Gustaf Wegelius, kerhon pitkäaikainen

Transkriptio

1 MUNKASTA MERELLE (6. vuosikerta) Veneilykausi 2013

2 2 Munkasta merelle Munkan Venekerho ry:n kausijulkaisu (6. vsk) - päätoimittaja: Tony Ekman (kommodori) - ulkoasu ja kuvitus: Ilmari Koskimies (varakommodori) - paino: K-Print, painosmäärä 300 kpl - ilmestyy veneilykauden alussa - jakelu: kerhon jäsenille ja tärkeimmille yhteistyökumppaneille - tietoja ilmoittelusta : s.19 Yhteystiedot Munkan venekerho ry. käynti : Ramsaynranta 2 (H:ki - Munkkiniemi) posti: c/o Tony Ekman Pirttipolku 10 C, HELSINKI puh (kerhotalo vartioaikoina) pankki: Aktia Töölöntori sijainti: 60 11,5 P, 24 53,1 I tunnuskuva: Mvk:n lippu Vänön maisemissa saaristomerellä (Matti Bra) kansikuva: Tony Ekman SISÄLLYS Kommodorilta 3 Kerhon hallitus 4 Hallituksen tehtävät 4 Tapahtumakalenteri 5 Jäsenyys 6 Perusmaksut 6 Liput ja viirit 6 Venepaikat 6 Oikeudet ja velvollisuudet 7 Vartiointi 8 Vartiovuoro 8 Vartio-ohjelma 8 Talvivartio 8 Valvontakamerat 8 Varavartijat 8 Satama ja veneet 9 Huoltolaiturit 9 Kiinnittäminen laituriin 10 Veneet laitureittain 11 Sataman laituripaikat Vene ulkomailta? 16 Netistä projektiapua 17 Ikäviä yllätyksiä 18 Lopulta kaikki hyvin 18 Katsastusinfo Katsastusmenettely 20 Tärkeimmät turvavälineet 21 Katsastusluokat 22 Kerhon katsastajat 22 Katsastuskohteet ja -varusteet 23 Kerhon säännöt Satamaohjesäännöt Veneiden telakointi Talkoot 32 Trailerin käyttö 32 Hästö 34 Venekeittiön herkkuja 36 Kommodorilta Gustaf Wegelius, kerhon pitkäaikainen kommodori jäi viime vuosikokouksessa pois hallituksesta, jota johtaa nyt allekirjoittanut. Wegeliuksen aikana kerhon fasiliteetit ovat kokeneet täydellisen muodonmuutoksen. Kerholle on rakennettu mm. uusi vartiorakennus, tukeva huoltolaituri ja turvallinen veneluiska, tukialuetta on laajennettu ja venelaiturit on vaihdettu moderniin kantaan. Kerho kiittää ja kumartaa sekä toivottaa Gustafille myötätuulta siviilissä. MVK tarjoaa nyt hyvin toimivat puitteet veneilyyn ja veneen ylläpitoon. Satamassa on nykyaikaiset laiturit sähköineen ja vesineen, huoltolaiturissa on septitankin imutyhjennys sekä tukialueella runsaasti parkki- ja telakointitilaa. Satama on myös turvallinen. Veneilykaudella on jokaöinen vartio ja talvellakin vartija käy satamassa monta kertaa viikossa tarkistamassa alueen turvallisuuden. Lisäksi sataman tilannetta voi tarkkailla kolmesta nettikamerasta 24/7. Kerholla on myös kattavat nettisivut ja sähköistä tiedotusta tehostetaan entisestään. Kerhon hallinnollisia tehtäviä hoitaa nyt 6-miehinen hallitus vapaaehtoispohjalta. Tehtävien runsauden takia hallitusta ollaan laajentamassa yhdellä henkilöllä muuttamalla kerhon sääntöjä siltä osin. Muutoksen edellyttämät ylimääräiset kokoukset pidetään tämän vuoden aikana. Kerhosta ja satamasta huolehtimiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien jäsenten panosta talkootyön muodossa. Talkoot on mukava yhdessäolon muoto ja niillä voidaan pitää kurissa alati nousevia veneilyn kustannuksia. Talkoiden suunnittelua ja vetämistä varten tullaan kokoamaan talkootoimikunta ja sille oma sähköpostituslista niin, että porukka saadaan tarvittaessa helposti kokoon. Kannattaa seurata kerhon nettisivuja. Rannassa ja merellä nähdään! Tony Ekman Kommodorien vahdinvaihdos vuosikokouksen yhteydessä. Kerhon sihteeri Timo Hentinen ojentamassa väistyvälle kommodorille uutta standaaria. 3

3 Kerhon hallitus Kerhon hallitus Tony Ekman kommodori puh Ilmari Koskimies varakommodori, II satamakapteeni puh Timo Hentinen sihteeri puh Hallituksen tehtävät Kommodori johtaa kerhoa ja vastaa sen toiminnasta yhdessä hallituksen muiden jäsenten kanssa edustaa kerhoa viranomaisten, veneilyjärjestöjen sekä Helsingin kaupungin välillä huolehtii uusien jäsenten perehdyttämisestä yhdessä varakommodorin kanssa johtaa hallituksen kokouksia Varakommodori toimii kommodorin tai satamakapteenin sijaisena vastaa vartiotoiminnasta ja sen dokumentoinnista sekä kameravalvonnasta huolehtii lipuista, viireistä, tunnuksista ja kylteistä julkinen tiedottaminen ja mainonta verkossa sekä painotuotteissa atk-verkon ja kotisivujen ylläpito Sihteeri huolehtii kerhon jäsenpostituksista ja muista juoksevista asioista opastaa uusia jäseniä ylläpitää hallituksen ja jäsenten välisiä yhteyksiä pvm klo tapahtuma mitä tehdään la 8.00 Veneiden yhteislasku 1 ennakkoilmoittautuminen kerhotalon laskulistaan, alk. yövartio alkaa 1vko aiemmin la Glögijuhla rannassa lämmintä peikkojuomaa, ruokaa ja hyvää ja yhteystietoja sekä yhteisten tilojen ja laitteiden toimivuudesta seuraa 5 pitää huolta jäsen- ja venerekistereistä Juha Luoma taloudenhoitaja puh kamreeri@munkanvenekerho.fi Pentti Valppu I satamakapteeni puh satamakapteeni@munkanvenekerho.fi Henrik Müller telakkamestari puh telakkamestari@munkanvenekerho.fi Taloudenhoitaja huolehtii kerhon maksuliikenteen järjestelyistä ja rahaliikenteen toimivuudesta huolehtii kerhon käteiskassasta hoitaa kerhon laskutukset valvoo jäsenten maksusuoritukset hoitaa karhuamiset ja vartiolaiminlyöntien laskutukset sekä muut rahaliikennetoimet Satamakapteeni huolehtii laituripaikkojen jaosta valvoo venekerhon sataman toimintaa ja huolehtii laiturialueen kunnosta ja ylläpidosta huolehtii yhteydenpidosta Helsingin kaupungin liikuntavirastoon huolehtii kerhon yleisestä turvallisuudesta ja turvavälineistä Telakkamestari huolehtii veneiden yhteisnostoon ja -laskuun liittyvistä järjestelyistä vastaa veneiden talvitelakoinnista huolehtii tukialueen kunnosta ja jätehuollosta hoitaa veneiden katsastuspäällikön tehtävät Tapahtumakalenteri la ti ilmoitetaan myöhemmin la Veneiden yhteislasku 2 alk Veneilykauden avaus + ylimäär. kokous alk. heinäk. ½-välissä, jos lähtijöitä ilmoitetaan myöhemmin ilmoitetaan myöhemmin to to la la VHF-harjoitus Hästön kevättalkoot Tallinna-eskaaderi uusien jäsenien perehdytys Hästön syystalkoot ennakkoilm.kuten edellä, pukkien yhteen kasaus lipunnosto, siivoustalkoot, sammutintarkastusta, pientä purtavaa, sääntömuutosesitys vhf-yhteyksien harjoittelua satamassa/merellä, mahd. vhf-koulutusta kiinnostuneille laiturien kevätkunnostus, siivousta ja järjestelyä, sauna suoraan MVK:lta tai Porkkalan kautta Tallinnan vierasvs. ja takaisin (säävaraus) satamatoiminnot, oman laituripaikan asiat, katsastus- ja vartiovuorovelvoitteet, yms. laiturien ja veneiden nosto, siivousta ja järjestelyä, sauna Pukkitalkoot pukkikasan purku ja pukkien siirto paikalleen nostojärjestykseen Ylimääräinen kokous päätös kerhon sääntöjen muutoksesta esityksen pohjalta 8.00 alk alk. Veneiden yhteisnosto 1 Veneiden yhteisnosto 2 Kuva: Henrik Müller ennakkoilmoittautuminen kerhotalossa ja/ tai kerhon nettisivuilla ennakkoilm. kerhotalossa ja/tai nettisivuilla, yövartio päättyy 1vko myöh.

4 6 Jäsenyys Munkan venekerho täyttää tänä vuonna 48 vuotta. Nyt siihen kuuluu 142 venepaikkaa kahdessa upouudessa sivuaisalaiturissa, viihtyisä kerhotalo, huoltolaituri, luotettava vartiointi- ja valvontajärjestelmä sekä veneiden talvitelakointi ja katsastuspalvelu. MVK:n toimintaa rahoitetaan vuosittain kevätkokouksessa esitettävän budjetin mukaan erilaisilla maksutuotoilla. Pääosa näistä tulee laituripaikoista, joihin vaikuttaa Helsingin kaupungin kerholta perimä vuokra laituriponttooneista. Kerhossa on n. 250 jäsentä, joihin voi kuulua myös kerholaisten perheenjäseniä, mikä vahvistaa yhteistä harrastusta ja tuo näille tiettyjä jäsenetuja. Kerhoon kuuluva voi myös saada kunniajäsenen aseman merkittävistä ansioista kerhon hyväksi. J äsenyys Perusmaksut (vahvistettu vuosikok. 2013) liittymismaksu 500,00 jäsenmaksu 48,50 kunniajäsenmaksu 0,00 jäsenmaksu SPV 12,50 autopaikka 25,00 jollapaikka 25,00 telakointi /m 2 7,00 vuosikatsastus (sis. > 3m venepaikk.) 10,00 peruskatsastus (sis. runko) 15,00 avainpantti 25,00 puhelut (vartiorak.puhelin)/kpl 0,50 maksuhuomautus 5,00 vartioinnin laiminlyönti 200,00 Liput ja viirit lippu, pituus 54cm 25,00 lippu, pituus 72cm 30,00 lippu, pituus 90cm 40,00 viiri, pituus 44 cm 30,00 Venepaikat Venepaikat (vahv. vuosikok. 2013) leveys (m) kpl helsinkiläiset ei-helsinkiläiset 2, ,00 354,00 3, ,50 3, ,00 553,50 4, ,00 652,50 4, ,00 712,50 Oikeudet ja velvollisuudet Jäsenten veneilyharrastusta tuetaan monin tavoin. Näitä ovat mm. laituripaikka- ja vartiointijärjestelmä, talvitelakointi, veneiden katsastuspalvelu, veneiden wc-jätteen imutyhjennys, veneen laskupaikka, huoltolaituri, jätehuolto ja viihtyisä kerhopaviljonki. Alueella on lisäksi runsaasti vesi- ja sähköpisteitä, jotka ovat tarpeen varsinkin kevätkunnostus- ja telakointiaikoina. Ongelmatilanteissa voit kerhomme hyvän yhteishengen nimissä auttaa toista kerholaista tai saada itse apua muilta. Jäsenellä on oikeus laituripaikkaan, joka tulee kuitenkin anoa erikseen joka vuosi, varmimmin vuosikokouksen yhteydessä keväällä. Paikka määräytyy veneen koon mukaan ja se velvoittaa automaattisesti yövartiointiin kesäaikaan. Vene voidaan myös telakoida talveksi kerhon tukialueelle, enintään 50 pientä ja keskisuurta venettä, mikä puolestaan vaatii muutamia valvontakäyntejä rannalla läpi talvikauden. Kaikista satamapalveluista laskutetaan käteisellä rannassa tai eri laskulla postitse. Pysäköintilupia, lippuja, viirejä yms. on ostettavissa hallituksen jäseniltä rannassa pitkin kesää. Maksetut jollat tai kanootit on merkittävä venepaikkanumerolla ja sovittava sijoituksesta hallituksen kanssa. Trailereiden säilytys parkkipaikalla on sallittu vain tilapäisesti hallituksen luvalla. Autojen pysäköintilupa on pidettävä aina hyvin näkyvissä kerhon alueella. Kerhon jäsenet kuuluvat automaattisesti Suomen purjehdus ja veneily -yhdistykseen (SPV). Sen jäsenyys mahdollistaa veneen katsastamisen ja sitä kautta alennuksiin venevakuutuksesta. Jäsenetuna tulee myös Nauticlehti (6 kertaa vuodessa). Kerholla on kolme osaketta Hästön saarikiinteistössä Porkkalan edustalla, jonne jäsenet voivat ajaa veneellään vapaa-ajan viettoon (s.34). Kerho voi järjestää lisäksi vuosittain veneilyyn liittyviä koulutuksia tai vierailukäyntejä, joista ilmoitellaan nettisivuilla. Pitkään hallituksessa ja tilintarkastajanakin toiminut Osmo Leskinen palkittiin viime joulukuun glögitilaisuudessa. (kuva: Ari Eskonlahti) Jokainen kerhon laituripaikan saanut vene täytyy katsastaa (s.20) vuosittain voimassa olevien määräysten (s.23) mukaisesti. Veneen on myös oltava laiturissa kiinnitettynä luotettavasti (kiinnitysköysissä joustimet ja kyljissä lepuuttajat). Kerho pyrkii koko ajan kehittämään toimintaansa, esim. satama- ja tukialueen erilaisia rakenteita ja järjestelmiä ylläpitämällä tai uudistamalla. Näistä tilaisuuksista sekä talkoista ilmoitellaan kerhotalon ilmoitustaululla tai nettisivuilla ja näihin kaikki kerholaiset ovat tervetulleita mukaan. 7

5 Vartiointi Kerhon alueella on jatkuva vartio. Siitä vastaa veneilykauden aikana jäsenistö joka yö ja osittain myös talvikaudella, vuoroviikoittain. Lisäksi passiivinen vartiointi hoituu web-kameroilla. Vartiointia on viime vuosina tehostettu, alueen yövalaistusta lisätty ja vastuu on kokonaan jäsenistöllä. Vartiointi käsittää seuraavia käytäntöjä: 1) Veneilykauden aikana yövartiointia hoitavat venepaikkojen haltijat kukin omalla, itse valitulla vuorollaan. Kerhon nettisivuilta on suora linkki vartion varausjärjestelmään. 2) Talvikaudella tehdään valvontakäyntejä, josta vastaavat kerhon alueelle telakoitujen veneiden omistajat, kukin vähintään kahdesti viikossa. 3) Vartiotapahtumat dokumentoidaan atk-ohjelmalla verkkoon oman vuoron aikana. 4) Kerhon valvontakamerat tallentavat liikehavainnosta tarkkaa kuvaa jälkitarkasteluun, mikä täydentää aktiviista yövartiointia rannalla. Kesäkauden vartiovuorojen ( ) lista löytyy kerhon nettisivuilta. Vartioinnin voi hoitaa ainoastaan kerhon jäsen, hänen perheensä täysi-ikäinen jäsen tai kerhon hyväksymä varavartija. Venepaikasta luopuminen kesken kauden ei vapauta vartiointivastuusta! Venepaikan haltija on vastuussa vartiovuorostaan aina. Laiminlyönnistä seuraa 200 sakko ja sen toistuminen voi johtaa kerhosta erottamiseen (ks. satamaohjesäännöt 5 s.30). Vartiovuoro... on pakollista laituripaikkalaisille, mutta sen ajankohta vapaavalintaista kerhon nettisivuilta vartion varausjärjestelmästä. Kauden kaikki vartiovuorot eivät ole siellä yhtäaikaisesti tarjolla, vaan ne aktivoidaan valittaviksi sitä mukaa, kun lähitulevaisuuden vuoroja on varmistettu tapahtuvaksi riittävän pitkälle (vähint. 4 viikkoa eteenpäin). Vartio-ohjelma Vartiotoiminta on luotettavaa, kun vartija suorittaa vartiokierroksia ja dokumentoi tapahtumat ja havainnot selkeästi. Tätä varten kerhotalon pc:llä pyörii vartio-ohjelma, joka ohjaa vartiorutiineja ja tallentaa ne verkkoon, mistä ne lopuksi tulostetaan paperille ja allekirjoitetaan. Talvivartio Kerhon alueelle telakoitujen veneiden omistajat käyvät säännöllisen epäsäännöllisesti valvontakierroksilla, tarkastavat paikat ja raportoivat havaintonsa tarvittaessa eteenpäin. Toistaiseksi kaikki on sujunut hyvin ja näin koko tukialue on uskottavasti valvottu myös veneilykauden ulkopuolella. Valvontakamerat Kamerajärjestelmää suunnataan kesäksi laitureille päin ja talvella ne tarkkailevat telakoituja veneitä tukialueella. Kameroiden valvontakuvaa on mahdollista tarkastella kerhon nettisivuilta yövartijalle erikseen annetuilla tunnuksilla. Varavartijat Rabbe Lönnqvist Pentti Valppu Kimmo Koskimies Laituripaikka kerhon satamassa ei ole itsestäänselvyys. Venekannassa tapahtuu muutoksia, minkä vuoksi laituripaikka jokaiselle veneilykaudelle on anottava erikseen (nettisivuilta lomake jäsenhakuosiosta) hyvissä ajoin keväällä. Sopivan laituripaikan määrittelee kerhon satamakapteeni annettujen tietojen pohjalta. Toisinaan veneen mittoja vastaava laituripaikka voi muuttua todellisen tarpeen mukaan, mikä vaikuttaa paikan hintaan (s.6). Laituripaikka voi löytyä sitten laiturikartasta (s.15). Huoltolaiturit palvelevat veneen tilapäistä kiinnittymistä, esim. septitankin tyhjennystä, huoltotöitä tai tavaroiden ja henkilöiden lastaamista varten. Matala puulaituri A-laiturin alkupäässä on tarkoitettu etupäässä pienemmille ja iso betonilaituri suuremmille veneille. Se on varattu myös nosturiautoille veneiden nosto- ja laskuoperaatioissa keväisin ja syksyisin. Autojen pysäköinti betonilaiturille onkin kielletty. Sen on oltava vapaa myös pelastuslaitoksen ajokalustolle mahdollisissa hätätilanteissa ympäri vuoden. Satama ja veneet Viime vuonna täydellisesti uusittu satamamme on saanut kerholaisilta enimmäkseen kiitettävää palautetta. Pienet puutteet ja viat pyritään korjaamaan tämän kauden aikana. luvalla. Huoltolaituriin rannanpuolelle on kytketty kerhon jolla, jota voi lainata oman veneen ulkopuolisiin tarkistus- tai kunnostustöihin. Kannattaa myös muistaa, että hätätapauksissa satama-alueella kerhon jolla saattaa olla nopeimmin esille saatava pelastusvene. Septipumppu Betonilaiturin imutyhjennyslaite pumppaa veneen WC-jätteen suoraan kaupungin viemäriverkkoon. Septipumpun käyttöohjeet: 1. Käytä pumpun painikkeita valmistajan ohjeen (paneelissa) mukaan. 2. Pidä imusuulake tiiviisti veneesi septitankin venttiilissä (pumppaus ei onnistu ilman vakuumitilaa). 3. Seuraa jätteen kulkua läpinäkyvästä pukesta ja katkaise pumppaus, kun sisältöä ei enää nouse tankista ylös. 4. Älä päästä imuletkua karkealle betonille, vaan pidä sitä vain laudoitetulla alueella. 5. Hygienian vuoksi huuhtele imuletku ja sen hana päällisin puolin pesualtaassa. 6. Älä jätä imuletkua laiturille, vaan kieputa se paikalleen telineeseen. 7. Älä anna pumpun käydä pitkään, jos jäte ei liiku lasiputkessa. Jos et voi pumpata suoraan merivettä, on veneesi septijärjestelmän Huoltolaitureita voidaan käyttää myös lyhytaikaiseen muuhuun kinnittymiseen, esim. 8 vierasveneille, mutta vain satamakapteenin vakuumitilassa jotain vialla. 9

6 Kiinnittäminen laituriin Valtaosalla venepaikoista on sivulaituri ja kukin laituripilttuu on tarkoitettu kahdelle veneelle, joiden turvalliseen kiinnitykseen kuuluu aina: lepuuttajat ( fendarit ) vähint. 2 kpl molemmin puolin venettä sekä keulasta että perästä oma köysi sivulaiturin kiinnitysrenkaisiin(pitää veneen paikallaan pituussuunnassa ja irti päälaiturista) lisäköysi keulasta/perästä pilttuun keskirenkaaseen (pitää veneen keulan/perän irti sivulaiturista ja toinen pää fendarien varassa) pienet veneet perä tai keula edellä laituriin päin, koska pituussuunnassa on tilaa isot veneet yleensä keula laituriin päin (sivulaiturin alkupää kaventaa vapaata tilaa) Pelastusasema Septipumpun yhteyteen on rakennettu pelastusvälinetorni, johon on kiinnitetty palosammutin, pelastusrengas ja -tikkaat sekä pitkä pelastushaka. Nämä välineet ovat vain todellisia hätätilanteita varten, eikä niitä saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen. Huoltopöytä Huoltolaiturin pesuallas ja työtaso on tarkoitettu septilaitteiden huoltoon sekä myös muiden veneen osien, vene- ja kalastustarvikkeiden huoltoon ja kunnostukseen. Öljyisten moottorinosien käsittely on siinä tietenkin kielletty. Kemiallisen wc:n säiliön tyhjentäminen suoraan altaaseen on kielletty, mutta voit silti kaataa sisällön kaupungin viemäriverkkoon joko varastorakennuksen wc-pytyn tai suoraan huoltopöydän vierestä maassa olevan tarkistuskaivon kautta. Kukin käyttäjä on velvollinen siivoamaan kaikki jälkensä huoltolaiturilla! Veneet laitureittain Venerekisteriä käytetään mm. laituripaikkojen, telakoinnin ja vartiotoiminnan suunnitteluun. Myös turvallisuuden ja yhteishengen kannalta isot veneet saattavat tarvita keskelle ylimääräisen knaapin, josta lisäköysi sivulaiturin A-24 Meskanen Pyry Helmi Bayliner Celebrity 8,0 2, A-25 Gunst Timo A Amanda Finnmaster 61CA 6,0 2, takarenkaaseen (katkoviiva) A-26 Cantell Lauri U Aleandra Hydrospeed 10,0 2, pidä köydet normaalioloissa hieman löysällä A-27 Lautso Kari A Siiri Yamarin 59 HT 5,9 2, laiturinpuoleisen veneenkyljen suojelemiseksi, mutta kiristä kaikki köydet myrskyn Sivulaiturien kulmien pehmustaminen on sallittu A-28 Saarinen Kimmo V A Ben-Hur Targa ,6 3, OI-9510 uhatessa vain kuvan mukaisella puuruuvein kiinnitettävällä A-29 Virtanen Samu A Nymar 6500 AC 6,5 2, älä poraa tai ruuvaa mitään laiturin polyuretaanilistalla (mm. Motonet-liikkeissä A-30 Ilmavalta Olli A Ine's Arcus 28 FB 8,7 3, teräsrakenteisiin myytävänä). A-31 Wallgren Matias A Mimmi Silver Eagle 6,3 2, A-32 Pellinen Veikko A Chris Craft Amer. 9,7 3, omistaja rek. tunnus nimi merkki / valmistaja / tyyppi siitä voi olla hyötyä kaikille jäsenille. Venetiedot ovat heiltä itseltään, joskin paikoin kovin puutteellisia tai virheellisiä, minkä vuoksi niitä on yritetty korjata ja täydentää (tilanne kesäk.-13). pit. (m) lev. (m) lait. paikka koneteho (hv) kats lk matkapuhelin A-01 Kivekäs Timo U Yamarin ,8 2, A-02 Mentu Ari V. A Senara MV-Marin 5700 BR 5,7 2, A-03 Vassinen Matti A Buster LX 5,0 2, A-04 Nurmi Matti A AMT 185BR 5,5 2, A-05 Krohns Seppo Suomi 460 R 4,6 1, A-06 Liede Tarki A Algot Beneteau Antares 7,0 2, A-07 Wegelius Gustaf A Flipper 535 HT 5,4 2, A-08 Eskonlahti Ari R Sea Ray MC 21 6,4 2, A-09 Vilmi Matti A TG 7200 King C. 7,2 2, A-10 Almquist Torsten A Silver Fo 4,9 2, A-11 Björkqvist Kaj-Erik R Defendor Fidei Bella 640 DC 6,5 2, A-12 Laitinen Timo U 5598 Duetto Fjord19 Wing 5,7 2, A-13 Ervasti Kari T Yamarin 59 HT 5,9 2, A-14 Elonen Jarkko U Yamarin ,1 2, VHFkutsu A-15 Airas Benedict A Stella TG ,2 2, OJ-3452 A-16 Hakala Juha H Sea Ray 175 Sport 5,3 2, A-17 Lokki Tuomas A Buster XXL 6,4 2, A-18 Hentinen Timo A Annie Getasnipan 7,0 2, OI-6385 A-19 Siren Timo A Cindy Bella Falcon F. 8,2 2, A-20 Saari Mikko A Aquador 21 WA 6,3 2, A-21 Djupenström Thommy U Svea III MV-Marin 6600 FC 6,6 2, A-22 Mäkinen Kai A Mirando SeaRay 260 8,1 2, A-23 Kuusela Mika R Bayliner 185 BR 6,1 2,

7 omistaja rek. tunnus nimi merkki / valmistaja / tyyppi pit. (m) lev. (m) lait. paikka koneteho (hv) kats lk matkapuhelin A-33 Aalto-Setälä Esko A Yamarin 68 DC 6,8 2, A-34 Hirvonen Timo S 8935 Princess Leia Aquador 32C 9,7 3, A-35 Arolinna Harri A Lungi Sea Ray Amberjack 8,0 2, VHFkutsu A-36 Karttunen Antti U 4477 Elektra yksilövalmiste 11,0 3, OF-2501 A-37 Vehman Antti A Pullus Fjord 21 Nordic 6,5 2, A-38 Vuola Jyrki A Escapade Flipper ,0 3, A-39 Valjus Osmo A Silja fiskari 9,2 2, A-40 Pettersson Per-Eric A Filippa Flipper 909 9,9 3, OF-6958 A-41 Ekman Tony U Merihelmi Flying Albatross 870 8,7 3, OG-9978 A-42 Teljo Juha S Moorea II SeaRay ,2 3, OJ-9222 A-43 Petersen Timothy A Mayame Sea Pro SV2100 CC 6,7 2, A-44 Harsu Juha V Nostra Nimbus 320 Coupé 9,5 3, OI-3040 A-45 - A-46 Müller Henrik U 5415 Mimi Utö 31 9,5 3, A-47 Säynevirta Pentti A 6627 Kare II Minor 25 7,8 2, OG-2367 A-48 Luoma Juha A 3125 Marianna Utö 31 9,5 3, OJ-2324 A-49 - A-50 Valppu Pentti A Neptunus yksilövalmiste 11,8 3, A-51 Suuronen Jari V Mar Tristan 9,5 3, A-52 Nieminen Seppo A 9640 Castalos Family Cruiser 10,4 3, OJ-8008 A-53 Hepworth Jane A Aquador Aquador 26HT 7,9 3, A-54 Nuuttila Marketta A 7479 Anu III Storö 34 10,2 3, A-55 - A-56 Bauer Klaus-A. A Katz La Kiss Sea Ray ,2 3, A-57 Akkanen Juha A Buster XXL 5,8 2, A-58 Bra Matti A Vivados Neptunus ,7 3, A-59 Mustakallio Mika A Yolla IV Ryds 7,3 2, A-60 Ruosaari Pertti A Nimbus Nimbus ,2 3, OG-9465 A-61 - A-63 Haavisto Matti U Miramari IV Tristan 345 Flybridge 10,9 3, B-01 Myllymäki Reijo A Big Buster 5,0 1, B-02 Konoi Kalevi A FinnMaster Troller 5,2 2, B-03 - B-04 - B-05 Viro Paavo Terhi 440 4,4 1, B B-07 Knap Antero Yamarin 405 4,1 1, B-44 Kasim Rami U 7994 Finnsport 540 HT 5,0 2, omistaja rek. tunnus nimi merkki / valmistaja / tyyppi pit. (m) lev. (m) lait. paikka koneteho (hv) kats lk matkapuhelin B-08 Kilpiö Matti A Buster M 4,6 1, B-09 - B-10 Kohonen Kari A 1626 Pinja Yamarin 5,6 2, B-11 Saarinen Kari H Lotja Svärd taivassalolainen 4,9 1, B-12 Marno Anssi Terhi 385 3,8 1, B-13 Uusikylä Mikko Yamarin 415 Big F. 4,2 1, B-14 Lönnqvist Rabbe So Long Terhi Sail 530 5,3 2, B-15 Karttunen Antti B-16 Säynevirta Olli A Wellcraft Ecalib.23 7,0 2, B-17 Sirola Niko A Buster L Prof 4,9 2, B-18 Forsman Hannu U Seneca Flipper 620 6,2 2, B-19 Puromies Juha A Osteri III Buster L HT sp. 4,9 2, B-20 Erra Jyrki A Ella Bella 560 HT 5,6 2, B-21 Vanhanen Erkki A Buster L 5,0 2, B-22 Salokangas Mika A TubeToy Capelli Temp.630 6,3 2, B-23 Sihvola Olli A Buster L 5,0 2, VHFkutsu B-24 Sireeni Pentti A Lutra Lutra Bella ,0 2, OF-6150 B-25 Tiilikainen Susan U Buster L 4,9 2, B-26 Nissinen Petteri A Emla Yamarin 68DC2010 6,8 2, B-27 Torvelainen Jari vanerivene 5,0 1, B-28 Laasonen Jussi T Satu-Kaarina Jurmo Cabin 6,6 2, B-29 Karjalainen Jukka S Uttern 52 S 5,2 2, B-30 Penttinen Jukka A Sirena Seiskari S-23 6,9 2, OJ-2900 B-31 Kesonen Petri Kuutti Kaisla 425 R 4,3 1, B-32 Airola Juhani A Ventti Styyrpuuri-S21F. 6,3 2, B-33 Oksala Pellervo Alkyone avovene 4,9 1, B-34 Paul Magnus A 2013 Flipper 510 5,5 2, B-35 Koivumäki Era A Bella 561 5,6 2, B-36 Salovaara Hannu A Emma Getasnipan 7,0 2, B-37 Vaittinen Pekka R Terhi 475 Twin C 4,8 1, B-38 Laine Jukka K 430 Manga Finnmaster Safir 700 7,0 2, B-39 Etelälahti Timo A Hilma Yamarin 53BR C. 5,3 2, B-40 Pekkola Juha A Ina-Maria fiskari 8,5 2, B-41 Grönman Jorma U Jahti Terhi 520 HT 5,2 2, B-42 Cleveland Ray Martin A Sea Ray 215 FC 6,6 2, B-43 Kurkela Sanna U Poco-Loco Yamarin 59 DC 5,7 2,

8 S omistaja rek. tunnus nimi merkki / valmistaja / tyyppi pit. (m) lev. (m) lait. paikka koneteho (hv) kats lk matkapuhelin B-45 Andersson Pasi X Quicksilver 460 C. 4,6 2, B-46 Ratilainen Timo A Buster Buster M 4,6 1, B-47 Tiainen Petri U Flipper 575 5,8 2, B-48 Lehto-Marttila Kaarina A Jääkarhu Artella 22 6,8 2, B-49 Karsila Sakari Terhi 4,2 1, VHFkutsu B-50 Koskimies Ilmari U Sinikka Finmar Family 8,0 2, OJ-6401 B-51 Jaala Ari-Pekka Palta 580 5, B-52 Välimaa Simo V Albin Albin 25 7,6 2, B-53 Vehkaluoto Sami A Uttern S55 5,6 2, B-54 Rajahuhta Arto A Jayne Maria 24 7,2 2, B-55 Niemi Antti Faster 460 SC 4,6 1, B-56 Punkari Jari U Terhi 520 5,2 2, B-57 Mali Mikko A Silver Hawk 520DC 5,2 2, B-58 - B-59 Ahonen Antero A 8780 Telli Terhi 520 HT 5,2 2, B-60 Kallaskari Pekka A Gaiffa TG ,2 2, B-62 - B-63 - B-64 - B-65 - B-66 Koskenheimo Kimmo A fiskari 9,0 2, B-67 - B-68 Gomes Nina A 7289 Sea Rose Sea Ray 300 DA 9,6 3, B-69 Aikoma Tomi A Buster X 5,2 2, B-70 - B-71 - B-73 Rajahuhta Aleksi U Flipper 575 5,8 2, B-75 - B-77 - B-79 Björklund Ale U Penny Yamarin 53 5,3 2, B-81 Koski Antti A Grand 550 5,5 2, B-83 Fagerudd Johan A Silver & Gold Silver Hawk DC 5,4 2, E W Huom! B-85 - Laituripaikat jaetaan hakemusten perusteella B-87 - maalis-huhtikuussa, minkä jälkeen mahdollisia B-89 - vapaita paikkoja voi tiedustella satamakapteenilta. 14 Huom! Tarkista taulukosta omat tietosi ja ilmoita hallitukselle mahdolliset muutokset. Listan tietojen käyttö markkinointiin tai muihin ulkopuolisiin tarkoituksiin on jyrkästi kielletty. Vapaana olevat paikat kartassa ilman nimeä (tilanne kesäk. -13). 15 päävartio Ruosaari Pertti 60 Bra Matti 58 Bauer Klaus 56 Nuuttila Marketta Haavisto Matti Koskenheimo Kimmo Mustakallio Mika Akkanen Juha Kallaskari Pekka Fagerudd Johan 81 Koski Antti Nieminen Seppo Björklund Ale Valppu Pentti Hepworth Jane 51 Suuronen Jari Rajahuhta Arto Rajahuhta Aleksi Luoma Juha Välimaa Simo Aikoma Tomi Müller Henrik Säynevirta Pentti Koskimies Ilmari Lehto-Marttila Kaarina Harsu Juha Teljo Juha Petersen Timothy Ratilainen Timo Ekman Tony Kasim Rami Ahonen Antero Pettersson Per-Eric Mali Mikko Vuola Jyrki Valjus Osmo Cleveland Ray Martin Niemi Antti 37 Vehman Antti Pekkola Juha Vehkaluoto Sami Karttunen Antti Jaala Ari-Pekka Hirvonen Timo Arolinna Harri Laine Jukka Karsila Sakari 33 Aalto-Setälä Esko Salovaara Hannu Tiainen Petri Pellinen Veikko Andersson Pasi Ilmavalta Olli Wallgren Matias Paul Magnus Kurkela Sanna 29 Virtanen Samu Airola Juhani Grönman Jorma Saarinen Kimmo Etelälahti Timo Cantell Lauri Lautso Kari Pentinen Jukka Vaittinen Pekka A 25 Gunst Timo Laasonen Jussi 28 B 35 Koivumäki Era Meskanen Pyry Oksala Pellervo Mäkinen Kai Kuusela Mika 21 Djupenström Thommy Punkari Jari Nissinen Petteri Sireeni Pentti Kesonen Petri 29 Karjalainen Jukka Saari Mikko Torvelainen Ari Hentinen Timo Siren Timo 17 Lokki Tuomas Salokangas Mika Tiilikainen Susan 23 Sihvola Olli Hakala Juha Vanhanen Erkki Elonen Jarkko Laitinen Timo Almqvist Torsten Airas Benedict 13 Ervasti Kari Forsman Hannu Säynevirta Olli Puromies Juha 17 Sirola Niko Karttunen Antti Björkqvist Kaj-Erik Lönnqvist Rabbe Uusikylä Mikko 9 Vilmi Matti Marno Anssi Saarinen Kari Eskonlahti Ari 8 Kohonen Kari 10 9 Liede Tarki 6 7 Wegelius Gustaf 5 Krohns Seppo Kilpiö Matti Nurmi Matti 4 3 Vassinen Matti 4 3 Mentu Ari Sataman laituripaikat Kivekäs Timo huoltolaituri pysäköintialue betonilaituri Gomes Nina Erra Jyrki Konoi Kalevi Knap Antero 5 Viro Paavo 1 Myllymäki Reijo 2,56 m m m 40 3,510 m m 11 4,512 m 5 paikkoja yht. 142 N

9 Vene ulkomailta? Niistä pienistä, herttaisista taaperoista, jotka vielä vähän aikaa sitten mahtuivat nukkumaan vaikka kuskinpenkillä poikittain, oli jossain välissä kasvanut melkein isänsä mittaisia ja Viva-veneen takahytissä alkoivat kolista seiniin niin päät kuin kantapäätkin. Piti alkaa etsiä venettä, jossa neljä aikuisen kokoista mahtuisi mukavasti asumaan useamman viikon kesäreissulla. tien: käytännössä ainoa helposti Suomessa maahantuojalta saatava vaihtoehto oli hollantilainen Linssen, jonka hinta olisi edellyttänyt aivan toisenlaisia lukemia pankkitilillä. Siispä käytettyjä katselemaan. Aika äkkiä kuitenkin huomattiin, miten kapea on kotimainen isojen uppoumarunkoisten tarjonta. Omat tiukat kriteeritkin vaikeuttivat löytämistä. Puuvenettä ei tehnyt mieli ja raudasta taas ei voi venettä tehdä, rautahan uppoaa veteen. Pituutta piti olla vähintään se 9 metriä, johon oli Vivassa totuttu, ja ne hyvät asumistilat. Lisäksi kippari oli kyllästynyt nauttimaan kesäisestä tuulesta vain pää ulkona, joten kaksipisteohjaus lisättiin listaan. Pari kautta tai pitempäänkin lueskeltiin palstoja ja käytiin katsomassa tarjokkaita aina Kuopiossa saakka, mutta ei sattunut oman oloista kohdalle. Netistä projektiapua Vaan onhan meillä Internet ja sen ihmeellisyydet. Ruotsikin oli aika äkkiä selattu, mutta aivan uusi vaihtoehtojen maailma avautui Itämeren ulkopuolella. Vanha laivastomahti Iso-Britannia tarjosi jos jonkinlaista amiraalivenettä. Ja usko tai älä, halpalentoyhtiöiden ansiosta pistäytyminen Norwichissa käytettyä katsomassa on edullisempaa kuin käynti Kokkolassa. Ja ne Norseman 38:n paksut mahongit ja messingit vähällä oli, mutta kyllä se olisi ollut jo liian iso. Ratkaiseva käänne oli havainto, etteivät maailman kaikki hollantilaismalliset olekaan rautaa. Kun laittoi hakusanaksi Neptunus 107, alkoi ruudulle marssia kaikki ennakkokriteerit täyttäviä vaihtoehtoja ihan rivissä. Samaa perusmallia olevat tarjokkaat oli helppo laittaa ruudulla kiinnostavuusjärjestykseen, ja niitä myyvät omistajat tai välittäjät suostuivat ilomielin järjestämään näytöt halutuksi viikonlopuksi. Kun vielä veneiden kiertonopeus myyntisivustoilla vaikutti vaatimattomalta, meillä oli varsinaiset ostajan markkinat. Ensimmäinen tarjous laitettiin härskisti 20% alle pyyntihinnan, eikä siitä loppujen lopuksi tarvinnut edes paljoa korottaa, kun ikääntyvä hollantilaispariskunta ilmoitti suostuvansa kauppaan. Veneen ostaminen toisesta EU-maasta osoittautui yllättävän mutkattomaksi. Kaupat järjesti hollantilainen, hyvää englantia puhuva välittäjä, joka toimitti mm. todistuksen siitä, että veneen veroasiat olivat kunnossa. Ennen kauppakirjan allekirjoitusta tilattiin ja saatiin kuntoraportti puolueettomalta venetarkastajalta, ja koeajoa varten myyjä järjesti omalla kustannuksellaan noston talvitelakalta hyisen Veerse Meerin aalloille. Veneen saamiseksi Suomeen pohdittiin jo ajamistakin, mutta päädyttiin onneksi laivaukseen, jonka käytännön järjestelyt hoiti hollantilainen huolintayritys. Vaan ohuiksi taitaa olla sielläkin katteet tingitty: kun rahtialus Finnpulp alkoi lähestyä Vuosaarta, Hollannista tuli huolestunut sähköposti, jossa pyydettiin varmistamaan, että kuljetuksen aikaiseen tukemiseen käytetyt kahdeksan hamburgeria eli 80 mm:n paksuista vesivanerilaattaa palautetaan heille käytön jälkeen. Ovat kuulemma arvotavaraa! Uppoumarunkoinen kiireettömän miehen peli piti olla, eikä Lauttasaaren siltojen pohjoispuolelle tunnetusti ole asiaa minkäänlaisten mastojen kanssa. Ei siis mitään moottoripurjehtijaa. 16 Unelmat uudenkarheasta sai unohtaa saman Veneen lastaus ajoneuvoon Hollannissa (vas. 17 ylh.) ja juuri purettuna laivasta Vuosaaressa.

10 Ikäviä yllätyksiä Melkoinen yllätys odotti, kun kiipesimme vihdoin kannelle Seppälän Vene-Tarvike Oy:n pihassa, jonne olimme veneen kuljettaneet tarpeellisia muutostöitä varten. Edellinen omistaja ei ollut vaivautunut tyhjentämään aluksesta oikeastaan mitään. Aloitimme ottamalla takahytin parivuoteesta vanhat lakanat pois. Pentterin kaapista löytyi mm. ranskanperunoiden kypsentämiseen sopiva upporasvakeitin, johon oli jämähtänyt useamman tuuman kerros härskiintynyttä talia. Muustakin veneilyvarustuksesta saattoi lukea, että veneen aiempi käyttö ei ollut suuntautunut avoimelle Pohjanmerelle vaan Keski-Eurooppaa halkoviin kanaviin. Rohkenimme epäillä, että pitsivarjostimiset jalkalamput eivät pysyisi pystyssä Suomenlahden aallokossa. Etuikkunan karmi piti korjata Seppälän Vene-Tarvikkeessa. reklamaatioihin, ettei hänen tarkastuksensa koskenut kohteita, joiden näkemiseksi olisi pitänyt purkaa rakenteita. Myyjä syytti välittäjää ja välittäjä myyjää, eikä kumpikaan suostunut hyvityksiin tai hinnanalennuksiin. Laskivat aivan oikein, ettei meillä ole kovin suurta halua lähteä puimaan asiaa hollantilaisessa tuomioistuimessa. Jälkiviisaana voi sanoa, että oman venetarkastajan lennättäminen Suomesta Hollantiin ennen kauppaa olisi sittenkin voinut olla paras vaihtoehto. Lopulta kaikki hyvin Mielipahat nieltiin ja remontit maksettiin, ja Vivados saatiin aalloille juhannukseksi Ensimmäinen kesä meni uuteen alukseen tutustuessa ja kehityskohteita listatessa, mutta saatiin ajettua myös perheen perinteinen kolmen viikon lomareissu Saaristomerellä. Eikä vene edes kovin paljon kenkkuillut joskin tiedoksi: Korppoon Verkania lähin suhteellisen hyvin varustettu laturihihnojen kauppa on Nauvon kirkonkylän SEO-asema, eikä sinne reippaalta mieheltä mene vuokratulla polkupyörällä varmaan edes puoltatoista tuntia. Tiedoksi myös, että Helsingissä aivan kelpo starttimoottoreita vanhoihinkin dieselmoottoreihin myy Adita Oy Malmilla, eikä siellä naureta kuin lyhyesti, kun vanhaa ruostekasaa sisään kiikuttava asiakas kysyy kannattaisko tätä korjata. Tätä kirjoittaessa veneellä on ajettu kaksi kesää ja se tuntuu täyttävän kaikki sille asetetut toiveet. Kun kanavaveneilyn jättämät puutteet sisustuksessa ja varustuksessa on korjattu, m/y Vivados on kohtuullisen merikelpoinen ja ennen kaikkea ruhtinaallisen tilava. Marssinopeus on kahdeksan solmua, jolla kiireetön veneilijä ehtii hyvin perille. Korkean takakannen ylevistä näkymistä nauttien on kesäillan auringossa si tu jokunen olutkin, jotka uusi Waecon jääkaappi pitää miellyttävän huurteisina. Ja ennen kaikkea 35 vuotta vanha vene tyydyttää erinomaisella tavalla tee-se-itse-miehen nykerrysviettiä: aina löytyy jokin pienempi tai suurempi paranteluprojekti. Siitä puheen ollen, vanha 6-litrainen, pikku- Fiatin kokoinen DAF väännettiin nyt syksyllä irti moottoritilasta ja uusi, hiljaisempi ja vähäjanoisempi Beta Kubota on tulossa vielä ennen kesää. Jos tarvitset käytettyä, 120 hevosvoiman dieselmoottoria sopuhintaan, niin tarjolla olisi. Veneily on pieniä yksinkertaisia nautintoja. teksti ja kuvat: Matti Bra (väliotsikot toimituksen) Seppälän Vene-Tarvikkeelta olimme tilanneet mm. septitankin asennuksen, vaikka veneen alkuperäinen käymälä olisi epäilemättä toiminut Pientä askartelua vanhan moottorin kanssa kuin junan vessa olihan se täsmälleen samaa kesken kesälomamatkan. mallia: pikkulapsen pään mentävä putki suoraan sivunpeittoilmoitukset (mm) Ilmoitusaineistot pdf- tai eps-muodossa, prosessiväreinä pöntöstä pohjan läpi, sulkuna vain yksin- (cmyk), valokuvat mieluiten tif- 1/1sivu, pysty (+2mm leikk.v.) 150 1/2sivu, vaaka (+2mm leikk.v.) 100 tai psd-muodossa, minimiresoluutio 240 ppi. kertainen peltiläppä. Ikävä yllätys oli myös, että useamman ikkunan karmista olikin vuotanut palstailmoitukset (mm) Aineiston toimitus keväällä mennessä vesi sisään, ja sieltä täältä sisäseinien vaneriverhoilujen alta löytyi paksua hometta ja lahon- 1-palstainen, pysty (0,40 /mm) 2-palstainen, pysty (0,80 /mm) sähköpostilla: neita tukirakenteita. Sisustuksen remontista tuli heti alkuun paljon aiottua isompi ja kalliimpi. 18 Hollantilainen venetarkastaja vastasi 19 Ilmoittelu kerholehdessä

11 Katsastusinfo 2013 (katsastukseen liittyvä kuva) Hätämerkinantovälineiden on oltava hyväkuntoisia ja asiallisesti säilössä. Huvivenekäytössäkin siirrytään noudattamaan valmistajan antamia kelpoisuusaikoja kaudesta 2016 alkaen. Jos katsastaja tätä ennen huomaa vanhentuneita välineitä, hän kirjaa asian katsastuspöytäkirjan huomauskohtaan ja muistuttaa veneen omistajalle, että valmistaja ei takaa vanhentuneiden tuotteiden toimintaa. Valopistoolin patruunoiden kelpoisuusaika on leimauksen mukainen, tai ilman leimaa enintään 25 vuotta, jos ne ovat virheettömät ja ostoajankohdan pystyy todistettavasti esittämään. Venekatsastuksella ylläpidetään veneilyturvallisuutta - opastamalla veneilijöitä veneiden hoidossa, varustamisessa ja varusteiden käytössä sekä turvallisuusasenteiden omaksumisessa. Valmistautuminen katsastukseen Ota esiin veneesi asiapaperit, soihdut ja raketit, sammutin jne. Hae kerhotalolta punainen tai keltainen muovikortti ja kiinnitä se veneeseen näkyvälle paikalle, esim. keulakaiteeseen. Odota katsastajaa. Veneet katsastetaan varausjärjestyksessä. Katsastusmaksu laskutetaan matkaveneillä laituripaikkamaksun yhteydessä. Useimmat vakuutusyhtiöt myöntävät katsastetulle veneelle % alennuksen vakuutusmaksusta. Katsastuksen vaiheet Katsastus jaetaan vaatimuksiltaan 4 eri luokkaan ja edelleen peruskatsastukseen sekä vuosikatsastukseen, joka on tehtävä kesäkuun loppuun mennessä ja on voimassa vuoden. Vain katsastettu vene merkitään seuran venerekisteriin ja saa käyttää seuran perälippua tai viiriä. kastetaan ulkopuolelta veneen runko, ohjauslaitteet, voimansiirtolaitteet ja läpiviennit. Sisäpuolelta tarkastetaan vastaavat kohteet sekä moottori. Vuosikatsastus tehdään joka vuosi veneen ollessa purjehdusvalmiina, jolloin tarkastetaan turvallisuuteen vaikuttavat varusteet ja laitteet. Vuosikatsastuksen laiminlyönti aiheuttaa venepaikkamaksun korotuksen ja toistuva laiminlyönti venepaikan menetyksen. Tärkeimmät turvavälineet Katsastuksessa käydään läpi paljon varusteita ja järjestelmiä veneessä (tarkemmin s.23). Eniten katsastuksen hylkäyksiä tai vakavia huomautuksia koituu seuraavista kohteista: Kelluntavarusteet Jokaiselle veneessä olijalle on oltava hänelle kokoluokaltaan ja kantavuudeltaan sopiva hyväksytty pelastusliivi, kelluntapukine tai pelastusliivi seuraavasti: 1-luokka: vähintään 100 N pelastusliivi, jossa tulisi olla valmiina turvavaljaat 2-luokka: 100 N pelastusliivi 3-luokka: vähintään 50 N kelluntapukine, suositellaan 100 N pelastusliiviä 4-luokka: 50 N kelluntapukine Sammuttimet Lain mukaan veneissä, joissa on liekillä toimiva polttolaite, sisämoottori tai yli 25 kw perämoottori, on oltava sammutin. Sammuttimen on oltava vuosittain tarkastettu. Katsastuksessa tulee esittää samana vuonna tarkastettu sammutin. Sammuttimen tulee olla vähintään 8A 68B-luokkaa. Jos sammutin on asennettu kaappiin tai vastaavaan paikkaan, tulee paikka olla merkitty ulkopuolelta. Sammutin on alle 10 m veneissä sijoitettava enintään 1 m etäisyydelle pääohjauspaikasta ja enintään 2,5 m etäisyydelle keittimestä. Hätämerkinantovälineitä......vaaditaan eri katsastusluokissa seuraavasti: 1-luokka: 4 kpl punaisia laskuvarjoraketteja, 4 kpl punasoihtuja, 2 kpl oranssisavuja 2-luokka: 4 kpl punaisia laskuvarjoraketteja ja 4 kpl punasoihtuja, suositellaan oranssisavuja 3-luokka: 2 kpl punaisia laskuvarjoraketteja ja 2 kpl punasoihtuja (tai kaikki yht. 4kpl punasoihtuja) 4-luokka: suositellaan 2 kpl punasoihtuja Katsastusmenettely Katsastuksen suorittavat SPV:n kouluttamat vapaaehtoiset katsastajat. Vuosikatsastukset suoritetaan tiettyinä päivinä, joista tiedotetaan Valopistooli ja 300 metrin nousukork. leimatuilla kerhotalon ilmoitustaululla ja nettisivuilla, pääsääntöisesti Peruskatsastus tehdään joka viides vuosi, sekä Pelastusliiveissä suositaan hyvin näkyvää väriä. laskuvarjoammuksilla korvaa laskuvar- klo Katsastuspäivinä pai- silloin, kun vene on vaihtanut seuraa tai omis- Ilmatäytteisten pelastusliivien mukana täytyy joraketit. Välineiden on oltava hyväkuntoisia kalla uon seampia katsastajia. Tarkista, onko tajaa sekä myös silloin, jos veneessä on tehty olla oma varaosasarja. Liivit pitää tarkastaa ja ja hyvin säilytetty. Valopistooli vaatii poliisiviranomaisen veneelläsi runkokatsastuksen aika! Se tehdään laajoja turvallisuuteen vaikuttavia muutostöitä. huoltaa valmistajan ohjeiden mukaan ja huolto luvan. Rakettien ja soihtujen kel- joka 5. vuosi. Jos venetodistuksesi kaikki hyväksymiskohdat Peruskatsastus tehdään kaksivaiheisena. En- on merkittävä näkyviin, mikä yhdessä varaosapoisuusaika on valmistusvuosi + 5 kalenteri- ovat täynnä merkintöjä, on simmäinen vaihe runkokatsastuksena veneen sarjan kanssa tarkastetaan katsastuksessa. Jovuotta, joten vuosimerkintä on tällä kaudella taas runkokatsastuksen aika. Ota silloin yhteys ollessa maissa ja toinen veneen ollessa vesillä kaisen kastumisen ja laukaisun jälkeen on liivi oltava vähint katsastajiin ennen veneen vesillelaskua! purjehdusvalmiina. Runkokatsastuksessa tar- kuivatettava, tarkastettava ja huollettava. 21

12 Katsastusluokat Luokka 1 (avomeri) Avomeriolosuhteissa purjehduskauden aikana vallitseviin olosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Katsastuskohteet ja -varusteet nr. varuste tai järjestelmä luokka omat merkinnät 22 Luokka 2 (rannikko) Meriolosuhteisiin rannikon läheisyydessä normaalina puhjehduskautena vallitseviin olosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Luokka 3 (saaristo) Saaristoon ja sisävesille normaalina purjehduskautena vallitseviin olosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet. Luokka 4 (suojaiset vesialueet) Suojaisille vesialueille sekä valvotuissa olosuhteissa tapahtuviin purjehdustapahtumiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveliaat veneet. Hätätilanteessa ensin ammuttava laskuvarjoraketti nousee yli 300 m korkeuteen ja näkyy kymmenien kilometrien päähän vähintään 40 sek. ajan. Pelastajien tarkempaa opastamista hätäpaikalle helpottavat sitten jopa useita minuutteja toimivat merkkisavut ja käsi soihdut (s. 21), jotka palavat vaikka veden alla. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND Kerhon katsastajat Tony Ekman Timo Hentinen Pekka Immonen Ilmari Koskimies Juha Luoma Henrik Müller Runko ja rakenteellinen turvallisuus 1.1 Rungon ja rakenteiden kunto 1.2 Aukot ja niiden suljettavuus 1.3 Materiaalin ja pinnoitteen kunto 1.4 Köli ja peräsin 1.5 Ohjausjärjestelmä 1.6 Vetolaitteiston, akselin ja potkurin kunto 1.7 Runkoläpiviennit, sulkuventtiilit ja putkistot o 1.8 Kaiteet, kädensijat ja kiinnityshelat 1.9 Painavien esineiden kiinnitys o 1.10 Makeavesijärjestelmät o 1.11 Alin vuotoaukko cm 2. Takila ja purjeet, mikäli asennettu 2.1 Takilan kunto ja huoltaminen 2.2 Purjeet 2.3 Myrskypurjeet o 2.4 Reivausjärjestely o 3. Moottori ja sen järjestelmät, mikäli asennettu 3.1 Moottorin asennus ja kunto 3.2 Moottorin hallintalaitteet ja niiden toimivuus 3.3 Polttoainejärjestelmä (säiliöt, putkistot, sulkuventtiilit, suodattimet) 3.4 Jäähdytysjärjestelmä (pohjakaivot, läpiviennit, putkistot, sulkuventtiilit) 3.5 Merivesisuodatin o 3.6 Sähköjärjestelmät erillinen käynnistys- ja käyttöakusto maasähköjärjestelmän kunto, mikäli asennettu aggregaattijärjestelmän(230 V) kunto, mikäli asennettu 4. Venevarusteet 4.1 Veneen ja varusteiden merkinnät 4.2 Ankkurivarustus 2 2 o 4.3 Ajoankkuri m om 4.4 Veneköydet Työkalut ja varaosat o 4.6 Airot ja mela o o 4.7 Venehaka o 4.8 Heittoliina 4.9 Laitasuojat o 4.10 Venetikkaat 4.11 Huurteenpoisto ja lasinpyyhin suljetussa ohjaamossa o 4.12 Käymälävarustus ja jätehuolto 4.13 Nestekaasujärjestelmä, mikäli asennettu 4.14 Liesi ja lämmitin, asennus ja paloturvallisuus 4.15 Perälippu tai viiri o o 23

13 Kerhon säännöt nr. varuste tai järjestelmä luokka Merenkulkuvarusteet 5.1 Kulkuvalot ja ankkurivalo o 5.2 Merkkikuviot 5.3 Äänimerkinantolaite o 5.4 Tutkaheijastin o 5.5 Ohjailukompassi 5.6 Varakompassi sekä suuntimalaite o 5.7 Loki, kaikuluotain ja ilmapuntari o 5.8 Merikartat ja työskentelyvälineet sekä kiikari o 5.9 Yleisradiovastaanotin o 5.10 Satelliittipaikannin o 5.11 Tutka o 5.12 Valonheitin m m om 5.13 VHF - meriradiopuhelin o käsi-vhf o 5.14 Veneen asiakirjat 6. Turvallisuusvarusteet 6.1 Hyväksytyt kelluntavarusteet jokaiselle veneessä olijalle 6.2 Turvavaljaat ja kiinnityspisteet / juoksuköydet purjeveneet k 2 2 moottoriveneet Pelastusrengas varusteineen 2 o 6.4 Punaiset laskuvarjoraketit 4 4 (2) 6.5 Punasoihdut o2 6.6 Oranssisavut 2 o 6.7 Kiinteästi asennettu käsipumppu 2 om 6.8 Koneellinen tyhjennyspumppu o 6.9 Käsisammutin Sammutuspeite 6.11 Hätäsulkimet o 6.12 Käsivalaisin, varaparistot ja polttimot 3 2 o 6.13 Ensiapuvälineet o 6.14 Varaohjaus o 6.15 Hätätyökalut p p p 6.16 Varajuomavesi ja varamuona o o 6.17 Pelastuslautta varusteineen o 6.18 Palonilmaisin omat merkinnät = pakollinen, 2 = pakollinen 2 kpl, o = suositus, p = vain purjeveneissä, m = vain moottoriveneissä, k= kaikille Kaikkien varusteiden ja laitteiden on oltava toimintakuntoisia, helposti käsille saatavia ja laadultaan, kooltaan ja teholtaan kyseiselle venekoolle tarkoituksenmukaisia, sekä milloin niin vaaditaan, hyväksyttyä mallia. 1- ja 2-luokassa merenkulku- ja turvallisuusvarusteiden on oltava Meriteiden sääntöjen mukaisia, 3- ja 4-luokassa Meriteiden sääntöjen tai Sisävesisääntöjen mukaisia. lainsäädäntöön (Yhdistyslaki /503 ja sen muutos ). Nämä puolestaan ohjaavat muita säännöksiä ja käytäntöjä, mitkä kerho on laatinut ja hyväksynyt kokouksissaan. 1 Yhdistyksen nimi on Munkan Venekerho ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää veneilyharrastusta sekä vesilläliikkumisen turvallisuutta hoitamalla venesatamaa ja tarjoamalla jäsenille veneiden talvisäilytyspalveluja sekä toimeenpanemalla merenkulkuun, veneiden tuntemukseen ja hoitoon liittyviä kilpailuja ja kursseja. Yhdistys voi toimintaansa varten omistaa maaalueita sekä kiinteää että irtainta omaisuutta. 3 Yhdistyksen kieli on suomi. 4 Yhdistyksen tunnuksena on Kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistama kerholippu ja sen pohjalta toteutettu kerhoviiri. 5 Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pääsee jokainen hallituksen hyväksymä henkilö. Jäsenanomus on tehtävä hallituksen hyväksymällä lomakkeella, jossa on ainakin yhden yhdistyksen jäsenen suositus. Nk. perhejäseneksi venekerhoon voi hallitus hyväksyä henkilön, jonka asuinpaikka ja osoite on sama kuin varsinaisella jäsenellä. Yhdistyksen hallituksen päätöksellä voidaan kutsua kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat erittäin huomattavalla tavalla edistäneet yhdistyksen toimintaa. 6 Yhdistyksen varsinaiset jäsenet ja nk. perhejäsenet suorittavat liittymis- ja jäsenmaksut. Nk. perhejäsenillä ja kunniajäsenillä on kaikki varsinaisten jäsenten oikeudet. Kunniajäsenet ovat vapautetut yhdistyksen jäsenmaksujen suorittamisesta. 7 Jäsen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava erostansa kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, tai suullisesti yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroavan jäsenen on kuitenkin suoritettava jäsenmaksunsa yhdistykselle kuluvan toimintavuoden loppuun asti. Jos jäsen ei ole suorittanut jäsenmaksuaan huhtikuun viimeiseen päivään mennessä, yhdistyksen hallitus on oikeutettu poistamaan hänet jäsenluettelosta, ja jäsentä pidetään yhdistyksestä eronneena. Hallitus voi erottaa yhdistyksestä jäsenen, joka toistuvasti rikkoo yhdistyksen sääntöjä, yhdistyksen kokouksen vahvistamia satamaohjesääntöjä tai kokousten päätöksiä. Asiasta päätettäessä tulee vähintään kolmen hallituksen jäsenen olla erottamisen kannalla. Erotetulle on erottamispäätöksestä ilmoitettava kirjatulla kirjeellä viikon kuluessa päätöksen tekemisestä. Erotetulla on oikeus saattaa erottamispäätös yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi. Erotetun jäsenen on esitettävä vaatimuksensa hallitukselle osoitetulla kirjatulla kirjeellä yhden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai erottamispäätöksen tiedoksensa. Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle näitten sääntöjen 11 mukaisesti yhden kuukauden kuluessa siitä, kun erotetun jäsenen vaatimus on saatettu hallituksen tietoon. Erottamispäätöstä käsittelevässä kokouksessa vaaditaan erottamista koskevan hallituksen päätöksen vahvistamiseen vähintään kolme neljäsosaa kaikista äänestyksessä annetuista hyväksytyistä äänistä. Äänestyksen tulee tapahtua suljetuin, yhdistyksen leimalla merkityin lipuin.

14 8 Yhdistyksen toimintaa johtaa ja sen taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja (kommodori), sihteeri, taloudenhoitaja, I satamakapteeni, II satamakapteeni sekä telakkamestari. Ensimmäisenä kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan (varakommodorin), joka hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estynyt. Hallitus sopii jäsentensä välisestä työnjaosta. Tarvittaessa hallitus voi valita avukseen toimihenkilöitä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kunakin vuonna on kaksi hallituksen jäsentä erovuorossa. Kahtena ensimmäisenä vuotena erovuoroisuus ratkaistaan arvalla. 9 Yhdistyksen hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja kukin yksin tai kaksi muuta hallituksen jäsentä yhdessä. Hallitus voi myöntää yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden jollekin muulle hallituksen jäsenelle yksin, tai jollekin yhdistyksen toimihenkilölle joko yksin tai jonkun hallituksen jäsenen kanssa. 10 Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. 11 Yhdistyksen vuosikokous on pidettävä maaliskuun loppuun mennessä. Ylimääräisiä kokouksia pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen jäsenluetteloon merkityistä jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää, samalla ilmoittaen yksilöidyn asian, jota tulee käsitellä kokouksessa. ennen kokouspäivää. Kutsu ylimääräiseen kokoukseen on toimitettava jäsenille viimeistään neljä viikkoa ennen kokouspäivää. Kokouskutsussa on mainittava ne asiat, joita käsittelemään ylimääräinen kokous kutsutaan koolle. Yhdistyksen vuosi- ja ylimääräiset kokoukset avaa yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai, näiden estyneinä ollessa, joku muu hallituksen jäsen. 12 Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) Kokouksen järjestäytyminen 2) Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilintarkastajien antama tilintarkastuslausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta 3) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 4) Päätetään mahdollisen ylijäämän käytöstä 5) Määrätään jäseniltä kannettavan liittymis- ja jäsenmaksun suuruus sekä niiden suorittamisen ajankohta 6) Vahvistetaan hallitusten jäsenten ja toimihenkilöiden palkkiot sekä kulujen korvaukset 7) Vahvistetaan toimintavuodeksi valittavien tilintarkastajien ja heidän varamiestensä palkkiot ja kulujen korvaukset 8) Vahvistetaan talousarvio 9) Valitaan kaksi hallituksen jäsentä erovuorossa olevien tilalle 10) Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä tarkastamaan toimintavuoden tilejä ja hallintoa 11) Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 14 Äänioikeus on kaikilla varsinaisilla ja kunniajäsenillä. Mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty, yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksissa tulee päätökseksi se ehdotus, joka saa enemmistön hyväksytyistä äänistä. Äänten mennessä tasan voittaa se ehdotus, jota puheenjohtajana toiminut kannattaa, paitsi vaaleissa, jotka ratkaistaan tällöin arvalla. Vaaleissa äänestys on suoritettava yhdistyksen leimalla merkityillä suljetuilla lipuilla, mikäli tätä kokouksessa vaaditaan. 15 Yhdistyksen sääntöjen muuttamista koskeva päätös on tehtävä samansisältöisenä kahdessa, vähintään yhden kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa, joissa kummassakin päätöksen puolesta on annettava ainakin kolme neljäsosaa kaikista hyväksytyistä äänistä. 16 Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä samansisältöisenä kahdessa, vähintään kahden kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa, joissa kummassakin päätöksen puolesta on annettava ainakin neljä viidesosaa kaikista hyväksytyistä äänistä. 17 Jos yhdistys purkautuu tai se lakkautetaan, sen jäljelle jäänyt omaisuus ja varat on jätettävä Suomen Meripelastus ry:lle tai sen työtä jatkavalle rekisteröidylle yhdistykselle. 13 Muut asiat, joita yhdistyksen jäsenet haluavat saada kokouksissa työjärjestyksen mukaisesti käsitellyksi ja päätetyksi, on esitettävä kirjallisesti hallitukselle niin, että ne ehtivät mukaan Kutsu vuosikokoukseen on toimitettava jäsenille kokouskutsuun. 26 aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään 1 viikko 27

15 Satamaohjesäännöt... (jokin yleiskuva satama-alueelta)... ovat muotoutuneet kymmenien vuosien kuluessa hyviksi koetuista käytännöistä satama- ja tukialueella. Hallitus päivittää niitä tarpeiden ja muuttuvien olosuhteiden mukaan. ovat sallittuja vain satamakapteenin luvalla. Laitureiden, kiinnityspaalujen ja muiden rakenteiden muuttelu on kiellettyä. Huoltolaituri on tarkoitettu vain veneiden tilapäistä kiinnittymistä varten ja autojen pysäköinti vain lyhytaikaisesti. 4. VENEPAIKAT Venepaikkoja jaettaessa noudatetaan Helsingin kaupungin ja venekerhon kulloinkin voimassa olevaa vuokrasopimusta. Pääsääntö on, että venepaikan haltija on helsinkiläinen henkilöjäsenemme ja että hän omistaa laituripaikalle tulevan veneen. Venepaikat jaetaan vuosittain anomusten perusteella. Venepaikka-anomuslomakkeet lähetetään jäsenille postitse, ja ne on palautettava satamakapteenille hallituksen ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Jäsen, joka ei ole jättänyt venepaikka-anomustaan ajoissa, saa tyytyä mahdollisesti vapaaksi jäävään paikkaan. Kerhon veneluetteloon merkityn eli katsastetun veneen omistajalle varataan mahdollisuuksien mukaan etuoikeus venepaikkajärjestelyissä. Venepaikat eivät ole henkilökohtaisia ja automaattisesti vuodesta toiseen samoja, eivätkä ne siirry veneen mukana uudelle omistajalle. Hallituksella on oikeus tarpeen mukaan vaihtaa jäsenelle osoitettu venepaikka toiseen. Venepaikkaa ei saa luovuttaa toiselle ilman satamakapteenin lupaa. Jäsen saa venepaikan hallintaansa vasta sen jälkeen, kun hän on suorittanut säädetyt jäsen-, venepaikka- ja muut maksut. Veneen tilapäiseenkin sijoittamiseen satama-alueelle on etukäteen saatava satamakapteenin lupa. Kerhollamme on satamassa käytössään yksi vierasvenepaikka, jonka käyttöoikeus on kerhon jäsenten vierailla. Vierasvenepaikka varataan satamakapteenilta tai muilta hallituksen jäseniltä. Kerhon jäsen järjestää vieraansa kulun kerhon alueella. Veneet on siirrettävä pois venepaikoilta hyvissä ajoin ennen jäiden tuloa. 3. JÄRJESTYS SATAMA-ALUEELLA Koko satama-alue (laiturit, kerhotalo, tukialue, roska-astiat, WC) on pidettävä siistinä. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei polttoainetta tai öljyä pääse vuotamaan maahan tai veteen. Polttoaineen ja jäteöljyn käsittelyssä on noudatettava voimassa olevia määräyksiä ongelmajätteistä. Tulta on aina käsiteltävä erityisen varovasti. Vesijohtoveden ja sähkön käytössä on noudatettava järkevää kohtuullisuutta. Sähköä saa käyttää veneiden huoltoon vain tilapäisesti, mutta ei lämmittimen, pumppujen tms. jatkuvana voimalähteenä. Kerhon puhelimen käytöstä on aina suoritettava säädetty maksu. Veneenomistajan on huolehdittava siitä, että hänen veneensä on asianmukaisesti kiinnitettynä venepaikkaan niin, että veneen kokoa vastaavissa kiinnitysköysissä on riittävät joustimet ja haat ja että veneen sivuilla on riittävä määrä veneen kokoa vastaavia laitasuojia. Veneenomistajan on riittävän usein käytävä venepaikallaan ja tarvittaessa säädettävä kiinnitykset veden korkeuden mukaisesti sekä tyhjennettävä avonainen tai vuotava vene. Mikäli veneenomistaja ei satamakapteenin kehotuksesta huolimatta varusta venettään hyväksyttävin kiinnitysvälinein ja laitasuojin, kerho teettää ja asennuttaa ne ao. venepaikan haltijan kustannuksella. Lähdettäessä veneellä laiturista ja siihen saavuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Ohjaajan on hallittava veneensä kaikissa arvattavissa tilanteissa. Veneen synnyttämä aallokko ei saa aiheuttaa vahinkoa laituriin kiinnitetyille veneille. Vahingon sattuessa sen aiheuttajan on viipymättä ilmoitettava siitä vaurioituneen tai vaurioituneeksi epäillyn veneen omistajalle sekä vartijalle tai satamakapteenille. Varusteita, jollia tms. ei saa säilyttää laiturialueella. Jollia voidaan säilyttää tukialueella telakkamestarin antamien ohjeiden mukaisesti. Venepaikalla olevassa veneessä tehtävät raken- 1. YLEISTÄ 2. PÄÄSY SATAMA-ALUEELLE Venekerhon toiminta on vapaaehtoista ja harrastepohjaista. Satama-alueelle ovat oikeutettuja pääsemään Jotta jokainen kerholainen, erityisesti kerhon jäsenluetteloon merkityt jäsenet ja heidän jokainen venepaikan haltija, pääsee samalla tavalla ruokakuntiinsa kuuluvat perheenjäsenet sekä osalliseksi kerhon tarjoamista mahdollisuuksista ja muiden rekisteröityjen venekerhojen voimassa jotta ennakolta pystytään torjumaan mahdolliset olevan jäsenkortin omistavat jäsenet seurueineen. väärinkäsityksistä johtuvat ristiriidat, on välttämätöntä, Jäsen voi tuoda mukanaan vieraita, mutta hän on että tällä ohjesäännöllä määritellään toiminta vastuussa vieraittensa käyttäytymisestä. satama-alueella. Mikäli kerhon toimihenkilö, vartija tai vartiointiliikkeen Satama-alueella tarkoitetaan näissä säännöissä edustaja ei tunne satama-alueella olevaa kerhon hallinnassa olevaa tukialuetta rannalla sekä kerholaista, tämän velvollisuus on esittää näille pyydettäessä satamassa olevia laitureita. oikeutensa pääsyyn satama-alueelle tai jo- Jokainen kerhon jäsen huolehtii omalta osaltaan, honkin siellä olevaan veneeseen. että kerhon lippu nostetaan ja lasketaan lippu- Jokainen kerhon jäsen on oikeutettu säädettyä säännön mukaisesti. panttimaksua vastaan saamaan käyttöönsä satamaalueen Ammattimainen henkilö- tai muu kuljetusliikenne avaimen. Avain on kerhon omaisuutta ja se sekä ammattimainen veneiden ja autojen on palautettava kerhosta erottaessa, jolloin panttimaksu myynti ja vuokraus on satama-alueella kielletty. palautetaan. Alkoholin nauttiminen on kielletty laitureilla Avain on henkilökohtainen, eikä sitä saa ja tukialueella. Selvästi humalassa olevat tai muuten luovuttaa henkilölle, jolla ei ole oikeutta tulla muille häiriötä aiheuttavat henkilöt voidaan poistaa satama-alueelle. satama-alueelta. Mikäli kerhon toimihenkilö, vartija tai vartiointiliikkeen Kerho ei vastaa satama-alueella veneille, varusteille edustaja ei tunne avaimen haltijan oikeutta tai autoille sattuvista vahingoista, eikä myöskään pääsyyn satama-alueelle, näillä on oikeus vaatia veneiden noston ja laskun yhteydessä tapah- avaimen haltijaa selvittämään tämä oikeutensa ja epä- tuvista vahingoista. Siksi jokaisen veneenomistajan selvissä tapauksissa ottaa kerhon avain hallituksen on syytä huolehtia omaisuutensa riittävästä huostaan, kunnes asia on selvitetty. 28 vakuutusturvasta. nustyöt, jotka aiheuttavat häiriötä muille veneille, 29

16 5. VARTIOINTI Venepaikkojen haltijat huolehtivat satamaalueen yövartioinnista veneilykauden aikana. Talvikaudella vastuu on kerhoalueelle telakoitujen veneiden omistajalla, joiden on tehtävä sinne vartio- ja tarkastuskäyntejä omilla vastuuviikoillaan. Vuorot molempiin vartiokausiin määräytyvät ennalta jaetun vartijaluettelon mukaisesti. Vartiovuoron vaihdosta on tehtävä selvä merkintä vartiopäiväkirjaan, jota säilytetään kerhotalossa. Vartiovuoron voi suorittaa vain kerhon jäsen tai hänen perheensä täysi-ikäinen jäsen, jolla on pääsy satama-alueelle. Mikäli jäsen itse tai hänen perheenjäsenensä ei voi suorittaa vartiovuoroaan, eikä hän ole saanut vuoroaan vaihdetuksi, hänen tulee käyttää hallituksen hyväksymää varavartijaa. Ulkopuolisten käyttö vartijana on kielletty ja rinnastetaan vartiovuoron laiminlyöntiin. Jos venepaikan haltija laiminlyö vartiovelvollisuutensa, hän joutuu suorittamaan kerholle säädetyn laiminlyöntimaksun. Hallitus voi hakemuksesta vapauttaa Munkan Venekerhon jäsenen veneilykauden aikaisesta vartiointivelvollisuudesta, jos ikävuosien ja venekerhon jäsenyysvuosien summa on vähintään sata. Varavartijana toimivaa henkilöä ei kuitenkaan voida vapauttaa vartiointivelvoitteesta. nousee 100%:lla. Katsastuksen laiminlyönti kolmena peräkkäisenä kautena ilman hallituksen hyväksymää perusteltua syytä, johtaa laituripaikan menettämiseen. Jos kerhon veneluetteloon merkityssä veneessä halutaan Suomen lipun sijasta käyttää venekerhon lippua, tämän on oltava Munkan Venekerhon sääntöjen mukainen kerhon lippu. Kerhon viiriä käytettäessä sille on annettava arvoasema muihin viireihin nähden. Lipun ja viirin tulee olla puhdas ja ehjä. Hyvä veneilytapa edellyttää, että veneessä oltaessa, myös satamassa, veneessä on lippu esillä. Kerhon jäseniä kehotetaan lisäksi, veneitten rakenteen sallimissa puitteissa, käyttämään myös tunnusviiriämme. Myös veneessä olevat kerholiput ja -viirit kuuluvat liputusasetuksen piiriin. Talvitelakointiaika alkaa ja päättyy Kerhon myöntämä telakointitunnus on asetettava selvästi näkyvään paikkaan telakoitavaan veneeseen. Roskat on ehdottomasti sijoitettava tukialueella oleviin jäteastioihin. Jäteastiat on tarkoitettu tavanomaisille veneessä syntyville talousjätteille. Öljyt, maalit, liuottimet akut yms. ongelmajätteet on itse vietävä asianmukaiseen keräykseen. Telakoinnin ja veneen kunnostuksen yhteydessä veneenomistajan on päivittäin siistittävä alueensa. Veneen remontointi talvisaikaan lämmityslaitteiden ja muiden paloturvallisuutta vaarantavien laitteiden kanssa on kielletty. Vesillelaskun jälkeen kelkat, venepukit ja muu veneen säilytykseen ja kunnostukseen käytetty välineistö on välittömästi vietävä pois tukialueelta tai sijoitettava telakkamestarin osoittamaan säilytyspaikkaan. Trailereita ei saa säilyttää tukialueella. Jollien säilytys ja autojen pysäköinti tukialueella on sallittua vain ao. maksut suorittaneille. Telakkamestari hyväksyy säilytykseen tulevat jollat ja antaa ohjeet niiden merkitsemisestä. Jolla on venepaikkaluetteloon merkityn veneen apuvene, jonka maksimi pituus on n. 3m. Pysäköintilupakortit on pidettävä autossa selvästi näkyvässä paikassa. Autojen pesu ja huolto on kiellettyä tukialueella. Tukialueen portit on pidettävä aina kiinni. Jäsen voi joutua vastuuseen, jos hän jättää portin lukitsematta ja täten luo mahdollisuuden vahingontekoon kaupungin, kerhon tai kerholaisten satama-alueella olevalle omaisuudelle. 8. NÄIDEN SÄÄNTÖJEN RIKKOMINEN Mikäli kerhon jäsen rikkoo näitä sääntöjä, kerhon toimihenkilöt voivat antaa hänelle huomautuksen, joka tulee kirjata satamapäiväkirjaan ja saattaa hallituksen tietoon. Jos kerholainen syyllistyy vakavaan rikkeeseen tai rikkoo näitä sääntöjä toistuvasti, hallitus antaa hänelle varoituksen tai voi sääntöjen mukaisesti erottaa hänet kerhosta. Varoituksen saanut venepaikan haltija menettää etuoikeutensa hänellä olleeseen venepaikkaan. Toimihenkilön, vartijan tai vartiointiliikkeen edustajan määräykseen tai toimenpiteeseen tyytymätön voi saattaa asian kerhon hallituksen käsiteltäväksi. Käsittelypyynnön tulee olla kirjallisena hallituksen tiedossa kahdeksan päivän kuluessa. Toimihenkilöllä, vartijalla ja vartiointiliikkeen edustajalla on oikeus poistaa satama-alueelta ne kerhon jäsenet ja muut henkilöt, jotka eivät noudata näitä järjestyssääntöjä. 7. TELAKOINTI JA TUKIALUEEN KÄYTTÖ Tukialue käsittää kerhon hallinnassa olevan aidatun ranta-alueen. Sitä käytetään veneiden talvisäilytykseen, autojen paikoitukseen, venepaikan haltijoiden jollien kesäsäilytykseen sekä kerhon toimintaan liittyviin tilaisuuksiin. Telakointi-, jolla- ja autopaikat jakaa kerhon hallitus telakkamestarin huolehtiessa käytännön toimista. Talvitelakointimaksu perustuu veneen tarvitsemaan pinta-alaan ja se on maksettava heti syysnoston jälkeen. Telakointipaikan saantiin ovat etusijalla kerhon venepaikkaluetteloon merkityt ja katsastetut veneet. Paikkavaraukset talvitelakointia varten tehdään hallituksen lähemmin määrittämällä tavalla, josta ilmoitetaan sataman ilmoitustaululla ja kerhon verkkosivuilla. Veneet on sijoitettava tukialueelle telakkamestarin antamien ohjeiden mukaisesti. Jos jonkun vene on sijoitettu näiden ohjeiden vastaisesti, hallituksella on oikeus siirrättää ko. vene sille kuuluvaan paikkaan veneen omistajan vastuulla ja kustannuksella. Telakointipukkien on oltava ehjiä ja ko. veneelle riittävän tukevia. Telakkamestari hyväksyy pukit ennen ve- 6. KATSASTUKSET Kerhon laituripaikoilla olevat ja yleisen rekisterivelvoitteen alaiset veneet tulee katsastaa vuosittain ennen Katsastamattomankin veneen omistaja on velvollinen varustamaan veneensä vähintään asetuksen mukaisesti sekä pitämään veneensä siistissä ja merikelpoisessa kunnossa. Kerhon koulutetut katsastajat tarkastavat veneitä vuosittain veneilyn keskusjärjestön ja viranomaisten ohjeiston mukaan pääsääntöisesti touko-kesäkuussa erikseen tiedotettuina aikoina. Katsastusvelvoitteen laiminlyönti aiheuttaa laituripaikkamaksulle 50%:n korotuksen seuraavalla veneilykaudella. Laiminlyönnin toistuessa tätäkin 30 seuraavalla kaudella perusmaksu laituripaikasta neen telakointia. 31

17 4 Veneiden telakointi hoituu kerhon vakiintuneella tavalla eli yhteisillä nosto-operaatiolla syksyllä. 1. erä veneitä nousee ja 2. erä Siihen kuuluu seuraavia vaiheita: 1) Ilmoittaudu jompaan kumpaan nostoon kerhotalossa (myös nettivaihtoehto on tulossa). Lista ilmestyy sinne elo-syyskuun vaihteessa. 2) Suunnittele ja rakenna tai osta veneesi koon mukaiset tukevat pukit ja hyväksytä ne telakkamestarilla ennen nostoa. 3) Saavu nostopäivänä ajoissa paikalle ja kiinnitä veneesi kannelle roikkuva pitkä köysi nostovaiheen ohjailua varten sekä varaa nosturiyrittäjälle kateismaksu valmiiksi. 4) Varsinainen talvisäilytysmaksu perustuu veneen tarvitsemaan pinta-alaan (7 /m 2 ). Tämä laskutetaan erikseen noston jälkeen. Jos telakoit veneesi huomattavasti suuremmalle trailerille, maksu voi määräytyä sen mukaan. 5) Rakenna veneesi ympärille myrskyn kestävä suojaus, joka ei juurikaan saa ylittää veneesi ulkomittoja, jotta telakointialuetta riittää kaikille. 6) Veneen maksimi tila on n. 39 m. Tätä suurempia veneitä voidaan ottaa alueelle harkinnan varaisesti enint. 5 kpl. 7) Kiinnitä kerhon tunnuslappu (laskun mukana) telakoituun veneeseen, näkyvään paikkaan. Talkoot Telakointiin liitty valtava määrä kaikenlaista materiaalia ja tarviketta, joiden asianmukaisen säilyttämisen kesäkaudella kovin moni unohtaa. Näistä yritetään huolehtia talkoissa syksyllä (pukkitalkoot) ja keväällä (tukialueen siivoustalkoot), joihin kaikkien telakoitujen veneiden omistajien on osallistuttava! Trailerin käyttö Kerhon rantatraileri on tarkoitettu vain pienveneiden (ma kg) siirtoihin tukialueelle telakoitaessa (ei tieliikenteeseen!). Käyttöohjeita ja muuta tärkeää: Kärryssä on kaksi käsikäyttöistä vinssiä, joista ylempi vetää veneen merestä trailerille tai laskee veneen trailerilta mereen. Alempi vinssi vetää trailerin luiskalta ylös tai laskee sen hallitusti mereen, mikä vaatii vinssin vaijerin kiinnittämistä maakoukkuun luiskan etupuolella kahdesta vaihtoehtoisesta paikasta. Alempaa vinssiä on mahdollista käyttää myös veneen siirtämiseen trailerilta telakointialustalle tai -pukeille. Tällöin vaijeri on pujotettava vaunun rungon alakautta perärullan ympäri ja takaisin yläkautta veneen keulakoukkuun. Trailerin iirroitettava nokkakärry auttaa ohjailua, mutta voit vetää traileria alueella myös autolla. Kuva veneiden telakointikartasta viime talvena, jolloin tukialueelle mahtui yht. 53 erikokoista venettä. Huom! Lue tämä... B-LAITURI - jokaisesta telakointipaikasta on sovittava erikseen telakkamestarin kanssa - telakointipaikka suunnitellaan vasta sitten, kun veneenomistaja ilmoittaa nostopäivän ja telakointipukit on hyväksytty (--> teräspukit aina ok!) - telakointialue täyttyy nopeasti, eikä viimeisille ilmoittautuneille yleensä enää löydy paikkaa - suunniteltu telakointipaikka voi muuttua, koska paikat täytetään Mustakallio / A-59 aina järjestyksessä reunoilta keskelle päin ja myöhempien Ryds 23 WA nostojen paikat siten jatkuvasti siirtyvät 7,32,4 - pienveneitä voidaan telakoida pääsääntöisesti vasta sitten, kun isommat on saatu asetettua merkityille paikoilleen - tilanpuutteen vuoksi veneen ympärille ei saa rakentaa isoa ja väljää pressuhallia, vaan suojaus on muotoiltava P kapeammaksi - käyttämätön telakointimateriaali voidaan sijoittaa tukialueen BETONILAITURI reunalla olevaan kasaan vain nimettynä ja pieneksi niputettuna (muut hävitetään kevään siivoustalkoissa) - omistajat vastaavat itse veneidensä talvisuojauksesta ja vahingoista - tarkkaile telakointisi kuntoa talvella säännöllisesti ja havainnoi myös naapuriveneiden tilaa ja kerro ongelmista eteenpäin septiasema - ohjeen mukaisen maksetun telakoinnin jälkeen veneeseen on kiinnitettävä MVK:n telakointitunnus 2012 (tulee laskun yhteydessä) Koskimies / B-50 - telakointialueen vesipostit katkaistaan ilman ennakkoilmoitusta talveksi pakkaskauden lähestyessä, joten 8,02, U / Sinikka huuhtelut ym. vesitarpeet on tehtävä ajoissa A-LAITURI MVK:n jolla odottaa telakointia HUOLTOLAITURI Marno / B-12 3,81,5 suunniteltu telakointipaikka Välimaa / B-69 Albin 25 // V ,62,6 Forsman / B-18 Seneca 6,22,4 Säynevirta / B-42 A ,0X2,6 Koskenheimo / B-66 A ,52,4 Siren / A-19 A ,0X2,6 Suuronen / A-51 Mar 9,23,1 Joensuu / B-20 Finnmaster 760 7,62,5 Ervasti / A-13 T ,02,3 Lönnqwist / B-31 So Long 5,32,0 Vilmi / A-09 A / TG7200 7,22, Kurkela / B-43 U / Poco Loco 5,72,2 Gunst / A-43 Finmaster Finmaster 61CA 61CA 6,02,3 6,02,3 PÄÄVARTIO Knap / B-07 Yamarin 4,11,7 Vatanen / B-17 Move Move R 4,21,9 4,21,9 Andersson / B-45 X /Quicksilver 4,62,1+traileri Tukialueen ja betonilaiturin keskiosa pidetään vapaana mahdollista pelastuslaitoksen toimintaa varten. MVK-traileri 5,91, Kilpiö / B-08 Buster Buster M M 4,61,9 4,61,9 + + traileri traileri kaivo VENEEN NOSTOLUISKA Valjus / A-34 Fiskari 9,22,8 Björkqvist / A-11 Bella 640 DC 6,4X2,5 + traileri Kesonen / B-14 Kaisla 425 R 4,31,6 Erra / B-61 A / Ella 5,62, Salovaara / B-36 Emma 7,02, Vanhanen / B-21 A / / Buster Buster L L 4,92,0 4,92,0 + + traileri traileri Myllymäki ki / B-01 BigBuster BigBuster 5,01,9 5,01,9 + traileri traileri Vehman / A-37 A / Lady Jill 9,02,8 Eskonlahti / A-10 R ,4X2,5+traileri Wegelius / A-07 A-07 Flipper Flipper HT HT 5,32,0 5,32,0 + + traileri traileri Aikoma / B B-69 Buster Buster L L 5 5,02,0+traileri PUU Lehto-Marttila / B-48 Jääkarhu 6,82, Torvelainen / A-27 vanerinen 5,01, Oksala // B-33 Alkyoni 4,91,9 YLIMÄÄR. TELAK.MATERIAALI. Ahonen / B-59 Terhi 5,22, Uusikylä / B-13 Yamarin Yamarin ,21,7+traileri 21,7+traileri 21,7+traileri Sirola / B-17 Buster L / A ,02,0 + traileri Nurmi / B-85 A ,52,3 Heimonen / B-22 Disco Disco Volante Volante / / A-1698 A ,02,5 7,02,5 PUU PUU Kallaskari / B-60 TG ,2X2,5 Hentinen / A-18 Annie 7,02,3 Viro / B-05 Mariner Mariner 4,41,8 4,41,8 Tilanne nostopäivä: muu? Huom! Telakointitilanne elää kaiken aikaa ja muutokset paperikarttaan tulevat viiveellä. Tuorein ja ajantasaisin tilanne löytyy kerhon nettisivuilta. Pekkola / B-40 Ina Maria 8,52,5 JÄTEKATOS PUU Ekman / A-43 Merihelmi / U ,72,9 telakoitu vene lipputanko 8) Osallistu valvontakäynteihin telakointialueelle Ruostumisen ehkäisemiseksi kärryn meressä vapaana pidettävä kulkuväylä omalla vastuuviikollasi talven aikana. Lisäohjeet ja käyneet osat (akselisto, laakerit, kölirullakot) on P vesiletku tai -hana vuorolista ilmestyvät nettisivuille ja kerhotaloon ehdottomasti huuhdeltava heti käytön jälkeen jatkuva valo pimeällä 10 m 32 syyskuun aikana. vesiletkulla. sähkörasia 33 Ekman / A-43 Mi Buster 4,11, Kasim / B-87 Finnsport 540 HT 5,42, Hakala a / A-16 A-16 Sea Sea Ray Ray ,32, VARASTO / WC Sireeni / B-24 A / Lutra lutra 8,02,9 Ilmavalta / A-30 A / Arcus 8,73,2 + traileri Müller / A-32 A-4891 / Medea 8,72,9 Penttinen / B-30 A A / / Sirena Sirena 6,92,4 6,92, Karsila / B-49 Terhi 4,21, Kuusela / A-23 Bayliner Bayliner ,12,3 6,12,3 PUU kaivo PUU PORTTI

18 Hästö Kerholla on kolme osaketta Porkkalanniemellä Hästön saaren kiinteistössä, minkä perusteella kerholaiset voivat vierailla siellä veneillään. Österuddin alue rakennuksineen on tarkoitettu kiinteistöosakeyhtiön jäsenten ja heidän venekuntiensa veneilyharrastuksen tukikohdaksi. Jokaisen alueella liikkuvan tulee toimia siten, että sen käyttö tähän tarkoitukseen turvataan, ja noudattaa annettuja ohjeita. Jokaisen tulee alueella käyttäytyä ja esiintyä moitteettomasti, noudattaa järjestystä ja hyviä tapoja sekä antaa rauha muille alueella vieraileville. Lisäksi aluetta käyttävien edellytetään osallistuvan alueen huolto- ja kunnostustöihin, koska ylläpito on osakkaiden vastuulla: keväällä ja syksyllä järjestetään talkoot ja jokaisen on käytön mukaisesti tehtävä saunapuita, tyhjättävä käymälä, pidettävä paikat puhtaina. Kaikkien on merkittävä käyntinsä grillikatoksessa sijaitsevaan satamakirjaan (tulo- ja lähtöajankohta). Saaren yhteisiä käyttövälineitä (esim. veneitä, grillejä, sahoja yms.) on käytettävä asiallisesti ja ne on käytön jälkeen palautettava niille kuuluvaan paikkaan. Viimeinen saaresta poistuva on velvollinen varmistamaan, että vaja, veneet ja sauna ovat lukittuja ja sähkövirta on katkaistu pääkatkaisijasta. Isännät Alueen valvonta ja järjestyksen pito on uskottu yhtiön hallituksen nimittämien isäntien tehtäväksi. Isäntien antamia ohjeita on kaikkien noudatettava. Teksti: Juha Luoma Kuvat: Henrik Müller Saunominen Saunominen tapahtuu grillikatoksessa olevan varauskirjan mukaisesti. Saunojan on siistittävä sauna saunomisensa päätteeksi ja lisättävä vettä pataan sekä puita tulipesiin, jos saunaan on tulijoita vielä hänen jälkeensä. Telttailu Telttailu on sallittu yhtiön rakentamilla telttapaikoilla tai muutoin hallituksen telttailuun erikseen osoittamilla ns. varapaikoilla. Vierastelttamaksu on ollut toistaiseksi 30. Maksu peritään kaikilta yli 6 tuntia kestäviltä vierailuilta ja aina vierastelttailijoilta, jotka käyttävät omaa saunavuoroa. Maksu maksetaan saaren isännille tai grillikatoksessa ilmoitetulle tilille. Telttapaikat ovat vapaasti kaikkien käytössä. Kalastus Yhtiön osakkaat ja heidän venekuntansa ovat oikeutettuja kalastamaan omiin tarpeisiinsa, niillä vesialueilla, joihin yhtiöllä on oikeus. Tulen tekeminen Avotulen tekeminen alueella on kielletty. Avotuleksi ei katsota maasta eristettyä grilliä, savustuslaatikkoa tai näihin verrattavia laitteita. Tuhkaa ja muita palamisjätteitä ei saa kaataa maahan tai veteen, vaan ne on kuljetettava niille osoitettuun paikkaan. Tulen käsittelyssä on aina noudatettava suurta varovaisuutta. Jätteet Veneen vessan tai säiliön tyhjentäminen veteen satama-alueella on ehdottomasti kielletty, samoin kuin muiden jätteiden tai roskien kaataminen veteen. Käymälänä saa käyttää vain tarkoitukseen osoitettua paikkaa. Jokaisen alueella kävijän on otettava talteen kaikki tuottamansa jätteet ja roskat (myös ekojätteet) ja kuljetettava ne itse pois saaresta. Saaren luonto Saariston luonto on erityisen arka kulutukselle. Jokainen alueella kävijä on velvollinen suojelemaan luontoa. Kävijöiden tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää olemassa olevia polkuja, jotta metsän ja kallioiden arka jäkälä ja muu kasvipeite säilyisi. Kallioihin ei saa kaivertaa merkkejä. Koirat on alueella pidettävä kytkettyinä. Linnuille on annettava rauha, erityisesti niiden pesimäaikana. Marjojen ja sienien poimiminen on sallittu. Puita ja muita kasveja ei saa taittaa tai kerätä. Huom! Kerhotalossa on erikseen ohjeistus ajoreitistä Hästölle sekä sen avaimien ja viirin varausksesta. Vieraat Yhtiön osakas on oikeutettu tuomaan alueelle omia vieraitaan, jos hän on koko vierailun ajan henkilökohtaisesti läsnä. Osakas toimii vieraittensa isäntänä ja vastaa heidän toimistaan alueella sekä suorittaa vieraittensa puolesta vierasvenemaksun 30. Maksu peritään kaikilta yli 6 tuntia kestäviltä vierailuilta ja aina vierasvenekunnalta, jotka käyttävät omaa saunavuoroa. Maksu maksetaan saaren isän- 34 Isäntien yhteystiedot löytyvät grillikatoksesta. nille tai grillikatoksessa ilmoitetulle tilille. 35

19 Venekeittiön herkkuja Täyden palvelun venetalo Telva Marine laajentaa vapaaajan tuotteiden valikoimaa Graavi lohi ja... n. 1 kg merilohifilettä 2 rkl karkeaa merisuolaa 1-2 rkl sokeria 2 tlk rouhittua valkopippuria runsaasti tilliä (tuore tai kuivattu) sekoita suola, sokeri ja rouhittu pippuri ripottele lihapinnalle suolaseosta ja tilliä lado astiaan lihapuolet vastakkain, laita seosta myös nahkapuolelle kalan päälle asetetaan lautanen ja jokin piano ja astia säilytetään kylmässä graavi kala on valmista seuraavana päivänä Lämmitä piimä isossa kattilassa kädenlämpöiseksi ja murenna sekä sekoita hiiva sen joukkoon. Lisää kaikki muut ainekset ja sekoita hyvin. Taikina jää kosteahkoksi. Taikina kaadetaan kahteen voideltuun leipävuokaan ja annetaan nousta liinan alla puoli tuntia. Telva Marinea voidaan hyvällä syyllä kutsua venealan konkariksi. Sen verran pitkät perinteet tällä Helsingin Lauttasaaressa toimivalla täyden palvelun venetalolla on takanaan. Telva Marine tunnetaan vahvoista tuotemerkeistään ja monipuolisista palveluistaan. Uusinta uutta edustavat Polaris-mönkijät. Telva Marine on osa 108-vuotiasta Otto Brandt -konsernia, jolla on kunniakas historia mm. Honda-perämoottorien maahantuojana sekä useiden suomalaisten venemerkkien edustajana. Niinpä Telva Marinen laajasta tuotevalikoimasta löytyy veneitä joka lähtöön pienestä kalaveneestä huvijahtiin. Myynnissä on yhteensä yhdeksän venemerkkiä, kolme perämoottorimerkkiä, veneilyyn sopivia Honda Power -tuotteita sekä nyt myös Polaris-mönkijöitä. Telva Marinen läpi vuoden jatkuvassa venenäyttelyssä esillä ovat myös huvijahtimallistot: Delta, Nimbus, Paragon ja Storebro. Monipuolista huoltoja varaosapalvelua Telva Marine on valtuutettu Honda- ja Evinrude-huoltoliike ja on saanut useilta maahantuojilta keskus korjaamoluokituksen, mikä on osoitus osaamisen korkeasta tasosta. Telva Marine toimii myös Honda-, Evinrude- ja Yanmar - varaosien myyjänä. Hyvien yhteyksien päässä Lauttasaaren rannassa Veneentekijäntiellä sijaitsevaan Telva Marineen pääsee helposti autolla Länsiväylältä tai veneellä mereltä.... saaristolimppu Lounaissaaristolainen ohje: Ainekset Paista tunti 175 asteessa. Voit laittaa loppuvaiheessa leivinpaperin päälle suojaksi, jos tuntuu, että leivistä tulee liian tummia. Kumoa leivät pois vuoista ja paista vielä toisinpäin noin vartin verran. Tämä takaa, että limput kypsyvät tasaisesti kauttaaltaan. Anna jäähtyä ennen leikkaamista. Pitempään säilytettäessä maku vain paranee! Kotimainen, laatuveneistään tunnettu AMT on myyntimenestys ja lukuisten vertailutestien huippuvarusteltu menestyjä. AMT-veneet ovat loistavasti varusteltuja ja niissä on turvallinen Aina rantaan -rakenne. Faster on huoleton ja nautittavan pehmeästi kulkeva alumiinivene, joka on tehty kestämään kovaa käyttöä ja ankaria keliolosuhteita. Sen ominaisuudet on hiottu huippuunsa mm. poliisin, tullin ja pelastuslaitosten ammattikäytössä. Silver on jo yli 20 vuotta valmistanut veneensä kehittämällään AluFibre TM-menetelmällä, jossa alumiini ja lujitemuovi yhdistyvät antaen Silver-veneelle alumiiniveneen kestävyyden ja lujitemuoviveneen mukavuuden. Pohjoismaiden suurin venevalmistaja on runsaan 40 vuoden aikana tehnyt yli Terhi-venettä. Huippusuositut Terhit ovat täysin uppoamattomia ja täysin kierrätettäviä ABS-kestomuoviveneitä. 1 litra kirnupiimää 1,5 palaa (70 g) hiivaa 1 rkl suolaa 3 dl tummaa siirappia Telva Marine 3 dl karkeita maltaita (Tuoppi) Teksti ja kuva: Tony Ekman Veneentekijäntie 5, Helsinki 3 dl ruisjauhoja Avoinna ma-pe 3 dl vehnäleseitä 10-17, la puh dl puolikarkeita vehnäjauhoja Huolto ma-pe 9-17, AMT 185 BR + Honda BF 90 Faster 460 i + Honda BF 50 Silver Fo BR + Honda BF 50 Terhi 400 C + Honda BF 10 puh , , , ,- 37

20 KAUKLAHDENVÄYLÄ johtava autonhoidon ammattilainen AutoDent Oy Tillinmäentie 1, Espoo vaihde , LÄNSIVÄYLÄ TILLINMÄENTIE RUUKINTIE KATTILALAAKSONKATU Saat kaikki autonhoidon palvelut saman katon alta. Erityisesti kolhujen ja kiveniskemien korjaus tekniikat on kehitetty AutoDentissä huippuunsa. Tämä tarkoittaa asiakkaillemme huomattavaa ajan ja rahan säästöä: auto on noudettavissa jopa samana päivänä. Työllemme annamme tyytyväisyystakuun! pesut & vahaukset kolhujen korjaus maalaamatta kiveniskujen korjaus maalipinnalta tuulilasien vaihto & korjaus lasien tummennus maalaamopalvelut Auto tai vene, meiltä apua kevätkunnostukseen!