MAAHANMUUTTAJANAISET JA PITKÄ TIE TYÖLLISTYMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAHANMUUTTAJANAISET JA PITKÄ TIE TYÖLLISTYMISEEN"

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJANAISET JA PITKÄ TIE TYÖLLISTYMISEEN Minna Tiainen Saila Vaalima Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ohjelma Sosionomi (AMK) Sosionomi (AMK) + Diakoni

2 TIIVISTELMÄ Tiainen, Minna ja Vaalima, Saila Maahanmuuttajanaiset ja pitkä tie työllistymiseen Opinnäytetyö. Järvenpää, Kevät sivua, 2 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys, ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi(amk), sosionomi-diakoni(amk) Tutkimuksemme käsittelee maahanmuuttajanaisten työllistymiseen liittyviä vaikeuksia. Lisäksi pohdimme kuinka Suomen evankelisluterilainen kirkko voi omalta osaltaan auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan ja työllistymään Suomessa. Seurakunnat voivat järjestää toimintaa maahanmuuttajille, sekä myös työllistää maahanmuuttajia. Olemme pohtineet sitä, kuinka hyvin tämä lopulta toteutuu. Kun on kyse maahanmuuttajista, suomalaisessa yhteiskunnassa ei voida sivuuttaa keskustelua rasismista ja sen monista ilmenemismuodoista työelämässä. Haastattelimme kahdeksaa maahanmuuttaja naista, jotka haastatteluhetkellä opiskelivat Länsi- Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Innofocuksessa. Kaikki haastattelemamme naiset kertoivat, ettei heidän kielitaitonsa riitä työskentelyyn eikä opiskeluun. Myös ammattitaidon merkitys nousi esiin keskusteluissamme. Maahanmuuttajat tarvitsevat monenlaisia taitoja, jotta he voivat työllistyä Suomessa. Hyvän suomen kielen hallinnan lisäksi tarvitaan usein uudelleenkoulutusta, jotta ammattitaito vastaisi suomalaisen työelämän vaatimuksia. Tärkeää on myös suomalaisen yhteiskunnan verkostojen tuntemus ja yleiset sosiaaliset taidot, joka myös itsessään edellyttää hyvää kielitaitoa. Maahanmuuttajanaisilla myös työn ja perheelämän yhteensovittaminen voi olla tavallista hankalampaa. Tutkimuksessamme tuli voimakkaasti esille ajatukset perheestä, aviovaimona olemisesta, äitiydestä, kulttuurista ja uskonnosta. Maahanmuuttajanaisten työllistyminen onkin usein hyvin vaikeaa ja osa maahanmuuttajanaisista jää pysyvästi työttömiksi. Monet haastattelemistamme maahanmuuttajista ovat tulleet maista joissa yhteisöllisyys on vahvaa ja laaja suvun muodostama tukiverkko on ollut voimakas. Täällä Suomessa moni maahanmuuttaja nainen perheineen tuntee itsensä hyvin yksinäiseksi. Halusimme tutkimuksellamme antaa tietoa eri aloilla maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen parissa toimiville työntekijöille ja muille tahoille. Tuntemalla maahanmuuttajien taustoja ja elämän olosuhteita, voimme paremmin tukea heitä sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Asiasanat: Maahanmuuttajat, Maahanmuuttopolitiikka, Työllistyminen, Työttömyys Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Tiainen, Minna ja Vaalima, Saila Immigrant women and a long way to employment Järvenpää, spring pages, 2 appences Diaconia Polytechnic, Järvenpää Training Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education Our study deals with immigrant women and their difficulties in employment. The study also considers how the Evangelical Lutheran Church of Finland could help immigrants to get a job and integrate into the Finnish society. The parish could organize activities and also provide employment for immigrants. We have discussed how well these thoughts have realized eventually. When it comes to immigrants in Finnish society we should not ignore the discussion on racism and the various kinds of racism in working life. We interviewed eight immigrant women who were students in Innofocus adult education centre in western Uusimaa. They all told us that their Finnish language ability is not good enough for work or studying. Also the significance of professional skills in getting work came up. The immigrants need many different abilities for employment in Finland. In addition to good language skills they often need more professional education to meet the requirements of Finnish working life. It is also important to be familiar with Finnish society networks and also to have good social skills (which requires good language skills itself). The compatibility of work and personal life might also be more difficult than usual. Our examination strongly brought forward thoughts about family, being a wife, motherhood, culture and religion. The employment of immigrant women is often very difficult and many of them will remain permanently unemployed. Many of the immigrant women whom we interviewed have come from countries where they have lived in a close-knit community, a large family behind them. Here in Finland many immigrant women feel themselves very lonely. We wanted to give information for people working among immigrants in different fields. The more we know about the background and everyday life of immigrants the better are we able to support their aspiration to find their own place in the Finnish working life and Finnish society. Key words: Immigrants, Immigration politics, Employment, Unemployment Stored at: Library of Diaconia Polytechnic/ Järvenpää Training Unit

4 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN ESITTELY Innofocuksen valinta tapaustutkimuksemme paikaksi Tutkimusmenetelmän valinta Haastateltavat ja heidän valintansa 9 3 MAAHANMUUTON SYYT JA SEN HISTORIA Suomalaisten maastamuutto Eri syitä tulla Suomeen Työskentelemään tulleet Avioliiton vuoksi Turvaa hakemaan 15 4 MAAHANMUUTTAJAT JA TYÖ Maahanmuuttajien työvoimapoliittinen sijoittuminen Millaisissa töissä he ovat? Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla 19 5 KULTTUURISET TEKIJÄT TYÖLLISTYMISESSÄ Ruokaan liittyviä rajoituksia islamin uskossa Hunnuttautuminen Syitä hunnun käytölle Erilaisten huntujen käyttö Naisen asema Islamin käsitys naisesta Ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan suomalaisilla työmarkkinoilla Syrjinnän ilmeneminen 27

5 6 TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTAVAT KESKEISET TEKIJÄT Kielitaito Koulutuksen ja ammattitaidon merkitys työllistymisessä Kielitaito koulutuksen edellytyksenä Työelämän muutokset ja etnisyys työelämässä osana työllistymistä 36 7 YKSILÖKOHTAISET EROT TYÖLLISTYMISESSÄ Naisten ja miesten työssäkäynti Maahanmuuttajanaisten voimavarat työllistymiseen Perheen sisäiset roolit ja niiden muutokset Kuka vastaa perheen elannosta? Lapset ja äidin työssäkäynti Valtayhteiskunnan verkostojen hallinta Sosiaaliset taidot 46 8 SEURAKUNNAT MAAHANMUUTTAJIEN TUKENA Miten seurakunnat tukevat maahanmuuttajien työllistymistä? 49 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET...57 LÄHTEET...64 LIITTEET...68 Liite 1. Selkokielinen kirje maahanmuuttajille 68 Liite 2. Kysymyksiä aiheesta maahanmuuttajanaisten työllistyminen 69

6 5 1 JOHDANTO Maahanmuuttajien on vaikea työllistyä täällä Suomessa. Uusi maa, uusi kulttuuri ja uudet ihmiset ovat suuri haaste tänne muuttavalle ihmiselle. Suomi on myös maa, jossa ihmiset arvostavat työtä. Se määrittelee hyvin paljon ihmisten elämää. Mitkä ovat syitä siihen, että maahanmuuttajat eivät työllisty? Halusimme tutkia etenkin sitä, mitkä tekijät estävät maahanmuuttajanaisia työllistymästä. Syy siihen, että halusimme tehdä opinnäytetyömme nimenomaan tästä aiheesta on se, että työskentelemme molemmat Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Innofocuksessa, jossa myös haastattelemamme naiset olivat kursseilla. Kun on kyse maahanmuuttajanaisista, puhutaan myös laajemmasta kokonaisuudesta. Ei puhuta enää vain yksittäisistä ihmisistä. Kyse on myös muun muassa perheistä, äidin ja aviovaimon rooleista, kulttuurista ja uskonnosta. Toki maahanmuuttajanaiset kohtaavat samoja ongelmia kuin maahanmuuttajamiehetkin, mutta syitä on myös muita. Haastattelimme kahdeksaa maahanmuuttajanaista, koska halusimme heidän itsensä kertovan mitkä ovat heidän mielestään ne syyt siihen, että työllistyminen on niin kovin vaikeaa. Halusimme tutkia työllistymisen vaikeuden syitä siksi, että meidän olisi helpompaa ymmärtää heidän tilannettaan ja löytää uusia keinoja auttaa heitä heidän matkallaan kohti kotoutumista uudessa asuinmaassaan. Halusimme ymmärtää yhä paremmin erilaisia kulttuureja ja sillä keinoin hälventää epätietoisuutta ja mahdollisia ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Kun kuulimme maahanmuuttajanaisten kertomuksia ja luimme aikaisempaa tutkimusaineistoa, saimme paljon arvokasta tietoa maahanmuuttajista. Tämä tieto auttaa ymmärtämään paremmin asioita, jotka voivat vaikeuttaa maahanmuuttajanaisten työllistymistä. Uskomme, että saamastamme tiedosta on hyötyä myös muille maahanmuuttajien parissa työskenteleville ja toimiville henkilöille. Juuri tiedonhalu saikin meidät tutkimaan juuri tätä asiaa.

7 6 Halusimme selvittää myös sen kuinka Suomen evankelisluterilainen kirkko ja sen seurakunnat voivat omalta osaltaan olla auttamassa maahanmuuttajia kotoutumisessa sekä haasteellisessa työllistymisessä. Kirkolla on vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa, joten oli luonnollista miettiä myös sen roolia puhuttaessa maahanmuuttajista. Olimme itse tutkijan roolissa etsien niin uutta kuin jo tutkittuakin tietoa aiheestamme. Samalla olimme myös työntekijöitä, jotka halusivat saada paremman käsityksen asioista, jotka vaikuttavat maahanmuuttajien jokapäiväiseen elämään. Mielestämme suurempi määrä tietoa maahanmuuttajista ja heidän omista ajatuksistaan auttaa meitä myös tulevaisuuden työntekijöinä. 2 TUTKIMUKSEN ESITTELY Suoritimme tapaustutkimuksemme Innofocuksessa. Se on Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus, jonka omistaa Länsi-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä. Innofocuksen yksiköt sijaitsevat Vihdin Nummelassa, Espoossa, Lohjalla, Karkkilassa ja Hangossa. Innofocus on keskittynyt aikuisten lisä- ja täydennyskoulutukseen ja sen koulutustarjonta on hyvin monipuolinen. Maahanmuuttajakoulutukset ovat osa ohjaavaa koulutusta. Maahanmuuttajille on tarjolla suomen kielen kursseja sekä työnhakukursseja. 2.1 Innofocuksen valinta tapaustutkimuksemme paikaksi Valitsimme Innofocuksessa opiskelevat maahanmuuttajanaiset tapaustutkimuksemme kohteeksi, koska halusimme kuulla tutkimastamme asiasta heiltä itseltään. Innofocuksen valitsimme tutkimuksemme paikaksi, koska se on meille jo entuudestaan tuttu paikka. Olemme olleet siellä työharjoitteluissa sekä työskennelleet siellä kouluttajina. Valintaamme on vaikuttanut myös se, että työpaikka sijaitsee nimenomaan Espoossa,

8 7 joka on osa pääkaupunkiseutua. Juuri pääkaupunkiseudulle on sijoittunut asumaan monia maahanmuuttajia. Siksi Espoo alueena oli mielenkiintoinen. 2.2 Tutkimusmenetelmän valinta Käytimme tutkimuksessamme laadullisen tutkimuksen menetelmiä, eli saimme tutkimusaineistomme tekemistämme teemahaastatteluista. Idea tutkimuksestamme lähti liikkeelle toisen meistä työskennellessä Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Innofocuksessa maahanmuuttajien parissa. Työskentely siellä alkoi keväällä 2004 Monikulttuurinen ammatillisuus- opintojaksolla. Tutkimuksemme käynnistyi havainnoista, joita työpaikalla tuli ilmi. Usein opiskelijat kertoivat kuinka heidän on todella vaikea saada työtä, syystä tai toisesta. Innofocuksessa saattoi siis havaita työllistymisen ongelmat, joita maahanmuuttajat kohtaavat. Aloimme pohtia, millainen tilanne maahanmuuttajien työllistymisessä tällä hetkellä on ja mitkä ovat suurimpia syitä siihen, että he eivät ole työllistyneet Suomessa. Halusimme tuoda esiin asian myös maahanmuuttajien itsensä kertomana. Päätimme rajata tutkimusaihettamme kohdistumaan nimenomaan naisten työllistymisen vaikeuksiin, koska muuten tutkimus olisi voinut laajentua liian suureksi. Koska naisten asema eri kulttuureissa vaihtelee suuresti, tämän täytyy vaikuttaa jollain tapaa myös heidän työllistymiseensä uudessa kulttuurissa. Lisäksi mietimme kuinka Suomen evankelisluterilainen kirkko ja sen seurakunnat voivat tukea maahanmuuttajia heidän kotoutumisessaan. Toinen meistä suoritti sekä Osallisuus ja sosiaalinen tuki- että Työ, työyhteisöt ja johtaminen opintokokonaisuuden harjoittelut seurakunnassa. Kyseisessä seurakunnassa ei ollut lainkaan varsinaista toimintaa maahanmuuttajille. Ainoa heille tarkoitettu tapahtuma oli yksi monikulttuurinen ilta, jonne oli kutsuttu sekä kantaväestöä että maahanmuuttajia. Jo silloin heräsi ajatus siitä, että maahanmuuttajat tarvitsisivat myös seurakunnan aktiivista tukea kotoutumiseen. Tällaista toimintaa on kuitenkin olemassa useissa seurakunnissa. Esimerkiksi Helsingin Huopalahden rovastikunnassa toimii projektityöntekijänä diakonissa Virpi-Liisa Mentu, jota toinen meistä haastatteli Mediaopintojakson aikana.

9 8 Hankkiaksemme tietoa opinnäytetyötämme varten tutustuimme erilaisiin maahanmuuttajille suunnattuihin projekteihin ja hankkeisiin. Kävimme esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman MORO-projektin päätösseminaarissa Helsingin säätytalolla. MORO-projekti tavoitteena oli edistää etnisten vähemmistöjen työllistymistä ja parantaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia säilyttää työsuhde. Tavoitteena oli myös tukea työyhteisöjen monimuotoistumista. Tutustuimme myös ETMO-projektiin, joka toimi Turussa, Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Sen tavoitteena on kehittää, tuottaa ja kokeilla eri toimijoiden kanssa hyviä käytäntöjä, joiden avulla voidaan edistää suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta työpaikoilla sekä parantaa maahanmuuttajien työllistymistä. Hankimme myös paljon kirjallista materiaalia, kuten aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia maahanmuuttajista ja erityisesti naisista. Ennen kaikkea saimme hyvin arvokasta tietoa työskennellessämme itse monikulttuurisessa työyhteisössä Innofocuksessa. Siellä tekemämme havainnot johdattivat meitä tutkimuskysymyksemme äärelle. Valitsimme käytettäväksi teemahaastattelun siksi, että maahanmuuttajille voisi olla vaikeaa vastata itsenäisesti kirjalliseen kyselyyn jo pelkästään kieliongelmienkin vuoksi. Suullisesti haastatellessa mahdolliset kieliongelmat on helpompi ottaa huomioon ja apuna voi käyttää myös esimerkiksi elekieltä. Tilanteena haastattelu on myös intiimimpi kuin kyselylomakkeen täyttäminen. Otimme kuitenkin huomioon sen, että on asioita, joista on vaikea puhua ääneen. Haastattelut nauhoitimme ääninauhoille, jonka jälkeen litteroimme vastaukset. Haastattelutilanteen pyrimme saamaan mahdollisimman rennoksi juttelemalla aluksi maahanmuuttajien kanssa. Monelle haastattelujen nauhoittaminen oli jännittävä tilanne. Kokeilimme jokaisen haastateltavan kohdalla nauhoitusta, jotta pystyimme arvioimaan sen, kuinka heidän äänensä kuului haastattelunauhalla. Hyvin moni haastateltava halusi itsekin kuulla, miltä heidän äänensä kuulostaa. Itse haastattelutilanteet kestivät kauemmin kuin lopulta käyttämämme aineisto, koska aikaa kului myös yleiseen jutusteluun ja niin sanottuihin lämmittelykysymyksiin.

10 9 Haastatteluiden pituudella oli eroja riippuen haastateltavasta. Ensimmäiseksi haastattelemamme naiset olivat lyhytkestoisella työnhakukurssilla, joka vaikutti varmasti haastatteluaineistoomme. He eivät olleet ennen opiskelleet Innofocuksessa, eivätkä siten tunteneet oloansa niin tutuksi kuin toiset haastateltavamme. Osa haastattelemistamme naisista opiskeli suomen kieltä järjestyksessään toisella kielikurssilla samassa oppilaitoksessa, joten heidän oli varmastikin helpompaa puhua tutuille haastattelijoille. Olimme varanneet hyvin aikaa haastatteluja varten, mutta niiden kestoilla oli eroja. Keskimäärin haastattelut kestivät vajaan tunnin. Osa haastateltavistamme ei oikein osannut tai halunnut kertoa niin paljon itsestään kuin olisimme toivoneet. Syitä voi olla muun muassa se, että he eivät lämmittelystä huolimatta uskaltaneet sanoa rehellisesti miltä heistä jokin asia tuntuu. Joidenkin haastateltavien ruumiinkielestä saattoi päätellä, että heitä ujostutti haastattelutilanne. Pyrimme koko ajan rohkaisemaan heitä puhumaan ja selitimme kysymyksiämme niin pitkään, jotta jokainen ymmärsi ne oikein. Voidaankin pohtia, kuinka paljon enemmän materiaalia haastatteluista olisi voinut tulla, jos esimerkiksi kaikkien kielitaito olisi ollut suunnilleen samalla tasolla. Pyysimme luvan oppilaitokselta haastattelujen tekemiseen sen tiloissa sekä erikseen kirjallisesti jokaiselta haastateltavalta. Haastateltaville maahanmuuttajille laadimme myös selkokielisen kirjeen, jossa kerroimme haastattelusta. Kirje, jossa on mukana lupa käyttää maahanmuuttajan haastattelua tutkimuksessamme, on liitteenä opinnäytetyössämme. (Liite 1) Haastattelun vastauksia käsittelimme nimettöminä, jotta haastateltavien yksityisyys voitiin turvata. Haastattelunauhat ja litteroinnit ovat meidän hallussamme. 2.3 Haastateltavat ja heidän valintansa Haastattelimme syksyllä 2004 kahdeksaa maahanmuuttajanaista, jotka haastatteluhetkellä opiskelivat Espoossa sijaitsevassa Innofocuksessa. Viisi haastateltavaa oli kuukauden mittaisella työnhakukurssilla ja kolme pidemmällä työharjoittelua sisältävällä suomen kielen kurssilla, jolla heidän oli mahdollisuus

11 10 saavuttaa suomen kielen taso kolme. Valitsimme haastateltaviksi juuri tämän oppilaitoksen opiskelijoita, koska tunsimme osan heistä jo entuudestaan ja uskoimme, että heidän on helpompi puhua tutulle henkilölle. Kuitenkin yksilölliset ja persoonalliset erot vaikuttivat siihen, kuinka paljon he halusivat itsestään kertoa. Kerromme haastateltavista käyttäen heistä nimityksiä Haastateltava 1, Haastateltava 2 ja niin edelleen ja lyhennämme ne tekstissä muotoon H1, H2. Emme käyttäneet heidän omia nimiään, jotta heitä ei voitasi tunnistaa. Pyrimme saamaan mahdollisimman heterogeenisen ryhmän haastateltavaksi, mutta kuitenkin joitakin kansalaisuuksia oli enemmän kuin toisia. Tämä johtuu siitä, että valitsimme haastateltavat opiskelijoiden joukosta ja haastateltavan ryhmän koostumus riippui hyvin paljon kursseilla opiskelevien naisten kansalaisuuksista. Toinen syy on se, että pyrimme valitsemaan naisia, joiden suomen kielen taso olisi kyllin hyvä, jotta he voisivat osallistua haastatteluun. Tärkeätä on myös muistaa, että jokaiselle ihmiselle äidinkieli on tunnekieli, joten syvimpiä tunteitaan he eivät ehkä helposti osanneet pukea sanoiksi haastattelutilanteessa, joka jo itsessään oli monelle outo ja jännittävä kokemus. Haastateltavistamme naisista kolme oli venäläistä, yksi irakilaista, yksi iranilaista, yksi vietnamilaista, yksi somalialaista ja yksi romanialaista syntyperää olevia. Iältään he olivat vuotiaita. Suomessa he olivat asunneet kolmesta vuodesta 14 vuoteen. Keskimäärin he olivat asunneet Suomessa noin seitsemän vuotta. Kolme venäläistä syntyperää olevaa naista oli tullut Suomeen avioliiton myötä. Poliittisista syistä oli tullu kaksi naisista, sotaa oli paennut yksi, yksi heistä oli tullut suomeen sukulaistensa luokse. Lisäksi yksi haastateltavistamme muutti tänne, koska hänen miehensä oli työllistynyt Suomeen. Kahdella haastateltavistamme ei ollut lapsia. Muut heistä oli perheellisiä, joista yksi oli yksinhuoltaja. Lapsia heillä oli kahdesta neljään. Heidän lapsensa olivat iältään kahdesta vuodesta kahteenkymmeneen. Haastateltavamme jakaantuivat kolmeen eri uskontokuntaan. Kristittyjä heistä oli viisi, katolilaisia ja ortodokseja. Lisäksi oli kaksi muslimia ja yksi buddhalainen nainen. Kaikki haastateltavistamme olivat käyneet kotimaissaan peruskoulun. Viidellä heistä oli lukiotasoinen koulutus. Vailla minkäänlaista ammattikoulutusta heistä oli vain Somaliasta Suomeen saapunut haastateltavamme. Omassa kotimaassa hankittua ammattikoulutusta oli neljällä haastateltavista. Kolme haastateltavistamme olivat

12 11 suorittaneet Suomessa parturikampaajan ammattitutkinnon. Yksi oli suorittanut pedagogisen englannin kielen opettajan koulutuksen suomalaisessa yliopistossa. Lisäksi yksi haastateltavistamme oli toiminut Romaniassa fysiikan opettajana ja haastatteluja tehdessämme hän opiskeli parhaillaan suomalaisessa kauppakorkeakoulussa englannin kielellä. Vain englannin kielen opettajaksi valmistunut haastateltavamme ei ollut käynyt Suomessa suomen kielen kursseja. Muut heistä olivat suorittaneet tai parhaillaan suorittivat suomen kielen kurssia tasolta 2 tasolle 3. Työkokemusta Suomen työmarkkinoilta haastateltavillamme oli varsin vähän. Viisi haastateltavistamme mainitsi olleensa töissä Suomessa. Osa heistä oli ollut vain lyhyillä työllistämis- ja harjoittelu jaksoilla, sekä osa heistä oli työskennellyt määräaikaisissa työsuhteissa lyhyitä muutaman kuukauden jaksoja. 3 MAAHANMUUTON SYYT JA SEN HISTORIA Toisen maailmansodan jälkeen valtioilla oli työvoimapula, näin ne alkoivat hakea työvoimaa rajojensa ulkopuolelta. Maat kehittivät erilaisia siirtolaisten värväysjärjestelmiä ulkomaalaisen työvoiman saamiseksi. Tarkoituksena oli että ulkomaalaista työvoimaa käytetään maassa vain tilapäisesti tekemään raskaat ruohonjuuritason työt. Tämä ei kuitenkaan toteutunut suunnitelmien mukaan. Kun myöhemmin kantaväestön piti siirtyä työelämään ei heitä saatu riittävästi tekemään rankkoja ja epämukavia töitä, joita siirtolaiset olivat aiemmin tehneet. (Forsander 2002, 16.) Maat lopettivat ulkomaalisen työvoiman hankkimisen vuoteen 1975 loppuun mennessä. Tällöin esimerkiksi Ranskan työvoimasta 11 prosenttia ja Länsi-Saksan työvoimasta 9 prosenttia oli ulkomailta tulleita siirtolaisia.(piore 1979, 1 ks. Forsander 2002, 16). Läntisen Euroopan maat olivat tuolloin riippuvaisia ulkomaalisesta työvoimasta.

13 12 Järjestelmällisen ulkomaalaistyövoiman hankkimisen alussa maahan töihin muuttaneet olivat suurimmaksi osaksi miehiä. Myöhemmin maahan muuttivat myös perheen muut jäsenet. Tämän seurauksena toinen sukupolvi syntyi jo uuteen maahan. Perheiden yhdistämisen jälkeen alkoi muodostua maahanmuuttajayhteisöjä ja tästä katsotaankin kotoutumisprosessin uuteen maahan alkaneen. (Forsander 2002, 16.)

14 Suomalaisten maastamuutto Suomalaiset ovat muuttaneet maasta jo monien satojen vuosien ajan luvun alussa suomalaiset muuttivat muiden eurooppalaisten tavoin Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan. Toisen maailman sodan jälkeen suomalaiset muuttivat pääasiallisesti Ruotsiin. Yhä edelleenkin maahanmuutto Ruotsiin on yleistä. Toisen sukupolven suomalaisia asustaa maailmalla yli miljoona. (Forsander 2002, 17) Vasta reilun kymmenen vuoden ajan Suomeen on tullut enemmän ihmisiä kuin täältä on lähtenyt pois. Poikkeuksellisesti muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa maahanmuuttajien määrä on pysynyt pienenä. Sotien jälkeen maahanmuuttajavähemmistö koostui lähinnä vain avioliiton kautta tulleista perheenjäsenistä ja työlupamenettelyn kautta tulleista työntekijöistä. Vasta lukujen vaihteessa Suomeen alkoi muuttaa ihmisiä enemmän kun täältä muutti pois. (Forsander 2002, 17.) Suomi kansainvälistyi nopeasti 1990 luvulla. Tämä johtuu, siitä että tuona aikana pääomasijoitukset vapautettiin ja erilaisten humanitääristen kriisien myötä maahanmuuttajien määrä lisääntyi nopeasti. Kymmenessä vuodessa ulkomaalaisten määrä nousi lähes henkeen. Myös nykyisinkin voimassa oleva ulkomaalaislaki astui voimaan 1991.( Forsander 2002, 17.) (Räty 2002, 30.) 3.2 Eri syitä tulla Suomeen Suomesta on yleisesti lähdetty maailmalle työn hakuun. Suomi ei ole koskaan ollut mukana värväämässä ulkomaalaistyövoimaa. Tällä hetkellä Euroopasta Suomeen tulevat työntekijät eivät tarvitse Suomessa työlupaa. Suomen liittyessä Euroopan Unioniin keskusteltiin paljon mahdollisesta maahanmuuttoliikkeestä. Nykyisin on kuitenkin huomattavissa että Suomen EU-jäsenyys ei ole vaikuttanut ulkomaalaisten määrään Suomessa. Niillä henkilöillä jotka tulevat Euroopan Unionin ja pohjoismaiden ulkopuolelta täytyy kuitenkin olla Suomessa oleskelu- tai työlupa. (Räty 2002, 31.)

15 Työskentelemään tulleet Viime vuosina Suomeen töihin on tullut vai henkilöitä sellaisiin asiantuntijatehtäviin, joihin täältä ei löydy osaavaa henkilöstöä. Suomessa jo pitkään vallinnut huono työllisyystilanne, Suomen syrjäinen sijainti ja vaikea kieli ovat tutkimusten mukaan syitä, jotka vaikuttavat ulkomaalaisen työvoiman vähyyteen. Suomen työelämässä tapahtuvat muutokset, kuten esimerkiksi suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle, voi johtaa siihen, että työvoimapulaa tulee esiintymään joillain aloilla. Vuonna 2003 työvoimatoimistot puolsivat uutta työlupaa maahan tulleille ulkomaalaisille. (Työministeriö 2004). Siitä, tarvitaanko ulkomaalaista työvoimaa tulevaisuudessa suomalaisilla työmarkkinoilla, on esitetty ristiriitaisia lausuntoja. On kuitenkin erittäin vaikea ennustaa tulevaisuuden työvoiman tarvetta. Tätä määrittelevät monet erilaiset kokonaisuudet, kuten esimerkiksi automatisoituminen. (Räty 2002, 31.) Avioliiton vuoksi Yhtenä maahan muuton merkittävänä syynä on avioliitto. Vuosittain ulkomaalaista solmii avioliiton suomalaisen kanssa. Vuonna 2000 Suomessa asui yli suomalaisen kanssa avioliitossa asuvaa ulkomaalaista. (Siirtolaisuusinstituutti a) Huomattavaa on, että joidenkin kansallisuuksien kohdalla on selkeä sukupuolijakauma. Suomessa asuu noin 900 thaimaalaista ja 500 filippiiniläistä, näistä suurin osa on suomalaisten kanssa avioituneita naisia. Kun taas kreikkalaiset, turkkilaiset ja marokkolaiset maahan tulleet miehet ovat suomalaisten naisten kanssa avioituneita. Avioliitto oleskeluluvan myöntämisen perusteena on yleistynyt. (Räty 2002, 31) Haastatellessamme maahanmuuttajanaisia keskustelimme myös Suomeen tulon syistä. Kaikki haastattelemamme Venäjältä Suomeen muuttanut naiset ovat naimisissa suomalaisen miehen kanssa. Näin kaksi heistä kertoo asiasta: Koska, koska monta vuotta aikaisemmin minä työtä on Pietarissa. Suomessa Firma on Suomessa. Hänen firma, yhtiöt on Suomessa. Hän

16 15 kutsu minulle on Suomessa. Koska työtä jatku Suomessa. Minulla on aviomies suomalainen. (H3). Miksi tulin Suomeen, no koska haluaisin, että mulla olisi hyvä mies ja hyvä perhe ja lisää lapsia ja tulin naimisiin suomalainen miehen kanssa. En halunnut tulla Suomeen, koska mulla oli huono palkka tai jotain sellaista, mulla oli tosi hyvä työ ja tosi hyvät työkaverit ja kaikki oli loistavaa, mut ei ollut perhettä, ei ollut riittävä lapsia. Etsin hyvää miestä ja löysin sen Suomessa. Ja miehellä ei ollut työtä Venäjällä koska hän ei puhu venäjää yhtään ja insinööripalkka on Venäjällä tosi pieni ja naurettava ja se ei halunnut myydä, mikä se on kurpitsa torilla ja halusi, halusi olla työssä Suomessa ja saada hyvä palkka ja sen takia se oli me valitsimme, että minun pitäis löytää uusi työtä Suomessa. (H5). Haastattelussa tuli selvästi esille se että myös entisen Neuvostoliiton alueelta tulleita naisia muuttaa Suomeen avioliiton myötä, mutta myös etsimään parempaa elintasoa. Kolme haastateltavistamme oli siis tutustunut mieheensä heidän ollessaan töissä Venäjällä. Miehen työn loputtua tai huonon palkkatason vuoksi perhe oli muuttanut Suomeen. Näin ollen haastateltavamme naiset olivat tulleet suomalisille työmarkkinoille. Osa heistä oli tyytynyt siihen että mies oli töissä ja he saivat olla kotona, mutta nuoremmat haastateltavamme olivat hakeutuneet opiskelemaan ja parantaneet näin ollen mahdollisuuksiaan työllistyä suomalaisilla työ markkinoilla Turvaa hakemaan Suuri pakolaisaalto Suomessa koettiin Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna Tuolloin suomeen oli saapunut Venäjän pakolaista. Tällöin pakolaisille alettiin perustaa pakolaisleirejä. Seuraavan kerran Suomeen saapui talvisodan ja jatkosodan jälkeen suuri määrä niitä joiden koti oli jäänyt Neuvostoliiton puolelle. Talvisodan jälkeen Suomessa oli siirtolaista ja jatkosodan jälkeen heitä oli noin henkeä. Näiden ryhmien jälkeen Suomeen on tullut varsin pieniä määriä pakolaisia. (Räty 2002, 32.) Ensimmäiset kaukaisista maista Suomeen tulleet pakolaiset olivat kotoisin Chilestä. He saapuivat Suomeen 1970 luvulla. Enimmilläänkin heitä oli kuitenkin vain 150 henkilöä. He sijoittuivat varsin hyvin suomalaisille työmarkkinoille. Tähän vaikutti esimerkiksi heidän hyvä koulutustaustansa. Tämän jälkeen pakolaisia tuli Vietnamista. Vietnamin sodan päätyttyä kostotoimenpiteet sota-alueella aiheuttivat noin miljoonan

17 16 henkilön lähdön maasta. Suomeen Vietnamista tuli 100 pakolaista. Vietnamilaisia nimitettiin venepakolaisiksi, koska suurin osa heistä oli paennut pienillä veneillä Vietnamista naapurivaltioihin, joihin perustettiin valtavia pakolaisleirejä. (Räty 2002, 33.) Suomeen Vietnamin pakolaisia saapui kuitenkin koko 1980 luvun ajan erimaihin sijoitetuilta pakolaisleireiltä. He sijoittuivat suomalaisille työmarkkinoille hyvin ja saivatkin pian ahkeran ja tunnollisen työntekijän maineen. Psyykkiset ongelmat olivat Vietnamin pakolaisilla kuitenkin yleisiä johtuen siitä, että monet heistä olivat joutuneet viettämään pitkiäkin aikoja pakolaisleireillä ja erossa muista perheenjäsenistä. Lisäksi Suomeen otettiin myös humanitaarisista syistä heikosti koulutettuja ja vammaisia vietnamilaisia. (Räty 2002, 33.) luvuilla suurin Suomeen tullut pakolaisryhmä oli kiintiöpakolaisia. Aina vuoteen 1989 saakka turvapaikan hakijoita tuli vain muutamia vuodessa. Kuitenkin vuonna 1989 Suomesta haki turvapaikkaa 2700 henkeä. Suurin osa heistä oli somalialaisia. Eniten turvapaikan hakijoita Suomeen on tullut vuonna Tällöin Suomeen saapui henkeä luvun loppupuolella turvapaikan hakijoita on ollut Suomessa noin 1000 henkeä vuosittain. Vuonna 1999 turvapaikan hakijoita tuli lähinnä Itä-Euroopan maista noin 3000 henkeä, mutta suurin osa sai kielteisen päätöksen. Pääosin kuitenkin turvapaikanhakijat tulevat Suomeen painavin ja perustelluin syin ja suurin osa tällaisista hakijoista saa oleskeluluvan. (Räty 2002, 33.) Eripuolilla maailmaa tapahtuvat kriisit näkyvät Suomessa turvapaikan hakijoiden määrän lisääntymisenä, mutta vain pieni osa turvapaikan hakijoista päätyy Suomeen. Somalian valtion hajoaminen ja sen sisällis-sota sekä Jugoslavian hajoaminen ovat tuoneet pakolaisia Suomeen. (Räty 2002, 34.) 4 MAAHANMUUTTAJAT JA TYÖ Työllä on länsimaisessa yhteiskunnassa hyvin suuri merkitys. Työ määrittelee ihmisen yhteiskunnallisen aseman, se on myös mittari, jolla ihmisen arvoa voidaan mitata.

18 17 Työllä on suuri vaikutus myös maahanmuuttajien kotoutumiselle Suomeen. Vaikeuksia, joita maahanmuuttajat kohtaavat etsiessään paikkaansa suomalaisessa työyhteisössä voidaan pohtia eri tavoin. Onko työllistymisen vaikeuteen syynä se, että Suomesta on kenen tahansa vaikea saada työtä, vai ehkä se, että maahanmuuttajan kotoutumisessa on vaikeuksia? Syynä voi olla myös se, että jotkin maahanmuuttajaryhmät ovat ajautumassa työmarkkinoiden ulottumattomiin. Kun maahanmuuttajat asuvat pysyvästi Suomessa, heillä on sama oikeudet työvoimapalveluihin kuin suomalaisillakin. Ottaen kuitenkin huomioon sen, että heillä ei ole suomalaisille ominaista tietoa verkostoista ja työmarkkinoista, he tarvitsevat erityistä apua ja ohjausta viranomaisilta. Riittävällä ohjauksella hekin voivat päästä osallisiksi työmarkkinoiden tarjonnasta. (Räty 2002, ) 4.1 Maahanmuuttajien työvoimapoliittinen sijoittuminen Vuoden 2003 aikana työvoimatoimistoissa oli yhteensä ulkomaalaista työnhakijaa. Heistä miehiä oli ja naisia Tästä maahanmuuttajajoukosta yleisille työmarkkinoille sijoittui henkilöä ja toimenpiteillä sijoitettuja maahanmuuttajia oli Vuoden 2003 aikana työvoimakoulutuksen aloitti maahanmuuttajaa ja 1730 maahanmuuttajaa aloitti puolestaan muun koulutuksen. Vuonna 2003 työvoimapoliittisen koulutuksen suoritti yhteensä maahanmuuttajaa. Yleiseen kielitutkintoon (YKI) osallistui 412 maahanmuuttajaa ja 91% heistä saavutti taitotason 3 tai 4. (Työministeriö 2004) Kaikkein suurin ryhmä kansalaisuuden mukaan oli työnhakijoina venäläiset ja virolaiset, joita oli noin 43 % kaikista ulkomaalaisista työnhakijoista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, iranilaiset, somalialaiset, entisen Jugoslavian kansalaiset, turkkilaiset, vietnamilaiset ja ruotsalaiset. (Työministeriö 2004)

19 18 Myös meidän tutkimuksemme tukee tilastotietoa siitä, mitkä ovat suurimmat maahanmuuttajaryhmät Suomessa. Haastattelemistamme naisista kolme oli venäläisiä ja lisäksi haastattelemissamme naisissa oli iranilainen, irakilainen ja somalialainen nainen. Innofocuksessa opiskelee suomen kieltä hyvin paljon venäläistä syntyperää olevia ihmisiä. Tilastotiedon paikkansapitävyyden voi siis nähdä myös omin silmin työskennellessä Innofocuksessa. Maahanmuuttajaväestöstä valtaosa on työikäisiä ja suurin yksittäinen ryhmä on vuotiaat. (Forsander ym. 2001, 58.) Olisi erittäin tärkeää, että parhaassa työiässä olevat maahanmuuttajat pääsisivät työhön. Jos tämä ikäryhmä ei työllisty, heidän lapsiaan voi pahimmassa tapauksessa odottaa sama kohtalo. Vuonna 2002 naisten osuus maahanmuuttajista oli 50,1%. (Siirtolaisinstituutti b). Naiset ovat siis myös hyvin merkittävä ryhmä, koska heitä on puolet maahanmuuttajaväestöstä. 4.2 Millaisissa töissä he ovat? Vuonna 2002 venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten maahanmuuttajien elinoloja kartoittavassa tutkimuksessa selvitettiin, miten maahanmuuttajat ovat sijoittuneet työmarkkinoilla. Somalialaisista 60 % ja noin joka kolmas virolainen ja venäläinen työskentelee julkisella sektorilla. Sen sijaan vietnamilaisista vain 10 % on julkisen työnantajan palveluksessa. Valtaosa maahanmuuttajaryhmän palkansaajista tekee kokoaikatyötä ja maahanmuuttajat ovat enimmäkseen pysyvissä työsuhteissa. Poikkeuksena ovat somalialaiset, joista yli puolet työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. (Pohjanpää ym. 2003, 99.) Tilastokeskuksen vuonna 2003 julkaisemassa tutkimuksessa Maahanmuuttajien elinolot on kartoitettu venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten maahanmuuttajien syitä siihen, että he eivät ole työllistyneet Suomessa. Seuraavassa taulukossa kerrotaan miten vastaukset ovat jakautuneet näiden maahanmuuttajien kesken.

20 19 Taulukko 1. Syy Venäläiset Virolaiset Somalialaiset Vietnamilaiset Suomessa ei ole koulutusta vastaavaa työtä Omalla alalla paljon työttömyyttä Puutteellinen suomen (ruotsin) taito Koulutus tai todistus ei kelpaa Työhaastattelu epäonnistui Työnantajan ennakkoluulot Ei halua koulutustaan vastaavaa työtä Opiskelu 1) Kotona lapsia 1) Muut syyt Yhteensä N 2) (289) (164) (274) (129) 1) Vaihtoehto ei ole lomakkeella. 2) 78 venäläisen, 10 virolaisen, 2 somalialaisen ja 2 vietnamilaisen vastaajan tiedot puuttuvat. (Pohjanpää ym. 2003, 99). Taulukosta 1 voi havaita, että venäläiset ja Virolaiset mainitsivat työn puutteen, heikon kielitaidon sekä sen, että heidän koulutuksensa ei kelpaa täällä Suomessa syiksi siihen, etteivät he ole työllistyneet. Muutenkin vastauksissa tulee selkeästi esiin kielitaidon merkitys työllistymisessä. Somalialaiset ja vietnamilaiset korostivat vastauksissaan huonoa suomen tai ruotsin kielentaitoaan. Lisäksi joka kymmenennen somalialaisen mielestä he eivät ole työllistyneet työnantajan ennakkoluulojen vuoksi. Vietnamilaisilla ja somalialaisilla oli myös muita syitä, joita ei ollut vaihtoehtoina. Vietnamilaiset ja somalialaiset esittivät myös kaksi muuta syytä jo annettujen lisäksi, eli opiskelun ja omien lasten hoidon. Etenkin somalialaisilla lasten hoito oli hyvin suuri syy työllistymättömyyteen. Lasten hoidon mainitsi lähes joka kolmas somalialainen. (Pohjanpää ym. 2003, 99.) Somalialaisten vastaaman lasten hoidon ymmärtää hyvin siinä mielessä, että he tulevat yhteisöllisestä kulttuurista, jossa perhe on hyvin vahvassa roolissa. Suomessa perheet joutuvat olemaan ilman yhteisöllistä tukiverkostoa ja esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan tarjoamaa lastenhoitoa ei ehkä osata, uskalleta tai halutakaan hakea. 4.3 Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla

21 20 Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen asema työmarkkinoilla auttaa tulkitsemaan heidän asemaansa yhteiskunnassa laajemminkin. Jos maahanmuuttajat eivät ole sijoittuneet työelämään, ei heillä ole hyviä mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Maahanmuuttajien työllistyminen teollisuusmaissa on vaikeampaa kuin valtaväestön. Työttömyysluvut verrattuna valtaväestöön ovat todella paljon suuremmat. Maahanmuuttajien työttömyys on todellinen ongelma ja juuri siitä syystä tukikeinot työllisyyden edistämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä. (Forsander ym. 2001, 59.) Arvio maahanmuuttajien työttömyysasteesta oli vuoden 2003 lopussa noin 28,6%. (Työministeriö 2004). 5 KULTTUURISET TEKIJÄT TYÖLLISTYMISESSÄ Mitä kulttuuri tarkoittaa? Se ei ole vain taidetta ja perinteisiä tapoja. Voidaan sanoa, että ei voi olla ihmistä ilman kulttuuria. Kaikki mitä me ympärillämme näemme, on osa meitä. Totutut tavat, juhlat ja opitut asiat ovat kulttuuria. Se voidaan määritellä myös asiaksi, joka on sekä yhteisöllisyyttä, että yksilöllistä. Kulttuuri ohjaa ihmistä hänen käyttäytymisessään, on osana jokapäiväistä elämää. Kaikki ratkaisut, jotka elämässämme tulemme tekemään, ovat jollain tavalla osa kulttuuria. Yksi suuri asia, joka on syvällä sisimmässämme ja saumattomasti osana kulttuuriamme on uskonto. Uskonto on osa ihmisen identiteettiä. Se on sekä henkilökohtainen asia, oma vakaumus, mutta myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ylläpitävä asia. Se luo kokemuksen tiettyyn ryhmään kuulumisesta. Uskonto on myös osa kulttuuria. Se voi tarjota etnisen ryhmän jäsenille yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä myöskin tasoittaa ihmisryhmän välillä vallitsevaa eriarvoisuutta. Vaihtoehtoisesti se voi myös tarjota ihmisille mahdollisuuden päästä pois tiiviistä etnisestä ryhmästä. Uskonto on osa ihmisten elämää, tavalla tai toisella. Siksi se vaikuttaa myös työelämässä ja erilaisissa työyhteisöissä. (Forsander ym. 2001, 21) Naisen rooli ja asema vaihtelee hyvin suuresti eri kulttuureissa ja uskonnoissa. Suomessa on totuttu tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, mutta toteutuuko täälläkään tasa-arvo

22 21 täydellisesti? Suomessa naisella on vapaampaa valita haluamansa koulutus tai työ verrattuna moniin muihin maihin, mutta kuitenkin Suomessakin on niin sanottuja miesvaltaisia ja naisvaltaisia aloja. Aina ei pääse haluamaansa koulutukseen puhumattakaan työpaikasta. Kuitenkin esimerkiksi islamilaisissa maissa tilanne on vielä tiukempi. Niissä Naisille ovat mahdollisia vain tietyt ammatit. Työn tekoon kotona ja kodin ulkopuolella on kuitenkin totuttu myös näissä maissa. 5.1 Ruokaan liittyviä rajoituksia islamin uskossa Yksi asia, joka liittyy kiinteästi islamiin on se, ettei muslimi voi syödä tai koskea sianlihaan. Luonnollisestikin se rajoittaa heidän työskentelymahdollisuuksiaan. Tärkein syy tähän kieltoon on uskonnollinen, sillä muslimin tulee totella Jumalan käskyjä ja pidättäytyä siitä, minkä Hän on kieltänyt, kuten sianlihan, veren ja sellaisten eläinten lihan nauttimisesta, joka on kuollut muuten kuin teurastamalla. (Islamopas 2005) Esimerkiksi keittiössä työskenteleminen voi muodostua mahdottomuudeksi tämän asian vuoksi. Haastattelemamme musliminainen kertoo tästä seuraavasti: Nyt minä löysin yksi paikkatyö ja siellä on keittiössä ja minä en voi, jos ruoka tulee, sianliha, minä en voi koskea sitten minä lopetan työn. Muslimille sianliha on kielletty, ei voi koskea. (H6). Hän oli siis löytänyt työpaikan, mutta työskentely siellä olisi edellyttänyt sianlihan käsittelyä keittiössä. Hän ei voi mennä työskentelemään sellaiseen paikkaan. Mitä sitten työnantajan tulisi tehdä? Jos työnantaja etsii esimerkiksi keittäjää, hän edellyttää, että työntekijä tekee kaiken, mitä työnkuvaan kuuluu. Onko työnantajalla valtaa kieltäytyä ottamasta muslimia työhön? Syyllistyykö hän silloin syrjintään? 5.2 Hunnuttautuminen Hunnuttautumisesta on keskusteltu paljon niin Suomessa kuin muissakin maissa, joissa on maahanmuuttajia, joten koimme tarpeelliseksi kertoa hunnuttautumiseen liittyvistä

23 22 asioista. Hunnuttautuminen on osa musliminaisen identiteettiä, voidaanko sitä kielloin ja säädöksin rajoittaa? Onko hunnuttautumisesta todellisuudessa haittaa työpaikalla? Kysyimme haastateltaviltamme, ovatko he kokeneet, että heidän uskonnollaan olisi ollut vaikutusta heidän työllistymiseensä Suomessa. Vain yksi haastateltavistamme kertoi sillä olleen ratkaisevaa merkitystä. Hän on somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka käyttää huntua. Hän on kokenut, että hänen hunnun käytöllään on ollut merkitystä hänen hakiessaan työtä. Joo, joskus minä monta paikkaa, jossa ei halua huivia ja hametta. (H6). Vaikka vain yksi haastateltavista mainitsi uskonnon merkityksen työllistymiseen, halusimme silti käsitellä muslimien hunnuttautumista. Tutkimuksessamme käsittelemme hunnuttautumista hyvin pitkälti somalialaisten naisten kautta, koska kiinnostuimme aiheesta haastatteluja tehdessämme. Hunnuttautuminen on hyvin näkyvä merkki islamilaisuudesta. Se viestii ulkopuolisille kantajansa maailmankuvasta. Kaikki musliminaiset eivät ole käyttäneet huntuja aina, vaan esimerkiksi monet somalinaiset ovat päättäneet hunnuttautua vasta Suomeen tultuaan. (Tiilikainen 2003, 140.) Syitä hunnun käytölle Syitä siihen, että monet musliminaiset ovat alkaneet käyttää huntua vasta Suomeen muutettuaan on lukuisia. Syynä voi olla vahva uskonnollinen herääminen maahanmuuton jälkeen. Uskonnollisuutta halutaan sitten korostaa hunnun käytöllä. Vahva uskonnollinen herääminen on yleistä maahanmuuton jälkeen ja hunnuttautuminen on ulkoinen merkki siitä. Vahva uskonnollinen herääminen on saanut aikaan sen, että naiset ovat oppineet enemmän islamista ja pukeutuminen on ulkoinen merkki siitä (Tiilikainen 2003, 141.) Muutettuaan Suomeen maahanmuuttajat ovat uudessa ja vieraassa tilanteessa. Hunnun käyttö voi olla myös merkki halusta säilyttää oma kulttuuri ja identiteetti. Huntu luo turvaa tuttuna elementtinä vieraassa ympäristössä. Kaikki naiset eivät kuitenkaan halua

24 23 peittää kasvojaan. Se voidaan tulkita niin naisten uskonnollisuuden kuin suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisenkin kautta. (Tiilikainen 2003, 141.) Keskenään naiset voivat olla ilman huivia, mutta kun samassa tilassa on mies, tulee heidän peittää päänsä. Vanhoille ihmisille hunnuttautuminen ei ole pakollista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisessa työelämässä nainen ei voi olla ilman huntua, jos hän itse on päättänyt sitä käyttää. Suomalaisilla työpaikoilla on sekä miehiä, että naisia. (Tiilikainen 2003, 141.) Musliminaiset ovat monien ristipaineiden alaisina suomalaisessa yhteiskunnassa. Työnantajat voisivat mahdollisesti ottaa naisen työhön, kunhan hän vain ei käytä huntua. Paineita voi tulla myös naisen oman etnisen ryhmän sisältä. Ainakin somaliyhteisössä huntu symboloi rehellisyyttä ja säädyllisyyttä. Nainen voi joutua huonoon valoon omassa yhteisössään, jos ei käytä huntua. Tekipä hän miten tahansa, hän joutuu varautumaan häneen kohdistuviin paineisiin ja odotuksiin. Nainen joutuu kuitenkin valitsemaan jommankumman vaihtoehdon. Olipa se kumpi tahansa, se on vaikea (Tiilikainen 2003, 143.) Erilaisten huntujen käyttö Huiveja ja huntuja on hyvin paljon erilaisia. Työelämässä väistämättä vaikuttaa, käyttääkö musliminainen mustaa jalat ja kädet peittävää shukoa ja sen lisäksi peittää kasvonsa hunnulla, vai käyttääkö hän pientä leuan alta sidottavaa huivia. Useat naiset käyttävät myös suuria peittäviä jilbaad-huntuja, mutta eivät peitä kasvojaan. (Tiilikainen 2003, 140) Monissa suomalaisissa yrityksissä henkilökunnalla on erityinen työasu. Kuinka musliminainen, joka pukeutuu koko vartalon peittävään huntuun, voi koskaan tehdä työtä sellaisessa ympäristössä? Työnantajalla on omat tietyt määräyksensä, joita hänen alaisensa noudattavat ja musliminaisella on omansa. Tällaisessa tilanteessa joudutaan väistämättä ristiriitatilanteeseen punnittaessa osapuolten oikeuksia. Toimiiko työnantaja rasistisesti kieltäytyessään ottamasta naista töihin, koska tämä ei suostu luopumaan hunnustaan? Onko musliminaisella oikeus omaan kantaansa? Tietysti on myös musliminaisia, jotka eivät käytä lainkaan huntua. He voivat pukeutua hyvin

25 24 länsimaalaisesti, eivätkä sen vuoksi erotu massasta niin selkeästi kuin ne naiset, jotka käyttävät perinteisiä huntuja. Onko heidän sitten helpompaa työllistyä? Onko hunnuttautuminen sitten nimenomainen syy siihen, etteivät musliminaiset saa työtä? Ruotsissa on tehty tutkimus, joka käsittelee tätä aihetta. Siinä haastateltiin 16 somalinaista, joista puolet kertoi, että hunnun käyttö on ollut vaikeutena työnsaannille. Monet haastatelluista naisista kertoivat, että heidän työnantajansa olivat kieltäneet käyttämästä huntua. He olivat joutuneet rasistisen kohtelun uhreiksi. Niillä naisilla, jotka käyttivät koko kasvot peittävää huntua, ei ollut lainkaan kokemusta työelämästä Ruotsissa. (Tiilikainen 2003, 143.) Kasvonsa ja koko vartalonsa hunnulla peittävä nainen on suomalaisessa kulttuurissa on outo ilmiö. Täällä ei ole totuttu sellaiseen. Länsimaisessa kulttuurissa luontevampaa on länsimainen pukeutuminen. Eräs somalinainen on todennut, että Suomessa ainoastaan pankkiryöstäjät käyttävät naamiota. Useat maahanmuuttajanaiset haluavat kouluttautua ja työllistyä Suomessa, niin myös hunnuttautuneet musliminaiset. Suomalaisen yhteiskunnan asettamat sanattomat viestit saavat heidät toimimaan mahdollisesti poikkeavasti verraten heidän kotimaahansa. Heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä ja opiskella Suomessa, jos he eivät peitä kasvojaan hunnulla (Tiilikainen 2003, 143.) Esimerkiksi sairaaloissa tai kaupan elintarvikeosastolla hunnuttautuminen voi muodostua todelliseksi ongelmaksi. Voidaan edellyttää, että muun muassa elintarvikeosastolla käytetään tietynlaista päähinettä hygieniasyistä. Missä menee raja tällaisessa keskustelussa? Voisiko molemminpuolinen kompromissi olla ratkaisu ongelmaan? Esimerkiksi sairaaloissa musliminainen voisi halutessaan käyttää pientä huivia ja mahdollisesti peittää päänsä päänsuojalla. Tämä on hyvin henkilökohtainen asia, eivätkä kaikki halua tehdä tällaista kompromissia. Entä onko sillä eroa, että musliminainen käyttäisi esimerkiksi kaupan elintarvikeosastolla kaupan omaa päähinettä sen sijaan, että käyttäisi omaa huiviaan? Vai onko niin, että huntua käyttävä musliminainen ei vain voi työskennellä tietyissä ammateissa?

26 Naisen asema Tarkastellessa maahanmuuttajanaisten vaikeuksia työllistyä ei voida unohtaa eri uskontojen näkemystä naisesta. Uskonto- ja kulttuuritaustat vaikuttavat naisen asemaan perheessä sekä sitä kautta mahdollisuuteen siirtyä uuteen yhteiskuntaan ja sen työelämään. On kuitenkin otettava huomioon, että kaikki yhteiskunnan jäsenet eivät suhtaudu sukupuolten välisiin eroihin samalla tavalla. Koska muun muassa islamin käsitys naisesta poikkeaa suuresti länsimaisesta, päätimme käsitellä asiaa tarkemmin. Musliminaisten on erittäin vaikea työllistyä Suomessa, mutta heidän halunsa työllistyä on hyvin suuri. Kun musliminainen hakee työtä, on monia asioita, joita tulee huomioida. Onkin hyvä perehtyä yleisesti islamin naiskäsitykseen, jotta voi ymmärtää suomalaisessa kulttuurissa vieraiksi koettavia asioita Islamin käsitys naisesta Mielenkiintoinen asia islamin uskossa suhteessa naisiin on se, että naisten seksuaalisuutta pidetään kaaoksen, fitnan ruumiillistumana. Fitna eli kaaos uhkaa islamilaista aluetta niin vääräuskoisten kuin naistenkin kautta. Jotta järjestys pysyisi yllä, miesten tulee kontrolloida naista. Fitnan, joka tarkoittaa naisellista viehätysvoimaa, lumousta ja yhteiskunnallista epäjärjestystä, vastakohtana on miehen edustama järki, järjestys ja jumalallinen tahto. Jotta yhteiskunnallinen järjestys voitaisiin siis turvata, tulee miesten alistaa naiset kontrollinsa alaisuuteen. Paras keino kanavoida naisten luontainen yhteiskunnan järjestytä uhkaava olemus on avioliittoon. Tästä seikasta juontaa juurensa lait ja käytännöt, jotka ovat muotoutuneet ilmentämään miesten ja naisten väistä kanssakäymistä. (Turtiainen 1998, 41-42) Islamilaisten naisten asema on aikojen alusta ollut edellä mainitun tiukka ja ohjailtu miesten taholta. Uuteen toisenlaiseen kulttuuriin ja sen naiskäsitykseen sopeutuminen vie aikaa ja voimavaroja perheeltä. On myös otettava huomioon että kokonaisvaltaista integroitumista ei ehkä ikinä tapahdu.

27 26 Kun verrataan islamilaista käsitystä naisesta perinteiseen suomalaiseen, voi havaita niiden väliset erot. Mutta onko niiden erot sittenkään niin räikeät? Mitä tasa-arvo ja naiskäsitys lopulta tarkoittakaan täällä Suomessa? Nainen mielletään perheeseen, kotiin ja kasvatukseen. Jos nainen haluaa luoda uraa sen sijaan että hoitaisi lapsia kotona, hänet voidaan leimata huonoksi äidiksi. Lapsen paras tuntuu olevan se, että äiti hoitaa häntä kotona. Naisen oletetaan huolehtivan kodista, sehän on hänen luonnollinen elintilansa. Onko näin? Kyllä myös suomalaisessa ja länsimaisessa perhekäsityksessä naisen rooli muotoutuu hyvin pitkälti kodin kautta. (Simola & Heikkinen toim. 2003, 138) Naisen elämä muotoutuu arjen rutiineissa toimimisen ympärille. Arki on jatkuvaa ja toistuvien rutiinien hoitamista. Islamilaisessa ajattelussa tietynlainen arjen tila, vaikka arkea ei sijoitukaan johonkin tiettyyn tilaan. Kotiin liittyy symboliikkaa, jota naisten toimiminen siellä muodostaa. Nainen luo kodintuntuisuuden. (Tiilikainen 2003, s.64) Kun arki ja arjen kuviot liittyvät jo lähtömaassa kotiin ja äitiin, naisen perheestä irtautuminen työelämän käyttöön uudessa maassa ja uudessa kulttuurissa, voi olla raskas ja joillekin jopa mahdoton yhtälö. On muistettava, että perhe kokee paljon paineita ympäröivästä maailmasta. 5.4 Ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan suomalaisilla työmarkkinoilla Maahanmuuttajat kohtaavat suomalaisessa kulttuurissa tavalla tai toisella ennakkoluuloja ja rasismiakin. Muun muassa työelämään hakeutuessaan tällaisia kohtaamisia voi tulla ja usein tuleekin. Lisäksi maahanmuuttaja voi tulla syrjityksi itse työpaikalla. Syrjintää esiintyy työelämän kaikilla alueilla. Ennakkoluulot johtuvat usein tietämättömyydestä. Kaikki vieras koetaan sellaiseksi, johon ei oikein uskalleta luottaa. Usein työnantajille on korkea kynnys ottaa maahanmuuttajaa työntekijäkseen. Työnantajien tulee siis kohdata omat ennakkoluulonsa ja osoittaa rohkeutta maahanmuuttajan palkatessaan.

28 27 Työsyrjintä on selkeästi osana työelämää ja se voidaan käsittää monin eri tavoin. Euroopan Unioni jakaa syrjinnän välilliseen ja välittömään. Syrjinnän katsotaan olevan välittömänä silloin kun se kohdistuu henkilön rotuun tai etniseen alkuperään. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi käytännössä sitä, että joku henkilö jätetään valitsematta työpaikkaan ihonvärinsä tai syntyperänsä vuoksi. Välillistä syrjintää on sen sijaan se, kun esimerkiksi jokin sääntö tai käytäntö vaikuttaa kielteisesti jotain väestöryhmää kohtaan. Välillistä syrjintää on muun muassa se, että hunnutettua musliminaista ei oteta työskentelemään kaupan elintarvikeosastolle hygieniasyihin vedoten. (Forsander ym. 2001, ) Syrjintää ja rasismia on hyvin monenlaista. Yksi muoto on syrjiä kulttuurin perusteella. Kaikki omasta kulttuurista poikkeava voidaan kokea uhkana ja ihmiset hyvin helposti luokitellaan ja lokeroidaan kuulumaan johonkin tiettyyn ryhmään. Media on myös hyvin suuressa osassa siinä mielessä, että nähdyt ja kuullut tapahtumat tuovat ihmisten mieliin, että kaikki kyseisien väestöryhmän edustajat ovat samanlaisia. Liian usein kuulee yleistyksiä, joilla ei ole välttämättä mitään todellista pohjaa. Muun muassa uskonto on yksi hyvin ilmeinen tekijä, jolla ihmisiä voidaan jaotella Syrjinnän ilmeneminen Mikä sitten on kenenkin mielestä rasismia ja syrjintää? Haastattelemistamme naisista moni sanoi, ettei ollut kohdannut itse henkilökohtaisesti rasismia tai syrjintää. Onko todella niin, vai jättivätkö he syystä tai toisesta kertomatta todellisen mielipiteensä? Moni sanoi, että Suomessa voi olla rasismia, mutta he itse eivät ole joutuneet sitä kohtaamaan, eivätkä siksi osaa kertoa asiasta. Jotkin haastattelemistamme naisista sen sijaan kertoi hyvinkin avoimesti tilanteista, joissa he olivat joutuneet ennakkoluuloista johtuvien syrjintäkokemuksien kohteiksi. Eräs haastattelemamme Venäjältä Suomeen muuttanut nainen kertoi, että Suomessa voi olla rasismia, mutta hän ei ole itse sitä havainnut. Monta, monta kertaa minä ajattelen kysymys rasismi. Minä sanoa suoraan. Ei ole rasismia Suomessa, koska Venäjä on rasismi. Minä katsoa monta kertaa, mutta Suomessa ei yksi kerta. En katso, en koskaan katso missä on rasismi Suomessa. Voi olla varmasti, en tiedä missä on. Minä

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa

ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa ViVa osaamista, laatua ja vaikuttavuutta työllistämiseen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa Nelli Ruotsalainen, hankesuunnittelija nelli.ruotsalainen@espoo.fi Kaksivuotinen Euroopan Sosiaalirahasto

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

- ensimmäisen suomalaisen kenttäkokeen tulokset. Rekrytointisyrjintä: Mitä se on?

- ensimmäisen suomalaisen kenttäkokeen tulokset. Rekrytointisyrjintä: Mitä se on? Etninen syrjintä työhönottotilanteissa - ensimmäisen suomalaisen kenttäkokeen tulokset Karmela Liebkind 22.4. 2016 Rekrytointisyrjintä: Mitä se on? Työnhakijan arviointi työn kannalta epäoleellisten ja

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille. KOTO PORTFOLIO Kotoportfolio on teemoitettu ohjauksen työväline opiskelijan kotoutumisprosessin ja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se tukee maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen Muutamia esimerkkejä käytännön tilanteista TE-toimistossa: 1) valmistunut autonasentajaksi 31.5 ja haluaa muita töitä jo 3.6 (kun työtön ) 2) eronnut ammattioppilaitoksesta 2 kk:n opiskelun jälkeen ja

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ

TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAKU LYHYT OPPIMÄÄRÄ TYÖNHAUN ALOITTAMINEN Moni lähtee heti hakemaan töitä huomattuaan kiinnostavan työpaikkailmoituksen. Tavallaan se onkin juuri oikea tapa: usein hakijoita aletaan haastatella heti

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot