Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma 2014 2017"

Transkriptio

1 1 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma JOSEK Oy

2 2 Sisällysluettelo Esipuhe 1. Tiivistelmä 4 2. Lähtökohdat elinkeino-ohjelmalle 5 3. Seudun visio ja elinkeino-ohjelman tavoitteet 7 4. Kehittämisen painopisteet Seudun vahvat ja kehittyvät toimialat: 7 Teollisuus 7 Kauppa ja matkailu 9 Hyvinvointi 10 Luovat alat Osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat: 11 Metsäbiotalous 12 Teknologia ja materiaalit Painopisteitä läpileikkaavat kehittämisen teemat: 13 Kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä 13 Koulutus ja osaaminen 14 Seudun markkinointi ja viestintä Elinkeino-ohjelman toteuttaminen ja seuranta 16 Liitteet - tilastoja - nettiosoitteet viitattuihin strategioihin ja ohjelmiin

3 3 Esipuhe Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma on järjestyksessään neljäs Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n johdolla laadittu elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaava asiakirja. Joensuun kaupunkiseutu koostuu JOSEK Oy:n seitsemästä omistajakunnasta: Ilomantsista, Joensuusta, Juuasta, Kontiolahdesta, Liperistä, Outokummusta ja Polvijärvestä. Elinkeino-ohjelmaa laadittiin erittäin epävarmoissa tulevaisuudennäkymissä. Globaali talouden häiriötila on vaikuttanut jo useita vuosia niin Euroopassa kuin Suomessakin. Heikoista positiivisista signaaleista huolimatta ei voida vielä olla varmoja taloudellisen kehittymisen taittumisesta parempaan suuntaan. Lähitulevaisuutta koskevat toimintaympäristön näkymät sisältävät vielä paljon epävarmuustekijöitä. Joensuun kaupunkiseutu on selvinnyt kuitenkin kohtuullisen pienin vaurioin taantumasta verrattuna valtakunnalliseen kehitykseen, vaikein seudun ongelma on tällä hetkellä korkea työttömyys sekä sen kerrannaisvaikutukset. Kaupunkiseudun vahvuuksiin voidaan lukea se, että avoimen ja julkisen sektorin työpaikkojen suhde on kohtuullisen hyvä verrattuna moniin vastaavan kokoisiin kaupunkiseutuihin. Tämä ei kuitenkaan vähennä seudulla toteutettujen valtakunnallisestikin arvioiden poikkeuksellisen rankkojen ja nopeasti toteutettujen valtion työpaikkojen vähentämisen vaikutuksia. Elinkeino-ohjelma toteuttaa osaltaan seudun vuonna 2012 valmistunutta Kasvustrategiaa unohtamatta kuitenkaan seudun perinteisesti vahvoja toimialoja. Ohjelma pyrkii osaltaan siihen, että elinvoiman ja muun toimeliaisuuden suhteellinen kasvu on suunnittelukaudella nopeampaa kuin valtakunnallinen keskimääräinen kasvu. Laadintaprosessi on tälläkin kertaa toteutettu kiinteässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän edustajien kanssa. Haluan tässä yhteydessä lausua kiitokseni kaikille niille yhteisöille ja henkilöille, jotka ovat työpanoksellaan mahdollistaneet tämän ohjelman toteutumisen. Joensuussa marraskuussa 2013 Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen

4 4 1. Tiivistelmä Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma linjaa seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä ja tahtotilaa. Elinkeino-ohjelman lähtökohtana on olemassa olevan yritystoiminnan, osaamisen ja vahvuuksien edelleen kehittäminen, vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen (= hyvästä vielä parempi), panostaminen niihin seudun vahvoihin sektoreihin, jotka ovat merkittäviä työpaikkamäärän perusteella ja joissa työpaikkakehitys on ollut suotuisaa viime vuosien aikana (=vaikuttavuus) sekä osaamislähtöisten tulevaisuuden kasvualojen kehittäminen ja vahvistaminen (= uudet avaukset). Edellä oleviin lähtökohtiin perustuen Joensuun kaupunkiseudun painopisteet rakentuvat kolmeen kategoriaan; seudun vahvat ja kehittyvät toimialat (teollisuus, kauppa ja matkailu, hyvinvointi sekä luovat alat), osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat (metsäbiotalous sekä teknologia ja materiaalit) sekä painopisteitä läpileikkaavat kehittämisen teemat (kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä, koulutus ja osaaminen sekä seudun markkinointi ja viestintä). Kehittämisresursseja ja -panoksia tullaan vuosina ohjaamaan erityisesti näihin valittuihin painopisteisiin, unohtamatta kuitenkaan muita mahdollisia ulkopuolelle jääviä sektoreja ja toimialoja. Joensuun kaupunkiseudun visiona on olla elinvoimainen kasvukeskus, vahva asukkaan talousalue ja kansainvälinen osaamiskeskittymä, tavoiteltu ja kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille sekä kestävän kasvun ja älykkään uudistumisen kaupunkiseutu. Elinkeino-ohjelman tavoitteena on hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Seudun elinkeinopolitiikan tavoitteet vuoteen 2017 ovat: Työpaikkakehitys ylittää valtakunnan keskiarvon, yksityisen sektorin työpaikat lisääntyvät, yritysten määrän nettolisäys sekä liikevaihdon ja viennin kehitys ylittää valtakunnan keskiarvon, kansallisia ja kansainvälisiä merkittäviä investointeja on saatu seudulle 4-5 kpl, tutkimus- ja teknologiapalvelujen käyttö kasvaa merkittävästi, kaupunkiseudun elinkeinoimago on kolmen parhaan joukossa Suomessa ja kaupunkiseutu on tunnustettu metsäbiotalouden keskittymä. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen perustuu toimijoiden ja ohjelmaa koordinoivan JOSEK Oy:n vuorovaikutteiseen jatkuvaan prosessiin. Ohjelman toteuttamisen resursseina hyödynnetään laajasti EUsekä kansallista rahoitusta. Lisäksi seudun kuntien, yritysten sekä kehittämis-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden taloudellisilla panostuksilla sekä kunkin organisaation omilla toimenpiteillä edesautetaan elinkeino-ohjelman toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista. Kussakin painopisteessä on elinkeino-ohjelmassa esitetty tiedossa olevia kärkitoimenpiteitä erityisesti ohjelmakauden ensimmäisille vuosille. Näille on määritelty vastuutahot, joiden tehtävänä on koota toteutukseen mukaan tarvittavat muut toimijat. Kärkitoimenpiteitä täsmennetään, konkretisoidaan ja priorisoidaan JOSEK Oy:n johdolla laadittavalla erillisellä toimenpidesuunnitelmalla, jota päivitetään vuosittain yhdessä alueen sidosorganisaatioiden kanssa.

5 5 2. Lähtökohdat elinkeino-ohjelmalle Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman lähtökohtana on olemassa olevan yritystoiminnan, osaamisen ja vahvuuksien edelleen kehittäminen, vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen (= hyvästä vielä parempi) panostaminen niihin seudun vahvoihin sektoreihin, jotka ovat merkittäviä työpaikkamäärän perusteella ja joissa työpaikkakehitys on ollut suotuisaa viime vuosien aikana (=vaikuttavuus) osaamislähtöisten tulevaisuuden kasvualojen kehittäminen ja vahvistaminen (= uudet avaukset) Edellä oleviin lähtökohtiin perustuen Joensuun kaupunkiseudun painopisteet rakentuvat kolmeen kategoriaan; seudun vahvat ja kehittyvät toimialat, osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat sekä painopisteitä läpileikkaavat kehittämisen teemat. Kehittämisresursseja ja -panoksia tullaan vuosina ohjaamaan erityisesti näihin valittuihin painopisteisiin, unohtamatta kuitenkaan muita mahdollisia ulkopuolelle jääviä sektoreja ja toimialoja. Uudistuva toimintaympäristö OSAAMISLÄHTÖISET TULEVAISUUDEN KASVUALAT: Teknologia ja materiaalit Metsäbiotalous SEUDUN VAHVAT JA KEHITTYVÄT TOIMIALAT: Luovat alat Hyvinvointi Kauppa ja matkailu Teollisuus PAINOPISTEITÄ LÄPILEIKKAAVAT KEHITTÄMISEN TEEMAT: Kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä Koulutus ja osaaminen Seudun markkinointi ja viestintä Kuva 1: Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman kehittämisen painopisteet Elinkeino-ohjelman tavoitteena on edesauttaa Joensuun kaupunkiseudun kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta luomalla edellytyksiä elinkeinotoiminnan kehittymiselle. Elinkeino-ohjelma huomioi niin ydinkaupunkiseudun kuin myös ympäröivän maaseutualueen kehittämistarpeet.

6 6 Luonnonvarojen hyödyntäminen Palvelualttius ja asenne Yritysten rahoituksen hallinta ja osaaminen Verkkoliiketoiminta Uudet yritykset Logistiset yhteydet ja saavutettavuus Julkisten hankintojen hankintaosaaminen (kunnat ja yritykset) Olemassa olevan yritystoiminnan turvaaminen Ydinkaupunkiseutu Ympäröivä maaseutu Palvelujen tuotteistaminen ja paketointi Myynti- ja markkinointiosaaminen Toimintaympäristöjen kehittäminen Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Yritysten hankintalogistiikka Verkostoituminen, alihankinta Tuotekehitys, omat tuotteet, prosessien kehitys Yritystoimintaa koskevia elementtejä Yritysten toimintaympäristöä koskevia elementtejä Kuva 2: Uudistuvan toimintaympäristön elementtejä, joihin elinkeino-ohjelmalla osaltaan haetaan ratkaisuja. Elinkeino-ohjelmaan on tuotettu sisältöä ja näkemyksiä eri tavoilla; seitsemässä työryhmässä, jotka koostuivat etupäässä elinkeinoelämän edustajista, sidosryhmien kanssa käydyissä kahdenkeskisissä keskusteluissa, JOSEK Oy:n omistajakuntien kanssa käydyissä kahdenkeskisissä keskusteluissa sekä suoraan yrityksiltä saaduista näkemyksistä ja evästyksistä. Taustamateriaalina elinkeino-ohjelman painopisteiden määrittelyssä ja sisällön tuottamisessa on näiden lisäksi ollut vuoden 2012 lopulla valmistunut Joensuun seudun kasvustrategia Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva. Elinkeino-ohjelman laadinnassa on huomioitu myös 2012 työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana käynnistyneiden kansallisten kasvusopimusmenettelyn ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmien hakemukset, joihin molempiin Joensuun seutu / Joensuun kaupunki on syksyllä 2013 valittu mukaan. Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma toimii seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaavana kokonaisvaltaisena elinkeinopoliittisena ohjelmana kooten kaikista näistä em. strategioista ja ohjelmista yritystoimintaa koskevat osiot. Elinkeino-ohjelmaa konkretisoimaan on listattu kuhunkin painopisteeseen kehittämisen kärkitoimenpiteitä aikatauluineen ja vastuutahoineen. Tämä sitouttaa omalta osaltaan eri organisaatiot ohjelman toteuttamiseen. Kärkitoimenpidelistaus ei ole kaiken kattava; toimenpiteitä tullaan konkretisoimaan ja priorisoimaan kappaleessa 5 mainitulla toimenpidesuunnitelmalla.

7 7 3. Seudun visio ja elinkeino-ohjelman tavoitteet Seudun visio Joensuun kaupunkiseutu elinvoimainen kasvukeskus Vahva asukkaan talousalue ja kansainvälinen osaamiskeskittymä Tavoiteltu ja kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille Kestävän kasvun ja älykkään uudistumisen kaupunkiseutu Joensuun kaupunkiseutu on kansainvälisesti verkottunut, jatkuvasti uudistuva ja yrittäjyyden edellytyksiä kehittävä kasvukeskus, jossa on dynaaminen tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja yrityspalvelujärjestelmä. Tämä luo vahvan pohjan olemassa olevan ja uuden liiketoiminnan kehittymiseen, osaavan työvoiman saamiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Elinkeino-ohjelman tavoitteet vuoteen 2017 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman tavoitteena on hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä ja kilpailukykyä: Työpaikkakehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyvät Yritysten määrän nettolisäys sekä liikevaihdon ja viennin kehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Kansallisia ja kansainvälisiä merkittäviä investointeja on saatu seudulle 4-5 kpl Tutkimus- ja teknologiapalvelujen käyttö kasvaa merkittävästi Kaupunkiseudun elinkeinoimago on kolmen parhaan joukossa Suomessa Kaupunkiseutu on tunnustettu metsäbiotalouden keskittymä 4. Kehittämisen painopisteet 4.1 Seudun vahvat ja kehittyvät toimialat: Teollisuus teknologiateollisuus metsä- ja puutuoteteollisuus elintarviketeollisuus kaivannaisteollisuus Suurin osa Pohjois-Karjalan metalli- ja muovituotteita valmistavista yrityksistä toimii Joensuun seudulla. Alueella toimii muutamia suuria, kansainvälisillä markkinoilla omia tuotteita myyviä yrityksiä tai niiden tuotantoyksiköitä / tytäryhtiöitä. Toimialan yrityksiä luonnehtii kuitenkin alihankintapainotteisuus. Teknologia- ja metalliteollisuus ovat huolissaan kilpailukyvyn kehittymisestä; viimeisimmät kaksi vuotta ovat olleet vaikeita ja menestyminen kansainvälisessä kilpailussa on ollut haasteellista. Asiakaskunnan laajentaminen ja omien tuotteiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, koska nykyisin monet yritykset ovat liian riippuvaisia 1 2 päämiehestä.

8 8 Perinteisellä metsäteollisuudella on edelleen suuri merkitys kaupunkiseudun elinkeinorakenteessa. Puutuoteteollisuus on voimakkaasti sidoksissa rakentamisen volyymeihin ja kehitykseen. Elintarvikesektorilla tuotteiden turvallisuus, puhtaus ja terveellisyys luovat mahdollisuuden toimialan kasvulle. Puhdas vesi ja uudet funktionaaliset luonnontuotteet ovat nostettavissa vahvuudeksemme maailmalla. Merkille pantavaa on hallitsevien kauppaketjujen aiempaa positiivisempi suhtautuminen paikallisesti tuotettujen ja jalostettujen elintarvikkeiden suhteen. Alan keskeinen haaste on asteittain lisätä Lean-tuotantoa, jolla edistetään elintarviketuottajien valmistusprosessia. Kaivannaisteollisuus (metallimalmit) on viime vuosina jälleen aktivoitunut Joensuun seudulla, mistä on osoituksena kahden uuden kaivoksen avaaminen (Pampalo Ilomantsissa ja Kylylahti Polvijärvellä). Kallioperä on potentiaalista metallikaivostoiminnalle jatkossakin. Myös teollisuusmineraalit ja kivituoteteollisuus on seudulla merkittävää. Tunnuslukuja: Teollisuustyöpaikat lisääntyneet Joensuun seudulla yhteensä 430 kpl / 5,0 % ( ), joista merkittävimmät kasvut: o metallien ja metallituotteiden valmistus (TOL 24-25) noin 240 o muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) noin 140 o kaivostoiminta ja louhinta (TOL 07-08) noin 180 metalli- ja muovituotteita valmistavia yrityksiä on Joensuun seudulla on noin 200, työpaikkoja noin ja liikevaihto noin 800 milj. yritysten liikevaihto kasvaa yritysten vienti kasvaa kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten ja yritysverkostojen määrä lisääntyy jalostusarvo lisääntyy Kärkitoimenpiteitä 1) Aikataulu Vastuutahot 1. Tuotannollisten alojen uusiutumisohjelman toteuttaminen 2. Pk-yritysten tuote-, menetelmä- ja palveluliiketoiminnan kehitys 3. Yritysklustereiden ja yritysverkostojen kehittäminen 4. Vientiyritysten kv-toimintaohjelman laatiminen ja toteutus 5. Yritysten strategialähtöinen kasvun tukeminen Joensuun Tiedepuisto ja JOSEK 2. JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto 3. JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto 4. JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto 5. JOSEK, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-amk, UEF, Kauppakamari 1) Kussakin painopisteessä esitetyt kärkitoimenpiteet sisältävät tärkeimpiä, erityisesti ohjelmakauden ensimmäisille vuosille tiedossa olevia toimenpiteitä, joiden toteutumisesta ovat vastuussa mainitut vastuutahot yhdessä muiden potentiaalisten toimijoiden kanssa. Nimettyjen vastuutahojen vastuulla on koota toteutukseen mukaan muut tarvittavat toimijat. Jos vastuutahoja on nimetty useampi, on vastuu koollekutsumisesta listan ensimmäisellä organisaatiolla. Kärkitoimenpiteitä tullaan konkretisoimaan ja priorisoimaan kappaleessa 5 esitetyllä toimenpidesuunnitelmalla.

9 9 Kauppa ja matkailu Kaupunkiseudun erikoisliikkeillä ja tavarataloilla on merkittävä rooli alueen vetovoimatekijänä, lisäten mm. ulkomaalaisten yöpyjien majoitusvuorokausia alueella venäläisten ostosmatkailun merkitys kaupalle ja matkailulle on keskeinen, ja sen merkitys tulee edelleen lisääntymään luonto, rajan läheisyys sekä kaupunki-joensuun ja ympäröivän maaseudun monipuoliset matkailun toimintaympäristöt luovat hyvät lähtökohdat matkailun kehittämiselle (mm. Koli) Kaupunkiseudulla järjestetään useita kansallisen ja kansainvälisen tason suurtapahtumia, jotka on hyödynnettävä alueella (mm Kuninkuusravit, Ampumahiihdon MMkisat ja Farmari-maatalousnäyttely) Tunnuslukuja: Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat lisääntyneet Joensuun seudulla yhteensä 117 kpl / 8,6 % ( ) Joensuun tax free myynti oli vuonna 2012 yhteensä 13,6 milj. (+36 %). Värtsilä-Niiralan rajanylitykset olivat 2012 yhteensä 1,5 milj. (+17 %), joista venäläisten osuus oli (44 %). matkailijoiden määrä ja viipymä pidentyy yksityiset matkailuinvestoinnit lisääntyvät uusien kaupan ja matkailun aktiviteettien ja palvelujen määrä lisääntyy kaupan ja matkailualan yritysten yhteistyö lisääntyy kaupunkiseutu hyötyy monipuolisesti suurtapahtumista Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Kaupan ja matkailualan yhteistyöverkostojen kehittäminen 2. Perhematkailukohteen vakiinnuttaminen (Aarrekaupunki) 3. Suurtapahtumien hyödyntäminen 4. Kontiorannan varuskunta-alueen uusiokäyttö 5. Ylämyllyn moottoriurheilukeskuksen kehittäminen 6. Tapahtumamatkailun kehittäminen JOSEK Oy 2. Outokummun kaupunki 3. JOSEK ja tapahtumien järjestäjät 4. Kontiolahden kunta 5. Liperin kunta 6. Karelia Expert

10 10 Hyvinvointi hyvinvoinnilla ymmärretään tässä yhteydessä hyvinvointi-, terveys- ja hoivapalveluja Joensuun seudulla on toimialalla kasvuhakuisia ja -kykyisiä yrityksiä yrityksiltä edellytetään omien palvelujen muotoilemista asiakkaiden ja kuntien kysyntää vastaaviksi asiakkaan / kansalaisen valinnanvapaus palveluissa tulee lisääntymään tulevaisuudessa; tämä luo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kasvua jotta uutta liiketoimintaa saadaan hyvinvointialalle, on palveluja kehitettävä yhdessä muiden palvelualojen kanssa; matkailu, kauppa, markkinointi jne. Tunnuslukuja: Joensuun kaupunkiseudulla oli vuonna 2011 yksityisiä terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavien yritysten toimipaikkoja 446, henkilöstöä ja yhteenlaskettu liikevaihto 95 milj. Pohjois-Karjalassa toimii yli 200 sosiaalihuollon laitospalvelujen tai avopalvelujen tuottajaa yksityissektorilla. Lukuun lasketaan kaikki yritysmuodot sekä palveluja tuottavat järjestöt ja yhdistykset. kasvuyritysten määrä lisääntyy suhteessa kasvavaan palvelukysyntään toimivien yritysverkostojen määrä lisääntyy kansainvälisille markkinoille kohdennettujen uusien tuotteiden ja palveluiden määrä kasvaa toimialalla on osaavaa työvoimaa Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Kv-markkinoiden palvelutarveselvitys 2. Hyvinvointi- ja terveysmatkailun tuotekehitys- ja toimenpideohjelma 3. Tutkimusympäristön käynnistäminen ja tutkimusyhteistyö 4. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä yritysverkostojen yhteistyömallien kehittäminen JOSEK 2. JOSEK, UEF, Karelia-amk 3. UEF 4. JOSEK, kunnat, Karelia-amk, Maakuntaliitto Luovat alat Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto on valittu 2012 lopussa valmistuneessa Joensuun seudun Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva kasvustrategiassa yhdeksi kolmesta kasvualasta seuraavien painopisteiden osalta; pelit, elokuvateollisuus, musiikkiteollisuus ja avteollisuus. Lisäksi tässä elinkeino-ohjelmassa huomioidaan luoviin aloihin liittyvät muut alat, esim. kulttuuri, muotoilu, arkkitehtipalvelut, kuvataide, käsityö, mainonta ja markkinointiviestintä sekä tanssi ja teatteri. Pohjois-Karjalassa on vahva osaaminen simulaatioiden ja pelillisten oppimateriaalien kehittämiseen ja käyttämiseen. UEF:n tietojenkäsittelytieteen tutkimusaloista älykäs medialaskenta, ohjelmistotekniikka sekä opetus- ja kehitysteknologiat, Karelia-ammattikorkeakoulun mobiiliosaaminen, studiot ja tekniikka sekä PKKY:n pelitalo ja UEF:n laboratoriot muodostavat keskeisen

11 11 osan luovan alan toimintaympäristöstä. Erikoisosaamista on monimediaosaamisessa, 3Dtekniikan soveltamisessa ja animoinnissa, motion capturessa, mobiilitekniikassa ja peliliiketoiminnan kehittämisessä. Joensuun Tiedepuistolla toimii pelialan osaamisen kehittämiseen erikoistunut pelistudio. Peliteollisuutta pidetään 2000-luvun nopeimmin kasvavana viihdeteollisuuden haarana; Suomessa liikevaihto vuonna 2010 noin 165 milj.. Tunnuslukuja: vuonna 2008 Pohjois-Karjalassa toimi 683 luovien alojen yritystä, joiden yhteinen liikevaihto oli 345 milj. ja jotka työllistivät noin henkilöä pelialan yritysten määrä ja liikevaihto kolminkertaistuu osaaminen jalostuu liiketoiminnaksi luovien alojen seudulliset yhteistoimintamuodot ja -mallit jäsentyvät luovien alojen osaamisen hyödyntäminen eri toimialoilla konkretisoituu Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Yrityshautomotoiminnan kehittäminen 2. Luovien alojen uudet toimintamallit 3. Musiikkialan liiketoimintaosaamisen kehittäminen Joensuun Tiedepuisto 2. JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto 3. Joensuun Popmuusikot ry 4.2 Osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat: Osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat pohjautuvat Joensuun kaupunkiseudulla olevaan huippuosaamiseen, joilla on sekä kansallista että kansainvälistä ulottavuutta uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Elinkeino-ohjelmaan valitut kasvualat perustuvat joulukuussa 2012 valmistuneeseen Joensuun seudun kasvustrategiaan Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva. Strategian ovat allekirjoittaneet Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Joensuun Tiedepuisto Oy sekä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Allekirjoittajaosapuolet ovat sitoutuneet painopisteiden kehittämiseen ja toiminnan edistämiseen 5 10 vuoden ajaksi. Kasvustrategiaan valitut kasvualat ovat: metsäbiotalous (metsäenergia, hajautettu biojalostus ja puumateriaalit, metsäteknologia ja puunhankinnan logistiikka, metsän inventointi ja metsätiedon hallinta sekä metsien ja luonnon kestävä monikäyttö) teknologia ja materiaalit (korkean jalostusarvon metalli- ja muovituotteet, muovikomposiitit, fotoniikka, ICT) luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto (pelit, elokuva-, musiikki- ja av-teollisuus) Metsäbiotalouden painopisteeseen on tässä elinkeino-ohjelmassa sisällytetty Joensuun vetovastuulle ja koordinoitavaksi myönnetty kansallinen Biotalous INKA (Innovatiiviset kaupungit -ohjelma ) siltä osin kun on kyse Joensuun kaupunkiseudun toteutukseen tulevista toimenpiteistä ja vahvuusalueista. Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto on puolestaan sisällytetty tässä elinkeino-ohjelmassa luovien alojen painopisteeseen.

12 12 Metsäbiotalous Joensuulla on metsäalalla vahva kansainvälinen brändi ja sitä kutsutaan usein Euroopan metsäpääkaupungiksi. Vahva imago perustuu poikkeuksellisen laajaan ja monipuoliseen alueelliseen Joensuun kaupunkiseudun ja läheisen Itä-Suomen osaamisklusteriin, jossa yhdistyvät: keskeinen metsäalan tutkimusorganisaatioiden keskittymä Euroopassa ainoa kaikki metsäalan koulutustasot kattava metsäopetuksen keskittymä Suomessa maailman johtava metsäkoneiden valmistuksen yritysklusteri Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kesäkuussa 2013 valtakunnalliseen INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan viisi temaattista painopistettä ja näille vetovastuussa olevat keskittymät vuosille Joensuu valittiin kansallisen biotalous -painopisteen vetäjäksi. Avainkumppaneiksi on valittu Seinäjoki ja Jyväskylä. Metsäbiotalous sisältyy yhtenä teemana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton valmisteilla olevaa Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategiaa, joka on osa uutta tulevaa maakuntaohjelmaa. Tunnuslukuja: metsäbiotalous työllistää siihen liittyvine rajapintoineen Pohjois-Karjalassa yhteensä yli hlöä, alan yritysten liikevaihto on yhteensä yli 1,7 mrd. alueella toimii yhteensä lähes 600 metsäbiotalouden asiantuntijaa Itä-Suomen yliopistossa on useita metsäbiotalouteen liittyviä kansainvälisiä maisteriohjelmia Joensuu on tunnustettu kansallisen ja kansainvälisen tason metsäbiotalouskeskittymä metsäbiotalouden huippuyrityksiä sijoittuu alueelle olemassa olevien metsäbiotalousyritysten liikevaihto kasvaa Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Biotalous INKA -ohjelman toteutus 2. Osaamislähtöinen invest in -toiminta 3. Metsäbiotalouden keskuksen perustaminen Joensuun Tiedepuisto 2. Joensuun Tiedepuisto ja JOSEK 3. Joensuun Tiedepuisto Teknologia ja materiaalit korkean jalostusarvon metalli-, muovi- ja komposiittituotteet fotoniikka ICT Korkean jalostusarvon metalli-, muovi- ja komposiittituotteet: Joensuun kaupunkiseutu profiloituu metalli- ja muovituotejärjestelmien sekä koneenrakennuksen valmistusverkostona, jossa yhdistellään innovatiivisesti tarkkuustekniikkaa, automaatiota, eri valmistusmenetelmiä, erikoiskomponentteja tai yhdistelmämateriaaleja. Tällä hetkellä tärkein teknologiateollisuuden tuoteryhmä on erilaiset työkoneet ja laitteistot sekä niihin liittyvä osavalmistus / palvelut erityisesti puunkorjuuseen liittyvä konevalmistus. Toinen seudulle tärkeä tuoteryhmä on lukitusturvallisuuteen liittyvä tuotanto ja tuotekehitys. Muoviteollisuudessa osaamista on mm. lääketeollisuuden tuotevalmistuksessa. Muita merkittäviä

13 13 omaan tuotekehitykseen perustuvia tuoteryhmiä ovat mm. erilaiset sähkötarvikkeet (liittimet, sähkökaapit jne.), venttiilit, muottivalmistus jne. Itä-Suomen yliopistolla on vahvaa komposiitteihin liittyvää kemian osaamista ja tätä tukevia tutkimusresursseja. Lisäksi seudun yrityksissä on kattavasti osaamista muovi- ja luonnonkuitukomposiiteista. Teknologia ja materiaalit sisältyy yhtenä teemana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton valmisteilla olevaa Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategiaa, joka on osa uutta tulevaa maakuntaohjelmaa. Fotoniikka: Joensuun seudusta on tullut kansallisesti Suomen johtava ja kansainvälisesti korkeatasoinen fotoniikan, erityisesti optiikan ja diffraktiivisen optiikan, materiaalien ja mikroteknologioiden osaaja. Joensuussa koulutetaan noin 40 % optiikan alan huippuosaajista Suomessa, silti uusien yritysten etabloituminen ja syntyminen on jäänyt erittäin vähäiseksi. Suomeen ollaan perustamassa parhaillaan kansallista fotoniikkaklusteria, jonka tavoitteena on edesauttaa fotoniikan kaupallistamista kansainvälisesti. ICT: Seudulla on erittäin kansainvälisiä yrityksiä ja nopeasti kasvavia yrityksiä. Osa-alueita, joissa Joensuun seudulla on hyvät mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi ICT-alueeksi, ovat peliteollisuus, verkko-oppiminen ja ns. serious games, julkinen palvelutuotanto, hyvinvointiala sekä toimialakohtaiset älykkäät koneet ja järjestelmät. Ohjelmistotuotannossa työpaikkoja on noin 600 ja koko ICT-sektori työllistää noin työntekijää osaamislähtöinen yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä seudun yritysten jalostusarvo kasvaa osaamislähtöisten yritysten määrä lisääntyy Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Alihankkijoiden omien tuotteiden kehittäminen ja jalostusasteen kasvattaminen 2. Yritysten kv-hankintalogistiikan ja kvliiketoiminnan kehittäminen 3. Palveluliiketoiminnan kehittäminen 4. Luonnonkuitukomposiittialan miniklusterin selvittäminen ja muodostaminen 5. Fotoniikan osaamiskeskittymän vahvistaminen 6. Osaamislähtöinen invest in -toiminta 7. ICT-kehitysohjelmien toteutus Joensuun Tiedepuisto 2. Joensuun Tiedepuisto 3. Joensuun Tiedepuisto 4. Joensuun Tiedepuisto 5. Joensuun Tiedepuisto 6. Joensuun Tiedepuisto 7. Joensuun Tiedepuisto 4.3 Painopisteitä läpileikkaavat teemat: Kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä maakunnan vienti on edelleen voimakkaasti keskittynyttä. Viennistä noin 73 % tekee 10 suurinta vientiyritystä. Suurimmat vientimaat ovat Saksa, Ruotsi, Kiina ja Venäjä. Venäjällä on erityistä painoarvoa koko Joensuun kaupunkiseudun elinkeinoelämälle.

14 14 tulevaisuudessa merkittävää kasvua on odotettavissa Venäjän ja Aasian markkinoilta Venäjä sisältyy yhtenä teemana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton valmisteilla olevaa Pohjois- Karjalan älykkään erikoistumisen strategiaa, joka on osa uutta tulevaa maakuntaohjelmaa. Tunnuslukuja: Pohjois-Karjalan teollisuuden viennin positiivinen kehitys päättyi vuoden 2012 aikana, mutta säilyi hyvällä tasolla verrattuna aiempiin vuosiin. Maakunnan kokonaisviennin arvo oli 1 135,1 milj.. Laskua edelliseen vuoteen oli 4,9 % (1 193 milj. 2011). Pohjois-Karjalan yritysten vienti suuntautuu valtaosin edelleen EU-maihin noin 55,2 %, vaikka vienti EU-maihin laski 9,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjä on neljänneksi suurin vientimaa vientiosuuden ollessa 7,4 % kokonaisviennistä. Yli 60 % Venäjän viennistä oli metalliteollisuuden tuotteita. vientiä harjoittavien yritysten sekä viennin määrä kasvaa yritysten kv-liiketoimintaosaaminen paranee erityisesti tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja markkinoinnissa Joensuun kaupunkiseudun toimijoiden kansainvälinen verkostoituminen ja strateginen kumppanuus lisääntyy Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Kokonaisvaltaisen seudullisen Venäjäohjelman laadinta ja toteutus 2. Yritysten kansainvälinen liiketoimintaosaaminen 3. Pk-yritysten kansainvälisten myyntiverkostojen luominen Joensuun kaupunki 2. Kauppakamari 3. JOSEK, Joensuun Tiedepuisto Koulutus ja osaaminen Joensuu on tunnettu opiskelu- ja koulukaupunki, joka tarjoaa koulutusta jokaisella koulutusasteella (mm. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto). Joensuun kaupunkiseudulla on kattava ja monipuolinen eri toimijoista koostuva yrityspalvelu-, tutkimus-, koulutus- ja kehitysverkosto. Alueen oppilaitoksilla on merkittävä rooli alueen elinkeinoelämän osaajien tarpeen tyydyttämisessä. Joensuussa opiskelee eri oppilaitoksissa suuri määrä kansainvälisiä opiskelijoita. Tunnuslukuja: Joensuun asukkaista noin kolmasosa on opiskelijoita (yli ) Kansainvälisiä opiskelijoita on kaupunkiseudulla yhteensä noin 1 000

15 15 koulutustarjonta vastaa entistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita seudullinen T&K&I -järjestelmä toimii tehokkaasti kansainväliset opiskelijat rekrytoituvat alueen yrityksiin seudulle rakentuu hyvä ja houkutteleva työnantaja- ja toimialakuva yritykset ja oppilaitokset toteuttavat strategista ennakoivaa kumppanuutta koulutusosaamisen vienti lisääntyy Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Yritysten työvoimatarpeiden ennakointi 2. Osaamisen jalkauttaminen Maakuntakorkeakoulun avulla 3. T&K&I -toiminnan tehostaminen yrityksissä 4. Teknologiateollisuuden ja muiden seudun painopistealojen imagon parantaminen erityisesti nuorten keskuudessa 5. Esimies- ja johtamistaitojen kehittäminen 6. Innovatiivisten hankintojen pilotointi Kauppakamari, Maakuntaliitto 2. Karelia-amk 3. Karelia-amk, PKKY, UEF 4. Kauppakamari, oppilaitokset 5. Kauppakamari, UEF, Karelia-amk 6. JOSEK Seudun markkinointi ja viestintä Seudun elinkeino-ohjelmassa valitut painopisteet muodostavat perustan seudun markkinoinnille ja viestinnälle. Joensuun kaupunkiseudun imago ja tunnettuus rakentuu pitkälti alueen tunnistettuihin vahvoihin toimialoihin, koulutukseen ja osaamiseen. Joensuun ympäröivä maaseutu tarjoaa markkinointiin vetovoimatekijöinä mm. asuinpaikkoja sekä tilaa yritystoiminnalle. Tunnuslukuja: Taloustutkimuksen tekemässä kuntien imagotutkimuksessa Joensuu oli vuonna 2012 yritysmyönteisyyden osalta sijalla kolme. Joensuun kaupunkiseutu tunnetaan vahvoista toimialoista ja osaamisestaan Joensuu on tutkitusti Suomen yritysystävällisin kaupunki paluumuuttajien määrä lisääntyy Joensuun seutu on tunnustettu Venäjä-osaaja Joensuu on tunnettu koulukaupunki

16 16 Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Yhden brändin valitseminen markkinoinnin veturiksi yhdessä sidosryhmien kanssa 2. Markkinointitoimenpiteiden koordinointi ja toteutus 3. Invest in -toiminta JOSEK 2. JOSEK 3. JOSEK 5. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen ja seuranta Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman toteuttaminen perustuu toimijoiden ja ohjelmaa koordinoivan JOSEK Oy:n vuorovaikutteiseen jatkuvaan prosessiin. Ohjelman toteuttamisen resursseina hyödynnetään laajasti EU- sekä kansallista rahoitusta. Lisäksi seudun kuntien, yritysten sekä kehittämis-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden taloudellisilla panostuksilla sekä kunkin organisaation omilla toimenpiteillä edesautetaan elinkeino-ohjelman toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista. Elinkeino-ohjelman kussakin painopisteessä on esitetty tiedossa olevia kärkitoimenpiteitä erityisesti ohjelmakauden ensimmäisille vuosille. Näille on määritelty vastuutahot, joiden tehtävänä on koota toteutukseen mukaan tarvittavat muut toimijat. Kärkitoimenpiteitä täsmennetään, konkretisoidaan ja priorisoidaan JOSEK Oy:n johdolla laadittavalla erillisellä toimenpidesuunnitelmalla, jota päivitetään vuosittain yhdessä alueen sidosorganisaatioiden kanssa. Elinkeino-ohjelman seurantavastuu on JOSEK Oy:llä, joka raportoi ohjelman toteutumisesta JOSEK:n hallitukselle puolivuosittain. Lisäksi toteutumisesta raportoidaan seudun kunnille erikseen sovittavalla tavalla. Ohjelman toteutumista seurataan kolmella eri tasolla; kappaleessa 3 määriteltyjen elinkeinoohjelmalle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta, kussakin painopisteessä asetettujen tavoitteiden näkökulmasta sekä ohjelmaa toteuttavien yksittäisten hankkeiden näkökulmasta. Elinkeino-ohjelman toteutumisesta ja vaikuttavuudesta laadittavan yhteenvedon havainnot ja tulokset tullaan hyödyntämään elinkeino-ohjelman toteuttamisen ja seurannan kehittämisessä. Liitteet - tilastoja - nettiosoitteet viitattuihin strategioihin ja ohjelmiin: Joensuun seudun kasvustrategia Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin

Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Johdatus elinkeinostrategiaprosessiin Urpo Laakkonen Harri Kivelä Elinkeinostrategiaseminaari 1 Johdattelevia kysymyksiä strategiaprosessiin Mitä tavoittelemme? Minkä haasteen edessä olemme? Mistä pitäisi

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA

HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA 28.09.2016 Päättäjien Metsäakatemia Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja JOENSUU RAJAKAUPUNKI VUODESTA 2005 29 km omaa Venäjän rajaa Itä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT n=kaikki vastaajat LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT n=kaikki vastaajat LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3747) 24 Pohjois-Karjala (n=129) 21 2 Keski-Karjala (n=34) 24 Pielisen Karjala (n=35) 2 1 2 3 4

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille 2016-2019 ELY-keskuksen neuvottelukunta 9.10.2015 Liite 1 Siirrytään kaksiportaisuuteen tulosohjausasiakirjoissa 1) Strategia-asiakirja 2)

Lisätiedot

Outokumpu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti Outokumpu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat 1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=328, n=209 6 Joensuun seutu, n=92 3 Keski-Karjala, n=4 6 Pielisen Karjala, n=63 9 0 2 4 6 8 1 2: Suhdannenäkymät osatekijöittäin

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot