Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma 2014 2017"

Transkriptio

1 1 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma JOSEK Oy

2 2 Sisällysluettelo Esipuhe 1. Tiivistelmä 4 2. Lähtökohdat elinkeino-ohjelmalle 5 3. Seudun visio ja elinkeino-ohjelman tavoitteet 7 4. Kehittämisen painopisteet Seudun vahvat ja kehittyvät toimialat: 7 Teollisuus 7 Kauppa ja matkailu 9 Hyvinvointi 10 Luovat alat Osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat: 11 Metsäbiotalous 12 Teknologia ja materiaalit Painopisteitä läpileikkaavat kehittämisen teemat: 13 Kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä 13 Koulutus ja osaaminen 14 Seudun markkinointi ja viestintä Elinkeino-ohjelman toteuttaminen ja seuranta 16 Liitteet - tilastoja - nettiosoitteet viitattuihin strategioihin ja ohjelmiin

3 3 Esipuhe Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma on järjestyksessään neljäs Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n johdolla laadittu elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaava asiakirja. Joensuun kaupunkiseutu koostuu JOSEK Oy:n seitsemästä omistajakunnasta: Ilomantsista, Joensuusta, Juuasta, Kontiolahdesta, Liperistä, Outokummusta ja Polvijärvestä. Elinkeino-ohjelmaa laadittiin erittäin epävarmoissa tulevaisuudennäkymissä. Globaali talouden häiriötila on vaikuttanut jo useita vuosia niin Euroopassa kuin Suomessakin. Heikoista positiivisista signaaleista huolimatta ei voida vielä olla varmoja taloudellisen kehittymisen taittumisesta parempaan suuntaan. Lähitulevaisuutta koskevat toimintaympäristön näkymät sisältävät vielä paljon epävarmuustekijöitä. Joensuun kaupunkiseutu on selvinnyt kuitenkin kohtuullisen pienin vaurioin taantumasta verrattuna valtakunnalliseen kehitykseen, vaikein seudun ongelma on tällä hetkellä korkea työttömyys sekä sen kerrannaisvaikutukset. Kaupunkiseudun vahvuuksiin voidaan lukea se, että avoimen ja julkisen sektorin työpaikkojen suhde on kohtuullisen hyvä verrattuna moniin vastaavan kokoisiin kaupunkiseutuihin. Tämä ei kuitenkaan vähennä seudulla toteutettujen valtakunnallisestikin arvioiden poikkeuksellisen rankkojen ja nopeasti toteutettujen valtion työpaikkojen vähentämisen vaikutuksia. Elinkeino-ohjelma toteuttaa osaltaan seudun vuonna 2012 valmistunutta Kasvustrategiaa unohtamatta kuitenkaan seudun perinteisesti vahvoja toimialoja. Ohjelma pyrkii osaltaan siihen, että elinvoiman ja muun toimeliaisuuden suhteellinen kasvu on suunnittelukaudella nopeampaa kuin valtakunnallinen keskimääräinen kasvu. Laadintaprosessi on tälläkin kertaa toteutettu kiinteässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän edustajien kanssa. Haluan tässä yhteydessä lausua kiitokseni kaikille niille yhteisöille ja henkilöille, jotka ovat työpanoksellaan mahdollistaneet tämän ohjelman toteutumisen. Joensuussa marraskuussa 2013 Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen

4 4 1. Tiivistelmä Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma linjaa seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä ja tahtotilaa. Elinkeino-ohjelman lähtökohtana on olemassa olevan yritystoiminnan, osaamisen ja vahvuuksien edelleen kehittäminen, vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen (= hyvästä vielä parempi), panostaminen niihin seudun vahvoihin sektoreihin, jotka ovat merkittäviä työpaikkamäärän perusteella ja joissa työpaikkakehitys on ollut suotuisaa viime vuosien aikana (=vaikuttavuus) sekä osaamislähtöisten tulevaisuuden kasvualojen kehittäminen ja vahvistaminen (= uudet avaukset). Edellä oleviin lähtökohtiin perustuen Joensuun kaupunkiseudun painopisteet rakentuvat kolmeen kategoriaan; seudun vahvat ja kehittyvät toimialat (teollisuus, kauppa ja matkailu, hyvinvointi sekä luovat alat), osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat (metsäbiotalous sekä teknologia ja materiaalit) sekä painopisteitä läpileikkaavat kehittämisen teemat (kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä, koulutus ja osaaminen sekä seudun markkinointi ja viestintä). Kehittämisresursseja ja -panoksia tullaan vuosina ohjaamaan erityisesti näihin valittuihin painopisteisiin, unohtamatta kuitenkaan muita mahdollisia ulkopuolelle jääviä sektoreja ja toimialoja. Joensuun kaupunkiseudun visiona on olla elinvoimainen kasvukeskus, vahva asukkaan talousalue ja kansainvälinen osaamiskeskittymä, tavoiteltu ja kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille sekä kestävän kasvun ja älykkään uudistumisen kaupunkiseutu. Elinkeino-ohjelman tavoitteena on hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Seudun elinkeinopolitiikan tavoitteet vuoteen 2017 ovat: Työpaikkakehitys ylittää valtakunnan keskiarvon, yksityisen sektorin työpaikat lisääntyvät, yritysten määrän nettolisäys sekä liikevaihdon ja viennin kehitys ylittää valtakunnan keskiarvon, kansallisia ja kansainvälisiä merkittäviä investointeja on saatu seudulle 4-5 kpl, tutkimus- ja teknologiapalvelujen käyttö kasvaa merkittävästi, kaupunkiseudun elinkeinoimago on kolmen parhaan joukossa Suomessa ja kaupunkiseutu on tunnustettu metsäbiotalouden keskittymä. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen perustuu toimijoiden ja ohjelmaa koordinoivan JOSEK Oy:n vuorovaikutteiseen jatkuvaan prosessiin. Ohjelman toteuttamisen resursseina hyödynnetään laajasti EUsekä kansallista rahoitusta. Lisäksi seudun kuntien, yritysten sekä kehittämis-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden taloudellisilla panostuksilla sekä kunkin organisaation omilla toimenpiteillä edesautetaan elinkeino-ohjelman toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista. Kussakin painopisteessä on elinkeino-ohjelmassa esitetty tiedossa olevia kärkitoimenpiteitä erityisesti ohjelmakauden ensimmäisille vuosille. Näille on määritelty vastuutahot, joiden tehtävänä on koota toteutukseen mukaan tarvittavat muut toimijat. Kärkitoimenpiteitä täsmennetään, konkretisoidaan ja priorisoidaan JOSEK Oy:n johdolla laadittavalla erillisellä toimenpidesuunnitelmalla, jota päivitetään vuosittain yhdessä alueen sidosorganisaatioiden kanssa.

5 5 2. Lähtökohdat elinkeino-ohjelmalle Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman lähtökohtana on olemassa olevan yritystoiminnan, osaamisen ja vahvuuksien edelleen kehittäminen, vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen (= hyvästä vielä parempi) panostaminen niihin seudun vahvoihin sektoreihin, jotka ovat merkittäviä työpaikkamäärän perusteella ja joissa työpaikkakehitys on ollut suotuisaa viime vuosien aikana (=vaikuttavuus) osaamislähtöisten tulevaisuuden kasvualojen kehittäminen ja vahvistaminen (= uudet avaukset) Edellä oleviin lähtökohtiin perustuen Joensuun kaupunkiseudun painopisteet rakentuvat kolmeen kategoriaan; seudun vahvat ja kehittyvät toimialat, osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat sekä painopisteitä läpileikkaavat kehittämisen teemat. Kehittämisresursseja ja -panoksia tullaan vuosina ohjaamaan erityisesti näihin valittuihin painopisteisiin, unohtamatta kuitenkaan muita mahdollisia ulkopuolelle jääviä sektoreja ja toimialoja. Uudistuva toimintaympäristö OSAAMISLÄHTÖISET TULEVAISUUDEN KASVUALAT: Teknologia ja materiaalit Metsäbiotalous SEUDUN VAHVAT JA KEHITTYVÄT TOIMIALAT: Luovat alat Hyvinvointi Kauppa ja matkailu Teollisuus PAINOPISTEITÄ LÄPILEIKKAAVAT KEHITTÄMISEN TEEMAT: Kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä Koulutus ja osaaminen Seudun markkinointi ja viestintä Kuva 1: Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman kehittämisen painopisteet Elinkeino-ohjelman tavoitteena on edesauttaa Joensuun kaupunkiseudun kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta luomalla edellytyksiä elinkeinotoiminnan kehittymiselle. Elinkeino-ohjelma huomioi niin ydinkaupunkiseudun kuin myös ympäröivän maaseutualueen kehittämistarpeet.

6 6 Luonnonvarojen hyödyntäminen Palvelualttius ja asenne Yritysten rahoituksen hallinta ja osaaminen Verkkoliiketoiminta Uudet yritykset Logistiset yhteydet ja saavutettavuus Julkisten hankintojen hankintaosaaminen (kunnat ja yritykset) Olemassa olevan yritystoiminnan turvaaminen Ydinkaupunkiseutu Ympäröivä maaseutu Palvelujen tuotteistaminen ja paketointi Myynti- ja markkinointiosaaminen Toimintaympäristöjen kehittäminen Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Yritysten hankintalogistiikka Verkostoituminen, alihankinta Tuotekehitys, omat tuotteet, prosessien kehitys Yritystoimintaa koskevia elementtejä Yritysten toimintaympäristöä koskevia elementtejä Kuva 2: Uudistuvan toimintaympäristön elementtejä, joihin elinkeino-ohjelmalla osaltaan haetaan ratkaisuja. Elinkeino-ohjelmaan on tuotettu sisältöä ja näkemyksiä eri tavoilla; seitsemässä työryhmässä, jotka koostuivat etupäässä elinkeinoelämän edustajista, sidosryhmien kanssa käydyissä kahdenkeskisissä keskusteluissa, JOSEK Oy:n omistajakuntien kanssa käydyissä kahdenkeskisissä keskusteluissa sekä suoraan yrityksiltä saaduista näkemyksistä ja evästyksistä. Taustamateriaalina elinkeino-ohjelman painopisteiden määrittelyssä ja sisällön tuottamisessa on näiden lisäksi ollut vuoden 2012 lopulla valmistunut Joensuun seudun kasvustrategia Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva. Elinkeino-ohjelman laadinnassa on huomioitu myös 2012 työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana käynnistyneiden kansallisten kasvusopimusmenettelyn ja Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmien hakemukset, joihin molempiin Joensuun seutu / Joensuun kaupunki on syksyllä 2013 valittu mukaan. Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma toimii seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä linjaavana kokonaisvaltaisena elinkeinopoliittisena ohjelmana kooten kaikista näistä em. strategioista ja ohjelmista yritystoimintaa koskevat osiot. Elinkeino-ohjelmaa konkretisoimaan on listattu kuhunkin painopisteeseen kehittämisen kärkitoimenpiteitä aikatauluineen ja vastuutahoineen. Tämä sitouttaa omalta osaltaan eri organisaatiot ohjelman toteuttamiseen. Kärkitoimenpidelistaus ei ole kaiken kattava; toimenpiteitä tullaan konkretisoimaan ja priorisoimaan kappaleessa 5 mainitulla toimenpidesuunnitelmalla.

7 7 3. Seudun visio ja elinkeino-ohjelman tavoitteet Seudun visio Joensuun kaupunkiseutu elinvoimainen kasvukeskus Vahva asukkaan talousalue ja kansainvälinen osaamiskeskittymä Tavoiteltu ja kilpailukykyinen sijaintipaikka yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille Kestävän kasvun ja älykkään uudistumisen kaupunkiseutu Joensuun kaupunkiseutu on kansainvälisesti verkottunut, jatkuvasti uudistuva ja yrittäjyyden edellytyksiä kehittävä kasvukeskus, jossa on dynaaminen tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja yrityspalvelujärjestelmä. Tämä luo vahvan pohjan olemassa olevan ja uuden liiketoiminnan kehittymiseen, osaavan työvoiman saamiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Elinkeino-ohjelman tavoitteet vuoteen 2017 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman tavoitteena on hakea kasvua, uutta liiketoimintaa ja työllisyyttä sekä kansainvälistymistä ja kilpailukykyä: Työpaikkakehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyvät Yritysten määrän nettolisäys sekä liikevaihdon ja viennin kehitys ylittää valtakunnan keskiarvon Kansallisia ja kansainvälisiä merkittäviä investointeja on saatu seudulle 4-5 kpl Tutkimus- ja teknologiapalvelujen käyttö kasvaa merkittävästi Kaupunkiseudun elinkeinoimago on kolmen parhaan joukossa Suomessa Kaupunkiseutu on tunnustettu metsäbiotalouden keskittymä 4. Kehittämisen painopisteet 4.1 Seudun vahvat ja kehittyvät toimialat: Teollisuus teknologiateollisuus metsä- ja puutuoteteollisuus elintarviketeollisuus kaivannaisteollisuus Suurin osa Pohjois-Karjalan metalli- ja muovituotteita valmistavista yrityksistä toimii Joensuun seudulla. Alueella toimii muutamia suuria, kansainvälisillä markkinoilla omia tuotteita myyviä yrityksiä tai niiden tuotantoyksiköitä / tytäryhtiöitä. Toimialan yrityksiä luonnehtii kuitenkin alihankintapainotteisuus. Teknologia- ja metalliteollisuus ovat huolissaan kilpailukyvyn kehittymisestä; viimeisimmät kaksi vuotta ovat olleet vaikeita ja menestyminen kansainvälisessä kilpailussa on ollut haasteellista. Asiakaskunnan laajentaminen ja omien tuotteiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, koska nykyisin monet yritykset ovat liian riippuvaisia 1 2 päämiehestä.

8 8 Perinteisellä metsäteollisuudella on edelleen suuri merkitys kaupunkiseudun elinkeinorakenteessa. Puutuoteteollisuus on voimakkaasti sidoksissa rakentamisen volyymeihin ja kehitykseen. Elintarvikesektorilla tuotteiden turvallisuus, puhtaus ja terveellisyys luovat mahdollisuuden toimialan kasvulle. Puhdas vesi ja uudet funktionaaliset luonnontuotteet ovat nostettavissa vahvuudeksemme maailmalla. Merkille pantavaa on hallitsevien kauppaketjujen aiempaa positiivisempi suhtautuminen paikallisesti tuotettujen ja jalostettujen elintarvikkeiden suhteen. Alan keskeinen haaste on asteittain lisätä Lean-tuotantoa, jolla edistetään elintarviketuottajien valmistusprosessia. Kaivannaisteollisuus (metallimalmit) on viime vuosina jälleen aktivoitunut Joensuun seudulla, mistä on osoituksena kahden uuden kaivoksen avaaminen (Pampalo Ilomantsissa ja Kylylahti Polvijärvellä). Kallioperä on potentiaalista metallikaivostoiminnalle jatkossakin. Myös teollisuusmineraalit ja kivituoteteollisuus on seudulla merkittävää. Tunnuslukuja: Teollisuustyöpaikat lisääntyneet Joensuun seudulla yhteensä 430 kpl / 5,0 % ( ), joista merkittävimmät kasvut: o metallien ja metallituotteiden valmistus (TOL 24-25) noin 240 o muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) noin 140 o kaivostoiminta ja louhinta (TOL 07-08) noin 180 metalli- ja muovituotteita valmistavia yrityksiä on Joensuun seudulla on noin 200, työpaikkoja noin ja liikevaihto noin 800 milj. yritysten liikevaihto kasvaa yritysten vienti kasvaa kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten ja yritysverkostojen määrä lisääntyy jalostusarvo lisääntyy Kärkitoimenpiteitä 1) Aikataulu Vastuutahot 1. Tuotannollisten alojen uusiutumisohjelman toteuttaminen 2. Pk-yritysten tuote-, menetelmä- ja palveluliiketoiminnan kehitys 3. Yritysklustereiden ja yritysverkostojen kehittäminen 4. Vientiyritysten kv-toimintaohjelman laatiminen ja toteutus 5. Yritysten strategialähtöinen kasvun tukeminen Joensuun Tiedepuisto ja JOSEK 2. JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto 3. JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto 4. JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto 5. JOSEK, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-amk, UEF, Kauppakamari 1) Kussakin painopisteessä esitetyt kärkitoimenpiteet sisältävät tärkeimpiä, erityisesti ohjelmakauden ensimmäisille vuosille tiedossa olevia toimenpiteitä, joiden toteutumisesta ovat vastuussa mainitut vastuutahot yhdessä muiden potentiaalisten toimijoiden kanssa. Nimettyjen vastuutahojen vastuulla on koota toteutukseen mukaan muut tarvittavat toimijat. Jos vastuutahoja on nimetty useampi, on vastuu koollekutsumisesta listan ensimmäisellä organisaatiolla. Kärkitoimenpiteitä tullaan konkretisoimaan ja priorisoimaan kappaleessa 5 esitetyllä toimenpidesuunnitelmalla.

9 9 Kauppa ja matkailu Kaupunkiseudun erikoisliikkeillä ja tavarataloilla on merkittävä rooli alueen vetovoimatekijänä, lisäten mm. ulkomaalaisten yöpyjien majoitusvuorokausia alueella venäläisten ostosmatkailun merkitys kaupalle ja matkailulle on keskeinen, ja sen merkitys tulee edelleen lisääntymään luonto, rajan läheisyys sekä kaupunki-joensuun ja ympäröivän maaseudun monipuoliset matkailun toimintaympäristöt luovat hyvät lähtökohdat matkailun kehittämiselle (mm. Koli) Kaupunkiseudulla järjestetään useita kansallisen ja kansainvälisen tason suurtapahtumia, jotka on hyödynnettävä alueella (mm Kuninkuusravit, Ampumahiihdon MMkisat ja Farmari-maatalousnäyttely) Tunnuslukuja: Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat lisääntyneet Joensuun seudulla yhteensä 117 kpl / 8,6 % ( ) Joensuun tax free myynti oli vuonna 2012 yhteensä 13,6 milj. (+36 %). Värtsilä-Niiralan rajanylitykset olivat 2012 yhteensä 1,5 milj. (+17 %), joista venäläisten osuus oli (44 %). matkailijoiden määrä ja viipymä pidentyy yksityiset matkailuinvestoinnit lisääntyvät uusien kaupan ja matkailun aktiviteettien ja palvelujen määrä lisääntyy kaupan ja matkailualan yritysten yhteistyö lisääntyy kaupunkiseutu hyötyy monipuolisesti suurtapahtumista Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Kaupan ja matkailualan yhteistyöverkostojen kehittäminen 2. Perhematkailukohteen vakiinnuttaminen (Aarrekaupunki) 3. Suurtapahtumien hyödyntäminen 4. Kontiorannan varuskunta-alueen uusiokäyttö 5. Ylämyllyn moottoriurheilukeskuksen kehittäminen 6. Tapahtumamatkailun kehittäminen JOSEK Oy 2. Outokummun kaupunki 3. JOSEK ja tapahtumien järjestäjät 4. Kontiolahden kunta 5. Liperin kunta 6. Karelia Expert

10 10 Hyvinvointi hyvinvoinnilla ymmärretään tässä yhteydessä hyvinvointi-, terveys- ja hoivapalveluja Joensuun seudulla on toimialalla kasvuhakuisia ja -kykyisiä yrityksiä yrityksiltä edellytetään omien palvelujen muotoilemista asiakkaiden ja kuntien kysyntää vastaaviksi asiakkaan / kansalaisen valinnanvapaus palveluissa tulee lisääntymään tulevaisuudessa; tämä luo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kasvua jotta uutta liiketoimintaa saadaan hyvinvointialalle, on palveluja kehitettävä yhdessä muiden palvelualojen kanssa; matkailu, kauppa, markkinointi jne. Tunnuslukuja: Joensuun kaupunkiseudulla oli vuonna 2011 yksityisiä terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavien yritysten toimipaikkoja 446, henkilöstöä ja yhteenlaskettu liikevaihto 95 milj. Pohjois-Karjalassa toimii yli 200 sosiaalihuollon laitospalvelujen tai avopalvelujen tuottajaa yksityissektorilla. Lukuun lasketaan kaikki yritysmuodot sekä palveluja tuottavat järjestöt ja yhdistykset. kasvuyritysten määrä lisääntyy suhteessa kasvavaan palvelukysyntään toimivien yritysverkostojen määrä lisääntyy kansainvälisille markkinoille kohdennettujen uusien tuotteiden ja palveluiden määrä kasvaa toimialalla on osaavaa työvoimaa Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Kv-markkinoiden palvelutarveselvitys 2. Hyvinvointi- ja terveysmatkailun tuotekehitys- ja toimenpideohjelma 3. Tutkimusympäristön käynnistäminen ja tutkimusyhteistyö 4. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä yritysverkostojen yhteistyömallien kehittäminen JOSEK 2. JOSEK, UEF, Karelia-amk 3. UEF 4. JOSEK, kunnat, Karelia-amk, Maakuntaliitto Luovat alat Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto on valittu 2012 lopussa valmistuneessa Joensuun seudun Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva kasvustrategiassa yhdeksi kolmesta kasvualasta seuraavien painopisteiden osalta; pelit, elokuvateollisuus, musiikkiteollisuus ja avteollisuus. Lisäksi tässä elinkeino-ohjelmassa huomioidaan luoviin aloihin liittyvät muut alat, esim. kulttuuri, muotoilu, arkkitehtipalvelut, kuvataide, käsityö, mainonta ja markkinointiviestintä sekä tanssi ja teatteri. Pohjois-Karjalassa on vahva osaaminen simulaatioiden ja pelillisten oppimateriaalien kehittämiseen ja käyttämiseen. UEF:n tietojenkäsittelytieteen tutkimusaloista älykäs medialaskenta, ohjelmistotekniikka sekä opetus- ja kehitysteknologiat, Karelia-ammattikorkeakoulun mobiiliosaaminen, studiot ja tekniikka sekä PKKY:n pelitalo ja UEF:n laboratoriot muodostavat keskeisen

11 11 osan luovan alan toimintaympäristöstä. Erikoisosaamista on monimediaosaamisessa, 3Dtekniikan soveltamisessa ja animoinnissa, motion capturessa, mobiilitekniikassa ja peliliiketoiminnan kehittämisessä. Joensuun Tiedepuistolla toimii pelialan osaamisen kehittämiseen erikoistunut pelistudio. Peliteollisuutta pidetään 2000-luvun nopeimmin kasvavana viihdeteollisuuden haarana; Suomessa liikevaihto vuonna 2010 noin 165 milj.. Tunnuslukuja: vuonna 2008 Pohjois-Karjalassa toimi 683 luovien alojen yritystä, joiden yhteinen liikevaihto oli 345 milj. ja jotka työllistivät noin henkilöä pelialan yritysten määrä ja liikevaihto kolminkertaistuu osaaminen jalostuu liiketoiminnaksi luovien alojen seudulliset yhteistoimintamuodot ja -mallit jäsentyvät luovien alojen osaamisen hyödyntäminen eri toimialoilla konkretisoituu Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Yrityshautomotoiminnan kehittäminen 2. Luovien alojen uudet toimintamallit 3. Musiikkialan liiketoimintaosaamisen kehittäminen Joensuun Tiedepuisto 2. JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto 3. Joensuun Popmuusikot ry 4.2 Osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat: Osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat pohjautuvat Joensuun kaupunkiseudulla olevaan huippuosaamiseen, joilla on sekä kansallista että kansainvälistä ulottavuutta uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Elinkeino-ohjelmaan valitut kasvualat perustuvat joulukuussa 2012 valmistuneeseen Joensuun seudun kasvustrategiaan Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva. Strategian ovat allekirjoittaneet Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Joensuun Tiedepuisto Oy sekä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Allekirjoittajaosapuolet ovat sitoutuneet painopisteiden kehittämiseen ja toiminnan edistämiseen 5 10 vuoden ajaksi. Kasvustrategiaan valitut kasvualat ovat: metsäbiotalous (metsäenergia, hajautettu biojalostus ja puumateriaalit, metsäteknologia ja puunhankinnan logistiikka, metsän inventointi ja metsätiedon hallinta sekä metsien ja luonnon kestävä monikäyttö) teknologia ja materiaalit (korkean jalostusarvon metalli- ja muovituotteet, muovikomposiitit, fotoniikka, ICT) luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto (pelit, elokuva-, musiikki- ja av-teollisuus) Metsäbiotalouden painopisteeseen on tässä elinkeino-ohjelmassa sisällytetty Joensuun vetovastuulle ja koordinoitavaksi myönnetty kansallinen Biotalous INKA (Innovatiiviset kaupungit -ohjelma ) siltä osin kun on kyse Joensuun kaupunkiseudun toteutukseen tulevista toimenpiteistä ja vahvuusalueista. Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto on puolestaan sisällytetty tässä elinkeino-ohjelmassa luovien alojen painopisteeseen.

12 12 Metsäbiotalous Joensuulla on metsäalalla vahva kansainvälinen brändi ja sitä kutsutaan usein Euroopan metsäpääkaupungiksi. Vahva imago perustuu poikkeuksellisen laajaan ja monipuoliseen alueelliseen Joensuun kaupunkiseudun ja läheisen Itä-Suomen osaamisklusteriin, jossa yhdistyvät: keskeinen metsäalan tutkimusorganisaatioiden keskittymä Euroopassa ainoa kaikki metsäalan koulutustasot kattava metsäopetuksen keskittymä Suomessa maailman johtava metsäkoneiden valmistuksen yritysklusteri Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kesäkuussa 2013 valtakunnalliseen INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan viisi temaattista painopistettä ja näille vetovastuussa olevat keskittymät vuosille Joensuu valittiin kansallisen biotalous -painopisteen vetäjäksi. Avainkumppaneiksi on valittu Seinäjoki ja Jyväskylä. Metsäbiotalous sisältyy yhtenä teemana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton valmisteilla olevaa Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategiaa, joka on osa uutta tulevaa maakuntaohjelmaa. Tunnuslukuja: metsäbiotalous työllistää siihen liittyvine rajapintoineen Pohjois-Karjalassa yhteensä yli hlöä, alan yritysten liikevaihto on yhteensä yli 1,7 mrd. alueella toimii yhteensä lähes 600 metsäbiotalouden asiantuntijaa Itä-Suomen yliopistossa on useita metsäbiotalouteen liittyviä kansainvälisiä maisteriohjelmia Joensuu on tunnustettu kansallisen ja kansainvälisen tason metsäbiotalouskeskittymä metsäbiotalouden huippuyrityksiä sijoittuu alueelle olemassa olevien metsäbiotalousyritysten liikevaihto kasvaa Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Biotalous INKA -ohjelman toteutus 2. Osaamislähtöinen invest in -toiminta 3. Metsäbiotalouden keskuksen perustaminen Joensuun Tiedepuisto 2. Joensuun Tiedepuisto ja JOSEK 3. Joensuun Tiedepuisto Teknologia ja materiaalit korkean jalostusarvon metalli-, muovi- ja komposiittituotteet fotoniikka ICT Korkean jalostusarvon metalli-, muovi- ja komposiittituotteet: Joensuun kaupunkiseutu profiloituu metalli- ja muovituotejärjestelmien sekä koneenrakennuksen valmistusverkostona, jossa yhdistellään innovatiivisesti tarkkuustekniikkaa, automaatiota, eri valmistusmenetelmiä, erikoiskomponentteja tai yhdistelmämateriaaleja. Tällä hetkellä tärkein teknologiateollisuuden tuoteryhmä on erilaiset työkoneet ja laitteistot sekä niihin liittyvä osavalmistus / palvelut erityisesti puunkorjuuseen liittyvä konevalmistus. Toinen seudulle tärkeä tuoteryhmä on lukitusturvallisuuteen liittyvä tuotanto ja tuotekehitys. Muoviteollisuudessa osaamista on mm. lääketeollisuuden tuotevalmistuksessa. Muita merkittäviä

13 13 omaan tuotekehitykseen perustuvia tuoteryhmiä ovat mm. erilaiset sähkötarvikkeet (liittimet, sähkökaapit jne.), venttiilit, muottivalmistus jne. Itä-Suomen yliopistolla on vahvaa komposiitteihin liittyvää kemian osaamista ja tätä tukevia tutkimusresursseja. Lisäksi seudun yrityksissä on kattavasti osaamista muovi- ja luonnonkuitukomposiiteista. Teknologia ja materiaalit sisältyy yhtenä teemana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton valmisteilla olevaa Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen strategiaa, joka on osa uutta tulevaa maakuntaohjelmaa. Fotoniikka: Joensuun seudusta on tullut kansallisesti Suomen johtava ja kansainvälisesti korkeatasoinen fotoniikan, erityisesti optiikan ja diffraktiivisen optiikan, materiaalien ja mikroteknologioiden osaaja. Joensuussa koulutetaan noin 40 % optiikan alan huippuosaajista Suomessa, silti uusien yritysten etabloituminen ja syntyminen on jäänyt erittäin vähäiseksi. Suomeen ollaan perustamassa parhaillaan kansallista fotoniikkaklusteria, jonka tavoitteena on edesauttaa fotoniikan kaupallistamista kansainvälisesti. ICT: Seudulla on erittäin kansainvälisiä yrityksiä ja nopeasti kasvavia yrityksiä. Osa-alueita, joissa Joensuun seudulla on hyvät mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi ICT-alueeksi, ovat peliteollisuus, verkko-oppiminen ja ns. serious games, julkinen palvelutuotanto, hyvinvointiala sekä toimialakohtaiset älykkäät koneet ja järjestelmät. Ohjelmistotuotannossa työpaikkoja on noin 600 ja koko ICT-sektori työllistää noin työntekijää osaamislähtöinen yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä seudun yritysten jalostusarvo kasvaa osaamislähtöisten yritysten määrä lisääntyy Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Alihankkijoiden omien tuotteiden kehittäminen ja jalostusasteen kasvattaminen 2. Yritysten kv-hankintalogistiikan ja kvliiketoiminnan kehittäminen 3. Palveluliiketoiminnan kehittäminen 4. Luonnonkuitukomposiittialan miniklusterin selvittäminen ja muodostaminen 5. Fotoniikan osaamiskeskittymän vahvistaminen 6. Osaamislähtöinen invest in -toiminta 7. ICT-kehitysohjelmien toteutus Joensuun Tiedepuisto 2. Joensuun Tiedepuisto 3. Joensuun Tiedepuisto 4. Joensuun Tiedepuisto 5. Joensuun Tiedepuisto 6. Joensuun Tiedepuisto 7. Joensuun Tiedepuisto 4.3 Painopisteitä läpileikkaavat teemat: Kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä maakunnan vienti on edelleen voimakkaasti keskittynyttä. Viennistä noin 73 % tekee 10 suurinta vientiyritystä. Suurimmat vientimaat ovat Saksa, Ruotsi, Kiina ja Venäjä. Venäjällä on erityistä painoarvoa koko Joensuun kaupunkiseudun elinkeinoelämälle.

14 14 tulevaisuudessa merkittävää kasvua on odotettavissa Venäjän ja Aasian markkinoilta Venäjä sisältyy yhtenä teemana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton valmisteilla olevaa Pohjois- Karjalan älykkään erikoistumisen strategiaa, joka on osa uutta tulevaa maakuntaohjelmaa. Tunnuslukuja: Pohjois-Karjalan teollisuuden viennin positiivinen kehitys päättyi vuoden 2012 aikana, mutta säilyi hyvällä tasolla verrattuna aiempiin vuosiin. Maakunnan kokonaisviennin arvo oli 1 135,1 milj.. Laskua edelliseen vuoteen oli 4,9 % (1 193 milj. 2011). Pohjois-Karjalan yritysten vienti suuntautuu valtaosin edelleen EU-maihin noin 55,2 %, vaikka vienti EU-maihin laski 9,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjä on neljänneksi suurin vientimaa vientiosuuden ollessa 7,4 % kokonaisviennistä. Yli 60 % Venäjän viennistä oli metalliteollisuuden tuotteita. vientiä harjoittavien yritysten sekä viennin määrä kasvaa yritysten kv-liiketoimintaosaaminen paranee erityisesti tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja markkinoinnissa Joensuun kaupunkiseudun toimijoiden kansainvälinen verkostoituminen ja strateginen kumppanuus lisääntyy Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Kokonaisvaltaisen seudullisen Venäjäohjelman laadinta ja toteutus 2. Yritysten kansainvälinen liiketoimintaosaaminen 3. Pk-yritysten kansainvälisten myyntiverkostojen luominen Joensuun kaupunki 2. Kauppakamari 3. JOSEK, Joensuun Tiedepuisto Koulutus ja osaaminen Joensuu on tunnettu opiskelu- ja koulukaupunki, joka tarjoaa koulutusta jokaisella koulutusasteella (mm. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto). Joensuun kaupunkiseudulla on kattava ja monipuolinen eri toimijoista koostuva yrityspalvelu-, tutkimus-, koulutus- ja kehitysverkosto. Alueen oppilaitoksilla on merkittävä rooli alueen elinkeinoelämän osaajien tarpeen tyydyttämisessä. Joensuussa opiskelee eri oppilaitoksissa suuri määrä kansainvälisiä opiskelijoita. Tunnuslukuja: Joensuun asukkaista noin kolmasosa on opiskelijoita (yli ) Kansainvälisiä opiskelijoita on kaupunkiseudulla yhteensä noin 1 000

15 15 koulutustarjonta vastaa entistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita seudullinen T&K&I -järjestelmä toimii tehokkaasti kansainväliset opiskelijat rekrytoituvat alueen yrityksiin seudulle rakentuu hyvä ja houkutteleva työnantaja- ja toimialakuva yritykset ja oppilaitokset toteuttavat strategista ennakoivaa kumppanuutta koulutusosaamisen vienti lisääntyy Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Yritysten työvoimatarpeiden ennakointi 2. Osaamisen jalkauttaminen Maakuntakorkeakoulun avulla 3. T&K&I -toiminnan tehostaminen yrityksissä 4. Teknologiateollisuuden ja muiden seudun painopistealojen imagon parantaminen erityisesti nuorten keskuudessa 5. Esimies- ja johtamistaitojen kehittäminen 6. Innovatiivisten hankintojen pilotointi Kauppakamari, Maakuntaliitto 2. Karelia-amk 3. Karelia-amk, PKKY, UEF 4. Kauppakamari, oppilaitokset 5. Kauppakamari, UEF, Karelia-amk 6. JOSEK Seudun markkinointi ja viestintä Seudun elinkeino-ohjelmassa valitut painopisteet muodostavat perustan seudun markkinoinnille ja viestinnälle. Joensuun kaupunkiseudun imago ja tunnettuus rakentuu pitkälti alueen tunnistettuihin vahvoihin toimialoihin, koulutukseen ja osaamiseen. Joensuun ympäröivä maaseutu tarjoaa markkinointiin vetovoimatekijöinä mm. asuinpaikkoja sekä tilaa yritystoiminnalle. Tunnuslukuja: Taloustutkimuksen tekemässä kuntien imagotutkimuksessa Joensuu oli vuonna 2012 yritysmyönteisyyden osalta sijalla kolme. Joensuun kaupunkiseutu tunnetaan vahvoista toimialoista ja osaamisestaan Joensuu on tutkitusti Suomen yritysystävällisin kaupunki paluumuuttajien määrä lisääntyy Joensuun seutu on tunnustettu Venäjä-osaaja Joensuu on tunnettu koulukaupunki

16 16 Kärkitoimenpiteitä Aikataulu Vastuutahot 1. Yhden brändin valitseminen markkinoinnin veturiksi yhdessä sidosryhmien kanssa 2. Markkinointitoimenpiteiden koordinointi ja toteutus 3. Invest in -toiminta JOSEK 2. JOSEK 3. JOSEK 5. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen ja seuranta Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman toteuttaminen perustuu toimijoiden ja ohjelmaa koordinoivan JOSEK Oy:n vuorovaikutteiseen jatkuvaan prosessiin. Ohjelman toteuttamisen resursseina hyödynnetään laajasti EU- sekä kansallista rahoitusta. Lisäksi seudun kuntien, yritysten sekä kehittämis-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden taloudellisilla panostuksilla sekä kunkin organisaation omilla toimenpiteillä edesautetaan elinkeino-ohjelman toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista. Elinkeino-ohjelman kussakin painopisteessä on esitetty tiedossa olevia kärkitoimenpiteitä erityisesti ohjelmakauden ensimmäisille vuosille. Näille on määritelty vastuutahot, joiden tehtävänä on koota toteutukseen mukaan tarvittavat muut toimijat. Kärkitoimenpiteitä täsmennetään, konkretisoidaan ja priorisoidaan JOSEK Oy:n johdolla laadittavalla erillisellä toimenpidesuunnitelmalla, jota päivitetään vuosittain yhdessä alueen sidosorganisaatioiden kanssa. Elinkeino-ohjelman seurantavastuu on JOSEK Oy:llä, joka raportoi ohjelman toteutumisesta JOSEK:n hallitukselle puolivuosittain. Lisäksi toteutumisesta raportoidaan seudun kunnille erikseen sovittavalla tavalla. Ohjelman toteutumista seurataan kolmella eri tasolla; kappaleessa 3 määriteltyjen elinkeinoohjelmalle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta, kussakin painopisteessä asetettujen tavoitteiden näkökulmasta sekä ohjelmaa toteuttavien yksittäisten hankkeiden näkökulmasta. Elinkeino-ohjelman toteutumisesta ja vaikuttavuudesta laadittavan yhteenvedon havainnot ja tulokset tullaan hyödyntämään elinkeino-ohjelman toteuttamisen ja seurannan kehittämisessä. Liitteet - tilastoja - nettiosoitteet viitattuihin strategioihin ja ohjelmiin: Joensuun seudun kasvustrategia Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

8.10.2013 INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA

8.10.2013 INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Politiikkatoimien kokonaisuus: Suurten kaupunkien kasvusopimukset 2014-2015 INKA Innovatiiviset kaupungit 2014-2020 ohjelma Neuvottelumenettely

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA

VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA VIHREÄSTÄ KASVUSTA ALUEEN ELINVOIMAA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ritva Saarelainen Pekka Pelkonen ja Leena Leskinen Raija Hirvonen 4.10.2013 1 Pohjois-Karjala Maakunnan

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Forssan seudun visio 2025 Strateginen kehittäminen Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Visio Järkivihreä Forssan seutu Järkivihreä Forssan seutu on vuonna 2025 vetovoimainen, ympäristöalan osaamista

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012 Erkki Salmirinne Kainuun kuntien omistama maakunnallinen voittoa tavoittelematon elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot