SAMMONKATU 18 ASEMAKAAVANMUUTOS LUONNOS A_057

Transkriptio

1 SAMMONKATU 18 ASEMAKAAVANMUUTOS LUONNOS A_057 KUVA 1: KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavaluonnos selostus OAS Tekninen lautakunta Vireilletulosta kuulutettu Luonnos Tekninen lautakunta Luonnos nähtävillä Ehdotus Tekninen lautakunta Ehdotus nähtävillä Hyväksyminen tekninen lautakunta

2 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutos koskee Sastamalan 1. kaupunginosan korttelin 30 tonttia Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan 1. kaupunginosassa Sammonkadun pohjoispuolella Puistokadun ja Kalevankadun välisellä osuudella osoitteessa Sammonkatu 18. KUVA 2: Asemakaavan suunnittelualue 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on. Asemakaavan työnumero on A 57/2016. Kaupunginhallitus on myöntänyt asemakaavanmuutostontille poikkeamisluvan syyskuussa Poikkeamisesta valitettiin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksessä todettiin, ettei kaupunginhallituksen poikkeamispäätöstä ole syytä muuttaa. Hallintooikeuden päätöksestä ei tehty valitusta, joten poikkeamispäätös on lainvoimainen. As Oy Sastamalan Sammonpuisto on hakenut tontille poikkeamisluvan mukaista rakennuslupaa ja rakennuslupa ( ) on myönnetty Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on saada kaava vastaamaan myönnettyä ja lainvoimaista poikkeamislupaa sekä rakennuslupaa ja saattaa asemakaava tältä osin ajan tasalle.

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS-JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muita määräyksiä Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset yhteiskuntaan Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3. LIITE 4. Sastamalan kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote Vammala. Keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2004 ; Heiskanen, Jari; Pirkanmaan maakuntamuseo; 2004 Asunto Oy Sastamalan Sammonpuisto, poikkeamislupapäätös ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös koskien valitusta poikkeamislupapäätöksestä. Asemakaavanmuutosluonnoksen pienennös, määräykset ja havainnekuvia 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Sastamalan kaupunginhallitus on myöntänyt As Oy Sastamalan Sammonpuistolle poikkeamisluvan asemakaavanmuutostontille 23. syyskuuta Poikkeamisesta valitettiin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksessä todettiin, ettei kaupunginhallituksen poikkeamispäätöstä ole syytä muuttaa. As Oy Sastamalan Sammonpuisto on hakenut tontille poikkeamisluvan mukaista rakennuslupaa ja rakennuslupa ( ) on myönnetty As Oy Sastamalan Sammonpuisto on hakenut syyskuussa 2015 tontille asemakaavanmuutosta, joka valmistellaan hyväksytyn rakennusluvan ja poikkeamisluvan mukaisesti. Sastamalan kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan Asunto Oy Sastamalan Sammonpuiston kanssa tehtävän keskustan korttelin 30 tonttia 6 koskevan maankäyttösopimuksen, jossa sovitaan asemakaavanmuutoksen laatimisesta. Maankäyttösopimus allekirjoitettiin 21. lokakuuta Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on saada kaava vastaamaan myönnettyä ja lainvoimaista poikkeamislupaa sekä rakennuslupaa ja saattaa asemakaava tältä osin ajan tasalle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Rakennuspaikka on viimeinen rakentamaton tontti kerrostalokorttelissa. Korttelin muut viisi kerrostaloa ovat 2-3½ kerroksisia. Lisäksi korttelin yhdellä tontilla on 1½-kerroksinen pientalo. Rakennuspaikalta katsoen Sammonkadun vastakkaisella puolella on 1 1½-kerroksisia pientaloja. Rakennuspaikan naapurikorttelien ja -katujen rakennuskanta on melko matalaa, pääosin 1 ja 1½ kerroksisia pientaloja sekä kaksikerroksisia pienkerrostaloja. Puistokadun varrella olevat lähistön kerrostalot ovat enimmäkseen 2-3½ kerroksisia. Hieman kauempana on myös 4- ja 5-kerroksisia rakennuksia. Luonnonympäristö Asemakaava-alue on ainoa rakentamaton tontti kerrostalokorttelissa eikä tontilla ole havaittu merkittäviä luontoarvoja 3

5 KUVA 3: Suunnittelualueen tontti keväällä Rakennettu ympäristö Keskustan pientaloalue, jolla rakennettava tontti sijaitsee, on Vammalan keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventoinnissa vuodelta 2004 arvioitu yhdeksi keskustan arvoalueista. Välittömästi rakennuspaikan vieressä on Puistokadun eteläpää, joka on myös arvoalue. Tehdyssä inventoinnissa todetaan, että Puistokadun asuin- ja liikerakennukset ja keskustan pientaloalue voidaan yhdistää yhdeksi historialliseksi kokonaisuudeksi, joka edustaa sotien jälkeistä rakentamista. Alueella on rakennus-, asutus ja maisemahistoriallisia arvoja, jotka tulisi ottaa huomioon ja säilyttää tulevaisuutta suunniteltaessa. Säilyttämisen lisäksi mahdollinen uudisrakentaminen tulisi sopeuttaa korostetun tarkkaan ympäristöön niin materiaalien, tyylin, mittakaavan, värien ja rakennusten sijoittelun suhteen Maanomistus Suunnittelualueen omistaa As Oy Sastamalan Sammonpuisto. 4

6 3.1.5 Maakuntakaava Vuonna 2007 vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alueella on merkintä C. Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista. KUVA 4: ympyrällä. Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty oranssilla 5

7 3.1.6 Yleiskaava Sastamalan keskustaajaman rakenneosayleiskaavassa, joka on saanut lainvoiman 2014, asemakaavamuutosalue on merkitty kuuluvaksi keskustatoimintojen alueeseen. Keskustatoimintojen alueella pääasiallisia toimintoja ovat palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva asuminen sekä näihin liittyvät liikennealueen ja puistot. Lisäksi alueelle on osoitettu alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. KUVA 5: Ote osayleiskaavasta. 6

8 3.1.7 Asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1974 vahvistettu asemakaava. Kaavassa alue kuuluu yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueeseen (ALK). Suunnittelualueella korkein sallittu kerrosluku on 3. Koska kaava on hyväksytty ennen , voidaan, nykyisen kaavan voimassa ollessa, rakennusalalle rakentaa kolmen kerroksen lisäksi maanpäällinen kellarikerros eli kaikkiaan neljä kerrosta. Tehokkuusluku, eli suurimman sallitun kerrosalan suhde tontin pinta-alaan, on 0,8. Nykyinen asemakaava on Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi selvityksessä 2013 merkitty vanhentuneeksi. Vanhentuneisuuden perusteena on, että kaava ei turvaa arvoalueeksi luokitellun alueen säilymistä eikä vastaa nykyisiä arvoja. KUVA 6: Ote asemakaavayhdistelmästä. 7

9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavanmuutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan muuttamisesta on laadittu maankäyttösopimus. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Sastamalan kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan Asunto Oy Sastamalan Sammonpuiston kanssa tehtävän maankäyttösopimuksen, joka koskee keskustan korttelin 30 tonttia 6 ja jossa sovitaan asemakaavanmuutoksen laatimisesta. Maankäyttösopimus allekirjoitettiin 21. lokakuuta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: maanomistajat kaava-alueen naapurialueiden maanomistajat kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinoharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät kuntalaiset Viranomaiset: Sastamalan kaupungin ydinprosessit Sastamalan vesi Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Muut osalliset: Caruna Oy (entinen Fortum sähkönsiirto Oy) Etelä-Satakunnan puhelin Oy Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maan-omistajat ja ne joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungintalolla ja internetissä kaupungin kotisivuilla. OAS on nähtävillä koko suunnittelun ajan. Kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin internetsivuilla sekä virallisissa kaupungin päättämissä ilmoituslehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos lähetetään ELY-keskukselle, Pirkanmaan maakuntamuseolle sekä Sastamalan vedelle tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten. 8

10 Ehdotus lähetetään tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten ELY-keskukselle, Pirkanmaan maakuntamuseolle sekä tarvittaessa muille viranomaisille. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on saada kaava vastaamaan myönnettyä ja lainvoimaista poikkeamislupaa sekä rakennuslupaa ja saattaa asemakaava tältä osin ajan tasalle Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen lähtökohtina ovat tontille myönnetyt poikkeamislupa ( ) ja rakennuslupa ( ). Poikkeamislupaa valmisteltaessa Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu on perehtynyt alueen historiaan ja rakennettuun ympäristöön sekä rakennushankkeen vaikutuksiin. Poikkeamisluvassa on asetettu ehtoja, joilla on pyritty saamaan uudisrakennus sopeutumaan ympäröivään rakennuskantaan. Kaupunginhallitus suostuu hakemukseen rakennuslautakunnan lausunnon mukaisesti sillä ehdolla, että uudisrakennus sopeutuu ympäröivään rakennuskantaan. Kattomuodon ja - kaltevuuden tulee olla sama kuin viereisessä Puistokadun kerrostalossa. Kaduille näkyvät julkisivut tulee käsitellä siten, että yhtenäisiin julkisivuosuuksiin ei rakenneta ulostyöntyviä erkkereitä tai parvekkeita ja siten, että ne muodostavat rauhallisia yhtenäisiä pintoja, eikä häiritseviä elementtisaumoja jää näkyviin. Julkisivujen tulee olla yleissävyltään vaaleat ja kaduille näkyvien julkisivujen tulee olla pääasiassa rapattuja. Voimakkaita tehostevärejä ei tule käyttää. Asemakaavanmuutos valmistellaan niin, että edellä mainitut poikkeamisluvan ehdot koskevat asemakaavanmuutosaluetta ja niin, että myönnetyn rakennusluvan mukainen rakennus on mahdollisuuksien mukaan toteutettavissa. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavalla mahdollistetaan aiemman kaavan salliman nelikerroksisen rakennuksen sijaan viisikerroksisen asuin-, liike- ja toimistokerrostalon ja taloon liittyvien autotallien/- katosten rakentaminen kaavamuutoksen kohteena olevalle tontille. Tontin rakennustehokkuusluku pysyy samana kuin aiemmassa kaavassa eli e=0,80. KUVA 7: Pienennös asemakaavaluonnoksesta. 9

11 KUVA 8: Havainnekuva asemakaavaluonnoksesta. 5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alue käsittää yhden asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen, joka koostuu yhdestä tontista Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 1241 m 2 josta on asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialuetta 1241 m 2. Korttelialueen tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on 0,80. Tämä mahdollistaa enintään 993 k-m 2 rakentamisen alueelle. Korkein sallittu kerrosluku on Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Keskustan pientaloalue, jolla rakennettava tontti sijaitsee, on Vammalan keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventoinnissa vuodelta 2004 arvioitu yhdeksi keskustan arvoalueista. Välittömästi rakennuspaikan vieressä on Puistokadun eteläpää, joka on myös arvoalue. Kaavamääräyksillä, jotka ovat samat kuin aiemmin myönnetyn poikkeamisluvan ehdot, pyritään siihen, että kaava-alueelle rakennettava uudisrakennus sopeutuu ympäröivään rakennuskantaan ja muodostaa alueelle sopivan ajallisesti uuden kerroksen Korttelialueet AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Muita määräyksiä Uudisrakennusten tulee sopeutua ympäröivään rakennuskantaan. Kattomuodon tulee olla sama kuin viereisissä Puistokadun kerrostaloissa. Kaduille näkyvät julkisivut tulee käsitellä siten, että yhtenäisiin julkisivuosuuksiin ei rakenneta ulostyöntyviä 10

12 erkkereitä tai parvekkeita ja siten että ne muodostavat rauhallisia yhtenäisiä pintoja eikä häiritseviä elementtisaumoja jää näkyviin. Julkisivujen tulee olla yleissävyltään vaaleat ja kaduille näkyvien julkisivujen tulee olla pääasiassa rapattuja. Voimakkaita tehostevärejä ei tule käyttää. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueelle tehdyn kulttuuriympäristön inventoinnin mukaan kaava-aluetta ympäröivän keskustan pientaloalueen vahvuus on rakennuskannan ajallisessa monipuolisuudessa. Rakennuksissa on nähtävissä hyvän rakentamisen, mittasuhteiden ja materiaalien muutos luvulta aina 1960-luvulle saakka. Tämän jälkeen tapahtunut täydennysrakentaminen on myös oma lukunsa moninaisuudessaan, joskin hengeltään modernistinen. Kaavalla on pyritty siihen, että sen sallima uudisrakentaminen sopeutuu arvoalueelle ja on uusi lisä ajallisessa jatkumossa. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueella ei ole havaittu merkittäviä luontoarvoja. Vaikutukset yhteiskuntaan Kaavamuutoksella mahdollistetaan nykyisin tyhjillään olevalle tontille toteutettava nykyajan vaatimuksia noudattava täydennysrakentaminen. Rakentamisen määrä on luonteva kaupungin keskusta-alueelle eikä aiheuta merkittäviä muutoksia alueen liikennemääriin tai palveluiden käyttäjämääriin. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava-alueen toteuttaminen voidaan aloittaa, kun lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. Rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten sopeutumiseen kulttuurihistoriaan ja taajamakuvaan. Kaupunki valvoo rakennuslupien kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle. Sastamalassa Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa 11

13 Lisätietoja asemakaavasta: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö Suunnittelutiimi Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, p sähköposti: Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, p Kaavoitusarkkitehti Minna Kulojärvi, p minna.kulojarvi@sastamala.fi Kaavasuunnittelija Juha Mäkelä, p juha.makela@sastamala.fi Suunnitteluavustaja Merja Juntunen, p merja.juntunen@sastamala.fi Sastamalan kaupunki Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa 12