TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN VÄLIRAPORTOINTI

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ EAKR-ARVIOINTIEN VÄLIRAPORTOINTI Seurantakomitean kokous

2 TEEMA 1: EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN HALLINTOJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI

3 Sisällys A B C Arvioinnin sisältö Arvioinnin toteutus Arvioinnin keskeisimmät havainnot sekä niihin liittyvät johtopäätökset ja kehittämissuositukset

4 TEEMA 1: EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN HALLINTOJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI Arviointi toteutettiin ajalla marraskuu 2011 helmikuu Arvioinnissa analysoitiin ohjelmien hallinnointia ja sen toimivuutta sekä ohjelma-alueittain että maakuntatasolla. Arvioinnissa tarkasteltiin seuraavia arviointiteemoja: Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välisen yhteistyön sujuvuus Hankevalinnan käytännöt, ml. ohjelmien ympäristö- ja kestävyyskriteerit ja - tavoitteet Tietojärjestelmien toimivuus, ml. ympäristövaikutusten arviointi Maksatusten sujuvuus Hallinnollisten käytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaisuus eri viranomaistahojen välillä Hallinnollisten toimien sääntelyn tarkoituksenmukaisuus ja tulkinnan yhdenmukaisuus Hallinnoinnin taloudellisuuden arviointi (hallinnoinnin kustannukset suhteessa rakennerahastovaroihin)

5 Sisällys A B C Arvioinnin sisältö Arvioinnin toteutus Arvioinnin keskeisimmät havainnot sekä niihin liittyvät johtopäätökset ja kehittämissuositukset

6 ARVIOINNIN TOTEUTUS Arviointi toteutettiin kehittävän arvioinnin ja monitoimijaisen osallistavan lähestymistavan periaatteita noudattaen. Yhteistyö Arvioinnin yksi tärkeimmistä kulmakivistä oli asiakaslähtöisyys. Arvioinnin menetelminä olivat: Taloudel lisuus Hankevali nta 1) Analyysi aiemmista arvioinneista ja selvityksistä. 2) Sähköinen kysely 3) Tapaustutkimukset 4) Asiantuntijahaastattelut Sääntelyn tarkoituks enmukaisuus ASIAKAS = RAHOITUKSEN SAAJA Käytäntöje n yhdenmukaisuus Maksatust en sujuvuus Tietojärjes telmien toimivuus 5) Kansainvälinen vertailu

7 MENETELMIEN HIERARKIASTA A Asiakas eli rahoituksen saaja Hankkeiden toteuttajat ja edunsaajat Hankkeiden välittömät kohderyhmät B Sidosryhmät C Viranomaistoiminta Kunnat, yritysten, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajat, edunvalvontaorganisaatiot ja sosiaalipartnerit, rahoituslaitokset, muut aluekehittämistoimijat Hallintoviranomaiset, todentamisviranomaiset, alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta, MYR, MYRS, tarkastusviranomaiset, seurantakomiteat

8 Sisällys A B C Arvioinnin sisältö Arvioinnin toteutus Arvioinnin keskeisimmät havainnot sekä niihin liittyvät johtopäätökset ja kehittämissuositukset

9 ALUEELLISTEN, KANSALLISTEN JA EU- VIRANOMAISTEN VÄLISEN YHTEISTYÖN SUJUVUUS 1/2 Eri viranomaisilta saamani ohjeistukset ovat olleet yhteneviä Hakijoiden näkemyksiä viranomaisilta saaduista ohjeistuksista. 100 % 90 % 80 % 12 % 8 % 16 % 15 % 70 % 27 % 60 % En osaa sanoa 50 % 35 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä 40 % 22 % Siltä väliltä Jokseenkin eri mieltä 30 % Täysin eri mieltä 20 % 24 % 20 % 10 % 11 % 0 % 6 % 4 % EURA-hankkeet (n=521) Tuki hankkeet (n=371)

10 ALUEELLISTEN, KANSALLISTEN JA EU- VIRANOMAISTEN VÄLISEN YHTEISTYÖN SUJUVUUS 2/2 Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välinen yhteistyö on asiakkaiden näkökulmasta toimivaa. Sidosryhmien ja alueellisten toimijoiden näkökulmasta yhteistyön kipupisteet liittyvät ensisijaisesti välittävien toimijoiden määrään, kansallisista säästötavoitteista aiheutuviin menoleikkauksiin tai yksittäistapauksiin. Johtopäätökset Komissio on kiinnittänyt huomiota hankehakemusvaiheeseen, hylättyjen hankkeiden suhteellisen vähäiseen lukumäärään. Suomessa toteutettava hankeprosessi konsultatiivinen, joka johtaa suhteellisen suureen määrään peruttuja hakemuksia

11 Yhteistyön/tuen määrä (1=Ei lainkaan tukea, 3= Runsaasti tukea) HANKEVALINTA 1/2 Rahoittajaviranomaiselta saadun tuen ja muun yhteistyön hyödyllisyys ja määrä 3 Tuki 2000: Rahoitusviranomaiselta saatu tuki virallisen hakemuksen tekemisessä sisällöllisesti Tuki 2000: Rahoittajaviranomaiselta saatu tuki virallisen hakemuksen tekemisessä teknisesti. 2 Tuki 2000:Yhteistyö/ tuki rahoittajaviranomaisen kanssa koskien tuen saantimahdollisuuksia ennen virallisen hakuprosessin alkamista. Eura: Rahoitusviranomaiselta saatu tuki virallisen hakemuksen tekemisessä sisällöllisesti Eura: Rahoittajaviranomaiselta saatu tuki virallisen hakemuksen tekemisessä teknisesti Yhteistyön/tuen hyödyllisyys (1=ei lainkaan hyödyllistä, 3= erittäin hyödyllistä) Eura: Yhteistyö/ tuki rahoittajaviranomaisen kanssa koskien tuen saantimahdollisuuksia ennen virallisen hakuprosessin alkamista.

12 HANKEVALINTA 2/2 Hankevalinta ja sitä edeltävä prosessi sekä yhteydenpito hakijan sekä viranomaistahojen välillä muodostaa hallintojärjestelmässä konsultatiivisen prosessin. Hakemusten käsittelyajat vaihtelevat eri toimijoiden välillä. Aluekehittämiseen liittyvillä sidosryhmillä on hallintojärjestelmässä useita mahdollisuuksia osallistua hankevalintaan nykyisessä hallintojärjestelmässä Johtopäätökset Hakijat ovat varsin tyytyväisiä hankevalintaan ilman merkittäviä eroja eri viranomaisten välillä. Myöskään käsittelyaikojen vaihtelevuus ei viranomaisten välillä ei herätä suurta tyytymättömyyttä.

13 TIETOJÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS 1/2 EURA tietojärjestelmää koskevat väittämät 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 2 % 4 % 18 % 12 % 35 % 3,7 3,4 48 % 9 % 14 % 3,7 44 % % 30 % 20 % 20 % 32 % 25 % 2 10 % 0 % 12 % 13 % 7 % 1 % 3 % 1 Koen, että tietojärjestelmään (EURA 2007) syöttämistäni tiedoista koituu itselleni hyötyä (n=478) Tietojärjestelmä (EURA 2007) on riittävän helppokäyttöinen (n=478) Uskon, että tietojärjestelmään (EURA 2007) syöttämistäni tiedoista on hyötyä ohjelman kokonaisuuden kannalta (n=478) 1 Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Siltä väliltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Arvosana asteikolla 1-5

14 TIETOJÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS 2/2 Tietojärjestelmien toimivuuteen kohdistuu varsin paljon sekä yleistä että yksityiskohtaista kritiikkiä, jotka liittyvät sähköisesti ja paperitse toimitettaviin materiaaleihin, järjestelmien toimintavarmuuteen tai käytettävyyteen. Osa järjestelmien ongelmista voidaan ratkaista niitä edelleen kehittämällä, mutta osa saattaa vaatia myös prosessien muuttamista, esim. sähköinen allekirjoitus. Johtopäätökset Tietojärjestelmien tietoa on hyödynnetty seurantakomitean työssä, eri viranomaisten oman toiminnan kehittämisessä sekä arvioinneissa ja erillisselvityksissä. Valtaosa tiedoista on käytössä olevien tietokantarakenteiden vuoksi erillisajojen takana. Niistä on myös tiedotettu sidosryhmille suhteellisen vähän. Kehittämissuositukset Yhteishankkeissa tulisi olla mahdollisuus siihen, että hakemuksessa on ainoastaan päätoteuttajan allekirjoitus Sähköinen allekirjoitus käyttöön kaikkiin hankkeisiin Mahdollisuus arvioida allekirjoituksen tarve kaikissa lomakkeissa (esim. seurantalomake) Ohjeistavampi tietojärjestelmä, joko järjestelmään liitettävän ohjeen tai ohjaavien toimintojen muodossa Rahoittajalle pitäisi näkyä, mitä osioita on muutettu (muutosloki) Lomakkeen järjestystä voisi harkita uudelleen (esim. ohjausryhmäkysymys voisi olla lopussa) Valitut avainasiat voisivat siirtyä ja/tai kumuloitua loppuraporttipohjaan.

15 MAKSATUSTEN SUJUVUUS 1/2 5 Näkemyksiä maksatusten sujuvuudesta Väittämä 1 Väittämä 2 Väittämä 3 Väittämä 4 Väittämä 5 Väittämä 6 Väittämä 7 Väittämä 8 Väittämä 9 EURA -järjestelmässä olevat hankkeet TUKI järjestelmässä olevat hankkeet Väittämä 1: Väittämä 2: Väittämä 3: Väittämä 4: Väittämä 5: Väittämä 6: Väittämä 7: Väittämä 8: Eri viranomaisilta saamani ohjeistukset ovat olleet yhteneviä Maksatushakemusten täyttö on riittävän yksiselitteistä Ohjeistus on sisällöltään riittävää Tukiin liittyvät lisäselvityspyynnöt ja mahdolliset tarkennukset toteutettiin tehokkaasti Maksatusten hakemista koskevat ohjeet saa riittävän nopeasti Tukea ja apua saa riittävän nopeasti Paikan päällä varmentaminen toteutettiin hankkeen kannalta järkevällä tavalla Rahoittajaviranomaiselta saa tarvittaessa oikeanlaista tukea ja apua hallinnollisiin käytäntöihin liittyen Väittämä 9: Eriytetty kirjanpito helpottaa hankkeen kustannusten seurantaa

16 MAKSATUSTEN SUJUVUUS 2/2 Asiakkaiden näkökulmasta maksatukset eivät ole kohtuullisia. Maksatusten kesto vaihtelee eri rahoittajien välillä merkittävästi. Kipupisteitä ovat erityisesti maksatuskaavakkeiden monimutkaisuus (rahoittajakohtaiset kaavakkeet), maksuerien määrä ja maksuvälien tihentäminen suurissa hankkeissa sekä rahoittajakohtaisia eroja maksatusten käsittelyssä, maksatuskäytännöissä ja ohjeistuksissa. Paikanpäällä tehtävä varmennus on raskasta viranomaisille erityisesti laajoilla alueilla. Vastaavasti useat asiakkaat näkevät paikan päällä varmentamisen hyvänä käytäntönä. Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Maksatusten sujuvuuteen on jo kiinnitetty huomiota, mutta maksatuksiin liittyen tulisi entistä seikkaperäisemmin toteuttaa suuraluekohtaista ohjeistusta sekä koulutusta, huomioida maksatusten porrastusta sekä tuottaa yhtenäinen projektiopas seuraavaa ohjelmakautta ajatellen keskeisille maksajaviranomaisille. Maksatukseen liittyvät asiat tulisi käydä entistä kattavammin läpi aloituspalaverissa, johon olisi hyvä kutsua myös taloushallinnon henkilöstö.

17 HALLINNOLLISTEN KÄYTÄNTÖJEN JA MENETTELYTAPOJEN YHDENMUKAISUUS Hallinnolliset käytännöt ja menettelytavat eivät ole yhdenmukaisia eri EAKR-ohjelmissa. Eriäviä käytäntöjä liittyy ainakin hankevalintaan (erilaiset kriteerit ja pisteytyskäytännöt) sekä maksatuksiin (erien neuvoteltavuus, vaaditut tositteet, tukikelpoisuutta koskeviin tulkintoihin). Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Nykyisessä ohjelmarakenteessa käytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaisuutta voi edistää esim. yhtenäisellä kansallisen tason tiedotuksella hakuajoista ja hakuprosesseista (esim. Rakennerahastosivut) ja/tai toteuttamalla kansantajuinen yksittäinen opas hankevalintaan ja maksatuksiin liittyen.

18 SÄÄNTELYN TARKOITUKSENMUKAISUUS JA TULKINNAN YHDENMUKAISUUS Asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta viranomaisten tulkinnan yhdenmukaisuuden kannalta haastavimmat kohdat liittyvät tukikelpoisuusehtoihin sekä maksatuksiin. Johtopäätökset Tukikelpoisuuden määrittely on yksi konkreettisimmista sääntelyn johdonmukaisuuden ja neuvonnan yhdenmukaisuuden testitapauksista.

19 Hakemusvaihe Toteutus ja maksatus Raportointi ja seuranta HALLINNOINNIN TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI (HALLINNOINNIN KUSTANNUKSET SUHTEESSA RAKENNERAHASTOVAROIHIN) 1/2 Kyselyyn vastanneiden arviot hallinnollisesta työstä per työvaihe, hallinnollinen taakka eroteltuna, tuntia per keskimääräinen hanke Hankkeen taloudesta kertovan dokumentaation säilyttäminen (esim. kuitit ostoista jne.) Hankkeen tulosten raportointi hankkeen päättyessä (loppuraportointi) 14,0 17,1 5,5 5,9 Hankkeen tulosten raportointi hankkeen aikana (väliraportointi) 22,3 10,2 Hankkeen tuloksista kertovien indikaattoreiden seuranta ja raportointi 8,6 6,3 Maksatushakemusten täyttäminen 13,5 11,8 Hankkeen kirjanpidon eriyttäminen 13,0 4,2 Hankkeen talouden suunnittelu (sekä tähän liittyvät liitteet) 15,8 3,4 Hankeneuvottelut (rahoittajien / sidosryhmien kanssa) 21,2 6,4 Hakulomakkeen täyttäminen sähköiseen järjestelmään tai lähettäminen Hakemuksen ja sen liitteiden kirjoittaminen (=projektisuunnitelma) 5,1 14,3 31,6 11, Tuntia Työ joka olisi toteutettu myös ilman rahoittajan vaatimusta Hallinnollinen taakka

20 HALLINNOINNIN TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI (HALLINNOINNIN KUSTANNUKSET SUHTEESSA RAKENNERAHASTOVAROIHIN) 2/2 Hankkeiden hakijat arvioivat hankkeiden hakemiseen ja toteutukseen liittyvien hallinnollisten tehtävien vaatiman ajan suhteellisen vähäiseksi suhteessa muihin maihin tai kansallisiin rahoitusinstrumentteihin. Hallinnoinnista eri toimijoille aiheutuvien kokonaiskustannusten (hakijoiden käyttämä aika, tekninen tuki, sidosryhmien ja muiden toimijoiden käyttämän muun ajan) puitteissa hallinnoinnin kokonaiskustannusten osuus rakennerahastovaroista voidaan karkeasti arvioida olevan n %. koko rakennerahastokokonaisuudesta. Johtopäätökset Asiakkaiden kokemaan hallinnolliseen taakkaan liittyvä laskennallinen säästöpotentiaali on n miljoonaa euroa, joka kohdistuu erityisesti hankesuunnitelmissa tarvittavien liitteiden määrän vähentämiseen ja yksinkertaistamiseen, sähköisen järjestelmän kehittämiseen siten, että siitä tulisi projektin varsinaista suunnittelua palveleva, väliraportointiin sekä maksatukseen liittyvien ohjeistuksen yksinkertaistamiseen.

21 TEEMA 2: EAKR-RAHOITUKSEN VAIKUTUS ALUEIDEN YRITYSTOIMINNAN UUDISTUMISEEN, VERKOTTUMISEEN JA KANSAINVÄLISEN KILPAILUKYVYN PARANTAMISEEN

22 Sisällys A B C D E Arvioinnin painopisteet Kohdeyritykset Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Vaikutusdynamiikan kuvauksia

23 ARVIOINNIN PAINOPISTE Arviointisuunnitelman mukaisesti väliraportin painopisteenä on ollut tarkastella EAKR-ohjelman avulla yritystasolla syntyneitä tuloksia ja vaikutuksia. Väliraportin tiedonkeruumenetelmänä on ollut 80 henkilökohtaista yrityshaastattelua. Väliraportin tavoitteena on ollut tuottaa ohjelman vastuuhenkilöille aikaisempia arviointivuosia tarkempaa kuvausta yrityskohtaisista vaikutusdynamiikoista eli toisin sanoen siitä, mitä lisäarvoa EAKR-hanketuet ovat yrityksille tuottaneet. 23

24 ARVIOINNIN PAINOPISTE EAKR-hanketukien yrityskohtaisten vaikutusdynamiikoiden kuvaukseen on tässä raportissa pyritty kahdella tavalla. Väliraporttiin on laadittu yksityiskohtaisemmat minitapaustutkimukset 11/20 haastatteluun osallistuneen yrityksen osalta. Lisäksi tiedonkeruun kokonaisjoukkoa (80 yritystä) on käsitelty myös kokonaisuutena kehittämisavustusten vaikutusten osalta. Tavoitteena on ollut: Tuottaa kokonaiskuvaa rahoitetusta kehittämistoiminnasta millaista kehittämistoimintaa yrityksissä on käytännössä toteutettu? Välittömät tulokset mitä muutoksia kehittämisrahoituksella on saatu liiketoiminnan kehittymisessä aikaan? Välilliset lyhyen aikavälin vaikutukset mitä vaikutuksia kehittämisrahoituksella on ollut yritysten kilpailukyvylle ja tuloksellisuudelle? 24

25 Sisällys A B C D E Arvioinnin painopisteet Kohdeyritykset Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Vaikutusdynamiikan kuvauksia

26 KOHDEYRITYKSET 26

27 KOHDEYRITYKSET 27

28 KOHDEYRITYKSET 28

29 Sisällys A B C D E Arvioinnin painopisteet Kohdeyritykset Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Vaikutusdynamiikan kuvauksia

30 KEHITTÄMISAVUSTUSTEN ADDITIONALITEETTI 30

31 KEHITTÄMISAVUSTUSTEN ADDITIONALITEETTI Mediaania tarkasteltaessa käy ilmi, että tuen alkamisajankohdan vuotena kehittämisavustuksilla ei ole ollut vielä vaikutuksia liikevaihdon kasvuun. T+1 hetkellä avustukset ovat mediaanin mukaan kasvattaneet liikevaihtoa 8,75 % T+2 T+4 hetkellä avustukset ovat mediaanin mukaan lisänneet liikevaihtoa noin 10 % T+4 vuoden jälkeen avustusten arvioidut vaikutukset liikevaihtoon laskevat. 31

32 KEHITTÄMISAVUSTUSTEN ADDITIONALITEETTI Tutkituista yrityksistä 81 % ilmoitti, että kehittämisavustuksella on ollut vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kasvuun. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat seuraaville osa-alueille: Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvä osaaminen Yrityksen johtamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen 32

33 Sisällys A B C D E Arvioinnin painopisteet Kohdeyritykset Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Vaikutusdynamiikan kuvauksia

34 YRITYSTEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Tavoitellun liikevaihdon kasvun mediaani on 68 % Vaikka yritysjoukon osalta ei voida tehdä koko yritystukipopulaatiota koskevia johtopäätöksiä, voidaan kuitenkin todeta, että tässä arvioinnissa tavoitettu näyte pitää sisällään paljon kasvuhakuisia yrityksiä. 0 % - 29 % 30 % - 99 % 100 % % Yli 300 % Liikevaihdon kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla 27 kpl 15 kpl 18 kpl 20 kpl Henkilöstömäärän kasvuarvion mediaani on noin 4 htv. Kuuden eniten henkilötyövuosien kasvua arvioineen yrityksen joukko tavoittelee myös korkeimpia liikevaihdon kasvulukuja. 0 htv - 2,9 htv 3 htv - 4,9 htv 5 htv - 9,9 htv Yli 10 htv Henkilöstömäärän kasvuodotukset 5 vuoden aikaperiodilla 29 kpl 13 kpl 19 kpl 19 kpl 34

35 YRITYSTEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT 35

36 Sisällys A B C D E Arvioinnin painopisteet Kohdeyritykset Kehittämisavustusten additionaliteetti Yritysten tulevaisuudennäkymät Vaikutusdynamiikan kuvauksia

37 VAIKUTUSDYNAMIIKAN KUVAUKSIA 37

38 VAIKUTUSDYNAMIIKAN KUVAUKSIA 38

39 VAIKUTUSDYNAMIIKAN KUVAUKSIA 39

40 TEEMA 3: EAKR-RAHOITUKSEN MERKITYS ALUEELLISTEN OSAAMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ SEKÄ OSAAMISTA, INNOVAATIOTOIMINTAA JA VERKOTTUMISTA MITTAAVIEN INDIKAATTOREIDEN KEHITTÄMINEN

41 Sisällys A B C D Arvioinnin painopisteet Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista Verkostoanalyysi Maakuntien osaamis- ja innovaatioprofiilit

42 YHTEENVETO TIEDONKERUUVAIHEISTA Teema 3 OSAAMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTYMINEN JA INDIKAATTORITYÖ Vaikuttavuusanalyysi 2012 Systemaattinen analyysi projektien loppuraporteista Verkostoanalyysi Maakuntakohtaisten innovaatioja osaamisprofiilien muodostaminen Tapausanalyysit Indikaattoreiden kehittäminen 2013 (=>2012) Kooste muualla käytetyistä seurantamalleista ja -kehikoista Seurantaindikaattoreiden kehittäminen

43 FOKUKSESSA ERITYISESTI TOIMINTALINJA 2 Toimintalinja 2 keskeiset tavoitteet ovat: Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen innovaatiotoiminnan aktivointi Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Verkottumisen edistäminen Osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen painottuu seuraaviin tekijöihin: Huippuosaamisen kehittymisen tukeminen Tuotekehitystoiminnan ja soveltavan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen Teknologian siirron ja uusien ideoiden hyödyntämisen edistäminen Tuotantoprosessien ja teknologioiden kehittäminen Innovaatiotoimijoiden (koulutus, tutkimus, ja yritykset) yhteistyöverkostojen ja oppimisympäristöjen kehittäminen Innovaatiokeskittyminen tukeminen ja toimintojen kokoaminen Välittäjäorganisaatioiden toiminnan ja palveluiden kehittäminen ja uudistaminen Kansainvälistymisen tukeminen (markkinat, verkostot ja tutkimus) Toiminnassa painottuvat sektorit tai toimijatahot: Pk-yritysten innovaatiotoiminnan kehittäminen Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan kehittäminen Palvelusektorin kehittäminen Uusiutuviin energialähteisiin liittyvä kehittäminen ICT:n parempi hyödyntäminen eri toiminnoissa ja eri sektoreilla Alueiden erityisolosuhteita hyödyntävät toimialat ja teknologiat

44 Teema-alue ES IS LS PS Suomi 01 Tutkimuskeskusten TTK-toimet TTK-infrastruktuuri Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin Muu investointi yrityksiin Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi 11 Tieto ja viestintäteknologiat Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahd Kansalliset tiet Sisävesiliikenne (Euroopan laajuinen liikenneverkko) Uusiutuva energia: tuulivoima Uusiutuva energia: aurinkoenergia Uusiutuva energia: biomassa Uusiutuva energia: vesivoima, geoterminen energia ym Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta Jätevedenkäsittely Ilmastonmuutoksen lieventäminen ja siihen sopeutuminen Riskien ehkäisy Muut ympäristönsuojelu ja riskienehkäisytoimenpiteet Luonnonvarojen edistäminen Luonnonperinnön suojelu ja kehittäminen Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen Muu tuki kulttuuripalvelujen kehittämiseksi Kokonaisvaltaiset hankkeet kaupunki ja maaseutualueiden kehittämiseksi Innovatiivisten ja entistä tuottavampien työnorganisointitapojen Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen tuki Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen Suunnitellaan, otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön k Inhimillisten voimavarojen kehittäminen t&k-toiminnassa Koulutusinfrastruktuuri Terveydenhuollon infrastruktuuri Kumppanuuksien, sopimusten ja aloitteiden edistäminen Yhteensä

45 Sisällys A B C D Arvioinnin painopisteet Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista Verkostoanalyysi Maakuntien osaamis- ja innovaatioprofiilit

46 ALUSTAVIA HAVAINTOJA: SYSTEMAATTINEN ANALYYSI HANKKEIDEN LOPPURAPORTEISTA 1/6 Käytiin systemaattisesti läpi EURA2007 järjestelmässä olevien hankkeiden loppuraportit niiden hankkeiden osalta, jota olivat päättyneet mennessä. (yhteensä 280 hankketta toimintalinjojen 2 ja 5 osalta. Työvaiheen tavoitteena oli tarkastella kuinka hyvin rahoitetut hankkeet vastaavat toimintalinja kahden edellä esitettyihin tavoitteisiin.

47 ALUSTAVIA HAVAINTOJA: SYSTEMAATTINEN ANALYYSI HANKKEIDEN LOPPURAPORTEISTA 2/6 Hankkeiden loppuraportit poikkeavat sisällöiltään toisistaan hyvin paljon samansisältöisen kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa. Suurin osa rahoitetuista hankkeista pyrkii vastaamaan toimintalinjan tavoitteisiin, joitakin poikkeuksia on, mutta ne eivät keskity mihinkään maakuntaan, tai toimijaan. Rahoitetuissa hankkeissa on yhtymäkohtia vuosien maakuntaohjelmiin. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla osaamis- ja innovaatioympäristön kehittäminen. Maakunnittaisia painotuseroja on havaittavissa: Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa matkailu, Keski-Suomessa verkostot ja Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointi. Pohjois-Karjalassa toiminta keskittyy myös kivi- ja kaivannaisteollisuuteen. Pohjois-Savossa taas tuetaan alueen bio- ja lääketieteeseen liittyvää osaamiskeskittymää. Rajamaakunnissa nousee esille Venäjän läheisyyttä hyödyntäviä hankkeita.

48 ALUSTAVIA HAVAINTOJA: SYSTEMAATTINEN ANALYYSI HANKKEIDEN LOPPURAPORTEISTA 3/6 Hankkeiden indikaattoritietojen pohjalta: uutta työpaikkaa yritystä on ollut mukana hanketoiminnassa 70 ympäristöpositiivista hanketta 9 tasa-arvoa edistävää hanketta Hankkeiden hanketyypit: 65 % hankkeista kehittämishankkeita 18 % hankkeista sekä kehittämis- että investointihankkeita 17 % hankkeista investointihankkeita Hankkeiden viisi suosituinta menoluokkaa: Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yritysten innovaatiotoiminta Matkailu Tietoyhteiskunta Energia

49 ALUSTAVIA HAVAINTOJA: SYSTEMAATTINEN ANALYYSI HANKKEIDEN LOPPURAPORTEISTA 4/6 Pohjanmaa Yritysten innovaatiotoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tietoyhteiskunta Sosiaalinen infrastruktuuri Kumppanuudet Energia Suunniteltu rahoitus (EU ja valtio)(euroa)

50 Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulu Kunta Yliopisto Yritys Ammattikorkeakoulu Rahoitus (euroa) Projektien lukumäärä ALUSTAVIA HAVAINTOJA: SYSTEMAATTINEN ANALYYSI HANKKEIDEN LOPPURAPORTEISTA 5/ Pohjanmaa Invest. Kehitt. Sekä invest. että kehitt. EU ja valtio (rahoitus) Projektikoodi Yhteensä

51 ALUSTAVIA HAVAINTOJA: SYSTEMAATTINEN ANALYYSI HANKKEIDEN LOPPURAPORTEISTA 6/6 Esimerkkinä Pohjanmaa Aineisto: päätetty ja raportoitu 10 hanketta, joiden yhteenlaskettu EU:n ja valtion rahoitusosuus on ollut noin euroa. Näistä 1 investointihanke ja 2 sekä investointi- että kehittämishanketta. Loput 7 kehittämistoimintaa. Pohjanmaalla päätetyt hankkeet keskittyivät myös paikallisten yritysten verkostoitumiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Toimijoista Vaasan ammattikorkeakoulu on ollut monessa hankkeessa tärkeä toimija. Hankkeissa on kehitetty sekä ammattikorkeakoulun omaa toimintaympäristöä että tiettyjä aloja (mm. matalaenergiarakentamista kerrostalotuotannossa) Syntyneiden työpaikkojen määrä suhteessa projektien määrään on ollut otoksessa varsin vaatimaton. Toisaalta raportoitujen hankkeiden osalta myös hankkeiden keskikoko on hyvin pieni.

52 Sisällys A B C D Arvioinnin painopisteet Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista Verkostoanalyysi Maakuntien osaamis- ja innovaatioprofiilit

53 ALUSTAVIA HAVAINTOJA: VERKOSTOANALYYSI 1/4 Pilottitutkimuksen tarkoituksena on kokeilla verkostoanalyysiä innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen -toimintalinjan hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnin välineenä. Pyrimme verkostoanalyysin avulla tutkimaan verkostohankkeiden rakenteita ja havaittujen verkosto-ominaisuuksien yhteyttä yritysten liiketoimintaa kuvaaviin lukuihin. Pilottitutkimuksen kohdealueena oli Keski-Suomen maakunta. Tutkimuksen kohteeksi valittiin 13 hanketta, joista vastauksia saatiin 11:sta. Kyselyn vastausprosentit jäivät melko alhaisiksi, joten kyselyaineistoa täydennettiin puhelinhaastatteluin. Puhelinhaastatteluvaiheeseen valittiin neljä vastausprosentiltaan lupaavinta hanketta. Vastausprosentit nousivat lopulta tyydyttävälle, yli 50 prosentin tasolle Keuruun osaamisverkosto esiselvitys ja Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa -hankkeiden osalta.

54 ALUSTAVIA HAVAINTOJA: VERKOSTOANALYYSI 2/4 Esimerkki: Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Etel. KS kärkiklustereissa Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa. Pallukan koko: yrityksen kokoluokka Pallukan tummuus: aika verkostohankkeessa Viivan paksuus: yhteyden voimakkuus Verkoston yritysten yhteyksien määrä vaihtele suuresti. Verkostohankkeeseen kuuluu yrityksiä, joilla ei ole yhtään yhteyttä hankkeen muihin yrityksiin. Verkostossa keskeisimmissä asemissa olevat yritykset ovat suurimmaksi osaksi melko pieniä

55 ALUSTAVIA HAVAINTOJA: VERKOSTOANALYYSI 3/4 12 Vertailun perusteella ei voida päätellä, onko hanke vaikuttanut merkittävästi osallistuvien yritysten kasvuun tai kannattavuuteen, etenkin kun taantuma vaikutti oleellisesti sekä hankkeen yrityksiin että vertailuyrityksiin, mikä näkyy erityisesti vuoden 2009 tunnusluvuissa Teollisuus KS Palvelut KS Pilotti Liikevaihdon muutos vuosina ja (% vuodessa, keskimäärin/yritys) Sen sijaan voidaan jokseenkin varmasti sanoa, että hanke on kyennyt houkuttelemaan keskimääräistä nopeammin kasvavia ja keskimääräistä kannattavampia yrityksiä, mikä on itsessään merkittävä tulos. 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 Yritysten tulos (% liikevaihdosta) vuosina ja (keskimäärin/yritys) 0,00 Teollisuus KS Palvelut KS Pilotti

56 ALUSTAVIA HAVAINTOJA: VERKOSTOANALYYSI 4/4 Verkostoanalyysin menetelmillä on mahdollista saada uusia tuloksia verkostohankkeiden luonteesta ja vaikutuksista. Verkostot ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Myös yritysten aktiivisuus verkostossa vaihtelee erittäin paljon. Alustavien havaintojen mukaan pienet yritykset voivat saavuttaa keskeisen aseman verkostoissa. Vastaavasti suuremmilla yrityksillä ei ole automaattisesti vahvaa roolia. Vain harvat yritykset kokivat saavansa hankkeisiin osallistumisesta merkittävää lisäarvoa. Alustavien havaintojen mukaan pilottihankkeeseen valikoitui keskimääräistä nopeammin kasvavia, tuottavampia ja paremmin kannattavia yrityksiä. Tällä perusteella voidaan todeta, että hanke on vetovoimainen menestyville yrityksille.

57 Sisällys A B C D Arvioinnin painopisteet Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista Verkostoanalyysi Maakuntien osaamis- ja innovaatioprofiilit

58 MAAKUNTIEN OSAAMIS- JA INNOVAATIOPROFIILIT 1/2 Hankeanalyysin ja tilastoaineistojen pohjalta muodostettu maakuntakohtaiset osaamis- ja innovaatioympäristöjen kuvaukset. Tavoite tuottaa taustatietoa arviointiin. Profiilien sisältö isältö: Osaamisen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristö Tiivis yhteenveto kehittämislinjauksista ja strategioista Osaamisen ja innovaatiotoiminnan institutionaalinen rakenne (yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset) Keskeiset osaamiseen ja innovaatioihin liittyvät tilastomittarit suhteessa koko maahan Alueen elinkeinorakenteen tiivis kuvaus Osaamisympäristöjä, innovaatiotoimintaa ja verkottumista kehittävä hanketoiminta Hanketoiminnan volyymi ja kohdentuminen (teema-alueet, toteuttaja) Hanketoiminnan tulokset ja vaikutukset (sis. hankeanalyysin ja verkostoanalyysin tulokset)

59 MAAKUNTIEN OSAAMIS- JA INNOVAATIOPROFIILIT 2/2 Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT Tekesin TKI rahoitus / BKT 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 T&K-henkilöstön osuus työllisistä T&K-menot / BKT Ulkomaisten tutkintoopiskeiljoiden osuus Yritysten T&K-menot / BKT Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö Pohjanmaa Koko maa