SAMMONKATU 18 ASEMAKAAVANMUUTOS EHDOTUS A_062

Transkriptio

1 SAMMONKATU 18 ASEMAKAAVANMUUTOS EHDOTUS A_062 KUVA 1: KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavaehdotus selostus OAS Tekninen lautakunta , 106 Vireilletulosta kuulutettu, Ehdotus Tekninen lautakunta Ehdotus nähtävillä Hyväksyminen tekninen lautakunta

2 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutos koskee Sastamalan 1. kaupunginosan korttelin 30 tonttia Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan 1. kaupunginosassa Sammonkadun pohjoispuolella Puistokadun ja Kalevankadun välisellä osuudella osoitteessa Sammonkatu 18. KUVA 2: Asemakaavan suunnittelualue 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on. Asemakaavan työnumero on A 62/2017. Kaupunginhallitus on myöntänyt asemakaavanmuutostontille poikkeamisluvan syyskuussa As Oy Sastamalan Sammonpuisto on hakenut tontille poikkeamisluvan mukaista rakennuslupaa ja rakennuslupa ( ) on myönnetty Lokakuussa 2016 vahvistetun asemakaavamuutoksen tarkoituksena oli saada kaava vastaamaan myönnettyä ja lainvoimaista poikkeamislupaa sekä rakennuslupaa ja saattaa asemakaava tältä osin ajan tasalle. Nyt on huomattu, että kaavaan on jäänyt vahingossa vanha tehokkuusluku eli 0,8 kaavan tavoitteiden mukaisen 1,0 sijaan. Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on korjata havaittu virhe. Muita muutoksia ei tehdä.

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muita määräyksiä Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset yhteiskuntaan Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3. Sastamalan kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavanmuutosehdotuksen pienennös, määräykset ja havainnekuvia Seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ 1. Ote Vammala. Keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2004 ; Heiskanen, Jari; Pirkanmaan maakuntamuseo; Asunto Oy Sastamalan Sammonpuisto, poikkeamislupapäätös ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös koskien valitusta poikkeamislupapäätöksestä 3. As Oy Sastamalan Sammonpuisto rakennuslupa Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Sastamalan kaupunginhallitus myönsi As Oy Sastamalan Sammonpuistolle poikkeamisluvan asemakaavanmuutostontille 23. syyskuuta Poikkeamisesta valitettiin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksessä todettiin, ettei kaupunginhallituksen poikkeamispäätöstä ole syytä muuttaa. As Oy Sastamalan Sammonpuisto haki tontille poikkeamisluvan mukaista rakennuslupaa ja rakennuslupa ( ) myönnettiin As Oy Sastamalan Sammonpuisto haki syyskuussa 2015 tontille asemakaavanmuutosta, joka valmisteltaisiin hyväksytyn rakennusluvan ja poikkeamisluvan mukaisesti, joiden mukaisen rakennuksen kerrosala 250 mm seinäpaksuudella on 1240 m2. Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavan ja asemakaava kuulutettiin voimaan Joulukuussa 2016 huomattiin, että kaavaan on jäänyt vahingossa vanha tehokkuusluku eli 0,8 kaavan tavoitteiden mukaisen 1,0 sijaan. Tekninen lautakunta hyväksyi asian korjaavan Sammonkatu 18 asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kaava kuulutettiin vireille Lokakuussa 2016 vahvistetun asemakaavamuutoksen tarkoituksena oli saada kaava vastaamaan myönnettyä ja lainvoimaista poikkeamislupaa sekä rakennuslupaa ja saattaa asemakaava tältä osin ajan tasalle. Joulukuussa 2016 havaittiin, että kaavaan on jäänyt vahingossa vanha tehokkuusluku e=0,8, jonka mukainen suurin sallittu kerrosala tontilla olisi ainoastaan 993 m2. Asemakaavaa ennen myönnettyjen ja kaavan lähtökohtina olleiden poikkeamisluvan ja rakennusluvan mukainen kerrosala on 250 mm seinävahvuudella 1240 k-m2. Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on korjata havaittu virhe. Muita muutoksia ei tehdä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 3

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Rakennuspaikka on viimeinen rakentamaton tontti kerrostalokorttelissa. Korttelin muut viisi kerrostaloa ovat 2-3½ kerroksisia. Lisäksi korttelin yhdellä tontilla on 1½-kerroksinen pientalo. Rakennuspaikalta katsoen Sammonkadun vastakkaisella puolella on 1 1½-kerroksisia pientaloja. Rakennuspaikan naapurikorttelien ja -katujen rakennuskanta on melko matalaa, pääosin 1 ja 1½ kerroksisia pientaloja sekä kaksikerroksisia pienkerrostaloja. Puistokadun varrella olevat lähistön kerrostalot ovat enimmäkseen 2-3½ kerroksisia. Hieman kauempana on myös 4- ja 5-kerroksisia rakennuksia Luonnonympäristö Asemakaava-alue on ainoa rakentamaton tontti kerrostalokorttelissa eikä tontilla ole havaittu merkittäviä luontoarvoja Rakennettu ympäristö Keskustan pientaloalue, jolla rakennettava tontti sijaitsee, on Vammalan keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventoinnissa vuodelta 2004 arvioitu yhdeksi keskustan arvoalueista. Välittömästi rakennuspaikan vieressä on Puistokadun eteläpää, joka on myös arvoalue. Tehdyssä inventoinnissa todetaan, että Puistokadun asuin- ja liikerakennukset ja keskustan pientaloalue voidaan yhdistää yhdeksi historialliseksi kokonaisuudeksi, joka edustaa sotien jälkeistä rakentamista. Alueella on rakennus-, asutus ja maisemahistoriallisia arvoja, jotka tulisi ottaa huomioon ja säilyttää tulevaisuutta suunniteltaessa. Säilyttämisen lisäksi mahdollinen uudisrakentaminen tulisi sopeuttaa korostetun tarkkaan ympäristöön niin materiaalien, tyylin, mittakaavan, värien ja rakennusten sijoittelun suhteen. Lokakuussa 2016 voimaan tulleen asemakaavanmuutoksen luonnoksesta ja ehdotuksesta Pirkanmaan maakuntamuseo on todennut, kaavan mukainen viisi kerrosta on heidän näkemyksensä mukaan liikaa ja rakennus on liian korkea ympärillä olevaan rakennettuun ympäristöön ja sen arvoihin nähden. Pudottamalla kerrosluku neljään olisi rakennus sovitettavissa ympäristöön siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. 4

6 n laatimissa Sastamalan kaupungin vastineissa maakuntamuseon antamiin lausuntoihin on todettu, että asemakaavanmuutoksen tavoitteena on ollut saattaa asemakaava ajan tasalle ja vastaamaan lainvoimaista poikkeamislupaa ja rakennuslupaa. Poikkeaminen koski nimenomaan poikkeamista aiemman asemakaavan sallimasta neljästä kerroksesta viidennellä kerroksella. Poikkeamisluvasta valitettiin Hämeenlinnan hallintooikeuteen kerrosluvun perusteella ja valitus hylättiin. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan poikkeamisella on katsottu olevan erityinen syy eikä poikkeamisesta luvassa asetetuilla ehdoilla aiheudu haittaa kaavoitukselle, asemakaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Kerrosluvun vähentäminen olisi epäoikeudenmukaista maanomistajaa kohtaan. on katsonut, että kaavan määräykset, joilla ohjataan rakennuksen ulkonäköä, riittävät sopeuttamaan uudisrakennuksen ympäristöönsä ja että asemakaavan sallimat viisi kerrosta sopii ympäristöönsä ja on MRL:n 117 ja 118 mukainen Maanomistus Suunnittelualueen omistaa As Oy Sastamalan Sammonpuisto Maakuntakaava Vuonna 2007 vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alueella on merkintä C. Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista. KUVA 3: Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti oranssilla ympyrällä. 5

7 3.1.6 Yleiskaava Sastamalan kaupunki Sastamalan keskustaajaman rakenneosayleiskaavassa, joka on saanut lainvoiman 2014, asemakaavamuutosalue on merkitty kuuluvaksi keskustatoimintojen alueeseen. Keskustatoimintojen alueella pääasiallisia toimintoja ovat palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva asuminen sekä näihin liittyvät liikennealueen ja puistot. Lisäksi alueelle on osoitettu alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. KUVA 4: Ote osayleiskaavasta. 6

8 3.1.7 Asemakaavat Sastamalan kaupunki Suunnittelualueella on voimassa vuonna lokakuussa 2016 vahvistunut asemakaava. Kaavassa alue kuuluu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen (AL). Suunnittelualueella korkein sallittu kerrosluku on 5 ja tonttitehokkuusluku, eli suurimman sallitun kerrosalan suhde tontin pinta-alaan, on 0,8. KUVA 5: Ote asemakaavayhdistelmästä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Lokakuussa 2016 vahvistetun asemakaavamuutoksen tarkoituksena oli saada kaava vastaamaan myönnettyä ja lainvoimaista poikkeamislupaa sekä rakennuslupaa ja saattaa asemakaava tältä osin ajan tasalle. Joulukuussa 2016 havaittiin, että kaavaan on jäänyt vahingossa vanha tehokkuusluku e=0,8, jonka mukainen suurin sallittu kerrosala tontilla olisi ainoastaan 993 m2. Asemakaavaa ennen myönnettyjen ja kaavan lähtökohtina olleiden poikkeamisluvan ja rakennusluvan mukainen kerrosala on 250 mm seinävahvuudella 1240 k-m2. Asemakaavanmuutoksen 7

9 tarkoituksena on korjata havaittu virhe. Muita muutoksia ei tehdä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Sastamalan kaupunki Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: maanomistajat kaava-alueen naapurialueiden maanomistajat kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinoharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät kuntalaiset Viranomaiset: Sastamalan kaupungin ydinprosessit Sastamalan vesi Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Muut osalliset: Caruna Oy Etelä-Satakunnan puhelin Oy Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maan-omistajat ja ne joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Vireilletulo Kaava kuulutettiin vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti) Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin ELY-keskukselle. Ehdotus Ehdotus lähetetään tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten ELY-keskukselle sekä tarvittaessa muille viranomaisille. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lokakuussa 2016 vahvistetun asemakaavamuutoksen tarkoituksena oli saada kaava vastaamaan myönnettyä ja lainvoimaista poikkeamislupaa sekä rakennuslupaa ja saattaa asemakaava tältä osin ajan tasalle. 8

10 Nyt on huomattu, että kaavaan on jäänyt vahingossa vanha tehokkuusluku eli 0,8 kaavan tavoitteiden mukaisen 1,0 sijaan. Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on korjata havaittu virhe Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen lähtökohtina ovat tontille myönnetyt poikkeamislupa ( ) ja rakennuslupa ( ) sekä asemakaavanmuutos (voimaan ), joka valmisteltiin hyväksytyn rakennusluvan ja poikkeamisluvan sekä tehtyjen selvitysten mukaisesti. Joulukuussa 2016 havaittiin, että kaavaan on jäänyt vahingossa vanha tehokkuusluku e=0,8, jonka mukainen suurin sallittu kerrosala tontilla olisi ainoastaan 993 m2. Edellistä asemakaavaa ennen myönnettyjen ja kaavan lähtökohtina olleiden poikkeamisluvan ja rakennusluvan mukainen kerrosala on 250 mm seinävahvuudella 1240 k-m2. Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on korjata havaittu virhe. Muita muutoksia ei tehdä Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Lokakuussa 2016 vahvistetun asemakaavamuutoksen tarkoituksena oli saada kaava vastaamaan myönnettyä ja lainvoimaista poikkeamislupaa sekä rakennuslupaa ja saattaa asemakaava tältä osin ajan tasalle. Joulukuussa 2016 huomattiin, että kaavaan on jäänyt vahingossa vanha tehokkuusluku eli 0,8 kaavan tavoitteiden mukaisen 1,0 sijaan. Aiemmassa 1974 vuoden kaavassa tontin suurin sallittu kerrosluku oli 3 ja tehokkuusluku oli tuo 0,8. Silloisen rakennuslain mukaan kaavan sallimien kerrosten lisäksi oli sallittua rakentaa ns. maanpäällinen kellarikerros, jonka tiloja ei laskettu mukaan kerrosalaan eli todellinen suurin sallittu kerrosmäärä tällä tontilla oli 4 ja suurin sallittu tonttitehokkuus oli 1,07. Koska tontti on kooltaan 1241 m2, suurin mahdollinen kerrosala on käytännössä ollut n k-m2. Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on korjata havaittu virhe eli nostaa tehokkuusluku yhteen. Edellisen asemakaavan valmistelu- ja päätäntäprosessin aikana esitetyt havainnekuvat ja muu vastaava oheismateriaali on tehty tehokkuusluku 1,0 mukaisten rakentamismäärien perusteella eli niissä esitetty rakentamisen volyymi ei kasva uuden kaavan myötä. KUVA 6: Havainnekuva asemakaavaehdotuksesta 9

11 KUVA 7: Pienennös asemakaavaehdotuksesta. 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alue käsittää yhden asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen, joka koostuu yhdestä tontista Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 1241 m 2 josta on asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta 1241 m 2. Korttelialueen tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on 1,00. Tämä mahdollistaa enintään 1241 k-m 2 rakentamisen alueelle. Korkein sallittu kerrosluku on Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Keskustan pientaloalue, jolla rakennettava tontti sijaitsee, on Vammalan keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventoinnissa vuodelta 2004 arvioitu yhdeksi keskustan arvoalueista. Välittömästi rakennuspaikan vieressä on Puistokadun eteläpää, joka on myös arvoalue. Kaavamääräyksillä, jotka tehokkuuslukua lukuun ottamatta samat kuin 2016 vahvistuneen asemakaavan ehdot, pyritään siihen, että kaava-alueelle rakennettava uudisrakennus sopeutuu ympäröivään rakennuskantaan ja muodostaa alueelle sopivan ajallisesti uuden kerroksen. 10

12 5.3 Aluevaraukset AL Korttelialueet Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Muita määräyksiä Uudisrakennusten tulee sopeutua ympäröivään rakennuskantaan. Kattomuodon tulee olla sama kuin viereisissä Puistokadun kerrostaloissa. Kaduille näkyvät julkisivut tulee käsitellä siten, että yhtenäisiin julkisivuosuuksiin ei rakenneta ulostyöntyviä erkkereitä tai parvekkeita ja siten että ne muodostavat rauhallisia yhtenäisiä pintoja eikä häiritseviä elementtisaumoja jää näkyviin. Julkisivujen tulee olla yleissävyltään vaaleat ja kaduille näkyvien julkisivujen tulee olla pääasiassa rapattuja. Voimakkaita tehostevärejä ei tule käyttää. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueelle tehdyn kulttuuriympäristön inventoinnin mukaan kaava-aluetta ympäröivän keskustan pientaloalueen vahvuus on rakennuskannan ajallisessa monipuolisuudessa. Rakennuksissa on nähtävissä hyvän rakentamisen, mittasuhteiden ja materiaalien muutos luvulta aina 1960-luvulle saakka. Tämän jälkeen tapahtunut täydennysrakentaminen on myös oma lukunsa moninaisuudessaan, joskin hengeltään modernistinen. Kaavalla on pyritty siihen, että sen sallima uudisrakentaminen sopeutuu arvoalueelle ja on uusi lisä ajallisessa jatkumossa. Kaavan sallima viisi kerrosta on MRL:n 117 ja 118 mukainen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueella ei ole havaittu merkittäviä luontoarvoja Vaikutukset yhteiskuntaan Kaavamuutoksella mahdollistetaan nykyisin tyhjillään olevalle tontille toteutettava nykyajan vaatimuksia noudattava täydennysrakentaminen. Rakentamisen määrä on luonteva kaupungin keskusta-alueelle eikä aiheuta merkittäviä muutoksia alueen liikennemääriin tai palveluiden käyttäjämääriin. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava-alueen toteuttaminen voidaan aloittaa, kun lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. Rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten sopeutumiseen kulttuurihistoriaan ja taajamakuvaan. Kaupunki valvoo rakennuslupien kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle. 11

13 Sastamalassa Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Lisätietoja asemakaavasta: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö Suunnittelutiimi Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, p sähköposti: Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, p Suunnitteluavustaja Merja Juntunen, p Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa 12