Kokemuksia suorakylvön käyttökelpoisuudesta viljan tuotannossa Länsi Euroopan maissa

Transkriptio

1 Sivut

2 Kokemuksia suorakylvön käyttökelpoisuudesta viljan tuotannossa Länsi Euroopan maissa Yhteenveto Ympäristöä säästävän maatalouden näkökulmasta, ympäristölliset tekijät, maatalouden viljantuotannon pysähtyneisyys ja alati pienenevät voitot, pyrkimys yhteisiin toimiin Länsi Euroopan maissa Saksan, Englannin, Portugalin ja Ranskan ajatushautomoiden tuotoksena ja ottaen huomioon erilaiset olosuhteet erilaisilla alueilla sekä mahdollisuudet ja riskit, näyttäisi suorakylvön olevan kauas kantoisin systeemi. Euroopan laajuisessa yleiskatsauksessa suorakylvömaanviljelijöistä ja asiantuntijoista jotka työskentelevät maaseudun alalla ja tutkimuksen parissa tunnistaa huomattavia eroja loppuarvioissa suorakylvösysteemin käyttökelpoisuudessa. Johdanto Kansantalouden toimintaan on kasvavasti vaikuttanut laajentuva globalisaatio ja sama pätee Euroopan maatalouteen. Tehokkaan kilpailun mielessä äärimmäiset toimet ovat tarpeelliset satokustannusten pienentämiseksi maatiloilla samalla ottaen huomioon tasainen satoisuus ja voiton tuotto. Huolimatta moninaisista tieteellisistä tuloksista, hyvästä tuotoksesta maaperän ekosysteemiin ja myös tulojen osalta, Euroopassa suorakylvö on leviämässä nykyisin hitaasti, määrä on USA:ssa, Canadassa ja Etelä Amerikassa jo enemmän kuin 30 Mha ja suuntaus on kasvava. Materiaalit ja toimintatavat Tutkijoiden, neuvonantajien ja maanviljelijöiden kokemuksista ja kokeilujen tuloksista suorakylvön käyttökelpoisuudesta Euroopassa on raportoitu ja keskusteltu EU rahoitetussa Concerted Action yhteistyöhankkeessa (AIR 3 CT , ). Giessenin (D), Silsoen (GB), Evoran (P) ja Boignevillen (F) ajatushautomoiden tulokset ovat luettavissa Proceedings I IV:stä yksityiskohtaisin otsikoin, suorakylvön vaikutuksista maaperään ja sen kemiallisiin, biologisiin, tuottavuudellisiin, ympäristöllisiin ja taloudellisiin arvoihin sekä loppuraportti ja laaja tietopankki CD rompulla. Yhteinen päätarkoitus oli luoda yhteinen kyselykaavake johon otti osaa seitsemän EU maata. Tarkoitus oli rekisteröidä ja analysoida maanviljelijöiden kokemuksia suorakylvön käyttökelpoisuudesta (yhteensä noin ha viljelysmaata) sekä 10 EU maan tutkimus ja neuvonantajatoimissa toimivien asiantuntijoiden kannanottoja. Nebraskassa(USA) tehdyssä tutkimuksessa, mahdollisuus kun oli tarjottu, kirjattiin 50 suorakylvöviljelijän(yhteensä ha viljelysmaata) ja 18 asiantuntijan mielipiteitä ja kokemuksia

3 suorakylvön käytettävyydestä paikallisissa oloissa, samalla kyselykaavakkeella, jolloin voidaan verrata tuloksia pääpiirteittäin EU:ssa saatuihin kyselytuloksiin. Tulokset EU maiden keskimäärin 340 han kokoisten maatilojen suorakylvöviljelijöiden ja asiantuntijoiden vastausten vertailu osoitti, että suorakylvösysteemissä tärkeimmät väitteet pääsääntöisesti koskivat taloutta. Vastausten prosentit osoittavat, että työskentelyaikojen (98 %), kustannusten (98 %), polttoaineen kulutuksen (86 %), hevosvoiman tarpeen (79 %) vähentyminen sekä parempi maan kantavuus (88 %) arvioitiin olevan erittäin tärkeitä (kuva 1). Maaperän ja ympäristön vaikutuksiin liittyvät motiivit ovat suorakylvössä vähemmän tärkeitä maanviljelijöille, pienempi eroosio, korkeampi biologinen aktiviteetti, suurempi määrä matoja, vesien suojelu, vähäisempi nitraattien huuhtoutuminen ja parempi veden imeytyminen oli tulosten mukaan 50 %. Kuten vastausten prosentit (välillä 61 % ja 88 %) osoittavat, nämä motiivit on asiantuntijoiden toimesta arvioitu olevan paljon korkeammat. Nämä ovat melkein samalla tasolla kuin on asiantuntijoiden toimesta arvioitu maatalouden motiiveiksi mutta lisäksi on arvokkaina vaikutuksina pidetty työmäärän vähentymistä (97 %). NB viljelijöiden motivaatio on vastakohtainen EU viljelijöihin verrattuna korostaen enimmäkseen maaperän ja ympäristön kriteereitä kuten vesien suojelua, maaperän parantamista, eroosion vähentämistä, nitraattien huuhtoutumisen vähentämistä ja orgaanisen aineksen parantamista. NBn asiantuntijoiden vastaukset tähän on enimmäkseen samanlaiset kuin on NB viljelijöiden ja kuten on EUn asiantuntijoidenkin (Kuva 2). Motiivi paremmasta ansioista on, vastakohtainen EUn molempiin ryhmiin ja NBn asiantuntijoihin, NBn viljelijöiden vastaukset olivat 93 %, muodostaen lopullisen kriteerin suorakylvön käyttöön otolle. Kuva 1. Suorakylvöviljelijöiden ja asiantuntijoiden motivaation rakenne suorakylvön käytölle EUssa Kuva 2. Suorakylvöviljelijöiden ja asiantuntijoiden motivaation rakenne suorakylvön käytölle Nebraskassa (NB) USA Kokemukset ja mielipiteet suorakylvön vaikutuksista lannoitukseen, kasvi ja sienimyrkkyihin ja toisiin kasvin suojeluaineisiin (etanat, hiiret) verrattuna perinteiseen viljelyyn eroavat paljon, erityisesti kasvimyrkkyjen osalta. Kun taas pääosa viljelijöistä (64 %) arvioivat kasvimyrkytyksen säilyvän samalla tasolla tai laskevan siitä, 70 % asiantuntijoista arvioi sen nousevan. Muiden tuholaismyrkyille kuin myös typpilannoitteelle on annettu 65 % EUn asiantuntijoiden ja 80 % EUn viljelijöiden toimesta joka on samanlainen kuin perinteisten viljelijöiden (kuva 3). Kun taas 2 %:sta 18 %:iin viljelijöiden vastaukset jakautuvat maatalouskemikaalien käytön nousuun ja 8 %:a laskuun poislukien kasvimyrkyt, niin mitä tulee riippuvuuteen tuotteista, 43 %:sta 27 %:iin EUn asiantuntijoista olivat sitä mieltä, että suorakylvö on verrattavissa perinteiseen viljelyyn vain jos perinteinen viljely käyttää kasvavasti maatalouskemikaaleja. Kuva 3. Ainekäytön muutoksien vertailu suorakylvön ja perinteisen viljelyn kesken EU viljelijöiden ja heidän Nebraskalaisten kollegoidensa vastauksien vertailu johtaa päinvastaiseen kuvaan kasvimyrkkyjen käytöstä. Kun 56 % EU viljelijöistä vastasivat käytön pysyvän samana, niin suorakylvöviljelijät Nebraskasta vastasivat päinvastoin. Vain 34 % vastasi pysyvän saman, 6 % vähenevän mutta 57 % kasvimyrkkyjen käytön kasvavan.

4 Ansioihin liittyvät mielipiteet ja kokemukset suorakylvöstä on selvästi erilaisesti arvioitu % viljelijöistä arvioi ansioiden pysyvän samana kaikissa sadoissa, 21.1 % ansioiden vähenevän ja 21.9 % ansioiden nousevan. Tähän verrattuna 36.6 % asiantuntijoista oli sitä mieltä, että ansiot pysyisivät samana, 12.8 % sen kasvavan mutta 47.2 % arvioi ansioiden vähenevän suorakylvön pitkäaikaisessa käytössä (taulukko 1). Verrattuna viljojen 62 %:iin asiantuntijoista 69 % arvioi viljan voiton verrattuna herneisiin olevan samalla tasolla tai nousevan siirtymällä perinteisestä viljelystä suorakylvöön. Kuitenkin, sokerijuurikkaiden voittojen vähentyminen 17 %:iin arvioi 74 %:a asiantuntijoista. Rypsissä 58 %:a asiantuntijoista arvioi 13 %:n voittojen vähentymistä ja maississa 36 %:a 15 %:n voiton vähentymistä. Taulukko 1. Maanviljelijöiden kokemukset ja asiantuntijoiden mielipiteet suorakylvön ja perinteisen maanviljelyn voitoista EU maissa Vertaillessa kirjallisuudesta asiantuntijoiden yleisiä arvioita suorakylvön voiton tuotosta Euroopassa paljastuu, että asiantuntijat näkevät suorakylvön tuotto odotukset hyvin pessimistisesti. Tämä näkemys ei ole yhteneväinen useimpien suorakylvöviljelijöiden kokemusten kanssa. Heistä 90 % vastasivat viljojen osalta, jonka oletetaan olevan vähemmän soveltuva suorakylvöön kuin sokerijuurikkaan, maissin tai rypsin, voittojen 73 % pysyvän samana tai 68 % nousevan verrattuna perinteiseen viljelyyn. Tulokset kysymykseen syistä suorakylvön verraten vähäiseen vastaanottoon käytännössä osoitti, että viljelijöihin vaikuttaa erityisesti vaillinaiset ohjeet (73 %), kokemuksen puute (65 %) ja korkeat aloituskustannukset (61 %). Viljelijöihin(vähenevästi %) vaikuttaa pelko voittojen vähentymisestä, ongelmat rikkakasvien kanssa, lisääntyvä ylläpidon tarve ja satokustannusten arviointien puute. Vaillinaiset tutkimustulokset (40 %) ja epäkäyvät kylvötekniikat (40 %). Vähiten tärkeänä (32 23 %) pidettiin lähiseudun mainetta, tuholaisongelmaa ja pellonvuokraajien hyväksyntää. Tätä vastoin, asiantuntijat pitivät maanviljelijöiden motiiveja vähäiseen suorakylvön käyttöönottamiseksi erityisesti voiton vähentymisen pelkoa (93 %). Asiantuntijat olettavat maanviljelijöillä perinteen (88 %), vähäisen tietämyksen (88 %) ja vähäisen valmiuden korkeiden riskien ottamiseksi (85 %) olevan syynä suorakylvön käyttämättömyydelle. Vähiten tärkeä vaikutin olisi vaillinainen satokustannusten analyysi(76 %) ja korkeat aloituskustannukset (73 %), vaillinaiset tekniikat (68 %), vaillinaiset tutkimustulokset (65 %) ja taloudellisen välttämättömyyden puute (62 %). Ainoastaan toissijaisena pidettiin lähiseudun mainetta (46 %) ja pellonvuokraajan hyväksyntää (25 %). Viimeiseen kysymykseen viljelijöille suorakylvön pitkäaikaisista vaikutuksista ansioille (kuva 4) 54 % EU viljelijöistä vastasi sen kasvavan, 39 % sen pysyvän samana. 7 % suorakylvöviljelijöistä oli sitä mieltä, että verrattuna perinteiseen viljelyyn ansiot pienenevät. Heidän huomattavasti suorakylvössä kokeneempien Nebraskalaisten kollegoidensa arviot tuotoistaan ovat paljon optimistisemmat. 83 % oletti niiden kasvavan ja 17 % pysyvän samana. Kuva 4. Ansiot tulevat pitkäaikaisessa suorakylvöviljelyssä vastaus % kaikkien viljelijöiden vastatessa Kymmenen EU maan asiantuntijaa arvioi kotimaidensa viljelymaasta 34 %, noin 23 Milj. ha, sopivan suorakylvölle. USAn asiantuntijat arvioivat sen olevan Nebraskassa 75 % viljelysmaasta, noin 6 Milj. ha. Kysymykseen, alkaisiko useampi viljelijöistä käyttää suorakylvöä tarkkojen ohjeiden, paremmin saatavilla olevan tiedon suorakylvöstä, saatavan tuen ja/tai parempien kasvimyrkkyjen avulla, vastataan annettujen oletusten mukaan (Kuva 5) 23 %:sti ei. 72 % 176:sta EUn asiantuntijoista ja 87 % 50:stä NBn

5 asiantuntijoista USA:ssa olivat sitä mieltä, että näiden saatavuus, erityisesti neuvojen osalta, lisäisi suorakylvön käyttöön ottoa. Kuva 5. Useampi viljelijä käyttäisi suorakylvöä jos.. olisi saatavilla. Asiantuntijoiden mielipiteiden % kaikkien asiantuntijoiden vastatessa Pohdintaa Euroopan laajuinen tilannekatsaus, kuten Nebraskassa (USA) suorakylvöviljelijöiden keskuudessa, paljastaa tärkeimmän tekijän suorakylvön käyttöön otossa olevan kustannusten ja työtuntien säästö sekä myös tietoisuus maaperän ja ympäristön säästämisen hyödyistä. Suorakylvön laajalle leviämisen esteitä on arveltu olevan suuremmat hallinnoinnin vaatimukset, vajaat neuvot ja kokemukset uudesta teknologiasta, kalliit kylvölaitteet sekä pelko pienemmistä ansioista. Maaseudun tutkimuksen alalla työskentelevien asiantuntijoiden mielipiteet ovat paljon kielteisemmät suorakylvöstä verrattuna suorakylvöviljelijöihin. He kaikki ovat samaa mieltä suorakylvöviljelyn ekologisista ja taloudellisista hyödyistä. Niin kutsutut asiantuntijat ennakoivat kasvavia ongelmia rikkaruohoista, taudeista sekä tuholaisista, maan pakkautumisesta ja pienentyvistä voitoista. Pääsyyt maanviljelijöiden huonosta suorakylvön käyttöön otosta johtuvat pienentyvien ansioiden pelosta, perinteisten tapojen ylläpidosta, vaillinaisesta tekniikan tietämyksestä ja vaillinaisista tiedoista satojen todellisista kustannuksista. Tutkimustulosten ja asiantuntijoiden sekä maanviljelijöiden mielipiteiden ristiriitaisuus kertoo, että on tarpeellista ylittää suorakylvöviljelyn käyttöön oton näkyvillä olevat esteet, jotta saavutettaisiin ympäristön saastuttamisen vähentämisen ja tehokkaamman tuottavuuden tavoitteet. Siispä eräät syyt Euroopan säästävän maatalouden liiton (ECAF) perustamiselle ovat Euroopan Komission neljän suorakylvö ajatushautomon kuin myös viljelijöiden ja asiantuntijoiden vastausten erot Euroopassa ja Nebraskassa sekä EUn maankäyttöpolitiikan tuloksia.