MAAHANMUUTTAJANAISET JA PITKÄ TIE TYÖLLISTYMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAHANMUUTTAJANAISET JA PITKÄ TIE TYÖLLISTYMISEEN"

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJANAISET JA PITKÄ TIE TYÖLLISTYMISEEN Minna Tiainen Saila Vaalima Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ohjelma Sosionomi (AMK) Sosionomi (AMK) + Diakoni

2 TIIVISTELMÄ Tiainen, Minna ja Vaalima, Saila Maahanmuuttajanaiset ja pitkä tie työllistymiseen Opinnäytetyö. Järvenpää, Kevät sivua, 2 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys, ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi(amk), sosionomi-diakoni(amk) Tutkimuksemme käsittelee maahanmuuttajanaisten työllistymiseen liittyviä vaikeuksia. Lisäksi pohdimme kuinka Suomen evankelisluterilainen kirkko voi omalta osaltaan auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan ja työllistymään Suomessa. Seurakunnat voivat järjestää toimintaa maahanmuuttajille, sekä myös työllistää maahanmuuttajia. Olemme pohtineet sitä, kuinka hyvin tämä lopulta toteutuu. Kun on kyse maahanmuuttajista, suomalaisessa yhteiskunnassa ei voida sivuuttaa keskustelua rasismista ja sen monista ilmenemismuodoista työelämässä. Haastattelimme kahdeksaa maahanmuuttaja naista, jotka haastatteluhetkellä opiskelivat Länsi- Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Innofocuksessa. Kaikki haastattelemamme naiset kertoivat, ettei heidän kielitaitonsa riitä työskentelyyn eikä opiskeluun. Myös ammattitaidon merkitys nousi esiin keskusteluissamme. Maahanmuuttajat tarvitsevat monenlaisia taitoja, jotta he voivat työllistyä Suomessa. Hyvän suomen kielen hallinnan lisäksi tarvitaan usein uudelleenkoulutusta, jotta ammattitaito vastaisi suomalaisen työelämän vaatimuksia. Tärkeää on myös suomalaisen yhteiskunnan verkostojen tuntemus ja yleiset sosiaaliset taidot, joka myös itsessään edellyttää hyvää kielitaitoa. Maahanmuuttajanaisilla myös työn ja perheelämän yhteensovittaminen voi olla tavallista hankalampaa. Tutkimuksessamme tuli voimakkaasti esille ajatukset perheestä, aviovaimona olemisesta, äitiydestä, kulttuurista ja uskonnosta. Maahanmuuttajanaisten työllistyminen onkin usein hyvin vaikeaa ja osa maahanmuuttajanaisista jää pysyvästi työttömiksi. Monet haastattelemistamme maahanmuuttajista ovat tulleet maista joissa yhteisöllisyys on vahvaa ja laaja suvun muodostama tukiverkko on ollut voimakas. Täällä Suomessa moni maahanmuuttaja nainen perheineen tuntee itsensä hyvin yksinäiseksi. Halusimme tutkimuksellamme antaa tietoa eri aloilla maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen parissa toimiville työntekijöille ja muille tahoille. Tuntemalla maahanmuuttajien taustoja ja elämän olosuhteita, voimme paremmin tukea heitä sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Asiasanat: Maahanmuuttajat, Maahanmuuttopolitiikka, Työllistyminen, Työttömyys Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Tiainen, Minna ja Vaalima, Saila Immigrant women and a long way to employment Järvenpää, spring pages, 2 appences Diaconia Polytechnic, Järvenpää Training Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education Our study deals with immigrant women and their difficulties in employment. The study also considers how the Evangelical Lutheran Church of Finland could help immigrants to get a job and integrate into the Finnish society. The parish could organize activities and also provide employment for immigrants. We have discussed how well these thoughts have realized eventually. When it comes to immigrants in Finnish society we should not ignore the discussion on racism and the various kinds of racism in working life. We interviewed eight immigrant women who were students in Innofocus adult education centre in western Uusimaa. They all told us that their Finnish language ability is not good enough for work or studying. Also the significance of professional skills in getting work came up. The immigrants need many different abilities for employment in Finland. In addition to good language skills they often need more professional education to meet the requirements of Finnish working life. It is also important to be familiar with Finnish society networks and also to have good social skills (which requires good language skills itself). The compatibility of work and personal life might also be more difficult than usual. Our examination strongly brought forward thoughts about family, being a wife, motherhood, culture and religion. The employment of immigrant women is often very difficult and many of them will remain permanently unemployed. Many of the immigrant women whom we interviewed have come from countries where they have lived in a close-knit community, a large family behind them. Here in Finland many immigrant women feel themselves very lonely. We wanted to give information for people working among immigrants in different fields. The more we know about the background and everyday life of immigrants the better are we able to support their aspiration to find their own place in the Finnish working life and Finnish society. Key words: Immigrants, Immigration politics, Employment, Unemployment Stored at: Library of Diaconia Polytechnic/ Järvenpää Training Unit

4 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN ESITTELY Innofocuksen valinta tapaustutkimuksemme paikaksi Tutkimusmenetelmän valinta Haastateltavat ja heidän valintansa 9 3 MAAHANMUUTON SYYT JA SEN HISTORIA Suomalaisten maastamuutto Eri syitä tulla Suomeen Työskentelemään tulleet Avioliiton vuoksi Turvaa hakemaan 15 4 MAAHANMUUTTAJAT JA TYÖ Maahanmuuttajien työvoimapoliittinen sijoittuminen Millaisissa töissä he ovat? Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla 19 5 KULTTUURISET TEKIJÄT TYÖLLISTYMISESSÄ Ruokaan liittyviä rajoituksia islamin uskossa Hunnuttautuminen Syitä hunnun käytölle Erilaisten huntujen käyttö Naisen asema Islamin käsitys naisesta Ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan suomalaisilla työmarkkinoilla Syrjinnän ilmeneminen 27

5 6 TYÖLLISTYMISEEN VAIKUTTAVAT KESKEISET TEKIJÄT Kielitaito Koulutuksen ja ammattitaidon merkitys työllistymisessä Kielitaito koulutuksen edellytyksenä Työelämän muutokset ja etnisyys työelämässä osana työllistymistä 36 7 YKSILÖKOHTAISET EROT TYÖLLISTYMISESSÄ Naisten ja miesten työssäkäynti Maahanmuuttajanaisten voimavarat työllistymiseen Perheen sisäiset roolit ja niiden muutokset Kuka vastaa perheen elannosta? Lapset ja äidin työssäkäynti Valtayhteiskunnan verkostojen hallinta Sosiaaliset taidot 46 8 SEURAKUNNAT MAAHANMUUTTAJIEN TUKENA Miten seurakunnat tukevat maahanmuuttajien työllistymistä? 49 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET...57 LÄHTEET...64 LIITTEET...68 Liite 1. Selkokielinen kirje maahanmuuttajille 68 Liite 2. Kysymyksiä aiheesta maahanmuuttajanaisten työllistyminen 69

6 5 1 JOHDANTO Maahanmuuttajien on vaikea työllistyä täällä Suomessa. Uusi maa, uusi kulttuuri ja uudet ihmiset ovat suuri haaste tänne muuttavalle ihmiselle. Suomi on myös maa, jossa ihmiset arvostavat työtä. Se määrittelee hyvin paljon ihmisten elämää. Mitkä ovat syitä siihen, että maahanmuuttajat eivät työllisty? Halusimme tutkia etenkin sitä, mitkä tekijät estävät maahanmuuttajanaisia työllistymästä. Syy siihen, että halusimme tehdä opinnäytetyömme nimenomaan tästä aiheesta on se, että työskentelemme molemmat Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Innofocuksessa, jossa myös haastattelemamme naiset olivat kursseilla. Kun on kyse maahanmuuttajanaisista, puhutaan myös laajemmasta kokonaisuudesta. Ei puhuta enää vain yksittäisistä ihmisistä. Kyse on myös muun muassa perheistä, äidin ja aviovaimon rooleista, kulttuurista ja uskonnosta. Toki maahanmuuttajanaiset kohtaavat samoja ongelmia kuin maahanmuuttajamiehetkin, mutta syitä on myös muita. Haastattelimme kahdeksaa maahanmuuttajanaista, koska halusimme heidän itsensä kertovan mitkä ovat heidän mielestään ne syyt siihen, että työllistyminen on niin kovin vaikeaa. Halusimme tutkia työllistymisen vaikeuden syitä siksi, että meidän olisi helpompaa ymmärtää heidän tilannettaan ja löytää uusia keinoja auttaa heitä heidän matkallaan kohti kotoutumista uudessa asuinmaassaan. Halusimme ymmärtää yhä paremmin erilaisia kulttuureja ja sillä keinoin hälventää epätietoisuutta ja mahdollisia ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Kun kuulimme maahanmuuttajanaisten kertomuksia ja luimme aikaisempaa tutkimusaineistoa, saimme paljon arvokasta tietoa maahanmuuttajista. Tämä tieto auttaa ymmärtämään paremmin asioita, jotka voivat vaikeuttaa maahanmuuttajanaisten työllistymistä. Uskomme, että saamastamme tiedosta on hyötyä myös muille maahanmuuttajien parissa työskenteleville ja toimiville henkilöille. Juuri tiedonhalu saikin meidät tutkimaan juuri tätä asiaa.

7 6 Halusimme selvittää myös sen kuinka Suomen evankelisluterilainen kirkko ja sen seurakunnat voivat omalta osaltaan olla auttamassa maahanmuuttajia kotoutumisessa sekä haasteellisessa työllistymisessä. Kirkolla on vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa, joten oli luonnollista miettiä myös sen roolia puhuttaessa maahanmuuttajista. Olimme itse tutkijan roolissa etsien niin uutta kuin jo tutkittuakin tietoa aiheestamme. Samalla olimme myös työntekijöitä, jotka halusivat saada paremman käsityksen asioista, jotka vaikuttavat maahanmuuttajien jokapäiväiseen elämään. Mielestämme suurempi määrä tietoa maahanmuuttajista ja heidän omista ajatuksistaan auttaa meitä myös tulevaisuuden työntekijöinä. 2 TUTKIMUKSEN ESITTELY Suoritimme tapaustutkimuksemme Innofocuksessa. Se on Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus, jonka omistaa Länsi-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymä. Innofocuksen yksiköt sijaitsevat Vihdin Nummelassa, Espoossa, Lohjalla, Karkkilassa ja Hangossa. Innofocus on keskittynyt aikuisten lisä- ja täydennyskoulutukseen ja sen koulutustarjonta on hyvin monipuolinen. Maahanmuuttajakoulutukset ovat osa ohjaavaa koulutusta. Maahanmuuttajille on tarjolla suomen kielen kursseja sekä työnhakukursseja. 2.1 Innofocuksen valinta tapaustutkimuksemme paikaksi Valitsimme Innofocuksessa opiskelevat maahanmuuttajanaiset tapaustutkimuksemme kohteeksi, koska halusimme kuulla tutkimastamme asiasta heiltä itseltään. Innofocuksen valitsimme tutkimuksemme paikaksi, koska se on meille jo entuudestaan tuttu paikka. Olemme olleet siellä työharjoitteluissa sekä työskennelleet siellä kouluttajina. Valintaamme on vaikuttanut myös se, että työpaikka sijaitsee nimenomaan Espoossa,

8 7 joka on osa pääkaupunkiseutua. Juuri pääkaupunkiseudulle on sijoittunut asumaan monia maahanmuuttajia. Siksi Espoo alueena oli mielenkiintoinen. 2.2 Tutkimusmenetelmän valinta Käytimme tutkimuksessamme laadullisen tutkimuksen menetelmiä, eli saimme tutkimusaineistomme tekemistämme teemahaastatteluista. Idea tutkimuksestamme lähti liikkeelle toisen meistä työskennellessä Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Innofocuksessa maahanmuuttajien parissa. Työskentely siellä alkoi keväällä 2004 Monikulttuurinen ammatillisuus- opintojaksolla. Tutkimuksemme käynnistyi havainnoista, joita työpaikalla tuli ilmi. Usein opiskelijat kertoivat kuinka heidän on todella vaikea saada työtä, syystä tai toisesta. Innofocuksessa saattoi siis havaita työllistymisen ongelmat, joita maahanmuuttajat kohtaavat. Aloimme pohtia, millainen tilanne maahanmuuttajien työllistymisessä tällä hetkellä on ja mitkä ovat suurimpia syitä siihen, että he eivät ole työllistyneet Suomessa. Halusimme tuoda esiin asian myös maahanmuuttajien itsensä kertomana. Päätimme rajata tutkimusaihettamme kohdistumaan nimenomaan naisten työllistymisen vaikeuksiin, koska muuten tutkimus olisi voinut laajentua liian suureksi. Koska naisten asema eri kulttuureissa vaihtelee suuresti, tämän täytyy vaikuttaa jollain tapaa myös heidän työllistymiseensä uudessa kulttuurissa. Lisäksi mietimme kuinka Suomen evankelisluterilainen kirkko ja sen seurakunnat voivat tukea maahanmuuttajia heidän kotoutumisessaan. Toinen meistä suoritti sekä Osallisuus ja sosiaalinen tuki- että Työ, työyhteisöt ja johtaminen opintokokonaisuuden harjoittelut seurakunnassa. Kyseisessä seurakunnassa ei ollut lainkaan varsinaista toimintaa maahanmuuttajille. Ainoa heille tarkoitettu tapahtuma oli yksi monikulttuurinen ilta, jonne oli kutsuttu sekä kantaväestöä että maahanmuuttajia. Jo silloin heräsi ajatus siitä, että maahanmuuttajat tarvitsisivat myös seurakunnan aktiivista tukea kotoutumiseen. Tällaista toimintaa on kuitenkin olemassa useissa seurakunnissa. Esimerkiksi Helsingin Huopalahden rovastikunnassa toimii projektityöntekijänä diakonissa Virpi-Liisa Mentu, jota toinen meistä haastatteli Mediaopintojakson aikana.

9 8 Hankkiaksemme tietoa opinnäytetyötämme varten tutustuimme erilaisiin maahanmuuttajille suunnattuihin projekteihin ja hankkeisiin. Kävimme esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman MORO-projektin päätösseminaarissa Helsingin säätytalolla. MORO-projekti tavoitteena oli edistää etnisten vähemmistöjen työllistymistä ja parantaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia säilyttää työsuhde. Tavoitteena oli myös tukea työyhteisöjen monimuotoistumista. Tutustuimme myös ETMO-projektiin, joka toimi Turussa, Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla. Sen tavoitteena on kehittää, tuottaa ja kokeilla eri toimijoiden kanssa hyviä käytäntöjä, joiden avulla voidaan edistää suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta työpaikoilla sekä parantaa maahanmuuttajien työllistymistä. Hankimme myös paljon kirjallista materiaalia, kuten aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia maahanmuuttajista ja erityisesti naisista. Ennen kaikkea saimme hyvin arvokasta tietoa työskennellessämme itse monikulttuurisessa työyhteisössä Innofocuksessa. Siellä tekemämme havainnot johdattivat meitä tutkimuskysymyksemme äärelle. Valitsimme käytettäväksi teemahaastattelun siksi, että maahanmuuttajille voisi olla vaikeaa vastata itsenäisesti kirjalliseen kyselyyn jo pelkästään kieliongelmienkin vuoksi. Suullisesti haastatellessa mahdolliset kieliongelmat on helpompi ottaa huomioon ja apuna voi käyttää myös esimerkiksi elekieltä. Tilanteena haastattelu on myös intiimimpi kuin kyselylomakkeen täyttäminen. Otimme kuitenkin huomioon sen, että on asioita, joista on vaikea puhua ääneen. Haastattelut nauhoitimme ääninauhoille, jonka jälkeen litteroimme vastaukset. Haastattelutilanteen pyrimme saamaan mahdollisimman rennoksi juttelemalla aluksi maahanmuuttajien kanssa. Monelle haastattelujen nauhoittaminen oli jännittävä tilanne. Kokeilimme jokaisen haastateltavan kohdalla nauhoitusta, jotta pystyimme arvioimaan sen, kuinka heidän äänensä kuului haastattelunauhalla. Hyvin moni haastateltava halusi itsekin kuulla, miltä heidän äänensä kuulostaa. Itse haastattelutilanteet kestivät kauemmin kuin lopulta käyttämämme aineisto, koska aikaa kului myös yleiseen jutusteluun ja niin sanottuihin lämmittelykysymyksiin.

10 9 Haastatteluiden pituudella oli eroja riippuen haastateltavasta. Ensimmäiseksi haastattelemamme naiset olivat lyhytkestoisella työnhakukurssilla, joka vaikutti varmasti haastatteluaineistoomme. He eivät olleet ennen opiskelleet Innofocuksessa, eivätkä siten tunteneet oloansa niin tutuksi kuin toiset haastateltavamme. Osa haastattelemistamme naisista opiskeli suomen kieltä järjestyksessään toisella kielikurssilla samassa oppilaitoksessa, joten heidän oli varmastikin helpompaa puhua tutuille haastattelijoille. Olimme varanneet hyvin aikaa haastatteluja varten, mutta niiden kestoilla oli eroja. Keskimäärin haastattelut kestivät vajaan tunnin. Osa haastateltavistamme ei oikein osannut tai halunnut kertoa niin paljon itsestään kuin olisimme toivoneet. Syitä voi olla muun muassa se, että he eivät lämmittelystä huolimatta uskaltaneet sanoa rehellisesti miltä heistä jokin asia tuntuu. Joidenkin haastateltavien ruumiinkielestä saattoi päätellä, että heitä ujostutti haastattelutilanne. Pyrimme koko ajan rohkaisemaan heitä puhumaan ja selitimme kysymyksiämme niin pitkään, jotta jokainen ymmärsi ne oikein. Voidaankin pohtia, kuinka paljon enemmän materiaalia haastatteluista olisi voinut tulla, jos esimerkiksi kaikkien kielitaito olisi ollut suunnilleen samalla tasolla. Pyysimme luvan oppilaitokselta haastattelujen tekemiseen sen tiloissa sekä erikseen kirjallisesti jokaiselta haastateltavalta. Haastateltaville maahanmuuttajille laadimme myös selkokielisen kirjeen, jossa kerroimme haastattelusta. Kirje, jossa on mukana lupa käyttää maahanmuuttajan haastattelua tutkimuksessamme, on liitteenä opinnäytetyössämme. (Liite 1) Haastattelun vastauksia käsittelimme nimettöminä, jotta haastateltavien yksityisyys voitiin turvata. Haastattelunauhat ja litteroinnit ovat meidän hallussamme. 2.3 Haastateltavat ja heidän valintansa Haastattelimme syksyllä 2004 kahdeksaa maahanmuuttajanaista, jotka haastatteluhetkellä opiskelivat Espoossa sijaitsevassa Innofocuksessa. Viisi haastateltavaa oli kuukauden mittaisella työnhakukurssilla ja kolme pidemmällä työharjoittelua sisältävällä suomen kielen kurssilla, jolla heidän oli mahdollisuus

11 10 saavuttaa suomen kielen taso kolme. Valitsimme haastateltaviksi juuri tämän oppilaitoksen opiskelijoita, koska tunsimme osan heistä jo entuudestaan ja uskoimme, että heidän on helpompi puhua tutulle henkilölle. Kuitenkin yksilölliset ja persoonalliset erot vaikuttivat siihen, kuinka paljon he halusivat itsestään kertoa. Kerromme haastateltavista käyttäen heistä nimityksiä Haastateltava 1, Haastateltava 2 ja niin edelleen ja lyhennämme ne tekstissä muotoon H1, H2. Emme käyttäneet heidän omia nimiään, jotta heitä ei voitasi tunnistaa. Pyrimme saamaan mahdollisimman heterogeenisen ryhmän haastateltavaksi, mutta kuitenkin joitakin kansalaisuuksia oli enemmän kuin toisia. Tämä johtuu siitä, että valitsimme haastateltavat opiskelijoiden joukosta ja haastateltavan ryhmän koostumus riippui hyvin paljon kursseilla opiskelevien naisten kansalaisuuksista. Toinen syy on se, että pyrimme valitsemaan naisia, joiden suomen kielen taso olisi kyllin hyvä, jotta he voisivat osallistua haastatteluun. Tärkeätä on myös muistaa, että jokaiselle ihmiselle äidinkieli on tunnekieli, joten syvimpiä tunteitaan he eivät ehkä helposti osanneet pukea sanoiksi haastattelutilanteessa, joka jo itsessään oli monelle outo ja jännittävä kokemus. Haastateltavistamme naisista kolme oli venäläistä, yksi irakilaista, yksi iranilaista, yksi vietnamilaista, yksi somalialaista ja yksi romanialaista syntyperää olevia. Iältään he olivat vuotiaita. Suomessa he olivat asunneet kolmesta vuodesta 14 vuoteen. Keskimäärin he olivat asunneet Suomessa noin seitsemän vuotta. Kolme venäläistä syntyperää olevaa naista oli tullut Suomeen avioliiton myötä. Poliittisista syistä oli tullu kaksi naisista, sotaa oli paennut yksi, yksi heistä oli tullut suomeen sukulaistensa luokse. Lisäksi yksi haastateltavistamme muutti tänne, koska hänen miehensä oli työllistynyt Suomeen. Kahdella haastateltavistamme ei ollut lapsia. Muut heistä oli perheellisiä, joista yksi oli yksinhuoltaja. Lapsia heillä oli kahdesta neljään. Heidän lapsensa olivat iältään kahdesta vuodesta kahteenkymmeneen. Haastateltavamme jakaantuivat kolmeen eri uskontokuntaan. Kristittyjä heistä oli viisi, katolilaisia ja ortodokseja. Lisäksi oli kaksi muslimia ja yksi buddhalainen nainen. Kaikki haastateltavistamme olivat käyneet kotimaissaan peruskoulun. Viidellä heistä oli lukiotasoinen koulutus. Vailla minkäänlaista ammattikoulutusta heistä oli vain Somaliasta Suomeen saapunut haastateltavamme. Omassa kotimaassa hankittua ammattikoulutusta oli neljällä haastateltavista. Kolme haastateltavistamme olivat

12 11 suorittaneet Suomessa parturikampaajan ammattitutkinnon. Yksi oli suorittanut pedagogisen englannin kielen opettajan koulutuksen suomalaisessa yliopistossa. Lisäksi yksi haastateltavistamme oli toiminut Romaniassa fysiikan opettajana ja haastatteluja tehdessämme hän opiskeli parhaillaan suomalaisessa kauppakorkeakoulussa englannin kielellä. Vain englannin kielen opettajaksi valmistunut haastateltavamme ei ollut käynyt Suomessa suomen kielen kursseja. Muut heistä olivat suorittaneet tai parhaillaan suorittivat suomen kielen kurssia tasolta 2 tasolle 3. Työkokemusta Suomen työmarkkinoilta haastateltavillamme oli varsin vähän. Viisi haastateltavistamme mainitsi olleensa töissä Suomessa. Osa heistä oli ollut vain lyhyillä työllistämis- ja harjoittelu jaksoilla, sekä osa heistä oli työskennellyt määräaikaisissa työsuhteissa lyhyitä muutaman kuukauden jaksoja. 3 MAAHANMUUTON SYYT JA SEN HISTORIA Toisen maailmansodan jälkeen valtioilla oli työvoimapula, näin ne alkoivat hakea työvoimaa rajojensa ulkopuolelta. Maat kehittivät erilaisia siirtolaisten värväysjärjestelmiä ulkomaalaisen työvoiman saamiseksi. Tarkoituksena oli että ulkomaalaista työvoimaa käytetään maassa vain tilapäisesti tekemään raskaat ruohonjuuritason työt. Tämä ei kuitenkaan toteutunut suunnitelmien mukaan. Kun myöhemmin kantaväestön piti siirtyä työelämään ei heitä saatu riittävästi tekemään rankkoja ja epämukavia töitä, joita siirtolaiset olivat aiemmin tehneet. (Forsander 2002, 16.) Maat lopettivat ulkomaalisen työvoiman hankkimisen vuoteen 1975 loppuun mennessä. Tällöin esimerkiksi Ranskan työvoimasta 11 prosenttia ja Länsi-Saksan työvoimasta 9 prosenttia oli ulkomailta tulleita siirtolaisia.(piore 1979, 1 ks. Forsander 2002, 16). Läntisen Euroopan maat olivat tuolloin riippuvaisia ulkomaalisesta työvoimasta.

13 12 Järjestelmällisen ulkomaalaistyövoiman hankkimisen alussa maahan töihin muuttaneet olivat suurimmaksi osaksi miehiä. Myöhemmin maahan muuttivat myös perheen muut jäsenet. Tämän seurauksena toinen sukupolvi syntyi jo uuteen maahan. Perheiden yhdistämisen jälkeen alkoi muodostua maahanmuuttajayhteisöjä ja tästä katsotaankin kotoutumisprosessin uuteen maahan alkaneen. (Forsander 2002, 16.)

14 Suomalaisten maastamuutto Suomalaiset ovat muuttaneet maasta jo monien satojen vuosien ajan luvun alussa suomalaiset muuttivat muiden eurooppalaisten tavoin Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan. Toisen maailman sodan jälkeen suomalaiset muuttivat pääasiallisesti Ruotsiin. Yhä edelleenkin maahanmuutto Ruotsiin on yleistä. Toisen sukupolven suomalaisia asustaa maailmalla yli miljoona. (Forsander 2002, 17) Vasta reilun kymmenen vuoden ajan Suomeen on tullut enemmän ihmisiä kuin täältä on lähtenyt pois. Poikkeuksellisesti muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa maahanmuuttajien määrä on pysynyt pienenä. Sotien jälkeen maahanmuuttajavähemmistö koostui lähinnä vain avioliiton kautta tulleista perheenjäsenistä ja työlupamenettelyn kautta tulleista työntekijöistä. Vasta lukujen vaihteessa Suomeen alkoi muuttaa ihmisiä enemmän kun täältä muutti pois. (Forsander 2002, 17.) Suomi kansainvälistyi nopeasti 1990 luvulla. Tämä johtuu, siitä että tuona aikana pääomasijoitukset vapautettiin ja erilaisten humanitääristen kriisien myötä maahanmuuttajien määrä lisääntyi nopeasti. Kymmenessä vuodessa ulkomaalaisten määrä nousi lähes henkeen. Myös nykyisinkin voimassa oleva ulkomaalaislaki astui voimaan 1991.( Forsander 2002, 17.) (Räty 2002, 30.) 3.2 Eri syitä tulla Suomeen Suomesta on yleisesti lähdetty maailmalle työn hakuun. Suomi ei ole koskaan ollut mukana värväämässä ulkomaalaistyövoimaa. Tällä hetkellä Euroopasta Suomeen tulevat työntekijät eivät tarvitse Suomessa työlupaa. Suomen liittyessä Euroopan Unioniin keskusteltiin paljon mahdollisesta maahanmuuttoliikkeestä. Nykyisin on kuitenkin huomattavissa että Suomen EU-jäsenyys ei ole vaikuttanut ulkomaalaisten määrään Suomessa. Niillä henkilöillä jotka tulevat Euroopan Unionin ja pohjoismaiden ulkopuolelta täytyy kuitenkin olla Suomessa oleskelu- tai työlupa. (Räty 2002, 31.)

15 Työskentelemään tulleet Viime vuosina Suomeen töihin on tullut vai henkilöitä sellaisiin asiantuntijatehtäviin, joihin täältä ei löydy osaavaa henkilöstöä. Suomessa jo pitkään vallinnut huono työllisyystilanne, Suomen syrjäinen sijainti ja vaikea kieli ovat tutkimusten mukaan syitä, jotka vaikuttavat ulkomaalaisen työvoiman vähyyteen. Suomen työelämässä tapahtuvat muutokset, kuten esimerkiksi suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle, voi johtaa siihen, että työvoimapulaa tulee esiintymään joillain aloilla. Vuonna 2003 työvoimatoimistot puolsivat uutta työlupaa maahan tulleille ulkomaalaisille. (Työministeriö 2004). Siitä, tarvitaanko ulkomaalaista työvoimaa tulevaisuudessa suomalaisilla työmarkkinoilla, on esitetty ristiriitaisia lausuntoja. On kuitenkin erittäin vaikea ennustaa tulevaisuuden työvoiman tarvetta. Tätä määrittelevät monet erilaiset kokonaisuudet, kuten esimerkiksi automatisoituminen. (Räty 2002, 31.) Avioliiton vuoksi Yhtenä maahan muuton merkittävänä syynä on avioliitto. Vuosittain ulkomaalaista solmii avioliiton suomalaisen kanssa. Vuonna 2000 Suomessa asui yli suomalaisen kanssa avioliitossa asuvaa ulkomaalaista. (Siirtolaisuusinstituutti a) Huomattavaa on, että joidenkin kansallisuuksien kohdalla on selkeä sukupuolijakauma. Suomessa asuu noin 900 thaimaalaista ja 500 filippiiniläistä, näistä suurin osa on suomalaisten kanssa avioituneita naisia. Kun taas kreikkalaiset, turkkilaiset ja marokkolaiset maahan tulleet miehet ovat suomalaisten naisten kanssa avioituneita. Avioliitto oleskeluluvan myöntämisen perusteena on yleistynyt. (Räty 2002, 31) Haastatellessamme maahanmuuttajanaisia keskustelimme myös Suomeen tulon syistä. Kaikki haastattelemamme Venäjältä Suomeen muuttanut naiset ovat naimisissa suomalaisen miehen kanssa. Näin kaksi heistä kertoo asiasta: Koska, koska monta vuotta aikaisemmin minä työtä on Pietarissa. Suomessa Firma on Suomessa. Hänen firma, yhtiöt on Suomessa. Hän

16 15 kutsu minulle on Suomessa. Koska työtä jatku Suomessa. Minulla on aviomies suomalainen. (H3). Miksi tulin Suomeen, no koska haluaisin, että mulla olisi hyvä mies ja hyvä perhe ja lisää lapsia ja tulin naimisiin suomalainen miehen kanssa. En halunnut tulla Suomeen, koska mulla oli huono palkka tai jotain sellaista, mulla oli tosi hyvä työ ja tosi hyvät työkaverit ja kaikki oli loistavaa, mut ei ollut perhettä, ei ollut riittävä lapsia. Etsin hyvää miestä ja löysin sen Suomessa. Ja miehellä ei ollut työtä Venäjällä koska hän ei puhu venäjää yhtään ja insinööripalkka on Venäjällä tosi pieni ja naurettava ja se ei halunnut myydä, mikä se on kurpitsa torilla ja halusi, halusi olla työssä Suomessa ja saada hyvä palkka ja sen takia se oli me valitsimme, että minun pitäis löytää uusi työtä Suomessa. (H5). Haastattelussa tuli selvästi esille se että myös entisen Neuvostoliiton alueelta tulleita naisia muuttaa Suomeen avioliiton myötä, mutta myös etsimään parempaa elintasoa. Kolme haastateltavistamme oli siis tutustunut mieheensä heidän ollessaan töissä Venäjällä. Miehen työn loputtua tai huonon palkkatason vuoksi perhe oli muuttanut Suomeen. Näin ollen haastateltavamme naiset olivat tulleet suomalisille työmarkkinoille. Osa heistä oli tyytynyt siihen että mies oli töissä ja he saivat olla kotona, mutta nuoremmat haastateltavamme olivat hakeutuneet opiskelemaan ja parantaneet näin ollen mahdollisuuksiaan työllistyä suomalaisilla työ markkinoilla Turvaa hakemaan Suuri pakolaisaalto Suomessa koettiin Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna Tuolloin suomeen oli saapunut Venäjän pakolaista. Tällöin pakolaisille alettiin perustaa pakolaisleirejä. Seuraavan kerran Suomeen saapui talvisodan ja jatkosodan jälkeen suuri määrä niitä joiden koti oli jäänyt Neuvostoliiton puolelle. Talvisodan jälkeen Suomessa oli siirtolaista ja jatkosodan jälkeen heitä oli noin henkeä. Näiden ryhmien jälkeen Suomeen on tullut varsin pieniä määriä pakolaisia. (Räty 2002, 32.) Ensimmäiset kaukaisista maista Suomeen tulleet pakolaiset olivat kotoisin Chilestä. He saapuivat Suomeen 1970 luvulla. Enimmilläänkin heitä oli kuitenkin vain 150 henkilöä. He sijoittuivat varsin hyvin suomalaisille työmarkkinoille. Tähän vaikutti esimerkiksi heidän hyvä koulutustaustansa. Tämän jälkeen pakolaisia tuli Vietnamista. Vietnamin sodan päätyttyä kostotoimenpiteet sota-alueella aiheuttivat noin miljoonan

17 16 henkilön lähdön maasta. Suomeen Vietnamista tuli 100 pakolaista. Vietnamilaisia nimitettiin venepakolaisiksi, koska suurin osa heistä oli paennut pienillä veneillä Vietnamista naapurivaltioihin, joihin perustettiin valtavia pakolaisleirejä. (Räty 2002, 33.) Suomeen Vietnamin pakolaisia saapui kuitenkin koko 1980 luvun ajan erimaihin sijoitetuilta pakolaisleireiltä. He sijoittuivat suomalaisille työmarkkinoille hyvin ja saivatkin pian ahkeran ja tunnollisen työntekijän maineen. Psyykkiset ongelmat olivat Vietnamin pakolaisilla kuitenkin yleisiä johtuen siitä, että monet heistä olivat joutuneet viettämään pitkiäkin aikoja pakolaisleireillä ja erossa muista perheenjäsenistä. Lisäksi Suomeen otettiin myös humanitaarisista syistä heikosti koulutettuja ja vammaisia vietnamilaisia. (Räty 2002, 33.) luvuilla suurin Suomeen tullut pakolaisryhmä oli kiintiöpakolaisia. Aina vuoteen 1989 saakka turvapaikan hakijoita tuli vain muutamia vuodessa. Kuitenkin vuonna 1989 Suomesta haki turvapaikkaa 2700 henkeä. Suurin osa heistä oli somalialaisia. Eniten turvapaikan hakijoita Suomeen on tullut vuonna Tällöin Suomeen saapui henkeä luvun loppupuolella turvapaikan hakijoita on ollut Suomessa noin 1000 henkeä vuosittain. Vuonna 1999 turvapaikan hakijoita tuli lähinnä Itä-Euroopan maista noin 3000 henkeä, mutta suurin osa sai kielteisen päätöksen. Pääosin kuitenkin turvapaikanhakijat tulevat Suomeen painavin ja perustelluin syin ja suurin osa tällaisista hakijoista saa oleskeluluvan. (Räty 2002, 33.) Eripuolilla maailmaa tapahtuvat kriisit näkyvät Suomessa turvapaikan hakijoiden määrän lisääntymisenä, mutta vain pieni osa turvapaikan hakijoista päätyy Suomeen. Somalian valtion hajoaminen ja sen sisällis-sota sekä Jugoslavian hajoaminen ovat tuoneet pakolaisia Suomeen. (Räty 2002, 34.) 4 MAAHANMUUTTAJAT JA TYÖ Työllä on länsimaisessa yhteiskunnassa hyvin suuri merkitys. Työ määrittelee ihmisen yhteiskunnallisen aseman, se on myös mittari, jolla ihmisen arvoa voidaan mitata.

18 17 Työllä on suuri vaikutus myös maahanmuuttajien kotoutumiselle Suomeen. Vaikeuksia, joita maahanmuuttajat kohtaavat etsiessään paikkaansa suomalaisessa työyhteisössä voidaan pohtia eri tavoin. Onko työllistymisen vaikeuteen syynä se, että Suomesta on kenen tahansa vaikea saada työtä, vai ehkä se, että maahanmuuttajan kotoutumisessa on vaikeuksia? Syynä voi olla myös se, että jotkin maahanmuuttajaryhmät ovat ajautumassa työmarkkinoiden ulottumattomiin. Kun maahanmuuttajat asuvat pysyvästi Suomessa, heillä on sama oikeudet työvoimapalveluihin kuin suomalaisillakin. Ottaen kuitenkin huomioon sen, että heillä ei ole suomalaisille ominaista tietoa verkostoista ja työmarkkinoista, he tarvitsevat erityistä apua ja ohjausta viranomaisilta. Riittävällä ohjauksella hekin voivat päästä osallisiksi työmarkkinoiden tarjonnasta. (Räty 2002, ) 4.1 Maahanmuuttajien työvoimapoliittinen sijoittuminen Vuoden 2003 aikana työvoimatoimistoissa oli yhteensä ulkomaalaista työnhakijaa. Heistä miehiä oli ja naisia Tästä maahanmuuttajajoukosta yleisille työmarkkinoille sijoittui henkilöä ja toimenpiteillä sijoitettuja maahanmuuttajia oli Vuoden 2003 aikana työvoimakoulutuksen aloitti maahanmuuttajaa ja 1730 maahanmuuttajaa aloitti puolestaan muun koulutuksen. Vuonna 2003 työvoimapoliittisen koulutuksen suoritti yhteensä maahanmuuttajaa. Yleiseen kielitutkintoon (YKI) osallistui 412 maahanmuuttajaa ja 91% heistä saavutti taitotason 3 tai 4. (Työministeriö 2004) Kaikkein suurin ryhmä kansalaisuuden mukaan oli työnhakijoina venäläiset ja virolaiset, joita oli noin 43 % kaikista ulkomaalaisista työnhakijoista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, iranilaiset, somalialaiset, entisen Jugoslavian kansalaiset, turkkilaiset, vietnamilaiset ja ruotsalaiset. (Työministeriö 2004)

19 18 Myös meidän tutkimuksemme tukee tilastotietoa siitä, mitkä ovat suurimmat maahanmuuttajaryhmät Suomessa. Haastattelemistamme naisista kolme oli venäläisiä ja lisäksi haastattelemissamme naisissa oli iranilainen, irakilainen ja somalialainen nainen. Innofocuksessa opiskelee suomen kieltä hyvin paljon venäläistä syntyperää olevia ihmisiä. Tilastotiedon paikkansapitävyyden voi siis nähdä myös omin silmin työskennellessä Innofocuksessa. Maahanmuuttajaväestöstä valtaosa on työikäisiä ja suurin yksittäinen ryhmä on vuotiaat. (Forsander ym. 2001, 58.) Olisi erittäin tärkeää, että parhaassa työiässä olevat maahanmuuttajat pääsisivät työhön. Jos tämä ikäryhmä ei työllisty, heidän lapsiaan voi pahimmassa tapauksessa odottaa sama kohtalo. Vuonna 2002 naisten osuus maahanmuuttajista oli 50,1%. (Siirtolaisinstituutti b). Naiset ovat siis myös hyvin merkittävä ryhmä, koska heitä on puolet maahanmuuttajaväestöstä. 4.2 Millaisissa töissä he ovat? Vuonna 2002 venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten maahanmuuttajien elinoloja kartoittavassa tutkimuksessa selvitettiin, miten maahanmuuttajat ovat sijoittuneet työmarkkinoilla. Somalialaisista 60 % ja noin joka kolmas virolainen ja venäläinen työskentelee julkisella sektorilla. Sen sijaan vietnamilaisista vain 10 % on julkisen työnantajan palveluksessa. Valtaosa maahanmuuttajaryhmän palkansaajista tekee kokoaikatyötä ja maahanmuuttajat ovat enimmäkseen pysyvissä työsuhteissa. Poikkeuksena ovat somalialaiset, joista yli puolet työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. (Pohjanpää ym. 2003, 99.) Tilastokeskuksen vuonna 2003 julkaisemassa tutkimuksessa Maahanmuuttajien elinolot on kartoitettu venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten maahanmuuttajien syitä siihen, että he eivät ole työllistyneet Suomessa. Seuraavassa taulukossa kerrotaan miten vastaukset ovat jakautuneet näiden maahanmuuttajien kesken.

20 19 Taulukko 1. Syy Venäläiset Virolaiset Somalialaiset Vietnamilaiset Suomessa ei ole koulutusta vastaavaa työtä Omalla alalla paljon työttömyyttä Puutteellinen suomen (ruotsin) taito Koulutus tai todistus ei kelpaa Työhaastattelu epäonnistui Työnantajan ennakkoluulot Ei halua koulutustaan vastaavaa työtä Opiskelu 1) Kotona lapsia 1) Muut syyt Yhteensä N 2) (289) (164) (274) (129) 1) Vaihtoehto ei ole lomakkeella. 2) 78 venäläisen, 10 virolaisen, 2 somalialaisen ja 2 vietnamilaisen vastaajan tiedot puuttuvat. (Pohjanpää ym. 2003, 99). Taulukosta 1 voi havaita, että venäläiset ja Virolaiset mainitsivat työn puutteen, heikon kielitaidon sekä sen, että heidän koulutuksensa ei kelpaa täällä Suomessa syiksi siihen, etteivät he ole työllistyneet. Muutenkin vastauksissa tulee selkeästi esiin kielitaidon merkitys työllistymisessä. Somalialaiset ja vietnamilaiset korostivat vastauksissaan huonoa suomen tai ruotsin kielentaitoaan. Lisäksi joka kymmenennen somalialaisen mielestä he eivät ole työllistyneet työnantajan ennakkoluulojen vuoksi. Vietnamilaisilla ja somalialaisilla oli myös muita syitä, joita ei ollut vaihtoehtoina. Vietnamilaiset ja somalialaiset esittivät myös kaksi muuta syytä jo annettujen lisäksi, eli opiskelun ja omien lasten hoidon. Etenkin somalialaisilla lasten hoito oli hyvin suuri syy työllistymättömyyteen. Lasten hoidon mainitsi lähes joka kolmas somalialainen. (Pohjanpää ym. 2003, 99.) Somalialaisten vastaaman lasten hoidon ymmärtää hyvin siinä mielessä, että he tulevat yhteisöllisestä kulttuurista, jossa perhe on hyvin vahvassa roolissa. Suomessa perheet joutuvat olemaan ilman yhteisöllistä tukiverkostoa ja esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan tarjoamaa lastenhoitoa ei ehkä osata, uskalleta tai halutakaan hakea. 4.3 Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla

21 20 Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen asema työmarkkinoilla auttaa tulkitsemaan heidän asemaansa yhteiskunnassa laajemminkin. Jos maahanmuuttajat eivät ole sijoittuneet työelämään, ei heillä ole hyviä mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Maahanmuuttajien työllistyminen teollisuusmaissa on vaikeampaa kuin valtaväestön. Työttömyysluvut verrattuna valtaväestöön ovat todella paljon suuremmat. Maahanmuuttajien työttömyys on todellinen ongelma ja juuri siitä syystä tukikeinot työllisyyden edistämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä. (Forsander ym. 2001, 59.) Arvio maahanmuuttajien työttömyysasteesta oli vuoden 2003 lopussa noin 28,6%. (Työministeriö 2004). 5 KULTTUURISET TEKIJÄT TYÖLLISTYMISESSÄ Mitä kulttuuri tarkoittaa? Se ei ole vain taidetta ja perinteisiä tapoja. Voidaan sanoa, että ei voi olla ihmistä ilman kulttuuria. Kaikki mitä me ympärillämme näemme, on osa meitä. Totutut tavat, juhlat ja opitut asiat ovat kulttuuria. Se voidaan määritellä myös asiaksi, joka on sekä yhteisöllisyyttä, että yksilöllistä. Kulttuuri ohjaa ihmistä hänen käyttäytymisessään, on osana jokapäiväistä elämää. Kaikki ratkaisut, jotka elämässämme tulemme tekemään, ovat jollain tavalla osa kulttuuria. Yksi suuri asia, joka on syvällä sisimmässämme ja saumattomasti osana kulttuuriamme on uskonto. Uskonto on osa ihmisen identiteettiä. Se on sekä henkilökohtainen asia, oma vakaumus, mutta myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ylläpitävä asia. Se luo kokemuksen tiettyyn ryhmään kuulumisesta. Uskonto on myös osa kulttuuria. Se voi tarjota etnisen ryhmän jäsenille yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä myöskin tasoittaa ihmisryhmän välillä vallitsevaa eriarvoisuutta. Vaihtoehtoisesti se voi myös tarjota ihmisille mahdollisuuden päästä pois tiiviistä etnisestä ryhmästä. Uskonto on osa ihmisten elämää, tavalla tai toisella. Siksi se vaikuttaa myös työelämässä ja erilaisissa työyhteisöissä. (Forsander ym. 2001, 21) Naisen rooli ja asema vaihtelee hyvin suuresti eri kulttuureissa ja uskonnoissa. Suomessa on totuttu tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, mutta toteutuuko täälläkään tasa-arvo

22 21 täydellisesti? Suomessa naisella on vapaampaa valita haluamansa koulutus tai työ verrattuna moniin muihin maihin, mutta kuitenkin Suomessakin on niin sanottuja miesvaltaisia ja naisvaltaisia aloja. Aina ei pääse haluamaansa koulutukseen puhumattakaan työpaikasta. Kuitenkin esimerkiksi islamilaisissa maissa tilanne on vielä tiukempi. Niissä Naisille ovat mahdollisia vain tietyt ammatit. Työn tekoon kotona ja kodin ulkopuolella on kuitenkin totuttu myös näissä maissa. 5.1 Ruokaan liittyviä rajoituksia islamin uskossa Yksi asia, joka liittyy kiinteästi islamiin on se, ettei muslimi voi syödä tai koskea sianlihaan. Luonnollisestikin se rajoittaa heidän työskentelymahdollisuuksiaan. Tärkein syy tähän kieltoon on uskonnollinen, sillä muslimin tulee totella Jumalan käskyjä ja pidättäytyä siitä, minkä Hän on kieltänyt, kuten sianlihan, veren ja sellaisten eläinten lihan nauttimisesta, joka on kuollut muuten kuin teurastamalla. (Islamopas 2005) Esimerkiksi keittiössä työskenteleminen voi muodostua mahdottomuudeksi tämän asian vuoksi. Haastattelemamme musliminainen kertoo tästä seuraavasti: Nyt minä löysin yksi paikkatyö ja siellä on keittiössä ja minä en voi, jos ruoka tulee, sianliha, minä en voi koskea sitten minä lopetan työn. Muslimille sianliha on kielletty, ei voi koskea. (H6). Hän oli siis löytänyt työpaikan, mutta työskentely siellä olisi edellyttänyt sianlihan käsittelyä keittiössä. Hän ei voi mennä työskentelemään sellaiseen paikkaan. Mitä sitten työnantajan tulisi tehdä? Jos työnantaja etsii esimerkiksi keittäjää, hän edellyttää, että työntekijä tekee kaiken, mitä työnkuvaan kuuluu. Onko työnantajalla valtaa kieltäytyä ottamasta muslimia työhön? Syyllistyykö hän silloin syrjintään? 5.2 Hunnuttautuminen Hunnuttautumisesta on keskusteltu paljon niin Suomessa kuin muissakin maissa, joissa on maahanmuuttajia, joten koimme tarpeelliseksi kertoa hunnuttautumiseen liittyvistä

23 22 asioista. Hunnuttautuminen on osa musliminaisen identiteettiä, voidaanko sitä kielloin ja säädöksin rajoittaa? Onko hunnuttautumisesta todellisuudessa haittaa työpaikalla? Kysyimme haastateltaviltamme, ovatko he kokeneet, että heidän uskonnollaan olisi ollut vaikutusta heidän työllistymiseensä Suomessa. Vain yksi haastateltavistamme kertoi sillä olleen ratkaisevaa merkitystä. Hän on somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka käyttää huntua. Hän on kokenut, että hänen hunnun käytöllään on ollut merkitystä hänen hakiessaan työtä. Joo, joskus minä monta paikkaa, jossa ei halua huivia ja hametta. (H6). Vaikka vain yksi haastateltavista mainitsi uskonnon merkityksen työllistymiseen, halusimme silti käsitellä muslimien hunnuttautumista. Tutkimuksessamme käsittelemme hunnuttautumista hyvin pitkälti somalialaisten naisten kautta, koska kiinnostuimme aiheesta haastatteluja tehdessämme. Hunnuttautuminen on hyvin näkyvä merkki islamilaisuudesta. Se viestii ulkopuolisille kantajansa maailmankuvasta. Kaikki musliminaiset eivät ole käyttäneet huntuja aina, vaan esimerkiksi monet somalinaiset ovat päättäneet hunnuttautua vasta Suomeen tultuaan. (Tiilikainen 2003, 140.) Syitä hunnun käytölle Syitä siihen, että monet musliminaiset ovat alkaneet käyttää huntua vasta Suomeen muutettuaan on lukuisia. Syynä voi olla vahva uskonnollinen herääminen maahanmuuton jälkeen. Uskonnollisuutta halutaan sitten korostaa hunnun käytöllä. Vahva uskonnollinen herääminen on yleistä maahanmuuton jälkeen ja hunnuttautuminen on ulkoinen merkki siitä. Vahva uskonnollinen herääminen on saanut aikaan sen, että naiset ovat oppineet enemmän islamista ja pukeutuminen on ulkoinen merkki siitä (Tiilikainen 2003, 141.) Muutettuaan Suomeen maahanmuuttajat ovat uudessa ja vieraassa tilanteessa. Hunnun käyttö voi olla myös merkki halusta säilyttää oma kulttuuri ja identiteetti. Huntu luo turvaa tuttuna elementtinä vieraassa ympäristössä. Kaikki naiset eivät kuitenkaan halua

24 23 peittää kasvojaan. Se voidaan tulkita niin naisten uskonnollisuuden kuin suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisenkin kautta. (Tiilikainen 2003, 141.) Keskenään naiset voivat olla ilman huivia, mutta kun samassa tilassa on mies, tulee heidän peittää päänsä. Vanhoille ihmisille hunnuttautuminen ei ole pakollista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisessa työelämässä nainen ei voi olla ilman huntua, jos hän itse on päättänyt sitä käyttää. Suomalaisilla työpaikoilla on sekä miehiä, että naisia. (Tiilikainen 2003, 141.) Musliminaiset ovat monien ristipaineiden alaisina suomalaisessa yhteiskunnassa. Työnantajat voisivat mahdollisesti ottaa naisen työhön, kunhan hän vain ei käytä huntua. Paineita voi tulla myös naisen oman etnisen ryhmän sisältä. Ainakin somaliyhteisössä huntu symboloi rehellisyyttä ja säädyllisyyttä. Nainen voi joutua huonoon valoon omassa yhteisössään, jos ei käytä huntua. Tekipä hän miten tahansa, hän joutuu varautumaan häneen kohdistuviin paineisiin ja odotuksiin. Nainen joutuu kuitenkin valitsemaan jommankumman vaihtoehdon. Olipa se kumpi tahansa, se on vaikea (Tiilikainen 2003, 143.) Erilaisten huntujen käyttö Huiveja ja huntuja on hyvin paljon erilaisia. Työelämässä väistämättä vaikuttaa, käyttääkö musliminainen mustaa jalat ja kädet peittävää shukoa ja sen lisäksi peittää kasvonsa hunnulla, vai käyttääkö hän pientä leuan alta sidottavaa huivia. Useat naiset käyttävät myös suuria peittäviä jilbaad-huntuja, mutta eivät peitä kasvojaan. (Tiilikainen 2003, 140) Monissa suomalaisissa yrityksissä henkilökunnalla on erityinen työasu. Kuinka musliminainen, joka pukeutuu koko vartalon peittävään huntuun, voi koskaan tehdä työtä sellaisessa ympäristössä? Työnantajalla on omat tietyt määräyksensä, joita hänen alaisensa noudattavat ja musliminaisella on omansa. Tällaisessa tilanteessa joudutaan väistämättä ristiriitatilanteeseen punnittaessa osapuolten oikeuksia. Toimiiko työnantaja rasistisesti kieltäytyessään ottamasta naista töihin, koska tämä ei suostu luopumaan hunnustaan? Onko musliminaisella oikeus omaan kantaansa? Tietysti on myös musliminaisia, jotka eivät käytä lainkaan huntua. He voivat pukeutua hyvin

25 24 länsimaalaisesti, eivätkä sen vuoksi erotu massasta niin selkeästi kuin ne naiset, jotka käyttävät perinteisiä huntuja. Onko heidän sitten helpompaa työllistyä? Onko hunnuttautuminen sitten nimenomainen syy siihen, etteivät musliminaiset saa työtä? Ruotsissa on tehty tutkimus, joka käsittelee tätä aihetta. Siinä haastateltiin 16 somalinaista, joista puolet kertoi, että hunnun käyttö on ollut vaikeutena työnsaannille. Monet haastatelluista naisista kertoivat, että heidän työnantajansa olivat kieltäneet käyttämästä huntua. He olivat joutuneet rasistisen kohtelun uhreiksi. Niillä naisilla, jotka käyttivät koko kasvot peittävää huntua, ei ollut lainkaan kokemusta työelämästä Ruotsissa. (Tiilikainen 2003, 143.) Kasvonsa ja koko vartalonsa hunnulla peittävä nainen on suomalaisessa kulttuurissa on outo ilmiö. Täällä ei ole totuttu sellaiseen. Länsimaisessa kulttuurissa luontevampaa on länsimainen pukeutuminen. Eräs somalinainen on todennut, että Suomessa ainoastaan pankkiryöstäjät käyttävät naamiota. Useat maahanmuuttajanaiset haluavat kouluttautua ja työllistyä Suomessa, niin myös hunnuttautuneet musliminaiset. Suomalaisen yhteiskunnan asettamat sanattomat viestit saavat heidät toimimaan mahdollisesti poikkeavasti verraten heidän kotimaahansa. Heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä ja opiskella Suomessa, jos he eivät peitä kasvojaan hunnulla (Tiilikainen 2003, 143.) Esimerkiksi sairaaloissa tai kaupan elintarvikeosastolla hunnuttautuminen voi muodostua todelliseksi ongelmaksi. Voidaan edellyttää, että muun muassa elintarvikeosastolla käytetään tietynlaista päähinettä hygieniasyistä. Missä menee raja tällaisessa keskustelussa? Voisiko molemminpuolinen kompromissi olla ratkaisu ongelmaan? Esimerkiksi sairaaloissa musliminainen voisi halutessaan käyttää pientä huivia ja mahdollisesti peittää päänsä päänsuojalla. Tämä on hyvin henkilökohtainen asia, eivätkä kaikki halua tehdä tällaista kompromissia. Entä onko sillä eroa, että musliminainen käyttäisi esimerkiksi kaupan elintarvikeosastolla kaupan omaa päähinettä sen sijaan, että käyttäisi omaa huiviaan? Vai onko niin, että huntua käyttävä musliminainen ei vain voi työskennellä tietyissä ammateissa?

26 Naisen asema Tarkastellessa maahanmuuttajanaisten vaikeuksia työllistyä ei voida unohtaa eri uskontojen näkemystä naisesta. Uskonto- ja kulttuuritaustat vaikuttavat naisen asemaan perheessä sekä sitä kautta mahdollisuuteen siirtyä uuteen yhteiskuntaan ja sen työelämään. On kuitenkin otettava huomioon, että kaikki yhteiskunnan jäsenet eivät suhtaudu sukupuolten välisiin eroihin samalla tavalla. Koska muun muassa islamin käsitys naisesta poikkeaa suuresti länsimaisesta, päätimme käsitellä asiaa tarkemmin. Musliminaisten on erittäin vaikea työllistyä Suomessa, mutta heidän halunsa työllistyä on hyvin suuri. Kun musliminainen hakee työtä, on monia asioita, joita tulee huomioida. Onkin hyvä perehtyä yleisesti islamin naiskäsitykseen, jotta voi ymmärtää suomalaisessa kulttuurissa vieraiksi koettavia asioita Islamin käsitys naisesta Mielenkiintoinen asia islamin uskossa suhteessa naisiin on se, että naisten seksuaalisuutta pidetään kaaoksen, fitnan ruumiillistumana. Fitna eli kaaos uhkaa islamilaista aluetta niin vääräuskoisten kuin naistenkin kautta. Jotta järjestys pysyisi yllä, miesten tulee kontrolloida naista. Fitnan, joka tarkoittaa naisellista viehätysvoimaa, lumousta ja yhteiskunnallista epäjärjestystä, vastakohtana on miehen edustama järki, järjestys ja jumalallinen tahto. Jotta yhteiskunnallinen järjestys voitaisiin siis turvata, tulee miesten alistaa naiset kontrollinsa alaisuuteen. Paras keino kanavoida naisten luontainen yhteiskunnan järjestytä uhkaava olemus on avioliittoon. Tästä seikasta juontaa juurensa lait ja käytännöt, jotka ovat muotoutuneet ilmentämään miesten ja naisten väistä kanssakäymistä. (Turtiainen 1998, 41-42) Islamilaisten naisten asema on aikojen alusta ollut edellä mainitun tiukka ja ohjailtu miesten taholta. Uuteen toisenlaiseen kulttuuriin ja sen naiskäsitykseen sopeutuminen vie aikaa ja voimavaroja perheeltä. On myös otettava huomioon että kokonaisvaltaista integroitumista ei ehkä ikinä tapahdu.

27 26 Kun verrataan islamilaista käsitystä naisesta perinteiseen suomalaiseen, voi havaita niiden väliset erot. Mutta onko niiden erot sittenkään niin räikeät? Mitä tasa-arvo ja naiskäsitys lopulta tarkoittakaan täällä Suomessa? Nainen mielletään perheeseen, kotiin ja kasvatukseen. Jos nainen haluaa luoda uraa sen sijaan että hoitaisi lapsia kotona, hänet voidaan leimata huonoksi äidiksi. Lapsen paras tuntuu olevan se, että äiti hoitaa häntä kotona. Naisen oletetaan huolehtivan kodista, sehän on hänen luonnollinen elintilansa. Onko näin? Kyllä myös suomalaisessa ja länsimaisessa perhekäsityksessä naisen rooli muotoutuu hyvin pitkälti kodin kautta. (Simola & Heikkinen toim. 2003, 138) Naisen elämä muotoutuu arjen rutiineissa toimimisen ympärille. Arki on jatkuvaa ja toistuvien rutiinien hoitamista. Islamilaisessa ajattelussa tietynlainen arjen tila, vaikka arkea ei sijoitukaan johonkin tiettyyn tilaan. Kotiin liittyy symboliikkaa, jota naisten toimiminen siellä muodostaa. Nainen luo kodintuntuisuuden. (Tiilikainen 2003, s.64) Kun arki ja arjen kuviot liittyvät jo lähtömaassa kotiin ja äitiin, naisen perheestä irtautuminen työelämän käyttöön uudessa maassa ja uudessa kulttuurissa, voi olla raskas ja joillekin jopa mahdoton yhtälö. On muistettava, että perhe kokee paljon paineita ympäröivästä maailmasta. 5.4 Ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan suomalaisilla työmarkkinoilla Maahanmuuttajat kohtaavat suomalaisessa kulttuurissa tavalla tai toisella ennakkoluuloja ja rasismiakin. Muun muassa työelämään hakeutuessaan tällaisia kohtaamisia voi tulla ja usein tuleekin. Lisäksi maahanmuuttaja voi tulla syrjityksi itse työpaikalla. Syrjintää esiintyy työelämän kaikilla alueilla. Ennakkoluulot johtuvat usein tietämättömyydestä. Kaikki vieras koetaan sellaiseksi, johon ei oikein uskalleta luottaa. Usein työnantajille on korkea kynnys ottaa maahanmuuttajaa työntekijäkseen. Työnantajien tulee siis kohdata omat ennakkoluulonsa ja osoittaa rohkeutta maahanmuuttajan palkatessaan.

28 27 Työsyrjintä on selkeästi osana työelämää ja se voidaan käsittää monin eri tavoin. Euroopan Unioni jakaa syrjinnän välilliseen ja välittömään. Syrjinnän katsotaan olevan välittömänä silloin kun se kohdistuu henkilön rotuun tai etniseen alkuperään. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi käytännössä sitä, että joku henkilö jätetään valitsematta työpaikkaan ihonvärinsä tai syntyperänsä vuoksi. Välillistä syrjintää on sen sijaan se, kun esimerkiksi jokin sääntö tai käytäntö vaikuttaa kielteisesti jotain väestöryhmää kohtaan. Välillistä syrjintää on muun muassa se, että hunnutettua musliminaista ei oteta työskentelemään kaupan elintarvikeosastolle hygieniasyihin vedoten. (Forsander ym. 2001, ) Syrjintää ja rasismia on hyvin monenlaista. Yksi muoto on syrjiä kulttuurin perusteella. Kaikki omasta kulttuurista poikkeava voidaan kokea uhkana ja ihmiset hyvin helposti luokitellaan ja lokeroidaan kuulumaan johonkin tiettyyn ryhmään. Media on myös hyvin suuressa osassa siinä mielessä, että nähdyt ja kuullut tapahtumat tuovat ihmisten mieliin, että kaikki kyseisien väestöryhmän edustajat ovat samanlaisia. Liian usein kuulee yleistyksiä, joilla ei ole välttämättä mitään todellista pohjaa. Muun muassa uskonto on yksi hyvin ilmeinen tekijä, jolla ihmisiä voidaan jaotella Syrjinnän ilmeneminen Mikä sitten on kenenkin mielestä rasismia ja syrjintää? Haastattelemistamme naisista moni sanoi, ettei ollut kohdannut itse henkilökohtaisesti rasismia tai syrjintää. Onko todella niin, vai jättivätkö he syystä tai toisesta kertomatta todellisen mielipiteensä? Moni sanoi, että Suomessa voi olla rasismia, mutta he itse eivät ole joutuneet sitä kohtaamaan, eivätkä siksi osaa kertoa asiasta. Jotkin haastattelemistamme naisista sen sijaan kertoi hyvinkin avoimesti tilanteista, joissa he olivat joutuneet ennakkoluuloista johtuvien syrjintäkokemuksien kohteiksi. Eräs haastattelemamme Venäjältä Suomeen muuttanut nainen kertoi, että Suomessa voi olla rasismia, mutta hän ei ole itse sitä havainnut. Monta, monta kertaa minä ajattelen kysymys rasismi. Minä sanoa suoraan. Ei ole rasismia Suomessa, koska Venäjä on rasismi. Minä katsoa monta kertaa, mutta Suomessa ei yksi kerta. En katso, en koskaan katso missä on rasismi Suomessa. Voi olla varmasti, en tiedä missä on. Minä

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Numerologiaa yksinkertaisille

Numerologiaa yksinkertaisille 1.12.2006 Numerologiaa yksinkertaisille Laadustaan tunnetulla Suomi24-palstalla on mainittu, 1 että kampanjaltani putosi pohja pois, koska Suomi on tänä vuonna ottanut vastaan vain 75 kiintiöpakolaista,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy Venäläinen asiakkaana Imatra 20.11..2013 Virve Obolgogiani Mimino Oy Venäläinen on erilainen kuin suomalainen? eurooppalainen? aasialainen?...? Koulutuksen sisältö kulttuurierojen merkitys asiakaspalvelussa

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET SUOMESSA 2009

MAAHANMUUTTAJANUORET SUOMESSA 2009 MAAHANMUUTTAJANUORET SUOMESSA 2009 Johdanto MILTÄ SUSTA TUNTUU? MAAHANMUUTTAJANUORET SUOMESSA 2009 Kvalitatiivinen tutkimus virolais-, venäläis- ja somalitaustaisten nuorten elämästä. Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014

Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Lataa kirja ilmaiseksi! Oikeita töitä Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta Face2Face

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi Tiina Rinta-Jouppi Taustatietoja Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2009 lopulla 1839 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on pienin Suomessa,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ Tero Uitto OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ MIKSI OIKEUSTRADENOMIKOULUTUSTA ON? Oikeustradenomi-opintokokonaisuuden suunnittelu on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Yhä suurempi osa ympärillämme tapahtuvista

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa. Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen

Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa. Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen Tutkimusasetelma Yhteenveto tutkimusaineistoista, - metodeista ja -kohteista TUTKIMUSAINEISTO

Lisätiedot