeen menee! -hankkeessa tavoitellaan vesiosuuskuntien toiminnan kehittämistä ammattimaisempaan suuntaan kannustamalla vesiosuuskuntia tekemään enemmän laitosten välistä yhteistyötä tai sulautumaan keskenään isommaksi yksiköksi, jolloin voidaan parantaa laitoksen toimintavarmuutta ja saada aikaan kustannussäästöä mm. huolto- ja ylläpitotoimissa. Hankkeessa kehitetään ja ammattimaistetaan vesiosuuskuntien toimintaa kouluttamalla ja valmentamalla niiden hallintoa ja työntekijöitä mm. vesihuoltoinvestoinneissa, talous- ja verotusasioissa, ylläpitotoimissa ja kriisinhallinnasta erityistilanteissa.

4 4. Raportti Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevat vesiosuuskunnat, joiden osaamista on tarkoitus nostaa järjestelmällisesti neuvonnalla ja koulutuksella. Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana toimii Maveplan Oy. Koulutuksiin tarvittavat asiantuntijat hankitaan lähinnä ostopalveluna. Hankkeen toteutusaika on Kustannusarvio on euroa, josta EU- ja valtion rahoituksen osuus on euroa ja yksityisen rahoituksen osuus euroa. 4.1 Hankkeen tavoitteet Putkeen menee! -hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on kehittää vesiosuuskuntien hallintoa ja työntekijöitä mm. koulutuksen ja valmennuksen avulla. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on selvittää vesiosuuskuntien vesi- ja viemäriverkostojen toimivuutta käyttökokemuskyselyn perusteella. Hankkeen tavoitteena on edistää myös yhteishankkeita naapurustojen ja kylien osalta ja vauhdittaa kylien ja kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostamistoimia mm. tiedotuksen ja neuvonnan avulla. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä sekä vesiosuuskuntien että kuntien vesihuoltolaitosten kesken ja kannustaa olemassa olevia vesiosuuskuntia sulautumaan toisiinsa suuremmiksi vesiosuuskunniksi. Usean pienen vesiosuuskunnan yhdistämisellä isommaksi yksiköksi voidaan parantaa laitoksen toimintavarmuutta ja saada aikaan kustannussäästöä mm. huolto- ja ylläpitotoimissa. Hankkeen määrälliset tavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty kohdassa 4.4. Hankkeen tulokset ja vaikutukset. Tavoitteisiin on tarkoitus päästä aktiivisella tiedotuksella hankkeen kohderyhmälle eli alueen vesiosuuskunnille. 4.2 Hankkeen toteutus Toimenpiteet Hanke laitettiin Maveplan Oy:n toimesta vireille , jolloin hakemus ja hankesuunnitelma toimitettiin Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen EU-hankerahoitusta varten. Hankesuunnitelmaa ja - hakemusta täydennettiin Myönteinen rahoituspäätös hankkeesta tuli Hankkeen aloituspalaveri pidettiin

5 Toimenpiteitä hankkeessa tavoitteiden toteuttamiseksi vuonna 2012 ovat olleet tiedotus, nettisivujen hankinta ja ylläpito, aloitusseminaarin, koulutusten, opintomatkan ja esittelytilaisuuden järjestäminen, vesihuoltoinfot, kyläillat, konsultointikäynnit, käyttökokemuskysely, pilottikohteen korjausselvitys, puhelin- ja sähköpostineuvonta sekä raportointi. Aloitusseminaari Hankkeen aloitusseminaari järjestettiin ja sen aiheena oli Vesiosuuskuntien toiminnassa katse tulevaisuuteen. Seminaariin osallistui 48 henkilöä. Seminaarissa oli 10 lyhyttä luentoa. Luentoaiheina oli mm. onnistuneen vesihuoltohankkeen läpivieminen (esimerkkinä Käsämän ja Jakokosken vesiosuuskunnat), viemärin ja laajakaistan yhteisrakentaminen - case Kompero sekä vesiosuuskuntien yhdistyminen - case Pyhäselkä. Seminaarissa suoritettiin vesiosuuskunnille myös koulutustarvekysely, jota hyödynnetään koulutusten suunnittelussa. Seminaarista kerättiin myös palautetta, jonka keskiarvo oli 8,0 arvoasteikolla Koulutukset Ensimmäiset hankkeen järjestämät koulutukset pidettiin Nurmeksessa ja Joensuussa. Molemmat koulutukset olivat samalla ohjelmalla. Koulutuspäivän teemana oli Vesiosuuskuntien talous- ja verotusasiat. Luentoaiheina olivat mm. ajankohtaista vesiosuuskunnan verotuksesta, vesiosuuskunnan talouden hallinta sekä osuuskunnan hallinto ja sen vastuut. Koulutuksissa oli yhteensä 43 osallistujaa. Asiakastyytyväisyyttä selvitettiin palautelomakkeilla. Palautteen keskiarvo oli 8,8, kun arvoasteikkona oli Käyttökokemuskysely Vesiosuuskunnille suoritettiin kevättalvella käyttökokemuskysely vesi- ja viemäriverkostojen toimivuudesta ja niissä mahdollisesti ilmenneistä ongelmista. Kyselyä täydennettiin vuoden aikana tehdyillä konsultointikäynneillä. Vastauksia saatiin 34 % osuuskunnista. Kyselytutkimuksesta laadittiin joulukuussa yhteenveto, joka toimitettiin sähköisesti myös kaikille Pohjois-Karjalan vesiosuuskunnille. Yhteenveto löytyy hankkeen nettisivustolta Raportit -valikon alta. Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että viemäriverkostoissa on selkeästi enemmän häiriöitä kuin vesijohtoverkostoissa. Tämä selittyy osin sillä, että jäteveden siirto ja käsittely on teknisesti huomattavasti vaativampaa kuin puhtaan veden jakelu. 5

6 Paineviemärijärjestelmiä on rakennettu haja-asutusalueella vasta noin 10 vuoden ajan ja toimintakulttuuri on ollut ja on osin vieläkin uutta, josta aiheutuu hieman pakostakin myös kantapään kautta opiskelua. Pilottikohteen esiselvitys Käyttökokemuskyselyn perusteella hankkeen pilottikohteen esiselvityksen aiheeksi valittiin viemäriverkostojen hajuhaitat, jotka ovat melko yleisiä osuuskuntien paineviemärijärjestelmissä. Pilottikohteeksi valittiin kaksi osuuskuntakohdetta, yksi Joensuun seudulta ja yksi Ylä-Karjalan seudulta. Pilottikohteen esiselvityksessä on esitelty viemäriverkostoissa esiintyvien hajujen syntyä ja vaihtoehtoja ongelman poistamiseksi. Esiselvitys on lisätty hankkeen nettisivustolle kohtaan Raportit. Konsultointikäynnit Hankkeessa on suoritettu vesihuollon yleisneuvontaa sisältäviä konsultointikäyntejä vuonna 2012 yhteensä 34 kpl. Konsultointikäyntejä on tehty vesiosuuskunnille ja osuuskunnan alueella oleville kiinteistöille. Konsultointikäynnillä ovat olleet läsnä osuuskunnan puheenjohtaja tai toimitusjohtaja ja muutamassa tapauksessa myös hallituksen jäseniä. Konsultointikäynneistä kolme on ollut vesiosuuskuntien välisiä keskustelutilaisuuksia yhteistyömahdollisuuksista, joista kaksi konsultointia on suoritettu Kontiolahdella ja yksi Nurmeksessa. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 47 henkilöä. Tiedotus ja neuvonta Tiedotusta hankkeessa on tehty mm. nettisivustolla, infotilaisuuksissa, kyläilloissa, konsultointikäynneillä, lehti-ilmoituksilla, lehdistötiedotteella, hanke-esitteellä, kirjeillä, puhelimitse ja sähköpostilla. Hankkeen nettisivujen julkaisujärjestelmä hankittiin ja nettisivustojen ensimmäinen aineistopaketti lisättiin helmi-maaliskuussa. Nettisivustoja on päivitetty hankepäällikön toimesta noin 20 kertaa vuodessa. Hankkeen sivustoilla on tiedotettu mm. ajankohtaisista tapahtumista. Yleishyödyllistä tietoa vesiosuuskunnille on lisätty Tietopankki -valikon alle, josta löytyy vesiosuuskuntien toimintaan liittyviä yleisimpiä lomakkeita, sopimuspohjia ja ohjeita. Vesihuoltoinfoja järjestettiin yhdessä Jässi-hankkeen kanssa yhteensä kahdeksan tilaisuutta yhtä monessa kunnassa. Infoihin osallistui yhteensä 158 henkilöä eli keskimäärin noin 20 henkilöä/tilaisuus. Hanke osallistui myös kolmeen vesihuoltosisältöiseen kyläiltaan, joissa oli yhteensä 47 osallistujaa. 6

7 7 Opintomatka Vesiosuuskunnille tarkoitettu opintomatka järjestettiin Keski-Suomeen. Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin osuuskuntavierailuilla Vihtasillan vesihuolto-osuuskunnan toimintaan Laukaalla sekä Hirvaskylän, Vehniän ja Koiviston vesihuolto-osuuskuntien väliseen yhteistyöhön Äänekoskella. Toisena päivänä osallistuttiin valtakunnallisiin vesiosuuskuntapäiviin Saarijärvellä. Opintomatkalle osallistui yhteensä 33 henkilöä. Opintomatkasta on laadittu matkaraportti, joka on lisätty myös hankkeen nettisivustolle. Esittelytilaisuudet Hankkeessa järjestettiin esittelytilaisuus viemäri- ja valokuituverkoston yhteisrakentamisesta lokakuussa Liperin Komperossa. Tilaisuudessa Komperon vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Tapio Mustonen ja hallituksen jäsen Ari Rummukainen esittelivät Komperon hanketta eli viemäri- ja valokuituverkostojen yhteisrakentamiseen liittyviä kokemuksia ja sähköisen paikkatietojärjestelmän käyttöä verkostotiedon selailuun ja ylläpitoon. Esittelytilaisuus järjestettiin sekä ViiniMarjassa että työmaakohteella maastossa Komperossa. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 20 henkilöä. Toteutuksen organisaatio Hankepäällikkönä on toiminut Petri Kurki. Hankesihteerinä on toiminut Kati Pulkkinen. Toteutukseen ovat osallistuneet myös Hannu Pirinen, Sanna Pitkänen ja Tuomas Mutanen. Hankkeen ohjausryhmään on nimetty seuraavat henkilöt: vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen P-K:n ELYkeskuksesta, asiantuntija Terho Sirviö P-K:n ELY-keskuksesta, toimitusjohtaja Tapio Mustonen Komperon vesiosuuskunnasta, toimitusjohtaja Kauko Piironen Käsämän vesiosuuskunnasta, toimitusjohtaja Pentti Seutu Jakokosken vesiosuuskunnasta, vesihuoltopäällikkö Juha Pitkänen Kontiolahden kunnasta, toimitusjohtaja Mika Mikkola Maveplan Oy:stä ja hankepäällikkö Petri Kurki Maveplan Oy:stä. Resurssit Hankepäällikön tehtävänä on huolehtia hankkeen aloitustoimenpiteistä ja hankkeen suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi hänen tehtäviin hankkeessa kuuluvat tiedottamisen, seminaarien, koulutusten, infojen, esittelytilaisuuksien, käyttökokemuskyselyn ja opintomatkojen suunnittelu ja toteutus.

8 Myös konsultointikäynnit, hankintojen kilpailutus, nettisivujen ylläpito sekä hankkeen raportointi ovat hankepäällikön tehtäväkentässä keskeisessä osassa. Insinöörin tehtävänä hankkeessa on pilottikohteen esiselvityksen laadinta ja konsultointikäynnit. Lisäksi insinööri osallistuu seminaarien, koulutusten ja opintomatkan suunnitteluun ja osallistuu asiantuntijana niihin. Osallistuu myös vesi- ja viemäriverkostojen käyttökokemuskyselyn suunnitteluun. Hankesihteeri hoitaa toimisto- ja sihteeripalveluja hankkeessa. Hankkeessa on tavoitteena vuosittain noin 0,7 htv:n työpanos eli keskimäärin noin 1350 työtuntia vuodessa. Vuonna 2012 hankkeelle on kirjattu yhteensä 1208,5 työtuntia. Aikataulu Toimenpiteitä hankkeessa on toteutettu hankesuunnitelman mukaisesti. Hankesuunnitelmassa esitetty alustava aikataulutus vuosittain eri toimenpiteille on käytännössä toteutunut vuonna 2012 erittäin hyvin. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaismenot vuonna 2012 olivat noin euroa. Menojen jakautuminen kustannuslajeittain on esitetty taulukossa 1. Kokonaisbudjetti koko hankkeen ajalle on euroa. Yksityistä rahoitusta on kerätty vuonna 2012 yhteensä euroa. Tavoitteena on saada yksityistä rahaa hankkeen aikana yhteensä euroa. Taulukko 1. Kustannusten toteutuminen. Vuosi 2012 Hankkeelle Vuonna 2012 Erotus %-osuus hyväksyttävät toteutuneet +/- kustannukset menot Palkkauskulut ja palkkiot 86800, , ,53 34 % Ostopalvelut 23000, , ,21 30 % Vuokrat 4000, , ,47 35 % Kotimaan matkakulut 23500, , ,48 32 % Muu kustannukset 700,00 38,58 661,42 6 % Kokonaiskustannukset , , ,11 33 % 8

9 9 Raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut vuonna 2012 kolme kertaa. Aloituskokous pidettiin 25.1., toinen kokous ja kolmas kokous Ohjausryhmän kokouksista on laadittu pöytäkirjat ja osallistujaluettelo. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata tuen saajaa hankkeen sisällöllisissä asioissa ja seurata hankkeen toteutumista. Hankkeen sisäistä arviointia tehdään ohjausryhmässä, joka käsittelee väliraportit ja muun hankeaineiston kokouksissaan. Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on kerätty osallistujaluettelot. Aloitusseminaarissa ja koulutuksissa on saatu palautetta osallistujilta. Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen toteuttamiseen ei liity suuria riskejä vaan mahdolliset riskit ovat peräisin kohderyhmän motivaatiosta ja kiinnostuksesta ottaa vastaan hankkeen tarjoamia palveluja. Vesiosuuskuntia hoidetaan pitkälti vapaaehtoisvoimin ja osuuskuntien hallinnon ajankäyttöön liittyvät ongelmat (mahdollinen passiivisuus osallistua hankkeen tilaisuuksiin) voivat vaikuttaa hankkeen tavoitteiden toteutumiseen. Hankkeelle on kuitenkin ilmennyt selkeä tarve, mutta kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen lähinnä ajallisesti oikeaan aikaan ovat suurin haaste. Riittävän monipuolisella viestinnällä voidaan saada markkinoitua hankkeen palveluja onnistuneesti. Oma riskinsä hankkeen onnistumiselle voi olla myös poliittiset päätökset. Vesiosuuskuntien toimintaa ohjaavat monet lait, asetukset ja investointirahoituspäätökset, joiden mahdolliset muutokset saattavat vaikeuttaa hankkeen eteenpäin viemistä. 4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeessa yhteistyötä tehdään lähinnä alueen vesiosuuskuntien ja mahdollisesti myös samankaltaisten projektien kanssa. Vesihuoltoinfot vuonna 2012 järjestettiin yhdessä JÄSSI-jätevesineuvontahankkeen kanssa. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen määrälliset tavoitteet ja tulokset on esitetty taulukossa 2. Hankkeen tavoitteet on saavutettu vuonna 2012 hankesuunnitelman mukaisesti, ainoastaan konsultointikäyntien määrässä (34 kpl) ollaan hieman keskimääräistä tavoitetta (40 kpl/vuosi) jäljessä.

10 10 Taulukko 2. Hankkeen määrälliset tavoitteet ja tulokset Indikaattori Tavoite Tulokset Parantuneista palveluista hyötynyt maaseutuväestö Kylien lukumäärä, jossa hanketta toteutetaan Seminaarit 2 1 Koulutukset 6 2 Infot ja kyläillat Konsultointikäynnit Pilottikohteen 1 1 korjausselvitys Opintomatka 1 1 Esittelytilaisuudet Hanke on välittänyt vesiosuuskunnille yleishyödyllistä tietoa hankkeen nettisivuston, info- ja esittelytilaisuuksien, opintomatkan ja konsultointikäyntien avulla. Yksityiskohtaisempaa tietoa on jaettu koulutuksissa. Koulutusta on järjestetty vuonna 2012 vesiosuuskuntien talous- ja verotusasioista. Vesiosuuskuntien hallinnon tietotaitoa on lisätty mm. koulutuksen, tiedotuksen ja neuvonnan ansiosta. Vesiosuuskunnille yleishyödyllistä tietoa on tuotettu myös kahden raportin voimin. Vesiosuuskunnille suoritettiin vesi- ja viemäriverkostojen käyttökokemuskysely, jonka perusteella laaditusta yhteenvedosta on hyötyä kaikille vesiosuuskunnille. Myös pilottikohteiden korjausselvitys viemäriverkostojen hajuhaittoihin liittyen on yleishyödyllistä tietoa osuuskunnille, joilla on jätevesiverkostoa. Tietoisuus mahdollisista hajuhaitoista on lisääntynyt vesiosuuskunnissa ja haittavaikutuksia on selvityksen perusteella mahdollista ennaltaehkäistä uusissa rakennettavissa vesihuoltohankkeissa. 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Toimintaa jatketaan hankesuunnitelman ja ohjausryhmän ohjauksen mukaisesti. Vuonna 2013 hankkeessa järjestetään mm. koulutuksia, esittelytilaisuuksia, infotilaisuuksia, kyläiltoja ja mahdollisesti myös opintomatka omassa maakunnassa tai lähialueella. Konsultointikäyntejä suoritetaan vesiosuuskunnille ja kiinteistöille tilausten perusteella. Konsultointikäyntien markkinointia pyritään tehostamaan aktiivisella tiedotuksella ja tarvittaessa myös henkilökohtaisella yhteydenotolla vesiosuuskuntien johtohenkilöihin.

11 11 6. Allekirjoittajat ja päiväys Liperissä Petri Kurki hankepäällikkö Kuopiossa Mika Mikkola toimitusjohtaja