Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma

Transkriptio

1 1 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma JOSEK Oy

2 2 Sisällysluettelo Esipuhe 1. Tiivistelmä 4 2. Lähtökohdat elinkeino-ohjelmalle 5 3. Seudun visio ja elinkeino-ohjelman tavoitteet 7 4. Kehittämisen painopisteet Seudun vahvat ja kehittyvät toimialat: 7 Teollisuus 7 Kauppa ja matkailu 9 Hyvinvointi 10 Luovat alat Osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat: 11 Metsäbiotalous 12 Teknologia ja materiaalit Painopisteitä läpileikkaavat kehittämisen teemat: 13 Kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä 13 Koulutus ja osaaminen 14 Seudun markkinointi ja viestintä Elinkeino-ohjelman toteuttaminen ja seuranta 16 Liitteet - tilastoja - nettiosoitteet viitattuihin strategioihin ja ohjelmiin

3 3 Esipuhe Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma on järjestyksessään neljäs Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n johdolla laadittu elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaava asiakirja. Joensuun kaupunkiseutu koostuu JOSEK Oy:n seitsemästä omistajakunnasta: Ilomantsista, Joensuusta, Juuasta, Kontiolahdesta, Liperistä, Outokummusta ja Polvijärvestä. Elinkeino-ohjelmaa laadittiin erittäin epävarmoissa tulevaisuudennäkymissä. Globaali talouden häiriötila on vaikuttanut jo useita vuosia niin Euroopassa kuin Suomessakin. Heikoista positiivisista signaaleista huolimatta ei voida vielä olla varmoja taloudellisen kehittymisen taittumisesta parempaan suuntaan. Lähitulevaisuutta koskevat toimintaympäristön näkymät sisältävät vielä paljon epävarmuustekijöitä. Joensuun kaupunkiseutu on selvinnyt kuitenkin kohtuullisen pienin vaurioin taantumasta verrattuna valtakunnalliseen kehitykseen, vaikein seudun ongelma on tällä hetkellä korkea työttömyys sekä sen kerrannaisvaikutukset. Kaupunkiseudun vahvuuksiin voidaan lukea se, että avoimen ja julkisen sektorin työpaikkojen suhde on kohtuullisen hyvä verrattuna moniin vastaavan kokoisiin kaupunkiseutuihin. Tämä ei kuitenkaan vähennä seudulla toteutettujen valtakunnallisestikin arvioiden poikkeuksellisen rankkojen ja nopeasti toteutettujen valtion työpaikkojen vähentämisen vaikutuksia. Elinkeino-ohjelma toteuttaa osaltaan seudun vuonna 2012 valmistunutta Kasvustrategiaa unohtamatta kuitenkaan seudun perinteisesti vahvoja toimialoja. Ohjelma pyrkii osaltaan siihen, että elinvoiman ja muun toimeliaisuuden suhteellinen kasvu on suunnittelukaudella nopeampaa kuin valtakunnallinen keskimääräinen kasvu. Laadintaprosessi on tälläkin kertaa toteutettu kiinteässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän edustajien kanssa. Haluan tässä yhteydessä lausua kiitokseni kaikille niille yhteisöille ja henkilöille, jotka ovat työpanoksellaan mahdollistaneet tämän ohjelman toteutumisen. Joensuussa marraskuussa 2013 Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen

4 4 1. Tiivistelmä Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma linjaa seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä ja tahtotilaa. Elinkeino-ohjelman lähtökohtana on olemassa olevan yritystoiminnan, osaamisen ja vahvuuksien edelleen kehittäminen, vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen (= hyvästä vielä parempi), panostaminen niihin seudun vahvoihin sektoreihin, jotka ovat merkittäviä työpaikkamäärän perusteella ja joissa työpaikkakehitys on ollut suotuisaa viime vuosien aikana (=vaikuttavuus) sekä osaamislähtöisten tulevaisuuden kasvualojen kehittäminen ja vahvistaminen (= uudet avaukset). Edellä oleviin lähtökohtiin perustuen Joensuun kaupunkiseudun painopisteet rakentuvat kolmeen kategoriaan; seudun vahvat ja kehittyvät toimialat (teollisuus, kauppa ja matkailu, hyvinvointi sekä luovat alat), osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat (metsäbiotalous sekä teknologia ja materiaalit) sekä painopisteitä läpileikkaavat kehittämisen teemat (kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä, koulutus ja osaaminen sekä seudun markkinointi ja viestintä). Kehittämisresursseja ja -panoksia tullaan vuosina ohjaamaan erityisesti näihin valittuihin painopisteisiin, unohtamatta kuitenkaan muita mahdollisia ulkopuolelle jääviä sektoreja ja toimialoja. Joensuun kaupunkiseudun visiona on olla elinvoimainen kasvukeskus, vahva asukkaan talousalue ja kansainvälinen osaamiskeskittymä, tavoiteltu ja kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille sekä kestävän kasvun ja älykkään uudistumisen kaupunkiseutu. Elinkeino-ohjelman tavoitteena on hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Seudun elinkeinopolitiikan tavoitteet vuoteen 2017 ovat: Työpaikkakehitys ylittää valtakunnan keskiarvon, yksityisen sektorin työpaikat lisääntyvät, yritysten määrän nettolisäys sekä liikevaihdon ja viennin kehitys ylittää valtakunnan keskiarvon, kansallisia ja kansainvälisiä merkittäviä investointeja on saatu seudulle 4-5 kpl, tutkimus- ja teknologiapalvelujen käyttö kasvaa merkittävästi, kaupunkiseudun elinkeinoimago on kolmen parhaan joukossa Suomessa ja kaupunkiseutu on tunnustettu metsäbiotalouden keskittymä. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen perustuu toimijoiden ja ohjelmaa koordinoivan JOSEK Oy:n vuorovaikutteiseen jatkuvaan prosessiin. Ohjelman toteuttamisen resursseina hyödynnetään laajasti EUsekä kansallista rahoitusta. Lisäksi seudun kuntien, yritysten sekä kehittämis-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden taloudellisilla panostuksilla sekä kunkin organisaation omilla toimenpiteillä edesautetaan elinkeino-ohjelman toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista. Kussakin painopisteessä on elinkeino-ohjelmassa esitetty tiedossa olevia kärkitoimenpiteitä erityisesti ohjelmakauden ensimmäisille vuosille. Näille on määritelty vastuutahot, joiden tehtävänä on koota toteutukseen mukaan tarvittavat muut toimijat. Kärkitoimenpiteitä täsmennetään, konkretisoidaan ja priorisoidaan JOSEK Oy:n johdolla laadittavalla erillisellä toimenpidesuunnitelmalla, jota päivitetään vuosittain yhdessä alueen sidosorganisaatioiden kanssa.

5 5 2. Lähtökohdat elinkeino-ohjelmalle Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman lähtökohtana on olemassa olevan yritystoiminnan, osaamisen ja vahvuuksien edelleen kehittäminen, vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen (= hyvästä vielä parempi) panostaminen niihin seudun vahvoihin sektoreihin, jotka ovat merkittäviä työpaikkamäärän perusteella ja joissa työpaikkakehitys on ollut suotuisaa viime vuosien aikana (=vaikuttavuus) osaamislähtöisten tulevaisuuden kasvualojen kehittäminen ja vahvistaminen (= uudet avaukset) Edellä oleviin lähtökohtiin perustuen Joensuun kaupunkiseudun painopisteet rakentuvat kolmeen kategoriaan; seudun vahvat ja kehittyvät toimialat, osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat sekä painopisteitä läpileikkaavat kehittämisen teemat. Kehittämisresursseja ja -panoksia tullaan vuosina ohjaamaan erityisesti näihin valittuihin painopisteisiin, unohtamatta kuitenkaan muita mahdollisia ulkopuolelle jääviä sektoreja ja toimialoja. Uudistuva toimintaympäristö OSAAMISLÄHTÖISET TULEVAISUUDEN KASVUALAT: Teknologia ja materiaalit Metsäbiotalous SEUDUN VAHVAT JA KEHITTYVÄT TOIMIALAT: Luovat alat Hyvinvointi Kauppa ja matkailu Teollisuus PAINOPISTEITÄ LÄPILEIKKAAVAT KEHITTÄMISEN TEEMAT: Kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä Koulutus ja osaaminen Seudun markkinointi ja viestintä Kuva 1: Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman kehittämisen painopisteet Elinkeino-ohjelman tavoitteena on edesauttaa Joensuun kaupunkiseudun kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta luomalla edellytyksiä elinkeinotoiminnan kehittymiselle. Elinkeino-ohjelma huomioi niin ydinkaupunkiseudun kuin myös ympäröivän maaseutualueen kehittämistarpeet.

6 6 Luonnonvarojen hyödyntäminen Palvelualttius ja asenne Yritysten rahoituksen hallinta ja osaaminen Verkkoliiketoiminta Uudet yritykset Logistiset yhteydet ja saavutettavuus Julkisten hankintojen hankintaosaaminen (kunnat ja yritykset) Olemassa olevan yritystoiminnan turvaaminen Ydinkaupunkiseutu Ympäröivä maaseutu Palvelujen tuotteistaminen ja paketointi Myynti- ja markkinointiosaaminen Toimintaympäristöjen kehittäminen Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Yritysten hankintalogistiikka Verkostoituminen, alihankinta Tuotekehitys, omat tuotteet, prosessien kehitys Yritystoimintaa koskevia elementtejä Yritysten toimintaympäristöä koskevia elementtejä Kuva 2: Uudistuvan toimintaympäristön elementtejä, joihin elinkeino-ohjelmalla osaltaan haetaan ratkaisuja. Elinkeino-ohjelmaan on tuotettu sisältöä ja näkemyksiä eri tavoilla; seitsemässä työryhmässä, jotka koostuivat etupäässä elinkeinoelämän edustajista, sidosryhmien kanssa käydyissä kahdenkeskisissä keskusteluissa, JOSEK Oy:n omistajakuntien kanssa käydyissä kahdenkeskisissä keskusteluissa sekä suoraan yrityksiltä saaduista näkemyksistä ja evästyksistä. Taustamateriaalina elinkeino-ohjelman painopisteiden määrittelyssä ja sisällön tuottamisessa on näiden lisäksi ollut vuoden 2012 lopulla valmistunut Joensuun seudun kasvustrategia Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva. Elinkeino-ohjelman laadinnassa on huomioitu myös 2012 työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana käynnistyneiden kansallisten kasvusopimusmenettelyn ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmien hakemukset, joihin molempiin Joensuun seutu / Joensuun kaupunki on syksyllä 2013 valittu mukaan. Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma toimii seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaavana kokonaisvaltaisena elinkeinopoliittisena ohjelmana kooten kaikista näistä em. strategioista ja ohjelmista yritystoimintaa koskevat osiot. Elinkeino-ohjelmaa konkretisoimaan on listattu kuhunkin painopisteeseen kehittämisen kärkitoimenpiteitä aikatauluineen ja vastuutahoineen. Tämä sitouttaa omalta osaltaan eri organisaatiot ohjelman toteuttamiseen. Kärkitoimenpidelistaus ei ole kaiken kattava; toimenpiteitä tullaan konkretisoimaan ja priorisoimaan kappaleessa 5 mainitulla toimenpidesuunnitelmalla.

7 7 3. Seudun visio ja elinkeino-ohjelman tavoitteet Seudun visio Joensuun kaupunkiseutu elinvoimainen kasvukeskus Vahva asukkaan talousalue ja kansainvälinen osaamiskeskittymä Tavoiteltu ja kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille Kestävän kasvun ja älykkään uudistumisen kaupunkiseutu Joensuun kaupunkiseutu on kansainvälisesti verkottunut, jatkuvasti uudistuva ja yrittäjyyden edellytyksiä kehittävä kasvukeskus, jossa on dynaaminen tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja yrityspalvelujärjestelmä. Tämä luo vahvan pohjan olemassa olevan ja uuden liiketoiminnan kehittymiseen, osaavan työvoiman saamiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Elinkeino-ohjelman tavoitteet vuoteen 2017 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman tavoitteena on hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä ja kilpailukykyä: Työpaikkakehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyvät Yritysten määrän nettolisäys sekä liikevaihdon ja viennin kehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Kansallisia ja kansainvälisiä merkittäviä investointeja on saatu seudulle 4-5 kpl Tutkimus- ja teknologiapalvelujen käyttö kasvaa merkittävästi Kaupunkiseudun elinkeinoimago on kolmen parhaan joukossa Suomessa Kaupunkiseutu on tunnustettu metsäbiotalouden keskittymä 4. Kehittämisen painopisteet 4.1 Seudun vahvat ja kehittyvät toimialat: Teollisuus teknologiateollisuus metsä- ja puutuoteteollisuus elintarviketeollisuus kaivannaisteollisuus Suurin osa Pohjois-Karjalan metalli- ja muovituotteita valmistavista yrityksistä toimii Joensuun seudulla. Alueella toimii muutamia suuria, kansainvälisillä markkinoilla omia tuotteita myyviä yrityksiä tai niiden tuotantoyksiköitä / tytäryhtiöitä. Toimialan yrityksiä luonnehtii kuitenkin alihankintapainotteisuus. Teknologia- ja metalliteollisuus ovat huolissaan kilpailukyvyn kehittymisestä; viimeisimmät kaksi vuotta ovat olleet vaikeita ja menestyminen kansainvälisessä kilpailussa on ollut haasteellista. Asiakaskunnan laajentaminen ja omien tuotteiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, koska nykyisin monet yritykset ovat liian riippuvaisia 1 2 päämiehestä.

8 8 Perinteisellä metsäteollisuudella on edelleen suuri merkitys kaupunkiseudun elinkeinorakenteessa. Puutuoteteollisuus on voimakkaasti sidoksissa rakentamisen volyymeihin ja kehitykseen. Elintarvikesektorilla tuotteiden turvallisuus, puhtaus ja terveellisyys luovat mahdollisuuden toimialan kasvulle. Puhdas vesi ja uudet funktionaaliset luonnontuotteet ovat nostettavissa vahvuudeksemme maailmalla. Merkille pantavaa on hallitsevien kauppaketjujen aiempaa positiivisempi suhtautuminen paikallisesti tuotettujen ja jalostettujen elintarvikkeiden suhteen. Alan keskeinen haaste on asteittain lisätä Lean-tuotantoa, jolla edistetään elintarviketuottajien valmistusprosessia. Kaivannaisteollisuus (metallimalmit) on viime vuosina jälleen aktivoitunut Joensuun seudulla, mistä on osoituksena kahden uuden kaivoksen avaaminen (Pampalo Ilomantsissa ja Kylylahti Polvijärvellä). Kallioperä on potentiaalista metallikaivostoiminnalle jatkossakin. Myös teollisuusmineraalit ja kivituoteteollisuus on seudulla merkittävää. Tunnuslukuja: Teollisuustyöpaikat lisääntyneet Joensuun seudulla yhteensä 430 kpl / 5,0 % ( ), joista merkittävimmät kasvut: o metallien ja metallituotteiden valmistus (TOL 24-25) noin 240 o muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) noin 140 o kaivostoiminta ja louhinta (TOL 07-08) noin 180 metalli- ja muovituotteita valmistavia yrityksiä on Joensuun seudulla on noin 200, työpaikkoja noin ja liikevaihto noin 800 milj. yritysten liikevaihto kasvaa yritysten vienti kasvaa kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten ja yritysverkostojen määrä lisääntyy jalostusarvo lisääntyy Kärkitoimenpiteitä 1) Aikataulu Vastuutahot 1. Tuotannollisten alojen uusiutumisohjelman toteuttaminen 2. Pk-yritysten tuote-, menetelmä- ja palveluliiketoiminnan kehitys 3. Yritysklustereiden ja yritysverkostojen kehittäminen 4. Vientiyritysten kv-toimintaohjelman laatiminen ja toteutus 5. Yritysten strategialähtöinen kasvun tukeminen Joensuun Tiedepuisto ja JOSEK 2. JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto 3. JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto 4. JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto 5. JOSEK, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-amk, UEF, Kauppakamari 1) Kussakin painopisteessä esitetyt kärkitoimenpiteet sisältävät tärkeimpiä, erityisesti ohjelmakauden ensimmäisille vuosille tiedossa olevia toimenpiteitä, joiden toteutumisesta ovat vastuussa mainitut vastuutahot yhdessä muiden potentiaalisten toimijoiden kanssa. Nimettyjen vastuutahojen vastuulla on koota toteutukseen mukaan muut tarvittavat toimijat. Jos vastuutahoja on nimetty useampi, on vastuu koollekutsumisesta listan ensimmäisellä organisaatiolla. Kärkitoimenpiteitä tullaan konkretisoimaan ja priorisoimaan kappaleessa 5 esitetyllä toimenpidesuunnitelmalla.

9 9 Kauppa ja matkailu Kaupunkiseudun erikoisliikkeillä ja tavarataloilla on merkittävä rooli alueen vetovoimatekijänä, lisäten mm. ulkomaalaisten yöpyjien majoitusvuorokausia alueella venäläisten ostosmatkailun merkitys kaupalle ja matkailulle on keskeinen, ja sen merkitys tulee edelleen lisääntymään luonto, rajan läheisyys sekä kaupunki-joensuun ja ympäröivän maaseudun monipuoliset matkailun toimintaympäristöt luovat hyvät lähtökohdat matkailun kehittämiselle (mm. Koli) Kaupunkiseudulla järjestetään useita kansallisen ja kansainvälisen tason suurtapahtumia, jotka on hyödynnettävä alueella (mm Kuninkuusravit, Ampumahiihdon MMkisat ja Farmari-maatalousnäyttely) Tunnuslukuja: Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat lisääntyneet Joensuun seudulla yhteensä 117 kpl / 8,6 % ( ) Joensuun tax free myynti oli vuonna 2012 yhteensä 13,6 milj. (+36 %). Värtsilä-Niiralan rajanylitykset olivat 2012 yhteensä 1,5 milj. (+17 %), joista venäläisten osuus oli (44 %). matkailijoiden määrä ja viipymä pidentyy yksityiset matkailuinvestoinnit lisääntyvät uusien kaupan ja matkailun aktiviteettien ja palvelujen määrä lisääntyy kaupan ja matkailualan yritysten yhteistyö lisääntyy kaupunkiseutu hyötyy monipuolisesti suurtapahtumista Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Kaupan ja matkailualan yhteistyöverkostojen kehittäminen 2. Perhematkailukohteen vakiinnuttaminen (Aarrekaupunki) 3. Suurtapahtumien hyödyntäminen 4. Kontiorannan varuskunta-alueen uusiokäyttö 5. Ylämyllyn moottoriurheilukeskuksen kehittäminen 6. Tapahtumamatkailun kehittäminen JOSEK Oy 2. Outokummun kaupunki 3. JOSEK ja tapahtumien järjestäjät 4. Kontiolahden kunta 5. Liperin kunta 6. Karelia Expert

10 10 Hyvinvointi hyvinvoinnilla ymmärretään tässä yhteydessä hyvinvointi-, terveys- ja hoivapalveluja Joensuun seudulla on toimialalla kasvuhakuisia ja -kykyisiä yrityksiä yrityksiltä edellytetään omien palvelujen muotoilemista asiakkaiden ja kuntien kysyntää vastaaviksi asiakkaan / kansalaisen valinnanvapaus palveluissa tulee lisääntymään tulevaisuudessa; tämä luo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kasvua jotta uutta liiketoimintaa saadaan hyvinvointialalle, on palveluja kehitettävä yhdessä muiden palvelualojen kanssa; matkailu, kauppa, markkinointi jne. Tunnuslukuja: Joensuun kaupunkiseudulla oli vuonna 2011 yksityisiä terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavien yritysten toimipaikkoja 446, henkilöstöä ja yhteenlaskettu liikevaihto 95 milj. Pohjois-Karjalassa toimii yli 200 sosiaalihuollon laitospalvelujen tai avopalvelujen tuottajaa yksityissektorilla. Lukuun lasketaan kaikki yritysmuodot sekä palveluja tuottavat järjestöt ja yhdistykset. kasvuyritysten määrä lisääntyy suhteessa kasvavaan palvelukysyntään toimivien yritysverkostojen määrä lisääntyy kansainvälisille markkinoille kohdennettujen uusien tuotteiden ja palveluiden määrä kasvaa toimialalla on osaavaa työvoimaa Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Kv-markkinoiden palvelutarveselvitys 2. Hyvinvointi- ja terveysmatkailun tuotekehitys- ja toimenpideohjelma 3. Tutkimusympäristön käynnistäminen ja tutkimusyhteistyö 4. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä yritysverkostojen yhteistyömallien kehittäminen JOSEK 2. JOSEK, UEF, Karelia-amk 3. UEF 4. JOSEK, kunnat, Karelia-amk, Maakuntaliitto Luovat alat Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto on valittu 2012 lopussa valmistuneessa Joensuun seudun Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva kasvustrategiassa yhdeksi kolmesta kasvualasta seuraavien painopisteiden osalta; pelit, elokuvateollisuus, musiikkiteollisuus ja avteollisuus. Lisäksi tässä elinkeino-ohjelmassa huomioidaan luoviin aloihin liittyvät muut alat, esim. kulttuuri, muotoilu, arkkitehtipalvelut, kuvataide, käsityö, mainonta ja markkinointiviestintä sekä tanssi ja teatteri. Pohjois-Karjalassa on vahva osaaminen simulaatioiden ja pelillisten oppimateriaalien kehittämiseen ja käyttämiseen. UEF:n tietojenkäsittelytieteen tutkimusaloista älykäs medialaskenta, ohjelmistotekniikka sekä opetus- ja kehitysteknologiat, Karelia-ammattikorkeakoulun mobiiliosaaminen, studiot ja tekniikka sekä PKKY:n pelitalo ja UEF:n laboratoriot muodostavat keskeisen

11 11 osan luovan alan toimintaympäristöstä. Erikoisosaamista on monimediaosaamisessa, 3Dtekniikan soveltamisessa ja animoinnissa, motion capturessa, mobiilitekniikassa ja peliliiketoiminnan kehittämisessä. Joensuun Tiedepuistolla toimii pelialan osaamisen kehittämiseen erikoistunut pelistudio. Peliteollisuutta pidetään 2000-luvun nopeimmin kasvavana viihdeteollisuuden haarana; Suomessa liikevaihto vuonna 2010 noin 165 milj.. Tunnuslukuja: vuonna 2008 Pohjois-Karjalassa toimi 683 luovien alojen yritystä, joiden yhteinen liikevaihto oli 345 milj. ja jotka työllistivät noin henkilöä pelialan yritysten määrä ja liikevaihto kolminkertaistuu osaaminen jalostuu liiketoiminnaksi luovien alojen seudulliset yhteistoimintamuodot ja -mallit jäsentyvät luovien alojen osaamisen hyödyntäminen eri toimialoilla konkretisoituu Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Yrityshautomotoiminnan kehittäminen 2. Luovien alojen uudet toimintamallit 3. Musiikkialan liiketoimintaosaamisen kehittäminen Joensuun Tiedepuisto 2. JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto 3. Joensuun Popmuusikot ry 4.2 Osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat: Osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat pohjautuvat Joensuun kaupunkiseudulla olevaan huippuosaamiseen, joilla on sekä kansallista että kansainvälistä ulottavuutta uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Elinkeino-ohjelmaan valitut kasvualat perustuvat joulukuussa 2012 valmistuneeseen Joensuun seudun kasvustrategiaan Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva. Strategian ovat allekirjoittaneet Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Joensuun Tiedepuisto Oy sekä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Allekirjoittajaosapuolet ovat sitoutuneet painopisteiden kehittämiseen ja toiminnan edistämiseen 5 10 vuoden ajaksi. Kasvustrategiaan valitut kasvualat ovat: metsäbiotalous (metsäenergia, hajautettu biojalostus ja puumateriaalit, metsäteknologia ja puunhankinnan logistiikka, metsän inventointi ja metsätiedon hallinta sekä metsien ja luonnon kestävä monikäyttö) teknologia ja materiaalit (korkean jalostusarvon metalli- ja muovituotteet, muovikomposiitit, fotoniikka, ICT) luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto (pelit, elokuva-, musiikki- ja av-teollisuus) Metsäbiotalouden painopisteeseen on tässä elinkeino-ohjelmassa sisällytetty Joensuun vetovastuulle ja koordinoitavaksi myönnetty kansallinen Biotalous INKA (Innovatiiviset kaupungit -ohjelma ) siltä osin kun on kyse Joensuun kaupunkiseudun toteutukseen tulevista toimenpiteistä ja vahvuusalueista. Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto on puolestaan sisällytetty tässä elinkeino-ohjelmassa luovien alojen painopisteeseen.

12 12 Metsäbiotalous Joensuulla on metsäalalla vahva kansainvälinen brändi ja sitä kutsutaan usein Euroopan metsäpääkaupungiksi. Vahva imago perustuu poikkeuksellisen laajaan ja monipuoliseen alueelliseen Joensuun kaupunkiseudun ja läheisen Itä-Suomen osaamisklusteriin, jossa yhdistyvät: keskeinen metsäalan tutkimusorganisaatioiden keskittymä Euroopassa ainoa kaikki metsäalan koulutustasot kattava metsäopetuksen keskittymä Suomessa maailman johtava metsäkoneiden valmistuksen yritysklusteri Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kesäkuussa 2013 valtakunnalliseen INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan viisi temaattista painopistettä ja näille vetovastuussa olevat keskittymät vuosille Joensuu valittiin kansallisen biotalous -painopisteen vetäjäksi. Avainkumppaneiksi on valittu Seinäjoki ja Jyväskylä. Metsäbiotalous sisältyy yhtenä teemana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton valmisteilla olevaa Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategiaa, joka on osa uutta tulevaa maakuntaohjelmaa. Tunnuslukuja: metsäbiotalous työllistää siihen liittyvine rajapintoineen Pohjois-Karjalassa yhteensä yli hlöä, alan yritysten liikevaihto on yhteensä yli 1,7 mrd. alueella toimii yhteensä lähes 600 metsäbiotalouden asiantuntijaa Itä-Suomen yliopistossa on useita metsäbiotalouteen liittyviä kansainvälisiä maisteriohjelmia Joensuu on tunnustettu kansallisen ja kansainvälisen tason metsäbiotalouskeskittymä metsäbiotalouden huippuyrityksiä sijoittuu alueelle olemassa olevien metsäbiotalousyritysten liikevaihto kasvaa Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Biotalous INKA -ohjelman toteutus 2. Osaamislähtöinen invest in -toiminta 3. Metsäbiotalouden keskuksen perustaminen Joensuun Tiedepuisto 2. Joensuun Tiedepuisto ja JOSEK 3. Joensuun Tiedepuisto Teknologia ja materiaalit korkean jalostusarvon metalli-, muovi- ja komposiittituotteet fotoniikka ICT Korkean jalostusarvon metalli-, muovi- ja komposiittituotteet: Joensuun kaupunkiseutu profiloituu metalli- ja muovituotejärjestelmien sekä koneenrakennuksen valmistusverkostona, jossa yhdistellään innovatiivisesti tarkkuustekniikkaa, automaatiota, eri valmistusmenetelmiä, erikoiskomponentteja tai yhdistelmämateriaaleja. Tällä hetkellä tärkein teknologiateollisuuden tuoteryhmä on erilaiset työkoneet ja laitteistot sekä niihin liittyvä osavalmistus / palvelut erityisesti puunkorjuuseen liittyvä konevalmistus. Toinen seudulle tärkeä tuoteryhmä on lukitusturvallisuuteen liittyvä tuotanto ja tuotekehitys. Muoviteollisuudessa osaamista on mm. lääketeollisuuden tuotevalmistuksessa. Muita merkittäviä

13 13 omaan tuotekehitykseen perustuvia tuoteryhmiä ovat mm. erilaiset sähkötarvikkeet (liittimet, sähkökaapit jne.), venttiilit, muottivalmistus jne. Itä-Suomen yliopistolla on vahvaa komposiitteihin liittyvää kemian osaamista ja tätä tukevia tutkimusresursseja. Lisäksi seudun yrityksissä on kattavasti osaamista muovi- ja luonnonkuitukomposiiteista. Teknologia ja materiaalit sisältyy yhtenä teemana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton valmisteilla olevaa Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategiaa, joka on osa uutta tulevaa maakuntaohjelmaa. Fotoniikka: Joensuun seudusta on tullut kansallisesti Suomen johtava ja kansainvälisesti korkeatasoinen fotoniikan, erityisesti optiikan ja diffraktiivisen optiikan, materiaalien ja mikroteknologioiden osaaja. Joensuussa koulutetaan noin 40 % optiikan alan huippuosaajista Suomessa, silti uusien yritysten etabloituminen ja syntyminen on jäänyt erittäin vähäiseksi. Suomeen ollaan perustamassa parhaillaan kansallista fotoniikkaklusteria, jonka tavoitteena on edesauttaa fotoniikan kaupallistamista kansainvälisesti. ICT: Seudulla on erittäin kansainvälisiä yrityksiä ja nopeasti kasvavia yrityksiä. Osa-alueita, joissa Joensuun seudulla on hyvät mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi ICT-alueeksi, ovat peliteollisuus, verkko-oppiminen ja ns. serious games, julkinen palvelutuotanto, hyvinvointiala sekä toimialakohtaiset älykkäät koneet ja järjestelmät. Ohjelmistotuotannossa työpaikkoja on noin 600 ja koko ICT-sektori työllistää noin työntekijää osaamislähtöinen yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä seudun yritysten jalostusarvo kasvaa osaamislähtöisten yritysten määrä lisääntyy Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Alihankkijoiden omien tuotteiden kehittäminen ja jalostusasteen kasvattaminen 2. Yritysten kv-hankintalogistiikan ja kvliiketoiminnan kehittäminen 3. Palveluliiketoiminnan kehittäminen 4. Luonnonkuitukomposiittialan miniklusterin selvittäminen ja muodostaminen 5. Fotoniikan osaamiskeskittymän vahvistaminen 6. Osaamislähtöinen invest in -toiminta 7. ICT-kehitysohjelmien toteutus Joensuun Tiedepuisto 2. Joensuun Tiedepuisto 3. Joensuun Tiedepuisto 4. Joensuun Tiedepuisto 5. Joensuun Tiedepuisto 6. Joensuun Tiedepuisto 7. Joensuun Tiedepuisto 4.3 Painopisteitä läpileikkaavat teemat: Kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä maakunnan vienti on edelleen voimakkaasti keskittynyttä. Viennistä noin 73 % tekee 10 suurinta vientiyritystä. Suurimmat vientimaat ovat Saksa, Ruotsi, Kiina ja Venäjä. Venäjällä on erityistä painoarvoa koko Joensuun kaupunkiseudun elinkeinoelämälle.

14 14 tulevaisuudessa merkittävää kasvua on odotettavissa Venäjän ja Aasian markkinoilta Venäjä sisältyy yhtenä teemana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton valmisteilla olevaa Pohjois- Karjalan älykkään erikoistumisen strategiaa, joka on osa uutta tulevaa maakuntaohjelmaa. Tunnuslukuja: Pohjois-Karjalan teollisuuden viennin positiivinen kehitys päättyi vuoden 2012 aikana, mutta säilyi hyvällä tasolla verrattuna aiempiin vuosiin. Maakunnan kokonaisviennin arvo oli 1 135,1 milj.. Laskua edelliseen vuoteen oli 4,9 % (1 193 milj. 2011). Pohjois-Karjalan yritysten vienti suuntautuu valtaosin edelleen EU-maihin noin 55,2 %, vaikka vienti EU-maihin laski 9,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjä on neljänneksi suurin vientimaa vientiosuuden ollessa 7,4 % kokonaisviennistä. Yli 60 % Venäjän viennistä oli metalliteollisuuden tuotteita. vientiä harjoittavien yritysten sekä viennin määrä kasvaa yritysten kv-liiketoimintaosaaminen paranee erityisesti tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja markkinoinnissa Joensuun kaupunkiseudun toimijoiden kansainvälinen verkostoituminen ja strateginen kumppanuus lisääntyy Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Kokonaisvaltaisen seudullisen Venäjäohjelman laadinta ja toteutus 2. Yritysten kansainvälinen liiketoimintaosaaminen 3. Pk-yritysten kansainvälisten myyntiverkostojen luominen Joensuun kaupunki 2. Kauppakamari 3. JOSEK, Joensuun Tiedepuisto Koulutus ja osaaminen Joensuu on tunnettu opiskelu- ja koulukaupunki, joka tarjoaa koulutusta jokaisella koulutusasteella (mm. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto). Joensuun kaupunkiseudulla on kattava ja monipuolinen eri toimijoista koostuva yrityspalvelu-, tutkimus-, koulutus- ja kehitysverkosto. Alueen oppilaitoksilla on merkittävä rooli alueen elinkeinoelämän osaajien tarpeen tyydyttämisessä. Joensuussa opiskelee eri oppilaitoksissa suuri määrä kansainvälisiä opiskelijoita. Tunnuslukuja: Joensuun asukkaista noin kolmasosa on opiskelijoita (yli ) Kansainvälisiä opiskelijoita on kaupunkiseudulla yhteensä noin 1 000

15 15 koulutustarjonta vastaa entistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita seudullinen T&K&I -järjestelmä toimii tehokkaasti kansainväliset opiskelijat rekrytoituvat alueen yrityksiin seudulle rakentuu hyvä ja houkutteleva työnantaja- ja toimialakuva yritykset ja oppilaitokset toteuttavat strategista ennakoivaa kumppanuutta koulutusosaamisen vienti lisääntyy Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Yritysten työvoimatarpeiden ennakointi 2. Osaamisen jalkauttaminen Maakuntakorkeakoulun avulla 3. T&K&I -toiminnan tehostaminen yrityksissä 4. Teknologiateollisuuden ja muiden seudun painopistealojen imagon parantaminen erityisesti nuorten keskuudessa 5. Esimies- ja johtamistaitojen kehittäminen 6. Innovatiivisten hankintojen pilotointi Kauppakamari, Maakuntaliitto 2. Karelia-amk 3. Karelia-amk, PKKY, UEF 4. Kauppakamari, oppilaitokset 5. Kauppakamari, UEF, Karelia-amk 6. JOSEK Seudun markkinointi ja viestintä Seudun elinkeino-ohjelmassa valitut painopisteet muodostavat perustan seudun markkinoinnille ja viestinnälle. Joensuun kaupunkiseudun imago ja tunnettuus rakentuu pitkälti alueen tunnistettuihin vahvoihin toimialoihin, koulutukseen ja osaamiseen. Joensuun ympäröivä maaseutu tarjoaa markkinointiin vetovoimatekijöinä mm. asuinpaikkoja sekä tilaa yritystoiminnalle. Tunnuslukuja: Taloustutkimuksen tekemässä kuntien imagotutkimuksessa Joensuu oli vuonna 2012 yritysmyönteisyyden osalta sijalla kolme. Joensuun kaupunkiseutu tunnetaan vahvoista toimialoista ja osaamisestaan Joensuu on tutkitusti Suomen yritysystävällisin kaupunki paluumuuttajien määrä lisääntyy Joensuun seutu on tunnustettu Venäjä-osaaja Joensuu on tunnettu koulukaupunki

16 16 Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Yhden brändin valitseminen markkinoinnin veturiksi yhdessä sidosryhmien kanssa 2. Markkinointitoimenpiteiden koordinointi ja toteutus 3. Invest in -toiminta JOSEK 2. JOSEK 3. JOSEK 5. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen ja seuranta Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman toteuttaminen perustuu toimijoiden ja ohjelmaa koordinoivan JOSEK Oy:n vuorovaikutteiseen jatkuvaan prosessiin. Ohjelman toteuttamisen resursseina hyödynnetään laajasti EU- sekä kansallista rahoitusta. Lisäksi seudun kuntien, yritysten sekä kehittämis-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden taloudellisilla panostuksilla sekä kunkin organisaation omilla toimenpiteillä edesautetaan elinkeino-ohjelman toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista. Elinkeino-ohjelman kussakin painopisteessä on esitetty tiedossa olevia kärkitoimenpiteitä erityisesti ohjelmakauden ensimmäisille vuosille. Näille on määritelty vastuutahot, joiden tehtävänä on koota toteutukseen mukaan tarvittavat muut toimijat. Kärkitoimenpiteitä täsmennetään, konkretisoidaan ja priorisoidaan JOSEK Oy:n johdolla laadittavalla erillisellä toimenpidesuunnitelmalla, jota päivitetään vuosittain yhdessä alueen sidosorganisaatioiden kanssa. Elinkeino-ohjelman seurantavastuu on JOSEK Oy:llä, joka raportoi ohjelman toteutumisesta JOSEK:n hallitukselle puolivuosittain. Lisäksi toteutumisesta raportoidaan seudun kunnille erikseen sovittavalla tavalla. Ohjelman toteutumista seurataan kolmella eri tasolla; kappaleessa 3 määriteltyjen elinkeinoohjelmalle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta, kussakin painopisteessä asetettujen tavoitteiden näkökulmasta sekä ohjelmaa toteuttavien yksittäisten hankkeiden näkökulmasta. Elinkeino-ohjelman toteutumisesta ja vaikuttavuudesta laadittavan yhteenvedon havainnot ja tulokset tullaan hyödyntämään elinkeino-ohjelman toteuttamisen ja seurannan kehittämisessä. Liitteet - tilastoja - nettiosoitteet viitattuihin strategioihin ja ohjelmiin: Joensuun seudun kasvustrategia Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva